Varautuminen ja enhallinta - alajaosto Tilannekatsaus 15.2.2018 Jukka Koponen
Varautuminen ja enhallinta-alajaoston tehtäväkokonaisuuksia Valmistelu- ja käynnistysvaiheen enhallinta Riskienhallintapolitiikan luominen Maakuntakonsernin enhallinnan ja organisaatioturvallisuuden mallin valmistelu Maakunnan jatkuvuuden hallinnan elementit Maakunnan kokonaisuuden kannalta keskeisimpien en tunnistaminen, kuten työ-, henkilö, onnettomuus-, toimitila-, talous-, ict- ja ympäristöt sekä tehdä ehdotus niiden hallintatavoista Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yleisen osan laatiminen ja toimialojen valmiussuunnittelun yhteensovitus Varautumisen koordinointi eri tasoilla: maakunnan liikelaitos- ja toimialakohtainen varautuminen maakuntakonsernin varautuminen ja sen yhteensovitus alueellisen yhteisen varautumisen yhteensovittaminen
Varautuminen ja enhallinta-alajaoston organisoituminen Jukka Koponen Marko Korhonen Soile Lahti Mika Ålander Merja Sahlström Jarmo Siekkinen Hannu Väänänen Jari Mutanen Tommi Huttunen Olli Siitonen Kutsutut asiantuntijat: Elsa Paronen Anne Sahrio Tuomo Pekkarinen Emilia Savolainen Valtteri Korhonen puheenjohtaja liikelaitoksen valmistelu talous, työhyvinvointi ja sopimust ICT-t ja -varautuminen potilas- ja asiakasturvallisuus tietoturva- ja tietosuoja kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus ympäristöturvallisuus liikenneturvallisuus työsuojelu ja fyysinen työturvallisuus muutosjohtaja assistentti ICT-t ja varautuminen ympäristöterveydenhuolto onnettomuusuhat, sihteeri
Varautuminen ja enhallinta -alajaoston eteneminen Riskienhallintamalliksi valittiin kansainväliseen standardiin perustuva ISO 31000 -standardi. Käytännön enhallintatyösovellus otetaan käyttöön myöhemmin. Alajaoston työn etenemistä on kuvattu ns. liikennevalotaulukkoon Tärkein tehtävä alkuvaiheessa on ollut maakunnan valmistelu- ja käynnistysvaiheen enhallintaprosessi Työ en tunnistamiseksi jatkuu ja havaittuja riskejä tarkastellaan sekä päivitetään aina tarpeen mukaan Tuetaan ja koordinoidaan maakunnan toimialojen varautumista (valmistelussa: sote, pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto) Valmistellaan maakuntakonsernin varautumista ja maakunnan varautumisen yhteensovittamisen rakennetta
Viestintä ja vuorovaikutus Seuranta, arviointi ja raportointi Riskienhallintamalli ja -prosessi (mukaillen ISO 31000) 5. Jatkuva kehittäminen 4. Seuranta ja arviointi 1. Sitoutuminen ja valtuudet 3. Riskienhallintaprosessin toteutus 2. Toimintamallin rakentaminen Toimintaympäristön määrittäminen Riskien arviointi Tunnistaminen Analysointi Merkityksen arviointi Riskien käsittely, toimenpiteet TUNNISTAMINEN Kuvataan merkittävimmät t ja mahdollisuudet, en lähteet, tapahtumat ja seuraukset, ml. olosuhteiden muutokset sekä sidosryhmät. ANALYSOINTI Riskin luonne ja taso, Todennäköisyys ja vaikutukset. Luodaan perusta en käsittelylle. MERKITYKSEN ARVIOINTI Valmistellaan tulevia päätöksiä: Mitä en suhteen tehdään sekä arvioidaan toimenpiteiden tärkeyttä ja kiireellisyyttä.
UHAT JA MAHDOLLISUUDET Uudet mahdollisuudet Tavoitetaso ja tavoitteet Vältettävät t
Maakunnan maisema toimintaympäristön määrittäminen Ulkoiset t Konsernin sisäiset t Asiakkaat Toimintaympäristön t Infrastruktuurin t Sopimuskumppanien t Kriittisen toimittajan t Strategiset t Taloudelliset t Operatiiviset t Vahinkot Asiakaslähtöinen palvelu
Maakunnan valmistelu- ja käynnistysvaiheen en tunnistaminen Riskejä on tunnistettu ja niille on laadittu toimenpide-ehdotuksia Riskien tunnistamisen näkökulmat 1. Maakunnan asukkaat (asiakkaat) 2. Maakuntakonserni ja henkilöstö 3. Tehtäviä luovuttavat organisaatiot ja niiden henkilöstö (esim. kunnat) Maakuntakonsernin sisäiset t: Strategiset t (esim. tavoitteiden saavuttaminen) Taloudelliset t (rahoitus ja varojen käyttö) Operatiiviset t (esim. toiminnan tai palvelun laadun toteutuminen) Vahinkot (resurssit; kuten ihmiset, laitteet ja toimitilat) Maakuntakonsernin ulkoiset t: Toimintaympäristön t Infrastruktuurin t Sopimuskumppanien t Kriittisen toimittajan t
Maakunnan valmistelu- ja käynnistysvaiheen en tunnistaminen Todennäköisyys Epätodennäköinen Mahdollinen Seuraukset Vähäiset Haitalliset Vakavat 1 Merkityksetön 2 Vähäinen Todennäköinen 3 Kohtalainen 2 Vähäinen 3 Kohtalainen 4 Merkittävä 3 Kohtalainen 4 Merkittävä 5 Sietämätön Riskien vakavuuden arviointiin on käytetty viisiportaista asteikkoa. Tarkasteluun on otettu vain ne t, joiden on arvioitu olevan vähintään luokkaa 3 (kohtalainen ) 3 Kohtalainen : 80 kpl 4 Merkittävä : 21 kpl 5 Sietämätön : 0 kpl
Riskienhallinta, varautuminen ja jatkuvuudenhallinta Toiminta normaalioloissa Normaalivalmius Toiminta häiriötilanteissa Tehostettu valmius Toiminta poikkeusoloissa Täysvalmius Maakuntakonsernin varautuminen: -Suunnittelu -Koulutukset -Harjoitukset -Kalusto -Tilat -Talous -ICT -Varaukset -Viestintä -Johtamismalli -jne. Riskienhallinta Jatkuvuudenhallinta Valmiustoiminta Suunnitelmia: Alueellinen yhteinen varautuminen Alueellinen arvio ja toimialojen analyysit Kiinteistöjen pelastussuunnitelmat Rakennusten poistumisturvallisuusselvitykset Väistötilasuunnitelmat Alueellinen ja paikalliset turvallisuussuunnitelmat Valmiussuunnitelmat Evakuointisuunnitelma Toimialojen palautumissuunnitelmat ICT-toipumissuunnitelmat Palautuminen normaalivalmiuteen Toiminnan jatkuva kehittäminen
Varautumisen yhteensovittaminen Pohjois-Savossa (luonnos) 1: Luodaan rakenteet varautumisen yhteensovittamiselle: 2: Arvioidaan alueelliset t Pohjois-Savon valmiustoimikunta Pj. maakuntajohtaja Alueen ylimmän johdon foorumi 3: Turvallisuustilannetta seurataan ja arvioidaan ennakoivasti 4: Suunnitellaan varautumista yhdessä Sihteeristö Pj. maakunnan valmiuskoordinaattori/vast. Valmiussuunnittelijoiden työpaja Ennakoi, valmistelee, esittelee, raportoi Ad hoctyöryhmät 5: Harjoitellaan yhdessä
Riskienhallinnan ja varautumisen valmistelu Järjestämistehtävän ja tuotantotehtävien organisointiehdotusta valmisteltaessa huomioidaan lakien lopullinen muoto. Riskienhallintaprosessit upotetaan konsernin strategiaprosessiin ja toimintaan. Maakunnan varautumiseen linkitetään mm. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2017) Sisäisen turvallisuuden strategia 2017 Kansallinen arvio ja alueellinen arvio (2017-2020) Alueellinen ja paikallinen turvallisuussuunnittelu Laajamittaiseen maahantuloon varautuminen KUJA2 (Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta projekti)
Maakuntien välinen yhteistyö (huomioiden yhteistyöalueet) Varautumisen yhteensovittaminen verkostoissa Varautumisverkosto - alueen toimijat Yhteistyöalueittain järjestettävien palveluiden edustajat Järjestöedustus Puolustusvoimat - aluetston edustus Poliisin edustus Valmiusfoorumi (johtajataso, esim. 2-4 krt/vuosi) Kuntien johto RVL:n edustus Elinkeinoelämäedustus (ELVAR?) Maakuntajohtaja foorumin puheenjohtaja Maakunnan johtoryhmä Maakunnan liikelaitosten johtajat - pelastustoimi - sosiaali- ja terveystoimi Ad hoc työryhmät, esim. alueellinen en arviointi Alueellisen yhteisen varautumisen sihteeristö ennakoiva toimintaympäristön seuranta ja arviointi Ad hoc työryhmät, esim. harjoituksen suunnittelu ja toteutus Ympäristötoimi Koulu- ja opetustoimi Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Puolustusvoimat Rajavartiolaitos Terveystoimi Sosiaalitoimi Liikenne Järjestöt Kunnat Yritykset Liikenne Poliisi Liittymäpinnat paikallistason yhteensovittamisrakenteisiin Uudistushankkeen muistioluonnos 17.5.2017 Esim. kuntien tai seutukuntien valmiusryhmät / vast.