Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2010-2011

Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2010-2011 Kv 08.12.2008

SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 YLEISPERUSTELUT... 5 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE 2009 2011... 9 HENKILÖSTÖ... 18 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT... 25 TYTÄRYRITYKSET... 27 KÄYTTÖTALOUSOSA... 30 VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT... 35 HALLINTOKESKUS... 41 HALLINNON TALOUDEN TULOSALUE... 45 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUN TULOSALUE... 60 TULOSALUE KARVIAINEN... 65 TULOSALUE PUHTI... 68 ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE... 71 SIVISTYSKESKUS... 74 KOULUTUKSEN TULOSALUE... 78 KULTTUURI- JA VAKAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE... 92 VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE... 107 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS... 115 PELASTUSPALVELUJEN TULOSALUE... 120 TEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE... 123 SISÄISEN TEKNISEN TUOTANNON TULOSALUE... 137 KIINTEISTÖJEN KULUTUS- JA ULOSVUOKRAUKSEN TULOSALUE... 148 YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE... 152 KIINTEISTÖNMYYNTI JA KAAVOITUSSOPIMUKSET -TULOSALUE... 165 INVESTOINTIOSA... 168 RAHOITUSOSA... 183 TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT... 183 RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA MENOT... 185 LIIKELAITOS VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS... 189 Liitteet: Perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvio 2009 ja vuosisopimus 2009 Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin talousarvio 2009 Kansikuva: Otalampi-talo Kuvaaja: Suvi Siivola 2

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN TALOUS LÄHELLÄ TASAPAINOA VUONNA 2009 investoinnit yhä lisäävät velkaantumista siinä lähtökohdat uudelle valtuustolle ja kunnanjohtajalle Vuonna 2008 sekä menot että tulot kasvavat nopeasti tulot hieman menoja hitaammin. Vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen ja tulos painunee negatiiviseksi n. 1,1 miljoonan euron verran. Vuosi 2007 oli huippuvuosi sekä vuosikatteen että tuloksen osalta, mutta taloudellista kehitystä ei saatu vakautettua vuonna 2008 eräiden lähinnä lapsiin ja nuoriin liittyvien menoerien nopeasti kasvaessa. Kunnan asukasluku kasvanee vuonna 2008 arviolta 680 asukasta (n. 2,2 %). Talousarviokuria on jatkossa hyvä parantaa realistisen talousarvioesityksen pohjalta, mutta resurssien tulee aina olla oikeassa suhteessa esim. väestönkasvuun. Vuoden 2009 toimintakulut kasvavat vuoden 2008 talousarvioon nähden 8,7 prosenttia ja vuoden 2008 ennusteeseen (2008 rakenne) nähden 4,0 prosenttia. Selkeä tavoite on saada liian nopea kulujen kasvuvauhti taitettua. Siitä ovat kaikki kunnan esimiehet ja luottamushenkilöt vastuussa. Vuotta 2009 suunnitellaan sekavien talousnäkymien varassa, mutta verotulokasvu tulee hidastumaan vuodesta 2008. Verotulojen kasvuarvio vuodelle 2009 on 4,9 prosenttia tästä vuodesta. Yhteisöverotulojen odotetaan jopa laskevan. Liian synkkiä ennusteita saa varoa, mutta kunnalla tulee olla valmius vuoden 2009 aikana reagoida kehityksen mukaisesti tilanteeseen. Investointeja vuonna 2009 on jonkin verran liikaa omarahoitusosuuteen nähden. Lainoja lisätään nettoperiaatteen mukaan noin 15,4 miljoonaa euroa. Velkaantuminen jatkuu koko taloussuunnittelukauden ja vuoden 2011 lopussa pitkäaikaista velkaa on arvion mukaan 2902 euroa asukasta kohden. Se on yli maan keskiarvon. Kiinteistökannasta huolehtiminen vaatii lähivuosina rahaa korjauksiin käytettyä enemmän. Vuoden 2009 investoinneista 5,3 milj. euroa tuottaa joko vuokraa (paloasema 2 milj. euroa), jossa pääomakulut on huomioitu tai kuntayhtymä Karviaisen peruspääoman korkoa (peruspääoma n. 3 milj. euroa). Laadittavassa kuntastrategiassa kyetään muutamalla talouden tunnusluvulla ohjaamaan toimintaa kohti vuotta 2015 tai 2020. Näitä ovat ainakin vuosikate/asukas ja lainamäärä/asukas. Veroprosentin sitominen pitkäksi aikaa on hankalampaa, koska valtion velvoitteita ei tiedetä vuosiksi eteenpäin. Monet aiemmin tehdyt rakenteelliset ratkaisut ovat tuottaneet toiminnallista hyötyä, joka näkyy mm. hyvien uusien tilojen avulla epätarkoituksenmukaisten tilojen jäädessä pois käytöstä. Siivouskustannusten yksikköhinnat ovat jopa laskeneet. Neljään tuotantokeittiöön nojaava ruokapalvelu puolestaan on jo osoittanut tehokkuutensa. Rakennettuja ja korjattuja koulutiloja tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Vuoden 2009 helmikuussa valmistuu johtoryhmän työstämä palveluanalyysi merkitykseltään tärkeimmistä palveluista. Se osaltaan tuo kehittämispolut jokaiselle esimiehelle talouden ja asiakaspalvelun edelleen parantamiseksi sekä suuntaa antavan yhteenvedon luottamushenkilöille. Myös palveluverkkoanalyysin tarkistamiselle keväällä 2009 saadaan siitä lähtökohtia ja jotain myös kuntastrategian laadintaan. Voi olla että palveluverkkoanalyysi olisi järkevintä tehdä vasta kuntastrategian teon jälkeen, koska kuntastrategian laadinta perehdyttää uudet valtuutetut kuntakokonaisuuteen. 3

Strategiatyössä saadaan ottaa kantaa myös seudulliseen yhteistyöhön Vihdin kannalta. Palvelujen kehittämisessä lähialueyhteistyö Karviaisen ja Puhdin pohjalta yhdessä Karkkilan ja Nummi-Pusulan kanssa on tärkeä, mutta myös Lohjan kanssa on järkevää kehittää yhteistyötä monissa asioissa tasavertaiselta pohjalta. Kehyskuntien edunvalvontayhteistyö tiivistynee Nelosten ja Kuuman osalta. Helsingin seudun yhteistyö etenee nopeimmin vuokra-asuntotuotannon edistämisessä ja joukkoliikenteen toimivuuden parantamisessa, mutta se vaatii Vihdin osalta edistyäkseen myös rahaa lähivuosina, jos halutaan nykyisen YTV:n palvelutaso edes pääosin. Vuoteen 2011 ulottuvalla taloussuunnittelukaudelle siihen ei ole varauduttu. Maankäytön suunnittelu hyödyntää kehityskäytävä-ideaa, jossa Vihdille avautuu selkeät kasvunäkymät Porin ja Turun teiden ja suunniteltavan Länsi-Radan suunnassa. Vihdissä on hyvät puitteet tasapainoiselle elämälle, kunhan työmatkaan käytetty aika ei kasva liiaksi ja kasvavalle osalle vihtiläisiä tarjoutuu mahdollisuus työtekoon Vihdissä, lähialueella tai etätyönä. Elinkeinopolitiikan merkitystä on vaikea ylikorostaa. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja Vihdin tarjoamilla asumisvaihtoehdoilla saadaan jatkossakin hyviä työntekijöitä kuntaan. Jukka Anttila va. kunnanjohtaja 4

YLEISPERUSTELUT Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstö sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous- ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuonna voi olla yli- tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. 5

- Julkisuusperiaatteen mukaan talousarvio on julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa on oikeus tutustua. Vuoden 2009 talousarviossa käytetään nyt jo toista kertaa yksikköhintapohjaista budjetointia sekä tuloskorttien käyttöä käyttötalouden laadinnassa. Talousarvion toteutumaa tullaan seuramaa säännöllisin väliajoin ja toteutumasta raportoidaan valtuustolle seurantaraportein vähintään kaksi kertaa vuodessa. Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Määräraha on valtuuston talousarviossa euromääräinen, käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen, joka myönnetään tulosalueelle. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa tuloarvio, joka asetetaan tulosalueelle. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa tai mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Netto tarkoittaa menon ja tulon erotusta eli toimintakatetta. Talousarviossa määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös sisäiset erät. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, laskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Investointiosassa ovat koottuna kunnan investointimenot ja tulot. Käyttöomaisuushankinnat, jotka ovat 10.000 euroa tai suurempia tai kuuluvat ensikertaiseen kalustamiseen, käsitellään investointiosassa. Jos hankkeen toteutuminen siirtyy talousarviossa arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitteluvuosille. Automaattisesti siirtyvää määrärahaa ei ole. Investointitoiminnan rahoitusosuuksina talousarviossa esitetään mm. arvioidut valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet. Sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna, suunnittelukauden tavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden keskuksittain, lautakuntiin nähden tulosalueittain, viranhaltijoihin sekä tulosalueen johtoon nähden tuoteryhmittäin, sitovana määräraha on toimintakate ja sitovina tavoitteina tuloskortin tavoitteet. Tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on hallintokeskuksen, hallinto ja taloustulosalueen tuoteryhmän hallintoja toimistopalvelut tuloskortissa mainittu määräraha. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Edellä selostetusta poiketen kunnanhallituksella on kuitenkin valtuus siirtää hallintokeskukseen varattu palkkiovarausmääräraha muiden palvelukeskusten tulosalueille ja hallintokeskuksen muille tulosalueille. Palkkiovarausmäärärahaan kuuluu järjestelyvaraerä 170.000 euroa, tämä erä on keskitetty hallintokeskuksen, hallinnon ja talouden tulosalueelle. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Kuntalain 13 :n mukaisesti kunnanvaltuusto hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Vihdin kunnan hallintosäännön 14 :n mukaan kunnanhallitus hyväksyy vesihuoltolaitoksen talousarvion. 6

Yleinen taloudellinen tilanne Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen ja sitä kautta myös maailmantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella taloudellinen kehitys oman kunnan alueella. Maailmantalouden finanssisektori on ollut erittäin vakavissa vaikeuksissa koko syksyn ajan. Koko pankkijärjestelmän toimintamahdollisuuksia on epäilty. Tästä johtuen Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat ryhtyneet tukemaan pankkisektoria. Euroopassa on tehty erilaisia toimia luottamuksen ja jatkuvuuden palauttamiseksi pankkijärjestelmään. Talousennusteita on aivan viime viikkoina tarkistettu edelleen alaspäin ja taantumaan ajautumista pidetään laajalti todennäköisenä. Talouden käänne saattaa myös olla varsin jyrkkä maailmanlaajuisen luottolaman ja finanssikriisin rantautuessa Suomeenkin. Suhdannekäänteen syvyys ja kesto ovat monelta osin vielä epävarmojen arvioiden varassa. Vientiteollisuutemme rakenneongelmat yhdistettynä rahoitusmarkkinoiden turbulenssiin aiheuttaa sopeutumisvaiheen, jonka kestoa on tällä hetkellä mahdotonta arvioida. Tässä tilanteessa on syytä erityiseen malttiin ja varovaisuuteen. Ottaen huomioon voimassaoleva korkea palkkasopimus ja ikääntymisen aiheuttamat menopaineet, tulisi kunnassa pyrkiä välttämään menoja lisääviä toimenpiteitä. Uudelle talousarviokaudelle tultaessa tulee kunnan taloudenpidossa ja seurannassa olla erityisen valpas ja pyrkiä reagoimaan joustavasti tilanteiden niin vaatiessa myös kauden aikana. Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Suomen korkeasuhdanne on kuitenkin taittunut ja talouskasvu on nopeasti hidastumassa. Suomen talous on perustaltaan kuitenkin terve ja työllisyystilanne on toistaiseksi säilynyt hyvänä. Talouden kasvun hidastumisen ennustetaan jatkuvan edelleen vuonna 2009. Vienti hiipuu ja kotimaiset investoinnit alentuvat vuonna 2009. Talouden kasvu on näin ollen yksin kotimaisen kulutuksen varassa. Bkt:n kasvu jäänee n. yhteen prosenttiin. Jos kansainvälinen talouskriisi ei pitkity, voi vuoden 2009 lopulla olla edellytyksiä myös elpymiselle. Työttömyyden pitkään jatkunut aleneminen ja työllisyyden kasvu pysähtynevät lähikuukausina, mutta työttömien määrä tuskin nousee, koska vuoden 2008 syksystä alkaen suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja työvoiman tarjonta alkaa supistua. Työvoiman laskennallinen väheneminen vuositasolla vastaa suurin piirtein työllisyyden vähenemistä. Työttömyysasteen ennustetaan olevan keskimäärin 6,2 prosenttia vuonna 2009. Syyskuussa Vihdin työttömyysaste oli 3,7 %, Lohjan seutukunnassa vastaava luku oli 5,1 %. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kuntaalan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kunta-alan palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 %. 7

Sopimuskorotusten tason ja ajoituksen ohella mm. liukumat ja työpanoksen muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon kunta-alan palkkasumma kasvaa vuonna 2008 ja 2009. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna lähes seitsemän prosentin vuosivauhtia. koko vuonna palkkasumma kasvanee yli kuusi prosenttia. Kuntaalan ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 5,3 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvahti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutoksen johdosta. Tämän hetkisen arvion mukaan (syyskuu 2008) vuoden 2009 kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu kovin merkittäviä muutoksia tämän vuoden perusteisiin verrattuna. Sairausvakuutusmaksu kohoaa hieman. Työttömyysturvamaksun palkkasummaraja säilynee nykyisessä lähes 1,7 milj. eurossa, mutta ylimenevältä osalta maksuprosentti alenee 2,7 prosenttiin. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuELmaksu alenee 0,7 prosenttiyksikköä ja on 23,1 % vuonna 2009. Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna menojen keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut vuosina 2003-2007 noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustalon arvioidaan nousevan 4,7 %. Vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %. Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa lähes 7 %. Nopeaa kasvua selittää mm. yleisen taloudellisen toimeliaisuuden jatkuminen vilkkaana, mikä on näkynyt sekä yritysten hyvänä tuloskehityksenä että työllisyyden paranemisena. Koko kansantalouden palkkasumma on kasvanut ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi-heinäkuussa 8 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Kunnallisveron tilitykset ovat tänä vuonna lähes 15 miljardia euroa ja suhteellinen kasvu edellisestä vuodesta on 7 %. Vuonna 2009 kunnallisveron tilitykset lisääntyvät n. 3 %. Ansiotulojen nimellinen kasvu jatkuu kylläkin suhteellisen ripeänä eli 5,5 %, mutta kunnallisverotuksessa toteutettavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 374 milj. euroa. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, minkä arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja ensi vuonna 131 milj. euroa. Valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja tilalle ehdotetaan käyttöön otettavaksi uusi työtulovähennys. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään muilta veronsaajilta. Kuntien ensi vuoden verotuottomenetyksiksi arvioidaan 236 milj. euroa. Verotulomuutoksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. kotitalousvähennyksen nostaminen (arviona 24 milj. euron menetys) sekä matkakuluvähennyksen omavastuun nousu (arviona 17 milj. euron lisäys verotuloihin). Nämä yhteensä yllämainitut 374 milj. euron verotulomenetykset vuonna 2009 kompensoidaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat vuonna 2008 arvion mukaan runsaat 1,6 miljardia euroa. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan alenevan vuonna 2009, suhdanteiden heikentyessä. Kiinteistöveron tilitysten määräksi vuonna 2008 arvioidaan 890 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto lisääntynee ensi vuonna viitisen prosenttia, tilitysten ollessa 930 milj. euroa. 8

Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä lähes 17,5 miljardia euroa. Vuonna 2009 tilitysten arvioidaan olevan noin 18 miljardia euroa (Kuntaliiton arvio syyskuu 2008). Valtion talousarvioesityksessä 2009 kuntatalouden kehitysarviota on jossain määrin heikennetty viime keväänä peruspalveluohjelmassa esitetystä. Kuntien vuosikate kuitenkin vahvistuisi arvion mukaan vielä vuonna 2009, jonka jälkeen kuntatalous alkaisi uudelleen heiketä. Kuntien välisten erojen arvioidaan pysyvän suurina. Ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä kuntien valtionosuuden nousevat runsaasti, arviolta 684 milj. euroa. Kuntien rahoitusasema ei tästä johtuen kuitenkaan käytännössä parane, koska kyse on kustannustason nousun ja tuloverotuksen keventämiseen (374 milj. euroa) liittyvien veromenetysten kompensoimisesta. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat sen vuoksi, että kuntien veromenetykset kompensoidaan nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Kuntaliiton mukaan valtionrahoitusosuus peruspalvelubudjetin mukaisiin kuntapalveluihin alenee esityksen mukaan hallituskaudella lähes yhdellä prosenttiyksiköllä. Yksittäisistä menopaineista merkittävin on vammaispalvelulainsäädännön laajentaminen. Myös ikäihmisten palvelusuunnitelman ikärajaa madalletaan ja palvelujen laatua parannetaan. Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotukset kanavoidaan valtiolle. Koulutusikäluokkien pienentyessä muodostuvaa menosäästöä ei vähennetä vaan se laitetaan koulutuksen kehittämiseen KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE 2009 2011 Vihdin verotulojen kehityksessä on pohjana kuntaliiton arvio verotulojen kehityksestä. Vihdin asukasluvun arvioidaan kuitenkin kasvavan n. 2,2 %:n vauhtia myös talousarviovuonna. Tällä on vaikutusta myös verotulokehitykseen siten, että verotulojen arvioidaan kasvavan n. 4,9 %. Vihdin talouden tila suunnittelukaudella on erittäin haasteellinen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys on kasvattanut kunnan verotuloja merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin myös toimintakulut ovat kasvaneet vielä vauhdikkaammin. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutokset ja optimoinnit tuovat ja niiden täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investointien perusteissa on korjaamisen varaa. Laajan investointiohjelman toteuttaminen on velkaannuttanut kunnan ja lainalasti on suuri. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksille. Tulevassa palveluverkkosuunnitelmassa ja kuntastrategiassa tulee hyväksyä se keskimääräinen investointitaso, jonka kunta kestää pitkällä tähtäyksellä, eikä velkaannu liikaa. Vuosi 2008 oli viimeinen valtuuston hyväksymästä tasapainotussuunnitelmavuosista 2005-2008. Vihdin kunnan taloudellinen tulos on vuonna 2008 todennäköisesti negatiivinen. Tämä negatiivinen tulos on seurausta erittäin merkittävästä palvelukysynnän määrän sekä yksikkökustannusten kasvusta, inflaation ennustetaan yltävän 4 %:iin vuonna 2008, kun 9

talousarvioon inflaatiokehityksen arvioitiin olevan n. 2 % tasoa. Palvelukysynnän kasvualueita ovat olleet erikoissairaanhoito, perhehuolto, päivähoito, terveys- ja vanhuspalvelut. Hyväksytty tasapainotussuunnitelma on toiminut kunnan toiminnan ja talouden ohjaajana kuntastrategian tapaan. Keväällä 2009 käynnistetään kunnassa kuntastrategian laadinta sekä palveluverkkosuunnitelman päivitys, joissa hahmotetaan kunnan tulevaisuutta ja mikä on kunnan tärkeimmät tavoitteet pitkällä ja keskipitkällä sekä myös lyhyellä aikavälillä. Tällainen strategia toimii sateenvarjon tapaan kuntalaisille ja henkilöstölle ja ohjaa valittujen toimintalinjojen mukaisesti kunnan toimintaa tiekartan tavoin kohti asetettuja tavoitteita. Uuden valtuuston ei tulisi enää harkita tasapainotussuunnitelmaa, vaan ylijäämäsuunnitelman tekoa, jotta kunta voisi selvitä nykyisistä lainoista ja uusista investoinneista. Vihdin kunnan talouden kehitys on kiristymään päin. Omaisuutta on myyty aikaisemmilla tilikausilla ja myös kuluvana kautena. Myytävissä oleva omaisuus on hyvin pitkälle myyty, pois lukien obligaatiorahasto-osuutta sekä muutamia asunto-osakkeita. Tonttien myyntiä ei tässä yhteydessä mielletä kertaluonteiseksi omaisuuden myynniksi. Palveluverkkoa ja toimintaa on kehitetty. Toimintakulujen kasvu on kuitenkin ollut nopeaa ja vuodelle 2009 kasvun arvioidaan olevan n. 4,0 %. Kulujen kasvun täytyy maltillistua alle tuottojen kasvun. Myös investointeihin on kulunut paljon varoja erityisesti aikaisempina vuosina, mutta erittäin voimakas investointitahti on jatkumassa myös tulevina vuosina. Tämä kasvattaa kunnan lainakantaa huomattavasti ja kasvu tulee jatkumaan koko taloussuunnittelukauden ollen viimeisenä suunnitteluvuotena n. 2902 euroa/asukas. Lainakanta on erittäin suuri kaikilla mittareilla tarkasteltuna ja vaikeuttaa kunnan toimintamahdollisuuksia, ja kaventaa joustavuutta ulkoisiin toimintaympäristön muutoksiin. Investointitahdin voimakas maltillistaminen on välttämätöntä. Vuosikatteen tulisi riittää investointeihin. Verotulojen kasvu näyttää pienenevän talousarviovuonna ja suunnitelmakauden loppuvuosina kehitys olisi jo huomattavasti hidastunut. Kunta kuitenkin tarvitsee vahvempaa vuosikatetta selvitäkseen tulevien vuosien lainataakan tuomista velvoitteista ja palvelukysynnän tuomista menojen kasvusta. Lisäksi toimintaa ja palveluja tulee kehittää siihen suuntaan, että kunnan talous kestää myös verotulojen hitaammankin kehityksen. Verotulojen kasvu on talousarviossa n. 4,9 prosenttia verrattuna ennusteeseen ja taloussuunnitelmavuosina 2,5 ja 2,4 prosenttia. Toimintakulujen kehitys on ollut rajua. Tähän voimakkaaseen kehitykseen pyritään vastaamaan perustamalla mm. perusturvakuntayhtymä Karviainen sekä liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Näiden yhtymien perustamisella pyritään menojen kasvun kehityksen maltillistamiseen. On olemassa riski, että alkuvaiheessa ei nähdä mittavia kustannussäästöjä, näin suurten toimintauudistuksien läpiviennin ollessa kyseessä. Muutokset luovat kuitenkin pohjan aitoon mahdollisuuteen vaikuttaa menojen kasvun kehitykseen. Talousarvio on laadittu oletuksella, että yleinen talouden kehitys ei täysin romahda vaan hidastuu ja vaikutukset kunnan talouteen tulevat voimakkaammin esiin vuonna 2010. Riskejä voidaan nähdä maanmyyntituotoissa sekä verotulojen kasvussa. Kunnan tulee tarpeen mukaan varautua avaamaan talousarvio vuoden 2009 kuluessa ja suorittamaan tarpeelliset sopeuttamistoimenpiteet. 10

Vuosikate, poistot ja investoinnit 2003-2011, 1000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosikate Poistot Investoinnit Oheinen kuvio osoittaa, että kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt poistojen kattamiseen kaikkina vuosina. Taloussuunnitelman viimeisinä vuosina vuosikate heikkenee ja alittaa poistot. Tasapainoisen kunnallistalouden vähimmäisvaatimus on, että vuosikate kattaa poistot. Voimakkaasti kasvavalla kunnalla, kuten Vihdillä, vaatimus on vieläkin kovempi, yleisesti on verrattu vuosikatteen riittämistä investointeihin. Tulorahoituksen riittävyys investointien kattamiseen on suurimmillaan vuonna 2009. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa, ja arvioidaan olevan suunnittelukauden sisällä suurimmillaan 2011, jolloin lainaa on yhteensä 85,4 milj. euroa. Lainamäärä per asukas kasvaa yhtälailla voimakkaasti ja on suurimmillaan 2011, jolloin asukaskohtainen lainarasite on 2902 euroa. Lainamäärän kasvaessa myös korkokulut kasvavat voimakkaasti. Korkotason arvioidaan alenevan vuoden 2008 syksyn tasosta. Rahoituskulut kokonaisuudessaan arvioidaan olevan n. 3,6 milj. euroa eli noin 126 euroa/asukas. Vuoden 2009 talousarvion mukaan toimintakulut ovat 126,5 milj. euroa (mukana liikelaitos). Vuoden 2008 ennusteeseen verrattuna toimintakulut kasvavat 4,1 % ja verrattuna edelliseen talousarvioon 9,6 prosenttia. Toimintakatteen kasvu, jossa on mukana käyttöomaisuuden myyntivoitot on 4,1 % ja ilman myyntivoittoja 5,2 %, verrattuna vuoden 2008 ennusteeseen. Toimintakate, joka on sitova, kasvaa vuosittain keskimäärin 3,8 % koko taloussuunnitelma kauden ajan. VERORAHOITUS Verorahoitus tarkoittaa kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan n. 4,4 prosenttia vuonna 2009. Vihdin kunnan verotulojen osuus verorahoituksesta on tällä hetkellä noin 83 % ja valtionosuuksien osuus siten noin 17 %. Kunnan verotulot kasvoivat vuonna 2007 noin 10,8 % ja vuoden 2008 verotuloennuste näyttää n. 9 % kasvua. Vuonna 2009 verotulojen arvioidaan kasvavan noin 4,9 prosenttia. Vihdin verotulojen kasvu on ollut varsin ripeää vuoden 2003 jälkeen, kuten oheinen kuvio osoittaa. Kasvua tukee väestön kasvun lisäksi palkkaratkaisuihin sisältyneet korotukset. 11

Verotulon kasvu ja kehitys M / % 120 12,0 % 100 10,0 % 80 8,0 % 60 6,0 % 40 4,0 % 20 2,0 % 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,0 % Verotulot M Muutos edelliseen vuoteen Vihdin verotuloennuste näyttää talousarvion ylittävää kasvua vuodelle 2008. Myös vuodelle 2009 nähdään vielä kasvua tulevan, mutta kasvun arvioidaan taittuvan ja hiljenevän kun taloussuunnitteluvuosia edetään. Vihdin kunnallisveroprosentti on 19,25, jota korotettiin vuodelle 2007 0,5 prosenttiyksiköllä. Veronkorotuksen vaikutus on n. 2,2 milj. euroa vuonna 2008. Kunnallisveron kasvun arvioidaan olevan vuonna 2008 yli 9 prosenttia. Arvio perustuu aikaisempien verovuosien tiedoista, toteutumista tehtyyn malliin sekä kuntaliiton verokehikosta saatuihin tietoihin. Kunnallisveron kasvun arvioidaan kuitenkin laskevan n. 5 prosenttiin vuonna 2009. Yhteisöverotulojen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan vielä vuonna 2008. Vihdissä vuoden 2009 yhteisöverotuloksi on arvioidaan n. 3 milj. euroa, jossa on laskua n. 7,6 % verrattuna ennusteeseen 2008. Arvio on suoraan Vihdin kunnan yhteisöveron jakoosuuden mukainen. Yhteisöveroon arvioidaan tulevan kasvua uudelleen vasta vuonna 2012. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodesta 2006 alkaen. Asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,3, muiden kuin vakituisesti asuttujen asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,9 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,75. Lisäksi lakimuutoksen johdosta rakentamattomille rakennuspaikoille on määrätty 3 prosentin kiinteistövero. Kiinteistöveron tuotoksi talousarviossa on ennakoitu noin 4,1 milj. euroa ja keskimääräiseksi suunnittelukauden kasvuksi n. 3,6 prosentti. Talousarvioluku on verottajan laskennallisesta 12

kiinteistöverotilastosta. Kasvu tulee lähinnä verottajan toimesta tehtyjen verotusarvojen tarkistusten sekä veropohjan kasvun kautta. Valtionosuudet ovat vuonna 2008 n. 19 milj. euroa, jossa on kasvua n. 11 prosenttia. Lisäykset valtionosuuksiin tulevat kompensoinneista, jotka liittyvät kustannusten nousuun ja tuloverotukseen keventämiseen. Lisäykset maksetaan sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksissa. Valtionosuudet kasvavat myös oppilasmäärän lisääntymisen ja väestökasvun johdosta. Toisaalta vähennyksiä valtionosuuteen aiheutuu mm. edunvalvontapalvelujen ja elatustuen siirtymisellä kunnalta valtiolle. Kaikki edellä mainitut vaikutukset huomioiden valtionosuuksien määrä nousee arvion mukaan vuonna 2009 n. 21 milj. euroon. Verorahoitus 1000 140 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 120 000 100 000 80 000 60 000 Valtionosuudet Verotulot 40 000 20 000 0 TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Toimintatuotoissa ja kuluissa eri talousarviovuosien vertailua vaikeuttaa kaksi merkittävää asiaa. Vuoden 2008 ennuste on kasvanut huomattavasti saman vuoden talousarviosta sekä Karviaiseen siirtyvän toiminnan muuttuminen ulkoiseksi asiakaspalvelujen ostoiksi. Myös osa sisäisistä tuotoista ovat uudessa organisaatiomallissa ulkoisia tuottoja. Vuoden 2009 talousarviossa toimintakate (mukana liikelaitos) on 96,6 % verorahoituksesta, kun se vuoden 2008 talousarviossa on 94,7 %. Kehitys on väärän suuntainen, koska se tarkoittaa myyntivoittojen ja toimintatuottojen osuuden pienenemistä, toimintakulujen osuuden kasvamista sekä heikentää vuosikatteen ja tuloksen positiivista kertymistä. Toimintatuottojen kasvua tulisi edelleen tukea tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. 13

Toimintakulujen kasvua on syytä verrata myös verotulojen kasvuun, koska pitkällä aikavälillä kulujen kasvu ei saisi ylittää verotulojen kasvua, päinvastoin, kasvu saisi olla enintään verorahoituksen kasvun tasoa. Mitä suurempi ero on verorahoituksen kasvun hyväksi, edesauttaa se kuntaa selviämään lainan lyhennyksistä ja korkokuluista. Suunnitelmavuosina toimintatuotot ja kulut kasvat n. 3 prosentilla vuosittain. Verorahoitus ja toimintakulut 1000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 Verorahoitus Toimintakulut 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vertailtavien talousarvion henkilöstökulujen kasvu on vuoden 2008 talousarviosta on n. 10 %. Tähän vaikuttavat vuoden 2008 ennusteen kasvu (mm. 38 uutta henkilöä päivähoitoon) sekä talousarvioon varatut vakanssilisäykset Henkilöstökuluissa on hallintokeskuksen määrärahoihin varattu 170.000 euroa keskitettynä varauksena vuoden 2009 järjestelyvaraeräluonteisiin palkkioihin. Henkilöstökuluissa vuonna 2007 tehdyt sopimukset määrittelevät hyvin pitkälle tulevan kehityksen. Sopimus on voimassa aina vuoden 2010 puolelle. Palkankorotukset tulevat olemaan keskimäärin 3,3 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostot kasvavat 7,7 prosenttia edellisvuoden talousarviosta. Tähän ryhmään kuuluvat mm. ostot Karviaiselta (+8,8 %) ja erikoissairaanhoidon tulosalue. Palvelujen ostoihin kirjataan mm. Puhdilta ja Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselta (+18 %) ostetut palvelut, jotka osaltaan, kustannusten nousun ja kuljetuspalvelujen lisääntymisen ohella kasvattavat tätä määrärahaa verrattuna vuoden 2008 talousarvioon. Erikoissairaanhoidon määräraha on otettu talousarvioon HUS:in kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Toimintatuotot ilman myyntivoittoja nousevat 5,6 % vuoden 2008 talousarvioon verrattuna. 14

Toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate /asukas 5 000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate -2 000-3 000-4 000-5 000 VUOSIKATE JA TILIKAUDEN TULOS Vuosikate kertoo, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää toiminnasta aiheutuvien käyttömenojen kattamisen jälkeen investointeihin. Tulorahoituksen katsotaan yleisesti olevan laskennallisesti tasapainossa, kun vuosikate vastaa suunnitelmapoistoja (vuosikate/poistot = 100 %). Poistojen tulisi taas vastata keskimääräistä korvausinvestointitasoa. Vahvasti kasvavien kuntien, kuten Vihdin, voidaan katsoa tekevän poikkeuksen tästä yleissäännöstä, koska tällaisilla kunnilla on kasvusta johtuvia tarpeita investoida palvelurakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen korvausinvestointitasoa enemmän. Rahavirtapohjaisemmassa tarkastelussa vuosikatetta verrataan investointeihin, jolloin nähdään kuinka hyvin rahavirta riittää tehtäviin investointeihin ilman lainanottoa. Tällöin voidaan nähdä, että kunnan investointiohjelman läpivienti vaatii mittavaa lainanottoa. Vuosikatteen tulee riittää myös otettujen lainojen lyhennyksiin. Lisälainan ottaminen lyhennysten kattamiseen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Vuoden 2009 talousarviossa (mukana VVHL) vuosikate on 8,1 milj. euroa ja poistot 8,1 milj. euroa, jolloin suhde on n. 100 %. Näin tarkastellen tulorahoitus riittäisi korvausinvestointeihin. Vihdin investointitahti on ollut vuosina 2006, 2007, 2008 ja vielä vuonna 2009, sekä myös jatkovuosina aina vuoteen 2016 asti, erittäin kova. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on käytettävä velkarahoitusta, realisoitava omaisuuttaan ja/tai kulutettava käyttöpääomaansa palvelurakenteen ylläpitämiseksi ja investointien rahoittamiseksi. 15

Vuosikate, investoinnit M 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosikate Investoinnit Vuonna 2008 ennustettu (syyskuu) vuosikate (mukana VVHL) on noin 6,6 milj. euroa. Vuosikate täytyy suhteuttaa kunnan kokonaistilanteeseen ja toimintaan, eikä ole järkevää asettaa eksaktia euromääräistä rajaa, koska sen riittävyys määräytyy toimintatuottojen ja kulujen ja investointien suhteen perusteella. Vuosikate on kuitenkin kyettävä jatkossa nostamaan investointien tasolle. Pysyvä keino talouden tasapainottamiseksi on jatkaa edelleen palvelurakenteen optimointia ja samalla toiminnan tehostamista kustannustason alentamiseksi. Talousarviovuonna 2009 Vihdin kunnan talous on hieman (65 tuhatta) alijäämäinen. Tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan 65 tuhatta euroa negatiiviseksi. Taloussuunnittelukauden vuosina 2010 ja 2011 vuosikate heikkenee verotulojen kasvun hiipumisen vuoksi. Vihdin olisi olennaisen tärkeää pystyä kasvattamaan vuosikatettaan siten, että tulevaisuudessa terveysasemainvestointi voidaan rahoittaa enemmän tulorahoituksella. Velkaisuus uhkaa vakavasti kunnan toimintamahdollisuuksia ja kaventaa mahdollisuuksia reagoida toimintaympäristön muutoksiin. INVESTOINNIT Vuoden 2008 talousarvion investointeihin varattiin noin 21,7 milj. euroa, ennusteen mukaan toteuma tulee olemaan 17,5 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2009 ovat kirkonkylän perhekeskus, Nummelan pelastusaseman laajennus ja peruskorjaus sekä Perusturvakuntayhtymä Karviaisen perustamispääoman maksaminen. Vuosi 2008 on myös ollut merkittävä vuosi investointien kannalta, on tehty suuri osa talouden ja palvelujen tasapainotussuunnitelman mukaisista ns. kynnysinvestoinneista. Vuoden 2009 talousarviossa jatketaan vielä kesken olevia investointeja, jolloin ne uudelleen 16

budjetoidaan esim. Vihdin yhteiskoulun laajennus. Investointiohjelman mukaan vuoden 2009 investoinnit ovat yhteensä 17,8 milj. euroa. Vuoden 2009 investointitaso poikkeaa palveluverkkosuunnitelmasta. Palveluverkkosuunnitelmassa vuoden 2009 investoinneiksi oli suunniteltu 11,2 milj. euroa. Poikkeamat em. suunnitelmaan johtuvat investoinneista (esim. Karviaisen peruspääoma), jotka eivät ole olleet mukana suunnitelmassa tai alkuperäisen investoinnin kustannusarvio on kasvanut tai investointi on siirtynyt edelliseltä vuodelta uudelleen budjetoitavaksi. Vuonna 2010 investointitaso laskee 18,4 milj. euroon ja vuonna 2011 se laskee 12,3 milj. euroon. Uusinvestointien lisäksi on huolehdittava myös korjausinvestoinneista, jotta korjausvelan kasvu voitaisiin minimoida. Uudet kaavaalueet ja odotettavissa oleva muuttovoitto aiheuttavat puolestaan tarvetta kunnallistekniikan investointeihin. Näiden kunnallistekniikan investointien tulee reagoida tontinmyynnin kehitykseen joustavasti siten, että myyntien mahdollisesti heiketessä myös uusien alueiden investoinnit pienenevät. Investoinnit rahoitetaan riittämättömän tulorahoituksen johdosta ottamalla lisää pitkäaikaista lainaa. Asukasluvun kasvuvauhdilla on olennainen vaikutus investointitarpeeseen. Investoinnit milj. euroa 30,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 17

HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrää ja sen kehitystä seurataan henkilötyövuosilaskennalla, joka perustuu todelliseen tehtyyn työaikaan. Vuoden 2009 alussa kunnan henkilöstörakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Perusterveydenhuolto siirtyy Vihdin, Nummi-Pusulan ja Karkkilan yhteiseen perusterveydenhuollon kuntayhtymä Karviaiseen. Palkanlaskennan, kirjanpidon ja tietohallinnon tehtävät puolestaan siirtyvät tukipalvelujen liikelaitoskuntayhtymä Puhtiin. Päivähoidon tulosalue siirtyy sivistyksen toimialalle omaksi tulosalueekseen ja perusturvakeskus lakkaa kokonaan. Kuntarakenteen muutoksista johtuen henkilötyövuosien seurannassa on aikaisempien vuosien osalta henkilötyövuodet laskennallisesti muutettu vastaamaan organisaatiota 1.1.2009 tilanteessa. Hallintokeskuksen henkilötyövuosimäärästä on vähennetty Puhtiin siirtyvän henkilöstön osuus. Päivähoidon tulosalue on sivistyskeskuksessa omana tulosalueenaan ja perusturvakeskuksen osuus on taulukosta poistettu. HENKILÖTYÖVUODET 2004-2009 Toteutunut tehty työaika suhteutettuna vuoden 2009 organisaatiorakenteeseen HALLINTO Hallinto ja talous 19,20 20,36 24,40 25,39 20,59 21,79 Vakanssiesitykset 2009 Ruoka- ja siivouspalvelut 114,55 115,85 114,21 111,50 112,71 121,52 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus 266,53 283,58 286,46 294,50 272,06 302,36 Kulttuuri- ja kansalaistoimi 19,73 19,93 19,76 19,64 18,47 17,87 Liikunta 15,56 13,73 11,29 12,17 8,94 10,31 Nuoriso 15,17 16,09 20,72 17,05 9,02 7,06 Päivähoito 225,74 227,98 234,76 241,37 255,30 294,45 TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖ Tekninen 71,79 75,65 76,17 85,23 80,25 79,14 * Talouden tasapainottamisohjelman mukainen tavoite ** Henkilömäärään perustuva arvio, sisältää uudet vakanssit 2004 2005 2006 2007 2008* 2009** Vesilaitos 11,58 10,72 10,74 11,06 11,06 yht 759,85 783,89 798,51 806,85 788,41 866,03 Talouden tasapainottamisohjelman päättyessäkin henkilöstösuunnittelua on tarkoituksenmukaista tehdä ennakoivasti. Tämän vuoksi on henkilötyövuosiseurannan rinnalle talousarvioon liitetty suunnitelma uusista perustettavista vakansseista talousarviovuoden ja kahden sitä seuraavan taloussuunnitteluvuoden ajanjaksolle. Esitys uusista ja muutettavista vakansseista vuosille 2009 2011 on liitteenä. Vuodelle 2009 esitetään kaikkiaan 29 uutta vakanssia. Hallintokeskuksen ruoka- ja siivouspalveluiden tulosalueelle esitetyistä yhdeksästä vakanssista suurin osa, yhteensä kuusi vakanssia, on tulosalueen jatkuvasta sijaistarpeesta johtuvia ns. vakinaisia varahenkilöitä. Varhaiskasvatuksen tulosalueella päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä on aiheuttanut tarvetta mittaviin henkilöstölisäyksiin jo vuonna 2008. Vuonna 2009 aloittaa Kirkonkylän perhekeskus, jonne on suunniteltu yhteensä kahdeksan uutta vakanssia. Sivistyskeskuksen koulutuksen tulosalueelle on esitetty yhdeksän uutta vakanssia kouluihin oppilasmäärien kasvusta ja perustettavien opetusryhmien määrästä johtuen. 18

Vihdin kehittäminen pitkällä tähtäimellä pyritään turvaamaan johtamis- ja kehittämisresursseilla. Muut kuin lisääntyneistä asiakasmääristä johtuvat vakanssiesitykset vuodelle 2009 ovat perusteluineen seuraavat: Sivistyskeskus Opetuspäällikkö, 50 % määräaikainen virka 31.12.2010 saakka Reittisuunnittelija, 50 % vakinainen tehtävä Erityisliikunnanohjaaja Sivistystoimen uudelleenorganisoinnissa opetuspäällikkö vastaa perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Rahoitetaan osittain vuoden 2010 aikana vapautuvan ja täyttämättä jäävän hallintosihteerin vakanssin kustannuksilla. Esikoulu- ja koulukuljetusten suunnittelu ja kuljetuksiin liittyvä asiakaspalvelutyö sekä muutosten hoitaminen koulujen ja liikennöitsijöiden suuntaan. Erityisliikunnanohjaajan vakanssin perustaminen mahdollistaa kohdennetun ohjaustoiminnan ja ohjausryhmien lisäämisen erityisryhmien liikuntaan. Tekninen ja ympäristökeskus Ympäristötarkastaja, työsuojelupäällikkö vakinainen virka Ympäristötarkastajan tehtävät ovat lisääntyneet voimakkaasti, mm. jätevesilupien käsittely, ja ympäristölupien läpimenoaikaa on syytä nopeuttaa. Tehtävään sisällytetään työsuojelupäällikön tehtävät (2 työpäivää viikossa) Vakanssisuunnitelmat vuosille 2010 ja 2011 Vuosina 2010 ja 2011 johtamisen ja kehittämisen turvaamiseksi on suunniteltu mm. projektipäällikön, kaavasuunnittelijan, tuotantopäällikön, kartoittajan ja käyttöinsinöörin vakanssien perustamista. Projektipäällikkö vastaa Huhmarin työpaikka-alueen kaavoituksen, maanhankinnan, maan myynnin, kunnallistekniikan rakentamisen ja hankerakentamisen koordinoinnista hoitaen yhteydet kunnan ja sidosryhmien välillä. Projektipäällikkö vastaisi mahdollisesti myös muiden eteläisen Nummelan hankkeiden kehityksestä yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Vuoden 2009 alusta liikelaitostettu Vihdin vesi erkanee omaksi yksikökseen ja vesilaitoksen johtaja keskittyy kokonaan vesilaitoksen johtamiseen ja kehittämiseen. Tarkoituksenmukaista on rekrytoida tuotantoyksikön johtoon koko toiminnan hallitseva päällikkö, joka vastaa yksikön koordinoinnista ja kehittämisestä toimivaksi tulosvastuulliseksi tuotantoyksiköksi. Ympäristökeskuksen kaavasuunnittelijan ja kartoittajan määräaikaiset vakanssit päättyvät 31.12.2009. Eteläisen Nummelan alueen mittavat kaavoitushankkeet edellyttävät kaavoittajan vakanssin vakinaistamista. Tarpeen mukaan maastossa ja toimistotehtävissä toimivan kartoittajan vakanssin kustannukset korvataan osittain vuonna 2010 vapautuvan mittamiehen vakanssin kustannuksilla. 19

Vuodelle 2010 on suunniteltu käyttöinsinöörin tehtävän perustamista vesilaitokseen. Puhdistamoiden vaatimukset sekä jätevesimäärät kasvavat jatkuvasti. Käyttöinsinöörin ja vesihuoltomestarin tehtävät jaettaisiin siten, että toinen vastaa jätevedestä ja toinen puhtaasta vedestä. Näin osa voimavaroista voitaisiin ohjata mm. karttajärjestelmän ylläpitoon ja liitoskohtalausuntoihin. Henkilöstötyön keskeiset tavoitteet vuonna 2009 Vuonna 2006 hyväksytyssä henkilöstöstrategiassa painopistealueita ovat johtamisen kehittäminen, osaamisen varmistaminen, kannustava palkitseminen ja työskentelyedellytykset. Keskeiset haasteet henkilöstön osalta vuonna 2009 liittyvät uusien toimintatapojen muodostamiseen organisaation muutostilanteessa sekä toimivien käytäntöjen luomiseen yhteistyössä kuntayhtymien kanssa. Kannustavan palkitsemisen mahdollisuuksia lisätään mm. kehittämällä henkilökohtaisen lisän järjestelmiä, jatkamalla poikkeuksellisen hyvien työsuoritusten palkitsemista kannustuslisällä ja ottamalla käyttöön tulospalkkiojärjestelmä kaikilla sopimusaloilla. 20