Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 100. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 100 Kokoustiedot Aika 07.05.2012 maanantai klo 15:30-17:58 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs Saapuvilla olleet jäsenet Martti Merra, puheenjohtaja Ulf Johansson Tony Hagerlund René Blomster, saapui klo 16.45 134 käsittelyn jälkeen Mikko Hintsala, poistui klo 16.45 134 käsittelyn jälkeen Arja Juvonen Pertti Järvenpää Jarmo Jääskeläinen Ari Konttas, saapui klo 15.45 147, poistui klo 17.55 149 käsittelyn jälkeen Matti Kuronen Jaana Leppäkorpi Ritva-Liisa Luomaranta Markku Sistonen Paula Viljakainen, poistui klo 17.45 149 käsittelyn jälkeen Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä, saapui klo 16.03 147 käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Markus Torkki valtuuston I varapuheenjohtaja saapui klo 15.47 147 Kurt Byman valtuuston II varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja, saapui klo 15.40 123 käsittelyn jälkeen Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Kimmo Sarekoski henkilöstöjohtaja, poistui klo 16.12 Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 2 / 100 Allekirjoitukset Martti Merra puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 14.5.2012 22.5.2012 Matti Kuronen Ulf Johansson Pöytäkirjan nähtävänäolo 24.5.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 25.5.2012 osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 3 / 100 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 121 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 122 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 6 123 1 Vuoden 2011 tilinpäätöksen tekniset korjaukset ja 7 lausunnon antaminen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta 124 Kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenen 9 vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) 125 Nuorisolautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 10 täydennysvaali (Kv-asia) 126 Kaupunginhallituksen varaedustajan valitseminen 11 tilakeskus-liikelaitoksen johtokuntaan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon 127 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 12 valtuuston Tapiolan urheilupuistoon toteutettavan harjoitusjäähallin takauspäätöksen tarkistamista koskevasta päätöksestä tehdyn valituksen johdosta 128 2 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä 14 aiheutuvat toimenpiteet 129 3 Kaupunginhallituksen puheenjohtajiston matka Espoon 18 kumppanikaupunki Shanghaihin 130 Valtuuston 11.4.2012 päätösten laillisuusvalvonta 20 131 Valtuuston 23.4.2012 päätösten laillisuusvalvonta 21 132 Valtuustoaloite toimeentulotuen maksatuksista (Kv-asia) 22 133 Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi 26 asianmukaiselle tasolle (Kv-asia) 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) 34 135 Kaupungineläinlääkärin vastaanotolta perittävästä 38 klinikkamaksusta päättäminen 136 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä 40 Espoossa (Kv-asia) 137 Valtuustoaloite Kunnarlantien ja Bodomintien liikenteen 43 suunnittelusta ja toteuttamisesta (Kv-asia) 138 Valtuustoaloite Espoon koulujen ja päiväkotien 45 peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessin parantamisesta ja nopeuttamisesta (Kv-asia) 139 4 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman 48 hyväksyminen (Kv-asia) 140 5-6 Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen 52 hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) 141 7 Pohjois-Tapiola, Maarinniitty III, asemakaavan muutoksen 55 sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 213209 142 8-9 Leppävaara, Vallikallio III, asemakaavan muutoksen sekä 60 maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 110407 143 10-12 Espoon kaupungin lausunto meriuposkuoriaisen 65 esiintymispaikan rajojen määrittämisestä Espoon Soukanlahdella 144 13-14 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee Perusmäki, Kalliomäki, alue 712700, asemakaavan hyväksymispäätöstä 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 4 / 100 145 15 Vastaselityksen antaminen korkeimmalle hallintooikeudelle 78 koskien Antinmäen ja siihen liittyvän Niipperinpellon asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöstä 146 Oikaisuvaatimus hakemuksen hylkäämisestä 81 asumisoikeusasunnon haltijaksi 147 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 83 148 Päätökset ja kirjelmät 90 149 Tilakeskuksen johtokunnan jäsenen eronpyyntö ja 91 täydennysvaali (Kv-asia) 150 Ylimääräinen asia_bembölen myllyraunioista 92

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 5 / 100 121 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 3.5.2012 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 6 / 100 122 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Matti Kuronen ja Ulf Johansson.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 7 / 100 138/00.01.03/2012 123 Vuoden 2011 tilinpäätöksen tekniset korjaukset ja lausunnon antaminen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy konsernitilinpäätöstä koskevat tekniset korjaukset ja merkitsee tiedoksi tilinpäätöksen vuodelta 2011 2 pyytää lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin Seurantaraportti I:n yhteydessä Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Tilinpäätös 2011 Arviointikertomus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan käsitys siitä, kuinka kaupunginhallitus ja muut kaupungin viranomaiset ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa. Tarkastuslautakunta ehdottaa esittäessään valtuustolle vuoden 2011 arviointikertomustaan, että valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle sekä tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Arviointikertomus luovutetaan 10.5.2012 ja on toimialojen käytettävissä sen jälkeen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 8 / 100 Kaupunginhallitus pyytää lautakuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksen havainnoista. Selvityksissä tulee huomioida myös arviointikertomushavaintojen jälkiseurannassa esitetyt havainnot. Lausunnot tuodaan kootusti valtuuston käsiteltäviksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi seurantaraportti I:n yhteydessä. Konsernitilinpäätöksen tekniset korjaukset Kaupunginhallitus on tilinpäätöskäsittelyssään oikeuttanut konserniesikunnan tekemään vuoden 2011 tilinpäätökseen mahdolliset tekniset korjaukset allekirjoittamisen jälkeen. Vuosien 2010 ja 2011 konsernitilinpäätöksissä on Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) yhdistelty omistusosuutta suuremmassa suhteessa. Asia on ilmoitettu vuoden 2011 tilinpäätöksen liitetiedoissa ja vertailutiedot vuoden 2011 osalta tullaan muuttamaan vuoden 2012 tilinpäätökseen. Tilintarkastaja on hyväksynyt menettelytavan. Muutoksen jälkeen konsernin taseen loppusumma on n. 4 298 miljoonaa euroa. Muutos pienentää konsernin tasetta n. 2 % eli n. 87 miljoonaa euroa, lähinnä aineellisia hyödykkeitä sekä vierasta pääomaa. Konsernitilinpäätöstä koskevilla muutoksilla ei ole vaikusta kaupungin tilinpäätökseen, tuloksen käsittelyyn tai rahoitukselliseen asemaan. Tilintarkastuskertomus Tilintarkastaja luovuttaa tilintarkastuskertomuksen tarkastuslautakunnalle 7.5.2012, joten kertomuksen sisältö ei ole vielä julkinen. Kaupunginhallitus antaa selvityksen mahdollisista tilintarkastajan huomioista Seurantaraportti I:n yhteydessä. Tiedoksi - Lauta- ja johtokunnat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 9 / 100 1709/00.00.01/2012 124 Kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristoffer Bondestamin (SFP) tilalle (SFP). Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 147 jälkeen. Johansson ehdotti, että kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Nina af Hällström. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Johanssonin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän (SFP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristoffer Bondestamin (SFP) tilalle Nina af Hällströmin. Väestötietojärjestelmästä saadun tiedon mukaan kulttuurilautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen Henrik Räihän (SFP) henkilökohtaisen varajäsenen Kristoffer Bondestamin (SFP) kotikunta ei enää ole Espoo ja hän on näin menettänyt vaalikelpoisuutensa em. tehtävään Espoossa. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu, kirje valtuuston päätöksestä - Kristoffer Bondestam, kirje valtuuston päätöksestä - Jaoston sihteeri, kirje valtuuston päätöksestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 10 / 100 2033/00.00.01/2012 125 Nuorisolautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee nuorisolautakunnan jäsenen Satu Raudasojan (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Nina Rambergin (Vihr.) tilalle (Vihr.) Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Nuorisolautakunnan jäsenen Satu Raudasojan (Vihr.) henkilökohtainen varajäsen Nina Ramberg (Vihr.) ilmoittaa 19.4.2012 päivätyllä kirjeellään pyytävänsä eroa em. luottamustehtävästä perusteena ero Vihreästä Liitosta. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että nuorisolautakunnan varajäseneksi valitaan nainen. Tiedoksi - Valittu - Nina Ramberg - Lautakunnan sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 11 / 100 1988/00.00.01/2012 126 Kaupunginhallituksen varaedustajan valitseminen tilakeskus-liikelaitoksen johtokuntaan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon Valmistelijat / lisätiedot: Rytilahti Katja, puh. (09) 816 22398 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee Bjarne Häggmanin (PerusS/Sit) tilalle tilakeskuksen johtokuntaan kaupunginhallituksen edustajan Arja Juvosen (PeusS/Sit) varajäseneksi (PerusS/Sit) sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon kaupunginhallituksen edustajan Arja Juvosen varajäseneksi (PerusS/Sit). Käsittely Päätös Juvonen ehdotti, että kaupunginhallituksen edustajan varajäseneksi valitaan Teemu Lahtinen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus valitsi Bjarne Häggmanin (PerusS/Sit) tilalle tilakeskuksen johtokuntaan kaupunginhallituksen edustajan Arja Juvosen (PerusS/Sit) varajäseneksi Teemu Lahtisen (PerusS/Sit) sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon kaupunginhallituksen edustajan Arja Juvosen varajäseneksi Teemu Lahtisen (PerusS/Sit). Selostus Kaupunginhallitus on 7.2.2011 valinnut edustajansa lautakuntiin, jaostoihin ja johtokuntiin. Edustajilla on kokouksessa puheoikeus. Kaupunginhallituksen edustajan Arja Juvosen (PerusS/Sit) varaedustajaksi tilakeskuksen johtokuntaan sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon on valittu Bjarne Häggman (PerusS/Sit). Bjarne Häggman on eronnut kaupunginhallituksen jäsenyydestä joten kaupunginhallituksen varaedustaja em. toimielimiin tulee uudelleen valittavaksi. Tiedoksi - Valittu - Johtokunnan sihteeri - Jaoston sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 12 / 100 6914/02.05.06/2011 127 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston Tapiolan urheilupuistoon toteutettavan harjoitusjäähallin takauspäätöksen tarkistamista koskevasta päätöksestä tehdyn valituksen johdosta Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. (09)81622393 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Hallinto-oikeus pyytää kaupunginhallitusta hankkimaan valituksen johdosta valtuuston lausunnon. Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 26-kohdan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätöksen lopputulokseen ja lausuu seuraavaa: Valituksen perustelut kohta 1 Valtuuston päätöksessä ei ole kysymys hankinnasta vaan valtuuston aiemmin tekemän takauspäätöksen tarkistamisesta. Valittajan väite siitä, että päätös rikkoisi lakia julkisista hankinnoista, on siten perusteeton. Jos kyse kuitenkin olisi valtuuston tekemästä hankintapäätöksestä, valitus pitäisi silloin joka tapauksessa jättää tutkimatta, koska julkisista hankinnoista annetun lain 102 :n mukaan Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain nojalla. Toimivaltainen tuomioistuin olisi siis Markkinaoikeus, eikä hallinto-oikeus. Valituksen perustelut kohta 2 Valtuustolla on halutessaan oikeus tarkistaa ja muuttaa aiempia päätöksiään. Se, että hankkeen taustalaskelmissa esitetyt arviot liikuntapalveluiden vuosiostojen määrissä olisivat muuttuneet valituksessa kerrotuin tavoin, ei vaikuta tämän asian arviointiin. Kummassakaan valtuuston päätöksessä ei edes ole päätetty mitään em. ostopalveluiden määristä. Valtuuston ei muutoinkaan tarvitse erikseen nimenomaisesti päättää vanhan päätöksensä kumoamisesta, vaan uusi päätös korvaa vanhan. Väitteet siitä, ettei valtuutetuilla olisi ollut riittävästi aikaa tutustua liitelaskelmiin ja dokumentteihin ja ettei selostuksessa olisi annettu riittävästi tietoa yhtiön taloudellisesta tilanteesta, eivät myöskään anna

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 13 / 100 aihetta päätöksen kumoamiseen. Valmisteluaineiston määrästä ja siitä, mikä aika erilaiseen tausta-aineistoon tutustumiselle pitäisi varata, ei ole olemassa varsinaisia säännöksiä. Valtuusto päättää itse, pitääkö se valmistelua riittävänä. Valtuusto voi aina halutessaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi tai jättää pöydälle asiaan tutustumista varten. Tässä tapauksessa asian palauttamisesta äänestettiin ja valtuusto hylkäsi selkeällä enemmistöllä tehdyn palautusesityksen. Pöydälle panoa kukaan valtuutettu ei 27.2.2012 kokouksessa edes esittänyt. Todettakoon lisäksi, että valtuusto oli jo aiemmin kokouksessaan 30.1.2012 6 jättänyt tämän asian pöydälle. Espoon kaupunginhallitus katsoo, että valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös muutoinkaan ole lainvastainen, joten valitus on kokonaisuudessaan hylättävä. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valitus Eklund - Valtuuston Päätös 27.2.2012 19 Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt lausuntoa valtuuston päätöksestä 27.2.2012 19 tehdystä valituksesta 2.5.2012 mennessä. Lausunnon antamiselle on myönnetty jatkoaikaa 11.5.2012 saakka. Valittaja Pekka Eklund pyytää valtuuston päätöksen hylkäämistä lain vastaisena ja virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. Valituksessa todetaan mm. että hanketta ei ole kilpailutettu hankintalain edellyttämällä tavalla, joten valtuuston päätös rikkoo lakia julkisista hankinnoista. Valituksessa esitetään myös, että valtuuston olisi tullut ennen päätöstään muuttaa 13.12.2010 11 tekemäänsä päätöstä, jonka mukaan kaupungin ostot jäähallista olivat vuositasolla 464 800 euroa, kun uuden päätöksen perustana olevassa laskelmassa summa on nostettu 600 000 euroon. Lisäksi laskelmat rahoituksesta ja käyttötaloudesta jaettiin vasta pöydälle, jolloin valtuutetuilla ei ollut riittävästi aikaa tutustua aineistoon. Tiedoksi - Helsingin hallinto-oikeus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 14 / 100 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen Pekka, puh. (09) 816 22354 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee maaliskuun kuukausiraportin tiedoksi 2 velvoittaa toimialoja toimenpiteisiin, joilla tulopohjan kertyminen varmistetaan ja ylityspaineet sopeutetaan mahdollisuuksien mukaan muutettuun talousarvioon 3 edellyttää toimialoilta toimenpiteitä, joilla lisäylitystarpeiden syntyminen estetään 4 päättää siirtää - talousarviokohdasta 91 aineettomat hyödykkeet 1. 65 000 e kustannuspaikalle 90003 (työterveyspalvelut) työterveyspalvelujen ohjelmiston hankintaa varten, 2. 960 000 e kustannuspaikalle 90001 (konsernipalvelut, hankenumero 0292) työasemien Windows7-päivitysten toteuttamista varten. - sekä 241 500 euron määrärahan talousarviokohdasta 961 osakkeet ja osuudet, yleishallinto talousarviokohtaan 951, koneet ja kalusto, yleishallinto Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Maaliskuun kuukausiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 15 / 100 Selostus 1. Kuukausiraportti Helmikuun kuukausiraportin yhteydessä esitetyt talousarviomuutokset eivät näy vielä muutetussa talousarviossa, koska ne ovat olleet valtuuston käsittelyssä 23.4. Talousarviomuutokset tulevat muuttamaan olennaisesti toimintamenojen ja Valmistus omaan käyttöön -tilin kokonaissummia, jotka nyt näkyvät ennusteissa. Muutos johtuu lähinnä valmistus omaan käyttöön kirjaustavan laajennuksesta, joka näkyy ulkoisten kulujen ennustettuna ylityksenä sekä vastaavasti valmistus omaan käyttöön -lisäyksenä. Menettelyllä ei kuitenkaan ole vaikutusta kaupungin tulokseen tai rahan käyttöön. Kuluvan vuoden tulojen ja menojen vertailtavuus edelliseen vuoteen on haasteellista. Syynä tähän on valmistus omaan käyttöön menettelyn laajentaminen, konsernipalvelujen sisäisten palvelujen täysimääräinen laskutus toimialoilta sekä eläkemenojen uusi kirjaustapa, joita ei ole ollut ainakaan vastaavassa laajuudessa viime vuonna. Edelliseen vuoteen vertailua tärkeämpää on muutetussa talousarviossa pysyminen, joka tällä hetkellä ei näytä toteutuvan. Ylitysuhat kohdistuvat aiempien vuosien tapaan lähinnä sosiaali- ja terveystoimeen ja toimialan ennusteen mukaan ylitysuhka on n. 13 milj. euroa, mikä on n. 5 milj. euroa isompi kuin helmikuun lopussa. Ylityspaine aiheutuu toimeentulotuesta (9,5 milj. euroa), erikoissairaanhoidosta (2,2 milj. euroa) ja vammaistenpalveluista (1 milj. euroa). Toimeentulotukeen on käyttösuunnitelmassa varattu 2,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna on toteutunut. On ennakoitavissa, että erikoissairaanhoidon ylitys saattaa muodostua toimialan ennustetta suuremmaksi. Maaliskuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty 343,6 milj. euroa, joka on 21,8 milj. euroa eli 6,8 % edellisvuotta enemmän. Kasvu koostui lähinnä ansiotulojen kunnallisveron kasvusta, joka oli n. 20 milj. euroa. Myös yhteisövero kasvoi 2,6 milj. eurolla. Espoon saamien valtionosuuspäätösten mukaiset valtionosuudet tulevat vuonna 2012 olemaan 46,6 milj. euroa, vajaat 9 milj. euroa muutettua talousarviota suuremmat. Summa sisältää joulukuussa työmarkkinaratkaisun perusteella maksetun 2,8 milj. euron kertaerän, joka on ohjeiden mukaisesti kirjattu vuodelle 2012. Tilikauden tulosennuste on tällä hetkellä 24,7 milj. euroa, mikäli ylitykset toteutuvat toimialojen ennusteiden mukaan. Tulosennustetta tulee kuitenkin heikentämään Seurantaraportti I:n yhteydessä tehtävät alaskirjaukset, jotka koskevat mm. Espoon sairaalan suunnittelukustannuksia. Lisäksi toimeentulotuen kehittymisessä on vielä riskejä kuten myös jo aiemmin todetussa erikoissairaanhoidossa. Edellä mainittujen seikkojen toteutuessa tilikauden tulos tulee muodostumaan reilut 10 milj. euroa ylijäämäiseksi. Maailmantaloudessa tapahtuvat muutokset ovat edelleen merkittävä riski kaupungin taloudelle. Sitäkin olennaisempi riski terveellä pohjalla olevalle taloudelle muodostuu kaupungin omasta toiminnasta ja nyt ennustetuista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 16 / 100 talousarvioylityksistä. Ylityspaineet tulee ensisijaisesti hoitaa sopeuttamalla toimialojen sisällä. Toimialojen tulee huolehtia, että nyt ilmoitetut ylityspaineet sopeutetaan muutettuun talousarvioon mahdollisuuksien mukaan ja muilta ylitystarpeilta vältytään. Tämä edellyttää kriittistä suhtautumista kaikkiin lisävakansseihin, lisäresursseja vaativiin projekteihin sekä palveluiden ostoihin, jotka lisäävät kustannuksia. 2. Talousarviomuutokset 2.1 ICT- määrärahojen siirrot Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 4,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan joustavasti tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on 28.3.12 hyväksynyt määrärahojen kohdentamisen työterveyspalvelujen järjestelmän hankintaan ja Espoon työasemien Windows7-päivitykseen. Työterveyspalvelujen Acute-järjestelmän kustannukset ovat n 90 000 euroa, josta vuoden 2012 osuus on 65 000 euroa, toteutus jatkuu 2013. Järjestelmä sisältää valtakunnallisten vaatimusten mukaisesti toteutetun eresepti -ratkaisun. Työasemien Windows7 päivitys on aloitettu vuonna 2011 ja jatkuu koko vuoden 2012. Koulujen työasemat päivitetään kesälomien aikana. Päivitettäviä työasemia on kaikkiaan 13 700 kpl. Päivitysprojektin kokonaiskustannukset ovat 1 610 000 euroa, josta vuoden 2012 kustannukset on 960 000 euroa. 2.2 Valtuustotalon AV-järjestelmien uusinnan ja pikalatausaseman rakentamisen rahoitus Valtuustotalon nykyiset AV-järjestelmät ja -laitteet ovat tulleet elinkaarensa päähän. Varaosia ei ole kaikkiin laitteisiin enää saatavissa. Uusi AV järjestelmä on suunniteltu ja kilpailutettu. Toteutus on tarkoitus tehdä valtuuston kesäloman aikana. Tällä hetkellä selvittelyn alla on kolmen tarjoajan järjestelmät. Kaikkien laitetoimittajien AV-järjestelmien kustannukset ylittävät käytettävissä olevan määrärahan. Vuoden 2012 talousarviossa hanketta varten on varattu yhteensä 420 000 euron määrärahat. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 633 500 euroa, eli lisämäärärahan tarve on 213 500 euroa. Valtuustotalolle on tarpeen rakentaa sähköautojen pikalatausasema jolla voidaan ladata kaupungin käytössä nykyisin olevat sekä jatkossa hankittavat ajoneuvot. Aseman laitteistolla voidaan ladata henkilöauton

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 17 / 100 akut 80 %:n tehoon noin 10 minuutissa kun, tavanomaisilla nyt kaupungin käytössä olevilla laitteistoilla lataaminen kestää 6-8 tuntia. Asema tullaan suunnittelemaan ja sijoittamaan niin, että sitä voidaan tarvittaessa käyttää myös muiden kuin kaupungin ajoneuvojen lataamiseen ja siihen voidaan liittää maksukorttiominaisuudet. Latausasema on syytä rakentaa samassa yhteydessä kun valtuustotalon sähkölaitteita muutoinkin uusitaan. Latausaseman hinta on noin 40 000-45 000 euroa ja siihen on saatavissa valtionavustusta 35 %, jolloin nettohinnaksi jää 26-28 000 euroa. Vuoden 2012 talousarviossa on varattu talousarviokohdassa 961 Osakkeet ja osuudet, yleishallinto 1,5 milj. euroa, josta tarvittava määräraha, 241 500 euroa voidaan siirtää. Talousarvion sitovuusmääräysten mukaan kaupunginhallituksella on oikeus tehdä toimialojen välisiä ja sisäisiä sitovien määrärahojen siirtoja silloin, kun siirrot eivät vaaranna tulostavoitteiden toteutumista eivätkä aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 18 / 100 2262/01.02.02/2012 129 Kaupunginhallituksen puheenjohtajiston matka Espoon kumppanikaupunki Shanghaihin Valmistelijat / lisätiedot: Antola Tuula, puh. (09) 816 84401 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 määrää kaupunginhallituksen puheenjohtajiston Martti Merran, Markku Sistosen ja Sirpa Hertellin matkustamaan Shanghaihin 12.-16.6.2012 oheisen matkaohjelman mukaisesti. 2 suorittaa matkasta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta 10038. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Matkaohjelma Shanghai on suurin Suomi-toimijoiden keskittymä Euroopan ulkopuolella. Kiinassa olevista suomalaisyrityksistä alueella on puolet, eli n. 150. Alueella on myös kattavin keskittymä julkisia toimijoita (FinNode Kiinaverkosto, Finpro, Tekes, FECC, Invest in Finland, VTT sekä suomalaisyliopistojen ja korkeakoulujen toimintoja). Shanghain ja Espoon kaupunkien välinen kumppanuussopimus allekirjoitettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1998. Shanghain maailmannäyttelyn yhteydessä (6.5.2010) allekirjoitettu uusittu kumppanuussopimus luo edellytykset aiempaa tavoitteellisemmalle ja konkreettisemmalle yhteistyölle kaupunkien ja niiden elinkeinoelämän välillä. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän johdolla 12.-16.6.2012 toteutettavan vierailun tavoitteena on luoda edellytyksiä tämän yhteistyön syventämiselle ja kehittämiselle. Keskeinen teema Shanghain kaupungin johdon tapaamisessa on suomalaisen/espoolaisen demokratia- ja tasa-arvomallin esittely.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 19 / 100 Matkan valmistelut on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Suomen Shanghain konsulaatin ja Aalto yliopiston kanssa (Tongji yliopisto, Aalto Design Factory). Matkaohjelma rakentuu tapaamisista Shanghain kaupungin ylimmän johdon kanssa, Espoon kaupungin Kiina/Shanghai -tavoitteiden ja tulevaisuuden toimintatapojen hiomisesta yhteistyössä Shanghain Suomiverkoston kanssa, yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa järjestettävästä, rakennetun kaupunkiympäristön kehittämiseen keskittyvästä työpajasta Tongji yliopistossa (Design Factory) sekä vanhustyön kehittämiseen liittyvistä tapaamisista. Tarkempi kuvaus matkaohjelmasta liitteenä. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 20 / 100 130 Valtuuston 11.4.2012 päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston 11.4.2012 tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston 11.4.2012 pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 21 / 100 131 Valtuuston 23.4.2012 päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston 23.4.2012 tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston 23.4.2012 pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 22 / 100 5102/01.01.00/2011 132 Valtuustoaloite toimeentulotuen maksatuksista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Dahl Marja, puh. (09) 816 57060 Norlamo Tuija, puh. (09) 816 23053 Remes Marja-Leena, puh. (09) 816 23052 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen toimeentulotuen maksatuksista sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Toimeentulotuen hakemusmäärän ja käsittelyaikojen kehitys 2009-2011 - Valtuustoaloite 12.9.2011 Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun aloitteessa esitetään, että aikuissosiaalityöhön lisätään vakansseja ja että Espoo omilla toimenpiteillään edistää toimeentulotuen maksatuksen siirtämistä Kelan vastuulle, jotta aikuissosiaalityö saa paremmat edellytykset keskittyä sosiaalityöhön. Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta, kohtuullisista asumismenoista ja vähäistä suuremmista terveydenhuoltomenoista. Lisäksi kunta voi myöntää tarpeen ja harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Perusosan suuruus on sama koko maassa ja se on sidottu kansaneläkeindeksiin. Sen sijaan kohtuullisten asumismenojen ja vähäistä suurempien terveydenhuoltomenojen suuruus on kuntien harkinnan varassa. Perusosa on tarkoitettu kattamaan ruoka-, vaate-, ja hygieniamenot sekä vähäiset terveydenhuoltomenot ja paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 23 / 100 Vuonna 2012 perusosan suuruus yksinasuvalla on 461 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajalla 507 euroa. Tuloina otetaan huomioon periaatteessa kaikki henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Tuloina ei kuitenkaan huomioida vammais- ja hoitotukia, äitiysavustusta ja ylläpitokorvauksia. Lisäksi ansiotuloista on etuoikeutettu 20 % kuitenkin korkeintaan 150 euroa/kk kotitaloutta kohden. Yksinkertaisimmillaan toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaskelmassa siten, että kotitalouden jäsenten perusosat, asumismenot sekä terveydenhuoltomenot lasketaan yhteen ja summasta vähennetään kotitalouden yhteenlasketut nettotulot. Mikäli laskelma on alijäämäinen, maksetaan erotus toimeentulotukena. Toimeentulotukea maksettiin Espoossa keskimäärin 373 euroa/kk kotitaloutta kohden ja 238 euroa henkilöä kohden vuonna 2011. Toimeentulotuki on verovapaata tuloa. Perustoimeentulotuen valtionosuus on kustannusperusteinen. Valtionosuuden määrä on 50 % kunnan perustoimeentulotuen nettokustannuksista. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset maksaa kunta ja valtio osallistuu kustannusten rahoitukseen laskennallisen valtionosuusjärjestelmän puitteissa. Kunnallisen toimeentulotuen maksatuksen siirtämistä kokonaan tai osittain Kelan hoidettavaksi on esitetty jo 1980-luvulta lähtien. 1990-luvulla asiaa kokeiltiin yhteensä noin kahdeksan vuoden ajan kolmessa eri yhteydessä. Kokeiluissa oli mukana kymmeniä kuntia ja Kelan toimistoja. Näkemykset ja kokemukset toimeentulotuen ns. kaavamaisen osan myöntämisestä ja maksamisesta Kelasta ovat kaikissa kokeiluissa olleet samanlaisia ja myönteisiä. Vuosien 1995 1997 toimeentulotukikokeilun loppuraportissa (STM:n selvityksiä 1997:5) tehtiin lisäksi mm. seuraavia havaintoja: kokeilun aikana sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuus parantui ja kunnissa otettiin käyttöön uusia työmenetelmiä tai entisiä sovellettiin laajemmin. Perheiden auttamiseen voitiin käyttää aikaisempaa enemmän aikaa. Mahdollisuudet pitkäjänteiseen sosiaalityöhön paranivat ja sosiaalityötä voitiin kohdentaa paremmin. Yhteistyö Kelan ja myös muiden yhteistyötahojen kanssa lisääntyi ja tiivistyi. Kokeilujen aikana kustannukset suhteessa verrokkikuntiin (29 kpl) eivät nousseet. Hallinnollinen ja päällekkäinen työ väheni, mm. Kelan atk-tekniikka ja tiedot muista etuuksista. Takaisinperintöjen ja väärinkäytösten ennaltaehkäisy tehostui. Kokeilun kaikki keskeiset tavoitteet siis toteutuivat. Lopputuloksena kuitenkin oli, että toimeentulotuen valtakunnallista siirtoa Kelalle ei alettu valmistella. Kun Kela-siirrosta valtakunnallisesti luovuttiin, ryhtyivät isot kaupungit organisoimaan vastaavaa työnjakoa omissa organisaatioissaan. Espoossakin käynnistyi vuonna 2003 toimeentulotuen kehittämisprojekti, jonka tuloksena siirryttiin vaiheittain toimintatapaan, jossa hakemusten käsittelyä ja päätöksentekoa siirrettiin ensin kanslisteille ja myöhemmin etuuskäsittelijöille. Etuuskäsittely erotettiin omaksi kokonaisuudekseen vuonna 2005. Työtä rationalisoitiin myös siirtymällä toimeentulotuen kirjalliseen hakumenettelyyn ja asiointiin. Ajatuksena oli, että sosiaalityöntekijöiden rajallista työpanosta voitaisiin paremmin kohdentaa varsinaiseen sosiaalityöhön. Tarkoituksena oli näin varautua

Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 24 / 100 toimeentulotuen siirtämiseen Kelan hoidettavaksi, mitä pidettiin tuolloin todennäköisenä. Kela-siirtoon on palattu 2000-luvulla useasti. Merkittävin selvitys tehtiin Sosiaaliturvan uudistamista valmistelleen ns. Sata-komitean (2007 2009) toimesta. Komitean ehdotuksissa tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa laskennallinen osuus siirrettäisiin Kelan hoidettavaksi. Esillä oli useita vaihtoehtoja toimeentulotuen hallinnoimiseksi, joista loppuvaiheessa nykyisen menettelytavan rinnalle hahmoteltu malli olisi sisältänyt perustoimeentulotuen siirron Kelalle. Komitean enemmistö kannatti toimeentulotuen siirtoa, mutta komitea ei kuitenkaan tehnyt asiaa koskevaa esitystä, koska sen jäsenten näkemykset tarkoituksenmukaisesta ratkaisusta poikkesivat toisistaan. Espoon kokemukset omasta ns. Kela-mallista ovat olleet ristiriitaisia. Erillisessä etuuskäsittelyn toiminnossa toimeentulotuen prosessia ja asiakaspalvelua saatiin kehitettyä monin tavoin. Tämä ei kuitenkaan ratkaissut sosiaalityön saatavuuden ongelmia. Toimeentulotuen asiakkaista 43,2 % on saanut perustoimeentulotuen lisäksi täydentävää toimeentulotukea. Sen voi myöntää pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Näin ollen suuri osa asiakkaista sai hakemukseensa kaksi päätöstä, toisen etuuskäsittelijän ja toisen sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tekemänä. Tämä vaikeutti entisestään monimutkaisen asian ymmärrystä ja hallintaa. Vuodesta 2011 alkaen asiakkaat ovat saaneet toimeentulotuen hakemukseensa vain yhden päätöksen. Hämmennystä asiakkaille aiheuttaa kaupungin postin siirtyminen 2. luokan kirjeiksi. Sen myötä asiakkaat saavat rahat tilille ennen kirjallisen päätöksen saapumista postissa. Asiakas ei näin ollen tiedä, mihin menoihin saatu toimeentulotuki on päätöksessä tarkoitettu. Tämä on lisännyt puheluja ja käyntejä palveluneuvonnassa kohtuuttoman paljon. Sähköiseen e-kirjeeseen siirtymistä on selvitetty Tiedon kanssa ja tällä hetkellä näyttää siltä, että e- kirje saadaan käyttöön vasta 2012. Vuonna 2005 käyttöön otettu aikuissosiaalityön toimintamalli rakentui ajatukselle, että uusi toimeentulotuen hakija kohtaisi aina sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan sosiaalityön tilannearviointia varten. Tarkoitus oli ohjata ja neuvoa asiakasta, jotta pitkäaikaisasiakkuutta ei pääse syntymään. Jatkossa sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan tilannearviointiin oli ajateltu päästävän puolen vuoden välein. Toimintamallin tätä osaa ei päästy juuri käytännössä toteuttamaan, sillä asiakasmäärien kasvaessa resurssit jouduttiin kohdentamaan 7 päivän käsittelyajan toteuttamiseen. Käsittelyaikoja koskeva lainsäännös tuli voimaan vuoden 2008 alusta (Laki toimeentulotuesta 14a ). Toimeentulotuen asiakasmäärät kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2011 3 761 asiakkaalla (27 %). Kotitaloudet ovat lisääntyneet 2 713 kotitaloudella (33 %). Lisäksi huomattiin, että kirjallinen käsittely lisää syrjäytymisvaaraa niiden asiakkaiden kohdalla, jotka eivät kykene kuvaamaan tilannettaan kirjallisesti niin hyvin, että pääsisivät sosiaalityöntekijän puheille. Mallia onkin vuodesta 2008 alkaen kehitetty niin, että etuuskäsittelijöiden vakansseja on muutettu sosiaaliohjaajiksi ja myös uudet vakanssit on perustettu etupäässä sosiaaliohjaajiksi. Vuonna 2008 etuuskäsittelijöitä oli

Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 25 / 100 62 % ja sosiaalityöntekijöitä tai -ohjaajia 38 % aikuissosiaalityön työntekijöistä. Tavoitteena on, että sosiaalityöntekijöiden/-ohjaajien määrä on 60 % ja etuuskäsittelijöiden 40 %. Etuuskäsittelijöiden vakansseja muutetaan niiden vapauduttua sosiaaliohjaajiksi. Tavoite toteutuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien työaikaa suunnataan nyt enemmän asiakkaiden kohtaamiseen ja taloudellisen tuen suunnitelmien tekemiseen asiakkaille. Etuuskäsittelijät vastaavat osaltaan suunnitelmien toimeenpanosta. Taloudellisen tuen suunnitelma mahdollistaa myös pidempien päätösten tekemisen. Aikuissosiaalityöhön lisättiin 8 sosiaaliohjaajan vakanssia vuonna 2011 ja näistä on vakinaistettu 4 tämän vuoden alusta lukien. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat pysyneet syksystä 2011 alkaen lakisääteisellä tasolla. 27.2.2012 seurannassa 99,64 % hakemuksista on käsitelty määräajassa. Pohjoisen alueen (Komentajankatu) aikuissosiaalityössä on päätetty parannustoimenpiteistä 1.4.2012 alkaen ja niillä varmistetaan prosessin sujuvuus niin, että vältytään asiakkaiden tai työntekijöiden kannalta hankalilta menettelyiltä. Kesälomasijaisia on varauduttu palkkaamaan yhteensä 8. Seuren kanssa neuvotellaan parhaillaan toimeentulotuen kokemusta omaavien sijaisten rekrytoinnista. Aikuissosiaalityössä on keskimääräistä enemmän henkilöstön sairauspoissaoloja ja sijaistarve on jatkuva. Asiakasmäärän kehitystä seurataan kuukausittain ja henkilöstötarvetta arvioidaan sen mukaisesti. Perustoimeentulotuen siirtäminen Kelalle ei sisälly nykyisen hallituksen ohjelmaan. Viimesijaisella toimeentulotuella paikataan tänä päivänä ensisijaisen sosiaaliturvan aukkoja. Ensisijaisen sosiaaliturvan puutteet ovat tuoneet paljon uusia asiakkaita kuntaan toimeentulotuen hakijoiksi. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.4.2012 51 Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdotta kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun 12.9.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen toimeentulotuen maksatuksista sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 26 / 100 3592/06.00.00/2011 133 Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi asianmukaiselle tasolle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 31 muun valtuutetun 23.5.2011 jättämään valtuustokysymykseen terveyskeskusten palvelun saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 23.5.2011 Sanna Lauslahti ja 31 muuta valtuutettua kysyvät, mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä, jotta terveyskeskusten palvelu saataisiin asianmukaiselle tasolle mahdollisimman nopeasti. Terveyskeskusten lääkärin vastaanotto on kuntalaisille tärkeä palvelu, jonka tasosta on kannettu huolta erityisesti viime vuosina. Ongelma näyttäytyy kuntalaisen suuntaan erityisesti kiireettömien aikojen huonona saatavuutena. Odotusaikojen pidentyessä paine akuuttivastaanottoon lisääntyy. Taustaa Suomalainen terveyskeskusjärjestelmä on luotu kansanterveyslain myötä 1970-luvulla. Ongelmista huolimatta malliamme pidetään kansainvälisesti edistyksellisenä. Esim. Englannissa ja USA:ssa ollaan hakemassa terveyskeskuksen tyyppisiä ratkaisuja sikäläisiin perusterveydenhuollon ongelmiin. Terveyskeskus vastaa laaja-alaisesti koko perusterveydenhuollosta ja siihen kuuluu nyt puheena olevan lääkärinvastaanoton lisäksi mm. neuvola- ja kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito, terveyskeskusten sairaalat, hammashoito ja erilaiset terapiapalvelut. Erityisesti on kiitelty mallimme moniammatillisuutta sekä tiivistä yhteyttä kunnan sosiaalitoimen kanssa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 27 / 100 Terveydenhuollossa joudutaan tulevina vuosina tekemään laajoja uudistuksia väestön ikääntymisen, teknologian kehittymisen sekä työikäisen väestön määrän vähentymisen vuoksi. Terveysasemien lääkäripalveluiden ongelmat ovat valtakunnallisia. Yli 20 vuoden ajan terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien määrä pysyi samana (n. 3 500) tai jopa vähän laski samaan aikaan, kun erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa ja yksityissektorilla on nähty kymmenien prosenttien kasvua lääkärimäärissä. Viime vuonna (2011) nähtiin valtakunnallisesti ensimmäisen kerran terveyskeskuksissa hienoista lääkärimäärän kasvua (yhteensä n. 60), mitä pääosin selittänee neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen tuomat lisätehtävät. Paremmin voiva väestön osa hakee yhä useammin palvelunsa muualta kuin terveyskeskuksesta, mikä vaikuttaa terveyskeskustyön haasteellisuuteen ja vaikeuttaa myös rekrytointia. Päinvastoin kuin muut toimijat terveyskeskus ei voi rajata tekemistään, kaikki hoidon tarpeessa olevat on lain mukaan hoidettava hoitotakuusäädösten aikarajoissa (viimeistään 3 kk:n kuluessa). Terveyskeskusten lääkärinpalveluiden ongelmien odotettiin pitkään hoituvan ns. omalääkärijärjestelmän kautta. Siinä yksittäiselle lääkärille annettiin vastuu n. 2 000 asukkaan väestöstä ja hänen tehtäväkseen jäi hoitaa ko. väestö mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Osa lääkäreistä pystyikin tämän tekemään, mutta järjestelmän heikkous oli sen epätasaisuus. Varsinkin isoissa kaupungeissa, missä yhä suurempi osa lääkäreistä on vaihtuvia nuoria lääkäreitä, potilaat saivat hyvin erilaista palvelua asuinpaikastaan ja omalääkäristä riippuen. Samaan aikaan lääkärit väsyivät työajattomaan urakkamalliin ja puuttuvien lääkärien työn paikkaamiseen. Väestökyselyssä 41 % espoolaisista vastaajista (n=750) piti terveyskeskuksen lääkäripalveluja huonosti hoidettuina. Vastaava luku Helsingissä oli 40 %, Vantaalla 35 %, Tampereella 39 %, Turussa 40 % ja Lahdessa 66 %. Syksyllä 2010 tehdyssä terveysasemien asiakaskyselyssä Espoon palvelua piti hyvänä 86 % vastaajista ja suurin moite kohdistui puhelinsaatavuuteen (silloin vielä puhelinliikenteessä oli vakavia puutteita, jotka on nyt korjattu). Syksyllä 2011 terveyspalveluissa ryhdyttiin keräämään jatkuvaa asiakaspalautetta. Sen perusteella pitkä odotusaika aiheuttaa edelleen eniten negatiivista palautetta. Silti palaute on merkittävästi parantunut jo 3 kk:n seurannassa, parhaalla terveysasemalla jo 83 % käyttäjistä antaa myönteistä palautetta asiakaspalvelusta. Terveyskeskustyön sisällön kehittäminen 2000-luvulle tultaessa on vähitellen nähty, että terveyskeskusten työtä tulee kehittää systeeminä muutenkin kuin vain lääkärien palkkamalleja virittämällä. Seuraavassa muutamia vireillä olevia uudistuksia ja Espoon rooli / tilanne niiden osalta. 1) Eri ammattilaisten välinen työnjako. Monet potilaan ongelmat ovat sellaisia, että hän saa yhtä hyvän tai jopa paremman avun hoitajalta tai

Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 28 / 100 fysioterapeutilta. Tämä säästää lääkärien työpanosta vaikeampiin ongelmiin. Espoossa jo lähes puolet kiireellisistä käynneistä (päiväaikaan) tehdään hoitajalle tai fysioterapeutille. Suuren osan lyhyistä sairauspoissaolotodistuksista kirjoittaa nykyään hoitaja. Myös pitkäaikaissairaiden hoidossa hoitajan rooli on muuttunut merkittävästi viimeisen 5-10 vuoden aikana. 2) Päivystys. Noin 10 vuotta sitten alkanut kehitys on johtanut siihen, että yhä suurempi osa virka-ajan ulkopuolisesta yleislääkäripäivystyksestä hoidetaan vuokralääkäriyritysten kautta. Harvalla terveyskeskuksen lääkärillä on enää päivystysvelvollisuutta, vapaaehtoisesti päivystää edelleen osa. Espoossa käynnistettiin vuonna 2006 HYKS-alueen kattava päivystyshanke, jonka tavoitteena oli varmistaa päivystystoiminnan potilasturvallisuus uudessa tilanteessa. Hanke johti sittemmin valtakunnalliseen päivystyshankkeeseen, minkä pohjalta tämän vuoden syksyllä annettaneen asetus päivystystoiminnan järjestelyistä. Espoon lääkärit vapautettiin kokonaan päivystysvelvollisuudesta vuonna 2007 samaan aikaan kun päivystys keskitettiin Jorviin. Vuoden 2011 alusta HUS on vastannut koko Jorvin päivystyksestä ja kehittää sitä yhteistyössä kuntien kanssa tavoitteena entistä laadukkaampi, sujuvampi ja potilasturvallisempi toiminta. Aktiivisesta kehittämistyöstä huolimatta ulkoistettuihin yleislääkäripalveluihin on liittynyt toistuvia laatuongelmia. Päivystystä kehitetään nyt siihen suuntaan, että ainakin osa vuoroista voitaisiin jatkossa hoitaa oman lääkärikunnan toimesta. 3) Pitkäaikaissairauksien hoito. Suurimmat terveysvaikutukset terveyskeskusten työstä syntyvät hyvästä pitkäaikaissairauksien hoidosta. Pitkäaikaissairauksia potevia kuntalaisia on vuosi vuodelta yhä enemmän. Muutos liittyy paitsi ikääntymiseen myös ns. lihavuusepidemiaan, joka lisää merkittävästi diabeteksen ja sen liitännäissairauksien riskiä. Espoo otti yhtenä ensimmäisistä kunnista käyttöön systemaattisen pitkäaikaissairauksien hoitomallin (Omahoitomalli), joka nyt on leviämässä ympäri Suomen STM:n rahoittamien hankkeiden turvin. Espoossa on jo pystytty osoittamaan esim. diabeetikkojen hoitotasapainon paranemista. 4) Huono hoidon saatavuus ja pitkät odotusajat eivät yksin johdu resurssivajeesta ja tiedetään, ettei jonoista päästä eroon pelkästään jonoja purkamalla. Tarvitaan systemaattista tiimitason työskentelyä kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa. Tähän työskentelyyn on maailmalla luotu toimivia malleja. Espoo on tuonut tällaisen toimintamallin Suomeen Ruotsista ja kääntänyt siihen liittyvän materiaalin Kaste-rahoituksen turvin (ns. Hyvä vastaanotto). Vajaan kahden vuoden aikana 40 tiimiä (näiden mukana 9 espoolaista terveysasemaa) on työskennellyt saatavuuden parantamiseksi ja useilla on jo osoittaa mitattavia tuloksia. Kokemuksen mukaan parempi työn hallinta ja lyhyemmät odotusajat helpottavat myös rekrytointia. 5) Puhelinsaatavuus saatiin korjattua vuoden 2010 lopulla käyttöön otetun takaisinsoittojärjestelmän myötä. Tällä hetkellä kaikki

Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 29 / 100 yhteydenottajat saavat yhteyden terveysasemaan saman päivän aikana. Keskimääräinen takaisinsoittoaika on 30 min. 6) Omalääkärijärjestelmän purku. Parin viime vuoden aikana omalääkärijärjestelmä on purettu lähes kaikkialla Suomessa. Pienissä kunnissa muutos on mennyt yleensä nopeasti ja kivuttomasti, mutta isoissa kunnissa se on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Espoossa uuden järjestelmän edellyttämät palkkaneuvottelut veivät liki kaksi vuotta ja pilotoimaan päästiin vasta vuoden 2010 alussa. Kaikki terveysasemat siirtyivät ns. tiimimalliin kevään 2011 aikana. Hitaasta etenemisestä huolimatta Espoo oli pääkaupunkiseudun kunnista ensimmäinen, joka sai oman mallinsa käyttöön. Helsinki aloitti n. puoli vuotta Espoota myöhemmin ja Vantaa vuoden 2011 puolella. Uudessa mallissa lääkäreillä on oman toiveensa mukaisesti työaikasuoja ja potilasvastaanotolla ahkeroimisesta ansaitsee vanhaa palkkamallia paremmin. 7) Sähköinen asiointi. Tulevaisuuden selviytymiskeinoksi uskotaan muodostuvan organisaatioiden kyky hyödyntää tietotekniikkaa palvelujen tuottamisessa. Monet asiat ovat sellaisia, että potilas/kuntalainen itse pystyy niitä hoitamaan internetin välityksellä ja sitä kautta vapautuu ammattilaisten aikaa suoraan asiakastyöhön. Espoon Omahoitomallissa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön pankkitunnuksilla tapahtuva sähköinen asiointi, joka soveltuu erityisesti pitkäaikaissairauksia sairastaville. Vuonna 2011 asiointeja oli n. 12 000 kertaa. Lisäksi monipuoliset Omahoitosivut palvelevat kaikkia kuntalaisia: http://omahoito.espoo.fi/public/espoo-fi/pages/default.aspx Lisäksi koko sosiaali- ja terveystoimi kehittää sähköisiä palveluja laajassa yhteishankkeessa. Sähköinen ajanvaraus, sähköiset esitietolomakkeet, sähköiset hakemukset ovat esimerkkejä tulevista palveluista. 8) Yhteistyö ja saumattomat hoitopolut erikoissairaanhoidon suuntaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on Suomen suurimpana valtava organisaatio, jossa muutokset tapahtuvat hitaasti. HUS tuottaa laadukkaita erikoissairaanhoidon palveluja, mutta sen halukkuus arjen yhteistyöhön terveyskeskusten kanssa ei ole ollut kovin suurta. Tässä asiassa on kuitenkin viime vuosina tapahtunut selkeä muutos parempaan, mihin uusi terveydenhuoltolakikin kannustaa. Päivystyksen lisäksi potilaiden hoitoa hyödyttävää yhteistyötä on tehty erityisesti psykiatrian kanssa. Tällä hetkellä suunnitellaan diabetes- ja reumakeskus -toimintamalleja, missä yleisja erikoislääkärit sekä asiaan perehtyneet hoitajat yhdessä vastaavat ko. potilasryhmien hoidosta. Ns. lonkkaliukumäki on osoitus kirurgian tulosyksikön kanssa tehtävästä kehittämistyöstä, joka parantaa lonkkamurtumapotilaiden kuntoutumismahdollisuuksia ja lyhentää sairaalahoitojaksoja. Palveluverkko Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kesäkuussa 2010, että terveysasemat ovat ns. lähipalvelua ja niiden määrää ei tällä hetkellä suunnitella

Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 30 / 100 vähennettävän. Sen sijaan joitakin toimintoja on tarkoituksenmukaista keskittää harvempiin yksiköihin palvelun laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. Esim. syksyllä 2010 Tapiolaan ja Samariaan keskitetyt pienvammojen poliklinikat ovat saaneet potilailta kiitosta. Liikenteen solmukohtiin kaavaillaan tulevaisuudessa myös laajemman palveluvalikoiman supermarketeja, jotka olisivat auki myös iltaisin ja lauantaisin. Yksityissektori Espoossa ja pääkaupunkiseudulla on vahva ja laaja yksityinen terveydenhuoltosektori. Yksityissektori on terveydenhuollossa voimakkaasti kasvava ja sille riittää kysyntää. Se houkuttelee varsinkin kokeneita ammattilaisia kilpaillen samasta työvoimasta kuin julkinen sektori. Yksityissektori menestyy sitä paremmin, mitä vaikeampi terveyskeskuksiin / julkiselle sektorille on päästä. Espoossa on käyty keskusteluja yksityisten toimijoiden kanssa mahdollisesta kiinnostuksesta tuottaa perusterveydenhuollon palveluja. Rahoitus olisi ns. kapitaatiopohjainen eli tuotto on sitä parempi, mitä terveempänä väestö pysyy. Yksityissektori tuottaa jo nyt merkittävän osan työterveyshuollon palveluista, osittain samantyyppisellä logiikalla. Yksittäisten käyntien hankkiminen yksityissektorilta on monella tapaa ongelmallista, mutta sitäkin joudutaan harkitsemaan, jos odotusajat pitenevät ja uhkaavat hoitotakuun rajoja. Terveydenhuoltolaki Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki puhuu voimakkaasti laadusta ja potilasturvallisuudesta. Se kannustaa erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa tiiviimpään yhteistyöhön ja myös kuntien väliseen yhteistyöhön. Perusterveydenhuollon vahvistaminen on myös ollut lainlaatijoiden tarkoitus - nähtäväksi jää, riittävätkö laissa esitetyt toimet siihen. Potilaan vapaus valita oma terveysasemansa on merkittävä muutos isoissa kaupungeissa, missä on varaa valita. Valinnanvapaus laajenee yli kuntarajojen vuoden 2014 alusta. On odotettavissa ja toivottavaa, että valinnanvapaus johtaa terveysasemien välillä positiiviseen kilvoitteluun. 31.12.2011 mennessä Espoossa terveysaseman vaihtajia oli kuitenkin vasta 990. Lisäksi perusterveydenhuollon vahvistamiseksi on säädetty, että jokaiseen sairaanhoitopiiriin tulee perustaa perusterveydenhuollon yksikkö. HUS:n yksikkö perustetaan vuonna 2012. Sen ensimmäinen tehtävä tulee olemaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien koordinointi kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä. Espoon lääkäri- ja hoitajatilanne (maaliskuu 2012) Lääkärinviroista vakituisesti on täytettynä 63 %, loppuihin on tällä hetkellä osin saatu sijaisia tai vuokralääkäreitä, 23 vakanssia 139:stä on kokonaan hoitamatta. Hoitajavakanssien vakituinen täyttöaste on 97 %, mutta hoitajapuolella ongelmia aiheuttavat runsaat sairauspoissaolot, joihin on

Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 31 / 100 ollut vaikea saada sijaisia. Hoitajien tilannetta puidaan esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyönä. Terveysasematyöryhmä Terveyskeskusten tilanne Espoossa on aiheuttanut paljon negatiivista palautetta ja lehtikirjoittelua, joka kiihtyi vuoden 2010 lopulla. Negatiivinen julkisuus vaikeutti entisestään rekrytointitilannetta ja loi kentällä tiettyä toivottomuuden tunnetta. Perusturvajohtaja kutsui koolle keväällä 2011 terveysasematyöryhmän, johon kuuluu henkilöstöä, luottamushenkilöitä sekä johtoa. Työryhmä kokoontui neljä kertaa ja kävi keskustelua ongelmien laadusta, syistä ja parannusehdotuksista. Työskentelyn kuluessa laadittiin lista toimenpiteitä, joita voidaan välittömästi viedä käytäntöön. Ne liittyvät pïtkälti työn sujuvuuden ja työolojen parantamiseen sekä esimiestyöhön. Lisäksi käytiin keskustelua mahdollisesta monituottajamallista, missä verorahoitteisia terveysasemapalveluja tuottaisivat myös muut kuin kunnan omat toimijat. Parhaassa tapauksessa tuottajien välinen kilvoittelu voi innostaa kaikkia parantamaan tuloksiaan - huonoimmillaan rahaa kuluu enemmän, mutta palvelu ei parane. Kokemukset muualta Suomesta ja myös Ruotsista ovat osin ristiriitaiset. Terveysasematyöryhmä järjesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja terveysja vanhuspalvelujen jaostolle iltakoulun 8.12.2011, missä virkamiehiä evästettiin jatkovalmistelun suhteen. Resurssit Tiukassa taloustilanteessa terveysasemienkin toiminnassa jouduttiin kiristämään vyötä. Väestö kuitenkin kasvaa koko ajan ja lainsäätäjän ja valvontaviranomaisten vaatimukset tiukentuvat. Vuonna 2011 terveysasemille palkattiin 10 uutta hoitajaa ja kaksi koululääkäriä. Lisäksi seuranta 1:n yhteydessä kaupunginhallitus perusti vielä 8 uutta lääkärinvakanssia. Vuodelle 2012 on talousarviossa varattu määrärahat 5 uuden lääkärin ja 5 uuden hoitajan palkkaamiseen. Terveydenhuollon kokonaiskustannukset Espoossa ovat kahden viime vuoden aikana laskeneet, mikä selittyy pääosin erikoissairaanhoidon tuottavuudella ja vanhustenhuollon toimenpiteillä. Euromääräisesti avoterveydenhuolto on resursoitu samassa suhteessa kuin muiden suurten kaupunkien, myös henkilömitoitus terveysasemilla on samaa luokkaa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Mitä jatkossa Kuntalaiselle on tärkeää saada yhteyttä terveysasemaan, päästä vastaanotolle ja saada ammattitaitoista ja ystävällistä palvelua. Uudet tekniset ratkaisut ovat parantaneet puhelinsaatavuutta. Vastaanotolle pääsyä nopeutetaan Hyvä vastaanotto -hankkeessa opituilla keinoilla, tavoitteeksi on yhteisesti asetettu, että vapaita aikoja tulisi löytyä viikon sisällä. Lisävakanssien odotetaan helpottavan terveysasemien arkea ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 32 / 100 parantavan saatavuutta. Jatkuvan asiakaspalautteen myötä pystymme nopeasti reagoimaan puutteisiin. Espoossa jatketaan pitkäjänteistä oman toiminnan kehittämistä ja tiivistetään yhteistyötä sekä erikoissairaanhoidon että naapurikuntien suuntaan. Esimiestyötä vahvistetaan ja terveysasemien asiakasvastaavien työnkuvaa täsmennetään. Jokaisella terveysasemalla tulee olemaan selkeästi määritellyt vastuuhenkilöt, jotka vastaavat potilaille palvelun saatavuudesta ja laadusta. Palvelulupaus kuvataan kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. Tavoitteita ja tuloksia mitataan terveysasemakohtaisesti ja raportoidaan avoimesti. HUS:n kanssa neuvotellaan erikoislääkärikonsultaatioiden tuottamisesta isoille terveysasemille sekä Espoon sairaalaan. Sen lisäksi perustetaan sekä diabetes- että reumapotilaita varten yhteiset toimintakokonaisuudet. Terveysasematyöryhmä muotoili myös viestiä valtakunnallisten päätöksentekijöiden suuntaan, koska Espoon ongelmat eivät ole yksin Espoon vaan heijastavat viime vuosien terveyspoliittisia ratkaisuja. Suomessa terveyserot ovat kasvamassa ja myös terveydenhuollon palvelut jakautumassa työssä käyvien ja työelämän ulkopuolella olevien osalta erilleen. Kuntien vaikea taloustilanne estää korjaamasta ongelmia rahalla ja epäselvää onkin, kuinka pitkälle se edes olisi mahdollista. Jos/kun suomalainen perusterveydenhuolto halutaan säilyttää kattavana ja vahvana, tarvitaan pikaisia päätöksiä paitsi kuntarakenteesta myös terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 22.3.2012 kehottaa toimialaa valmistelemaan 1.1.2013 alkavaa kokeilua, jonka puitteissa pilotoidaan sekä oman terveysaseman nettobudjetointia että yhdelle tai useammalle ulkoiselle toimijalle annettavaa palveluseteliä terveysasemapalveluista. Lisäksi selvitetään yhteistyömahdollisuuksia sairaanhoitopiirin kanssa terveysasemapalvelun tuottamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhden uuden terveysaseman perustamista ja yhden tai useamman uuden tuottajan kytkemistä mukaan perusterveydenhuollon tuottajaksi. Lisäksi omassa toiminnassa arvioidaan, voidaanko toimintaa tehostaa ns. nettobudjetoinnin kautta. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.4.2012 50 Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 31 muun valtuutetun 23.5.2011 jättämään valtuustokysymykseen mitä toimenpiteitä voidaan tehdä jotta terveyskeskusten palvelu saataisiin asianmukaiselle tasolle sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 133 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 33 / 100 Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 34 / 100 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Arja Juvosen ja 23 muun valtuutetun 27.2.2012 jättämään valtuustokysymykseen suolistosyövän seulonnoista sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 27.2.2012 Arja Juvonen ja 23 valtuutettua kysyvät, miksi Espoossa ei tehdä suolistosyövän seulontaa ja onko Espoossa tarkoitus käynnistää seulonnat uusien ja yhä vain lisääntyvien suolistosyöpien löytämiseksi. Suolistosyövällä tarkoitetaan sekä paksunsuolen että peräsuolen syöpiä. Vuosittain Suomessa todetaan uusia suolistosyöpiä n. 2 700 tapausta ja tautiin kuolee n. 1 000 henkeä. Kyseessä on miesten kolmanneksi yleisin ja naisten toiseksi yleisin syöpä. Tauti on erityisesti teollistuneiden maiden tauti. Suolistosyöpätapauksia ilmaantuu eniten 65-75-vuotiailla. Paksusuolen syövän ilmaantuvuus kasvaa, peräsuolisyövän vähenee. Suolistosyöpä kehittyy usein hyvänlaatuisen rauhaskasvaimen kautta. Suolistosyöpää voidaan seuloa ulostetestillä. Positiivinen testitulos johtaa paksunsuolen tähystykseen, joka tulee järjestää julkisen terveydenhuoltojärjestelmän toimesta. Vuonna 2004 alkoi valtakunnallinen tutkimus suolistosyövän seulonnasta, jonka tulokset saadaan 2014, minkä jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö ottaa kantaa suolistosyövän seulontaan. Vastauksessa esitetään, että Espoossa odotetaan tutkimuksen tuloksia ja kansallisia linjauksia, ennen kuin tehdään päätöksiä seulonnan käynnistämisestä. Suolistosyövän seulonta ei sisälly seulonta-asetuksessa määriteltyyn valtakunnalliseen seulontaohjelmaan. Jos kunta järjestää muun kuin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 35 / 100 valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisen seulonnan, sen tulee ennen seulonnan aloittamista arvioida, minkälaisia vaatimuksia seulonta asettaa terveydenhuollon palvelujärjestelmälle ja miten seulonta siihen vaikuttaa. Arvioon tulee sisällyttää seulottavaa tautia, sen esiintyvyyttä ja hoitoa, seulontamenetelmiä, seulonnan vaikuttavuutta, organisoimista, kokonaiskustannuksia sekä seulontaan liittyviä eettisiä kysymyksiä koskeva tarkastelu. Suolistosyöpää voidaan seuloa yksinkertaisella ulostetestillä, joka otetaan kolmesta eri ulostuskerrasta. Testillä ulosteesta etsitään piilevää verta, testi vaatii lihattoman ja verettömän ruokavalion noudattamista kolme päivää ennen näytteiden ottoa ja näytteiden oton aikana. Jos ulostetesti on positiivinen, jatkotutkimuksena suositellaan paksunsuolen tähystystutkimusta (kolonoskopia), joka tulee järjestää julkisen terveydenhuollon toimesta. Suolistosyövän seulontaan liittyy monia vaikutukseltaan epäselviä tekijöitä. Sekä oikeat että väärät positiiviset ulostetestitulokset askarruttavat potilaan mieltä ja aiheuttavat pelkoa. Negatiivinen tulos luo valheellisen turvallisuuden tunteen, joka liittyy yleisesti seulontoihin. Sen seurauksena seulontaan osallistunut ei motivoidu syöpää ehkäiseviin elintapamuutoksiin. Suolistosyövän ehkäisystä on olemassa tutkimusnäyttöä. Kuitupitoinen ravinto, kalan syönti, liikunta ja normaalipainossa pysyminen ehkäisevät suolistosyöpää. Jos kunta haluaa aloittaa suolistosyövän seulonnan, helpointa on lähteä mukaan käynnissä olevaan valtakunnalliseen vuonna 2004 alkaneeseen suolistosyövän seulontatutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään, soveltuuko ulostetestiin perustuva suolistosyövän seulonta suomalaiseen väestöön ja mitkä ovat seulonnan vaikutukset kuolleisuuteen, kustannuksiin ja elämänlaatuun. Tutkimuksessa seulonnan kohdeväestö on 60 69-vuotiaat miehet ja naiset. Seulonta aloitetaan nuorimmista ikäryhmistä ja laajenee asteittain niin, että kahtena ensimmäisenä vuonna seulotaan 15 % kohdeväestöstä, 6 vuoden kuluttua 50 % ja 10 vuoden kuluttua koko kohdeväestö. Tutkimusasetelman mukaisesti seulontaan kutsuttavat satunnaistetaan, jotta seulottuja ja seulomattomia väestöryhmiä voidaan verrata keskenään. Ulostetestit uusitaan 2 vuoden välein ja ihminen pysyy siinä ryhmässä, johon hänet alun perin on satunnaistettu. Seulonta-verrokkiasetelma on käytössä ainakin vuoteen 2014 saakka, jolloin sosiaali- ja terveysministeriössä otetaan seuraavan kerran kantaa suolistosyöpäseulontaan. Kunnilla on ollut mahdollisuus liittyä seulontatutkimukseen vuodesta 2004 alkaen. Tällä hetkellä seulonnassa on mukana 153 kuntaa, mikä on yli puolet nykyisen kuntajaon mukaisista kunnista, mutta kohdeväestöstä alle puolet. Suurista kaupungeista vain Tampere ja Turku ovat lähteneet mukaan. Osa seulonnan aloittaneista kunnista on luopunut seulonnasta. Pääkaupunkiseudun kunnista Kauniainen seuloo suolistosyöpää. Valtakunnallisena seulontakeskuksena toimii Pirkanmaan Syöpäyhdistys, joka organisoi väestörekisteripoiminnat, satunnaistamisen, kutsu-, näyteja vastausjärjestelyt. Seulontamaksu on tätä nykyä 9,48 euroa kutsuttavaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 36 / 100 kohden. Lisäksi kustannuksia tulee tähystystutkimuksista, tätä nykyä n. 420 euroa/ tutkimus. Pirkanmaan syöpäyhdistyksestä saadun tiedon mukaan viime vuosina n. 70 % kutsutuista on osallistunut seulontaan. Ulostetesti on ollut positiivinen n. 4 %:lla. Kaikille positiivisen testituloksen saaneille on suositeltu tähystystutkimusta. N. 17 %:lle tähystystä ei kuitenkaan ole tehty, useimmiten syynä se, että tutkimus on tehty äskettäin. N. 4 % tähystykseen ohjatuista kieltäytyy tutkimuksesta. Syöpälöydöksiä tähystykseen lähetetyillä on ollut 3 8 %:lla sen mukaan, monesko seulontakierros on menossa. Eriasteisia rauhaskasvaimia on löytynyt n. 30 %:lla, näistä aiheutuu uusintatähystyksien tarvetta. Seulonnalla löytyneiden syöpien levinneisyysjakauma on ollut suotuisampi kuin ilman seulontaa löytyneiden, mutta kuolleisuusvaikutusta ei vielä voida arvioida. Suolistosyövän seulonta ei alustavan tiedon mukaan näyttäisi lisäävän terveydenhuollon kokonaiskustannuksia verrokkiryhmään verrattuna. Tutkimusasetelman mukaisesti seulontaa aloitettaessa ensimmäisenä vuonna kutsuttaisiin 60-,62- ja 64 -vuotiaista puolet, kutsuttavia olisi n. 4 500. Kustannukset olisivat tällöin n. 110 000 euroa. Jos heti kutsuttaisiin kaikki parillisia vuosia täyttävät 60 69 -vuotiaat, kutsuttavia olisi n. 15 000 ja kustannukset n.330 000 euroa, mitä luokkaa jatkossa vuosittaiset seulonnan kustannukset tulisivat olemaan. Espoo ostaa nykyään ruuansulatuskanavan tähystykset Hyksiltä. Hyks pystyisi lisäämään tähystyskapasiteettia n. 200-250:lla, joka kattaisi Espoon ensimmäisten vuosien tarpeen. Nykyinen tähystyskapasiteetti ei kuitenkaan riittäisi, mikäli Espoon koko 60 69 -vuotias kohdeväestö otettaisiin kerralla seulonnan piiriin tai jos myös Helsinki ja Vantaa käynnistäisivät seulonnan. Suolistosyövän seulonnasta on alustavasti neuvoteltu myös Helsingin ja Vantaan kanssa. Helsinki ja Vantaa eivät ole käynnistämässä suolistosyövän seulontaa. Suolistosyövän seulonnasta on konsultoitu myös Finohtaa, joka tutkii terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta. Finohtan mukaan suurten kaupunkien ei ole syytä tässä vaiheessa käynnistää seulontaa, koska suositukset käynnissä olevan tutkimuksen pohjalta annetaan viimeistään 2014. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.4.2012 49 Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 37 / 100 Arja Juvosen ja 23 muun valtuutetun 27.2.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien suolistosyövän seulontaa sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinäsen estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Aulis Majuri. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 38 / 100 1828/02.05.00/2012 135 Kaupungineläinlääkärin vastaanotolta perittävästä klinikkamaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hemminki Kaisa, puh. (09) 816 23063 Kuronen Taija, puh. (09) 816 23220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 päättää asettaa kaupungineläinlääkärien vastaanotolle 12 euron klinikkamaksun / vastaanotolla käynti, 2 päättää, että klinikkamaksua ei peritä, mikäli potilas tuodaan saman sairauden johdosta kontrolli- tai uusintakäynnille kahden viikon kuluessa edellisestä käynnistä. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon seudun ympäristöterveydessä on kaksi (praktikko)kaupungineläinlääkäriä, jotka vastaavat eläinlääkintähuoltolakiin (765/2009) perustuvista peruseläinlääkäripalvelujen ja kiireellisen eläinlääkäriavun tarjoamisesta virka-aikana sekä eläinsuojelulakiin ja eläintautilakiin perustuvien valvontatehtävien hoidosta. Eläinlääkärien erillisistä vastaanottotiloista luovuttiin ja perustettiin yhteisvastaanotto, joka aloitti toimintansa Olarissa (os. Pihatörmä 1 A) lokakuussa 2011. Vastaanottotila on noin 130 m 2 ja se on varustelutasoltaan asianmukainen soveltuen hyvin peruseläinlääkäripalvelujen tarjoamiseen. Eläinlääkintähuollon palvelutason parantamiseksi ja asiakaspalvelun tueksi on vakanssinsiirron avulla vastaanotolle palkattu eläintenhoitaja 1.3.2012 alkaen. Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 21 mukaan kunta voi periä palveluista kotieläimen omistajalta tai haltijalta maksun kunnan järjestämistä toimitiloista ja työvälineistä sekä avustavan henkilökunnan palkkauksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi silloin, kun kotieläintä hoidetaan eläinlääkärin vastaanotolla. Eläintenhoitajan toimea perustettaessa arvioitiin, että palkkakustannuksista noin 60 70 % voitaisiin kattaa asiakkailta perittävillä klinikkamaksutuloilla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 39 / 100 Suomessa peritään joka neljännellä kunnallisella eläinlääkärivastaanotolla klinikkamaksua, jonka suuruus vaihtelee 5 15 euron välillä. Espoon kaupungineläinlääkärien yhteisvastaanotto toimii vastaanottoa varten remontoidussa tilassa ja palvelutason turvaamiseksi on palkattu myös eläintenhoitaja. Kunnalle aiheutuvien lisäkustannusten pienentämiseksi esitetään, että asiakkailta laskutetaan 12 euron klinikkamaksu / vastaanottokäynti 14.5.2012 alkaen. Maksua ei kuitenkaan peritä jos potilas tuodaan kontrollikäynnille tai jatkotutkimuksiin saman sairauden johdosta kahden viikon kuluessa edellisestä käynnistä. Kunnalle perittävän klinikkamaksun lisäksi kunnaneläinlääkärillä on oikeus periä asiakkaalta eläinlääkintähuoltolain 19 mukaan virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.4.2012 43 Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus 1 päättää asettaa kaupungineläinlääkärien vastaanotolle 12 euron klinikkamaksun / vastaanotolla käynti, 2 päättää, että klinikkamaksua ei peritä, mikäli potilas tuodaan saman sairauden johdosta kontrolli- tai uusintakäynnille kahden viikon kuluessa edellisestä käynnistä. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 40 / 100 659/10.03.01/2012 136 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sirén Pirjo, puh. (09) 816 84380 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaana Leppäkorven ym. 1.2.2012 jättämään valtuustoaloitteeseen puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite - Helsingin malli Valtuutettu Jaana Leppäkorpi sekä 15 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 1.2.2012 seuraavaa: Helsingissä on jo pidemmän aikaan ollut puistokummitoimintaa. Puistokummit on Helsingin kaupungin rakennusviraston koordinoima hanke. Se tarjoaa vapaaehtoisille, puistojen hyvinvoinnista kiinnostuneille helsinkiläisille mahdollisuuden päästä hoitamaan oman asuinalueensa viheralueita. Puistokummit ovat puistojen sydämiä, jotka hoitavat vapaaehtoisesti viheralueita ja siivoavat roskia. Kummitoiminta on yksi keino lisätä ystävyyssuhteita asuin alueiden asukkaiden välillä ja lisätä hyvää mieltä, jota käsin tekeminen ja lähiympäristön siisteys tuovat. Kummit tunnistaa heille annetuista liiveistä ja roskapihdeistä. Kaupunki luovuttaa kummeille kulloinkin tarpeelliset välineet puiston hoitoon. Puistokummitoiminta lisää asukkaiden vastuuta omasta lähiympäristöstä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Me valtuutetut esitämme, että Espoossakin käynnistetään puistokummitoimintaa. Valtuustoaloite on oheismateriaalina.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 41 / 100 Valtuustoaloitteessa todetaan, että Helsingissä on ollut jo pidemmän aikaa puistokummitoimintaa. Puistokummit ovat Helsingin kaupungin rakennusviraston koordinoima hanke. Se tarjoaa vapaaehtoisille, puistojen hyvinvoinnista kiinnostuneille helsinkiläisille mahdollisuuden päästä hoitamaan oman asuinalueensa viheralueita. Teknisessä keskuksessa on ollut jo lähes 10 vuoden ajan jossain määrin vapaaehtoistoiminnan koordinointia. Vuosittain on pk-seudun yhteistyönä järjestetty kevätsiivoustalkoot, joissa vapaaehtoisilla on ollut mahdollisuus siivota julkisia alueita. Lisäksi aloitteiden perusteella on jaettu liivejä ja pihtejä, jolloin on tarjottu mahdollisuus vapaaehtoiseen puhtaanapitotyöhön. Tekninen keskus perehtyi Helsingin kaupungin rakennusviraston toimintamalliin ja resursseihin vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista. Projektipäällikkö kävi myös esittelemässä Helsingin rakennusviraston vapaaehtoistyön toimintamallia ja resursseja Espoon teknisessä keskuksessa. Puistokummeja on Helsingissä n. 360 kpl. Helsingin kaupungin rakennusvirastossa on kokoaikainen vapaaehtoistyön koordinaattori. Rakennusvirasto ostaa puistokummiohjaajien toimintaa Staraliikelaitokselta n. 45 000 euron edestä vuosittain. Puistokummeja toimii kymmenissä puistoissa Helsingissä. Oheismateriaalina on Helsingin rakennusviraston esitys, josta käy tarkemmin ilmi vapaaehtoistoiminnan seuraavat pääpiirteet: - itsenäisesti tehtäviä puistokummien toimia ovat auttaminen puhtaanapidossa, haravointi keväisin ja syksyisin, puiden kastelu, puiden yksinkertaiset inventoinnit, nuorten puiden tuentanauhojen tarkistus ja korjaus, vesiversojen poisto lehmuksista, tyvialueiden kanttaukset ja rikkaruohojen poisto, puiden kastelu, luonnonsuojelutyöt, kuten, vieraslajien poisto, pienvesien hoito ( Purokummit ) - ohjatusti tehtäviä puistokummien toimia ovat istutustyöt (esim. Karhupuisto), kitkeminen, kukkien kastelu, pensaiden leikkaus, katteen levittäminen, puistoissa opastaminen (vaatii koulutuksen), tapahtumissa auttaminen, lumitöissä auttaminen, hiekoitushiekan poisto, raivaustöissä auttaminen - Helsingin rakennusvirasto ostaa Stara-liikelaitokseltaan puistokummiohjaajien toiminnan. Ulkopuolinen yritys kouluttaa Staran puistokummiohjaajia. Puistokummiohjaajan töitä ovat tuki tapahtumissa, markkinointi, viestintä, nettisivut, työn kehittämisen tuki ja yhteistyö puistokummiohjaajien esimiesten kanssa. Helsingin muita opetuksia puistokummitoiminnasta ovat: - vapaaehtoiset ovat voimavara

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 42 / 100 - työ kohottaa kaupungin imagoa - ilkivaltaa vähenee - yhteisöllisyys lisääntyy - asukas saa positiivisen omistajuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksen - vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuo seitsemän takaisin. Tekninen keskus harkitsee puistokummitoiminnan käynnistämistä myös Espoossa. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 43 / 100 6130/10.03.01/2011 137 Valtuustoaloite Kunnarlantien ja Bodomintien liikenteen suunnittelusta ja toteuttamisesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sirén Pirjo, puh. (09) 816 84380 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 14.11.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Kunnarlantien ja Bodomintien liikenteen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Johansson ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Johanssonin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Selostus Ulf Johansson ja 19 muuta valtuutettua toteavat valtuustoaloitteessaan 14.11.2011 Kunnarlantien ja Bodomintien olevan suosittuja pyöräilyväyliä, mutta pyöräilyväylien näiden teiden varteen olevan vaikeaa, kallista ja turhaa. He tuovat perusteluina esille, että paikallisväestö on edelleen suhteellisen vähälukuista eikä kouluja ole. Toisaalta he toteavat tihenevän asutuksen lisäävän autoliikennettä, varsinkin läpiajoa ja esittävät ratkaisuksi nopeusrajoituksen alentamista 50 km:iin tunnissa sekä läpiajon estämistä rakentamalla uusi, yleiskaavan mukainen tie Bodomin koillispuolelta Vihermäestä kaakkoon kohti Kehä III:sta. Kunnarlantien ja Bodomintien kevyen liikenteen kulku tulisi järjestää noin metrin levyisellä kaistaleella ajoväylien viereen. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Kevyen liikenteen väylä kyseiselle liikenneolosuhteiltaan vaaralliselle tielle sisältyy kaikkiin pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen strategioihin ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 44 / 100 ohjelmiin. Näitä ovat mm. tienpitäjän eli ELY-keskuksen Kevyen liikenteen tarveselvitys (2010), YTV:n kevyen liikenteen strategiasuunnitelma (1996) sekä Espoon kaupungin Teknisen keskuksen kevyen liikenteen väylien kehittämissuunnitelma (1996) ja -ohjelma (2011) sekä Kaupunkisuunnittelukeskuksen Pyöräilyn tavoiteverkko (2011). Kunnarlantie on paikoitellen normaalia maantietä kapeampi (paikoin vain 5,5 m), eikä se ilman kevyen liikenteen väylää täytä edellytyksiä turvallisena kävely- ja pyöräreittinä. Kunnarlantiellä liikkuu raskasta liikennettä, mm. paikallisia asukkaita palveleva bussilinja. Vastakkain tulevat bussit mahtuvat vaivoin ja äärimmäistä varovaisuutta noudattaen kohtaamaan toisensa. Tie tulee tienpitäjän eli ELY-keskuksen ja voimassaolevan yleiskaavankin mukaan jatkossakin toimimaan liikennöitynä ajoväylänä Espoossa pohjois-eteläsuunnassa. Tien vaikutusalueella on asutusta, ja sen määrä on kasvanut tien eteläpäässä kaavoituksen myötä, ja pohjoisempana poikkeuslupiin perustuvan rakentamisen myötä. Myös tulevaisuudessa uutta asutusta alueelle on odotettavissa merkittävästi. Pakankylän kouluun kuljetaan Kunnarlantien kautta bussilla ja olosuhteiden parantuessa enenevässä määrin myös pyöräillen. Toistaiseksi kevyen liikenteen huonot olosuhteet nimenomaan rajoittavat kävelyä ja pyöräilyä tiellä lukuun ottamatta kilpapyöräilytyyppistä pyöräilyä, johon valtuustoaloitteessakin viitataan. Urheiluharrastus ja sen edellytykset eivät ole vaihtoehtoja turvallisen liikkumisen edellytyksille. Mm. lapsiperheet ovat toivoneet kevyen liikenteen väylän rakentamista, kun tiesuunnitelmaa on esitelty. Esitetty metrin kaistale hitaille pyöräilijöille ja kävelijöille tien varteen ei toisi olennaista parannusta kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen ja olisi kuitenkin tien rakenteiden leventämistä edellyttävinä työkustannuksena suuruusluokaltaan vastaava kuin kevyen liikenteen väylä. Lainsäädäntö ei Suomessa tunne tällaista ratkaisua toispuolisena. Molemmin puolin toteutettaessa se on tilantarpeeltaan jo vastaava kuin toispuolinen, kaksisuuntainen kevyen liikenteen väylä. Erityisenä haasteena on järvikannaskapeikko, jonka kohdalle tienpitäjän edellyttämillä normaalimitoituksilla ei ole mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylää ilman tukimuuria. Tiesuunnitelman tarkistusvaihe ja sitä seuraava kaupungin lausunnon tarkistusvaihe ja mahdollinen ylläpidosta sopiminen ELY-keskuksen ja kaupungin kesken on meneillään. Varsinainen rakentaminen joko vaiheittaisena tms. ratkaistaan aikanaan kaupungin talousarvioiden ja investointisuunnitelmien laadinnan yhteydessä tiesuunnitelman tultua hyväksytyksi. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 45 / 100 6133/10.03.02/2011 138 Valtuustoaloite Espoon koulujen ja päiväkotien peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessin parantamisesta ja nopeuttamisesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Lukin Arja, puh. (09) 816 25316 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettujen Elli Perklénin ja Marika Niemen ym. 14.11.2011 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon koulujen ja päiväkotien peruskorjaus ja uudisrakentamisprosessin parantamisesta ja nopeuttamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Selostus Valtuutetut Elli Perklén, Marika Niemi ja 19 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 14.11.2011 Espoon koulujen ja päiväkotien peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessien parantamista ja nopeuttamista, siten että toimitilat saadaan peruskorjattua ja rakennettua oikeaan aikaan ja kustannustehokkaasti tilaajan tarpeet huomioiden. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Koulu- ja päiväkotihankkeet valmistellaan sivistystoimen, konsernijohdon ja tilakeskuksen yhteistyönä Palveluiden järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020-hankkeen yhteydessä kehitetyn valmisteluprosessin mukaan. Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet. Sivistystoimi vastaa palvelujen järjestämisen suunnittelusta sekä toimitilahankkeiden tarveselvitysten laatimisesta. Koulutilojen käytön tehostamisessa hyödynnetään kouluverkkoselvitystä sekä pääkaupunkiseudun yhteistyönä laadittuja selvityksiä. Tilakeskus vastaa kaupungin toimitilojen ja rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta sekä käytettävyydestä ja ylläpidosta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 46 / 100 Konserniesikunta koordinoi palvelujen järjestämisen kokonaisuutta ja investointeja sekä vastaa rahoituksen suunnittelusta. Taloussuunnitelmakaudella 2012-2014 sivistystoimen talonrakennusohjelma painottuu päiväkotien rakentamiseen sekä koulujen laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Lisäksi yhteensä 8 koulun peruskorjaus- ja laajennusurakat on siirretty tai päätetty siirtää toteutettavaksi elinkaarimallilla Koy Espoon toimitiloille. Elinkaarimallilla toteutettavien hankkeiden kattosummaksi on määritelty 130 milj. euroa, mikä merkitsee noin kymmentä koulua. Investointiohjelman uudet päiväkotihankkeet on ajoitettu väestönkasvuennusteiden ja päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun mukaan, huomioiden uusien asuinalueiden edellyttämät palvelut. Päiväkotien peruskorjauksiin on varauduttu vuodesta 2014 alkaen. Tilakeskus on laatinut sekä koulu- että päiväkoti- ja asukaspuistorakennuksia koskevat peruskorjaustarpeiden priorisointiselvitykset. Muutaman vuoden välein suoritettavien priorisointien avulla kiinteistöjen peruskorjaustarve voidaan mahdollisimman puolueettomasti asettaa kiireellisyysjärjestykseen. Priorisoinnissa arvioidaan kunkin kiinteistön ympäristövaikuttavuutta, arkkitehtuuria, teknistä kuntoa sekä tilojen toimivuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät tilat. Kohteet suunnitellaan ja toteutetaan niin, että olemassa olevat kosteusvauriot korjataan ja uusia ei enää pääse syntymään. Peruskaupungin toimitilainvestointeja toteutetaan suunnitelmakaudella 2012-2014 yhteensä noin 180 milj. eurolla eli keskimäärin 60 milj. eurolla vuodessa. Talonrakennuksen määrärahoista käytetään suunnitelmakaudella noin puolet korjausrakentamiseen. Vuonna 2012 Tilakeskuksen rakennusinvestointien osuus on 46,5 milj. euroa, perusparantamisen 7 milj. euroa ja muiden investointien 4,9 milj. euroa. Lisäksi rakennusten vuosikorjauksiin on käyttötaloudessa varattu 10,9 milj. euroa. Peruskorjaus- ja uudisrakentamisprosessien kehittäminen Kaupungin johtoryhmä hyväksyi Toimitilojen hallinnan ohjausprosessin kehittämisen loppuraportin 23.2.2011. Projektissa laadittiin strategisen toimitilajohtamisen ohjausmalli sekä linjauksia seuraaville kehittämisalueille: - palvelujen järjestämisen strateginen ohjaus (missä koordinoidaan tilojen hankinta)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 47 / 100 - toimitilajohtamisen roolien ja työnjaon selkiyttäminen tilakeskuksen, konserniesikunnan ja toimialojen välillä - ulkoa vuokrattujen ja kaupungin omien tilojen menettelytapojen vakioiminen (myös yhtiöt) - investointiohjelman laatimisprosessin kehittäminen - hankeprosessin kehittäminen - suunnittelun laatu- ja kustannustaso-ohjeiden laatiminen ja/tai päivittäminen - ylläpidon strategisen ja operatiivisen ohjauksen kehittäminen. Toimintamalli on otettu käyttöön vuonna 2011 ja sitä kehitetään edelleen yhteistyössä sivistystoimen, konserniesikunnan ja tilakeskuksen kanssa. Tarveselvitykset arvioidaan suhteessa tavoite 2020-konseptiin. Uudis- ja peruskorjaushankkeissa huomioidaan tehokas ja joustava tilankäyttö. Tilankäyttöä tehostetaan luopumalla epäkäytännöllisistä pienistä tiloista. Palveluverkkomuutoksen ja toimitiloihin liittyvää raportointia sekä sopimus-, reklamaatio- ja sanktiokäytäntöjä kehitetään. Toimitilahankkeiden tehokas koordinointi mahdollistaa rakennushankkeiden optimaalisen ajoituksen ja aikataulutuksen. Riittävät suunnittelu- ja rakennusajat luovat mahdollisuuksia kustannustenhallintaan, käyttäjän osallistumiselle rakennushankkeeseen sekä tavoitteiden mukaisen lopputuloksen saavuttamiselle. Tilakeskus vastaa toimitilojen ylläpidosta ja kunnossapidosta määrärahojen puitteissa. Riittävät määrärahat vuosi- ja kunnossapitoon mahdollistavat terveelliset, turvalliset ja tasavertaiset tilat käyttäjille, kiinteistöjen elinkaaren mittaisen käytön sekä ehkäisevät ennakoimattomien ja äkillisten korjaus- ja väistötilatarpeiden syntyä. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 48 / 100 1757/02.08.00/2012 139 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Iivanainen Juha, puh. (09) 816 25318 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 23.4.2012 päivätyn Opinmäen hankesuunnitelman. Hankesuunnitelma koskee Opinmäen 1. vaihetta Käsittely Juvonen ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. 4 Hankesuunnitelma - Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto - Liikuntalautakunnan lausunto - Opinmäen Kampus, pöytäkirjanote Opinmäki rakennetaan Suurpeltoon kortteliin 21952 YO-1 (Yleisten rakennusten korttelialue), osoite Lillhemtintie 2. Tontti on kaupungin omituksessa ja hallinnassa. Espoon kaupunki järjesti Opinmäen suunnittelusta yleisen 22.8-25.11.2011 yleisen suunnittelukilpailun. Kilpailun tarkoituksena oli löytää Opinmäen toteuttamiseksi kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu, jossa toiminnalliset, esteettiset ja teknistaloudelliset tavoitteet on ratkaistu tasapainoisesti. Opinmäen suunnittelutoimeksianto annettiin kilpailun voittaneen ehdotuksen tekijälle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 49 / 100 Opinmäki suunnitellaan kokonaisvaltaisen kestävän rakentamisen esimerkkikohteeksi. Opinmäen hankkeessa käytettävät ympäristökriteerit perustuvat kansainvälisen ISO 21929 -standardiehdotuksen keskeisiin näkökulmiin. Tarkasteltavat kestävän rakentamisen näkökulmat ovat palvelujen saavutettavuus, esteettinen laatu, maankäyttö, tontin ja rakennuksen esteettömyys, päästöt ilmaan, uusiutumattomien resurssien käyttö, veden kulutus, jätteiden syntyminen, sisäolosuhteet, turvallisuus, käytettävyys, muuntojousto, kustannukset ja ylläpidettävyys. Opinmäki rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan tilat Espoon kansainväliselle koululle ja suomenkieliselle peruskoululle, suomen- ja englanninkielisen päivähoidon tilat sekä Matinkylän suuralueen liikuntahalli. Kuntalaiskäyttöä varten tulee kirjasto sekä kahvila; kaikki Opinmäen tilat palvelevat myös kuntalaisia. Hankesuunnitelman puitteissa kuullaan tilojen käyttösuunnitelmia täsmennettäessä tiloihin sijoittuvia käyttäjiä. Toisessa vaiheessa rakennetaan omat tilat nuorisopalveluille, työväenopistolle ja asukaspuistolle. Tämä hankesuunnitelma koskee Opinmäen 1. vaihetta. Kiinteistön käyttäjinä 1. rakennusvaiheessa ovat suomenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköt, liikuntapalvelut sekä kaupunginkirjasto. Englanninkielisen päivähoidon toteuttaa yksityinen palveluntuottaja. Opinmäen korttelissa 21952 on vireillä asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen mukaan korttelin 21052 kaavamerkintä on YO-1; Yleisten rakennusten korttelialue. Rakennusoikeus on 25 000 k- m 2. Alueelle saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi 250 k-m2 suuruisen asukaspuiston. Rakennuksen voi kaavan mukaan olla II-V kerroksinen. Hankkeen laajuustavoitteet ovat hyötyala 1. vaiheessa 10 342 hym 2 ja 2. vaiheessa 3 684 hym 2 ja bruttoala 16 700 brm 2 sekä tilavuus 70 110m 3. Koulun mitoituksellinen oppilasmäärä noin 1 000 oppilasta Varhaiskasvatuksen mitoituksellinen hoitopaikkamäärä 105 lasta. Hankesuunnitelman tavoitehinta on 50 milj. euroa (2994 euroa / brm 2 ) ilman alv:a, kustannustaso 1/2012. KOy Opinmäen Kampuksen tarkoituksena on, että tavoitehintaa ei ylitetä. Ensikertainen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 2,5 milj. euroa. Hanke tullaan rahoittamaan pääosin kaupungin KOy Opinmäen Kampukselle takaamalla lainalla. Niiltä osin kun koulukampus tulee palvelemaan Suurpellon aluetta, siihen käytetään taseyksikön maankäyttösopimustuloja 10 milj. euroa. Opinmäen arvioitu toimitilavuokra on noin 4,3 milj. euroa / vuosi ja henkilöstö- ja toimintomenot n. 3,4 milj. euroa / vuosi eli käyttökustannusennuste on yhteensä 7,7 milj. euroa / vuosi. Hankkeen on määrä valmistua toukokuussa 2015 ja rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2015.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 50 / 100 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.3.2011 91 Lautakunnilta saatujen lausuntojen jälkeen hankesuunnitelmaa on tarkennettu käyttäjän käyttökustannusennusteen osalta. Koska kyseessä on uudisrakennushanke, jonka laajuus on yli 2 500 kerros m2, hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus A ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 perustaa kiinteistöyhtiön rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan Opinmäen kampuksen kiinteistöä. 2 oikeuttaa kaupunginjohtajan merkitsemään Yhtiön osakkeet siten, että merkintä maksetaan luovuttamalla Yhtiölle: apporttina seuraava kiinteistö: Espoon 21. kaupunginosan korttelin 21052 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1) sekä 100 000 euroa. Osa merkintähinnasta voidaan merkitä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, 3 hyväksyy liitteenä olevan yhtiöjärjestysluonnoksen, 4 oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään ja allekirjoittamaan yhtiön perustamiseen tarvittavat asiakirjat sekä päättämään yhtiöjärjestysluonnokseen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä muutoksista, 5 päättää, että Yhtiön osakkeiden merkitsemiseen käytettävä raha maksetaan vuoden 2011 talousarvion kohdasta 961 (osakkeet ja osuudet / yleishallinto) Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 51 / 100 Kaupunginhallitus 19.12.2011 426 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus päättää, että Suurpellon taseyksikön saamia maankäyttösopimustuloja voidaan käyttää Opinmäen I vaiheen rahoitukseen enintään 10 milj. euroa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 52 / 100 1143/10.03.02/2012 140 Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Hovinen Juha, puh. (09) 816 25353 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 28.2.2012 päivätyn Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelman. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Hankesuunnitelma 6 Hankesuunnitelman liitteet - Kaupunginmuseon lausunto 19.4.2012 - Liikuntalautakunnan lausunto 19.4.2012 - Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto 12.4.2012 Selostuksen tiivistelmä Tapiolan koulun ja lukion perusparannus on yksi kaupungin kiireellisistä korjauskohteista. Koulun, lukion ja aikuislukion toiminta on siirretty lukukauden 2011-2012 alusta alkaen toisiin tiloihin. Valtuusto on linjannut talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä 2.11.2011: Tapiolan koulun ja lukion täydellinen peruskorjaus toteutetaan kiireellisenä vuosina 2012-2015. Tapiolan koulua ja lukiota ei pureta, koska se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Rakennus korjataan niin, että tilat vastaavat nykyaikaisen oppimisympäristön vaatimuksia. Tämä merkitsee nykyistä pienempää oppilasmäärää. Rakennus on rakennettu kolmessa vaiheessa 1958-1988 ja ollut Espoon kaupungin omistuksessa vuodesta 1977. Rakennuksen eri-ikäiset osat ovat perustusolosuhteiltaan ja -tavaltaan erilaiset ja näiden osien kunto ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 53 / 100 korjattavuus poikkeavat siksi toisistaan. Alkuperäinen arkkitehtonisesti arvokas liikunta-juhlasaliosa ja viimeisin, mm. auditorion ja ruokasalin sisältävä laajennusosa, peruskorjataan. Muut osat puretaan ja rakennetaan uudelleen. Tarvittavia uusia ilmanvaihdon konehuoneita toteutetaan laajennuksina. Pihat peruskorjataan, jäsennetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. Yleisellä alueella Tapionkentällä sijaitseva koulun liikuntakenttä peruskorjataan samanaikaisesti koulurakennuksen kanssa. Hankesuunnitelma Tapiolan koulu ja lukio sijaitsee Tapiolan keskustassa, osoitteessa Opintie 1, 02100 Espoo, korttelissa 12051 tontilla 1. Korttelissa on voimassa oleva asemakaava (1984). Rakennuksen nykyinen laajuus on 10 250 brm 2. Tontin pinta-ala on 24 637 m 2 ja rakennusoikeus 9 300 kem 2, josta on käyttämättä 360 kem 2. Koulun ja lukion tilat eivät vastaa nykyaikaista oppimisympäristöä eivätkä nykyisiä koulun ja lukion toimintoja. Rakennuksen kunto on huono. Välituntialueet on huonosti jäsennetty ja varustettu. Koulu ja lukio ovat siirtyneet väistötiloihin terveysriskien vuoksi syyslukukauden 2011 alussa. Perusparannuksen tavoite on terveellinen ja turvallinen sekä energiatehokkuudeltaan nykyistä parempi rakennus, jonka tilat mahdollistavat nykyaikaisen peruskoulu- ja lukio-opetuksen toteuttamisen. Tavoitteet toteutetaan järjestämällä ja varustamalla koulun ja lukion opetus- ja muut tilat uudella nykyaikaisella tavalla, korjaamalla ja uusimalla vaurioituneet rakenteet, uusimalla LVIAS-järjestelmät sekä parantamalla rakennuksen lämmöneristävyyttä ja tiiviyttä sekä energiatehokkuutta. Koulun ja lukion yhteenlaskettua oppilasmäärää vähennetään noin 960 oppilaasta noin 860 oppilaaseen. Henkilökunnan määrä on noin 90. Hankesuunnitelmassa esitetään 6 200 brm 2 laajuista perusparannusta sekä 4 100 brm 2 laajuista purkamista ja uudelleen rakentamista lyöntipaaluille perustaen. Lisäksi uusia ilmanvaihdon konehuoneita toteutetaan laajennuksina 600 brm 2. Piha-alueet peruskorjataan, jäsennetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan. Tapionkentällä sijaitseva koulun liikuntakenttä peruskorjataan samanaikaisesti koulurakennuksen kanssa. Hankkeen laajuus on 10 900 brm 2 ja kustannusarvio on 32 milj. euroa sisältäen Tapionkentällä sijaitsevan liikuntakentän peruskorjauksen. Hankkeelle on varattu vuoden 2012 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 28 milj. euroa vuosille 2011-2015. Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään, kun hankesuunnitelma on hyväksytty. Rakentaminen alkaa joulukuussa 2013 ja valmistuu marraskuussa 2015. Rakennus otetaan uudelleen käyttöön tammikuussa 2016. Koska kyseessä on perusparannushanke, jonka laajuus on yli 5 000 kem 2, hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 54 / 100 Päätöshistoria Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunta 2.5.2012 Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunta ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan 28.2.2012 päivätyn Tapiolan koulun ja lukion perusparannuksen hankesuunnitelman. Käsittely Päätös Tilakeskus -liikelaitoksen johtokunta: Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 55 / 100 1829/10.02.03/2012 141 Pohjois-Tapiola, Maarinniitty III, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 213209 Valmistelijat / lisätiedot: Rouhiainen Liisa, puh. (09) 816 24121 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan, kaupungin ja Toimistokeskus Oy Byråcentrum Ab nimisen yhtiön välillä 22.3.2012 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen sekä 2 hyväksyy 6.2.2007 päivätyn Maarinniitty III asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6248, alue 213209 Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Maankäyttösopimus - Kaavakartta ja määräykset Maarinniitty III, muutos - Marängen III, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piir.nro 6248, käsittää korttelin 16132 tontin nro 3, 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola). Alueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 56 / 100 Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan toimistorakennuksen käyttäminen asuin-, asuintyötila-, liike- ja toimistotiloina. Vireilletulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Toimistokeskus Oy 12.5.2006 allekirjoitetulla asemakaavan muutoshakemuksella. Hakemuksessa on esitetty, että korttelin 16132 tontin nro 3 osalta asemakaavaa tulisi muuttaa niin, että olemassa olevaa toimistorakennusta voitaisiin käyttää myös asuntoina ja asuntotyötiloina. Vireilletulokuulutus on kuulutus valmisteluaineiston nähtävilläpidosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön 11.11.1999 vahvistama Maarinniitty III:n asemakaavan muutos. Alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT). Rakennusoikeus on 5 760 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on kolme kerrosta. Kaavamääräysten mukaan alueelle saadaan sijoittaa myös pienteollisuus- ja opetustoimintaa palvelevia tiloja sekä asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 57 / 100 Rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolelle saadaan sijoittaa sauna sekä hissi- ja ilmanvaihtokoneita kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka / 60 k-m2. Korttelialueelle on rakennettu toimistorakennus. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa 13.6.2007. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 6.8.- 4.9.2007. Nähtävilläolon aikana asemakaavan muutosehdotuksesta ei jätetty muistutuksia eikä lausunnonantajilla ollut huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Tekninen tarkistus MRA 27 :n nähtävilläolon jälkeen kävi ilmi, että suunnittelualueella olevassa rakennuksessa on ensimmäisessä kerroksessa väestönsuoja sekä rakennuksen tekniset tilat (yhteensä noin 400 k-m 2 ), jotka nähtävillä olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa ei mainita. Aiemman lainsäädännön mukaan em. mainittuja tiloja ei laskettu kerrosalaan kuuluviksi tiloiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulon jälkeen (v. 2000) ko. tilat lasketaan kerrosalaan kuuluviksi tiloiksi, jos asemakaavan määräyksissä ei muuta mainita. Teknisenä tarkistuksena kaavamääräyksiin on lisätty 5 : Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittaa tarvittavia teknisiä- ja väestönsuojatiloja. Lisätty kaavamääräys koskee olemassa olevia tiloja, eikä sillä lisätä alueen rakennusoikeuden määrä alueella. Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavayksikössä on laadittu hakemuksen mukainen asemakaavan muutos. Alueen pääkäyttötarkoitus on muutettu asuin-, asuintyötila-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Kaavanmuutosalueen pintaala on 3 802 m2 ja rakennusoikeus on 5 760 k-m2, jonka lisäksi saa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittaa tarvittavia teknisiä- ja väestönsuojatiloja. Suurin sallittu kerrosluku on kolme kerrosta. Kaavamääräyksen mukaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. Rakennuksen katolle saa sijoittaa oleskelualueen. Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 58 / 100 Päätöshistoria - liiketilat 1 autopaikka / 50 k-m2 - toimistotilat 1 autopaikka / 60 k-m2 - asunnot ja asuintyötilat 1 autopaikka / 85 k-m2 - pienteollisuus- ja opetustoimintaa palvelevat tilat 1 autopaikka / 150 k- m2. Kaavamääräyksen mukaan tontin autopaikat saadaan osoittaa tontin ulkopuolelta saman korttelin toisen tontin alueelta. Muilta osin kaavamääräykset vastaavat likipitäen voimassa olevan asemakaavan määräyksiä. Hakijan selvityksen mukaan autopaikkoja on tontilla 87 kpl ja rasitteena saman korttelin tontilla 2 on autopaikkoja 10 kpl eli yhteensä autopaikkoja on 97 kappaletta. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja maanomistajan, Toimistokeskus Oy Byråcentrum Ab nimisen yhtiön, välillä on neuvoteltu maankäyttösopimus, joka on allekirjoitettu 22.3.2012. Perittävät maksut Kaavamuutoksen hakija on maksanut 12.3.2007 kaavamuutoksen laatimiskustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.6.2007 16 Asemakaavan muutoksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus. Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka mielipiteen osalta ilmenevät esityslistalta ja lausuntojen ja kannanottojen osalta asian liitteestä 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville Maarinniitty III, muutos, alue 213209, 6.2.2007 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6248

Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 59 / 100 3 edellyttää, että tarvittaessa maanomistajan kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen kaavamuutoksen hyväksymistä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 60 / 100 2437/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 142 2.11.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 149 16.11.2011 142 Leppävaara, Vallikallio III, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 110407 Valmistelijat / lisätiedot: Kallio Matias, puh. (09) 816 24111 etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan, Leppävaaran järjestöyhdistys ry:n ja kaupungin välillä 20.4.2012 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 hyväksyy 18.4.2011 päivätyn ja 24.10.2011 muutetun Vallikallio III - Vallberget III, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6646, joka käsittää osan korttelista 51073 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 110407, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1 560 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä 2 160 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Maankäyttösopimus 9 Maankäyttösopimuksen liitekartta - Kaavakartta - Kaavamääräykset - Havainnemateriaali

Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 61 / 100 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liiketalojen korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä korottaa rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vallikallio III - Vallberget III, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6646, käsittää osan korttelista 51073 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 110407. Vireilletulo Maanomistaja Leppävaaran Järjestöyhdistys ry ja YIT Rakennus Oy ovat hakeneet asemakaavan muutosta 30.11.2010 saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on kuulutettu 22.12.2010 Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa puistoon, idässä Vallipuiston päiväkotiin, etelässä Vallikatuun ja lännessä jalankulku- ja pyöräilykatuun. Suunnittelualueella sijaitsee noin 680 m² suuruinen vuonna 1954 käyttöönotettu Leppävaaran Kansantalo, joka on tarkoitus purkaa.