Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi asianmukaiselle tasolle

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / /2011 Kaupunginhallitus Valtuustokysymys terveyskeskusten palvelun saamiseksi asianmukaiselle tasolle Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 31 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen terveyskeskusten palvelun saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Markkula puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys Sanna Lauslahti ja 31 muuta valtuutettua kysyvät, mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä, jotta terveyskeskusten palvelu saataisiin asianmukaiselle tasolle mahdollisimman nopeasti. Terveyskeskusten lääkärin vastaanotto on kuntalaisille tärkeä palvelu, jonka tasosta on kannettu huolta erityisesti viime vuosina. Ongelma näyttäytyy kuntalaisen suuntaan erityisesti kiireettömien aikojen huonona saatavuutena. Odotusaikojen pidentyessä paine akuuttivastaanottoon lisääntyy. Taustaa Suomalainen terveyskeskusjärjestelmä on luotu kansanterveyslain myötä 1970-luvulla. Ongelmista huolimatta malliamme pidetään kansainvälisesti edistyksellisenä. Esim. Englannissa ja USA:ssa ollaan hakemassa terveyskeskuksen tyyppisiä ratkaisuja sikäläisiin perusterveydenhuollon ongelmiin.

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Terveyskeskus vastaa laaja-alaisesti koko perusterveydenhuollosta ja siihen kuuluu nyt puheena olevan lääkärinvastaanoton lisäksi mm. neuvola- ja kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito, terveyskeskusten sairaalat, hammashoito ja erilaiset terapiapalvelut. Erityisesti on kiitelty mallimme moniammatillisuutta sekä tiivistä yhteyttä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Terveydenhuollossa joudutaan tulevina vuosina tekemään laajoja uudistuksia väestön ikääntymisen, teknologian kehittymisen sekä työikäisen väestön määrän vähentymisen vuoksi. Terveysasemien lääkäripalveluiden ongelmat ovat valtakunnallisia. Yli 20 vuoden ajan terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien määrä pysyi samana (n ) tai jopa vähän laski samaan aikaan, kun erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa ja yksityissektorilla on nähty kymmenien prosenttien kasvua lääkärimäärissä. Viime vuonna (2011) nähtiin valtakunnallisesti ensimmäisen kerran terveyskeskuksissa hienoista lääkärimäärän kasvua (yhteensä n. 60), mitä pääosin selittänee neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen tuomat lisätehtävät. Paremmin voiva väestön osa hakee yhä useammin palvelunsa muualta kuin terveyskeskuksesta, mikä vaikuttaa terveyskeskustyön haasteellisuuteen ja vaikeuttaa myös rekrytointia. Päinvastoin kuin muut toimijat terveyskeskus ei voi rajata tekemistään, kaikki hoidon tarpeessa olevat on lain mukaan hoidettava hoitotakuusäädösten aikarajoissa (viimeistään 3 kk:n kuluessa). Terveyskeskusten lääkärinpalveluiden ongelmien odotettiin pitkään hoituvan ns. omalääkärijärjestelmän kautta. Siinä yksittäiselle lääkärille annettiin vastuu n asukkaan väestöstä ja hänen tehtäväkseen jäi hoitaa ko. väestö mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Osa lääkäreistä pystyikin tämän tekemään, mutta järjestelmän heikkous oli sen epätasaisuus. Varsinkin isoissa kaupungeissa, missä yhä suurempi osa lääkäreistä on vaihtuvia nuoria lääkäreitä, potilaat saivat hyvin erilaista palvelua asuinpaikastaan ja omalääkäristä riippuen. Samaan aikaan lääkärit väsyivät työajattomaan urakkamalliin ja puuttuvien lääkärien työn paikkaamiseen. Väestökyselyssä 41 % espoolaisista vastaajista (n=750) piti terveyskeskuksen lääkäripalveluja huonosti hoidettuina. Vastaava luku Helsingissä oli 40 %, Vantaalla 35 %, Tampereella 39 %, Turussa 40 % ja Lahdessa 66 %. Syksyllä 2010 tehdyssä terveysasemien asiakaskyselyssä Espoon palvelua piti hyvänä 86 % vastaajista ja suurin moite kohdistui puhelinsaatavuuteen (silloin vielä puhelinliikenteessä oli vakavia puutteita, jotka on nyt korjattu). Syksyllä 2011 terveyspalveluissa ryhdyttiin keräämään jatkuvaa asiakaspalautetta. Sen perusteella pitkä odotusaika aiheuttaa edelleen eniten negatiivista palautetta. Silti palaute on merkittävästi parantunut jo 3 kk:n seurannassa, parhaalla terveysasemalla jo 83 % käyttäjistä antaa myönteistä palautetta asiakaspalvelusta.

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 Terveyskeskustyön sisällön kehittäminen 2000-luvulle tultaessa on vähitellen nähty, että terveyskeskusten työtä tulee kehittää systeeminä muutenkin kuin vain lääkärien palkkamalleja virittämällä. Seuraavassa muutamia vireillä olevia uudistuksia ja Espoon rooli / tilanne niiden osalta. 1 Eri ammattilaisten välinen työnjako. Monet potilaan ongelmat ovat sellaisia, että hän saa yhtä hyvän tai jopa paremman avun hoitajalta tai fysioterapeutilta. Tämä säästää lääkärien työpanosta vaikeampiin ongelmiin. Espoossa jo lähes puolet kiireellisistä käynneistä (päiväaikaan) tehdään hoitajalle tai fysioterapeutille. Suuren osan lyhyistä sairauspoissaolotodistuksista kirjoittaa nykyään hoitaja. Myös pitkäaikaissairaiden hoidossa hoitajan rooli on muuttunut merkittävästi viimeisen 5-10 vuoden aikana. 2 Päivystys. Noin 10 vuotta sitten alkanut kehitys on johtanut siihen, että yhä suurempi osa virka-ajan ulkopuolisesta yleislääkäripäivystyksestä hoidetaan vuokralääkäriyritysten kautta. Harvalla terveyskeskuksen lääkärillä on enää päivystysvelvollisuutta, vapaaehtoisesti päivystää edelleen osa. Espoossa käynnistettiin vuonna 2006 HYKS-alueen kattava päivystyshanke, jonka tavoitteena oli varmistaa päivystystoiminnan potilasturvallisuus uudessa tilanteessa. Hanke johti sittemmin valtakunnalliseen päivystyshankkeeseen, minkä pohjalta tämän vuoden syksyllä annettaneen asetus päivystystoiminnan järjestelyistä. Espoon lääkärit vapautettiin kokonaan päivystysvelvollisuudesta vuonna 2007 samaan aikaan kun päivystys keskitettiin Jorviin. Vuoden 2011 alusta HUS on vastannut koko Jorvin päivystyksestä ja kehittää sitä yhteistyössä kuntien kanssa tavoitteena entistä laadukkaampi, sujuvampi ja potilasturvallisempi toiminta. Aktiivisesta kehittämistyöstä huolimatta ulkoistettuihin yleislääkäripalveluihin on liittynyt toistuvia laatuongelmia. Päivystystä kehitetään nyt siihen suuntaan, että ainakin osa vuoroista voitaisiin jatkossa hoitaa oman lääkärikunnan toimesta. 3 Pitkäaikaissairauksien hoito. Suurimmat terveysvaikutukset terveyskeskusten työstä syntyvät hyvästä pitkäaikaissairauksien hoidosta. Pitkäaikaissairauksia potevia kuntalaisia on vuosi vuodelta yhä enemmän. Muutos liittyy paitsi ikääntymiseen myös ns. lihavuusepidemiaan, joka lisää merkittävästi diabeteksen ja sen liitännäissairauksien riskiä. Espoo otti yhtenä ensimmäisistä kunnista käyttöön systemaattisen pitkäaikaissairauksien hoitomallin (Omahoitomalli), joka nyt on leviämässä ympäri Suomen STM:n rahoittamien hankkeiden turvin. Espoossa on jo pystytty osoittamaan esim. diabeetikkojen hoitotasapainon paranemista.

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 4 Huono hoidon saatavuus ja pitkät odotusajat eivät yksin johdu resurssivajeesta ja tiedetään, ettei jonoista päästä eroon pelkästään jonoja purkamalla. Tarvitaan systemaattista tiimitason työskentelyä kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa. Tähän työskentelyyn on maailmalla luotu toimivia malleja. Espoo on tuonut tällaisen toimintamallin Suomeen Ruotsista ja kääntänyt siihen liittyvän materiaalin Kaste-rahoituksen turvin (ns. Hyvä vastaanotto). Vajaan kahden vuoden aikana 40 tiimiä (näiden mukana 9 espoolaista terveysasemaa) on työskennellyt saatavuuden parantamiseksi ja useilla on jo osoittaa mitattavia tuloksia. Kokemuksen mukaan parempi työn hallinta ja lyhyemmät odotusajat helpottavat myös rekrytointia. 5 Puhelinsaatavuus saatiin korjattua vuoden 2010 lopulla käyttöön otetun takaisinsoittojärjestelmän myötä. Tällä hetkellä kaikki yhteydenottajat saavat yhteyden terveysasemaan saman päivän aikana. Keskimääräinen takaisinsoittoaika on 30 min. 6 Omalääkärijärjestelmän purku. Parin viime vuoden aikana omalääkärijärjestelmä on purettu lähes kaikkialla Suomessa. Pienissä kunnissa muutos on mennyt yleensä nopeasti ja kivuttomasti, mutta isoissa kunnissa se on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Espoossa uuden järjestelmän edellyttämät palkkaneuvottelut veivät liki kaksi vuotta ja pilotoimaan päästiin vasta vuoden 2010 alussa. Kaikki terveysasemat siirtyivät ns. tiimimalliin kevään 2011 aikana. Hitaasta etenemisestä huolimatta Espoo oli pääkaupunkiseudun kunnista ensimmäinen, joka sai oman mallinsa käyttöön. Helsinki aloitti n. puoli vuotta Espoota myöhemmin ja Vantaa vuoden 2011 puolella. Uudessa mallissa lääkäreillä on oman toiveensa mukaisesti työaikasuoja ja potilasvastaanotolla ahkeroimisesta ansaitsee vanhaa palkkamallia paremmin. 7 Sähköinen asiointi. Tulevaisuuden selviytymiskeinoksi uskotaan muodostuvan organisaatioiden kyky hyödyntää tietotekniikkaa palvelujen tuottamisessa. Monet asiat ovat sellaisia, että potilas/kuntalainen itse pystyy niitä hoitamaan internetin välityksellä ja sitä kautta vapautuu ammattilaisten aikaa suoraan asiakastyöhön. Espoon Omahoitomallissa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön pankkitunnuksilla tapahtuva sähköinen asiointi, joka soveltuu erityisesti pitkäaikaissairauksia sairastaville. Vuonna 2011 asiointeja oli n kertaa. Lisäksi monipuoliset Omahoitosivut palvelevat kaikkia kuntalaisia: Lisäksi koko sosiaali- ja terveystoimi kehittää sähköisiä palveluja laajassa yhteishankkeessa. Sähköinen ajanvaraus, sähköiset esitietolomakkeet, sähköiset hakemukset ovat esimerkkejä tulevista palveluista. 8 Yhteistyö ja saumattomat hoitopolut erikoissairaanhoidon suuntaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on Suomen suurimpana valtava

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 organisaatio, jossa muutokset tapahtuvat hitaasti. HUS tuottaa laadukkaita erikoissairaanhoidon palveluja, mutta sen halukkuus arjen yhteistyöhön terveyskeskusten kanssa ei ole ollut kovin suurta. Tässä asiassa on kuitenkin viime vuosina tapahtunut selkeä muutos parempaan, mihin uusi terveydenhuoltolakikin kannustaa. Päivystyksen lisäksi potilaiden hoitoa hyödyttävää yhteistyötä on tehty erityisesti psykiatrian kanssa. Tällä hetkellä suunnitellaan diabetes- ja reumakeskus -toimintamalleja, missä yleis- ja erikoislääkärit sekä asiaan perehtyneet hoitajat yhdessä vastaavat ko. potilasryhmien hoidosta. Ns. lonkkaliukumäki on osoitus kirurgian tulosyksikön kanssa tehtävästä kehittämistyöstä, joka parantaa lonkkamurtumapotilaiden kuntoutumismahdollisuuksia ja lyhentää sairaalahoitojaksoja. Palveluverkko Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kesäkuussa 2010, että terveysasemat ovat ns. lähipalvelua ja niiden määrää ei tällä hetkellä suunnitella vähennettävän. Sen sijaan joitakin toimintoja on tarkoituksenmukaista keskittää harvempiin yksiköihin palvelun laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. Esim. syksyllä 2010 Tapiolaan ja Samariaan keskitetyt pienvammojen poliklinikat ovat saaneet potilailta kiitosta. Liikenteen solmukohtiin kaavaillaan tulevaisuudessa myös laajemman palveluvalikoiman supermarketeja, jotka olisivat auki myös iltaisin ja lauantaisin. Yksityissektori Espoossa ja pääkaupunkiseudulla on vahva ja laaja yksityinen terveydenhuoltosektori. Yksityissektori on terveydenhuollossa voimakkaasti kasvava ja sille riittää kysyntää. Se houkuttelee varsinkin kokeneita ammattilaisia kilpaillen samasta työvoimasta kuin julkinen sektori. Yksityissektori menestyy sitä paremmin, mitä vaikeampi terveyskeskuksiin / julkiselle sektorille on päästä. Espoossa on käyty keskusteluja yksityisten toimijoiden kanssa mahdollisesta kiinnostuksesta tuottaa perusterveydenhuollon palveluja. Rahoitus olisi ns. kapitaatiopohjainen eli tuotto on sitä parempi, mitä terveempänä väestö pysyy. Yksityissektori tuottaa jo nyt merkittävän osan työterveyshuollon palveluista, osittain samantyyppisellä logiikalla. Yksittäisten käyntien hankkiminen yksityissektorilta on monella tapaa ongelmallista, mutta sitäkin joudutaan harkitsemaan, jos odotusajat pitenevät ja uhkaavat hoitotakuun rajoja. Terveydenhuoltolaki Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki puhuu voimakkaasti laadusta ja potilasturvallisuudesta. Se kannustaa erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa tiiviimpään yhteistyöhön ja myös kuntien väliseen yhteistyöhön. Perusterveydenhuollon vahvistaminen on myös ollut lainlaatijoiden tarkoitus - nähtäväksi jää, riittävätkö laissa esitetyt toimet siihen. Potilaan vapaus valita oma terveysasemansa on merkittävä muutos isoissa kaupungeissa, missä on varaa valita. Valinnanvapaus laajenee yli kuntarajojen vuoden 2014 alusta. On odotettavissa ja toivottavaa, että

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 valinnanvapaus johtaa terveysasemien välillä positiiviseen kilvoitteluun mennessä Espoossa terveysaseman vaihtajia oli kuitenkin vasta 990. Lisäksi perusterveydenhuollon vahvistamiseksi on säädetty, että jokaiseen sairaanhoitopiiriin tulee perustaa perusterveydenhuollon yksikkö. HUS:n yksikkö perustetaan vuonna Sen ensimmäinen tehtävä tulee olemaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien koordinointi kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä. Espoon lääkäri- ja hoitajatilanne (maaliskuu 2012) Lääkärinviroista vakituisesti on täytettynä 63 %, loppuihin on tällä hetkellä osin saatu sijaisia tai vuokralääkäreitä, 23 vakanssia 139:stä on kokonaan hoitamatta. Hoitajavakanssien vakituinen täyttöaste on 97 %, mutta hoitajapuolella ongelmia aiheuttavat runsaat sairauspoissaolot, joihin on ollut vaikea saada sijaisia. Hoitajien tilannetta puidaan esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyönä. Terveysasematyöryhmä Terveyskeskusten tilanne Espoossa on aiheuttanut paljon negatiivista palautetta ja lehtikirjoittelua, joka kiihtyi vuoden 2010 lopulla. Negatiivinen julkisuus vaikeutti entisestään rekrytointitilannetta ja loi kentällä tiettyä toivottomuuden tunnetta. Perusturvajohtaja kutsui koolle keväällä 2011 terveysasematyöryhmän, johon kuuluu henkilöstöä, luottamushenkilöitä sekä johtoa. Työryhmä kokoontui neljä kertaa ja kävi keskustelua ongelmien laadusta, syistä ja parannusehdotuksista. Työskentelyn kuluessa laadittiin lista toimenpiteitä, joita voidaan välittömästi viedä käytäntöön. Ne liittyvät pïtkälti työn sujuvuuden ja työolojen parantamiseen sekä esimiestyöhön. Lisäksi käytiin keskustelua mahdollisesta monituottajamallista, missä verorahoitteisia terveysasemapalveluja tuottaisivat myös muut kuin kunnan omat toimijat. Parhaassa tapauksessa tuottajien välinen kilvoittelu voi innostaa kaikkia parantamaan tuloksiaan - huonoimmillaan rahaa kuluu enemmän, mutta palvelu ei parane. Kokemukset muualta Suomesta ja myös Ruotsista ovat osin ristiriitaiset. Terveysasematyöryhmä järjesti sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja terveysja vanhuspalvelujen jaostolle iltakoulun , missä virkamiehiä evästettiin jatkovalmistelun suhteen. Resurssit Tiukassa taloustilanteessa terveysasemienkin toiminnassa jouduttiin kiristämään vyötä. Väestö kuitenkin kasvaa koko ajan ja lainsäätäjän ja valvontaviranomaisten vaatimukset tiukentuvat. Vuonna 2011 terveysasemille palkattiin 10 uutta hoitajaa ja kaksi koululääkäriä. Lisäksi seuranta 1:n yhteydessä kaupunginhallitus perusti vielä 8 uutta lääkärinvakanssia. Vuodelle 2012 on talousarviossa varattu määrärahat 5 uuden lääkärin ja 5 uuden hoitajan palkkaamiseen. Terveydenhuollon

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 kokonaiskustannukset Espoossa ovat kahden viime vuoden aikana laskeneet, mikä selittyy pääosin erikoissairaanhoidon tuottavuudella ja vanhustenhuollon toimenpiteillä. Euromääräisesti avoterveydenhuolto on resursoitu samassa suhteessa kuin muiden suurten kaupunkien, myös henkilömitoitus terveysasemilla on samaa luokkaa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Mitä jatkossa Kuntalaiselle on tärkeää saada yhteyttä terveysasemaan, päästä vastaanotolle ja saada ammattitaitoista ja ystävällistä palvelua. Uudet tekniset ratkaisut ovat parantaneet puhelinsaatavuutta. Vastaanotolle pääsyä nopeutetaan Hyvä vastaanotto -hankkeessa opituilla keinoilla, tavoitteeksi on yhteisesti asetettu, että vapaita aikoja tulisi löytyä viikon sisällä. Lisävakanssien odotetaan helpottavan terveysasemien arkea ja parantavan saatavuutta. Jatkuvan asiakaspalautteen myötä pystymme nopeasti reagoimaan puutteisiin. Espoossa jatketaan pitkäjänteistä oman toiminnan kehittämistä ja tiivistetään yhteistyötä sekä erikoissairaanhoidon että naapurikuntien suuntaan. Esimiestyötä vahvistetaan ja terveysasemien asiakasvastaavien työnkuvaa täsmennetään. Jokaisella terveysasemalla tulee olemaan selkeästi määritellyt vastuuhenkilöt, jotka vastaavat potilaille palvelun saatavuudesta ja laadusta. Palvelulupaus kuvataan kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. Tavoitteita ja tuloksia mitataan terveysasemakohtaisesti ja raportoidaan avoimesti. HUS:n kanssa neuvotellaan erikoislääkärikonsultaatioiden tuottamisesta isoille terveysasemille sekä Espoon sairaalaan. Sen lisäksi perustetaan sekä diabetes- että reumapotilaita varten yhteiset toimintakokonaisuudet. Terveysasematyöryhmä muotoili myös viestiä valtakunnallisten päätöksentekijöiden suuntaan, koska Espoon ongelmat eivät ole yksin Espoon vaan heijastavat viime vuosien terveyspoliittisia ratkaisuja. Suomessa terveyserot ovat kasvamassa ja myös terveydenhuollon palvelut jakautumassa työssä käyvien ja työelämän ulkopuolella olevien osalta erilleen. Kuntien vaikea taloustilanne estää korjaamasta ongelmia rahalla ja epäselvää onkin, kuinka pitkälle se edes olisi mahdollista. Jos/kun suomalainen perusterveydenhuolto halutaan säilyttää kattavana ja vahvana, tarvitaan pikaisia päätöksiä paitsi kuntarakenteesta myös terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kehottaa toimialaa valmistelemaan alkavaa kokeilua, jonka puitteissa pilotoidaan sekä oman terveysaseman nettobudjetointia että yhdelle tai useammalle ulkoiselle toimijalle annettavaa palveluseteliä terveysasemapalveluista. Lisäksi selvitetään yhteistyömahdollisuuksia sairaanhoitopiirin kanssa terveysasemapalvelun tuottamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhden uuden terveysaseman perustamista ja yhden tai useamman uuden tuottajan kytkemistä mukaan perusterveydenhuollon tuottajaksi. Lisäksi omassa toiminnassa arvioidaan, voidaanko toimintaa tehostaa ns. nettobudjetoinnin kautta.

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 31 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen mitä toimenpiteitä voidaan tehdä jotta terveyskeskusten palvelu saataisiin asianmukaiselle tasolle sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 31 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen terveyskeskusten palvelun saattamiseksi asianmukaiselle tasolle sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

9 Valtuusto Sivu 9 / 9