Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Samankaltaiset tiedostot
Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

TASO-hankkeen esittely

Puula Forum Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turpeen rooli energiantuotannossa nyt ja tulevaisuudessa. Jaakko Silpola erityisasiantuntija Vapo Oy

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turvetuotannon valvonnasta

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Turvetuotanto ja. vesistövaikutukset

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

TASO-mittausasemien kalibrointi

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Lähienergialla huoltovarmuutta sekä hyvinvointia maakuntaan

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Ylen Turvekysely, kevät vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Paikallisuus työtä lähellä Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI?

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Soiden hiilivarastojen kehitys

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Paikallisuus työtä lähellä Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI?

Lausunto Vapo Oy:n Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA

EETTISET TOIMINTAOHJEET LIITE (5)

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Turvetuotannon vesienkäsittely

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta,

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

PÄÄTÖS ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Energian hankinta ja kulutus

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Turvetuotannon valvonta

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

Yhteistarkkailut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella. Eeva-Kaarina Aaltonen YSV:n kesäpäivät Kokkola

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 62/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-164 Annettu julkipanon jälkeen

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Transkriptio:

Sitoumus 121212

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili 10 % 2 Maakaasu 13 % Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen

Hyödyt vs. haitat ongelmat ratkaistavissa Kotimainen $ Vesistöongelmat Vastuu omissa käsissä Luontoarvot Lähienergiaa / huoltovarmuus ETS hoitaa CO 2 :n Laatu / varastointi Talous / kauppatase / työllisyys Puunjalostuksen turvaaminen 3

Keskeisimmät tavoitteet 2012 2014 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa vuonna 2014 2. Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Luotettava ja kattava turvetuotannon ympäristöpäästöjen monitorointi 4. Avoin vuorovaikutus 5. Aktiiviset luontoarvosoiden suojeluvaihdot 4

1. BAT 2014 tavoitteen eteneminen BAT = perustason (sarkaojien lietesyvennysten ja -pidättimien, laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön) lisäksi pintavalutuskenttä, kosteikko tai kemikalointi Vapon tavoitteena 100 % BAT v. 2014 loppuun mennessä, investointi 30 miljoonaa euroa Lähtötilanteessa 77 % BAT v. 2011 12000 Tehostamistoimenpiteiden kohteena noin 11 000 ha, josta 7 400 ha uusiutuu 2012 2014 lupaprosessin myötä 2 500 ha tehostetaan nopeutetusti 1 400 ha:lla tuotanto todennäköisesti lopetetaan Pintavalutuskentiksi ja kosteikoiksi sopivien alueiden kartoitus, suunnittelu ja ympäristöviranomaisilla hyväksyttäminen menossa Rakentaminen painottuu vuosille 2013 ja 2014 10000 8000 6000 4000 2000 0 2012 2013 2014 Yht. Tilanne vuonna 2011: Vesienkäsittelymenetelmien kehitys 2000 2015 Tehostetaan omaehtoises5 Uusiutuu 2012-2014 lupaprosessien myötä 60 000 23 % 50 000 Perustaso Perustaso 40 000 Pintavalutus, kosteikko ym. 77 % BAT 30 000 20 000 Kemiallinen puhdistus Valunnan säätö Työt käynnissä 50 tuotantoalueella Vuoden 2012 tehostamisten jälkeen BAT:n piirissä 82,5 % tuotantoalasta 10 000 0 2000 2005 2010 2015 Muu menetelmä

2. Vesienkäsittelyn tarkastukset ja kunnossapito Uusi toimintamalli v. 2012 kaikki Vapon yli 400 tuotantosuota tarkastettiin tuotantoyrittäjän toimesta 2 viikon välein tarkastuskierroksella havaitut puutteet korjattiin välittömästi: tarkastuskohteita oli yli 93 000 kpl, joista 7 % vaati korjaustoimenpiteen ympäristötyö sisältyi tuotantopalkkioon Ympäristötarkastukset samoin kriteerein tehdyt arviot kaikista tuotantoalueista vuosittain pelkästään tätä varten palkatut kesätyöntekijät (23 kpl) katsovat turvetuotantoalueita ulkopuolisen silmin Valvontaviranomaisten ympäristötarkastukset (YSA 29 ) vuonna 2012 tarkastuksia 162 suolla, 2011 tarkastuksia 134 suolla jokainen suo tarkastetaan vähintään 4 vuoden välein 6

3. Jatkuva veden laadun tarkkailu vuonna 2012 Vapo asennutti viidelle tuotantoalueelle ensimmäiset jatkuvatoimisesti veden laatua mittaavat laitteistot veden sameus, kiintoainepitoisuus, orgaanisen ja liukoisen hiilen määrä, veden kemiallinen hapenkulutus, nitraatti- ja nitriittityppi, virtaama mittalaitteiden kalibrointi manuaalisten vesinäytteenottojen perusteella vienyt useita kuukausia ja jatkuu edelleen mittalaitteet ovat häiriöherkkiä: veden mukana kulkeutuvat kasvit, eliöt ja ilmakuplat näkyvät virheellisinä kuormituspiikkeinä lyhyen kokemuksen perusteella mittaus vaatii kehitystyötä ja käyttökokemusten lisääntymistä Rukonevan jatkuvatoimisesti veden määrää ja laatua mittaava laitteisto aurinkopaneeleineen ja lähikuva sameusanturista.

4. Avoin vuorovaikutus Yhteystiedot kunnittain / soittain www.vapo.fi Verkkosivuilta löytyvät myös päästö- ja vesistötarkkailuraportit 8

http://www.vapo.fi/turvetuotantoavastuullisesti Verkkosivuilta löytyvät myös päästö- ja vesistötarkkailuraportit.

5. Luontoarvosoiden suojelu Vaihtoon tai suojeluun tarjottu 2 300 ha Neuvotteluja käyty YM:n ja Metsähallituksen kanssa Sopimukseen päästy yli 1 600 ha:n osalta (6 suota) Neuvotteluja jatketaan uusien soiden osalta Karstulan Suoniemensuo, Vaalan Potkunsuo, Vetelin Viisteenneva, Hyvinkään Kurkisuo ja Outokummun Viurusuo valtiolle suojelukohteiksi 10

Ja mitä seuraavaksi?

Turvetuotanto parantamaan vesistöjen tilaa Vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa 12

Tuotanto keskitetään ojitetuille turvemaille Turvetuotantoa harjoitetaan vain ihmisen muuttamilla, pääasiassa metsäojitetuilla turvemailla. Vapolla ei ole ympäristöluvituksessa tai ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) luonnontilaisia 4 ja 5 luokan turvemaita. 13

Kaikki tuotantoalueet vuotuiseen tarkkailuun Vuonna 2012 Vapon soilta lähtevästä vedestä otettiin yli 7 000 näytettä ja tehtiin yli 50 000 analyysiä. Lisäksi vesistötarkkailussa otettiin 3 400 näytettä ja tehtiin 37 000 analyysiä. Vuodesta 2013 alkaen Vapo lisää edelleen näytteenottoa vapaaehtoisena ympäristövastuun toimenpiteenä. Mittaamisen lisääminen toteutetaan suunnitelmallisesti vuosina 2013 2015. kaikki suot tuotantokauden aikaiseen päästötarkkailuun 50 % soista ympärivuotiseen päästötarkkailuun jatkuvatoimisen mittaamisen pilotointia jatketaan 14

Vapon ja Metson yhteistyö jatkuvatoimisessa vedenlaadun seurannassa Miksi jatkuvatoiminen mittaus ja miksi Metso Automation

5 + 25 jatkuvatoimista mittausasemaa eri puolille Suomea 2.10.2013 Vapon ja Metson yhteistyö jatkuvatoimisesta vedenlaadun seurannasta julkistettiin 11.6.2013 Luotettavaa vertailutietoa eri tyyppisiltä, eri-ikäisiltä soilta eripuolilta Suomea Mittari myös Forssan Okssuolla 16 Tilaisuuden nimi Tekijän nimi

23.8.2010 Vapon ja Metson yhteistyö jatkuvatoimisessa vedenlaadun seurannassa Turvetuotannon vesien määrä ja laatu on eniten keskustelua aiheuttava ympäristöasia Jatkuvatoimisilla mittauksilla saadaan jatkuvaa ja luotettavaa tietoa todellisesta vedenlaadusta, jolla täydennetään normaalia ympäristöluvan päästötarkkailua Vapo etsi kumppania, jolla olisi kyky huolehtia ammattitaitoisesti ja luotettavasti koko mittausketjusta mittalaiteasennuksista ja huolloista aina julkaisuun saakka. Lisäksi partnerin tuli olla tunnettu ja luotettava palveluntuottaja. 17

Vapon ja Metson yhteistyö jatkuvatoimisessa vedenlaadun seurannassa 2.10.2013 Mittausteknologian selvittäminen, testaus, ja valinta Tiedonhallinta- ja käsittelykonseptin rakentaminen Jatkuvatoimisen datan keräys, tallentaminen, oikeellisuuden arviointi, langaton tiedonsiirto Tapahtumakohtaisen datan tallentaminen Laskennat, näytöt, trendit Raportointi Poikkeamien hallinta ja hälytykset 18

23.8.2010 Vapon ja Metson yhteistyö jatkuvatoimisessa vedenlaadun seurannassa Mittausteknologian selvittäminen, testaus, ja valinta Tiedonhallinta- ja käsittelykonseptin rakentaminen Jatkuvatoimisen datan keräys, tallentaminen, oikeellisuuden arviointi, langaton tiedonsiirto Tapahtumakohtaisen datan tallentaminen Laskennat, näytöt, trendit Raportointi Poikkeamien hallinta ja hälytykset 19