Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Transkriptio

1 Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi

2 Esityksen rakenne Yleistä turvetuotannon vesiensuojelusta Turvetuotannon vesiensuojelun lähihistoria Miltä vesiensuojelun BAT-ratkaisut näyttävät ja kustantavat? Turvetoimialan panostukset lähivuosina Käytännön esimerkkejä

3 Turvetuotannon vesiensuojelun lähtökohtia Kaikilta yli 10 ha:n turvetuotantoalueilta edellytetään ympäristölupaa. Turvetuotantoalueiden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen todenteolla 1990-luvun puolivälissä Turvetuotannon vesiensuojelu on kehittynyt parissa vuosikymmenessä merkittävästi; vesiensuojelurakenteita ja toimenpiteitä vielä merkittävämpi muutos on ollut vesiensuojelun merkityksen tiedostaminen, motivaatio ja osaamisen parantuminen kaikissa tuotantoketjun vaiheissa.

4 Taustaa ja lähtökohtia Vuonna 2004 julkaistiin turvetuotannon vesienkäsittelymenetelmien kuvaukset yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa Samoihin aikoihin ensimmäinen turvetuotannon ympäristönsuojeluopas, joka painottui vesiensuojeluasioihin. Turvetuotannon vesiensuojelun BAT-vaatimukset ovat edelleen kehittyneet, ja erityisesti alapuolisen vesistön laatu on alettu ottaa parammin huomioon. Turvetuotantoalueiden ympäristöluvan myöntämisperusteet ja lupaehdot ovat tiukentuneet lähinnä vesiensuojeluperustein viimeisten kolmen vuoden aikana.

5 Turvetuotannon vesienkäsittely 1970-luvulta luvulle pääpiirtein 70-luvun alun energiakriisi turvetuotannon tehostaminen EYR Toinen energiakriisi Tuotantotekniikka suomalaistuu ja - menetelmät vakiintuvat Yrittäjävetoinen toimintatapa otetaan käyttöön ja vakiintuu yleinen ympäristövaikusten selvittäminen Ensimmäinen suokerta poistuu, uusien alueiden hankinnan haasteet kysynnän kasvaessa ÄJR

6 Turvetuotannon vesienkäsittelymenetelmät 2011 Turvetuotannossa ja tuotantokunnossa olevan pinta-alan (noin ha) jakaantuminen vesienkäsittelymenetelmittäin vuonna 2011 (lähde: ympäristöhallinnon tietojärjestelmä). Pintavalutukseen sisältyvät myös ojitetut pintavalutuskentät. On huomattava, että kemikaloinnissa ja pintavalutuksessa on lisäksi käytössä sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat. (Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje, YM )

7 Uusien turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmät A. Ympärivuotinen pintavalutus Pintavalutus sisältää aina - sarkaojarakenteet - laskeutusaltaat - laskeutusaltaiden virtaamansäätöpadot - pintavalutuskentän B. Kemiallinen vesienkäsittely (erityistapauksissa)

8 Tuotantokenttä Pumppaamo Pintavalutuskenttä Turvetuotantoalueen ympärivuotisesti toimiva pintavalutuskenttä Kuva: Vapo Oy

9 Pintavalutuskenttä ojittamattomalla suon osalla

10 Kokoojaoja kerää pintavalutuskentältä tulevan veden virtaama- ja kuormitustarkkailupisteenkautta laskuojaan ja edelleen purkuvesistöön

11 Kuva: Vapo Oy, Lauri Ijäs Yhä useammin joudutaan turvautumaan metsäojitettuihin alueisiin, kun sopivia ojittamattomia alueita ei ole pintavalutuskentiksi saatavilla. Ojitettu alue täytyy valmistella huolellisesti pintavalutuskentäksi mm. ojat tukkimalla ja tasoittamalla oikovirtausten estämiseksi.

12 Kuva: Vapo Oy, Lauri Ijäs

13 Muuntaja ja sähköpääkeskus Pintavalutuskenttä Pumppukuilu Täyttöputki jako-ojaan Jako-oja Pumppaamoallas Täyttöputki pumpulta Kuvat: Hannu Salo

14 Dieselaggrekaattipumppaamo n Kuva: Vapo Oy

15 Kuva: Vapo Oy, Lauri Ijäs Aggrekaatin vaihtoehtona sähkölinjan vetäminen pumppaamolle sekä

16 muuntajan kustannukset ovat noin /km Kuva: Vapo Oy, Lauri Ijäs

17 Kuva: Vapo Oy, Lauri Ijäs Eristetty, ympärivuotisen pintavalutuksen vaatima pumppaamo sähkölinjan päässä.

18 Pintavalutuskentän penger ja jakoputki Kuva: Vapo Oy

19 Pintavalutuskentän jakoputki

20 Kuva: H. Salo

21 Vesiensuojelumenetelmiä vanhoilla turvetuotantoalueilla Virtaaman säätö Pintavalutuskenttä Kasvillisuuskenttä/kosteikko

22 Kuva: H. Salo

23 Kuva: Vapo Oy Turvetuotannosta poistunutta aluetta vesienkäsittelykosteikkona Kurkikeitaalla

24 Kasvillisuuskenttä (ruokohelpikosteikko) Kuva :Jari Marja-aho

25 Esimerkki 1: Uusi turvetuotantoalue ja hyvin toimiva pintavalutuskenttä VVO:n Alajärven Hirvineva - tuotantoon 2011 (kokonaan ojitettua aluetta 70 ha) -gravitaatioon perustuva pintavalutuskenttä 5,8 ha, (tuotantoalasta 7,5%) 1,5 km päässä tuotantoalueesta - kentällä oli muutama vanha metsäoja jotka padottiin. - kahtena ensimmäisenä vuotena jonkin verran päästöjä, kasvittuminen ja kentän asettuminen? - vuonna 2013 kenttä toimii 70% reduktiolla (kenttä lievästi ylimitoitettu ) Kuormitusarvot ja pintavalutuskentän reduktiot vuosilta * (kg) (reduktio-%) Vuosi kok. P kok. N Kiinto- kok. P kok. N Kiinto- (netto) (netto) aine aine (brutto) <0 51 < < * Ahma Ympäristö Oy

26 Huomioita: Koko seurantajaksoa on riivannut kesäkausien sateisuus, joka on ainakin ajoittain kasvattanut kuormituksen selvästi keskimääräistä korkeammaksi. Hyvin suuri reduktio selittyy pitkälti kentän vedenpidätystehokkuudella, sillä lähtövirtaama oli v keskimäärin 86 % tulovirtaamaa pienempi.

27 Esimerkki kiitoainepäästöjen kehityksestä valtakunnallisesti Aineistona Vapon kaikki turvetuotantoalueet * - Turvetuotannon kiintoainekuormitus on alentunut 2000-luvulla. - Sateiset kesät kuitenkin lisäävät bruttokuormitusta. * Vuonna 2012 otettiin lähtevästä vedestä yhteensä näytettä, joista tehtiin analyysiä

28

29 Turvetuotannon vesienkäsittelymenetelmien kustannuksia 2012 Toimenpiteet Rakentamiskustannus keskimäärin, /ha Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa/ha Huomioita Laskeutusallas* 200 Pintavalutus(ei pumppaustarvetta) Altaiden puhdistukseen ja ylläpitoon selvästi panostettu viime vuosina kustannukset nousseet Pintavalutus pumppaamalla Kustannuksia nostavat erityisesti sähkölinjan veto ja vaatimus ympärivuotisesta pumppauksesta. Sateisuus vaikuttaa suoraan käyttökuluihin Virtaaman säätö Kemikalointi** Kosteikot ja kasvillisuuskentät Sarkaojarakenteet ja lietteenpidättimet* Kustannusten vaihtelu on suuri, käyttökustannukset nousevat sateisina vuosina käsiteltävän vesimäärän myötä Toimivuus edellyttää paljon kone- ja miestyötä * Perustason menetelmä, käytössä kaikilla tuotantoalueilla ** Rakeinen kemikaali, painovoimainen syöttö 1700 /ha, rakeinen kemikaali, pumppaus ruuvisyöttö 2200 /ha, nestemäinen kemikaali, asematyyppinen ratkaisu isoilla tuotantoalueilla 2500 /ha. Nk. Pienkemikaloinnin kustannus yleisesti n /kohde ja käyttökustannukset n. 100 /ha/a

30 Kiitos! Kuva: H. Salo

31

32 Esimerkkejä turvetuotantoalueiden vesiensuojeluinvestoinneista 1. Vanha turvetuotantoalue, 150 ha tuotantoaikaa jäljellä 10 vuotta. Lisäinvestoinnit toteutettu osana lupehtojen tarkistamista keväällä 2012, kustannus yhteensä Pintavalutuskenttä 1: 100 ha valuma-alue - Ojamuutokset, pintavalutuskentän kaivutyöt ja tienteko Aggrekaattikonttiasennuksineen (vaihtoehtona sähköliittymä ) -Penkkapumppaamo yhteensä Pintavalutuskenttä 2, 50 ha valuma alue - Kaivu- ja louhintatyöt, vedet painovoimaisesti, Pintavalutuskentän rakenteet yhteensä Uusi turvetuotanto alue 66 ha, tuotantoaikaa 20 vuotta. Vesiensuojeluinvestoinnit noin (perusrakenteet* noin pintavalutuskenttä, pumppaamo, jatkuvatoiminen virtaaman mittaus ). Vuosikustannukset sis. näytteenotot, rakenteiden kunnossapidon ja sähkön /v ( koko tuotantoaikana) Sähköliittymä (poikeuksellisen edullinen!) Pumppaamo Pintavalutuskentän rakenteet ja asennukset Jatkuvatoiminen virtaaman mittaus 3000 Tiheä näytteenotto ilman välivuosia /v Pelkkä vesien tarkkailu tuntuu kohtuuttomalta, jos sen kustannukset koko suon tuotantovuosien osalta alkavat ylittää alueen kuntoonpanon ja maanhankinnan kustannukset Kannattaisiko ennemmin rahoittaa edes osalla näistä ylimitoitetun tarkkailun kustannuksista todellista vesien tilaa parantavaa tekemistä?