Kotanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa,

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 141/2013/1 Dnro LSSAVI/20/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 5.9.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Kotanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Laihia EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 Vaasa EPV Bioturve Oy on 24.1.2011 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kotanevan 76,8 ha suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Laihian kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamislupaa haetaan hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteuttamiselle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA Kotanevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hankealue on hakijan hallussa. Ympäristöministeriön 21.12.2010 vahvistamassa Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole Kotanevan suoalueella eikä sen lähiympäristössä merkintöjä. Kotanevan länsipuolelle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti ja luoteispuolella kulkevalle maantielle pyöräilyreitti. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi

2 (39) Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kotanevan tuotantoalueen pinta-ala on 73,3 ha (sarka-ala). Auma-alueiden ala on 3,5 ha. Tukikohta-alueita Kotanevan suunnitelmassa on kaksi ja ne sijaitsevat tuotantoalueen pohjoisosan pintavalutuskentän eteläpuolella ja koillispuolella. Tuotantoalue on jaettu kolmeen lohkoon. Tuotantoalueilta jyrsitty ja kuivatettu turve kerätään ja varastoidaan kahdelle auma-alueelle. Tuotantopäivien määrä on kesäkautena noin 40. Vuotuinen tuotantomäärä on noin 10 000 tonnia. Aumoista turve kuljetetaan rekoilla talvikautena voimalaitoksen käyttöön. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla. Kotanevan kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat, pumppaamo ja pintavalutuskenttä). Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet. Ojien kaivutyöt tehdään talvella. Tuotantoalueen pinta pyritään muokkaamaan riittävästi peruskuivalla alueella ojaston kaivun jälkeen seuraavana kesäkautena. Osaa alueesta voidaan joutua peruskuivattamaan yhden kesän. Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Tuotannon loputtua alueen jatkokäyttö muotona tullee olemaan maa- ja/tai metsätalous. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Alueen kuivatusvedet johdetaan metsäojien kautta Tyllijokeen, joka laskee Sulvanjoen kautta mereen. Kotanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyssä käytetään seuraavia vesiensuojelurakenteita: sarkaojien lietealtaat, sarkaojien päisteputket, sarkaojien lietteenpidättimet, valunnan säätö kokoojaojissa putkipadolla, kaksi laskeutusallasta, ympärivuotinen pumppauksella toimiva pintavalutuskenttä sekä eristysojat ja eristysojien lietealtaat. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,2 ha ja pinta-valutuskentän osuus sen valuma-alueesta 5,1 %. Pituuskaltevuus kentällä on 0,1 % ja turvepaksuus 1,1 1,6 m. Pinta-valutuskentällä olevat ojat tukitaan. Kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailutulosten perusteella. Tuotantovaiheen vuotuinen kuormitus on arvioitu seuraavaksi:

3 (39) Pöly, melu ja liikenne Kuntoonpanovaiheen aikana vuotuinen kuormitus on jonkin verran suurempi. Kuormitus on suurinta kunnostusvuoden keväällä. Kesällä ja syksyllä kuormitus pienenee huomattavasti kevääseen verrattuna. Hakija on vastineessaan toimittanut myös Etelä-Suomen aineistolla lasketut kuormitusluvut (brutto/netto): kiintoaine 1550/890 kg/v, kokonaisfosfori kokp 18/11 kg/v ja kokonaistyppi kokn 660/495 kg/v. Kuormitusluvut ovat muuten samaa luokkaa, mutta Etelä-Suomen aineistolla typpikuormitus on huomattavasti suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan. Vastineessa on myös arvioitu happea kuluttava nettokuormituksen (COD Mn ) olevan 10 t/v, kun ojittamattoman suoalueen kuormitus on 5 t/v. Tuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Turvetuotannon työvaiheet ovat jyrsintä, kääntö sekä keräily imuvaunulla tai karheaminen ja keräily Haku-menetelmällä. Päästökorkeus sijaitsee eri työvaiheissa 0,5-2 m korkeudella. Selvästi korkeimmat päästöt aiheutuvat HAKU-vaiheen kuormauksesta. Kotanevan tuotantoalueesta pohjoisessa 2,5 ha laajuinen tuotantoala ja osa auma-alue 1:stä sijoittuu alle 500 m etäisyydelle asutuksesta. Ko. laajuisilla alueilla turvetuotannon työvaiheiden kesto on 0,5-1 h. Jyrsintä, kääntö sekä keräily imuvaunulla aiheuttaa 400 m etäisyydellä 1-2 μ/m³ /työvaihe vuorokausipitoisuuslisän tuulen suunnassa. Yhteensä vuorokausipitoisuuslisä näillä työvaiheilla on tuulen suunnassa alle 5 μ/m³. HAKU-kuormaus aiheuttaa 400 m etäisyydellä 5 μ/m³ vuorokausipitoisuuslisän. HAKU-menetelmälläkin kaikkien työvaiheiden vuorokausipitoisuuslisä jää tuulen suunnassa 400 m etäisyydellä 10 μ/m³ tasolle. Tarkastelun mukaan Kotanevan asutusta lähimpien (alle 500 m etäisyys) osien turvetuotannon vuorokausipitoisuuslisät jäävät tuulen suunnassa selvästi alle asetuksen edellyttämän 50 μ/m³ tason. On huomattava, että edellä tehdyn

4 (39) tarkastelun arvot pohjautuvat avoimen maaston mittaustuloksiin ja kaikkien työvaiheiden on laskelmassa oletettu tapahtuvan lohkolla saman vuorokauden aikana. Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Tehtyjen mittausten mukaan meluavimmat jyrsinturpeen tuotantovaiheet voivat aiheuttaa hetkellisen 55 db:n melutason ylittymisen 100-150 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta avoimessa maastossa ja melun leviämisen kannalta otollisessa maastossa. Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Jos melulähde ja kuulijat sijaitsevat matalalla ja maasto niiden välissä on korkea, maksimoituu maavaimennus, kasvillisuusvaimennus ja estevaimennus. Varastointi ja jätteet Kotanevan pohjoisosassa lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen välissä kulkee Tyllijoen paikallistie. Lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen väliin jää suojavyöhykkeeksi pintavalutuskenttäalue, jonka leveys on 200-250 m. Kotanevan auma-alueille rakennetaan tieyhteys suoalueen luoteispuoliselta Tyllijoen paikallistieltä. Tuotantoaikana liikenne on tuotantoalueen huolto- ja työmatkaliikennettä pääosin henkilöautoilla arviolta 5-10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen, jolloin turve ajetaan tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Vuotuinen kuljetettava turvemäärä on noin 10 000 tonnia. Tuotetun turpeen ajo kestää 1-2 kuukautta. Talviaikana muu liikenne on keskimääräistä vähäisempää. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Kotanevan tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tullaan tekemään perustettavalla tukikohta-alueella, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Kotanevan turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: työkoneiden voiteluaineet 200-250 kg/v, suodattimet ja öljyiset huoltojätteet 40-50 kg/v, akkuromua 10 kg/v, teräsromua sekä mahdollisesti aumamuovia. Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan.

5 (39) Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja sarkaojarakenteilla lisättynä pumppaamolla ja pintavalutuskentällä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Kotanevan kuntoonpano ja turvetuotanto toteutetaan toiminnan osaavilla toiminnanharjoittajilla. EPV Bioturve Oy tulee suorittamaan turvetuotannon tarkkailua ja valvontaa urakoitsijoiden suhteen ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Toiminnan tarkkailu tullaan toteuttamaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Kotanevan kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään kuntoonpanoon ja turvetuotantoon liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Kotaneva rajoittuu pohjoisessa ja lännessä peltoalueeseen, kaakossa Riitanevaan ja muualla metsätalouskäytössä olevaan moreenimaastoon. Suoalueen luoteispuolella kulkee Tyllijoentie. Tuotantoalueen reunaosat on ojitettu ja myös Kotanevan suoalueen kaikki reunaosat on ojitettu. Asutus ja maankäyttö Tuotantoalue sijaitsee Laihian keskustasta noin 8,5 km lounaaseen. Alueen korkeus merenpinnasta on 22-26 m. Asutus sijoittuu tuotantoalueen pohjois-, luoteis-, länsi- ja lounaispuolelle. Lähin asuttu talo on tuotantoalueen luoteispuolella Tyllijoentien varressa 380 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Talon ja tuotantoalueen väliin sijoittuu hakijan hallinnassa oleva suunniteltu pintavalutuskenttä, joka on matalapuustoista ja osittain ojitettua metsäaluetta. Muulta osin asutus sijoittuu 500-950 m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Arvion mukaan suojavyöhyke, etäisyys ja puusto estävät melu- ja pölyhaitat lähiasutukselle.

6 (39) Luonto ja suojeluarvot Kotanevan pohjoisosassa on 3 ha laajuinen vanha turpeen ottoalue, josta on ilmeisesti otettu turvetta maatalouskäyttöön. Kotanevan ympäristössä ei ole Natura-alueita. Lähin luonnonsuojelualue on Vaasassa ja Mustasaaressa noin 15 km päässä sijaitseva Södra Stadsfjärden Söderfjärden Öjen Natura-alue (FI0800057). Kotanevan koillispuolella 5 km etäisyydellä on arvokkaiden moreenimuodostumien alue ja länsipuolella 7 km etäisyydellä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kotanevan linnustoselvityksessä ei havaittu luonnonsuojeluasetuksessa mainittuja uhanalaisia, rauhoitettuja tai erityisesti suojeltavia lintulajeja, eikä luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativia lajeja. Selvityksessä alueella havaittu lajimäärä oli 30, josta lähiympäristön pelto- ja metsälajeja oli 25 ja suolajeja 5. Suolajien osuus lajiston 104 parin kokonaismäärästä oli vain 4 %. Kotanevan alueella ei havaittu luonnonsuojeluasetuksessa mainittuja uhanalaisia, rauhoitettuja tai erityisesti suojeltavia kasvilajeja tai luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativien kasvilajien esiintymiä. Tuotantoalueen keskiosa on karua lyhytkorsinevaa (LKN). Hankealueen reunoilla on rahkarämettä ja tupasvillarämettä. Luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeista liito-orava on ainoa laji, jota Kotanevan lähialueella saattaa esiintyä siten, että se on tavalla tai toisella riippuvainen suon luonnontilasta. Tuotantoalueella ei selvityksen mukaan kuitenkaan ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Lähimmät merkit liito-oravan elinympäristöstä löytyivät noin 200 m päästä tuotantoalueesta Riitasaaresta. Hanke voidaan toteuttaa heikentämättä liito-oravan reviiriä. Muista luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista selvitettiin viitasammakon ja saukon esiintymistä Kotanevalla. Kotanevalla ei ole sammakoiden kutualueiksi soveltuvia avovesilampareita tai -rimpiä, eikä suolla selvityksen mukaan esiinny viitasammakkoa. Tuotantoalueella ei myöskään ole saukolle kelvollista vesistöä tai pesimäpaikkoja. Suomessa vaarantuneeksi luokitellun rämeristihämähäkin esiintymistä selvitettiin maastokäynnillä. Rämeristihämähäkkiä ei alueelta tavattu. Tehdyssä selvityksessä EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltuja perhoslajeja ei Kotanevalla tavattu. Myöskään luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla rauhoitettuja lajeja ei havaittu. Uusimmassa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym., 2010) uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja ei myöskään löytynyt. Silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja havaittiin kaksi: Muurainhopeatäplä ja rämekylmänperhonen. Alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja lajeista tavattiin synkkänopsayökkönen.

7 (39) Pohjavesialueet Kotanevan länsipuolelle noin 2,2 km päähän sijoittuu Tyllijoen pohjavesialue (nro 1039910). Pohjavesialue sijoittuu etäälle turvetuotantoalueesta. Hankkeella ei ole vaikutusta pohjavesialueeseen. Muinaismuistot Vesistö Riitasaaressa ja Alkinsaaressa tuotantoalueen läheisyydessä on muinaishautoja, joihin hankkeella ei kuitenkaan ole vaikutusta. Vesistö ja sen tila Kotaneva sijaitsee Sulvanjoen (83.125) vesistöalueella. Vedet johdetaan Kotanevan tuotantoalueelta Tyllijokeen, joka laskee Sulvanjoen kautta mereen. Alla olevassa taulukossa on esitetty Sulvanjoen ja Tyllijoen valumaalueiden pinta-alat ja virtaamien tunnusluvut, jotka perustuvat Sulvanjoen valumahavaintopaikan mittauksiin. Sulvanjoki on luokiteltu keskisuureksi turvemaiden halki virtaavaksi joeksi. Tyllijoki-Sulvanjoki reitin pituus on noin 20 km. Joki virtaa lähes koko pituudeltaan peltoalueiden halki, joiden osuus joen valuma-alueesta on huomattavan korkea. Sulvanjoen vesi on erittäin ravinteikasta, tummaa, humuspitoista ja hapahkoa. Joen kokonaisfosfori on tasolla 80-90 μg/l ja kokonaistyppi 2000-3000 μg/l. Joen kokonaisfosforikuorma mereen on 5,6 t/a ja kokonaistyppikuorma 76 t/a. Happamuus (ph) on vaihdellut arvojen 3.8 ja 6,6 välillä keskimääräisen arvon ollessa 4,5. Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Sulvanjoen ekologinen tila on arvioitu "huonoksi" ja kemiallinen tila ei hyväksi. Tyllijoesta otettiin vesinäytteet kahdesta paikasta kesällä 2011. Tyllijoen vesi on ravinteikasta, humuspitoista ja tummaa. Veden ravinteisuustaso oli alemmalla havaintopaikalla selvästi korkeampi kuin ylemmällä havaintopaikalla. Havaintopaikkojen veden happamuus 6,2 ja 6,5 on tavanomainen humuspitoisille vesille. Joen virtaama havaintopaikoilla oli pienehkö, happipitoisuus alhainen ja rautapitoisuus korkea.

8 (39) Tyllijoen ja Sulvanjoen valuma-alueella fosforin hajakuormitus on tasolla 21-40 kg/km²/a ja typen hajakuormitus tasolla yli 300 kg/km²/a. Suurimmat kuormittajat ovat maa- ja metsätalous. Valuma-alueella ei ole merkittäviä pistekuormittajia. Kalasto ja kalastus Tyllijoen yläosat lienevät kalojen elinympäristönä merkityksettömiä. Kotanevalta laskevan ojan yläpuolinen jokiosuus on jopa runsaan veden aikana lähinnä pelto-ojaksi luokiteltava ja umpeen kasvanut. Kotanevan alapuolisella osuudella vettä on hieman enemmän, mutta silläkin osuudella uoma muistuttaa enemmän runsasvetistä ojaa kuin jokea. Sulvanjoen ja Tyllijoen veden laadun perusteella joissa voi olla haukea, ahventa ja särkeä sekä mahdollisesti säynettä. Vesistön käyttö Tyllijoki on Kotanevan alapuolella maantien sivuitse virtaava peltoalueen kuivatuskanava. Tyllijoki ja Sulvanjoki virtaavat lähes koko pituudeltaan laajojen peltoalueiden halki. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Varsinaista ranta-asutusta Tyllijoen varressa ei ole. Peltoalueiden reunoilla on asutusta. Jokien kalataloudellinen merkitys lienee vähäinen. Kotanevan turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys vesistössä tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa on esitetty alla olevassa taulukossa. Tyllijoessa Kotanevan alapuolella Kotanevan turvetuotannon kuormitus näkyy lievänä ravinteisuuden kasvuna. Jokivarressa kuormitus peittyy jokivarren hajakuormitukseen. Tyllijoki on Kotanevan laskukohdassa (kuten lähes koko pituudeltaan) laajojen peltoalueiden kuivatusvesien kokoomauoma. Pintavalutuskentältä purkautuvan veden kokonaisfosforipitoisuus on 50 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus on 1033 μg/l luokkaa. Sulvanjoen ravinnetaso on huomattavasti korkeampi (kokonaisfosfori 80-90 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus 2000-3000 μg/l). Tyllijoen-Sulvajoen valuma-alueella fosforin hajakuormitus on 21-40 kg/km²/a tasolla ja typen hajakuormitus ta-

9 (39) Ympäristöriskit solla yli 300 kg/km²/a. Kotanevan (netto)kuormitustaso jää alhaisemmalle tasolle kuin alapuolisen vesistön valuma-alueen hajakuormitus. Kotanevan kuormitustaso on 7 kg/km²/a kokonaisfosforia ja 206 kg/km²/a kokonaistyppeä. Vesienhoitosuunnitelma Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on määritetty turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden taso. Kotanevan rakenteet ovat toimenpideohjelman mukaiset ja hanke täyttää toimenpideohjelmassa turvetuotannolle asetetut tavoitteet. Happamuuden torjuntaa koskien hakemukseen on liitetty suunnitelma. Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan. Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasianministeriön antaman ohjeen mukaan. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu jatkuu koko tuotannon ajan mukaan lukien kuntoonpanovaihe ja jälkihoitovaihe. Päästötarkkailua tehdään kuntoonpanovaiheessa touko-, kesä-, elo- ja lokakuussa. Tuotantoaikana päästötarkkailu tehdään pintavalutuskentän tehon tarkkailuna kahden vuoden ajan tuotannon alkaessa sekä kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistamishakemuksen jättämistä. Näytteet otetaan touko-, heinä- ja lokakuussa. Näytteenottopaikkana on kunnostus- ja tuotantoaikana pintavalutuskentän yläja alapuoli. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä ja näytteistä määritetään lämpötila, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus COD Mn, ph, rauta ja kiintoaine. Kunnostusaikana lisäksi myös kiintoaineen hehkutusjäännös. Vesistötarkkailu tehdään touko-, kesä-, elo- ja lokakuussa kunnostusaikana. Näytteenottopaikkoina ovat pisteet Tyllijoessa kuivatusvesien laskupaikan ylä- ja alapuolella sekä peltoaukeiden jälkeen alavirtaan sijoitettava vertailupiste (Tylli1). Tuotantoaikana vesistötarkkailua tehdään kahden vuoden ajan tuotannon alkaessa sekä kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistamishakemuksen jättämistä. Näytteet otetaan touko-, heinä- ja lokakuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, väri, kokonaistyppi,

10 (39) Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Muut toimenpiteet ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus COD Mn, ph, rauta ja kiintoaine. Pöly- ja melutarkkailuun ei katsota olevan tarvetta. Hakija katsoo, että turvetuotannosta ei aiheudu haittaa kalastolle eikä kalastukselle. Hakija katsoo, että hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia, jotka edellyttäisivät erityisiä vahingon estämistoimenpiteitä esitetyn happamuuden torjuntasuunnitelman lisäksi. Korvaukset Kotanevan alapuolisessa Tyllijoessa Kotanevan turvetuotannon kuormitus ei muuta vesistön laatua. Kotanevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Toiminnan aloittamislupa koskee hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteutusta. Kyseisiä vesiensuojelurakenteita ovat pintavalutuskenttä ja sen pengertäminen, laskeutusaltaat ja eristysojat. Rakenteiden toiminnalle ja toteutukselle on edullista, kun ne saadaan toteutettua rakentamiseen hyvin soveltuvana ajankohtana ja rakenteet ehtivät asettua suoalueelle ennen kuivatusvesien johtamista. Rajoitettu toiminnan aloittamislupa edistää vesiensuojelurakenteiden toimintavarmuutta. Hakija on täydentänyt hakemustaan 7.9.2011 virtaamatiedoilla, vedenlaatutiedoilla, perustiedoilla kalastosta, lisätiedoilla alapuolisista uomista sekä alapuolisen vesialueen omistajista. Hakija on täydentänyt hakemustaan 23.11.2011 selvityksellä sulfidisedimenteistä turvekerroksen alapuolella, happamuuden torjuntasuunnitelmalla ja asiantuntija-arviolla hankealueen tai sen vaikutusalueen soveltuvuudesta luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5 mainittujen lajien elinympäristöksi. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa.

11 (39) Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Laihian kunnassa 31.5-2.7.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 31.5.2012 Kyrönmaa -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Laihian kunnalta, Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjanmaan Museolta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että Sulvanjoki laskee Vaasan kaupungin eteläpuolella Eteläiselle Kaupunginselälle, joka on Natura 2000 -vesistö lähinnä luontotyyppien ja linnuston takia. Kaupunginselkä on tärkeä kevätkutuisten kalojen kutu- ja poikastuotantoalue varsinkin sellaisina vuosina jolloin happamuushaitta on pieni. Hanke on ensimmäinen turvetuotantohanke Sulvanjoen valuma-alueella. Turvetuotannon aloittaminen vaikeuttaa osaltaan vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista Sulvanjoella. Sulvanjoki on luokiteltu ekologisesti huonoksi ja kemiallisesti hyvää huonompaan tilaan valtioneuvoston joulukuussa 2009 hyväksytyssä vesienhoitosuunnitelmassa. Sivu-uomia ei ole luokiteltu erikseen. Vesistön tilatavoitteeksi on asetettu hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Turvetuotanto vaikeuttaa Sulvanjoen vesistöalueen hyvän tilan saavuttamista etenkin happamuushaittojen ja kemiallisen hapenkulutuksen takia. Tuotantoalueelta lähtevä kuormitus on arvioitu hakemuksessa, mutta arvion lähtökohdat ovat hataria ja eri maantieteelliseltä alueelta haettuja. Esitetyt luvut antavat liian myönteisen kuvan turvetuotannon kuormituksesta varsinkin siksi, että talvi on Pohjanmaan rannikkoalueella erilainen kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Hakemuksessa on arvioitu että kuormitus olisi 1270 kg kiintoainetta, 12 kg fosforia ja 336 kg typpeä vuodessa. Arviota happea kuluttavasta kuormituksesta ja happamuuteen liittyvästä raskasmetallikuormituksesta ei ole esitetty. Etelä- Pohjanmaalla tehtyjen ympärivuotisten tarkkailujen perusteella happea kuluttava kuormitus on n. 600 g COD Mn /ha/d eli kun kyseessä on Kotaneva noin 16 t vuodessa. Kunnostusvaiheen kuormitus on yleensä ojittamattomilla alueilla ollut 2-4 kertaa suurempi kuin tuotantovaiheessa. Tuotantoaluekarttaan on merkitty yksi virtaamansäätöpato. Lisäksi happamoitumisen torjuntasuunnitelmassa on esitetty, että virtaamansäätöpatoja lisätään tuotannon loppuvaiheessa. Kokoojaojaan tulee tuotannon alusta asti sijoittaa virtaamansäätöpatoja niin, että kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan niiden kautta.

12 (39) Pintavalutuskentän jako-ojan tulee olla suunnitelmassa esitettyä pidempi, jotta vedet saadaan jaettua tuotantoalueelle mahdollisimman tasaisesti. Hakemuksessa esitetyn pintavalutuskentän pinta-ala on riittävä, mutta koska kyseessä on pääosin ojittamattomalle suoalueelle suunnitellusta turvetuotantoalueesta, tulisi hakijan mieluiten etsiä pintavalutuskentälle paikka ojittamattomalta vähäpuustoiselta alueelta. Happamuudentorjuntatoimet tulee liitää osaksi lupaehtoja hakemuksessa esitettyyn suunnitelmaan pohjautuen. Tuotantoalueen pohjarakenne (savikerros) on potentiaalista alunavyöhykettä. Alunaongelmien vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet ovat tärkeitä etenkin, kun kuivatusvedet laskevat Natura-alueelle. Hakemuksessa on ylimalkainen esitys tarkkailuohjelmaksi, mutta vesistötarkkailun näytepisteitä ei ole esitetty kartalla. Haitallisten ja vaarallisten aineiden tarkkailua ei ole esitetty. Koska vaikutusalueena on ongelmallinen vesistöalue, jossa esiintyy sekä rehevyys- happamuus- että liettymisongelmia, on riittävä tarkkailu järjestettävä. Käyttötarkkailu voidaan järjestää siten, kuin se on hakemuksessa esitetty, mutta kuormitustarkkailun on oltava jokavuotinen. Vaikutustarkkailussa on löydettävä selvä yläpuolinen ja alapuolinen piste ja tarkkailua on tehtävä vuosittain, koska Sulvanjokityyppisessä vesistössä eri vuodet ovat hyvin erilaisia. Tarkkailtavien parametrien listaan on liitettävä asiditeetti ja ainakin ne raskasmetallit, joille on asetuksessa 868/2010 asetettu ympäristölaatunormi (Cd, Ni Pb ja Hg). Kotanevasta on tehty asiallinen luontoselvitys. Selvityksessä Kotanevalta löytyy silmälläpidettävät lyhytkorsineva (omlkn) sekä tupasvillaräme (TR). Kasvillisuusselvityksessä puolestaan havaittiin Suomen vastuulajeihin lukeutuva rimpirahkasammal (Kotanevan kaakkoiskulmalla). Kuljusammal (yksi havaintopaikka) kuuluu ympäristöhallinnon seurattavien lajien ryhmään. Kotanevan luoteisosassa havaittiin sinisuohaukan pesä. Käytettävissä olevien tietorekistereiden mukaan tuotantoalueen itäosassa, metsäsaarekkeen lounaislaidassa, sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Tuotannolla ei saa heikentää kyseistä reviiriä. Varsinaisia uhanalaisia lajeja ei tuotantoalueella esiinny. Vaikka kyseessä olevan suoalueen valtakunnallinen ja alueellinen luonnonsuojelullinen merkitys lienee vähäinen, on ojittamattoman suoalueen ottaminen turvetuotantoon kuitenkin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista ja lisäksi alue saattaa paikallisesti olla merkittävä. Työt tulee ajoittaa siten, että niillä ei aiheuteta alueen linnustolle tarpeetonta haittaa (pesimäkausi 1.5 31.7.). Turvetuotannon melu- ja pölyhaittatutkimusten perusteella uusien tuotantoalueiden tulee sijaita vähintään 500 metrin etäisyydellä asutuksesta. Vaikka tuotantoalueen ja asutuksen välissä on metsää, tulee etäisyyden asutukseen silti olla vähintään 400 m. Lähin naapurin asuinrakennus ei sijaitse vallitsevien tuulten alapuolella, mutta tuotantoalueen ja lähimmän asuinrakennuksen välissä oleva metsäkaistale on hyvin kapea. Mikäli pin-

13 (39) tavalutuskenttä katsotaan suojavyöhykkeeksi, tulee puusto alueella säilyttää. Toisaalta osa puustosta saattaa kärsiä, kun vesi nousee alueelle. Hakemuksen perusteella on jäänyt epäselväksi, voidaanko toiminnan haittavaikutuksia riittävästi ehkäistä annettavilla lupamääräyksillä. Hankkeelle ei tule myöntää toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Merkittävä osa alueesta on luonnontilaista suota ja myös eristysojat kaivetaan suurelta osin ojittamattomalle suolle, jonka palauttaminen luonnontilaan on pitkäaikainen ja vaativa prosessi. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Sulvanjoen ekologinen tila on arviotiu huonoksi ja Eteläisen Kaupunginselän Varisselän ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. Vesienhoidon edellyttämän hyvän tilan savuttamien vaatii merkittävää panostusta vesiensuojeluun tulevina vuosina. Tilanteen parantamiseksi tulisi ainekuormitusta vähentää merkittävästi nykyiseltä tasolta. Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan vesistöjen rehevöitymiskehitykseen. Eteläisen Kaupunginselän Svartön itäpuoliset osat ovat veden syvyyden ja vesikasvit huomioon ottaen hyvää kutu- ja poikastuotantoaluetta. Eteläinen Kaupunginselkä on todennäköisesti ollut Suomen suurin poikastuotantoalue, joka on pilattu happamilta sulfaattimailta tulevalla kuormituksella. Kotaneva sijaitsee happaman sulfaattimaan päällä. Kotanevalta tuleva happamuuskuormitus pahentaisi Tyllijoen, Sulvanjoen ja Kaupunginselän tilannetta entisestään sekä vaikeuttaisin kalojen kutua ja poikasten selviytymistä sekä hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Hakemuksessa on todettu, että Tyllijoen ja Sulvanjoen kalataloudellinen merkitys lienee vähäinen, mutta väitteen perusteeksi ei ole esitetty kattavaa selvitystä. Tyllijoesta, Sulvanjoesta ja Kaupunginselältä puuttuu lupakäsittelyn kannalta keskeisiä kalastotietoja 2000-luvulta. Kalatalousviranomainen katsoo ensisijaisesti, että Kotanevan turvetuotannolle ei ole luvan myöntämisen edellytyksiä, ja hakemus on hylättävä. Toissijaisesti luvan hakijan tulee täydentää hakemustaan ajan tasalla olevilla tiedoilla kalastosta ja kalatalousviranomaiselle tulisi antaa mahdollisuus lausua täydennetystä hakemuksesta. 3) Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että Kotanevan turvetuotanto sijoittuu hallitusohjelman vastaisesti ojittamattomalle ja luonnontilaiselle alueelle. Lautakunnan kanta turvetuotantoon Kotanevalla on yksimielisesti kielteinen. 4) Laihian kunta on ilmoittanut, että hakemusta on käsitelty kunnanhallituksessa ja päätetty, että kunnanhallitus ei anna asiasta lausuntoa. 5) Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva Länsirannikon ympäristöyksikkö ei vastusta hakemusta, mutta edellyt-

14 (39) Muistutukset ja mielipiteet tää, että turvetuotannon kuivatusvedet eivät happamoita lisää jokivettä eivätkä lisää tulvariskejä. Jos virtaama joessa turvetuotannon seurauksena lisääntyy nykyisestä, on ympäristöluvan haltijan osallistuttava jokien perkaukseen. 6) Pohjanmaan Museo on lausunut, että asiakirjoissa ei ole mainintaa muinaisjäännöksistä eikä niiden suhdetta hankealueeseen ole esitetty kartoilla. Hankealueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä, mutta läheisyydessä sijaitsee useita muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösrekisterin tiedot ovat Kotanevan tapauksessa hyvin ajantasaiset, koska ne on kartoitettu vuonna 2011. Museovirasto on rajannut niille myös suoja-alueet. Turvetuotannon ei voida katsoa uhkaavan muinaisjäännöksiä muinaismuistolain vastaisesti. Hankealueen läheisyydessä toimiminen sen sijaan saattaa uhata lähinnä olevia muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännöksen Riitasaari 3 (tunnus 10000194343) suoja-alue rajautuu hankealueeseen. On tärkeää, että kivennäismaalla sijaitsevien muinaisjäännösten sijainti ja suoja-alueet eivät jää epäselviksi hankealuetta sivuavissa maanrakennustöissä. Pohjanmaan Museo kehottaa täydentämään hankeasiakirjoihin muinaisjäännöstiedot ja varmistamaan, että suojelukohteiden rajaukset ovat saatavilla kaikissa rakennusvaiheissa ja niiden jälkeisissä ylläpitotoimissa. 7) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry muistuttaa, että yksi ympäristöä voimakkaasti muuttavista toimista on ojittamattomien soiden käyttö turvetuotantoon ja niiden jätevesien laskeminen vesistöön. Kotanevan tuotantoalue on lähes kokonaan ojittamatonta suota. Luontoselvityksen mukaan suolla on pinta-alallisesti paljon vaarantuneita (minerotrofinen lyhytkorsineva) ja silmälläpidettäviä suotyyppejä (ombrotrofinen lyhytkorsineva, tupasvillaräme, isovarpuräme, kuivahko kangas). Kotaneva sijaitsee alueella, jossa ojittamattomia soita ei ole juurikaan jäljellä. Kotanevaa voidaankin pitää alueellisesti tärkeänä suona ja sen suotyyppejä merkittävässä määrin arvokkaina. Linnustoselvitys on erittäin heikkotasoinen, eikä sen pohjalta suon linnustosta voi päätellä juuri mitään. Kotanevaa voidaan pitää merkittävänä lintualueena. Hankealue on happamien sulfaattimaiden alueella, eikä jälkikäytöksi pitäisi hyväksyä maa- ja metsätaloutta, koska niiden edellyttämä kuivatus aiheuttaa jatkuvaa happamuuskuormitusta. Kuormitusluvut ja arviot pitoisuuslisäyksistä ovat täysin teoreettisia. Pintavalutuskentän sijoittamista ojitetulle alueelle ei voida pitää BAT-ratkaisuna. Mikäli hankkeella katsotaan olevan vaikutusta alapuolisen vesistön kalastoon, tulee sen kalasto selvittää ja huomioida. Eteläisen Kaupunginselän kalastolla ja virkistyskäytöllä on merkitystä laajalle ihmisjoukolle.

15 (39) EU:n luontodirektiivin noudattamien edellyttää, että alueen muistakin luonnonarvoista kuin kasvillisuudesta ja linnustosta tulisi olla luotettava selvitys. Hyönteisiä kuten perhosia ja hämähäkkejä ei ole huomioitu. Muuta uhanalaislajistoa kuten matelijoita, lepakoita, ja nisäkkäitä ei ole selvitetty lainkaan. Luonto- ja lintudirektiivi koskettaa kaikkia lajiryhmiä ja selvitykset tulee tehdä koko vaikutusalueella ja kaikki lajiryhmät kattavasti. Luontoa ja muutenkin hanketta koskevien tietojen puutteen vuoksi hankkeelle ei tule myöntää lupaa. 8) Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri ry toteaa, että Kotanevan suoalue on pääosin luonnontilaista keidassuota, mikä todetaan myös hakijan teettämässä Kotanevan luontoselvityksessä. Ehdotuksessa kansalliseksi suostrategiaksi kuitenkin suositellaan, että luonnontilaa muuttavaa käyttöä ei tule kohdentaa luonnontilaisille soille. Turvetuotantoon kaavailtu Kotaneva sijaitsee alueella, jossa on runsaasti happamia sulfaattimaita. Hakijan teettämät suon pohjasedimenttien happamuusmittaukset osoittavat, että turpeen nosto Kotanevalla aiheuttaa vedessä voimakasta happamoitumista. Alueen vedet laskevat Sulvanjoen ja osin Laihianjoen kautta Eteläiselle Kaupunginselälle. Kaupunginselkä on erittäin merkittävä kevätkutuisten kalojen poikastuotantoalue. Mikäli Kotaneva otetaan turvetuotantoon, aiheutuu siitä mitä todennäköisimmin suurta vahinkoa Vaasan saariston kalakannoille. Hyväkuntoiset kalakannat ovat kalastusharrastuksen sekä kaupallisen kalastuksen edellytys. Runsaat kalakannat tuovat myös matkailijoita Vaasan seudulle. Edellä esitetyn johdosta Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri vastustaa ympäristöluvan myöntämistä turpeennostoon Laihian Kotanevan alueella. 9) A ja B vastustavat ehdottomasti turvetuotantoluvan myöntämistä Kotanevalle. Kotaneva on Laihian viimeisiä luonnontilaisia ja ojittamattomia soita ja suon hävittäminen tuhoaa ikuisiksi ajoiksi mahdollisuudet marjastukseen, metsästykseen, retkeilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön. Julkisen vallan ja turveteollisuuden välillä on sovittu periaatteesta, että luonnontilaisille soille ei haeta turvetuotantolupia. Turvetuotannon lietteet tuhoaisivat Tyllijoen ja Sulvanjoen kalakannat ja kutupaikat. Hakija ei ole selvittänyt jokien kalastoa. Metsäojituksia on toteutettu vain osalla suon reunoja ja tuotantoalue on lähes kokonaan ojittamatonta. Hakemuksessa on aliarvioitu turvetuotantoon liittyviä ympäristöriskejä. Sopivalla tuulella pöly voi levitä jopa 5 km päähän. Turvepölyn haittoja on vähätelty hakemuksessa. Ojitetulle alueelle rakennetut pintavalutuskentät eivät toimi. Kotanevan alueella on useita metsälain nojalla suojeltavia kohteita: Puskalansaari, Kärmessaari, pintakalliot lähellä Kärmessaarta, metsä- ja kallioniemekkeet kaakkoisosassa, siirtolohkareet eteläosassa, suon keskellä kulkeva vesijuotti ja hirvireitit suon molemmin puolin. Lupaa toiminnan aloittamiseen ei saa missään tapauksessa myöntää. Linnustoselvitys on tehty vain yhden käynnin perusteella ja osittain väärään aikaan. Sinisuohaukan pesäpaikkaa ei olisi tullut merkitä kartalle munarosvojen takia.

16 (39) Mielipiteen esittäjät ovat toimittaneet oman linnustoselvityksen alueelta. Selvityksen mukaan pesimälinnuston lajimäärä oli 44 ja pesivien parien määrä 304. Silmälläpidettäviä niittykirvisiä on 60 paria. Alue toimii myös noin 60 teeren soidinpaikkana. Pesiviä riekkopareja havaittiin 3. 10) Tyllijoen ojayhtiö on vaatinut, että hakija ottaa osaa ojitusyhtiön kunnossapito- ja perkauskustannuksiin viljelysmaata vastaavalla osuudella. 11) Kyrön Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry vaatii, ettei hankkeelle myönnetä ympäristölupaa eikä toiminnanaloituslupaa. Perusteluina esitetään, että hanke on ristiriidassa seuraavien lakien, määräysten, linjausten ja ohjeiden kanssa: valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet, valtioneuvoston päätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 vuodelta 1998, valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 vuodelta 2006, vesipolitiikan puitedirektiivi, valtakunnallinen suostrategia, vesilain pilaamiskielto ja Rion ilmastosopimus. Maakuntakaavassa aluetta ei ole osoitettu turvetuotantoalueeksi vaan lähialueelta kaavasta löytyy merkinnät matkailun vetovoima-alueesta ja ohjeellisesta ulkoilureitistä. Lähialueelle on rakennettu 15 mökin mökkikylä. Turvetuotanto aiheuttaa happamuusongelmien lisääntymistä Eteläisellä Kaupunginselällä. Ojitusten syventäminen ja alueen kuivattaminen laskisi pohjavesipintoja 2 km päässä sijaitsevalla pohjavesialueella. Lisäksi turvepöly happamoittaisi ja värjäisi pohjaveden. Luontoselvitys on pintapuolinen. Alueella on hyvä riistalintukanta (riekot, metsot, runsas teerikanta). Lähialueen väestö vastustaa hanketta. Kotaneva on kokonaisuudessaan lähes luonnontilainen suo, jonka ojitetut osat on vähäisillä toimilla palautettavissa luonnontilaisiksi. 12) C ja D (Luoma 399-405-3-255) vaativat, että hakemus on ehdottomasti hylättävä. Kiinteistönomistajien asuinrakennus sijaitsee 380 m päässä tuotantoalueesta. Perusteluna esitetään, että melu ja pöly aiheuttavat erittäin suurta terveys- ja viihtyvyyshaittaa. Turvetta kuljetettaisiin rekoilla ihan asunnon läheltä niin, että rekan ajosuorituksia olisi 500 vuodessa, mikä osaltaan lisäisi merkittävästi melu- ja pölyhaittaa. Huonokuntoisella Tyllijoentiellä myös liikenneonnettomuusriskit lisääntyisivät ja tien kunto huononisi entisestään. Lisäksi muistuttajat pelkäävät tulipaloriskiä. Marjastus ja virkistyskäyttö loppuisivat. Kuivatusvesien laskeminen vähävetisiin jokiin aiheuttaisi selkeää haittaa ja olisi valtiovallan tavoitteiden vastaista. Tyllijoen kylän asukkailta on kerätty 50 henkilön vastustusadressi. 13) E toteaa, että Kotaneva on metsästyksellisesti selvästi Laihian arvokkain neva. Kotanevan teerikanta on poikkeuksellisen suuri, eikä Laihialta löydy toista vastaavaa aluetta. Soidinkanta on noin 60 urosta. Kotanevan muukin kanalintukanta on merkittävä. Kotanevaa reunustavassa Riitasaaressa on havaittu liito-orava, joka kuuluu EU:n luontodirektiivissä mainittuihin tiukkaa suojelua vaativiin lajeihin. Marjastus, sienestys ja muu virkistyskäyttö on kyläläisille merkittävää ja vain muutama 60 asukkaasta hyväksyy turvetuotannon Kotanevalla. Soiden kuivatus kiihdyttää ilmaston-

17 (39) muutosta. Harvojen vielä luonnontilaisten soiden säilyttäminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi ojittamattoman suon ottaminen turvetuotantoon on hallitusohjelman vastaista. Edellä mainituilla perusteilla ympäristöluvan myöntämistä ei voida edes harkita. 14) F on mielipiteenään esittänyt, että ympäristön asukkaiden jokseenkin yksimielinen turvetuotantoa vastustava adressi on erittäin painava lupakäsittelyssä ja hakemus ehdottomasti hylättävä. Perusteluna esitetään, että hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Turvetuotantoon tulisi ottaa vain jo ojitettuja ja muuttuneita soita sekä käytöstä poistettuja suopeltoja. Hanke on myös ristiriidassa valtioneuvoston periaatepäätösten vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005 ja vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 kanssa. Kotanevaa ei ole merkitty maakuntakaavassa tuotantoalueeksi. Hanke saattaa aiheuttaa haittaa 2 km:n päässä sijaitsevalle pohjavesialueelle ja kylän kaivoille, koska pohjavesipinta laskee suon alueella kuivatuksen johdosta jopa 2 m. Maakuntakaavassa on lähialueella ohjeellinen ulkoilureitti, jonka käytölle turvetuotannosta aiheutuu haittaa. Turverekat rajoittavat maakuntakaavaan merkityn pyöräilyreitin käyttöä. Samoin maakuntakaavassa alue on merkitty matkailun vetovoimaalueeksi ja turvetuotanto on siihen liittyvän suunnittelumääräyksen vastainen. Turvetuotanto on myös valtakunnallisen suostrategian linjausten vastainen. Kotanevalla on useita uhanalaisia suotyyppejä (viettokeidassuo, minerotrofinen lyhytkorsineva) ja lisäksi silmälläpidettäviä suotyyppejä (ombrotrofinen lyhytkorsineva, tupasvillaräme, isovarpuräme, kuivahko kangas). Niin ikään suolla on useita metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (kangasmetsäsaarekkeet, siirtolohkareet, Puskalansaaren Metsokohde, Kärmessaari). Kasvillisuusselvityksessä mainittu rimpirahkasammal on Suomen vastuulaji, ja kuljurahkasammal seurattava. Kotaneva on myös tärkeä metsäkanalintujen elinympäristö ja kannat romahtavat varmuudella turvetuotannon myötä. Lähialueen petolintulajit on jätetty huomioimatta ja linnustoselvitys on kelvoton. Nisäkkäitä ja selkärangattomia ei ole selvitetty, vaikka esimerkiksi ilves kuuluu Kotanevan ympäristön lajistoon. Turvetuotannon aiheuttama lisäkuormitus vaikeuttaa vesienhoidon tilatavoitteen saavuttamista Sulvanjoessa ja haitalliset vaikutukset ulottuvat Kaupunginselälle saakka. Pintavalutuskentän toimivuus ojitetulla alueella on epävarmaa eikä sen voida katsoa olevan BAT:tia. Pöly- ja meluhaitat asuinympäristölle ovat arvioitua suurempia ja maastopalon vaara lisääntyy. Marjastus ja muu virkistyskäyttö kärsivät merkittävää haittaa. Naapuriin sijoittuva lomamökkialue kärsii haitoista. 15) A ja 55 muuta Tyllijoen ja Kotanevan lähistön asukasta vastustavat voimakkaasti turvetuotantoluvan myöntämistä Kotanevalle. Kotaneva on viimeisiä luonnontilaisia ja ojittamattomia soita Laihialla ja suo on säilytettävä tuleville sukupolville. Kotanevan luonto on erinomainen kasvillisuuden, linnuston ja muiden luontoarvojen takia. Hakija ei välitä luontoarvojen ja kalakannan tuhoutumisesta. Alue on myös tärkeä ja monipuolinen virkistyskäyttöalue. Marjastus-, retkeily- ja metsästysmahdollisuudet suolla lähialueineen heikkenisivät jyrkästi. Lähialueella sijaitsee myös mökkikylä. Pöly ja melu aiheuttavat terveys- ja viihtyvyyshaittaa. Kotanevan ottaminen

18 (39) turvetuotantoon aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa suon ympäristön asukkaille. Liitteenä on 55 allekirjoittajan vastustava adressi, jossa viitataan edellä mainittuihin perusteisiin. Hakijan vastine Hakija on antanut seuraavan vastineen annetuista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä: 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Sulvanjoen vesienhoidon tilatavoitteet, joiden saavuttamisessa hankkeella todetaan olevan mahdollisesti vaikutuksia etenkin happamuushaittojen ja kemiallisen hapenkulutuksen takia. Hakija toteaa, että vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on määritetty turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden taso. Kotanevan rakenteet ovat toimenpideohjelman mukaiset ja hanke täyttää toimenpideohjelmassa turvetuotannolle asetetut tavoitteet. Happamuuden torjuntaa varten hakemuksessa on esitetty suunnitelma. Lausunnossa mainitaan happea kuluttavan kuormituksen olevan n. 600 g COD Mn /ha/d. Luku perustuu Etelä-Pohjanmaan ympärivuotisten soiden tarkkailutuloksiin. Julkaisujen (Pöyry Oy, Turvetuotannon humuskuormitus ja humus vesistöissä 2012 ja TASO-hanke: Turvetuotannon kuormitus, 2011) mukaan luonnontilaisen suoalueen humuskuormitus (COD Mn ) on 50-325 g/ha/d (keskimäärin 199 g/ha d, n=5). Turvemailla olevien metsäalueiden keskimääräinen humuskuormitus on 325 g/ha/d (n=12) käsittelemättömillä alueilla ja 290 g/ha/d (n= 12) käsitellyillä alueilla. Em. luvuilla laskettuna Kotanevan COD Mn (netto)kuormitus tuotantoaikana on noin 10 t vuodessa. Ojittamattomana suoalueena kuormitus olisi noin 5 t vuodessa. Hakemuksessa kuormitus on laskettu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen yhteistarkkailuohjelman tulosten perusteella. Etelä-Suomen aineistolla (Pöyry 2009) laskettuna kuormitus olisi (brutto-/nettokuormitus): kiintoainetta 1550/890 kg/v, fosforia 18/11 kg/v ja typpeä 660/495 kg/v. Etelä-Suomen Pohjois-Suomea korkeampaan typpikuormitukseen vaikuttaa osaltaan Etelä-Suomessa ilmasta tuleva suurempi typpilaskeuma; Etelä-Suomessa sadevedessä on keskimäärin 1000 μg/l typpeä ja Pohjois-Suomessa 680 μg/l. Lausunnossa esitetään, että tuotantoalueelle on lisättävä virtaamansäätöpatoja niin, että kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan niiden kautta. Hakija toteaa, että Kotanevan suunnitelma sisältää yhden virtaamansäätöpadon, jolla padotetaan lohkon 1 vesiä. Lohkolla 2 ei ole virtaamansäätöpatoa. Kotanevalla kuivatusvedet nostetaan pumppaamolla pintavalutuskentälle. Suunnitelmassa on arvioitu pumppaamon käyntimäärän tasoittuvan, kun vesiä padotaan lohkolla 1. Lausunnossa todetaan pintavalutuskenttä mitoitukseltaan riittäväksi ja metsäojat tukittaviksi kentän rakentamisen yhteydessä. Lausunnossa esitetty jako-ojan jatkomahdollisuus tarkistetaan kentän rakentamisvaiheessa. Korkeustietojen perusteella jako-ojan jatkolla ei paranneta veden jakautumista kentälle.

19 (39) Lausunnossa todetaan happamuuden torjuntasuunnitelma riittäväksi. Hakija on esittänyt tarkkailun toteutuksesta näytteenottoajat ja määritykset. Hakija esittää vesistötarkkailun näytepisteet sijoitettavaksi Tyllijokeen heti Kotanevan kuivatusvesien laskukohdan ylä- ja alapuolelle. Hankkeen alapuolelle Tyllijoen virrattua peltoalueen halki voidaan sijoitta myös yksi vesistötarkkailun vertailupiste (ennakkotarkkailun piste Tylli 1). Lausunnossa esitettyä kuormitustarkkailun jokavuotisuutta hakija ei pidä tarpeellisena. Hakija on esittänyt kunnostusaikana tehtäväksi kuormitustarkkailua ja tuotantoaikana pintavalutuskentän tehon tarkkailua (sisältää myös kuormitustarkkailun) kahtena vuonna suon siirryttyä kunnostuksesta tuotantoon ja uudelleen kahtena vuonna ennen ympäristöluvan lupaehtojen tarkistushakemuksen jättämistä. Hakijasta ko. tarkkailulla saadaan esille hankkeen kuormitusvaikutus. Hakijan mielestä on otettava huomioon, että hanke edustaa vain pientä osaa Tyllijoen kuormituksesta ja hanke on ainoa toiminta Tyllijoella minkä kuormitusta seurataan säännöllisellä näytteenotolla. Hankealueelta purkautuvat vedet ovat alueen tavanomaisia suovesiä. Hakija ei katso em. syystä tarpeelliseksi lausunnossa esitettyä raskasmetallien tarkkailua. Lausunnossa todetaan, että hankealueella ei esiinny varsinaisia uhanalaisia lajeja ja että hankealueen valtakunnallinen ja alueellinen luonnonsuojelullinen merkitys lienee vähäinen. Lausunnossa mainitaan rekistereissä olevan tieto liito-oravan reviiristä tuotantoalueen itäosassa. Hakija on myös omissa selvityksissään todennut esiintymän. Hanke voidaan toteuttaa ilman kyseisen reviirin heikennystä. Lähin asutus on 380 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Asutuksen ja tuotantoalueen välissä on puustoa kasvava pintavalutuskenttä ja metsäkaistale. Hakija säilyttää puuston pintavalutuskentällä. Hakijan käsityksen mukaan ratkaisulla estetään pöly- ja meluhaitat asutukselle. Hakijan käsityksen mukaan toiminnan aloittamislupa edistää hankkeen vesienkäsittelyrakenteiden toimintaa ja on siten hankkeen ympäristövaikutusten kannalta myönteinen toimi. Hakijasta toiminnan aloituslupa voidaan myöntää. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen esittää ensisijaisesti hakemuksen hylkäystä ja toissijaisesti hakemuksen täydennystä koekalastustiedoilla. Vaatimuksen perusteluina ovat vesienhoidon tilatavoitteet, sulfaattimaat ja kalatalous. Hakija toteaa hankkeen vesiensuojelurakenteiden olevan vesienhoidon toimenpideohjelman vaatimusten mukaiset ja hankkeen täyttävän toimenpideohjelmassa turvetuotannolle asetetut tavoitteet. Sulfaattimaiden osalta hankkeessa on laadittu happamuuden torjuntasuunnitelma. Hakija on selvittänyt hakemuksessaan hankkeen alapuolisen vesistön (Tyllijoki ja Sulvanjoki) tilaa ja kalataloutta. Tyllijoesta on otettu vesinäytteet ja Tyllijoen sekä Sulvanjoen kalataloudellista tilaa on arvioitu näytteiden, maastohavaintojen ja

20 (39) taustaselvitysten avulla. Hakijasta hankkeen vaikutusalueen alapuolisen vesistön kalataloudellisesta merkityksestä on hakemuksessa riittävät tiedot ja hankkeen vaikutukset alapuolisen vesistön kalatalouteen ovat vähäiset. On otettava huomioon, että hankkeen ala on pieni verrattuna em. vesistöjen valuma-alueiden alaan. 3) Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan kanta hakemukseen on kielteinen. Päätöksen esittelytekstissä hanketta on käyty laajalti läpi. Esittelytekstissä ei sinänsä ole todettu hankkeesta aiheutuvan erityisiä haittoja asutukselle ja ympäristölle. Päätöksen liitteenä on hanketta vastustava adressi ja sekä yksityisten henkilöiden jättämä hanketta vastustava kunta-aloite ja mielipide. Tekstissä on myös lainattu valtakunnan tason linjauksia soidensuojelusta ja turvetuotannon ohjauksesta. Hakija toteaa, että hankealue ei ole suojeluohjelmien kohde eikä hankealueella ole arvioitu olevan valtakunnallista tai alueellista luonnonsuojelumerkitystä. Hakija on hankkinut suurimman osan hankealueesta hallintaansa jo vuonna 2009. 4) Laihian kunnanhallitus on päättänyt olla antamatta hankkeesta lausuntoa. 5) Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva Länsirannikon ympäristöyksikkö ei vastusta hankkeen ympäristölupaa. Lausunnossa todetaan, ettei hanke saa happamoittaa jokivesistöä ja lisätä tulvariskejä. Hakija toteaa, että hankkeessa on huomioitu hankealueen happamat sulfaattimaat. Hankealue kuivatetaan pumppaamalla, joten veden purkautuminen hankealueelta on hallittua. 6) Pohjanmaan museo on todennut, että hankealueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä eikä hanke vaaranna muinaismuistolaissa säädetyn arkeologisen kulttuuriperinnön rauhoitusta. Lausunnossa todetaan olevan tärkeää, että hankkeen läheisyydessä kivennäismaalla sijaitsevien muinaisjäänteiden sijainti ja niiden suoja-alueen laajuus ei jää epäselväksi mahdollisissa hankealuetta sivuavissa maanrakennustöissä. Hakija toteaa, että alueen muinaismuistojen sijainti on merkitty hankealueen suunnitelmakarttoihin. Sijaintitiedot on saatu lausunnossa mainitusta muinaisjäännösrekisteristä. 7) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry vastustaa hankkeen ympäristölupaa. Perusteluna esitetään linnusto, lajit ja suotyypit, veden laatu ja kalastus. Hakija toteaa, että hankkeen luontokartoituksissa ei alueella ole havaittu luonnonsuojelulaissa ja luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltua lajistoa. Hankealueen luonnonsuojelullinen merkitys on vähäinen (vastineen kohta 1). Hakija on laatinut hankkeeseen happamuuden torjuntasuunnitelman. Todettakoon selvyyden vuoksi, että hankealueen turvekerroksen alainen pohjamaa ei ole happamoitunut eikä pohjamaan ph ole 2,8 kuten muistutuksessa mainitaan. Hakijan kartoituksissaan havaitsema liito-oravan reviiri sijaitsee hankealueen ulkopuolella ja hanke on toteutettavissa ilman reviirin heikennystä.