KARHUKORTTELI Teljän (2.) aupunginosan ortteleita (osa) ja 9 (osa) seä Nortamonpuistoa (osa) ja Hallitusatua (osa) osevan asemaaavan muutosen selostus Porin aupunisuunnittelu 3.5.203 Asemaaavan tunnus 609 594 Asemaaavan diaari KAUS/8/20 Vireillä 8.4.20 Luonnos nähtävillä 23.3. 6.4.20
. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot Asemaaavan muutos osee: Porin aupungin Teljän 2. aupunginosan Kortteleita: (osaa) ja 9 (osaa) Puistoa: Nortamonpuisto Katua: Hallitusatu (osaa), Eteläranta (osaa) Asemaaavan muutosella muodostuu: Porin aupungin Teljän 2. aupunginosan Korttelit: 9 (osa), 25 ja 26 Puisto: Nortamonpuisto Katua: Hallitusatu (osa), Annanatu (osa), Karhuauio, Museouja, Teatteriuja, Panimouja, Otavauja, Otava-auio Kaavan laatija: asemaaava-aritehti Risto Reipas Asemaaavan vireilletulo: Asemaaavan muutos laaditaan Oy Sinebrychoff Ab:n haemusesta. Kaavahaneen alamisesta ilmoitettiin sanomalehdissä uulutusella 8.4..20 seä osallisille irjeitse..2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Porin vanhan oluttehtaan alueelle ja Sataunnan Museon orttelialueelle 500 m etäisyydelle torista Teljän (2.) aupunginosaan. Suunnittelualuetta rajaavat Hallitusatu, Eteläranta, Valtaatu, Teatteriatu ja Satamaidon tontti. 2
.3 Kaavan nimi ja taroitus KARHUKORTTELI (Porin Vanha oluttehdas) Suunnittelualue sijoittuu Teljän 2. aupunginosaan ydinesustaan Porin vanhan oluttehtaan orttelin alueelle. Sataunnan Museon tontti on muana evyenliienteen väylän osoittamisesi Etelärannasta Karhuortteliin. Oluttehtaan toiminnan loputtua teollisuustontin uusäyttöä rataistaan asemaaavalla. Oluttehtaan tontin sijoittuminen esusta-alueelle arvoaaseen ympäristöön antaa mahdollisuuden monipuoliselle ja orealuoaiselle suunnittelulle..4 Luettelo liiteasiairjoista Tilastolomae 2 Ote Maauntaaavasta 3 Ote Kantaaupungin yleisaavasta 2025 4 Ajantasaaavaote 5 Pienennös asemaaavaehdotusartasta määräysineen 6 Havainneuva 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3
.5 Luettelo muista aavaa osevista lähdemateriaaleista 2. TVISTELMÄ - Porin aupungin aavoitusatsaus 203 205. - Kantaaupungin yleisaava 2025, Porin aupunisuunnittelu 8..2007, KV 0.2.2007 - Porin Oluttehtaan alueen raennusinventointi, Inventointiraportti Anna Lyyra-Seppänen 20 - Sataunnan Museon areologinen selvitys Porin Oluttehtaan alueesta - Gullichsen Vormala Aritehdit Ky:n raennussuunnitelmat Porin Oluttehtaan alueelle - Maauntaaava, Satauntaliitto. - Sataunnan raennusperinne. Sataunnan seutuaavaliitto, Sarja A:77, Pori 990. - Sataunnan raennusperintö. Raportti 25.4.2005. Lauri Putonen. Satauntaliitto (ulttuurihistoriallisten ohteiden täydennysselvitys). - Raennettu ulttuuriympäristö. Valtaunnallisesti merittävät ulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston raennushistorianjulaisusarja. Museovirasto, Ympäristöministeriö, Helsini 993 ja 998. - Valtioneuvoston päätös valtaunnallisten alueidenäytön tavoitteista. Maanäyttöja raennuslai 2000. Opas 5, Ympäristöministeriö 200. - Valtioneuvoston päätös valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden taristamisesta, 3..2008. - Valtioneuvoston päätös valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden muaisesta raennetun ulttuuriympäristön inventoinnista, 22.2.2009, RKY 2009. - Suistolaisten puisto: Porin ansallisen aupunipuiston historia ja maisema. Maunu Härynen (päätoim.), Taneli Esola, Päivi Granö, Olli Mattila, Jouni Sota-Siira (toim.). Porin aupunisuunnittelusarja C 55/2004. Finepress Oy, Turu 2004. - Suunnittelualue on osa Porin ansallista aupunipuistoa, joa perustettiin 6.5.2002. Asemaaavamuutos edistää Porin ansallisen aupunipuiston tavoitteiden toteutumista ja toteuttaa Porin ansalliselle aupunipuistolle laadittua hoitoja äyttösuunnitelmaa (Ympäristöministeriö 5..2008). - Suunnittelualue rajautuu Porin Joiesus-haneen aluerajauseen. Porin Joiesus-hane orostaa Koemäenjoea aupuniesustan identiteettiä ja vetovoimaa vahvistavana elementtinä. Porin Joiesus-hane toteuttaa myös Porin aupunginhallitusen hallitusohjelmaa ja Pori 206 aupunistrategiaa. Porin aupunginhallitus orostaa hallitusohjelmassaan Poria tapahtumaaupunina ja velvoittaa ehittämään sen toimintaympäristöä. - JOHDE työryhmän ehdotus oluttehtaanalueen ehittämisesi. JOHDE työryhmä on tapahtumatuotannon johtamisosaamisen ehittäminen hane, jona toteuttamisessa ovat muana Turun yliopiston auppaoreaoulun Porin ysiö ja Sibeliusaatemia. 2. Kaavaprosessin vaiheet Suunnittelualue on aavoitusatsaus 203 205 ohde 6. 4
Luonnosvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 5.4.20 ja se on ollut nähtävänä 8.4. - 26.4.20. Asemaaavan muutosen luonnostelua on tehty yhteistyössä Oy Sinebrychoff Ab:n onsultin Gullichsen Vormala Aritehdit Ky:n anssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma-vaiheessa on saatu jo runsaasti yhteydenottoja haneesta aupunisuunnitteluun. Kaavoitusohteen eseinen sijainti arvoaassa ympäristössä herättää mieleniintoa monissa toimijoissa. Luonnosvaiheen julistamistilaisuus tiedotusvälineille järjestettiin Porin aupungintalolla 2.3.202. Kolme asemaaavaluonnosvaihtoehtoa asetettiin nähtävillä 23.3. 6.4.202 välisesi ajasi. Ennen näitä luonnosia on laadittu useita pitälle vietyjä erilaisia alustavia luonnosia, joista osasta on otteita liitteenä (liite 5). Suunnittelualueen osa-aluejao Nähtävillä olleissa asemaaavaluonnosissa Karhuorttelin suunnittelualue on jaettu olmeen osa-alueeseen (A, B, C) liitearttojen muaisesti. Karhuorttelin asemaaavamuutosen olmessa luonnosvaihtoehdossa esitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman muaisesti vaihtoehtoisia rataisuja ja valintoja orttelin - olevaan raennusantaan ja uudistamiseen - toiminnallisiin valintoihin ja toimintojen yhteensovittamiseen maisemaan, aupuniuvaan ja aritehtuuriin - virieisiin ja viihtyisyyteen - vetovoimaiseen ilmeeseen ja sopeuttamiseen Saavutettavuuden ja sisäisen liiumisen osalta rataisut olivat lähes yhdenmuaisia. Näin saatiin syntymään moduulimainen raenne, joa monisti vaihtoehtojen määrän. 5
Luonnos VE Luonnos VE2 Luonnos VE3 6
Luonnossuunnittelunyhteydessä esitetyt haasteet Teatteri ja Otava reunustavat Raatihuoneenpuistoa ja Nortamonpuistoa. Ne ovat osa valtaunnallisesti arvoasta raennettua ympäristöä ja Porin ansallista aupunipuistoa. Teatteri tarvitsee lisätilaa, jota Karhuorttelin ehittämisrataisussa pitää tarjota. Otava raennusena on entisöity. Se uitenin edelleen sijaitsee esellä lastauspihaa. Otavan pihasta yhdessä Nortamonpuiston anssa toivottavasti syntyy oreatasoinen aupunitila, jona autta on pääsy Karhuortteliin ja edelleen Etelärantaan. Karhuorttelissa Katariinanadun varressa sijaitsee toimiva meijeri Satamaito. Karhuorttelin uusäytön valinnoissa on rataistava naapurin tuotannollisen toiminnan ja uusäytön yhteensovittaminen. Hallitusadun varressa sijaitsevan entisen sähölaitosen uusäytösi on vielä oluttehtaan toimiessa muotoutunut suojellun raennusen hyödyntäminen panimoravintolana. Sen liittäminen ympäröivään aupunitilaan on eseinen tehtävä. Karhuorttelin esiön rataisu perustuu Annanadun avaamiseen. Asuin- ja liietilan sovittaminen Annanadun varren ortteleihin palauttaa vanhan ruutuaavaraenteen. Karhuorttelissa on tehty raennusannan inventointi. Olevan raennusannan vaalimisen ja hyödyntämisen tutiminen on osa uusäytön rataisua. Liiumisen ja pysäöinnin haasteena on eri liiumismuotojen joustava eriyttäminen ja yhteensovittaminen. Tavoitteena on luoda viihtyisää julista aupunitilaa ja suojaisia vehreitä pihoja. Suunnittelun haasteet 7
Osa-alueille laadittiin toiminnallisesti ja raenteellisesti erilaisia vaihtoehtoja. Luonnosissa etsittiin vaihtoehtoisia rataisuja, johon uuluvat mm. * Käyttötaroitus * Raennusten suojelu * Olevien raenteiden hyödyntäminen * Kaupuniuva ja ilme Rataisuissa: * Pysäöinti pihaannen alla, piha-alueet oleselua varten. * Katutilassa harituille paioille sallitaan asiaas- / asuaspysäöintiä. * Juliset tilat ja pihat raennetaan jalanulijan ympäristöä orostaen. * Annanatu avataan jalanululle ja pyöräilylle, ajoneuvojen läpiajoa ei sallita. * Raennusten errosluu on pääasiassa 5 errosta. Korotusilla luodaan aupuniuvallisia aiheita ja vaiheita. * Kaavalla luodaan annusteita atutason liietilan ja työtilan raentamiselle ja äytölle. * Asuntojen tavoitteellista jaaumaa tutitaan orttelialueiden (A, B, C) suunnittelussa. * Kivionttorin, panimoraennusen, Otavan, teatterin ja lastaushallin asema osana oonaisrataisua tutitaan. 8
Ote luonnosten laajasta havainnollistamismateriaalista Suunnittelun välivaiheessa myös oluttehtaan viereinen Satamaidon tontti on ollut muana aavamuutosluonnostelussa. Jatosuunnittelussa on päädytty uitenin aluperäiseen suunnittelualueen rajauseen. 9
Karhuorttelin tulevaisuutta visioinut Johde-työryhmä (tapahtumatuotannon johtamisosaamisen ehittäminen hane) järjesti tiedotustilaisuuden 5.4.202 Porin Teatterin ravintolassa ja esitteli visioitaan alueen suunnittelusta. Luonnosvaiheesta saatua palautetta Kaavahaneesta on saatu runsaasti palautetta suullisesti/puhelimitse aupunisuunnitteluun ja yleisinä annanottoina yleisönosastoirjoitusina internettiin ja lehdistöön. Palautetta on tullut seä aavaluonnosten muaisten rataisujen puolesta että vastaan. Kirjallisia mielipiteitä aupunisuunnitteluun asemaaavan muutosluonnosista tuli yhteensä 7 appaletta. Ne ovat aava-asiairjojen liitteenä. Yleisesti ottaen aiissa mielipiteissä pidettiin hyvänä Annanadun uudelleen avaamista ja aava-alueen seleätä jäsentelyä. Sen sijaan monissa mielipiteissä negatiivisena pidettiin aiien vaihtoehtojen vahvaa asumispainotusta. Toisaalta asumista annattaviain mielipiteitä on esitetty mielipiteissä runsaasti. Asumispainotusta puoltaa haneen toteutumisen mahdollisuus lähitulevaisuudessa. Sysyllä 202 Turun yliopiston (Porin Yliopistoesusen) humanistinen tiedeunta, maisematutimusen oppiaine, järjesti urssin, joa esittyi Porin Karhuorttelin alueen historiaan ja suunnittelun vaiheisiin. Harjoitustyössä urssilaiset pohtivat orttelin ehittämisvaihtoehtoja ja samalla ulttuuriympäristön monialaista arvottamista ja suojeluargumentointia. Kurssin yhteydessä aupunisuunnittelu esitteli urssilaisille haneen vaiheita. Luonnosvaiheessa saadun moninaisen palautteen perusteella on alueesta laadittu useita erilaisia versioita aavaehdotusen laatimisesi. Jatoluonnosia on esitelty seä aupunginhallitusen suunnitteluoousissa että oluttehtaan tontin omistajalle Oy Sinebrychoff Ab:lle. Suunnittelualueesta on esitetty runsaasti ristiriitaisia toiveita ja tavoitteita, joita aavaehdotusessa on yhdistetty siten, että oonaisuudesta syntyy toimiva ja aupuni- 0
uvallisesti ehyt oonaisuus. Eri näöantojen yhdistäminen vaatii ompromissien hyväsymistä, miä puolestaan vaiuttaa siihen, ettei alueesta synny puhtaasti ulttuuritoimintojen, asumisen tai palvelujen aluetta. Myösään raennusten suojelua ei ole voitu ottaa alueen pääteemasi. Useille erilaisille aiheille ja teemoille olisi alueella ysyntää ja annattajia. Kaavahaneen läpivienti edellyttää seleitä linjausia toteutussuunnitelmaan. 2.2 Asemaaava Nortamonpuisto on aupungin omistusessa ja sen pinta-ala on 885 m 2. Tontti 609-2-9- on Porin Teatteritalo Oy:n omistusessa ja sen pinta-ala on 3006 m 2. Tontti 609-2-9-42 on Oy Sinebrychoff Ab:n omistusessa ja sen pinta-ala on 8856 m 2. Tontti 609-2--394 on Porin aupungin omistusessa ja sen pinta-ala on 329 m 2. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä n. 2,8705ha. Oluttehtaan tontilla 609-2-9-42 on voimassa asemaaava 609 603, jona sisäministeriö on vahvistanut 2..977. Ajantasa-asemaaavassa orttelialue on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastoraennusten orttelialueesi. (TTV3) Vanhan sähölaitosen ja Hotelli Otavan ohdalle on osoitettu merintä: Raennustaiteellisesti ja ulttuurihistoriallisesti arvoas raennus, jota ei saa puraa. Näiden raennusten errosalaa ei laseta tontin errosalaan. Porin teatterin tontilla 609-2-9- ja Nortamonpuiston ohdalla on voimassa asemaaava 609 97, jona ympäristöministeriö on vahvistanut 28.7.988. Porin teatteri raennus sijoittuu yleisten raennusten orttelialueelle (Y). Porin teatterin 884 valmistuneen raennusen ohdalla on sr-4 merintä: Raennustaiteellisesti arvoas ja aupuniuvan annalta täreä raennus.
Raennusta ei saa puraa. Raennusessa suoritettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että raennusen raennustaiteellisesti arvoas ja aupuniuvan annalta merittävä luonne säilyy. Ennen raennuslupaa tai raennustöiden lupaa osevan haemusen rataisemista tulee tarvittaessa varata museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Sataunnan Museon tontilla 609-2--394 on voimassa asemaaava 609 637 jona sisäministeriö on vahvistanut 28.7.988. Sataunnan Museo sijoittuu museoraennusten orttelialueelle. Raennusen errosala saa olla enintään 4200m 2 ja julisivun oreus Etelärannan puolella enintään 3 m. Raennuseen saadaan sijoittaa museoym. tilojen lisäsi enintään asi asuinhuoneistoa. Tarvittavat autopaiat (24pl) voidaan osoittaa Etelärannalle ja Hallitusadulle. 2.3 Asemaaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Luonnosmaista raennussuunnittelua on tehty samanaiaisesti aavasuunnittelun anssa haneen alusta lähtien. Tämän asemaaavan alueella tonttijao laaditaan sitovana ja se sisältyy asemaaavaan. Tarvittaessa raentaminen on mahdollista aloittaa heti aavamuutosen tultua lainvoimaisesi. 3. Selvitys suunnittelualueen oloista Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,87 ha. Alue on aupungin esusta-aluetta 4-9 m merenpinnasta. Suunnittelualueella ei ole luonnonympäristöä. 2
3.. Alueen historia Porin ensimmäinen aupunimittausartta on Olof Mörtin äsialaa ja peräisin vuodelta 696. 3
Alueen historia ja taustaa (Sataunnan Museo) Olut Suomessa Oluenvalmistusen historia Suomessa periytyy esiajalle. Oluen pano on uulunut linnojen, artanoiden ja viratalojen, isojen ja pienempien maatilojen taloudenpitoon oleellisena osana. Olutta valmistettiin erityisesti Ruotsin suurvalta-ajan armeijassa, jossa tavoitteena oli ehäistä sotilaiden eripuia. Vuonna 622 säädettiin lai, joa määräsi aupuneihin viranomaisten valvomat oluttuvat. Suomen ensimmäinen teollinen panimo perustettiin Helsingissä 756. Porin ensimmäinen oluttehdas tunnetaan vuodelta 847, mutta sen toiminta laasi Porin paloon 852. 900-luvun alussa maassamme toimi sataunta panimoa. Suuremmissa aupungeissa oli useita ilpailevia oluenteijöitä. Porissa toimi 900-luvun taitteessa uusi panimoa. Määräysten iristyessä panimoteollisuus esittyi voimaaasti, ja ehitys iihtyi 920-luvulta lähtien un jaeluverostot laajenivat. Paiallisista oluista tuli oo maassa tunnettuja merejä. Porin Oluen vaiheet Porin Oluttehtaan alu ajoittuu vuoden 852 aupunipalon jäleisiin vuosiin. Bayerilainen Oluttehdas (Bayersa Ölbryggeribolag) sai toimiluvan 854. Oluenvalmistus nyyisellä Sinebrychoffin tontilla oli mitä ilmeisimmin jo alanut, sillä 853 mainitaan useissa lähteissä tehtaan perustamisvuodesi. Yritys on siis pitäaiaisin Porissa toiminut oluttehdas. Nimi viittaa uuteen sasalaisperäiseen valmistusmenetelmään, joa rantautui tuolloin Suomeen. Tuotanto äynnistyi vanhassa soeritehtaan raennusessa, joa oli raennettu tontille jo 82. Tehdas työllisti panimomestarin ja uusi työnteijää. Bayerilainen Oluttehdas yhdistyi vuonna 898 samaniäisen Bäcmanin olutpanimon anssa. Nimesi tuli Bäcmans Ölbryggeri Ab. Yhtiö hani omistuseensa myös 895 perustetun Asplundin panimon, jolloin yhtiöllä oli aiiaan olme toimipaiaa ja 20 työnteijää. Tamperelainen Oy Pyyniin oluttehtailija Sulo Salmelin osti Bäcmanin olutpanimon osaeannan vuonna 927. Hän hani omistuseensa myös Sataunnan Mallasjuoma Oy:n eli entisen Grönvallin panimon. Yrityset yhdistettiin, ja 928 syntyi Porin Olut- 4
tehdas Oy. Bäcmanin panimo jatoi oluenvalmistusta ja Mallasjuoma esittyi talousaljaan ja virvoitusjuomiin osoitteessa Toriatu 6. Porin Oluttehtaan tunnetuinta meriä, Karhu-olutta, on valmistettu 920-luvulta saaa. 930-luvulla Porin Oluttehdas Oy osti lisää tonttimaata naapureiltaan, ja aii tehtaan toiminnot siirrettiin samalle paialle. Vuosiymmenten mittaan Porin Oluttehtaan tuotanto laajeni attamaan viisi tonttia ahdessa viereäisessä orttelissa. Sahojen, onepaja- ja testiiliteollisuuden aupungissa juomateollisuus nousi esisuuresi alasi. Vuonna 938 Porin teollisuustyönteijöistä vain asi prosenttia oli elintarvieteollisuudessa, mutta 950 osuus oli ahdesan prosenttia. Vuonna 970 Porin Oluttehdas oli aupungin seitsemännesi suurin tehdas 562 työnteijällään. 960-luvulla tehtaan toiminta laajeni huomattavasti. Käymis- ja varastotanien tilavuus ja varastoapasiteetti olminertaistuivat muutamassa vuodessa. Vuonna 972 Porin Oluttehdas siirtyi Sinebrychoff Oy:n omistuseen. Kaupan myötä Sinebrychoff asinertaisti tuoteapasiteettinsa. Porissa uudistettiin ja asvatettiin voimaaasti tuotantoa 970- luvulla. Koneistusen myötä työnteijämäärä lasi 330:een. Porin Oluttehdas Oy sulautui oonaan emoyhtiöön vuonna 980, ja tehdas toimi Sinebrychoff Oy:nä vuoteen 2009 saaa. Tuolloin työnteijöitä oli 3. Pullotus Porin panimossa lopetettiin 2006, ja Karhu-olutta ryhdyttiin uljettamaan taneilla Keravalle pullotettavasi. Koonaan oluenvalmistus loppui Porissa syysuussa 2009. Porissa on tehty aupuniareologinen inventointi v. 2002 (Teemu Möönen). Oluttehtaan ja Otavan piha-alueet ovat n. eltaista eli 2.l aluetta, Nortamonpuisto punaista.l aluetta. Keltaisella alueella edellytetään lähinnä areologin valvontaa tai/ja oetutimusia, jos maanpintaan ajotaan, mutta raentaminen on mahdollista uitenin. Punaisella alueella sen sijaan täytyy jo ennalta varautua aivaustutimusiin. Niille alueille raentamista tulisi välttää. Oluttehtaan alueesta on laadittu Sataunnan Museon toimesta erillinen liitteenä oleva raennusinventointiraportti 20. 5
6
3..2 Alueen yleisuvaus Suunnittelualue on aupungin ydinesusta-aluetta. Oluttehtaan tontin sijoittuminen ydinesusta-alueelle arvoaaseen ympäristöön antaa mahdollisuusia monipuoliselle ja orealuoaiselle suunnittelulle. Sijainti aiheuttaa myös toiveita sijoittaa alueelle toimintoja monimuotoisesti. Suunnittelualueen ympäristössä on vireillä useita ehittämishaneita, joiden tuella voidaan tutia myös tälle suunnittelualueelle sijoittuvia toimintoja ja niiden liittymistä aupuniraenteeseen. Laaja-alainen pohjatyö auttaa löytämään aavoitustyölle suuntaviivoja. Keseisin oluttehtaan ympäristössä vireillä oleva hane tällä hetellä on Porin Joiesushane. Porin Joiesus-haneessa voidaan yhdistää ja tiivistää monia Porin aupunistrategian ja aupuniesustan, Promenadi-Porin, ehittämiseen liittyviä teemoja ja onreettisia ajanohtaisia haneita ja toimenpiteitä. Koemäenjoi on Porin aupuniesustan iistaton vetovoimateijä. Joirannan ehittämistyössä aupunisuunnittelussa on vireillä Karjarannan aupunginosassa UR- BACT -ohjelman SURE yhteistyöhane. Euroopan Alue-ehitysrahaston tuella toteutettavan SURE -verostohaneessa Pori yhdesän muun eurooppalaisen esisuuren aupungin rinnalla tutii valitun ohdealueensa oonaisvaltaista ehittämistä. Vuoden 203 tammiuussa päättyvän työn aiana umppanit laativat paiallisen tuiryhmän anssa toimintasuunnitelmaa, jolla tähdätään muun muassa paiallisen asuntotarjonnan, elineinoelämän ja työllisyyden seä julisten palvelujen edistämiseen Porin aupuni on äynnistämässä mittavat uudistamistoimenpiteet Joiesuseen liittyvillä yleisillä alueilla. Kehittämistoimet ovat jatoa ävelyadun ja Promenadi- Porin toimille ja samalla Porin ansallisen aupunipuiston hoito- ja äyttösuunnitelman toteutusta. Porin ansallisen aupunipuisto rajautuu oluttehtaan alueeseen. Hotelli Otava ja Porin teatteri ovat aluerajausen sisällä. Porin aupungin esuspuisto Kirjurinluoto on vaiinnuttanut paiansa suurten yleisötapahtumien sijoituspaiana. Joiesus-haneen avulla artoitetaan Koemäenjoen, Kirjuriluodon, Etelä- ja Pohjoisrannan alueiden, tilojen ja palveluiden ehittämisen tarvetta mm. suuria yleisötapahtumia varten. 7
3..3 Raennettu ympäristö Asemaaavan muutosalue sijaitsee aupuniraenteellisesti ja aupuniuvallisesti merittävällä alueella. Oluttehtaan alue sijoittuu ainutlaatuiselle ja ulttuurihistoriallisesti arvoaalle alueelle, josta Porin aupuni on alanut ehittyä. Suunnittelualueella ja suunnittelualueen ympäristössä on runsaasti merittäviä raennusia, mm. Kivi-Porin arvoas raennusanta. Suunnittelualueesta on Sataunnan Museon toimesta laadittu raennusinventointi ja Sataunnan Museo on antanut suunnittelualueesta myös alustavan areologisen lausunnon. (liite) 3..4 Suunnittelualueen taustatiedot Ruotsin uninaan, Kustaa Vaasan poia Juhana Herttua perusti Porin aupungin vuonna 558 Koemäenjoen suulle, Porinlahden rannalle. Sijoittumispaiaan vaiutti oleellisesti paian ympäristöä oreampi oreusasema. Täreimmät raennuset haluttiin sijoittaa mahdollisimman ylös tulvilta suojaan. Monista tulipaloista huolimatta aupungin ulttuurihistoriallisesti arvoain osa on säilyttänyt aluperäisen paiansa Raatihuoneen ympäristössä. Oluttehtaan suunnittelualue sijoittuu tälle ainutlaatuiselle ja ulttuurihistoriallisesti arvoaalle alueelle, josta Porin aupuni on alanut ehittyä. 852 suurpalon jäleen aupungin asemaaavaa uudistettiin lääninaritehti Georg Th. P. Chiewitzin toimesta. Chiewitzin aava noudatti empiren aavoitusnormeja, joiden päämääränä oli aupuniraenteen väljentäminen ja paloturvallisuuden edistäminen. Kadut olivat selvästi aiempaa leveämpiä ja osin myös paloturvallisuus syistä muodostetut puistoaselit jaoivat uuden esusta-alueen neljään aupunginosaan. Tuolta ajalta aloi myös Kivi-Porin arvoaiden raennusten raentuminen Koemäenjoen pohjoisrantaan. Kirjurinluodon anssa Porin Pohjois- ja Eteläranta muodostavat nyyään ainutlaatuisen, ulttuurihistoriallisesti merittävän oonaisuuden. Porin panimo aloitti oluen valmistusen suunnittelualueella853. Vuonna 927 Oy Sataunnan Mallasjuoma Ab (entinen Grönvallin panimo) seä Bäcmanin Olutpanimo Osaeyhtiö siirtyivät saman omistajan äsiin. Panimot yhdistettiin yhdesi yhtiösi, jona nimesi tuli Porin Oluttehdas Oy. *Työnteijämäärä oli suurimmillaan 970-luvun alussa. *972 Porin Oluttehdas siirtyi Sinebrychoffille. *999 Sinebrychoff siirtyy osasi tansalaista panimoonserni Carlsbergiä. *Vuonna 2009 Porin panimo suljettiin. 8
ilmauva vuodelta 97 Porin oluttehtaan toiminnan laattua teollisuustontin uusäyttöä rataistaan tutimalla mm. asunto- ja palvelupainotteisia vaihtoehtoja. Palvelut Kesustan palvelut ovat suunnittelualueen läheisyydessä. Asemaaavaehdotus mahdollistaa myös liietilojen raentamisen orttelialueille. Onin toivottavaa, että erityisesti atutasoon raennettaisiin liietiloja elävöittämään aupunitilaa. Viristys Suunnittelualueelta on lyhyt mata ävelyesustan Promenadin väyläverostoon ja Kirjurinluodon monipuoliseen uloilupuistoalueeseen. Liienne Suunnittelualue sijaitsee aupungin esustassa ja sitä sivuavat vilaat esustan adut Valtaatu ja Hallitusatu. Teninen huolto Kaupungin sähö-, vesijohto- viemäri- ja auolämpöverostoja ulee attavasti suunnittelualuetta rajaavien atujen alla. Tulvasuojelu Yleisaavassa on yleinen suunnittelumääräys: Yleisaava-alue on alavaa tulvavaaran alaista joisuisto-aluetta. Suunnittelussa on otettava huomioon tulvavaara ja risien hallinta. 9
Tulvavaaraa pyritään ehäisemään aupungin toimesta oo aupungin alueella. Koemäenjoen tulvapatojen unnostustyö on parhaillaan äynnissä. Lisäsi uivatuseen liittyviä ojia perataan, uivatusjärjestelmän pumppuja uusitaan ja lisätään. Porin tulvatorjuntaan liittyviä selvitysiä ja suunnitelmia on tehty yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-esusen anssa jo vuosien ajan. Suunnitteluohde sijaitsee sellaisella oreudella merenpinnasta, ettei joen tulvimisesta ole varsinaista vaaraa suunnittelualueen raenteille eiä alinta raentamisoreutta ole tarpeen määrittää tulvavaaran vuosi. 3..4 Maanomistus Nortamonpuisto on aupungin omistusessa ja sen pinta-ala on 885 m 2. Tontti 609-2-9- on Porin Teatteritalo Oy:n omistusessa ja sen pinta-ala on 3006 m 2. Tontti 609-2-9-42 on Oy Sinebrychoff Ab:n omistusessa ja sen pinta-ala on 8856 m 2. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2. Kaava-aluetta osevat suunnitelmat, päätöset ja selvityset Maauntaaava Suunnittelualueella on voimassa Sataunnan maauntaaava (MV 7.2.2009, YM vahvistanut 30..20). Maauntaaavan muaan suunnittelualue on esustatoimintojen aluetta (C). (Liite 2). Suunnittelualue sijoittuu osittain ulttuurihistoriallisesti arvoaaseen alueeseen (h- 63) Kivi-Pori. Porin teatteri, Hallitusatu 4 (h-0), Vanha sähölaitos, Hallitusatu 20 (h-2) ja Hotelli Otava, Valtaatu 5(h-) sijoittuvat suunnittelualueelle. Porin teatteri ja Hotelli Otava uuluvat valtaunnallisesti merittävään raennettuun ulttuuriympäristöön Kivi-Poriin (RKY). RKY on Museoviraston laatima inventointi, joa on valtioneuvoston päätösellä 22.2.2009 otettu maanäyttö- ja raennuslaiin perustuvien valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden taroittamasi inventoinnisi raennetun ulttuuriympäristön osalta..200 alaen. Valtaunnallisia alueidenäyttötavoitteita oseva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30..2000 ja sen taristus.3.2009. Yleisaava Suunnittelualueella on voimassa oieusvaiutteinen Kantaaupungin yleisaava 2025 (KV 0.2.2007), jona muaan suunnittelualue on esustatoimintojen aluetta (C). Alue uuluu osittain (Hotelli Otava) S- aluerajausen sisäpuolelle, jona raennus- ja ulttuurihistorialliset arvot tulee säilyttää aupuniuvassa. Ysittäisiä suojeltavia raennusia ovat Vanha sähölaitos (54) Hallitusatu 20, Hotelli Otava (53) Valtaatu 5 ja Porin teatteri (52) Hallitusatu 4. (Liite 3). Asemaaava Oluttehtaan tontilla 609-2-9-42 on voimassa asemaaava 609 603, jona sisäministeriö on vahvistanut 2..977. 20
Ajantasa-asemaaavassa orttelialue on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastoraennusten orttelialueesi. (TTV3) Alueelle saadaan raentaa vain panimo- ja meijeriteollisuutta palvelevia raennusia, jota eivät aiheuta melun, saasteen tai muun vastaavan taia ympäristölleen huomattavaa haittaa. Kullein tontille saadaan raentaa toiminnan edellyttämät toimistotilat ja iinteistön hoidon annalta välttämättömät asunnot. Tontin pinta-alasta saa äyttää raentamiseen enintään 3/5. Tontille on varattava vähintään autopaia utain 3 ulloinin paialla olevaa työnteijää ohti. Autopaioja saadaan tarvittaessa osoittaa pysäöimisalueille LP 8 ja LP 9. Vanhan sähölaitosen ja Hotelli Otavan ohdalle on osoitettu merintä: Raennustaiteellisesti ja ulttuurihistoriallisesti arvoas raennus, jota ei saa puraa. Näiden raennusten errosalaa ei laseta tontin errosalaan. Porin teatterin tontilla 609-2-9- ja Nortamonpuiston ohdalla on voimassa asemaaava 609 97, jona ympäristöministeriö on vahvistanut 28.7.988. Porin teatteri raennus sijoittuu yleisten raennusten orttelialueelle (Y). Porin teatterin 884 valmistuneen raennusen ohdalla on sr-4 merintä: Raennustaiteellisesti arvoas ja aupuniuvan annalta täreä raennus. Raennusta ei saa puraa. Raennusessa suoritettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että raennusen raennustaiteellisesti arvoas ja aupuniuvan annalta merittävä luonne säilyy. Ennen raennuslupaa tai raennustöiden lupaa osevan haemusen rataisemista tulee tarvittaessa varata museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Sataunnan Museon tontilla 609-2--394 on voimassa asemaaava 609 637 jona sisäministeriö on vahvistanut 28.7.988. Sataunnan Museo sijoittuu museoraennusten orttelialueelle (YM-). Raennusen errosala saa olla enintään 4200m2 ja julisivun oreus Etelärannan puolella enintään 3 m. Raennuseen saadaan sijoittaa museo- ym. tilojen lisäsi enintään asi asuinhuoneistoa. Tarvittavat autopaiat (24pl) voidaan osoittaa Etelärannalle ja Hallitusadulle. Tonttijao ja reisteri Tontti 609-2-9-42 on meritty aupungin iinteistöreisteriin ja reisteröity 26.0.978. Tontti 609-2--394 on meritty aupungin iinteistöreisteriin ja reisteröity 22.05.970. Tontti 609-2-9- on meritty aupungin iinteistöreisteriin ja reisteröity.02.993. Pohjaartta Alueen pohjaartta MK :000 on Porin aupungin mittaustoimen laatima ja artta täyttää 23.2.999 annetun aavoitusmittausasetusen 284/99 vaatimuset. Raennusjärjestys Porin aupungin raennusjärjestys on hyväsytty.9.20. Lähiympäristön aavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualue sijoittuu vanhalle ruutuaava-alueelle. Ympäristö on pääosin raentunut valmiisi asemaaavan muaisesti. 2
Suunnittelualueen eteläpuolella viereisellä orttelialueella Annanadulla on vahvistunut asemaaavan muutos vuonna 20. Kulttuuritalo Annanatu 6:n viereisellä tontilla Annanadun ja Gallen-Kallelan adun ulmassa on parhaillaan raenteilla 6- errosinen asuinraennus. Koemäenjoen Etelärannassa Karhuorttelin tuntumassa on vireillä Porin Joiesus - hane. Porin Joiesus on laaja-alainen yhteistyöhane, jona tavoitteena on joiympäristön vetovoiman ja äytön ehittäminen. Porin Joiesus hane äynnistyi esällä 200 ja nyt haneen ensimmäisen vaiheen taustaselvitystyö on saatu päätöseen. Taustaselvitysen loppuraportti valmistui jouluuussa 200 ja se on luettavissa haneen otisivuilla. Kaupunginhallitus hyväsyi 7..20 taustaselvitysen loppuraportin jatotyön pohjasi. Kaupunisuunnittelu jataa Joiesusen suunnittelua yhteistyössä Tenisen palveluesusen anssa. Joiesusen alueen asemaaavamuutosluonnos on ollut nähtävillä 9.. 0.2.202. Joiesushaneen aavamuutosalue rajautuu Karhuortteliin. Suunnittelun välivaiheessa myös oluttehtaan viereinen Satamaidon tontti on ollut muana aavamuutosluonnostelussa. Jatosuunnittelussa on päädytty uitenin aluperäiseen suunnittelualueen rajauseen. Alueelle laaditut selvityset ja suunnitelmat Suunnittelualueesta on Sataunnan Museon toimesta laadittu raennusinventointi ja Sataunnan Museo on antanut suunnittelualueesta myös alustavan areologisen lausunnon. Koemäenjoi on Porin aupuniesustan iistaton vetovoimateijä. Joirannan ehittämistyössä aupunisuunnittelussa on vireillä Karjarannan aupunginosassa UR- BACT -ohjelman SURE yhteistyöhane. Euroopan Alue-ehitysrahaston tuella toteutettavan SURE -verostohaneessa Pori yhdesän muun eurooppalaisen esisuuren aupungin rinnalla tutii valitun ohdealueensa oonaisvaltaista ehittämistä. Vuoden 203 tammiuussa päättyvän työn aiana umppanit laativat paiallisen tuiryhmän anssa toimintasuunnitelmaa, jolla tähdätään muun muassa paiallisen asuntotarjonnan, elineinoelämän ja työllisyyden seä julisten palvelujen edistämiseen Porin aupuni on äynnistämässä mittavat uudistamistoimenpiteet Joiesuseen liittyvillä yleisillä alueilla. Kehittämistoimet ovat jatoa ävelyadun ja Promenadi- Porin toimille ja samalla Porin ansallisen aupunipuiston hoito- ja äyttösuunnitelman toteutusta. Porin ansallisen aupunipuisto rajautuu oluttehtaan alueeseen. Hotelli Otava ja Porin teatteri ovat aluerajausen sisällä. Porin aupungin esuspuisto Kirjurinluoto on vaiinnuttanut paiansa suurten yleisötapahtumien sijoituspaiana. Joiesus-haneen avulla artoitetaan Koemäenjoen, Kirjuriluodon, Etelä- ja Pohjoisrannan alueiden, tilojen ja palveluiden ehittämisen tarvetta mm. suuria yleisötapahtumia Asemaaava- ja raennussuunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Oy Sinebrychoff Ab:n onsultin Gullichsen Vormala Aritehdit Ky:n anssa. Porin teatterin laajennusesta on laadittu pitälle viedyt alustavat suunnitelmat aavasuunnittelua varten aritehtitoimisto Küttner Ky:n toimesta. 22
Teatterin laajennusluonnos, pohjapiirros Teatterin laajennusluonnos, leiaus 23
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4. Asemaaavan suunnittelutarve Porin oluttehtaan toiminnan laattua teollisuustontin uusäyttöä rataistaan tutimalla mm. asunto- ja palvelupainotteisia vaihtoehtoja. Kaupungin tavoitteena on saada aiaan aupuniympäristön muutos viihtyisämpään ja urbaanimpaan suuntaan. Kesustaympäristöä ohentamalla turvataan sen ilpailuyyisyyttä seä yritysten toimintaympäristönä että myös houuttelevana asuinympäristönä. 4.2 Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osevat päätöset Asemaaavan muutos laaditaan Oy Sinebrychoff Ab:n haemusesta. Suunnittelualue on aavoitusatsaus 203 205 ohde 6. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3. Osalliset maanomistajat naapuriiinteistöjen omistajat, asuaat ja yrityset: - iinteistöjen omistajat - naapuriiinteistöjen omistajat, asuaat ja yrityset - teninen lautaunta - Sataunnan pelastuslaitos - ympäristölautaunta - ulttuurilautaunta - Pori Energia Sähöverot Oy - Pori Energia Oy Energiaysiö - Porin Vesi - Sataunnan Museo - DNA Oy, Länsi-Suomi - Varsinais-Suomen ELY-esus 4.3.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 5.4.20 ja se on ollut nähtävänä 8.4. - 26.4.20. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä (liite 9). 4.3.4 Asemaaavan muutosen luonnoset Luonnosvaiheen julistamistilaisuus tiedotusvälineille järjestettiin Porin aupungintalolla 2.3.202. Kolme asemaaavaluonnosvaihtoehtoa asetettiin nähtävillä 23.3. 6.4.202 välisesi ajasi. Palautteen pohjalta laadittiin asemaaavan muutosehdotus. 24
Asemaaavan muutosehdotus 4.4 Asemaaavaehdotusen tavoitteet Asemaaavaehdotusen tavoitteet on johdettu luonnosvaiheen suunnittelun, luonnosista saadun palautteen ja asianosaisten anssa äytyjen neuvottelujen pohjalta. Kaupungin tavoitteena on saada aiaan aupuniympäristön muutosta viihtyisänpään ja urbaanimpaan suuntaan. Kesustaympäristöä ohentamalla turvataan sen ilpailuyyisyyttä seä yritysten toimintaympäristönä, että myös houuttelevana asuinympäristönä. Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena ovat aupuniuvallisesti oreatasoiset asuinorttelit, joihin uuluu myös liie- ja toimistotiloja seä julisia tiloja. Alueen sijainti asettaa erityisiä aupuniuvallisia vaatimusia ja toisaalta ainutlaatuinen ympäristö antaa mahdollisuuden toteuttaa viihtyisiä ja vetovoimaisia asuntorataisuja. 4.5 Asemaaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset Suunnittelualueesta on laadittu suunnittelun aiana useita raennussuunnitelma- ja aava vaihtoehtoja joiden toimivuutta on alustavasti arvioitu omistajan, onsultin ja aupunisuunnittelun edustajien anssa. Ehdotusvaihtoehtoja on esitelty säännöllisesti myös h:n suunnitteluoousissa. Luonnosvaiheen jäleen, palautteesta satua aineistoa apuna äyttäen, on laadittu useita erilaisia aavallisia versioita, joita on esitelty haneen eri osapuolille. Varsinaisesi aavaehdotusesi on muotoutunut vaihtoehto, jona myös suunnittelualueen pääasiallinen omistaja ja aavamuutosen anoja Oy Sinebrychoff Ab on hyväsynyt. Kaavaehdotusen illustraatio 25
Alueen sisäiset liiennejärjestelyissä Annanadun jate on avattu uudelleen, avaten samalla näymän Annanadulta Koemäenjoelle. Karhuorttelin osalla Annanatu on esitetty jätettäväsi pihaadusi, jolloin suunnittelualueen toiminnot eivät häiriinny läpiululiienteestä. Vanhan sähölaitosen edusta on osoitettu torimaisesi auiosi Hallitusadun ja Annanadun ulmaan. Itä-länsisuunnassa orttelin halaisee evyenliienteenyhteys (Otavanuja). Rataisu seleyttää aavan raennetta ja luo mieleniintoisia ohtia Otavan, Teatteriraennusen ja asuinortteleiden väliin. Rataisu helpottaa myös raennusten saavutettavuutta alueella. Myös erilaiset läpiulu- vaihtoehdot julisiin raennusiin alueella ja sen lähiympäristössä mahdollistuvat. Pysäöinti on päädytty rataisemaan maan alla siten, että oleselupihat sijoitetaan annelle pysäöintialueiden yläpuolelle. Rataisussa toteutuu monta pysäöintiin liittyvää toivomusta. Pysäöintipaiat saadaan lähelle porrashuoneita ja atettuna, säältä suojaan. Lisäsi pysäöintipaioja saadaan osoitettua riittävä määrä. Kaavaehdotusessa on tutittu tarasti Porin Teatterin viereisen vanhan hallin uudisäyttöä monitoimitilana ja sen liittymistä aavaehdotusen muaiseen hotelliraennuseen. Hotelli-monitoimitila-teatteri, maantasoerros 26
Hotelli-monitoimitila-teatteri, 2. erros Suunnittelun aiana suunnittelualuetta on laajennettu äsittämään myös Sataunnan Museon tonttia. Etelärannasta on osoitettu evyenliienteen yhteys Hallitusadun alitse Karhuorttelin alueelle. Tällä toimenpiteellä suunnittelualue saadaan paremmin osasi arvoasta Etelärannan aluetta ja Joiesusen toimintoja. 4.5. Asemaaavarataisun valinta ja perusteet Porin oluttehdas on tuotannollisista syistä aioinaan muodostunut aupunilaisilta täysin suljetusi alueesi. Annanhalli, 980-luvulla raennettu tyhjäpäällystevarasto, ataisi lopulta myös visuaalisen yhteyden joelle. Tuotantoraennusten umpinaiset julisivut orostavat alueen eristyneisyyttä ja öyhdyttävät atutilaa. Porin panimo suljettiin vuonna 2009. Nyt tämän alueen äyttöä voidaan tarastella uusista lähtöohdista. Sen sijainti joinäymineen on ainutlaatuinen, sen etäisyys torilta on vain noin puoli ilometriä. Alueelle jo aiemmin sijoittuneet Porin Teatteri, Hotelli Otava seä vanhaan sähölaitoseen sijoittunut ravintolatoiminta monipuolistavat alueen toiminnallisia rataisuja. Kulttuuritarjontaa lisää lähellä sijaitsevat Sataunnan Museo ja Porin taidemuseo. Pääosa alueen raennusista on tuotantoa ja varastointia varten raennettua teollisuushallitilaa, jona muuntaminen uusiin äyttötaroitusiin ei ole taroitusenmuaista ilman varmaa tietoa tulevasta äytöstä ja sen taloudellisista edellytysistä. Suunnitelmassa alue muuttuu pääosin asuinäyttöön. Erinomainen sijainti luo mahdollisuudet laaduaaseen toteutuseen. Tuotantotilat puretaan uuden raenteen tieltä luuun ottamatta Porin Teatterin viereistä hallitilaa, joa on suunnitelmassa osoitettu monitoimihallisi omalle tontilleen. Se on liitettävissä teatterin tiloihin ja se voi toimia teatterin väistötilana perusorjausen aiana. 27
Monitoimitilana sen on mahdollista toimia myös osana aavamuutosessa osoitetun hotellin toimintojen lisänä. Monitoimitila voi toimia myös itsenäisenä tilana. Kaavaehdotusessa osoitettu evyenliienteenväylän yhteys o. monitoimitilan ellarin tasolta Hallitusadun alitse Etelärantaan luo tilalle aivan uudenlaisen mahdollisuuden. Fyysisen ja henisen yhteyden parantuminen mahdollistaa teatterin ja sen viereen osoitetun monitoimitilan hyödyntämisen Etelärantaan sijoittuvissa yleisötilaisuusissa. Suunnitelmassa alue jaetaan olmesi osaorttelisi avaamalla Annanatu uudelleen ohti joenrantaa ja muodostamalla uusi evyenliienteen itälänsisuuntainen uja Annanadulta Hotelliorttelin läpi ohti Raatihuoneenpuistoa. Annanadusta ja sen päätteeseen sijoittuvasta Karhuauiosta muodostuu alueen julisen toiminnan ja oleselun ydin. Sinne sallitaan jalanulu ja pyöräily, moottoriajoneuvojen läpiajoa ei sallita. Uusille, sisäisille atutiloille, seä Hallitus- ja Valtaadulle avautuvat maantasotilat osoitetaan mahdollisimman laajasti työ- ja liietilaäyttöön. Tavoitteena on antaaupunimainen monipuolinen toimintaympäristö. Osaortteleiden rataisuissa noudatetaan antaaupunimaista ruutuaavan periaatetta. Raenteeseen jätetään uitenin pihatilojen valoisuutta lisääviä auoja. Raennusten errosluu on pääosin viisi. Koonaisoreus noudattelee lähialueen esimääräisiä raennusoreusia. Uuden Annanadun päätteisiin sijoittuu sen meritystä orostavat seitsemänerrosiset aupuniuvalliset tehosteet. Kaii asuntojen autopaiat sijoittuvat pihatasojen alaisiin yhtenäisiin pysäöintilaitosiin. Ajo laitosiin tapahtuu Valtaadulta, jolloin asuinympäristö ei häiriinny. Liie- ja työtilojen pysäöinti sijoittuu harittuihin paioihin atuvarsilla. Pihatasot, jota mitoitetaan pelastusajoneuvoelpoisisi, ovat muusta ajoneuvoliienteestä vapaita, runsain pienpuin ja pensain istutettuja asuaiden oleseluja leiialueita. Osa-aluejaottelu Ote aavaehdotusesta Osaorttelissa A puretaan Kivionttori ja raennetaan sen paialle asuinraennus, jona. erroseen sijoittuu työ- ja liietiloja. Toteutus mahdollistaa auion tasooreuden sääntelyn nyyistä ylemmäsi, jolloin syntyy yhtenäisempi oonaistila. Työja liietilat seä auiolle avautuvat, ehä halutuimmat, asunnot ulo-oleselutiloineen ativoivat uutta, syntyvää aupunitilaa. Vanha sähölaitos ja vanha muuntamoraennus säilyvät suojeltuina. Osaortteliin B sijoittuu pienimuotoinen n. 80 huoneen hotelli. Yhdistämällä se jalanulusillalla monitoimisaliin syntyy erilaisiin ongressitapahtumiin soveltuva oonaisuus. 28
Hotelli Otava säilyy suojeltuna ja sille osoitetaan asemaaavassa oma orttelialueensa ja tonttinsa. Hotelli Otava ja uusi hotelliraennus avautuvat Otava-auiolle ja Nortamonpuistoon. Osaortteli C:hen sijoittuu joelle ja Karhuauiolle avautuva asuinortteli, seä olevasta varastohallista muodostettu monitoimisali. Asuinorttelin ja monitoimisalin väliin muodostuva atuauio sille avautuvine työ- ja liietiloineen monipuolistaa Hallitusadun toiminnallista ja aupuniuvallista ilmettä. Suunnitelmissa on esitetty rataisujen aupuniuvallinen tavoite eveästä, asumisen seä atutasojen työ- ja liietilojen tuottamien elementtien muodostamasta ilmeestä. Ympäristön muodostusen rataiseva meritys on atutilojen ja auioiden pintaraenteiden laadulla ja atumaisilla puuistutusilla seä maantasoerrosten luonnoniviverhousilla ja suurilla näyteiunoilla. Hallitusadun ja Karhuauion ulmaan sijoittuvan asuin/liietalon errosluua on taristettu luonnosvaiheesta yhden errosen verran alaspäin. Osaorttelissa C esitetään suojeltavisi Porin Teatteri ja Uusi Panimo. Uusi Panimo avautuu Annanadulle ja Karhuauiolle Sataunnan Museon tontti on otettu muaan aavaehdotuseen luonnosvaiheen jäleen, evyenliienteen väylän osoittamisesi Etelärannasta Karhuortteliin. Kevytväylä raentuu alusi maantasossa Hallitusadun poii. Myöhemmin on mahdollista raentaa Hallitusadun alitus osaortteli C:n monitoimitilan ellarierroseen maantasorataisun rinnalle. Kaavaehdotusen havainnollistaminen 29
Gullichsen Vormala Aritehdit Ky on laatinut suunnittelualueesta havainneuvia suunnittelun avusi ja perustelusi. 30
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5. Kaavan raenne Asemaaavan muutosessa Oluttehtaan ortteliin muodostuu olme orttelialuetta, asi atualuetta (osa Annanatua, Otavanuja) ja ysi puistoalue (Nortamonpuisto). Viereiselle Sataunnan Museon ortteliin muodostuu ysi orttelialue ja evyenliienteen väylä. 5.. Mitoitus 5..2 Palvelut Asemaaavamuutosen pinta-ala on n. 2,87 ha. Kaavaluonnosissa orttelialuetta on n. 2,3 ha. Puistoa n. 0,8 ha ja atualuetta on n. 0,56 ha Alue tueutuu esustan jo olemassa oleviin ja lähinnä ävelyetäisyydellä sijaitseviin palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen Oluttehtaan alue on nyyäytöltään sealaista tuotanto- ja varastotilaa. Raennusanta on vaihtelevan iäistä ja tasoista. Suunnittelualueelle sijoittuu arvoaita raennusia, joista osa suojellaan asemaaavassa. Suunnittelualueen yleisilme muuttuu oleellisesti, un alue raentuu aavaehdotusen esittämällä tavalla. Alueelta poistuu suuri määrä tuotantoon ja varastointiin taroitettuja raennusia, raennelmia ja laitteita. Oy Sinebrychoff Ab on panostanut oreatasoiseen suunnitteluun alueella ja on palannut onsultisi Gullichsen Vormala Aritehdit Ky:n, jolla on pitäaiainen oemus vaativien asuinraennushane-oonaisuusien suunnittelusta. Ennen uudisraentamistoimenpiteitä maaperän saastuneisuus on tutittava ja tarvittavat maanvaihdot on tehtävä. 5.3 Aluevarauset YLEISET MÄÄRÄYKSET: Suunnittelualueella on Porin aupuniareologisessa inventoinnissa (2002) määritelty. ja 2. luoaan uuluvia alueita, joilla todennäöisesti sijaitsee muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia iinteitä muinaisjäännösiä. Ennen maanraennustöihin ryhtymistä on Museoviraston anssa sovittava äytettävistä menettely- ja työtavoista. Ennen pohjaraennustöiden aloittamista on tehtävä maaperätutimusten osoittamat tarpeelliset massavaihdot. Kellarierroseen saa sijoittaa päääyttötaroitusen muaisia tiloja, ei uitenaan asuntoja. 3
Kortteleissa 9 ja 26 saa raentaa asemaaavassa merityn, raennusoieuden lisäsi: - Porrashuoneiden 5 m 2 ylittävän osan ussain errosessa - tenisiä ja asuntojen ulopuolisia varastotiloja errosiin. - asumista palvelevia yhteistiloja, uten erho-, sauna- tms. tiloja errosiin. 5.3. Korttelialueet AL-69 Asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Raennusten aupuniuvaa muodostaviin piirteisiin tulee iinnittää erityistä huomiota. Ylimmän errosen, attojen ja auotusen seä materiaalien, värien tulee täydentää raennus sopusuhtaisesi oonaisuudesi. Erityisesti maantasoerrosen atujulisivun tulee sisältää iinnostavia ysityisohtia. Raennuslupahaemuseen tulee liittää orttelin aiia tontteja oseva oonaissuunnitelma haneen toteutusen periaatteista sisältäen julisivujen materiaalit, väritysen ja valaistusen seä autopaiojen osoittamisen tonteille. Tontteja ei saa rajata raenteellisilla aidoilla. Korttelialueella on sallittava naapuritonttien esen yhteisjärjestely ajoyhteysien, autopaiojen, huoltoliienteen ja jätteiden eräilyn seä unnallistenisen huollon järjestämisesi. Korttelialueen tonttien autopaioja saadaan sijoittaa samassa orttelissa viereisille tonteille. Korttelialueella tulee sallia maanalaisten johtojen tarvitsemien rasitteiden perustaminen. (Uudisraennusten orttelit) K-46 Liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Raennusten aupuniuvaa muodostaviin piirteisiin tulee iinnittää erityistä huomiota. Ylimmän errosen, attojen ja auotusen seä materiaalien, värien tulee täydentää raennus sopusuhtaisesi oonaisuudesi. Erityisesti maantasoerrosen atujulisivun tulee sisältää iinnostavia ysityisohtia. Raennuslupahaemuseen tulee liittää orttelin aiia tontteja oseva oonaissuunnitelma haneen toteutusen periaatteista sisältäen julisivujen materiaalit, väritysen ja valaistusen seä autopaiojen osoittamisen tonteille. Tontteja ei saa rajata raenteellisilla aidoilla. Korttelialueella on sallittava naapuritonttien esen yhteisjärjestely ajoyhteysien, autopaiojen, huoltoliienteen ja jätteiden eräilyn seä unnallistenisen huollon järjestämisesi. Korttelialueen tonttien autopaioja saadaan sijoittaa samassa orttelissa viereisille tonteille. Korttelialueella tulee sallia maanalaisten johtojen tarvitsemien rasitteiden perustaminen. (Uuden hotelliraennusen ortteli) K-47 Liie- ja toimistoraennusten orttelialue. Raennuslupahaemuseen tulee liittää orttelin aiia tontteja oseva oonaissuunnitelma haneen toteutusen periaatteista sisältäen julisivujen materiaalit, väritysen ja valaistusen seä autopaiojen osoittamisen tonteille. Tontteja ei saa rajata raenteellisilla aidoilla. Korttelialueella on sallittava naapuritonttien esen yhteisjärjestely ajoyhteysien, autopaiojen, huoltoliienteen ja jätteiden eräilyn seä unnallistenisen huollon järjestämisesi. Korttelialueen autopaioja saadaan sijoittaa saman orttelin tonteille. Korttelialueella tulee sallia maanalaisten johtojen tarvitsemien rasitteiden perustaminen. 32
sr-37 Raennustaiteellisesti ja aupuniuvan annalta täreä raennus. Maanäyttö - ja raennuslain 57 pyälän 2 momentin nojalla määrätään, että raennusta ei saa puraa. Raennusessa suoritettavien orjaus - ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että ne sopivat raennusen ulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Raennusta muuttavista orjaus - ja muista toimenpiteistä on haneeseen ryhtyvän pyydettävä Sataunnan Museon lausunto. (Otavan, Sähölaitosen ja Uuden Panimon orttelit) YM- Museoraennusten orttelialue. Raennusen errosala saa olla enintään 4200m2 ja julisivun oreus Etelärannan puolella enintään 3 m. Raennuseen saadaan sijoittaa museo- ym. tilojen lisäsi enintään asi asuinhuoneistoa. Tarvittavat autopaiat (24pl) voidaan osoittaa Etelärannalle ja Hallitusadulle. (Sataunnan museon ortteli) Y Yleisten raennusten orttelialue. sr-37 Raennustaiteellisesti ja aupuniuvan annalta täreä raennus. Maanäyttö - ja raennuslain 57 pyälän 2 momentin nojalla määrätään, että raennusta ei saa puraa. Raennusessa suoritettavien orjaus - ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että ne sopivat raennusen ulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Raennusta muuttavista orjaus - ja muista toimenpiteistä on haneeseen ryhtyvän pyydettävä Sataunnan Museon lausunto. (Teatterin ortteli) Katu- ja piha-alueilla on äytetty merintää: ai/ma Raennusala ja yleisen alueen osa, jolle saa sijoittaa raennusen tai piha/atuannen alaisen pysäöintilaitosen, väestö-, huolto-, varasto- ja tenisiä tiloja. Merinnän roomalainen luu ilmoittaa päälleäisten pysäöintitasojen enimmäismäärän. Tilat saa raentaa asemaaavassa ilmoitetun raennusoieuden lisäsi. Tilat saa raentaa oo orttelin äsittävänä yhtenäisenä laitosena iinteistöjen rajoista riippumatta siten, että tonttien välistä rajaseinää ei tarvitse raentaa. Pihaannen ne osat, joita ei äytetä leii, -oleselu- tai uluteitä varten on istutettava. Piha-alueelle ei saa invapaioja luuun ottamatta sijoittaa pysäöintipaioja. 5.3.2 Muut alueet Puistoa n. 0,8 ha ja atualuetta on n. 0,56 ha. VP Puisto. 33
5.4 Kaavan vaiutuset Kaavoitushaneella on suuri aupuniuvallinen vaiutus. Teolliseen äyttöön suljettu laaja alue ruutuaava-alueella muuttuu osasi aupungin esustaraennetta. Oluttehtaan tontin sijoittuminen ydinesusta-alueelle arvoaaseen ympäristöön antaa mahdollisuusia monipuoliselle ja orealuoaiselle suunnittelulle. Sijainti synnyttää myös toiveita sijoittaa alueelle toimintoja monimuotoisesti. Monet intressiryhmät, ulttuuritoimijat ja mm. Porin yliopistoesus ovat visioineet alueelle erilaisia toimintoja, joita on suurelta osin mahdollista toteuttaa aavaehdotusen muaisessa toteutusessa. Monipuolinen toteutus edellyttää toimijoiden ja rahoitusen löytymistä. Maantasoerrosen liie- ja monitoimitilat uudis- ja suojeluraennusissa riastuttavat aupuniuvaa ja lisäävät alueen viihtyisyyttä toteutuessaan. Suunnittelualueen ympäristössä on vireillä useita ehittämishaneita, joiden tuella Etelärannan ja Joiesusen alueeseen liittyvät toiminnot ohottavat esustan palvelu- ja laatutasoa. Teatteri ja Otava reunustavat Raatihuoneenpuistoa ja Nortamonpuistoa. Ne ovat osa valtaunnallisesti arvoasta raennettua ympäristöä ja Porin ansallista aupunipuistoa. Teatteri tarvitsee lisätilaa, jota Karhuorttelin ehittämisrataisussa voidaan tarjota monitoimitilana. Otava raennusena on entisöity. Sille osoitetaan aavassa oma orttelialue. Otavan pihasta yhdessä Nortamonpuiston anssa syntyy oreatasoinen aupunitila, jona autta on pääsy Karhuortteliin ja edelleen Etelärantaan. Karhuorttelissa Katariinanadun varressa sijaitsee toimiva meijeri Satamaito. Karhuorttelin uusäytön valinnoissa on rataistu naapurin tuotannollisen toiminnan ja uusäytön yhteensovittaminen. Hallitusadun varressa sijaitsevan entisen sähölaitosen uusäytösi on vielä oluttehtaan toimiessa muotoutunut suojellun raennusen hyödyntäminen panimoravintolana. Sen liittäminen ympäröivään aupunitilaan on eseinen tehtävä. Karhuorttelin esiön rataisu perustuu Annanadun avaamiseen. Asuin- ja liietilan sovittaminen Annanadun varren ortteleihin palauttaa vanhan ruutuaavaraenteen. Karhuorttelissa on tehty raennusannan inventointi. Olevasta raennusannasta on säilytetty sellaiset raennuset, joita voidaan parhaiten hyödyntää tulevassa uusäytössä. 34
Liiumisen ja pysäöinnin haasteena on eri liiumismuotojen joustava eriyttäminen ja yhteensovittaminen. Tavoitteena on luoda viihtyisää julista aupunitilaa ja suojaisia piha-alueita. Asemaaavan muutosessa suunnittelualueelle mahdollistetaan asuinraentamisäyttöön 7 300 errosalaneliömetriä. Jos alue toteutuu masimimäärällä asuntoraentamisohteena, uusia asuntoja valmistuu alueelle n. 25 pl. Suunnittelualue hyödyntää ja täydentää paian ominaisuusia ja tarjoaa asuaille viihtyisän asuinympäristön. Kaien aiiaan suunnittelualueelle osoitetaan raennusoieutta yhteensä 32630 errosalaneliömetriä. Luu sisältää olemassa olevien suojeltavien raennusten raennusoieuden ja sataunnan museon raennusoieuden. Kaavan toteuttamisen myötä alueen asuasmäärä asvaa ja aupuniuva eheytyy. Alueen uudet työpaiat muodostuvat mahdollisiin toimistotyötiloihin tai atutason liietiloihin ja niiden toimintoihin. Ehdotusen rataisun valinnassa on iinnitetty erityistä huomiota - viihtyisän ja vetovoimaisen asuinorttelin ominaisuusiin - erilaisten asuasryhmien hyvinvoinnin edistämiseen - aupuniuvan eheyttämiseen ja parantamiseen - toimintojen jäsentelyyn, yhteensovittamiseen ja vaiheittain toteutuseen 35