RYHMÄKORJAAMINEN Emilia Olkanen ja Emmi Oksanen 14.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi 3/3
Ryhmäkorjaaminen Useamman itsenäisen taloyhtiön yhteistoimintaa korjaustarpeidensa toteuttamiseksi Tavoitteena tuottaa taloyhtiölle edullisempi, riskittömämpi ja laadukkaampi korjaushanke kuin jos taloyhtiö toteuttaisi korjaushankkeensa yksin (Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n julkaisu RIL 260-2012 Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus)
Taustalla: korjausvelka Pääosa Suomen asuinkerrostaloista rakennettu 1950-1970-luvuilla kiinteistöt vaativat mittavia peruskorjaus- ja perusparannustoimenpiteitä - myös energiatehokkuusremontit ja kehittyvään tiedonsiirtoon liittyvät tekniset uudistukset Suuren luokan korjaustarve, korjausvelka kasvaa Korjaushankkeisiin varauduttu huonosti: vaarana, että niistä tulee kohtuuttoman rankkoja, hallitsemattomia ja kalliita (Mm. Virtanen ym. 2005: Asukaslähtöisen perusparantamisen kehitystarpeet)
Ryhmäkorjaaminen Yhteistoiminta voi kohdistua: kuntoarvioihin kuntotutkimukseen suunnitteluun projektinjohtamiseen toteutukseen Kukin taloyhtiö päättää oman talonsa korjauksien sisällöstä (Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy)
Edellytykset Korjattavat rakennukset samalla alueella Rakennukset samantyyppisiä (teknisesti ja tilaratkaisuiltaan) Rakennukset samanlaisia iältään ja kooltaan Taloyhtiöiden samanlainen korjaustarve (PTStilanne) Otollisimpia kohteita 1960-1970-luvuilla rakennetut elementtirakennukset Ryhmäkorjaushankkeen optimikoko 4-7 taloyhtiötä (Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus)
Hyödyt mm. Asukas, taloyhtiö Tilaajalla parempi asema ryhmässä Edullisemmat kustannukset Urakoitsijat ja suunnittelijat Oppiminen työn aikana Riskitaso laskee Yhteiskunta Korjausvelka pienenee Aluekehittämisen mahdollisuudet paranevat (Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus)
Miten? Taloyhtiöt keskustelevat keskenään, päätetään yhteistyöstä - isännöitsijät, hallitukset, yhtiökokous Tehdään sopimus, jossa sovitaan yhteistyön periaatteet ja pelisäännöt Perustetaan ryhmäkorjaustoimikunta ohjaamaan toimintaa Valitaan rk-toimikunnalle projektinjohtaja Laaditaan aikataulut ja kunkin taloyhtiön korjauksen sisältö -> normaali eteneminen: hankemalli, suunnittelijat ja urakoitsijat (Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy)
Esimerkkejä Maunula 7 taloyhtiötä, 405 asuntoa, 19 liiketilaa, huoneistoala n. 28 500 m² rakennettu 1960- ja -70-luvuilla putkiremontit + asuntokohtaiset muutokset Kaukajärvi 3 taloyhtiötä, 9 rakennusta, 228 asuntoa, huoneistoala 12 480,5 m² rakennettu 1970-1972 täydellinen talotekninen saneeraus, mm. putket As Oy metsäpurontie 16, Maunula (Rakentaja.fi) Saarenvainionkadun kohteet, Kaukajärvi (A-Insinöörit)
Kustannussäästö hankkeissa Maunula Volyymihyöty 2,5-3 % Asuntojen tyhjentäminen 2 % Urakkamuotona projektinjohtourakka kokonaisurakkaan verrattuna 3,5 % Tavoitehinnan alentaminen 2 % Yhteensä n. 10 % (1 085 200 / 10 852 000 ) Kaukajärvi Saatujen tarjousten perusteella yhteishankkeen säästö urakan osalta oli n. 35.000-40. 000 /taloyhtiö + muu hyöty mitä ei voi rahassa mitata Säästö yhteensä hankesuunnittelusta toteutukseen oli n. 55.000-60.000 /taloyhtiö (Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus) (Tarja Ahovainio / Kartanon isännöintipalvelut)
Kiitos!