Keuhkosairauksien uusia kuvantamisstrategioita. Seppo Lähde
|
|
- Eveliina Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin tutkin Keuhkosairauksien uusia kuvantamisstrategioita Puolet diagnostisen radiologian kuvauksista on tavanomaisia thoraxkuvauksia. Uusi tekniikka mahdollistaa entistä paremmin muiden elinten katveeseen jäävien keuhkonosien kuvantamisen. Tietokonetomografian (TT) viimeaikainen kehitys on vaikuttanut keuhkojen kuvantamismahdollisuuksiin suorastaan mullistavasti. Artikkelissa luodaan katsaus tavallisen thoraxkuvauksen kehitykseen alusta tähän päivään, kerrotaan, miksi thoraxkuvaus on niin yleistä ja mitä uutta uudet kuvantamismenetelmät ovat tuoneet keuhkosairauksien diagnostiikkaan, esitellään uusia TT-tekniikoita ja niiden soveltamista eräiden keuhkosairauksien tutkimiseen sekä kuvausohjauksista keuhkobiopsiaa, pohditaan uusien menetelmien tarkoituksenmukaista käyttöä ja annetaan mm. suomenkielistä TT-sanastoa koskevia suosituksia. Thoraxröntgenkuvausten osuus kaikista diagnostisen radiologian kuvauksista on kehittyneissä maissa noin puolet. OYS:n kaltaisessa erikoissairaanhoidon yksikössäkin thoraxkuvausten osuus oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 31 % (45 291/ ). Tämän kirjoituksen aihe on siis ainakin määrällisesti painava. Uusista kuvantamismenetelmistä etenkin tietokonetomografia (TT) on tuonut ennennäkemättömiä mahdollisuuksia thoraxkuvien perusteella diagnosoimatta jääneiden keuhkosairauksien perusteelliseen selvittelyyn. Jotta uusia menetelmiä voitaisiin käyttää tehokkaasti hyväksi, on käytännön lääkärien syytä tuntea niiden mahdollisuudet. Historiaa Miksi keuhkokuvia otetaan niin paljon? Röntgensäteiden tulo lääketieteeseen vuoden 1896 alussa oli vauhdikas tapahtuma silloisissa olosuhteissa. Jo puolen vuoden päästä keksinnön julkaisemisesta muuan lääkäri aloitti Bostonissa rintaontelon läpivalaisupraktiikan. Samana vuonna saatiin otetuksi myös thoraxkuvia, mutta niiden vaatima 20 minuutin valotusaika puolsi läpivalaisun käyttöä. Läpivalaisu säilyikin kuvaustekniikan kehityksestä huolimatta filmikuvauksen rinnakkaismenetelmänä pitkälle luvulle, ja vielä 1980-luvulla läpivalaisua käytettiin apututkimuksena erottamaan pleuraplakki keuhkovarjostumista. Thoraxkuvauksen merkityksestä ihmiskunnan hyvinvoinnille ei ole tehty yhtään tutkimusta. Alkuinnostus toki synnytti myös vastareaktiota. Jo 1898 julistettiin The Principles and Practice of Medicinessä, että»valtaosassa tutkimuksista thoraxkuva ei anna mitään lisää hyvään kliiniseen tutkimukseen». Jopa radiologisessa American Journal of Roentgenology (AJR) -lehdessä kehotettiin vielä 1915»kritisoimaan säälittä thoraxkuvausta, joka yrittää omia stetoskoopin ja perkussiosormen herkkyyden, nopeuden ja tarkkuuden». Diseases of the Chest and the Principles of Physical Diagnosis julisti 1918, että»röntgensäteistä on harvoin hyötyä Duodecim 2002;118:
2 sydän- tai keuhkosairauksien varhaisdiagnostiikassa. Röntgenologit kehuvat pystyvänsä tuberkuloosin varhaisdiagnostiikkaan, mutta se pidä paikkaansa». Vuonna 1921 AJR:ssä myönnettiin, että»viimeisten 20 vuoden aikana on saatu thoraxradiologiasta viitteitä siitä, että fysikaalisella tutkimuksella parhainkin käsin tehdyllä on joukko rajoituksia tarkkuuden suhteen» (Gurney 1995). Ilmeistä on, että thoraxkuvauksen varhainen ja valtaisa läpimurto johtui vallalle päässeestä uskosta teknologian kaikkivoipaisuuteen. Koneoppiuskolle oli hyvänä kylvömaana keuhkosairauksien yleisyys aikana, jolloin röntgenologia löi itsensä läpi: vuonna % kuolemantapauksista Yhdysvalloissa johtui tuberkuloosista. Samoihin aikoihin savukkeenpoltto yleistyi, mikä johti keuhkosyövän ja emfyseeman ilmaantuvuuden kasvuun. Lisäksi ensimmäinen maailmansota mahdollisti thoraxkuvien suruttoman oton ilman kustannusten pelkoa: rahat tulivat sotabudjetista. Tapa säilyi myöhemmin sairausvakuutuksen ansiosta (Gurney 1995). Vasta 1950-luvulla oivallettiin, että thoraxkuvaukseen liittyi interobserver error -ilmiö, joka oli järkytys koneuskolle luvulla todettiin thoraxkuvauksen epäherkkyys keuhkosyövän seulonnassa. Hiljattain on kiinnitetty huomiota thoraxkuvien anatomiseen kattamattomuuteen. Chotas ja Ravin (1997) laskivat, että keuhkojen pinta-alasta 43 % ja tilavuudesta 26 % jää luiden, välikarsinan ja pallean katveeseen. Thoraxkuvauksen suosio osoittaa, että sitä pidetään hyvänä keinona selvittää sydämen ja keuhkojen tila nopeasti ja halvalla. Tarkkaa aiheluetteloa saa kuitenkin turhaan hakea. Myös akuutin keuhkoputkitulehduksen hoitosuositusta laatineen ryhmän oli tyytyminen suosittamaan akuutissa yskässä thoraxkuvausta silloinkin»kun potilas sitä kovasti toivoo», koska keuhkokuumetta ei voida sulkea pois kliinisen kuvan perusteella (Honkanen ym. 1999). Thoraxkuvauksen uusia tuulia Thoraxin röntgenkuvaus on teknisesti haastava tutkimus. Valotustarpeessa on satakertainen ero vapaasti näkyvien keuhkonosien ja välikarsinan ja pallean katveisiin jäävien osien kesken. Tavanomainen filmi-vahvistinlevykuva on kompromissi: jos vapaat keuhkot valotetaan oikein, jää 40 % keuhkojen pinta-alasta katveeseen; jos katveet valotetaan oikein, menee 60 % keuhkoista mustaksi. Ongelmaa on ratkottu seuraavin ja 1990-luvuilla kehitetyin menetelmin. InSight-järjestelmässä vahvistinlevy-filmiyhdistelmässä on kaksi valottavaa elementtiä: toinen tarkkaa kuvausta varten ja toinen tasaamaan valotusta. AMBER-tekniikassa (advanced multiple beam equalization radiography) kuvattavaa aluetta pyyhkäistään ohuella röntgensädeviuhkalla, jossa on 20 vierekkäistä sektoria. Niistä jokaisen valotusarvoa ohjataan ajantasaisesti omalla valotusmittarilla, jolloin saadaan oikea valotus koko thoraxin alueelle. Digitaalinen radiografia on uudempaa tekniikkaa. Eri valmistajien tekniset ratkaisut poikkeavat toisistaan, mutta kaikille on ominaista vastaanottoelementtiin tulevan säteilyn absorptioerojen digitoitavuus ja mahdollisuus työstää kuvia kontrastin, tummuuden ja yksityiskohtien korostuksen suhteen. Nämä seikat laajentavat diagnostista kuva-alaa ja mahdollistavat entistä vähäisempien keuhkomuutosten havaitsemisen. AMBER- ja digitaalitekniikat vähentävät katveisuutta, ja vanhoissa kuvissa näkyvällä alueellakin olevat leesiot on helpompi huomata. AM- BERin valotuksentasausjärjestelmä toimii, menetelmän piirtotarkkuus on analogisen kuvan veroinen, ja mahdollinen säätövirhe voi olla vain yli- tai alivalotus, joka on helppo todeta ja korjata. AMBERin haittana on liian kapea filmi (30 %:lla suomalaisista miehistä molemmat sivusopet eivät mahdu filmille), minkä takia tarvitaan usein lisäkuva. Menetelmällä ei myöskään voida ottaa kuvia makuulla olevasta potilaasta, ja digitoimattomana kuvaa ei ole mahdollista jälkikäsitellä eikä arkistoida sähköisesti. Viimeksi mainitut ominaisuudet ovat digitaalikuvauksen suuria etuja. Haittana on kuvanmuodostuksen monimutkaisuus, jonka takia digitaalikuvauksella saatetaan saada myös paljon huonompia kuvia kuin vanhalla analogisella järjestelmällä. Esimerkiksi käyttämässämme Fujin digitaalikuvausjärjestelmässä on kymmenen ku- 1042
3 van kirkkauteen, jyrkkyyteen, reunamakorostukseen ja muihin seikkoihin vaikuttavaa parametria. Hajasäteily on digitaalikuvalle erityisen haitallista. Oda ym. (1996) ovatkin suositelleet kuvausjännitteen pienentämistä 100 kv:iin. Omien mittaustemme mukaan pehmeämpi säteily lisää kuitenkin sädeannoksen EU:n ohjeannoksen yli ainakin kookkailla potilailla jo pienennettäessä jännitettä totutusta kv:sta 110 kv:iin. Teho-osastopotilaiden kuvat ja muutkin makuukuvat otamme aina digitaalitekniikalla, ja niissä käytämme säderasituksen uhallakin 90 kv:n kuvausjännitettä, koska irtokasettien hilat ovat kiintotelineissä olevia harvalamellisempia ja siten huonommin hajasäteilyltä suojaavia. Aiemmin yleiset viistokuvat ja läpivalaisussa suunnatut lisäkuvat ovat jääneet informatiivisemman tietokonetomografian (TT) varjoon. Ns. translateraalikuvia (vaakasuorin sätein potilaan alaspäin olevasta kyljestä) otetaan vielä liikkuvan pleuranesteen osoittamiseksi ainakin omalla osastollamme, koska kaikututkimuksen mahdollisuutta ei ole käden ulottuvilla. Ulospuhallusvaiheen kuvia otetaan vielä esimerkiksi ilmarinnan toteamiseksi biopsian jälkeen. Tietokonetomografia Uusi TT-tekniikka nosti 1990-luvulla keuhkosairauksien diagnostisen kuvantamisen aivan uudelle tasolle. Spiraali- eli helikaalitekniikka mahdollisti koko keuhkojen katveettoman kuvauksen hengityksen pidättämisen aikana. Ohutleikekuvaus (high resolution computed tomography, HRCT) mahdollisti keuhkokudoksen kuvantamisen lähes makroanatomisen leikkeen tarkkuudella. Nimitys HRCT onkin spesifioitunut tarkoittamaan nimenomaan keuhkojen kuvausta. TT-kuvien jälkikäsittelyyn on tarjolla ohjelmia, jotka mahdollistavat moninaiset tulostukset aina virtuaaliendoskopiaa myöten A B C Kuva 1. Samasta keuhkojen varjoainetehosteisesta 2 mm:n spiraali-tt-kuvasarjasta työstettyjä kuvia. A) Sliding thin-slab MIN: 50 mm paksu pakkaleike kuvaa hyvin ilmatiet. B) Sama pakka esitettynä TT-angiografiana. C) Samasta kuvatiedostosta työstetty keuhkoputkiston kolmiulotteinen pintamalli. D) Virtuaalibronkoskooppinen näkymä samasta kuvatiedostosta. D Keuhkosairauksien uusia kuvantamisstrategioita 1043
4 (Suramo ym. 1997). Uusimmassa TT-tekniikan sovellutuksessa monirivitekniikassa leike muodostetaan useasta (yleisimmissä laitteissa neljästä) vierekkäisestä 0,5 2 mm:n paksuisesta osaleikkeestä, jolloin kuva muodostuu entistä pienemmistä perusyksiköistä ja on yksirivikuvaa yksityiskohtaisempi. Monirivileikkeistä voi myös työstää HRCT-kuvan, jolloin ei tarvita kahta kuvauskertaa, vaikka kuvauksen tarkoitus aiheellistaisi sekä spiraali- että ohutleikekuvaksen (kuvat 1 ja 2). Sanastoon (jutun lopussa) on koottu alan nykyistä käsitteistöä selityksin. Pelkistäen voidaan sanoa, että spiraalikuvat ovat paksuleikekuvia (nykyään 2 mm on jo aika paksu), jotka sopivat suurten keuhkoleesioiden ja nodulusten löytämiseen ja luonnehdintaan, esimerkkeinä keuhkosyövän diagnosointi ja luokittelu. Ilmateiden, verisuonten ja keuhkoputkien kuvaus endobronkiaalisten leesioiden löytämiseksi esimerkiksi veriyskän syytä etsittäessä tai bronkoskopiaa edeltävänä suuntaustutkimuksena ja keuhkoveritulpan kuvaus (TT-angiografia) ovat myös spiraali-tt:n aiheita. HRCT-kuvat ovat hienopiirtoalgoritmilla laskettuja ohutleikekuvia (1 1,5 mm), joita otetaan 1 2 cm:n välein ja joita käytetään tyypillisesti diffuusien keuhkosairauksien etsintään ja luonnehdintaan. Ohuiden leikkeiden haittana on pieninodulaarisen infiltraation huono näkyminen ja heikko kyky erottaa verisuonten poikkileikkaukset noduluksista, ja lisäksi HRCT aliarvioi emfyseeman astetta. Näiden haittojen takia paksuleikekuvausta tarvitaan usein HRCT:n täydentäjäksi (Padhani 1998). Kaiku- ja magneettikuvaus Kaikukuvauksella ei ole toistaiseksi keskeistä asemaa keuhkojen kuvantamisstrategioissa. Se soveltuu kuitenkin hyvin esimerkiksi pleuranmyötäisen keuhkopesäkkeen neulabiopsian ohjaukseen, soliskuoppien tutkimiseen keuhkosyövän levinneisyyden selvittelyssä sekä pleuranesteilyn selvittämiseen, näytteidenottoon ja kanavoimiseen pleuraeffuusioita aiheuttavien keuhkosairauksien yhteydessä. Magneettikuvauksella on toistaiseksi vain marginaalinen merkitys keuhkosairauksien diagnostiikassa. Sitä on käytetty keuhkosyövän infiltroivan kasvun erottamiseen ekspansiivisesta, A B Kuva 2. Yhden millimetrin ohutleikekuva (A) ja kymmenestä vierekkäisestä 1 mm:n leikkeestä koottu pakka (sliding thin-slab MIP) (B) näyttävät pieninodulaariset ja -tubulaariset rakenteet paremmin. 1044
5 ja tässä sen on raportoitu olevan TT:tä parempi. Menetelmien välinen paremmuus riippuu kuitenkin paljolti siitä, minkä sukupolven laitteita on vertailtu. Tietokonetomografia keuhkosairauksissa Keuhkosyövän etsintä. Laajat kliiniset tutkimukset osoittivat yli 20 vuotta sitten, että keuhkosyöpää ei kannata seuloa thoraxkuvin. TT:n katveettoman keuhkokuvan tarkkuus on antanut aiheen tarkastella keuhkosyövän seulontaa uudelleen. Ns. pieniannos-tt:llä (kuvausarvot kv / ma laitteen mukaan) on kuvattu suhteellisen pienin sädeannoksin (runsas 1/10 tavanomaisesta TT:stä) laajoja riskiryhmiä, etupäässä tupakoitsijoita (Henschke ym ja 2001, Boiselle ym. 2000, Kaneko ym. 2000, Aberle ym. 2001). Henschken ym. suorittamassa tupakoitsijan TT-seulonnassa löytyi tällä menetelmällä kolme kertaa enemmän keuhkonoduluksia, neljä kertaa enemmän keuhkosyöpiä ja kuusi kertaa enemmän luokan I keuhkosyöpiä kuin thoraxkuvauksella. Täten seulonta-tt voi olla hengen pelastava tutkimus niille, joiden syöpä havaitaan leikattavassa vaiheessa. Seulontaan liittyy kuitenkin koko joukko ongelmia. Ensinnäkin TT-seulaan tarttuu muitakin kuin syövästä johtuvia varjostumia Henschken ym. (1999) tuhannen potilaan sarjassa yli 200! Nämä saattavat aiheuttaa valtavasti lisätyötä ja -kustannuksia. Toiseksi TT on todennäköisesti huonompi menetelmä usein sentraalisesti sijaitsevien levyepiteelikarsinoomien seulontaan kuin periferiassa yleisempien adenokarsinoomien. Lisäksi hyvänlaatuisen erottaminen pahanlaatuisesta on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta ilman biopsiaa. Epäsymmetrisesti kasvavan syöpäkasvaimen koon kaksinkertaistumisvauhdin määritys voi myös olla vaikea. Kolmiulotteisen kuvantamisen on todettu lisäävän mittaustarkkuutta, mutta se vaatii erikoisohjelmia. Varjoainetehostus parantaa hilustuumorien löydettävyyttä ja antaa viitteitä perifeeristen löydösten hyvänlaatuisuudesta, mutta silloin ei enää ole kyse pieniannos-tt:stä. Ylidiagnostiikan ja tarpeettomien leikkausten riski on ilmeinen. Herää myös kysymys, onko tupakoimaton enemmistö valmis maksamaan tupakoivan vähemmistön keuhkosyöpäseulonnat. Suomessakin on näkynyt suunnitelmia asbestialtistukseen joutuneiden työntekijöiden joukkoseulonnoista, joiden kustannukset ovat helpommin hyväksyttävissä, mutta toistaiseksi ei ainakaan Oulussa ole päästy tarjouspyyntöä pitemmälle. Jos joku tupakoinnin vakaasti lopettanut tulisi kysymään kuvausohjelmaa keuhkosyövän pois sulkemiseksi tai mahdollisimman varhaiseksi toteamiseksi, antaisin seuraavan ohjeen, joka kylläkin perustuu enemmän päättelyyn kuin empiiriseen tietoon: Tehtäköön koko keuhkojen pieniannos-tt. Jos löytyy alle 5 mm:n nodulus sitä seurataan kolmen, kuuden, kahdentoista ja 24 kuukauden päästä toistetuilla kuvauksilla mm:n nodulusta joko seurataan tai siitä otetaan biopsianäyte, ja yli 10 mm:n nodulukseen sovelletaan jälkimmäistä menetelmää (Henschke ym. 1999, Boiselle ym. 2000). Koska alle 5 mm:n nodulusten erottaminen verisuonten poikkileikkauksista voi olla epävarmaa ja pienet arpeutumat ovat ikäihmisillä yleisiä, ensimmäisen vuoden tiheät seurannat olisivat varmaan yleisiä. OYS:n hinnoittelun mukaan yksi pieniannos-tt maksaisi saman verran kuin noin 40 savukeaskia. Itsestään selvää on, että kliinisessä keuhkosyöpäepäilyssä tehdään TT, jos thoraxkuva on normaali tai epäselvä. Tällöin emme epäröi antaa varjoainetta keuhkoporttien ja välikarsinan tilanteen tarkemmaksi visualisoimiseksi (kuva 3). Keuhkoputkien huolellinen arviointi monisuuntareformaatti- eli MPR-tekniikalla kuuluu myös protokollaamme (Perhomaa ym. 1997). TT:n on todettu vähentävän bronkoskopian tarvetta ja lisäävän sen jälkeen tehtyjen bronkoskopioiden osuvuutta (Laroche ym. 2000). Löydöksen mukaan tutkimusta voidaan saman tien jatkaa luokittelututkimuksena levinneisyyden selvittelyksi. Keuhkosyövän luokittelu. Todetun keuhkosyövän levinneisyystutkimukseksi suositellaan aina keuhkojen ja ylävatsan varjoainetehosteista tietokonetomografiaa (Mattson ym. 2001). Keuhkosairauksien uusia kuvantamisstrategioita 1045
6 A B Kuva 3. Varjoainetehostuksen vaikutus keuhkoportin kuvantamisessa. A) Varjoaineeton kuva. B) Varjoainekuva samasta kohdasta paljastaa selvästi keuhkoportin alaista keuhkolaskimoa puristavan kasvainkudoksen (nuolet). Aivojen TT- tai magneettikuvausta suositellaan vain, jos potilaan oireet ja kliiniset löydökset antavat aihetta. OYS:ssa aivojen TT kuuluu kuitenkin rutiiniohjelmaan, koska se on erittäin vähätöinen potilaan jo ollessa TT-laitteessa ja sen voidaan olettaa olevan verrattomasti tarkempi kuin kliininen tutkimus. Lisäksi tutkimuksemme mukaan aivometastaasien löydöstaajuus (4,6 %) ei paljonkaan poikkea kaikkien ylävatsan elinten yhteenlasketusta metastaasitaajuudesta (6,1 %) keuhkosyövän leikattavuusarvioon tulleilla potilailla. Kaikki toteamamme aivometastaasit olivat ennalta arvaamattomia (Lähde ym. 1990) (taulukko 1). Keuhkosyövän levinneisyystutkimus on tyypillisesti spiraali-tt:n aluetta, mutta HRCT:stä Taulukko 1. Keuhkosyövän luokittelun tietokonetomografiaohjelma (OYS:n käytäntö). Peruskuvaukset Reformaatit ja lisäkuvaukset Keuhkojen natiivi-tt MPR: keuhkoputkien (5 mm:n spiraali-tt) suhde tuumoriin Ylävatsan natiivi-tt Myöhennetty tehostus (5 mm:n spiraali-tt) (3 4 min): hyvän- ja pahanlaatuisen erottelu Välikarsinan tehosteinen TT HRCT: kasvaimen suhde (3 5 mm:n spiraali-tt) lohkorajaan Ylävatsan tehosteinen TT (5 mm:n spiraali-tt) Pään tehosteinen TT (yksittäisleikkeet) MPR = monisuuntareformaatti HRCT = ohutleike-tt on hyötyä lohkorajaan infiltroitumisen ja sen myötä leikkauksen laajuuden arvioinnissa. Thoraxin TT-sarjasta työstetään tavallisesti tarkoituksenmukaiset MPR-kuvat esimerkiksi tuumorin ja bronkuksen suhteiden selvittelyyn, josta voi olla hyötyä bronkoskooppisten näytteiden otossa. Keuhkosyöpää ei aina ole varmistettu ennen TT-tutkimusta. Varmimpana hyvänlaatuisuuden osoituksena pidetään nykyään keuhkokudoksen ympäröimän noduluksen tehostumista varjoaineella vähemmän kuin 15 HU 3 5 minuutissa varjoaineruiskutuksen jälkeen (Swensen ym. 2000). Tämän takia myöhennetty tehostuskuvaus lisätään ohjelmaan tarvittaessa. Lausunnossa pyritään antamaan TNM-luokitus ja arvioimaan leikkausmahdollisuus ylipäätään ja leikkauksen tarpeellinen laajuus (lohkon vai keuhkon poisto). Tutkimuksemme mukaan TT:n perusteella leikkauskelpoisiksi (luokat I ja II) tai potentiaalisti leikkauskelpoisiksi (luokka IIIA) luokitelluista kasvaimista 86,6 % ja 63 % saatiin radikaalisti resekoiduiksi ja leikkauksen tarpeellinen laajuus oli arvioitu oikein 81,3 %:ssa (Lähde ym. 1991). Käsite»potentiaalisti leikattavissa oleva» on tarpeen, koska TT:llä ei voida erotella luotettavasti imusolmukkeiden metastaattista ja reaktiivista kasvua eikä kasvaimen ekspansiivista ja infiltratiivista kasvua. Lopullisen leikkauspäätöksen teko on ryhmätyötä, johon osallistuvat OYS:ssa radiologin lisäksi keuhkosairauksien, syöpätautien ja keuhkoki- 1046
7 rurgian asiantuntijat, kuten suositellaan (Hyer ja Silvestri 2000). Keuhkoembolia. Viimeisen vuosikymmenen aikana spiraalitekniikalla tehty TT-angiografia on saavuttanut yleisen hyväksynnän keuhkoembolian parhaana tutkimusmenetelmänä. Nykyaikaisella monirivi-tt:llä tehtynä tutkimus vetää tarkkuudeltaan vertoja hyvin digitaaliangiografialle (Remy-Jardin ja Remy 1999, Baile ym. 2000). Saatavuutensa ja helpon tekniikkansa takia TT-angiografia onkin osoittautunut oivaksi päivystäjän avuksi keuhkoveritulppaa epäiltäessä ja madaltanut tutkimukseen lähettämisen kynnystä (Vuolio ym. 1998). Se on teknisesti helppo, ja sillä päästään näkemään tarkasti keuhkovaltimoiden tila pitkälle periferiaan (kuva 4). Keuhkojen HRCT. Hienopiirtoalgoritmilla lasketut 1 mm:n (enintään 1,5 mm) poikkileikekuvat mahdollistavat keuhkojen aiempaa paremman anatomisen kuvantamisen sekundaarilobulusten tasolle asti (Majurin 1993) (kuva 5). Interstitiaali- ja alveolaariödeema näkyvät bronkovaskulaarikimppujen ja lobulusväliseinien paksuuntumisena ja lobulusten mattalasivarjostumana. Kroonistuva keuhkovaurio ilmenee sairauden mukaan lineaarisena, retikulaarisena, kystisena tai nodulaarisena kuvioituksena tai konsolidaationa (Naidich ym. 1999). Konsolidaatio tarkoittaa muun kuvioituksen kokonaan peittävää varjostumaa vastakohtana läpikuultavalle mattalasille. Luettelo keuhkosairauksista, A B Kuva 4. Keisarileikkauksen jälkeinen vasemman alalohkon segmenttivaltimoon kiilautunut embolus. A) Aksiaalikuva (nuoli). B) Angiografianomainen reformaatti näyttää paremmin emboluksen (nuoli) anatomisen sijainnin. Kuva 5. Ohutleikekuva vasemmasta alalohkosta. Interstitiaaliödeeman turvottamat lobulusväliseinät näkyvät verkkomaisena kuvioituksena (nuolet). Lohkoraja näkyy pitempänä juovana (isot nuolet). Keuhkoputki ja valtimo muodostavat ns. sinettisormuskuvion (käyrä nuoli). Keuhkosairauksien uusia kuvantamisstrategioita 1047
8 Taulukko 3. Keuhkojen ohutleike-tt:n aiheet (Webb ym. 2001). Keuhkomuutoksen havaitseminen oireisella potilaalla, jonka thoraxröntgenlöydös on normaali tai epäselvä Diagnoosi tai sen vaihtoehtojen rajaaminen Taudin aktiivisuuden määrittäminen Veriyskän syyn selvittely Optimaalisen biopsiapaikan määrittäminen joissa HRCT on tieteellisissä julkaisuissa osoitettu tavallista röntgenkuvausta sensitiivisemmäksi, on seuraava: idiopaattinen keuhkofibroosi, reumaan liittyvät keuhkosairaudet, skleroderma, lääkeainereaktiot, säteilyreaktiot, asbestoosi, lymphangitis carcinomatosa, hematogeeniset metastaasit, bronkioloalveolaarinen karsinooma, sarkoidoosi, beryllioosi, silikoosi, kaivostyöläisten pneumokonioosi, keuhkokuume, tuberkuloosi, muut mykobakteeri-infektiot, immunosuppressoitujen potilaiden infektiot, septinen embolisaatio, hypersensitiivisyyspneumoniitti, deskvamoiva interstitiaalinen pneumoniitti, respiratorinen bronkioliitti, Pneumocystis carinii -keuhkokuumme, langerhansinsoluhistiosytoosi, lymfangioleiomyomatoosi, emfyseema, bronkusten anomaliat ja bronkiektasiat, kystinen fibroosi, bronchiolitis obliterans ja Swyer Jamesin oireyhtymä (Webb ym. 2001). Valitettavasti HRCT:n sensitiivisyys on paljon parempi kuin spesifisyys eli kyky osoittaa yksiselitteinen diagnoosi. Usein löydös sopii moneen sairauteen. On kuitenkin olemassa luettelo sellaisista sairauksista, joissa voidaan päästä oikeaan diagnoosiin yhdistämällä HRTC- ja kliiniset löydökset (taulukko 2). HRCT:n aiheet keuhkosairauksia epäiltäessä on kiteytetty taulukkoon 3 (Webb ym. 2001). Muistettakoon, että HRCT on aiheellinen nimenomaan diffuuseissa keuhkosairauksissa, joissa siitä voi olla ratkaiseva apu taudin havaitsemisessa, diagnosoinnissa tai diagnoosimahdollisuuksien rajaamisessa sekä taudin aktiivisuuden arvioinnissa ja edustavan biopsiapaikan arvioinnissa (kuva 6). Lisäksi se kuuluu veriyskän tutkimusstrategiaan, jos thoraxlöydös ei selvitä syytä. HRCT-kuvaukset tehdään 1 mm:n aksiaalileikkeinä 1 2 cm:n välein potilaan ollessa selällään keuhkot vedettyinä täyteen ilmaa. Uloshengityksen jälkeiset kuvat kuuluvat oleellisina tutkimusohjelmaan, koska niillä voi erotella bronkiolaarisia, vaskulaarisia ja infiltratiivisia tauteja toisistaan (kuva 7) (Stern 1995). Jos keuhkojen takaosissa on vähänkin varjostumaa, potilas kuvataan myös vatsallaan atelektaasien erottamiseksi todellisista keuhkomuutoksista. Omassa käytännössämme HRCT-tä täydennetään tarvittaessa spiraalikuvauksella, josta tehdään tarkoituksenmukaisia prosessointeja, esim. MPR, MIP- tai MIN-slab-kuvia. Osastollamme on kehitetty menetelmä keuhkojen alveolaarisen ilmapitoisuuden objektiiviseen mittaukseen (Perhomaa ym. 2000). Siitä odotetaan olevan hyötyä infiltratiivisten ja yli-ilmavien prosessien erotusdiagnostiikassa. Taulukko 2. Taudit, joissa ohutleike-tt yhdistettynä kliinisiin tietoihin voi antaa spesifisen diagnoosin (Webb ym. 2001). Keuhkofibroosi Sarkoidoosi Lymphangitis carcinomatosa Hypersensitiivisyyspneumoniitti Silikoosi ja hiilikaivospneumokonioosi Langerhansinsoluhistiosytoosi Lymfangioleiomyomatoosi / tuberoosi skleroosi Emfyseema Bronkiektasiat Infektioperäinen bronkioliitti Pneumocystis carinii -keuhkokuume Kaposin sarkooma Kuva 6. Ohutleikekuva alalohkojen kohdalta. Keuhkoissa on laajalti pieniretikulaarista ja mattalasivarjostusta ja lievää bronkovaskulaarikimppujen deformoitumista. Löydös sopii akuutin keuhkovaurion kroonistuneeseen vaiheeseen. Biopsia viittasi allergiseen alveoliittiin, johon TT-löydöskin sopii ja jonka hoitokokeilu varmisti. AMBER-tekniikalla otettu thoraxkuva oli normaali. 1048
9 Kuva 7. Ohutleike-TT uloshengityksen jälkeen. Pienten ilmateiden sairaudesta ja ahtaudesta johtuva ilmansalpaus näkyy etenkin oikeassa alalohkossa tummina, yli-ilmastoituneitna segmentteinä. Kuvantamisohjauksiset keuhkobiopsiat Keuhkobiopsioiden tarpeesta syntyy helposti vilkas väittely. Onko ylipäätään järkevää ottaa näytettä noduluksesta, joka kuitenkin poistetaan? Onko negatiivinen eli ei-pahanlaatuisesta löydöksestä kertova biopsiavastaus luotettava? Helpoin ja turvallisin tapa on ottaa sytologinen näyte ohuella (0,7 mm) neulalla syöväksi epäillystä kohteesta. Koska aiheena kuitenkin usein on hyvänlaatuisen löydöksen erottaminen syövästä, olisi histologinen näyte suotavampi. Siitä voidaan tunnetusti myös tyypittää luotettavammin malignooma, mikä taas voi olla ratkaisevaa ei-kirurgisen hoitolinjan valinnalle. Hiljattain on esitetty hyviä perusteita histologisten eli paksuneulanäytteiden oton puolesta (Lopez-Hänninen ym. 2001). Niiden rohkaisemina olemme ruvenneet ottamaan paksuneulanäytteitä. Nämä näytteet otetaan koaksiaalitekniikalla: ohjainneula viedään ensin kohteen pintaan TT-ohjauksessa, ja sen kautta kohdistetaan varsinainen laukaisimella varustettu näyteneula. Epäonnistumisen varalta otamme myös ohutneulanäytteet samasta reiästä (kuva 8). Jos kohde on kiinni pleurassa, suosimme kaikuohjausta, joka on TT-ohjausta keveämpi menetelmä. Paksuneulabiopsiaa voidaan soveltaa myös diffuuseihin keuhkosairauksiin (Lohela ym. 1994), mutta itse olemme suosineet thoraxkirurgien suorittamaa torakoskooppista näytteenottoa, koska siihen Kuva 8. TT-ohjauksinen keuhkobiopsia. Oikeassa alalohkossa oli pieni pleuran myötäinen nodulus, joka ei tehostunut varjoaineella. Kuvassa näkyvän ohjainneulan kautta aspiroitiin ohutneulanäyte (tulos L 0), ja leikkaavalla neulalla otettiin histologinen näyte. Patologin mukaan kyseessä on tuberkuloottinen, tulareeminen tai mahdollisesti reumakyhmyn aiheuttama granulooma. Potilas oli toissa kesänä sairastanut tularemiapneumonian. Ryhmätyönä diagnoosiksi saatiin tularemiagranulooma, ja potilas säästyi leikkaukselta. on ollut kapasiteettia ja se on näkökontrolloituna neulabiopsiaa turvallisempi. Tulevaisuudennäkymiä Röntgen- ja tietotekniikan kehitys johtaa yhä tarkempiin kuvausmenetelmiin: TT-kuvien leikepaksuus ohentuu ja erilaiset reformaattikuvat tulevat yhä enemmän anatomista leikettä vastaaviksi ja prosessoinnit yhä nopeammiksi. Virtuaaliendoskopiat ovat vilkkaan tieteellisen tutkimuksen kohteena. Virtuaalibronkoskopia ei ole vielä saavuttanut mainittavaa asemaa, koska sillä ei voida erottaa hyvänlaatuista muutosta pahanlaatuisesta eivätkä radiologit ole tottuneet bronkoskooppiseen orientoitumiseen. Virtuaalikuvantamisesta tilavuussävytys -tekniikkaan (volume rendering) yhdistettynä on kongresseissa nähty henkeäsalpaavan upeita kuvia, joissa eri elinten suhteet toisiinsa ovat tarkasti nähtävissä. Niistä odotetaan olevan hyö- Keuhkosairauksien uusia kuvantamisstrategioita 1049
10 tyä keuhkoputkien ja -verisuonten anomalioiden ja vammojen diagnosoinnissa ja hoidon suunnittelussa. Tällaisella tekniikalla voidaan myös ajatella yhdistettävän virtuaalibronkoskooppinen näkymä keuhkoputken ulkopuoliseen anatomiaan, jolloin bronkoskopisti voisi entistä turvallisemmin suunnata biopsian keuhkoputken seinämän läpi (Remy ym.1998, Lawler ja Fishman 2001). Tietotekniikkaa on kehitetty myös tunnistamaan thoraxkuvasta patologisia noduluksia. Tuloksia pidetään lupaavina, ja näiden menetelmien ennustetaan lisäävän diagnostista tarkkuutta (MacMahon ym. 1999). Omia kokemuksia tässä mainituista tutkimusmenetelmistä meillä ei vielä ole. Huomioita ja suosituksia Thoraxkuvauksen aiheita ei ole yli sadan käyttövuoden aikana kirjattu täsmällisesti. Uusimpienkaan AMBER- ja digitaaliperusteisten thoraxkuvien diagnostista hyötyä ei ole tieteellisin sarjoin perusteltu, mutta on itsestään selvää, että parempi näkyvyys parantaa havaintotarkkuutta. Thoraxradiologinen yhdistys Fleischner Society ennustaa, että tulevaisuus on digitaalitekniikan entistä perusteellisemmassa hyödyntämisessä aiempaa loistokkaammin kuvin ja entistä paremmin mahdollisuuksin työstää ja analysoida näkymää tietokoneen näytöllä (Ravin 1998). Thoraxkuvauslaitteet täytyy nykyaikaistaa vanhan kaluston kuluessa loppuun, koska thoraxkuvaus on puutteineenkin yhä mitä keskeisintä röntgendiagnostiikkaa. Esimerkiksi keuhkopöhö on ennakoitavissa thoraxkuvasta ennen stetoskoopilla kuultavia rahinoita (Ketai ja Godwin 1998), ja on toistuvasti osoitettu, että stetoskoopilla tehty keuhkokuumediagnoosi on epäluotettava (Osmer ja Cole 1966, Metlay ym. 1997). Myös ajanmukainen TT-laitekanta on keuhkojen kuvantamisdiagnostiikan kansainvälisellä tasolla pysymisen elinehto. Laitteiden kalleuden takia olisi pohdittava, mille sairaanhoidon portaalle mitäkin välineistöä hankitaan, jottei osteta vähälle käytölle jäävää tavaraa mutta turvataan keuhkojen ajantasainen kuvantaminen valtakunnan kaikkiin osiin. Olemme laskeneet, että keuhkojen HRCT vastaa sädeannokseltaan noin viittä thoraxkuvausta. Spiraali-TT:n annos on suurempi. Uudet EU-ohjeet velvoittavat lääkärin punnitsemaan säteilyvaaraa hyötyyn suhteutettuna. Tätä on kuitenkin yleensä käytännössä mahdotonta tehdä, koska röntgendiagnostisten efektiivisten sädeannosten»richterin asteikko» puuttuu. Tämä puute pitäisi korjata mitä pikimmin. Otettakoon kuitenkin huomioon, että ensimmäinen TT voi tehdä lisäkuvaukset tarpeettomiksi. Lopuksi Keuhkosyövän löytyminen TT:llä neljä kertaa ja keuhkokuumeenkin puolitoista kertaa useammin uusiinkin thoraxkuvaustekniikoihin verrattuna (Syrjälä ym. 1998) osoittaa, ettei thoraxkuvaus ole niin hyvä menetelmä kuin innokkaimmat 100 vuotta sitten uskoivat. Toisaalta Kuva 9. Ohutleike-TT nuorehkon naisen keuhkon ala- ja keskilohkosta. Löydöksenä laajoja panlobulaarisen emfyseeman aiheuttamia onteloita. Löydöksen tyyppi ja sijainti antoivat aiheen epäillä alfa 1 -antitrypsiinin puutostilaa, joka todettiinkin laboratoriokokein. Potilaalla oli ollut vuosikausia astmadiagnoosi. 1050
11 TT:kään ei ole ongelmaton, mitä osoittaa esimerkiksi väärien positiivisten löydösten määrä keuhkosyövän seulonnoissa. Pitkä lista hyödyistä kuitenkin vakuuttaa, että TT eri sovelluksin on todella merkittävä tekijä keuhkosairauksien diagnoosiketjussa. Konkreettisia strategiaketjuja on kuitenkin esitetty vain akuutin keuhkoembolian diagnostiikkaan ja nekin ovat radikaalisimmillaan pelkistyneet yhteen nuoleen: tee TT-angiografia. Keuhkosairauksien TT on niin uusi asia, ettei kenelläkään ole vielä sukupolven mittaista kokemusta alalta, ja kokeneimmatkin lienevät vielä oppimiskäyränsä nousevalla osalla. Näin ollen on tyytyminen suosittamaan viisasta harkintaa keuhko-oireisen potilaan tutkimusstrategiaa suunniteltaessa. Jos epäillään potentiaalisesti vaarallista keuhkosairautta, kuten syöpää, fibroosia tai allergista alveoliittia, tai ollaan kahden kolmen vaiheilla esimerkiksi astman, bronkioliitin ja emfyseeman (kuva 9) on epäloogista pysäyttää kuvausketju normaaliin tai epäselvään thoraxlöydökseen. Asianmukaisesti tehty TT voi olla diagnostinen tai ainakin paljon varmemmin pois sulkeva kuin thoraxkuvaus. Strategia on lyhyesti seuraava: kliinikko lähettää thoraxkuvauksen jälkeen epäselväksi jääneen keuhko-oireisen potilaan tietokonetomografiaan, radiologi valitsee TT-ohjelman, diagnoosi tehdään, ja mahdolliset jatkotutkimukset valitaan yhteistyössä verraten keskenään kliinisiä ja TT-diagnoosimahdollisuuksia. Kirjallisuutta Aberle DR, Gamsu G, Henschke CI, Naidich DP, Swensen SJ. A consensus statement of the Society of Thoracic Radiology: screening for lung cancer with helical computed tomography. J Thorac Imag 2001;16:65 8. Baile EM, King GG, Müller NL, ym. Spiral computed tomography is comparable to angiography for the diagnosis of pulmonary embolism. Am J Respir Crit Care Med 2000;161: Boiselle PM, Ernst A, Karp DD. Lung cancer detection in the 21st century: potential contributions and challenges of emerging technologies. AJR 2000;175: Chotas HG, Ravin CE. Chest radiography. Radiology 1997;204: Gurney JW. Why chest radiography became routine? Radiology 1995; 195: Henschke CI, McCauley DI, Yankelevitz DF, ym. Early lung cancer action project: overall design and findings from baseline screening. Lancer 1999:354: Henschke CI, Naidich DP, Yankelevitz. DF, ym. Early lung cancer project: initial findings on repeated screenings. Cancer 2001;92: Honkanen V, Herva E, Kujala P, ym. Äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitosuositus. Duodecim 1999;115: Hyer JD, Silvestri G. Diagnosis and staging of lung cancer. Clins Chest Med 2000;21: Kaneko M, Kusumoto M, Kobayashi T, ym. Computed tomography screening for lung carcinoma in Japan. Cancer 2000;89: Ketai LH, Godwin JD. A new view of pulmonary edema and acute respiratory distress syndrome. J Thorac Imag 1998;13: Laroche C, Fairbairn I, Moss H, ym. Role of computed tomographic scanning of the thorax prior to bronchoscopy in the investigation of suspected lung cancer. Thorax 2000;55: Lawler LP, Fishman EK. Multi-detector row CT of thoracic disease with emphasis on 3D volume rendering and CT angiography. Radiographics 2001;21: Lohela P, Tikkakoski T, Ammala K, Strengell L, Suramo I, Repo UK. Diagnosis of diffuse lung disease by cutting needle biopsy. Acta Radiol 1994;35: Lopez-Hänninen E, Vogl TJ, Ricke J, Felix R. CT-guided percutaneous core biopsies of pulmonary lesions. Diagnostic accuracy, complications and therapeutic impact. Acta Radiol 2001;42: Lähde S, Päivänsalo M, Rainio P. CT for predicting the resectability of lung cancer. Acta Radiol 1991;32: Lähde S, Päivänsalo M, Rainio P, Merikanto J, Kärkölä P. Assessing resectability of lung cancer: the role of computed tomography of the mediastinum, upper abdomen and head. Eur J Radiol 1990; 10: MacMahon H, Engelman R, Behlen FM, ym. Computer-aided diagnosis of pulmonary nodules: results of a large-scale observer test. Radiology 1999;213: Majurin M-L. Keuhkojen ohutleikekuvaus. Duodecim 1993;109: Mattson K, Kyösola K, Lammi U-K, ym. Keuhkosyövän hoitosuositus. Duodecim 2001;117: Metlay JP, Kapoor WN, Fine MJ. Does this patient have communityacquired pneumonia? Diagnosing pneumonia by history and physical examination. JAMA 1997;278: Naidich DP, Webb WR, Müller NL, Zerhouni EA, Krinsby GA, Siegelman SS. Computed tomography and magnetic resonance of the thorax. Luku 6. Lippincott-Raven Perhomaa M, Lähde S, Rossi O, Suramo I. Helical CT in evaluation of the bronchial tree. Acta Radiol 1997;32: Perhomaa M, Jauhiainen J, Lähde S, Ojala A, Suramo I. CT lung densitometry in assessing intralobular air content. An experimental and clinical study. Acta Radiol 2000;41: Oda N, Nakata H, Murakami S, Terada K, Nakamura K, Yoshida A. Optimal beam quality for chest computed radiography. Invest Radiol 1996;31: Osmer JC, Cole BK. The stetoscope and roentgenogram in acute pneumonia. South Med J 1966;59:75 7. Padhani AR. Spiral CT: thoracic applications. Eur J Radiol 1998;28:2 17. Remy J, Remy-Jardin M, Artaud D, Fribourg M. Multiplanar and threedimensional reconstruction techniques in CT: impact on chest diseases. Eur Radiol 1998;8: Remy-Jardin M, Remy J. Spiral CT angiography of the pulmonary circulation. Radiology 1999;212: Stern EJ, Swensen SJ, Hartman TE, Frank MS. CT mosaic pattern of lung attenuation: distinguishing different causes. AJR 1995;165: Suramo I, Talala T, Karhula V, Lähde S, Oikarinen J. Tekotodellisuus radiologiassa. Duodecim 1997;113: Swensen SJ, Viggiano RW, Midthun DE, ym. Lung nodule enhancement at CT: multicenter study. Radiology 2000;214: Syrjälä H, Broas M, Suramo I, Ojala A, Lähde S. High-resolution computed tomography in community-acquired pneumonia. CID 1998;27: Webb WR, Müller NL, Naidich DP. High resolution CT of the lung. 3. painos. Luku 10. Lippincott, Williams & Wilkins Vuolio S. Lähde S, Kostamovaara P, Kallio R, Syrjälä H, Haukipuro K. Tietokonetomografiasta oiva apu keuhkoembolian diagnostiikkaan. Duodecim 1998;114: SEPPO LÄHDE, dosentti seppo.lahde@ppshp.fi OYS:n radiologian klinikka PL 50, OYS 1051
Milloin röntgenkuvaus riittää keuhkosairauksien diagnostiikassa?
Näin tutkin Ritva Järvenpää, Kirsi Laasonen, Seppo Saarelainen ja Seppo Soimakallio Milloin röntgenkuvaus riittää keuhkosairauksien diagnostiikassa? Rintakehä on yleisin ihmiskehon kuvantamiskohde, ja
LisätiedotKeuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010
Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)
LisätiedotKeuhkojen HRTT: kuvausprotokollia, anatomiaa ja sanastoa. thoraxradiologi Helena Lauri
Keuhkojen HRTT: kuvausprotokollia, anatomiaa ja sanastoa thoraxradiologi Helena Lauri 16.3.2017 Kuvausprotokollat 1/10 HRTT perinteinen harvoin leikkein kuvattava HRTT noin 1 mm paksuiset leikkeet 10 mm
LisätiedotESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa
ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää
LisätiedotMiten katson lapsen keuhkokuvaa
Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,
LisätiedotUudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa
Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotThorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot
THX1 kuvantulkinta 2013 SISÄLTÖ Thorax NSO thorax-kuvauksen indikaatiot ja tekniikka (makuu- ja pystythorax) thorax-kuvan systemaattinen analysointi thorax-lausunnon komponentit nenän sivuonteloiden röntgenkuvauksen
LisätiedotDGN KUVANTAMISMENETELMÄT, NIIDEN FYSIKAALISET PERUSTEET, TEKNIIKAT JA KÄYTTÖ DIAGNOSTIIKASSA JA KLIINISTEN ONGELMIEN SELVITTELYSSÄ
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Radiologian opetus 2016-2017 Keskeisyys Taso Toteutuminen RyhmäOpetus Johdanto (J=pakollinen
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotIAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu
IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu Fibrotisoivien keuhkosairauksien patologia Paavo Pääkkö Peruskäsitteitä Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) = tarkoitetaan fibrotisoivaa keuhkosairautta, jolla tyypilliset
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotK euhkojen ohutleiketietokonetomografialla
Helena Lauri Keuhkojen ohutleiketietokonetomografian käyttöaiheet ja diagnostiikka Ohutleiketietokonetomografia (HRTT) on keuhkokuvaa tarkempi tutkimusmenetelmä keuhkokudoksen ja ilmateiden sairauksien
LisätiedotThoraxkuvan tulkinta Markus Sormaala radiologian ylilääkäri
Thoraxkuvan tulkinta 4.9.2019 Markus Sormaala radiologian ylilääkäri Yhteenveto Natiivikuva on tärkein thoraxin kuvausmenetelmä Hyvä lähete ja kliininen korrelaatio on ensiarvoisen tärkeä Kuvien tarkastelun
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotTupakoinnin tiedetään johtavan sekä keuhkoahtaumatautiin. Tupakoitsijan interstitiaalinen keuhkosairaus. Katsaus
Katsaus MARJUKKA MYLLÄRNIEMI JA VUOKKO KINNULA Tupakoitsijan interstitiaalinen keuhkosairaus Tupakointi altistaa keuhkosyövän ja keuhkoahtaumataudin lisäksi myös harvinaisemmille keuhkosairauksille. Tupakointiin
LisätiedotKeuhkojen interstitiumin muutokset
THX4 kuvantulkinta 2013 Keuhkojen parenkyymisairaudet Radiologian oppikirjan sivut 132-159 Yleislääkärin lääkä i tunnistettavat t tt t keuhkojen parenkyymisairaudet Emfyseema Sarkoidoosi Idiopaattiset
LisätiedotMilloin otan lapselta keuhkokuvan?
Matti Korppi ja Raija Seuri Milloin otan lapselta keuhkokuvan? Keuhkokuvaus on yleisin lapsille tehty röntgentutkimus. Sen yleisimmät aiheet ovat vaikean keuhkokuumeen diagnostiikka, keuhkokuumeen komplikaatioiden
LisätiedotOikeutusoppaan esittelyä
Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Keuhkojen tietokonetomografialla ohjatut ohutneulabiopsiat
ALKUPERÄISTUTKIMUS Keuhkojen tietokonetomografialla ohjatut ohutneulabiopsiat Matti Isokangas, Tapani Tikkakoski, Anna-Lena Autio, Hannu Tuominen, Pekka Nikula ja Timo Keistinen Tutkimuksessa analysoitiin
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotDiffuusit keuhkoinfiltraatit radiologiasta klinikkaan
Riitta Kaarteenaho ja Airi Jartti KEUHKOSAIRAUDET ONGELMALÄHTÖISESTI Diffuusit keuhkoinfiltraatit radiologiasta klinikkaan Keuhkojen interstitiaalisten sairauksien diagnostiikka on haasteellista. Sen pitäisi
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotPölykeuhkosairaudet. IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB
Pölykeuhkosairaudet IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB Pölykeuhkosairaudet Keuhkon reaktiomalli Pölymakulat (mineral dust small airway disease) Obliteroiva bronkioliitti Diffuusi alveolivaurio
LisätiedotUusia tuulia keuhkofibroosien luokittelussa, diagnostiikassa ja hoitovaihtoehdoissa. Vuokko Kinnula ja Pentti Tukiainen
Katsaus Uusia tuulia keuhkofibroosien luokittelussa, diagnostiikassa ja hoitovaihtoehdoissa Vuokko Kinnula ja Pentti Tukiainen Idiopaattinen keuhkofibroosi on harvinainen mutta ilmeisesti yleistymässä
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotLeena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen
Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee
LisätiedotKoulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka
TAMPEREEN YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS ABDOMINAALIRADIOLOGIA/RADIOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka Tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on laaja tietämys
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotRADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet
RADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet YO KOULUTUSPAIKAT OSASTOT Sivu THORAX Röntgen 1 Meilahti 2 VATSA Röntgen 2 Mei 3 KORVA Röntgen 2 Mei 4 URO Röntgen 2 Mei 5 ANGIO Röntgen 3 Mei
LisätiedotSpondylartropatioiden moderni kuvantaminen
Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen Antti Lamminen osastonylilääkäri HUS Kuvantaminen, HYKS Meilahden sairaala Kuvantamislöydökset ovat aina olleet oleellisessa roolissa selkärankareuman ja muiden
LisätiedotNatiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa?
Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? EL Sannamari Lepojärvi OYS Taustaa Yli 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta vuonna 2008. (STUK
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotLOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi
Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi Ilmoittautunut koulutusohjelmaan / /201 Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi Yhteystiedot Tervetuloa erikoistumaan keuhkolääkäriksi!
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotPrimovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta
LisätiedotKuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!
Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotHarvinaiset sairaudet Euroopassa
Harvinaiset sairaudet Euroopassa Helena Kääriäinen 5.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Euroopan unionin suositus toimista harvinaisten sairauksien alalla (suositus 2009/C 151/02) kansallinen ohjelma osaamiskeskukset
LisätiedotLevinneisyyden ja leikkauskelpoisuuden arvionti keuhkosyövässä Heikki Koskela
Levinneisyyden ja leikkauskelpoisuuden arvionti keuhkosyövässä 12.10.2017 Heikki Koskela Sidonnaisuudet Heikki Koskela Dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Päätoimi Ma professori, keuhkosairaudet,
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotLääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen
Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotTeini-ikäisen pojan toistuvat keuhkokuumeet
Juho E. Kivistö, Irmeli Hietaranta, Mikko Arola, Anssi Lagerstedt, Susanne Kapanen, Satu Tommola ja Vesa Eskola TAPAUSSELOSTUS Teini-ikäisen pojan toistuvat keuhkokuumeet Keuhkokuume on yleinen lasten
LisätiedotVentilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.
1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV
LisätiedotIsotooppilääketieteen TT oppaan esittely
Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti
LisätiedotPerusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot
Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa
LisätiedotIdiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS
Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotKeuhkosyövän seulonta
Keuhkosyövän seulonta Vesa Kataja Kliinisen onkologian dosentti Johtajaylilääkäri, KSSHP Keuhkolääkäripäivät 16.-17.3.2017 TAMPERE Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotPEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite
PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotThorax: Vakavat päivystysongelmat,
KEUHKORADIOLOGIAA SISÄLTÖ Keuhkojen kliinistä anatomiaa ja fysiologiaa kuvantamisen kannalta L3k 2013 Keuhkojen kuvantamismenetelmät t natiivi-thorax, t a UÄ, TT ja HRTT ja MK ja niiden käyttö tautidiagnostiikassa
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotTuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015
Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto
MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto MIKSI MAMMOGRAFIASEULONTAAN? Rintasyöpä on yleisin naisten sairastama syöpä Suomessa. Vuosittain todetaan
LisätiedotRintojen kuvantaminen. Rintasyöpä. Rintakuvantaminen HUSalueella LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen
Rintojen kuvantaminen LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen Rintasyöpä Rintasyöpää n. 4700 / v. Suomessa. Naisten yleisin syöpä 1960-luvulta lähtien, määrä lisääntyy
LisätiedotTAPAUSSELOSTUS. Keuhkojen tietokonetomografiasta oiva apu keuhkoembolian diagnostiikkaan
TAPAUSSELOSTUS Keuhkojen tietokonetomografiasta oiva apu keuhkoembolian diagnostiikkaan Saija Vuolio, Seppo Lähde, Päivi Kostamovaara, Raija Kallio, Hannu Syrjälä ja Kari Haukipuro Keuhkoembolia on tavallinen
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotTietokonetomografia maha-suolikanavan diagnostiikassa. Seppo Lähde ja Ilkka Suramo
Näin tutkin Tietokonetomografia maha-suolikanavan diagnostiikassa Seppo Lähde ja Ilkka Suramo Totunnainen käsitys tietokonetomografian sopimattomuudesta maha-suolikanavan sairauksien diagnostiikkaan on
LisätiedotKuvantamis- ja laboratoriopalvelut sote -uudistuksessa
Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut sote -uudistuksessa Martti Kiuru Dosentti, LT, DI, Radiologian erikoislääkäri Toimitusjohtaja, Cityterveys martti.kiuru@cityterveys.fi +358 40 58 11 545 22.6.2017 Yleistä
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotPään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)
Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotSäteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio
THX3 kuvantulkinta 2013 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Keuhkojen ja mediastinumin tuumorit Sydämen normaali koko = pituusmitta
LisätiedotJaakko Niinimäki, OYS
Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio
LisätiedotLähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotIdiopaattisen keuhkofibroosin diagnostiikka ja nykyhoito
Idiopaattisen keuhkofibroosin diagnostiikka ja nykyhoito Aki Vainio KEUHKOSAIRAUKSIEN ALUEELLINEN KOULUTUSPÄIVÄ 8.2.2017 Työnantaja Sidonnaisuudet KSSHP Koulutus- ja kongressimatkat: GSK, MundiPharma 1
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotKilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander
Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
Lisätiedot