Ajonopeuksien säätely on Helsingin liikenneturvallisuustyön tärkein työkalu. Ajonopeuksien säätely Helsingissä

Transkriptio

1 Ajonopeuksien säätely on Helsingin liikenneturvallisuustyön tärkein työkalu Ajonopeuksien säätely Helsingissä

2 Helsingin nykyiset nopeusrajoitukset ovat kansainvälisestikin katsoen hyvällä tasolla. Nopeusrajoitukset Helsingissä

3 30 km/h:n rajoitus kattaa keskustan vaarallisimmat liikekadut, joiden liikennemäärä on jopa ajoneuvoa vuorokaudessa. Mannerheimintie

4 Nopeusrajoituksilla on se kiusallinen piirre, että mitä matalampi on rajoitus, sitä enemmän sitä rikotaan. Tämä on melkein luonnonlaki. Kaivokatu

5 Ajonopeuksia ei voida hillitä pelkällä tiedotuksella ja valistuksella. Syyslukukauden alkaessa kaikissa tiedotusvälineissä rummutettu vetoomus pienten koululaisten turvallisuuden puolesta ei vaikuttanut mitään nopeuskäyttäytymiseen lauttasaarelaisen koulun kohdalla. On vaikea kuvitella, että jollain erillisellä kampanjalla voitaisiin päästä parempaan tulokseen. Isokaaren nopeusjakaumat ennen ja jälkeen syyslukukauden alun klo % Ennen (6.8.) Jälkeen (13.8.) Nopeus (km/h)

6 Joskus väitetään, että nopeusrajoituksia kyllä noudatettaisiin, jos niissä olisi jotain järkeä. LVM:n kokeiluluvan turvin koulujen lähettyville asetettuja, liikennemerkin lisäkilven perusteella vain arkisin päiväsaikaan voimassa olevia matalia nopeusrajoituksia rikottiin yhtä suruttomasti kuin tavanomaisiakin kiinteitä rajoituksia. 30 Latokartanontie KESKI- NOPEUS 39.2 km/h ALLE 30 KM/H 12 % YLI 50 KM/H 9 % Siltavoudintie 39.5 km/h 11 % 8 % Tilanhoitajankaari 35.5 km/h 27 % 7 %

7 Jos unohdetaan lapset, kuten monet tuntuvat tekevän, pitäisi nopeusrajoitusten olla onnettomuustilastojen perusteella matalampia yöllä kuin päivällä Riski (henkilövahinkoonnettomuudet/liikennemäärä) Helsingissä vuorokauden eri aikoina Esikaupunkien tontti- ja kokoojakadut Kantakaupungin kadut TUNTI TUNTI

8 Keväällä 2008 Helsingin kaupunki hankki Kaivokadulle laitteiston, joka kuvaa automaattisesti ylinopeutta ja punaista päin ajaneet ajoneuvot.

9 Kuvat siirtyvät langattomasti poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen Pasilaan.

10 Laitteisto pystyy tunnistamaan erehtymättömästi yksittäiset ajoneuvot myös vilkkaasta monikaistaisesta keskustaliikenteestä.

11

12 Asteittain tiukennettujen nopeusrajoitusten, liikennevalojen yhteenkytkennän säätelyn ja viimeksi kameravalvonnan ansiosta ovat Kaivokadun nopeusjakaumat siistiytyneet radikaalisti. % 14 Korkeimpien nopeuksien osuus Kaivokadulla vuosina Yli 50 km/h % 70 Yli 40 km/h Vuosi Vuosi

13 Punaista päin ajaminen on vähentynyt vain puoleen. Tässä saattaisi olla tiedotuksen paikka. Punaista päin ajot vuorokaudessa Marraskuu kpl Huhtikuu kpl Punaisen valon päälläoloaika rikkeissä % S Marraskuu 2007 Huhtikuu 2009

14 Kiinteitä kameravalvontalaitteita ei voida asentaa kaikille Helsingin 4000 kadulle. Ennalta ehkäisevän korkea kiinnijäämisriski voidaan saavuttaa koko kaupungin alueella vain viidellä tehokkaassa käytössä olevalla siirrettävällä kamerayksiköllä ennalta arvaamattomissa kohteissa.

15 Ylinopeussakkojen vuotuinen määrä on noussut kameravalvonnan ansiosta 8 600:sta yli :een. Ulkomaisten kokemusten perusteella on arvioitu, että ennaltaehkäisevän korkean kiinnijäämisriskin saavuttaminen edellyttäisi Helsingissä valmiuksia noin vuotuisen sakon määräämiseen. Ylinopeussanktiot Helsingissä vuonna Perusvalvonta Rikesakot kpl Rangaistusvaatimukset kpl Yhteensä kpl (8 600 kpl v. 2005) Kameravalvonta Huomautukset kpl Ehdolliset rikesakot kpl Rikesakot kpl Rangaistusvaatimukset kpl Yhteensä kpl

16 Ylinopeuksien havaitseminen ei ole vaikeaa eikä kallista. Pullonkaulana on havaittujen rikkeiden hallinnollinen käsittely. Tämän ongelman ratkaisu olisi todelliseen haltijavastuuseen perustuva kunnallinen kameravalvonta.

17 Oikeusministeriön työryhmä on nyt esittänyt, että myös kunnallinen viranomainen voisi poliisin johdolla osallistua kameravalvontaan (kuvien otto ja ehdollisten rikesakkojen postitus). Tästä aiheutuvat kulut korvattaisiin valtion varoista. Tämä on askel eteenpäin, mutta tuskin vielä riittävä. Kunnallinen nopeusvalvoja ei voi ottaa sen enempää kuvia kuin mitä poliisiorganisaatio ehtii käsitellä kuljettajan tunnistamista edellyttäviä työläitä tapauksia. Kameravalvonnan lainsäädännön vaiheita Parlamentaarinen rikoslakitoimikunta esittää komiteamietinnössään yleisiin liikennerikkeisiin haltijavastuuta ja kunnallista valvontaa (1973). Oikeusministeriö tyrmää Tampereen kaupungin aloitteen haltijavastuusta (1998). Helsingin kaupunki tekee aloitteen haltijavastuusta valtioneuvostolle (1998). Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen haltijavastuun ja kunnallisen valvonnan mahdollisuuksien selvittämiseksi (2001). Oikeusministeriön työryhmä toteaa sekä ehdollisen rikesakon että haltijavastuun juridisesti mahdollisiksi (2001). Helsingin johto esittää ministeriöiden korkeille virkamiehille haltijavastuuvaihtoehdon valintaa (2001). Janita kuolee Huopalahdentiellä. Sisäministeri lupaa nopeita toimia. Helsingin kaupunki tekee valtioneuvostolle esityksen haltijavastuusta (2002). Ministeriryhmä valitsee ehdollisen rikesakon vaihtoehdon (2003). Oikeusministeriö tyrmää Helsingin kaupungin ja liikenneturvallisuustyön asiantuntijoiden ehdotuksen haltijavastuun alueellisesta kokeilusta (2005). Ehdollisen rikesakon vaihtoehto astuu voimaan (2006). Oikeusministeri Brax ilmoittaa kannattavansa haltijavastuuseen perustuvaa kunnallista valvontaa (2007). Oikeusministeriön työryhmä esittää ehdolliseen rikesakkoon perustuvaa kuntien osallistumismahdollisuutta (2008).

18 Helsingissä on nykyisin noin töyssyä tai korotettua suojatietä. Nykytilanne Töyssy Korotettu suojatie

19 Helsinkiin rakennetut hidasteet (töyssyt, korotetut suojatiet ja pienet kiertoliittymät) ovat vähentäneet ko. katujaksojen tai risteysten henkilövahinko-onnettomuudet noin kolmannekseen entisestä Helsinki Henkilövahinko-onnettomuudet/vuosi katujaksoilla, joilla nyt on töyssyjä tai korottuja suojateitä KPL 10 Koko kaupunki VUOSI Rakentamiskustannukset noin miljoona euroa

20 Hidasteiden kustannustehokkuus on ylivoimainen verrattuna perinteisiin liikenneturvallisuusjärjestelyihin. Kustannukset vältettyä henkilövahinko-onnettomuutta kohden Helsinki: Hidaste Pieni kiertoliittymä Suomen maantiet: Kevyen liikenteen väylä Kevyen liikenteen alikulku Eritasoliittymä

21 Väkiluvultaan ja katuverkon pituudeltaan Helsinkiä puolta pienemmässä norjalaisessa Bergenin kaupungissa on töyssyä. Bergenin mallin seuraaminen merkitsisi Helsinkiin tuhansia uusia töyssyjä. Bergen

22 Helsingin nykyiset hidasteet on rakennettu etupäässä esikaupunkien vähäliikenteisille kaduille. Göteborgissa on kymmeniä korotettuja kadunylityspaikkoja myös keskustassa. Korotetut kadunylityspaikat (gångpassage) Göteborgin keskustassa

23 Hidasteiden rakentaminen oli 90-luvulla Göteborgin selvästi tärkein liikenneturvallisuustyön osa-alue. Göteborg Kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrän muutos / (kpl/vuosi) Hidasteet Pyöräilyn väheneminen - 33 Turvavyöt ja - tyynyt Liikenteen erottelu Pyöräilykypärä -8 Eritasoliittymät Kiertoliittymät -5-5 Autoilun lisääntyminen Mopoilun lisääntyminen Kävelyn lisääntyminen

24 Helsingin ensimmäiset töyssyt rakennettiin 80-luvulla Herttoniemeen. Tämä Ruotsissa valetuista betonielementeistä koostuva hidaste on edelleenkin käyttökelpoinen kaduilla, joilla ei ole joukkoliikennettä. Yhteen töyssyyn tarvittavien elementtien maahantuontihinta on noin euroa.

25 Bussireiteille soveltuu paremmin katkaistun pyramidin muotoinen betonielementti. Se säilyttää muotonsa ja siihen voidaan valaa kulumattomat varoitusmerkinnät.

26 Malli Herttoniemi tai korotettu suojatie edellyttää busseilta olennaisesti hitaampaa vauhtia kuin henkilöautoilta.

27 Tyynyelementti kohtelee kumpaakin suurinpiirtein tasapuolisesti.

28 Asfaltin painumista tyynytöyssyn ja asfaltin liitoskohdassa pyritään estämään elementin vaakasuorilla osilla, joihin raskaiden ajoneuvojen iskuvoima kohdistuu. Kuvan elementtiparin hinta on noin euroa.

29 Norjassa on päädytty vielä raskaampaan rakenteeseen.

30 Hollannissa on kehitetty mekaaninen hidaste, jonka kaareva jousitettu teräslevy antaa periksi raskaan ajoneuvon painon alla.

31 Töyssyn hinta on suuruusluokkaa euroa. Sitä voitaisiin harkita tärinäherkille pehmeikköalueille tai keskustan ruuhkautuneille kaduille, joilla liiaksi hidastamaan joutuvien raskaiden ajoneuvojen aiheuttama haitariliike saattaa vähentää kapasiteettia.

32 Nopeusnäyttötaulun ideana on luoda kuljettajille sosiaalista painetta nopeusrajoituksen noudattamiseen. Vuoden 2008 lopulla hankittiin Helsinkiin 15 nopeusnäyttötaulua kolmelta eri laitevalmistajalta, viisi kultakin. Trafino 3M Swarco

33 % Useimmissa kohteissa korkeimpien nopeuksien osuus aleni selvästi. Nopeusjakaumat Kontulankaarella ennen ja jälkeen näyttötaulun Ennen Jälkeen km/h

34 Töyssyjä pitäisi rakentaa metrin välein, jotta vältetään haitallinen kiihdyttely hidasteiden välillä. 200 m 200 m 60 kpl = x 14 kpl =

35 Nopeusnäyttötauluja voisi ajatella vaihtoehdoksi töyssyille varsinkin intiimeillä asuntoalueilla. Yhden näyttötaulun hinta on euroa. 200 m200 m 11 kpl = x 14 kpl =

36 Ala-asteen oppilaiden asuinpaikka

37 Uusien hidasteiden rakentamisen kiireellisyyden kriteerinä voisi olla katua ylittävien ala-asteen oppilaiden määrä. Liikennesuunnitteluosasto sijoitti opetusvirastosta saadut oppilaiden koulukohtaiset kotiosoitteet Mapinfo paikkatietojärjestelmään.

38 Asuinpaikka kouluittain

39 Hidasteet ja liikennemäärät

40 Järjestelmällä saadaan puoliautomaattisesti mm. tällainen tulostus. Ala-asteen oppilaiden kadunylitykset X liikennemäärä

41 Töyssyt, näyttötaulut ja kameravalvonta voitaisiin korvata säätämällä pakolliseksi ajoneuvokohtaiset nopeuden rajoittimet, jotka tekevät vaikeaksi nopeusrajoituksen ylityksen. Järjestelmä voisi toimia 50 km/h:n nopeusrajoitusalueilla, joilla ei synny ohituksiin liittyviä vaaratilanteita. ISA Intelligent Speed Adaptation GPS-satelliitti GPS-vastaanotin Digitaalinen nopeusrajoituskartta 40 Aktiivinen kaasupoljin

42 Hollannissa suunnitellaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun alueellisten ruuhkamaksujen sijasta ajoneuvokohtaisiin pakollisiin ilmaisimiin ja satelliittipaikannukseen perustuvaa järjestelmää. Tällöin voidaan maksut painottaa sen mukaan kuinka saastuttavissa olosuhteissa ajetaan. Tällaisella järjestelmällä voitaisiin ratkaista myös ylinopeuksien valvonta. Ruuhkamaksut