Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka
|
|
- Kauko Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu Pasi Salmela dosentti, vastuualuejohtaja OYS, Medisiininen tulosalue, sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualue Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka Kilpirauhasen vajaatoiminta jaetaan kliiniseen ja subkliiniseen hypotyreoosiin. Niiden diagnostiikka perustuu S-TSH:n ja V:n laboratoriotutkimuksiin. Kliiniseen hypotyreoosiin (S-TSH > 10 mu/l ja V viitevälin alapuolella) voi liittyä monia oireita. Erityisesti iäkkäillä ne voivat olla epäspesifistä heikkoutta, väsymystä ja toimintakyvyn heikentymistä. Subkliinisen hypotyreoosin (S-TSH yli viitevälin ylärajan ja V viitevälin sisällä) oireet voivat ovat vähäisiä, mutta erityisesti nuorilla henkilöillä saattaa esiintyä väsymystä sekä mielialan ja kognition ongelmia. Krooninen autoimmuunityreoidiitti on endogeenisen vajaatoiminnan yleisin syy, ja sen yhteydessä lähes 90 %:lla potilaista todetaan positiivinen S-TPOAb-taso. Iäkkäillä henkilöillä S-TSH:n viitevälin yläraja on korkeampi kuin nuorilla, ja ikävakioidut S-TSH:n viitevälit tulisi ottaa huomioon diagnostiikassa. Yleissairaudet ja lääkkeet sekä laboratoriokokeiden analytiikkaongelmat voivat aiheuttaa pulmia hypotyreoosin diagnostiikassa. Vertaisarvioitu Hypotyreoosi johtuu kilpirauhashormonien erityksen vajeesta (1,2). Se voidaan luokitella sen mukaan, onko vaje hankittua vai synnynnäistä, onko muutos pysyvä vai ohimenevä ja millainen sen vaikeusaste on. Hypotyreoosin oire kuva voidaan ymmärtää jatkumona. Sen toisessa ääripäässä on yksilöitä, joilla on vain Enemmistöllä masentuneista henkilöistä kilpirauhasen toiminta on normaalia. vähäiset poikkeavuudet kilpirauhasen laboratorio löy döksissä. Toisessa ääripäässä on puolestaan potilaita, joilla on sekä vaikeat kliiniset oireet että huomattavat laboratoriokokeiden poikkeavuudet. Vajaatoiminnan luokittelu Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla ohimenevä. Seerumin tyreotropiini (S-TSH) voi suurentua subakuutin tyreoidiitin ja lääkevaikutuksen takia. Kun niiden aiheuttama vaurio korjaantuu, S-TSH yleensä normaalistuu. Pysyvä kilpirauhasen vajaatoiminta luokitellaan kahteen alamuotoon: kliiniseen ja subkliiniseen hypotyreoosiin (taulukko 1) (2,3,4). Luokittelu perustuu laboratoriotuloksiin, oireisiin ja kliinisiin löydöksiin. Kliinisessä vajaatoiminnassa potilaalla on yleensä oireita ja löydöksiä, S-TSH on suurentunut merkittävästi yli viitevälin ylärajan ja seerumin vapaa T 4 ( V) on pienentynyt viitevälin alapuolelle. Vaikeassa vajaatoiminnassa myös seerumin vapaa T 3 (S-T 3 V) pienenee. Subkliininen vajaatoiminta on lähinnä laboratoriolöydös, jossa ei yleensä ole selkeitä kliinisiä oireita ja löydöksiä: S-TSH on suurentunut yli viitevälin, mutta V on viitevälissä (taulukko 1) (4). Vajaatoiminnan epidemiologia Hypotyreoosi on yleinen endokriininen sairaus. Kliinisen vajaatoiminnan esiintyvyys on naisilla 2 % ja miehillä 0,1 %, ja vuosittainen ilmaantuvuus on 350/ naisilla ja 80/ miehillä (2,4,5). Esiintyvyys suurenee iän myötä, ja yli 60-vuotiailla naisilla se on 5 % ja miehillä 0,5 %. Subkliinisen vajaatoiminnan esiintyvyys väestössä on 3 18 % ja yli 60-vuo tiailla naisilla se on 20 % ja miehillä 5 %. Sub kliinisessä vajaatoiminnassa yli 75 %:lla tapauk sista S-TSH on vain lievästi suurentunut, ja ilman hoitoakin %:lla potilaista kertamittauksessa todettu suurentunut S-TSH normaalistuu seuraavien 1 6 vuoden kuluessa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan syyt Hypotyreoosi aiheutuu lähes 99 %:lla potilaista kilpirauhasen sairaudesta (primaarinen hypo 1567
2 Kirjallisuutta 1 Brent GA. Mechanisms of thyroid hormone action. J Clin Invest 2012;122: Garber JR, Cobin RH, Gharib H ym. Clinical practice guidelines for hypothyroidism in adults: cosponsored by the American Association of Clinical Endocrinologists and the American Thyroid Association. Endocr Pract 2012;18: Cooper DS, Biondi B. Subclinical thyroid disease. Lancet 2012;379: Biondi B, Wartofsky L. Treatment with thyroid hormone. Endocr Rev 2014;35: McGrogan A, Seaman HE, Wright JW ym. The incidence of autoimmune thyroid disease: a systematic review of the literature. Clin Endocrinol 2008;69: Persani L. Central hypothyroidism: pathogenic, diagnostic, and therapeutic challenges. 2012;97: Caturegli P, de Remigis A, Rose NR. Hashimoto s thyroiditis: clinical and diagnostic criteria. Autoimmun Rev 2014;13: Li Y, Nishihara E, Hirokawa M ym. Distinct clinical, serological, and sonographic characteristics of Hashimoto s thyroiditis based with and without IgG4-positive plasma cells. J Clin Endocrinol Metab 2010;95: Boelaert K. Thyroid dysfunction in the elderly. Nat Rev Endocrinol 2013;9: Taulukko 1. Aikuisten kilpirauhasen primaarisen vajaatoiminnan luokittelu. Mukailtu yhdysvaltaisen suosituksen mukaisesti (4). Kliininen tila Kriteerit Normaali kilpirauhastoiminta S-TSH 0,45 4,12 mu/l 1 Kliininen hypotyreoosi S-TSH > 10,0 mu/l V alle viitearvon alarajan Potilaalla kliinisiä oireita Subkliininen hypotyreoosi - vaikea muoto S-TSH > 10,0 mu/l - lievempi muoto S-TSH 4,5 10,0 mu/l - lievempi muoto (iäkäs potilas) S-TSH > 7,0 mu/l 1 Standardi ja suuntaa antava viiteväli Yhdysvalloissa. tyreoosi) (4). Krooninen autoimmuunityreoidiitti on yleisin aikuisten hypotyreoosin aiheuttaja. Muita kilpirauhasperäisiä hypotyreoosin syitä ovat radiojodihoidon, ulkoisen sädehoidon tai kilpirauhasleikkauksen jälkitilana syntynyt vajaatoiminta (taulukko 2) (2,3,4). Sentraalinen hypotyreoosi on hyvin harvinainen, ja tuore arvio sen yleisyydestä on 1 % (4,6). Se voi olla synnynnäinen tai hankittu muutos. Se voi olla pelkästään isoloitunut TSH:n vaje tai esiintyä samanaikaisesti muiden aivolisäkehormonien vajeiden kanssa. Aikuisilla sentraalisen hypotyreoosin syynä voivat olla aivolisäkkeen, aivolisäkkeen varren tai hypotalamuksen hankitut sairaudet, joista yleisimpiä ovat aivolisäkkeen kasvaimet (6). Kroonista autoimmuunityreoidiittia sairastavilla todetaan kilpirauhasessa sensitiivisten T-lymfosyyttien kertymää, ja %:lla potilaista on suurentuneita seerumin vasta ainepitoisuuksia kilpirauhasen tyreoideaperoksidaasientsyymiä kohtaan (S-TPOAb) (7). Sekä soluvälitteiset että vasta-ainevälitteiset mekanismit selittävät kilpirauhasen vajaatoiminnan kehittymistä. Autoimmuunityreoidiitti sisältää useita eri alatyyppejä, joista hiljattain on kuvattu myös IgG4:ään liittyvä muoto (8). Autoimmuunityreoidiitissa voi esiintyä myös muita kilpirauhasen vasta-aineita, kuten TSH-reseptorivastaaineita. Tautiin voi siten liittyä joskus myös Basedowin taudille tyypillinen liika toiminta ja silmäoireita. Naisilla kroonisen autoimmuunityreoidiitin esiintyvyys on 5 10-kertainen miehiin verrattuna. Kroonisen autoimmuunityreoidiitin esiintyvyys on suurentunut henkilöillä, joilla on muita autoimmuunisairauksia tai joiden lähisukulaisilla on näitä sai rauksia. Väestötutkimuksissa S-TPOAb pitoisuus on todettu suurentuneeksi 5 15 %:lla naisista ja 1 %:lla miehistä (4). Ikääntymisen myötä S-TPOAbpositiivisten määrä kasvaa, mutta valtaosalla heistä kilpirauhasen toimintakokeet ovat kuitenkin normaalit. Kilpirauhasen kaikututkimus on yleensä tarpeeton hypotyreoosin diagnostiikassa. Se on syytä tehdä vain, jos potilaan kilpirauhanen palpaatiossa tuntuu suurentuneelta tai kyhmyiseltä. Subkliinisen hypotyreoosin luonnollinen kulku Kilpirauhasen subkliininen vajaatoiminta etenee vuosittain kliiniseksi vajaatoiminnaksi 2 6 %:lla potilaista. Merkittävästi suurentunut S-TSH, viitevälin alaosassa oleva V, nais sukupuoli ja ikääntyminen ovat tätä etenemistä ennakoivia tekijöitä. Naisilla vajaatoiminnan eteneminen tapahtuu yleisemmin, jos potilas on S-TPOAbpositiivinen (4,3 %) kuin vasta ainenegatiivinen (2,6 %) (4). Eräässä laajassa viiden vuoden seurantatutkimuksessa todettiin, että lievästi kohonnut S-TSH-taso (5,5 10,0 mu/l) nousi yli 10 mu/l:n tason vain 2,6 %:lla iäkkäistä potilaista (9). Iäkkäillä kilpirauhasen subkliininen vajaatoiminta näyttää siten vain harvoin etenevän kliiniseksi hypo tyreoosiksi (10). Kliiniset yleisoireet Kliinisillä oireilla ja löydöksillä on positiivinen korrelaatio hypotyreoosin vaikeusasteeseen, mutta yksilölliset erot oireiden ilmaantumisessa ovat merkittäviä (2,3,4). Kilpirauhasen vaikean vajaatoiminnan oireita ja löydöksiä ovat kuiva iho, hiustenlähtö, huono kylmänsieto, väsymys, hidas ajatuksen juoksu ja muut kognition poikkeavuudet, huono yleisvointi, pöhöttyneisyys, lihasoireet, äänen muutos, ummetus, hidas pulssi, hengenahdistus ja hidastuneet akillesheijasteet. Menneinä vuosina oireiden ja löydösten perusteella lasketut kliiniset pistey 1568
3 10 Somwaru LL, Rariy CM, Arnold AM ym. The natural history of subclinical hypothyroidism in the elderly: the cardiovascular health study. 2012;97: Barsky AJ, Borus JF. Functional somatic syndromes. Ann Intern Med 1999;130: Joffe RT, Pearce EN, Hennessey JV ym. Subclinical hypothyroidism, mood, and cognition in older adults: a review. Int J Geriatr Psychiatry 2013;28: Samuels MH. Thyroid disease and cognition. Endocrinol Metab Clin North Am 2014;43: Dayan CM, Panicker V. Hypothyroidism and depression. Eur Thyroid J 2013;2: Feldman AZ, Shrestha RT, Hennessey JV. Neuropsychiatric manifestations of thyroid disease. Endocrinol Metab Clin North Am 2013;42: Thvilum M, Brandt F, Almind D ym. Increased psychiatric morbidity before and after the diagnosis of hypothyroidism: a nationwide register study. Thyroid 2014;24: Canaris GJ, Manowitz NR, Mayor G ym. The Colorado thyroid prevalence study. Arch Intern Med 2000;160: Samuels MH. Psychiatric and cognitive manifestations of hypothyroidism. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes 2014;21: Pollock MA, Sturrock A, Marshall K ym. Thyroxin treatment in patients with symptoms of hypothyroidism but thyroid function tests within the reference: randomized double blind placebo controlled crossover trial. BMJ 2001;323: Beydoun MA, Beyboun HA, Kitner-Triolo MH ym. Thyroid hormones are associated with cognitive function: moderation by sex, race, and depressive symptoms. J Clin Endocrinol Metab 2013;98: Taulukko 3. Taulukko 2. Aikuisen primaarisen hypotyreoosin syitä. Krooninen autoimmuunityreoidiitti Krooninen ei-autoimmuunityreoidiitti Kilpirauhasen poistoleikkauksen jälkitila Radiojodihoidon jälkitila Kaulan alueen ulkoisen sädehoidon jälkitila Kilpirauhasta vaurioittava infiltratiivinen sairaus (mm. amyloidoosi, sarkoidoosi, lymfooma) Vaikea jodin vaje Liiallinen fluorin saanti Eri ikäisten S-TSH:n viitearvojen (97,5 %) yläraja eri ikäkausina, mu/l. Ikäryhmä, v NHANES III -tutkimus (24) TEARS-tutkimus (25) ,56 4, ,69 3, ,82 4, ,03 4, , ,90 4, , > 90 5,94 tysindeksit muodostivat kliinisen diagnostiikan perustan (2). Tietyille internetpalstoille on koottu kymmeniä erilaisia oireita käsittäviä luetteloita, joissa kuvattujen oireiden todetaan viittaavan hypotyreoosiin. Nämä oireet ovat kuitenkin epäspesifisiä, ja niitä voi esiintyä myös monien muiden sairauksien yhteydessä. Mainittuja oireita esiintyy erityisesti somatisaatiohäiriöissä (11), joiden taustalla voi olla merkittävä psykologinen trauma. Lääkärin on syytä huomata, että nämä oireet ovat potilaille todellisia. Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnoosi ei perustu oireisiin, koska mikään hypotyreoosin oireista tai kliinisistä löydöksistä ei ole riittävän sensitiivinen ja spesifinen, vaan diagnoosi tehdään laboratoriolöydösten perusteella (2,4). Iäkkäillä voi oireina olla ainoastaan epämääräistä heikkoutta, väsymystä ja toimintakunnon heikkenemistä, vaikka hypotyreoosi voi olla biokemiallisesti merkittävä. Nuorilla hypotyreoosin oirekuva on yleensä selvempi. Kliinisten tutkimusten perusteella oireiden ennustearvo lopullisessa hypotyreoosin diagnostiikassa on alle 10 % (4). Erityisesti äskettäin ilmestyneet oireet ovat kuitenkin lähtökohta laboratoriokokeiden tekemiseksi. Joskus hypotyreoosia on syytä epäillä muiden laboratoriokokeiden poikkeavuuden takia. Anemia, hyponatremia, seerumin suurentunut kolesteroli-, lihasentsyymi- (kreatiinikinaasi tai aldolaasi) tai prolaktiinipitoisuus voivat johtua hypotyreoosista. Mielialaongelmat ja kognitiiviset oireet Kilpirauhashormonit ovat keskeisiä aivojen kehityksen ja toiminnan kannalta. Hypotyreoosi muuttaa aivoja rakenteellisesti mm. kognition kannalta keskeisissä tumakkeissa (12,13,14). Lisäksi kilpirauhashormonit vaikuttavat monien hermoston välittäjäaineiden ja kasvutekijöiden tuotantoon ja mm. noradrenaliinin ja serotoniinin välityksellä tapahtuvaan neurotransmissioon (13). Aivojen toiminnallisilla kuvantamistutkimuksilla on lisäksi voitu osoittaa hypotyreoosin aiheuttamia objektiivisia muutoksia kognition kannalta tärkeillä aivojen alueilla (13,14). Hypotyreoosin aiheuttamat mielialaongelmat ja kognitiiviset muutokset ovat hyvin yksilöllisiä ja niillä on positiivinen korrelaatio vajaatoiminnan vaikeusasteeseen. Kliiniseen vajaatoimintaan liittyy mielialan, elämänlaadun ja kognition muutoksia (2,3,4,12,13,14,15). Ajatuksenkulku voi hidastua ja mieliala, tarkkaavaisuus sekä keskittymiskyky voivat heikentyä. Näiden oireiden ja väsymyksen esiintyvyydet eivät kuitenkaan näytä systemaattisesti eroavan hypotyreoottisten ja kilpirauhastoiminnaltaan normaalien henkilöiden välillä (12,13,14). Kirjallisuuden perusteella myös masennuksen ja hypotyreoosin yhteys on epäselvä (12,13,14,15). Osalla hypotyreoosipotilaista voi olla masennukseen viittaavia oireita. Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan hypotyreoosia sairastavilla potilailla todetaan mielenterveyteen liittyviä diagnooseja ja lääkityksiä useammin kuin kilpirauhastoiminnaltaan normaaleilla verrokeilla (16). Toisaalta mielialahäiriöitä sairastavista potilaista 1 4 %:lla on kilpirauhasen kliininen vajaatoiminta ja 4 40 %:lla subkliininen vajaatoiminta. Hoitoresistenttiä masennusta sairastavista jopa 50 %:lla voi olla subkliininen vajaatoiminta (14,15). Kuitenkin enemmistöllä masentuneista henkilöistä kilpirauhasen toiminta on normaalia. Tietoisuus kilpirauhas 1569
4 21 Pearce SHS, Brabant G, Duntas LH ym ETA Guideline: management of subclinical hypothyroidism. Eur Thyroid J 2013;2: Jonklaas J, Bianco AC, Bauer AJ ym. Guidelines for the treatment of hypothyroidism. Prepared by the American Thyroid Association Task Force on Thyroid Hormone Replacement. Thyroid 2014;24: Biondi B. The normal TSH reference range: what has changed in the last decade? 2013;98: Surks MI, Hollowell JG. Age-specific distribution of serum thyrotropin and antithyroid antibodies in the U.S. population: implication for the prevalence of subclinical hypothyroidism. 2007;92: Vadiveloo T, Donnan PT, Murphy MJ ym. Age- and gender-specific TSH reference intervals in people with no obvious thyroid disease in Tayside, Scotland: the thyroid epidemiology, audit, and research study (TEARS). 2013;98: Lazarus J, Brown RS, Daumerie C ym European Thyroid Association Guidelines for the management of subclinical hypothyroidism in pregnancy and in children. Eur Thyroid J 2014;3: Burch HB, Burman KD, Cooper DS ym. A 2013 survey of clinical practice patterns in the management of primary hypothyroidism. 2014;99: Mäkelä M, Keränen T. Vastaus terveydenhuollon palvelu valikoimaneuvoston selvitys pyyntöön. THL DNo THL/123/ / Van den Berghe G. Non-thyroidal illness in the ICU: a syndrome with different faces. Thyroid 2014;24: Farwell AP. Nonthyroidal illness syndrome. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes 2013;20: Kaptein EM, Beale E, Chan LS. Thyroid hormone therapy for obesity and nonthyroidal illnesses: a systematic review. 2009;94: Koulouri O, Moran C, Halsall D ym. Pitfalls in the measurement and interpretation of thyroid function tests. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2013;27: Matikainen N. Sairaudet ja lääkkeet kilpirauhasongelmien aiheuttajana. Duodecim 2010;126: sairaudesta ja siitä johtuva taakka voi selittää joidenkin potilaiden huonon elämänlaadun, väsymyksen kaltaiset yleisoireet ja mielialaongelmat (13,14,15). Subkliinistä vajaatoimintaa sairastavilla kognition ja muistin häiriöt ovat mahdollisia, mutta tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia (12,13,14,15). Pulmallisia oireita ovat mm. väsymys, muistihäiriöt, aivosumu, ahdistuneisuus, epäspesifiset somaattiset oireet ja masennus. Väsymyksellä ja lievällä S-TSHpitoisuuden suurentumisella on joissain tutkimuksissa todettu positiivinen korrelaatio, mutta sitä ei ole voitu havaita kaikissa tutkimuksissa (12,13,14,15). Iäkkäiden henkilöiden lievään subkliiniseen vajaatoimintaan ei ole voitu osoittaa liittyvän kognition ja mielialan muutoksia, ahdistusta tai masennusta (9). Tyroksiinihoito ei myöskään korjaa heidän kokemiaan subkliinisen vajaatoiminnan oireita (9,12). Nuorten kokemat subkliinisen vajaatoiminnan oireet, väsymys ja vähäiset tunne-elämän, kognition ja muistitoimintojen muutokset sekä mielialan lasku, ovat joidenkin tutkimusten mukaan voineet korjaantua tyroksiinihoidon aikana (14,15). Hyvin paljon keskustelua on myös siitä, voiko viitevälin sisäpuolella olevaan lievästi suurentuneeseen S-TSH-tasoon liittyä väsymystä, mielialan, muistin ja muita kognition muutoksia. Pääsääntöisesti tätä yhteyttä ei ole todettu viime aikoina tehdyissä tutkimuksissa (17,18,19). V:n viitevälien sisällä olevien pitoisuuksien ja mitattujen kognition löydösten välillä on kuitenkin joissain poikkileikkaustutkimuksissa todettu positiivinen korrelaatio (20), mutta yllämainitulla tavalla oireileville yksilöille tehdyssä kontrolloidussa tutkimuksessa tyroksiinihoidolle ei saatu hoitovastetta (19). Biokemiallinen diagnostiikka Hypotyreoosin diagnostiikassa keskeiset laboratoriotutkimukset ovat S-TSH ja V (2,3,4,20,21,22). Normaalin viitevälin ylärajaa korkeampi S-TSH-taso on herkin indikaattori kilpirauhasperäisestä vajaatoiminnasta. Jopa V- ja S-T 3 V-tasojen pienikin nousutrendi viitevälin sisällä johtaa S-TSH-pitoisuuden pienentymiseen viitevälin alapuolelle. Vastaavasti kilpirauhashormonien vähäinen pienentyminen suurentaa S-TSH-pitoisuuden helposti viitevälin yläpuolelle. S-TSH-määrityksen sensitiivisyys ja spesifisyys ovat hyvät, mikäli potilaan aivolisäke ja hypotalamus toimivat normaalisti. Jos potilaalla on sentraalinen hypotyreoosi, vähentyneeseen V-pitoisuuteen liittyy yleensä epätarkoituksenmukaisesti pienentynyt S-TSH-pitoisuus. S-TSH:lla on vuorokausirytmi. Suurin pitoisuus todetaan nukahtamista seuraavina tunteina ja pienin iltapäivän aikana. S-TSH:n normaali vuorokausivaihtelu on enintään %. Terveillä henkilöillä samaan vuorokauden aikaan mitatut S-TSH-pitoisuudet ovat toistetuissa mittauksissa yleensä varsin stabiilit ja yksittäisen terveen henkilön S-TSH-tason vaihtelu on vain alle 50 % väestössä S-TSH:n viitevälin sisällä todettavasta vaihtelusta (4). Diagnostiikan kannalta on pulmallista, että väestön S-TSH-pitoisuuksien jakauman kuvaaja vinoutuu oikealle suurentuneiden arvojen suuntaan, eikä noudata normaalijakaumaa (23). Tätä vinoumaa voi selittää ikä, etninen tausta, S-TPOAb-positiivisten määrä, muut autoimmuunisairaudet, yleissairaudet ja lääkitykset. S-TSH:n viitevälit on saatu suurista väestötutkimuksista, joissa testauksesta on pyritty sulkemaan pois ne henkilöt, joilla on viitteitä kilpirauhasen sairaudesta (2,23,24,25). Ikääntyminen nostaa S-TSH-tasoa (taulukko 3) (4,23). Muutos on havaittavissa erityisesti yli 70-vuotiaiden kohdalla. Tuoreet tutkimukset viittaavat myös siihen, että S-TSH:n viitevälin alaraja laskee iän myötä (24). Nämä ikään liittyvät muutokset olisi otettava huomioon iäkkäiden hen kilöiden diagnostiikassa ja tyroksiinihoidon S-TSH:n tavoitetasoa määritettäessä. Suomessa ei ole kuitenkaan vielä käytössä omia ikävakioituja S-TSH:n viitevälejä. On ilmeistä, että niiden käyttöönotto tulee vähentämään iäkkäiden henkilöiden tyroksiinihoitojen tarvetta (24,25). Normaalin S-TSH:n viitevälin ylärajasta sopiminen on ollut kansainvälisesti vaikeaa ja kriteerit ovat vaihdelleet eri tiedejärjestöjen suosituksissa. Kliinisessä rutiinikäytössä olevat S-TSH:n määritysmenetelmät perustuvat erilaisiin immunologisiin metodeihin ja niiden tulostasot vaihtelevat. Myös Suomessa eri laboratoriot käyttävät eri menetelmiä, joiden viite välit eroavat toisistaan. HUSLAB antaa viiteväliksi 0,5 3,6 mu/l ja NordLab 0,4 4,5 mu/l. Tuoreimmassa Yhdysvaltain konsensussuosituksessa S-TSH:n viiteväliksi on esitetty 0,45 4,12 mu/l (2,4). 1570
5 Taulukko 4. Suurentuneen S-TSH-pitoisuuden syitä. Subkliininen ja kliininen hypotyreoosi Ikääntyminen Lihavuus Laboratorioanalytiikan pulmia (mm. heterofiiliset vasta-aineet) 2,5 %:lla kilpirauhastoiminnaltaan normaaleista henkilöistä S-TSH ylittää lievästi viitearvon yläosan Merkittävän yleissairauden parantumisvaihe TSH:ta tuottava aivolisäkkeen adenooma Aivolisäkkeen kilpirauhashormoniresistenssi TSH-molekyylin vähentynyt biologinen aktiivisuus TSH-reseptorin mutaatio ja lievä TSH-resistenssi Hoitamaton lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoiminta Munuaisten vajaatoiminta Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Pasi Salmela: ei sidonnaisuuksia. Raskauden aikana S-TSH:n viiteväliksi on kansainvälisissä suosituksissa sovittu ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana 0,1 2,5 mu/l ja vastaavasti 0,2 3,0 mu/l toisen ja 0,3 3,5 mu/l kolmannen raskauskolmanneksen aikana. Raskautta suunnittelevalla naisella S-TSH:n viitevälin ylärajan tulee olla alle 2,5 mu/l (2,4,26). V-määritys on tarpeen, kun potilaalla on todettu suurentunut S-TSH. V mitataan myös silloin, kun epäillään aivolisäkeperäistä hypotyreoosia. Terveiden henkilöiden V pitoisuus on varsin stabiili ja vuorokauden aikainen vaihtelu on vähäistä (22). Normaalisti pitoisuus ei kenelläkään vaihtele väestön viitevälin laajuudessa. Eri laboratorioiden antamat V:n viitevälit eroavat erilaisten analyysimenetelmien johdosta. Noin 20 % endokrinologeista mittauttaa myös S-T 3 - tai S-T 3 V-pitoisuutta (27), mutta hyviä tutkimuksia näiden määrityksien todellisesta kliinisestä hyödystä hypotyreoosin diagnostiikassa ei kuitenkaan vielä ole (4,22). Lisäksi erityisesti pienentyneiden pitoisuuksien mittaamisessa Suomessakin käytettävät immunologiset S-T 3 V-määritysmenetelmät voivat olla ongelmallisia (22). Tämän takia perus terveydenhuollossa ei ole syytä tehdä S-T 3 V-määrityksiä hypotyreoosin diagnostiikassa (28). Hypertyreoosin diagnostiikassa ne ovat sen sijaan hyödyllisiä. Myöskään seerumin käänteis-t 3 (S-rT 3 ) -määrityksiä ei ole syytä tehdä perusterveydenhuollossa (28). Onko S-T 3 V-määrityksestä hyötyä tyroksiinihoidon seurannassa, on sekin epäselvää (22). Hypotyreoosin diagnostiikassa on tärkeää arvioida myös potilaan S-TSH- ja V-pitoisuuksien muutoksia aiemmin mitattuihin tuloksiin verrattuna (4). Lievästi poikkeavat S-TSH-tulokset on syytä kontrolloida 3 6 kuukauden kuluttua ennen lopullisten hoitopäätösten tekemistä. Raskaana olevan naisen hoitopäätös on kuitenkin tehtävä heti yksittäisen toimintakokeen tuloksen perusteella. Koska tietyn henkilön V:n oma biologinen viiteväli on pienempi kuin väestön viiteväli, V-pitoisuuden pienentyminen viitevälin ylärajoilta sen alarajoille voi olla biologisesti merkityksellinen muutos. Diagnostiikassa myös kilpirauhasen vajaatoimintaa aiheuttavan sairauden toteaminen on päätöksentekoon vaikuttava asia, ja siksi myös S-TPOAb-tutkimus kuuluu hypotyreoosin diagnostiikkaan (4). Erotusdiagnostisia pulmia V-, S-T 3 V- ja S-TSH-pitoisuuksissa todetaan merkittäviä muutoksia monissa vakavissa akuuteissa ja kroonisissa yleissairauksissa (29,30,31,32,33). Näitä ovat mm. somaattiset tai psyykkiset stressitilat, aliravitsemus, infektiot ja sepsis, trauma, leikkaus ja sen jälkitila, sydänja verisuonisairaus, maksa- ja munuaissairaus, krooninen keuhkosairaus ja pahanlaatuinen kasvain. Muutokset ja niiden mekanismit ovat erilaisia mainittujen sairauksien akuutissa ja kroonisessa vaiheessa (29). Näissä tiloissa erityisesti S-T 3 V ja myös V ja voivat pienentyä, mutta S-TSH voi olla joko normaali, lievästi pienentynyt tai suurentunut. Tämän kaltaisten sairauksien toipumisvaiheessa S-TSH voi olla jonkin aikaa myös merkittävästi (> 20 mu/l) suurentunut. Kilpirauhasen toimintakokeiden tulosten tulkinta on hyvin pulmallista yleissairauksien yhteydessä. Siksi toimintakokeita on syytä määrätä niiden yhteydessä vain, jos kliininen hypotyreoosin epäily on hyvin vahva. S-TSH-määrityksen analytiikka voi joskus häiriintyä ns. heterofiilisten vasta-aineiden, eläinvasta-aineiden, reumatekijän tai TSH:ta kohtaan syntyneiden vasta-aineiden seurauksena. Kaikki nämä virhelähteet voivat johtaa tuloksen poikkeavuuteen, joka on yleensä väärä suurentuminen (2,4,32). Joskus subkliinisen hypotyreoosin kaltaiset laboratoriolöydökset, S-TSH:n suurentuminen ja normaali V pitoisuus, voivat syntyä TSH-reseptorin mutaa 1571
6 tioiden seurauksena (4). TSH:n biologisen aktiivisuuden väheneminen voi myös joissain ta pauksissa selittää suurentuneen S-TSH-pitoisuuden. Hoitamatonta lisämunuaisten vajaatoimintaa sairastavilla S-TSH on myös yleensä suurentunut. S-TSH:n suurentumisen syitä on esitetty taulukossa 4. Vajaatoiminnan diagnoosia ei tehdä oireiden, vaan laboratoriolöydösten perusteella. Seerumin T 4 :sta on 99,97 % sitoutuneena proteiineihin. Mikään tähän asti kehitetty määritysmenetelmä ei mittaa todellista T 4 :n vapaata fraktiota. V-määrityksiin liittyy monia virhelähteitä. Näitä ovat kantajavalkuaisten muutokset, autovasta-aineet, heterofiiliset vasta-aineet ja mahdolliset vapaiden rasvahappojen muutokset. Dialyysimenetelmällä mitattu V voi olla tällöin avuksi (4,32). Monet lääkkeet voivat aiheuttaa muutoksia V- ja S-TSH-tuloksiin (2,4,32,33). Lääkkeiden ja mahdollisen aliravitsemuksen mahdollisuus on syytä ottaa huomioon erityisesti, jos potilas on iäkäs. Kilpirauhasen vajaatoimintaa aiheuttavia lääkkeitä ovat mm. amiodaroni, litium, interferoni-a ja eräät muut sytokiinit, jodivarjoaineet, reseptorityrosiinikinaasin estäjät ja talidomidi. S-TSH-pitoisuuteen vaikuttavia lääkkeitä ovat mm. glukokortikoidit ja dopamiini. Sentraalinen kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan noin yhdellä tuhannesta hypotyreoosiin sairastuneesta aikuispotilaasta (6). Aivolisäkeperäistä hypotyreoosia sairastavilla vajaatoiminnan aste on yleensä lievä, potilaan kilpirauhanen on yleensä palpoiden normaali ja V on vain hiukan viitevälin alapuolella. S-TSH voi olla normaali, vain vähän pienentynyt tai jopa suurentunut (6). Yleensä potilaalla on myös muita aivolisäkkeen toiminnan kliinisiä ja biokemiallisia häiriöitä. Diagnostiikka tehdään erikoissairaanhoidossa. Hypotyreoosin hoitoketju Hypotyreoosin diagnostiikka ja hoito kuuluvat pääsääntöisesti perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidon diagnostinen konsultaatio on paikallaan epätyypillisten laboratoriotuloksien yhteydessä, kun epäillään sentraalista hypotyreoosia tai yleissairauden vaikutuksia ja kun laboratoriokokeiden tulokset eivät ole johdonmukaisesti tulkittavissa. Lopuksi Hypotyreoosin diagnoosi perustuu aina laboratoriokokeisiin. Kliinisellä hypotyreoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa S-TSH on selvästi suurentunut, ja on yli viitevälin ylärajan (> 10 mu/l) ja V on pienentynyt alle viitevälin alarajan. Subkliinisessä hypotyreoosissa S-TSH on suurentunut yli viitevälin, mutta V on viitevälin sisällä. Kliininen hypotyreoosi voi aiheuttaa monia oireita. Iäkkäiden potilaiden oireet voivat olla lieviä, kun taas nuorille henkilöille jopa subkliininen hypotyreoosi voi aiheuttaa väsymystä, tarkkaavaisuuden ja uuden oppimisen vaikeutta sekä muistin häiriöitä ja mielialan muutoksia. Laboratoriodiagnostiikassa voi joskus syntyä pulmia määritysmenetelmiä häiritsevistä tekijöistä, joita ovat mm. heterofiiliset vasta-aineet. S-TPOAb:n määritys kuuluu myös diagnostiikkaan. Sen positiivinen suurentunut tulos viittaa krooniseen autoimmuunityreoidiittiin, joka on aikuisilla yleisin hypotyreoosin syy. Monet yleissairaudet ja lääkkeet voivat muuttaa kilpirauhasen toimintaa ja vaikuttaa kilpirauhasen toimintakokeiden tulokseen, ja erityisesti iäkkäillä nämä mahdollisuudet on otettava huomioon tuloksia arvioitaessa. Lievät poikkeavuudet on kontrolloitava 3 6 kk kuluessa ennen hoitopäätöksien tekoa. Raskaana olevan naisen hoitopäätös tehdään kuitenkin yksittäisen tuloksen perusteella. Subkliininen hypotyreoosi voi edetä kliiniseksi hypotyreoosiksi, etenkin jos potilaalla on positiivinen S-TPOAb ja S-TSH on merkittävästi suurentunut. English summary in english Diagnosis of hypothyroidism in adults 1572
7 English summary Pasi Salmela Docent, Head of Unit Oulu University Hospital, Internal Medicine and Respiratory Medicine Unit Diagnosis of hypothyroidism in adults Hypothyroidism is a pathological condition characterized by deficient thyroid hormone production. Thyroid dysfunction itself accounts for 99% cases of hypothyroidism. Thyroid failure in adults is usually acquired. It can be transient or permanent. Permanent hypothyroidism can be categorized on the basis of its severity as clinical, S-TSH usually over 10 mu/l and S-free T4 (S-fT4) below the normal reference range (NRR) or subclinical, S-TSH above the NRR and S-fT4 within the NRR. Chronic autoimmune thyroiditis is the most common cause of hypothyroidism. Clinical hypothyroidism causes various clinical symptoms and findings, but subclinical hypothyroidism is usually without significant symptoms. Elderly people often have only a few symptoms even in clinical hypothyroidism, whereas in some young individuals tiredness and mild cognitive impairment with difficulties in new learning and selective attention and concentration can already be observed in subclinical hypothyroidism. The symptoms of hypothyroidism are neither sensitive nor specific and the diagnosis of hypothyroidism is based on S-TSH and S-fT4 concentrations. Many drugs and non-thyroidal illnesses can result in abnormal test results, and there are various analytical assay interferences such as human anti-animal antibodies in a patient s serum, which can lead to falsely high S-TSH values. Subclinical hypothyroidism can progress to clinical hypothyroidism, especially in those with high positive values of serum TPO-ab and elevated S-TSH values. 1572a
HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS
HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotKilpirauhassairaudet ja niiden diagnostiikka. Leila Risteli LKT, FM, dosentti Johtava lääkäri 14.2.2015
Kilpirauhassairaudet ja niiden diagnostiikka Leila Risteli LKT, FM, dosentti Johtava lääkäri 14.2.2015 Kilpirauhassairaudet ovat yleisiä diagnosoidut kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat endokrinologisista
LisätiedotAikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta
Katsaus CAMILLA SCHALIN-JÄNTTI Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta Väsymys, kuiva iho, palelu, muistihäiriöt, ummetus ja painonnousu ovat hypotyreoosipotilaan klassisia oireita, mutta huomattavalla
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotAikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito
Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2016;132(1):33-42 Pasi Salmela, Saara Metso, Leena Moilanen, Leo Niskanen, Pirjo Nuutila ja Camilla Schalin-Jäntti Katsaus
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotLääkehoidot endokriinisen diagnostiikan sudenkuoppina. Ritva Kauppinen-Mäkelin 21.10.2005
Lääkehoidot endokriinisen diagnostiikan sudenkuoppina Ritva Kauppinen-Mäkelin 21.10.2005 Amiodaronipotilas 40-v nainen, hypertrofinen kardiomyopatia Amiodaroni eteisvärinätaipumuksen vuoksi v.96 alkaen
LisätiedotENDOKRINOLOGISTEN LABORATORIOTUTKIMUSTEN KARIKKOJA. Pia Jaatinen ja Tapani Ebeling Endopäivät 2010
ENDOKRINOLOGISTEN LABORATORIOTUTKIMUSTEN KARIKKOJA Pia Jaatinen ja Tapani Ebeling Endopäivät 2010 Endokriininen laboratoriodiagnostiikka hormonitasoihin vaikuttavia tekijöitä vuorokausivaihtelu, kuukautiskierto,
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotAjankohtaista kilpirauhasen sairauksista. Vesa Ilvesmäki 28.1.2009
Ajankohtaista kilpirauhasen sairauksista Vesa Ilvesmäki 28.1.2009 Esityksen sisältö Yleistä kilpirauhasesta Kilpirauhanen ja raskaus Kilpirauhaskyhmy Kilpirauhasen syöpä Yleistä kilpirauhasesta Kilpirauhasen
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotKÄYPÄ HOITO. Basedowin taudin hypertyreoosi. Matti J. Välimäki
KÄYPÄ HOITO Basedowin taudin hypertyreoosi Matti J. Välimäki Basedowin taudin hypertyreoosin hoidossa vaihtoehdot ovat tänään samat kuin eilen: pitkäaikainen 18 kuukauden tyreostaattilääkitys, radiojodihoito
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotPostanalytiikka ja tulosten tulkinta
Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa Kilpirauhasen vajaatoiminta on koirien yleisin sisäerityssairaus. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei toimi normaalisti, vaan
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotOMAHOITO-OHJE KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVALLE
OMAHOITO-OHJE KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVALLE Anni Korhonen ja Petra Vartiainen Diakonia-ammattikorkeakoulu Opinnäytetyö, kevät 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotSPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET
SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette
LisätiedotVirheen diagnostiikka
Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotAikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito
Pasi Salmela, Saara Metso, Leena Moilanen, Leo Niskanen, Pirjo Nuutila, Camilla Schalin-Jäntti Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito Laboratoriokokein varmistettu kliininen hypotyreoosi hoidetaan aina.
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotKilpirauhasen toiminnan häiriöt ja raskaus. Pekka Leinonen
Näin hoidan Kilpirauhasen toiminnan häiriöt ja raskaus Pekka Leinonen Kilpirauhasen toiminnan häiriöitä esiintyy joka kymmenennessä raskaudessa. Istukkagonadotropiini kykenee stimuloimaan äidin kilpirauhasen
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotHERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka
HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka tanja.savukoski@utu.fi SISÄLTÖ Sydäninfarktin kriteerit Troponiinimääritykset Sydäninfarktispesifisyyden lasku
LisätiedotOngelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit
Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotEI-NEOPLASTISET KILPIRAUHASSAIRAUDET- MITÄ PATOLOGIN TULEE TIETÄÄ? Saara Metso, TAYS 21.11.2012
EI-NEOPLASTISET KILPIRAUHASSAIRAUDET- MITÄ PATOLOGIN TULEE TIETÄÄ? Saara Metso, TAYS 21.11.2012 Sidonnaisuudet Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosentti: Tampereen yliopisto Päätoimi:
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotMihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018
Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotAlkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä
Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla Onni Niemelä EPSHP Seinäjoki 7.9.2009 Tausta Jo 12 % aikuisväestöstä kuluttaa alkoholia niin paljon, että terveyshaittoja aiheuttavat rajat
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotEBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB
EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotEvidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD
Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities Maria Arvio, MD, PhD What is intellectual disability (ID) medicine? The health problems of patients with ID represent
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotLasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta
Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotMiten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?
Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotLemilvo (aripipratsoli)
Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
Lisätiedot