Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta
|
|
- Raimo Kinnunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta Mari Kanerva dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Hoitoon liittyvä infektio Sairaalassa sairaalainfektio Määritelmä Infektio, joka syntyy tai saa alkunsa terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana Ilmenee yleensä > 48h kuluttua hoitoon tulosta Voi olla uudelleen sairaalaan oton syy, jos liittyy edeltäneeseen hoitojaksoon Mikrobi voi olla peräisin potilaasta, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä Ei edellytä hoitovirhettä tai tuottamuksellisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden pääluokat sairaalassa Leikkausalueen infektio Virtsatieinfektio Veriviljelypositiivinen infektio Keuhkokuume Mahasuolikanavan infektio ml. Clostridium difficile Iho- ja pehmytkudosinfektio Sukuelinten infektio Luu- ja nivelinfektio Sydän ja verisuoni-infektio Keskushermoston infektio Silmä-, korva-, nenä-, nielu- ja suuinfektio Muu yleisinfektio Hoitoon liittyvien infektioiden estettävyys 25 interventiotutkimusta 1/ /2002 Harbarth et al. J Hosp Infection 2003; 54: Sairaalainfektioita voitiin vähentää 11-55%, keskimäärin 20% Tietyt infektiotyypit 14-71%, katetrisepsikset > pneumoniat ja leikkausalueinfektiot Garner et al. Am J Infect Control 1988; 16: Esiintyvyys Prevalenssitutkimukset Suomessa 8.5% vuonna 2005* Yliopistosairaalat 9% Keskussairaalat 10% Muut sairaalat 5% 7.4% vuonna 2011** Infektioriski vaihtelee erikoisaloittain ja riippuu potilasmateriaalista ja toimenpiteistä *Lyytikäinen et al. SLL 2005; 60: **Kärki et al, SLL 2011; 68; 39-45
2 Prevalenssitutkimus, hoitoilmoitus-, väestö- ja kuolemansyyrekisteri: tautitaakka-arvio Hoitoon liittyvä infektio Heikentää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta (ja sairaalan mainetta) Aiheuttaa lisäkustannuksia Suomessa vuodessa arviolta miljoonaa euroa * Arvioita muualta infektio lisäkustannus lisähoitopäivät lisäkuolleisuus ` ~ VTI pneumonia % leikkausalue x bakteremia % monta infektiota Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O sekä kansalliseen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimukseen osallistuneet sairaalat. Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan. SLL 2008;63: *Kanerva et al SLL 18-19/2008, 19/2008, s Plowman et al. J Hosp Infect 2001; 47: Kollef et al Resp Care 2005; 50: `Kirkland et al. Infect Control Hosp Epidemiol 1999, 20: ~Doshi et al. Mt Sinai J Med 2009; 76: Patogeneesi ja torjuntamenetelmät Tavanomaiset varotoimet 1. Tartuntatien katkaiseminen: -Käsihygienia -Muut varotoimet -Ympäristön siivous 2. Infektion synnyn ehkäisy: -Oikeat MIKROBIN VIRULENSSI työskentelytavat JA MÄÄRÄ TOIMENPITEET riskitilanteissa -Potilaan perussairauksien hyvä hoito Mikrobi TARTUNTA Mikrobikolonisaatio Infektio POTILAAN PAIKALLINEN JA YLEINEN VASTUSTUSKYKY 3. Seuranta: tietoa torjuntaan Etukäteen ei voi tietää kuka on resistentin mikrobin kantaja, joten noudatettava kaikissa potilaskontakteissa kaikissa ammattiryhmissä 1. käsien desinfektio ennen ja jälkeen potilaskontaktin 2. suojainten käyttö suojakäsineet, kun käsitellään eritteitä, rikkinäistä ihoa ja limakalvoja suojatakki, suu-nenäsuojus ja silmäsuojus, kun on vaara roiskeista 3. eritetahradesinfektiossa esim. klooripitoinen desinfektioaine 4. puhdas hoitoympäristö 5. verivarotoimet Varotoimiluokat Tartuntatie Varotoimiluokka Esimerkkejä Kosketustartunta Tavanomaiset varotoimet Kosketuseristys Aina kaikki potilaskontaktit -moniresistenttien mikrobien kantajat ja altistuneet -virusgastroenteriitit, C. difficile, vyöruusu -erittävät haavat, tuhriva potilas, märkärupi, täit, syyhy Pisaratartunta Pisaraeristys -influenssa, vihurirokko, sikotauti -Streptokokki-A faryngiitti, pneumonia ja tulirokko 24h -difteria, Hemofilus influenzae 24h, meningokokki 24h, hinkuyskä 5vrk Ilmatartunta llmaeristys -keuhko- tai kurkunpään tbc, kun värjäys + -tuhkarokko, vesirokko, yleistynyt vyöruusu -SARS, Ebola, Marburg, lintuinfluenssa Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 1. Tartuntatien katkaiseminen Varotoimet Siivous 2. Infektion synnyn ehkäiseminen Leikkausalueen infektiot Keskuslaskimokatetreihin liittyvät infektiot Katetriin liittyvät virtsatieinfektiot Pneumonia Mikrobi Mikrobikolonisaatio Infektio
3 1. Leikkausalueen infektio Lähtökohdat suurin osa leikkausalueen infektioista saa alkunsa leikkauksen aikana mikrobit pääosin peräisin potilaan omasta mikrobifloorasta >95%:ssä tapauksista iholta limakalvoilta infektiopesäkkeistä mikrobit peräisin henkilökunnasta ja välineistä suoraan tai ilman välityksellä Infektioiden ehkäisy sairaalassa, 2005, Kuntaliitto 1. Leikkausalueen infektion torjunta Potilasvalinta runsaat perussairaudet obesiteetti Preoperatiivinen riskitekijöiden hallinta tupakoinnin lopetus ravitsemustila infektioiden hoito, (S. aureus kolonisaation hoito) preoperatiivinen pesu, ihokarvojen leikkaus juuri ennen leikkausta vain tarvittaessa leikkausalueen antiseptinen puhdistaminen oikea-aikainen kirurginen mikrobilääkeprofylaksi! Perioperatiivisesti aseptinen toiminta leikkaussalissa leikkaussalin liikenne minimiin hyvä kirurginen tekniikka potilaan homeostaasi leikkauksen aikana: glukoosi, hapetus, normotermia Postoperatiivinen infektioiden seuranta ja toimenpiteet infektioiden torjumiseksi, haavan asianmukainen hoito 2. Keskuslaskimokatetri-infektio - aseptiikka asetettaessa ja hoidettaessa - tarpeeton katetri poistetaan heti 3. Virtsatieinfektioiden ehkäisy Arvioi katetrin tarpeellisuus päivittäin poista turhat kateterit poista katetri, jos VTI-epäily Katetrin laitto ja käsittely hyvä käsihygienia aseptinen katetrin asetustekniikka kiinnitä katetri kunnolla paikoilleen Katetrin päivittäinen hoito varmista ettei katetri liiku pidä keruupussi rakon alapuolella, ei lattialla suljettu systeemi puhdista virtsaputken suu ja perineumin alue päivittäin ja huolehdi suolen toiminnasta Infektioiden torjunta sairaalassa, 2005, Kuntaliitto 4. Keuhkokuumeen ehkäisy Keuhkot Keuhkoputki Nielu Mahalaukku Suoli Ympäristön mikrobit Käsihygienia Aspiraation ehkäisy maharetention ehkäisy puoli-istuva asento turhan sedaation vähentäminen suun hoito sinuiitin ehkäisy ja hoito Ventilaattorihoidon keston minimointi aikana suun puhdistus klooriheksidiinillä Henkilökunnan influenssarokote Clostridium difficile Itiöitä muodostava grampositiivinen anaerobinen sauvabakteeri Tärkein antibioottiripulin ( 20 % ) ja sairaalasyntyisen infektioripulin aiheuttaja, 5. yleisin sairaalainfektion aiheuttajamikrobi Tartuntatauti, sairaalainfektioiden aiheuttaja Yli 100 eri kantaa tunnistettu Toksiinivälitteinen tauti enterotoksiini A, sytotoksiini B kaikki kannat eivät tuota toksiinia toksiinia tuottamattoman ei katsota aiheuttavan tautia ribotyyppi 027 hypervirulentti
4 Clostridium difficile, kolmivaiheinen patogeneesi Altistuminen Clostridium difficilen itiöille Noin 3% kolonisoitunut sairaalan ulkopuolella sairaalaympäristössä yleistä, jopa 50% itiöt nielaistaan, kolonisoituvat paksusuoleen Suojaavan suolistoflooran tuhoutuminen antibiootit-> ad 3kk sytostaatit Potilaan suojamekanismit vasta-aineet toksiini A:lle suolistoflooran koostumus ikä, yleiskunto, muut sairaudet Ehkäisy ja epidemian katkaisu Varhainen diagnoosi: C. difficile -viljely ja toksiiniosoitus KL 8947 niistä, joilla epäillään C. difficile -ripulia / koliittia Tehokas hoito Tapausten seuranta osastolla osastosyntyiset: 3 päivää osastolle tulon jälkeen 4 viikkoa kotiutumisen jälkeen muualta hoitoon tulleet tapaukset Oireiset potilaat hoidetaan kosketuseristyksessä tai kohorteissa suojakäsineet, suojaessu lähihoidossa käsihygienia: käsien saippuapesu ja desinfektio potilaskohtaiset tutkimusvälineet Siivous: päivittäissiivous, loppusiivous, tehostettu siivous epidemiatilanteessa tehokas hoitoympäristön ja WC-tilojen desinfioiva puhdistus Antibioottipolitiikan tarkistus, fluorokinolonien käyttö erikseen perusteltava Vaikeassa epidemiassa koko osaston sulkeminen Moniresistenttien mikrobien aiheuttamat sairaalainfektiot 7 ongelmamikrobia aiheutti arviolta 5%* hoitoon liittyvistä infektioista Suomessa v Infektiotyypit bakteremia pneumonia leikkausalueinfektiot virtsatieinfektiot n infektiota n. 80 infektioon liittyvää kuolemaa Bakteerit MRSA VRE 3. polven kefalosporiineille resistentti E. coli K. pneumoniae Enterobacter-lajit amikasiiniresistentti P. aeruginosa Karbapeneemiresistentti A. baumannii Karbapeneemiresistentit enterobakteerit *Laskelma tartuntatautirekisterin, FiRe ja SIRO:n tietojen sekä kansallisen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimuksen perusteella Uudet MRSA-löydökset HUSissa ja muualla Suomessa * suurimmalla osalla (>90%) sairaala- tai laitoskontakti -vain pieni osa invasiivisia infektioita n bakteremiaa/v HUS Muu Suomi *Lähde:THL MRSA ja sairaalainfektiot MRSA aiheuttaa S. aureus- bakteremioista <3% Suomessa 25-50% Etelä-Euroopassa MRSA on sairaalahygienisesti merkittävä mikrobi, jonka yleistymistä on torjuttava S. aureus on yleinen infektioiden aiheuttaja infektioita hankalampi hoitaa vaikka taudinaiheuttamiskyvyssä ei välttämättä ole eroja, kuolleisuus ja kustannus korkeammat kuin herkän S. aureuksen aiheuttamassa infektiossa Gramnegatiiviset ongelmamikrobit ESBL = Extended spectrum betalactamase CPE = Carbapenemase producing enterobacteriacae AcinMDR = Acinetobacter baumannii, joka on vastustuskykyinen meropeneemille sekä vähintään kahdelle seuraavista: keftatsidiimi, fluorokinoloni, aminoglykosidi, ampisilliini/sulbaktaami PseuMDR=Pseudomonas aeruginosa, joka on R meropeneemille ja keftatsidiimille, ja jolla on karbapenemaasigeeni tai jos sitä ei ole, potilas on riskiyksikön potilas
5 ESBL laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava bakteeri Gramnegatiivinen bakteeri, jolla beetalaktamaasia koodaava geeni (plasmidi) E.coli Klebsiella Enterobacter-laji Salmonella jne. Taudinaiheuttamiskyky ei ole poikkeava Vastustuskykyinen useille mikrobilääkkeille: beetalataamit: penisilliinit ja kefalosporiinit usein myös siprofloksasiini (71%), sulfatrimetopriimi (56%), tobramysiini (48%) R Käytettävissä nitrofurantoiini, fosfomysiini ja suonensisäiset lääkkeet: ertapeneemi (Invanz), meropeneemi (Meronem), imipeneemi+silastasiitiini (Tienam), tigesykliini (Tygacil) ->infektioita on vaikea hoitaa, kuolleisuus ja infektioiden kustannukset suuremmat Gramnegatiiviset ongelmamikrobit ESBL ja CPE KOTONA Hoitoympäristö E.Coli 24h Acinetobacter viikkoja SAIRAALASSA Kotona: -Suoliston oireeton kantajuus -Infektiot virtsatieinfektioita (niistä yleensä kärsiville) Sairaalassa: -Suoliston, ihon, suun kantajuus -Infektiot virtsatieinfektioita (katetrit!) haavatulehduksia keuhkokuumeita (respiraattorihoito, makuuasento) sepsiksiä (CV-katetrit, dreenit) Ominaista ESBL:n epidemiologiassa Tartunnat leviävät avohoidossa ESBL (CTX-M-kannat) ruuassa Useita raportteja löydöksistä tuotantoeläimistä ja kasviksista Espanjalaissairaalan keittiö epidemian lähteenä (Calbo et al CID 2011; 52: 743-9) ESBL matkailijoilla 105 vapaaehtoista matkailijaa, näytteet ennen ja jälkeen Tängden et al (AAC 2010; 54: ) 24/100 sai ESBL:n matkalta o Intiaan matkanneista 88% (7/8) ESBL (CTX-M) sivulöydöksenä turistiripulipotilailla (Tham et al. Scand J Infect Dis. 2010;42:275-80) Euroopan matkan jälkeen 3.2% (2/63) Euroopan ulkopuolisen matkan jälkeen 36% (50/138) o Intia (11/14, 71%), Egypti (19/38; 50%) and Thaimaa (8/38; 22%) ESBL-kantajuus maailmalla ESBL-kantajuutta väestössä Intia >55-60% 2.4 miljardia asukasta Kiina 19/270 (7%) Thaimaa, 71/141 (52%) ESBL Etelä-Eurooppa 3-30% Espanja 7/105 (7%) Portugali terveet lapset 3% ESBL-vti-potilaiden perheenjäsenillä 28%, sukulaisilla 16%, terveillä muilla kontrolleilla 7% Irlantilainen vanhainkoti 119/294 (41%) Italialainen vanhainkoti 46/111 (46%), työntekijät 12% 3kk sisällä matkustaneet synnyttäjät HYKSissä 4.6% Kantajuuden kesto keskimäärin 3-6kk, antibioottien käyttö pitkittää Oteo et al. Current Opinion Infect Dis 2010; 23:320-6 Karbapenemaasia tuottavat bakteerit (CPE, PseudMDR, AcinMDR) Karbapenemaasia koodaava geeni (usein plasmidi) Enterobakteerit esim. KPC, NDM-1 Non-fermentatiiviset bakteerit Pseudomonas aeruginosa esim. VIM-1, IMP Akinetobacter baumannii esim. OXA Vastustuskykyinen karbapeneemeille muiden beetalaktaamiantibioottien lisäksi Usein ko. bakteereilla myös muita resistenssimekanismeja Käytettävissä ehkä suonensisäiset lääkkeet: kolistiini, tigesykliini (Tygacil), amikasiini (Biklin) ->infektioita on vaikea hoitaa, kuolleisuus ja infektioiden kustannukset suuremmat Onneksi vielä harvinaisia Suomessa. Muista seulontanäytteet ulkomaan sairaalasiirroissa (MDRsVi, MRSAVi, VREVi)! Ongelmamikrobien torjunta Tavanomaiset varotoimet kaikkien potilaiden kohdalla Kosketuseristys MRSA, VRE, CPE altistunut ja kantaja ESBL Jos inkontinentti, tuhriva, sekava, dementti, haavoissa ESBL Jos kyseessä riskiosasto (teho, hema) Jos epidemiatilanne Seulonta: altistuneet huonetoverit, epidemiatilanteet, sairaalasiirrot ulkomailta Mikrobilääkepolitiikka Riskitekijöiden hallinta kliinisten infektioiden estämiseksi Tarpeettomat veri- ja virtsakatetrit pois
Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta
Hoitoon liittyvät infektiot ja niiden torjunta 21.9.2012 Mari Kanerva dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Potilasturvallisuus Tartuntatautilaki
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotSairaalainfektioiden taloudellinen merkitys
Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotClostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila
Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana 13.5.2008 Eero Mattila Clostridium difficile o taudinkuva vaihtelee oireettomuudesta hengenvaarallisen rajuun o aina vaan uusiutuva Clostridium difficile
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotÄkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs
Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotSivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja
LisätiedotInfektioiden torjunta sädehoitopotilaalla
Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotMikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!
Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotClostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotEristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe
1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
Lisätiedot11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen
Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto
LisätiedotInfektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä
Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Sairaanhoitopiirin infektioidentorjuntayksikkö Tartuntataudeista vastaava lääkäri Asko Järvinen Avohoidon epidemiologinen
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotKANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ VAROTOIMET JA SEULONTAKÄYTÄNNÖT HUS:SSA Tila Hälytystieto Varotoimet Näytteenotto MDR-kantaja
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi
Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka
LisätiedotResistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?
Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö
LisätiedotValtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)
LisätiedotResistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?
Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotINFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
LisätiedotBad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille. V-J Anttila 6.5.2010 6.5.2010 1
Bad bugs no drugs Resistenttien bakteereiden aiheuttama uhka tehohoitopotilaille V-J Anttila 1 Resitenttien bakteereiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä MDROs Multidrug-resistant organisms =yleisnimitys
Lisätiedot06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:
Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotOdottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit
Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit INTO 2018, Infektioiden torjuntapäivät Infektioidentorjuntayksikkö Raskaana olevien ja synnyttäjien moniresistentit mikrobit (MDR-mikrobit) MRSA (metisilliinille
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden
Hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus HUS-alueen terveyskeskussairaaloissa Mari Kanerva oyl, HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Mobiiliyksikkö = liikkuva sairaalainfektioiden
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla
LisätiedotLabquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)
Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
LisätiedotLaajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
LisätiedotKarbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT
Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa Jari Jalava, FT 26.3.2014 Terminologiaa CPE = Karbapenemaasia tuottava enterobakteeri ESBL = Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava enterobakteeri ST = sekvenssityyppi
LisätiedotCPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. CPE-kantaja Karbapenemaasia
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet
Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotHoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy
Hoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy Maarit Tanhuanpää Hygieniahoitaja Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hoitoon liittyvä infektio Sosiaali- tai terveydenhuollossa
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen
LisätiedotInfektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla
Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa
LisätiedotInfluenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet
Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotOhje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta
OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Kirjoittajat
LisätiedotAjankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta
Ajankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta 2011-2012 Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Operatiivinen tulosalue Infektioiden torjuntayksikkö 05.10.2012 Hoitokimppu leikkauksiin liittyvien
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotVRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille
Lisätiedot4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT
4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT 4.10.2017 1A Pinnallinen leikkaushaavainfektio 1A1 Varsinainen leikkausalue 1A2 Siirteen ottokohta 1B Syvä leikkaushaavainfektio 1B1 Varsinainen leikkausalue 1B2 Siirteen ottokohta
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotMONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotInfektioiden torjunta leikkausosastolla
Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja
LisätiedotEristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto
1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotMRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. MRSA-kantaja Metisilliinille
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotA Toimintayksikön yleistiedot
Hoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa TOIMINTAYKSIKÖN LOMAKE Suosittelemme että toimintayksikön lomakkeen täyttäisi yksikön johto tai johto osallistuisi
Lisätiedot