Vihastenkarin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Vihastenkarin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

2 Päiväkodissamme on vuosittain noin 72 lasta. Lapset on jaettu ikäryhmittäin neljään toiminnallisesti sopivaan ryhmään. Jokaisen ryhmän toiminnassa huomioidaan lasten ikä, kehitystaso sekä lasten omat kiinnostuksen kohteet. Lapset toimivat paljolti pienryhmissä, jolloin lasten yksilölliset erot sekä tarpeet voidaan paremmin huomioida.

3 Päiväkotimme ryhmät ovat Sininen, Punainen, Keltainen ja Vihreä. Henkilökuntaamme kuuluu 6 lastentarhanopettajaa, 6 lastenhoitajaa, keittäjä, laitoshuoltaja sekä avustajia tarpeen mukaan Lisäksi päiväkodissamme työskentelee vuosittain harjoittelijoita, opiskelijoita sekä tarvittaessa vakinaisen henkilökunnan sijaisia. Lapsen kasvaessa tuttu aikuinen siirtyy mahdollisuuksien mukaan lasten mukana ryhmästä toiseen.

4 Sininen ryhmä Ryhmässä on lasta, jotka ovat iältään 1-3 vuotiaita. Lapsia hoitaa ja ohjaa kolme lastenhoitajaa. Sinisillä on käytössään ruokailu-/ työskentelyhuoneen ja lepo-/leikkihuoneiden lisäksi wc- ja eteistilat sekä oma piha-alue.

5 Punainen ryhmä Ryhmässä on lasta, jotka ovat iältään 3-4 vuotiaita. Lapsia hoitaa ja opettaa kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Punaisilla on käytössään ruokailu-/työskentelyhuoneen ja lepo-/leikkihuoneen lisäksi kaksi pienempää huonetta leikkejä varten sekä wc- ja eteistilat.

6 Aula Aulassa lapsilla on mahdollisuus käyttää erilaisia liikunta-, rakentelu- ja peuhuvälineitä. Aulan oranssihuone antaa hyvät mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn. Lapsilla on myös oma kirjasto- ja tietokonenurkkaus. Aulatilat ovat vuoropäivinä eri ryhmien käytössä. Monipuoliset tilamme mahdollistavat lasten pienryhmätyöskentelyn sekä koko ryhmän yhteiset tuokiot.

7 Toiminnan perusteet Toimintamme perustana on valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä Raahen kaupungin että päiväkotimme oma varhaiskasvatussuunnitelma (VASU). Yhdessä perheen kanssa teemme lapsen oman vasun. Toimintaa ohjaavat vanhempien ja henkilöstön yhdessä valitsemat arvot: turvallisuus, rakkaus ja välittäminen, leikki sekä rajojen asettaminen. Päiväkotimme toiminnan tavoitteena on jokaisen lapsen itseluottamuksen, oppimisedellytysten ja toisten huomioonottamisen tukeminen sekä kaikinpuolinen hyvinvointi. Kannustamme lapsia oma-aloitteisuuteen sekä itsenäistymiseen.

8 Fyysinen kasvatus Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen sekä kehittymisen edellytykset. Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat ruokailu, ulkoilu, lepo ja siisteys. Tavoitteenamme on rauhallinen ja kiireetön ruokailu. Opettelemme maistamaan kaikkia ruokalajeja. Hyvät ruokailutavat kuuluvat käytöstapoihin.

9 Lasten unen tarve on yksilöllinen. Vanhempien kanssa sovimme lepohetkien käytännöistä kunkin lapsen kohdalla. Toiminnallisen päivän lomassa rauhoittuminen on kaikille tarpeen. Päivä aloitetaan käsien pesulla isän tai äidin kanssa. Lisäksi käsihygieniasta huolehditaan aina ennen ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen. Ulkona lapset valitsevat omat leikkinsä. Sääntö- ja liikuntaleikeillä on tärkeä merkityksensä mm. leikkiperinteen vaalimisessa.

10 Leikki Lapsi oppii parhaiten oman leikin, tutkimisen, liikkumisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisun kautta. Sadut, lorut ja kertomukset, keskustelut, kirjallisuus, draama, tutkiminen, pelit, rakentelu, liikunta, käden taidot, musiikki, retket, juhlat ja työtehtävät ovat lähtökohtia leikin maailmaan. Lapsi oppii leikkiessään monia kehitykselleen tärkeitä asioita.

11 On tärkeää antaa lasten leikkiä leikkinsä loppuun. Joka päivä annamme aikaa omaehtoiseen leikkiin sekä sisällä että ulkona. Järjestämme ryhmien leikkiympäristöt lasten ikätasoa vastaaviksi. Vaihdamme leikkiympäristöä lasten kiinnostusten mukaan. Mitä pienimmistä lapsista on kyse, sitä enemmän he tarvitsevat aikuisten apua ja läsnäoloa leikeissään.

12 Sosiaalinen kasvu Vuosittain pyrimme tekemään ryhmät ikäryhmittäin toimiviksi, joustaviksi ja hyviksi vertaisryhmiksi lapsille. Tämä tukee lasten sosiaalista kasvua. Lapset omaksuvat vähitellen yhteiset säännöt ja tavat, jotka perustuvat turvallisuuteen, tasa-arvoisuuteen, rehellisyyteen, toisten arvostamiseen ja väkivallattomuuteen. Roolileikeissä ja pienissä esityksissä kehittyvät lasten vuorovaikutustaidot, ilmaisukyky sekä mielikuvitus. Aikuisen roolina on avustaa ja rikastuttaa lasten päivittäistä toimintaa.

13 Liikunta Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Se on vauhtia, elämyksiä, hikeä, hengästymistä, iloa ja uuden oppimista. Lapsi tarvitsee joka päivä reipasta liikuntaa. Päiväkodissa luomme liikuntaan virittävän, turvallisen ympäristön monipuolisine liikuntavälineineen. Perusliikuntamuotojen harjoittelu ja kehontuntemus ovat keskeiset sisällöt ohjatuilla liikuntatuokioilla.

14 Talvisin luistelemme viereisessä puistossa olevalla luistelukentällä ja hiihdämme puistoon tehdyllä ladulla. Kesäisin puisto tarjoaa mahdollisuuden erilaisiin liikuntaleikkeihin. Opettelemme myös huolehtimaan omista välineistä.

15 Käden taidot Lapsen hienomotoriikkaa, avaruudellista hahmottamista ja ilmaisua kehitämme erilaisten kädentöiden avulla. Eri materiaalit, tekniikat ja aiheet tulevat tutuiksi vuodenkiertoa myötäillen.

16 Musiikki Musiikki on tärkeää lasten kokonaiskehityksen kannalta. Tavoitteenamme on, että lapset nauttivat musiikista ja saavat siitä elämyksiä sekä oppivat ilmaisemaan itseään musiikin eri elementtien (rytmi, laulaminen, soittaminen, kuunteleminen, musiikkiliikunta, tanssi) kautta. Musiikkia elävöittävät konserttivierailut.

17 Kieli ja vuorovaikutus Sadut, kertomukset, leikit, lorut, riimit ja päivittäiset juttelutuokiot rikastuttavat lapsen kielen kehitystä. Tärkeää on lämmin vuorovaikutus lapsen kanssa sekä lapsen kuunteleminen. Aikuisen puheen tulee olla monipuolista, selkeää ja vivahteikasta. Keskustelutuokioilla harjoittelemme vuorotellen puhumista ja toisten kuuntelemista.

18 Matematiikka Lähdemme tutustumaan matematiikkaan arkielämän tilanteista käsin. Päivittäiset toiminnat antavat monia mahdollisuuksia puhua matematiikkaa. Näissä tilanteissa opitaan matemaattisia käsitteitä esimerkiksi luokittelua ja lukumääriä. Askartelut ja rakentelut erilaisilla materiaaleilla rakentavat pohjaa geometriselle ajattelulle. Matematiikkaa harjoitellaan päivittäin pelien ja käytännön tehtävien avulla.

19 Uskonnollis-katsomuksellinen kasvatus Vuoden aikana tutustumme uskonnon keskeisimpiin sisältöihin sekä kirkkovuoden suurimpiin juhliin. Joulun ja pääsiäisen aikaan tutustumme juhliin liittyviin perinteisiin, jotka ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä. Kristillisestä varhaiskasvatuksesta huolehtivat seurakunnan työntekijät pitämällä päiväkodissa kerran kuukaudessa lapsille pienen hartaushetken sekä järjestämällä lapsille kirkossa pidettävän joulu- ja pääsiäishartauden. Näissä tilaisuuksissa huomioimme perheiden vakaumuksen.

20 Yhteistyö Yhteistyö lapsen vanhempien ja henkilökunnan välillä on perusta lapsen viihtymiselle päiväkodissa. Päivittäiset kuulumisten vaihtamiset ovat tärkeitä. Päiväkodissa havainnoimme lapsia. Näiden havaintojen sekä vanhempien kanssa käydyn keskustelun pohjalta teemme yhdessä lapselle varhaiskasvatussuunnitelman. 4-vuotiaiden lasten kehityksen arvioinnin teemme yhteistyössä neuvolan ja vanhempien kanssa ns. Viitta-menetelmän avulla. Syksyisin pidämme ryhmäkohtaiset vanhempainillat.

21 Muita yhteistyömuotoja ovat mm. perheiden yhteiset liikuntatapahtumat, talkoot ja juhlat. Kaiken yhteistoiminnan pohjana on avoimuus, luottamus sekä tasaarvoisuus. Vuosittain vietämme lapsille tärkeää isovanhempienpäivää. Isovanhemmat saavat silloin tutustua ja osallistua lastenlastensa päivään. Päivä huipentuu yhteiseen lauluhetkeen. Päiväkodissamme toimii vanhempaintoimikunta.

22 Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatus Lapsen mahdollisen tuen tarpeen varhainen toteaminen sekä siihen puuttuminen samoin kuin lapsen vahvuuksien tukeminen ovat keskeisiä toiminnassamme. Erityistä tukea tarvitsevat lapset toimivat ryhmässä tasavertaisina muiden lasten kanssa. Heidän käyttöönsä hankimme tarvittavat apuvälineet esim. symbolikuvat. Kiertävä erityslastentarhanopettaja ja AAC-ohjaaja käyvät päiväkodissamme säännöllisesti. Lapsen tarpeiden mukaan teemme yhteistyötä myös neuvolan, perheneuvolan, puheterapeutin, toimintaterapeutin, fysioterapeutin tai avohuollon työntekijän kanssa. Erityistä tukea tarvitseville lapsille teemme kuntoutussuunnitelman yhteistyössä vanhempien sekä moniammatillisen verkoston kanssa.

23 Arviointi Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Tiimipalaverien lisäksi pidämme koko työyhteisön suunnittelu- ja arviointipalaverit. Lapsen kehityksen ja oppimisen seuranta on jatkuvaa. Se perustuu lapsen havainnointiin arkipäivän tilanteissa. Lapselle annettu välitön palaute on oppimisen kannalta merkityksellistä.

24 Turvallisuus Lapsella on oikeus turvalliseen päiväkotiympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Henkilöstöä tulee olla riittävästi, tarvittaessa otetaan sijaisia. Päiväkodissa on oma palo-, pelastus- ja turvallisuussuunnitelma sekä toimintaohjeet yllättävien tilanteiden varalta. Kokopäiväretkille laaditaan oma turvallisuussuunnitelma. Henkilöstö reagoi rikkoutuneeseen tai vaaraa aiheuttavaan toimintavälineeseen välittömästi.

25 Päiväkodissa on yhteiset kirjatut säännöt sekä pihalle että sisätiloihin. Ne käydään läpi toimintakauden alussa. Säännöt on kirjattuna nähtäville kahvihuoneen seinälle. Käytössämme on kolme erillistä piha-aluetta, joiden käyttöä vuorottelemme. Tämä tekee ulkoilun lapsille turvallisemmaksi. Kiusaamiseen ja väkivaltatilanteisiin puututaan välittömästi. Henkilöstö on laatinut päiväkodin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman, joka käydään läpi vuosittain toimintakauden alussa.