PTT-ennuste. Kotieläintuotanto kääntyy kasvuun maailmalla 2/2013 ( )

Transkriptio

1 PTT-ennuste MAA- JA ELINTARVIKETALOUS 2/2013 ( ) Kotieläintuotanto kääntyy kasvuun maailmalla Viljan ennätyssato sulatti viime kesän hintapiikin. Viljan hintojen lasku jatkuu sekä Suomessa että maailmalla. Maataloustuotteiden kysynnän kasvu jatkuu hitaana. Siitä huolimatta sekä maitotuotteiden että lihan hintojen nousu jatkuu. Taustalla on tarjonnan pienentyminen. Suomessa kotieläintuotteiden hintataso on suhteessa kansainvälisiin markkinoihin niin korkea, että meillä hintojen nousu hidastuu. Ensi vuonna myös ruuan kuluttajahintojen nousu hidastuu selvästi. Lisätietoja: maatalousekonomisti Tapani Yrjölä, puh maatalousekonomisti Kyösti Arovuori, puh

2 MAATALOUS Markkinoilla suhdannekäänne Maatalousmarkkinoiden kehitys Suomessa ja Euroopassa kulkee samaan suuntaan. Tahti on kuitenkin eri. Suomessa tuottajahintojen nousu on kääntänyt sianlihan tuotannon kasvuun. Muualla Euroopassa käänne nähdään vasta ensi vuonna. Maitotuotteissa ero näkyy hinnoissa. Suomen ja muun EU:n välinen ero maidon hintatasossa on kaventunut. Suomessa hintataso on suhteessa niin korkea, että hintataso ei nykyisessä markkinatilanteessa ainakaan nouse. EU:n hintataso nousee maitojauheen ja juuston viennin kasvun vetämänä. Kotieläintuotteiden hinnat nousussa Kotieläintuotteiden hinnat ovat maailmalla ja Euroopassa kovassa nousussa. Maitotuotteissa etenkin maitojauheen maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet nopeasti. Hintojen nousun taustalla on hidas, mutta vakaana jatkunut kysynnän kasvu ja samanaikainen tuotannon lasku etenkin Uudessa-Seelannissa. Lihan hintoja nostaa tarjonnan pienentyminen EU:n sisämarkkinoilla. Hintojen nousu jatkuu sisämarkkinoiden kulutuksen ja vientikysynnän laskusta huolimatta. Toteutunut kehitys osoittaa, että sisämarkkinoiden kysyntä-tarjonta tilanne on kauttaaltaan erittäin tiukka. Naudanlihan tuotanto laskee hieman sianlihan tuotantoa hitaammin. Tuotanto kääntyy nousuun Hintojen nousu kääntää kuitenkin sianlihan tuotannon kasvuun jo ensi vuonna. Siipikarjanlihan markkinoiden kasvu hidastuu. EU:ssa tuotantoa on rajoitettu tuotantokustannusten nousun seurauksena. Korkea hintataso näkyy jatkossakin siipikarjanlihan kulutuksen kasvun hidastumisena. Viljan hinnan lasku helpottaa tuotantokustannuksia ensi vuonna. Siitä huolimatta tuotanto kasvaa vain hitaasti. Myös tuonnin odotetaan kasvavan edelleen ensi vuonna. 2

3 Suomessa palataan sianlihan ylituotantoon Tuottajahintojen nousu on kääntänyt sianlihan tuotannon uudelleen kasvuun myös Suomessa. Tuotanto on tänä vuonna kulutusta suurempaa. Näyttääkin siltä, että viimevuotinen alituotantotilanne jäi ainoastaan väliaikaiseksi. Tuotannon kasvun seurauksena sianlihan tuottajahintojen nousu pysähtyy. Naudanlihan tuotannon lasku jatkuu lievänä tuottajahintojen noususta huolimatta. Maidon hinnat nousuun Maidon tuotanto kääntyy maailmalla nousuun parempien rehusatojen mahdollistaman keskituotoksen kasvun seurauksena. Rehusadot ovat kuivuuden hellittämisen jälkeen kasvaneet ainakin Uudessa-Seelannissa. Oseanian tuotannon kasvu piristää maitotuotteiden maailmankauppaa etenkin nyt, kun kesällä huomiota herättänyt Kiinaan vietyjen maitotuotteiden väärennösskandaali osoittautui vääräksi hälytykseksi. Syksyn ja talven aikana maitotuotteiden kysyntää maailmanmarkkinoilla vahvistaa etenkin Kiinan kotimaisen tuotannon lasku ja siitä johtuva tuontitarpeen kasvu. Maitojauheen vienti vetää EU:ssa maitotuotteiden hinnat nousevat sekä sisämarkkinoiden kysynnän että vientikysynnän siivittämänä. Sisämarkkinoilla etenkin juuston kysyntä kasvaa. Vientimarkkinoilla suurin kasvu kohdistuu maitojauheisiin. Samaan aikaan tuotannon kasvu on edelleen hidasta. Jälkitili pienentyy Suomessa maidontuotanto jatkuu vakaana. Tuotanto pysyy nykyisellä tasolla. Tilityshinnat nousivat tänä syksynä. Kiristynyt kilpailu ja vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen syövät kuitenkin teollisuuden maksukykyä. Tilityshintojen noususta huolimatta tuottajahintataso jää tänä vuonna viime vuoden tason alapuolelle. Tämä johtuu siitä, että tuottajille maksettava jälkitili pienenee. Hintaero Suomen ja EU:n välillä kaventuu Vientitulojen kasvun hidastuminen ja kotimarkkinoiden heikko ostovoima johtavat siihen, että maidon tuottajahinnat pysyvät ensi vuonna tämän syksyn tasolla. Keskimääräinen hintataso nousee hieman. Suomen hintataso on eron kaventumisesta huolimatta kuitenkin edelleen selvästi EU:n keskimääräistä hintatasoa korkeampi. Vehnäsato ennätyksellinen Viljamarkkinoiden muutokset ovat päinvastaisia kotieläinmarkkinoihin verrattuna. Tuotanto kasvoi ja hinnat lähtivät laskuun. Syksyllä korjattiin vehnää kaikkien aikojen ennätyssato. Myös maissin tuotanto kasvoi viime vuoteen verrattuna selvästi. Soijan tuotanto kasvoi, mutta jäi hieman kesän optimistisimpia arvioita pienemmäksi. Syksyllä korjattu vilja riittää kattamaan kulutuksen ensi talvena myös rehuviljojen osalta. Samalla myös varastot kasvavat hieman. Viljan hintapiikki sulaa Tuotannon kasvu tasoittaa päättyneen satovuoden 12/13 hintapiikin. Yleisesti ottaen maailman viljamarkkinoiden hintataso laskee piikkiä edeltäneelle tasolle. Vehnän kysynnän kasvu hidastaa hintojen laskua. Vastaavasti maissin ky- 3

4 synnän kasvu on tarjonnan kasvuun suhteutettuna niin hidasta, että hintataso laskee viime talveen verrattuna selvästi. Suomessa voimakkaammat hintavaikutukset Suomessa vaikutukset ovat samansuuntaiset, mutta rajummat. Myös meillä korjattu sato on selvästi viime vuotta suurempi. Kasvu on seurausta sekä vilja-alan että hehtaarisatojen noususta. Kaikkia viljoja viljeltiin enemmän ja paremmin. Viljan tuottajahinnat laskevat meillä maailmanmarkkinahintojen imussa. Viljan kulutus ei Suomessa kasva, joten yhdessä tuotannon kasvun kanssa hintojen lasku kiihtyy muuta Eurooppaa nopeammaksi. Etenkin rehuviljan tarjonta kasvaa taas huomattavasti. Tämä näkyy etenkin rehuohran hinnan rajuna laskuna. Hinnan lasku kohdistuu voimakkaimmin rehuohraan, koska sitä voidaan rehukäytössä helposti korvata vehnällä ja kauralla. Samalla vehnälle ja kauralle on myös vaihtoehtoista käyttöä. Tuotannon kasvu nostaa yrittäjätuloa Kevään korkeat myyntitulot ja tuotannon kasvu nostavat maatalouden yrittäjätuloa tänä vuonna. Kasvua korostaa se, että tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tänä vuonna maltillisesti. Kasvaneet tulot kannustavat investoimaan parin vuoden hiljaiselon jälkeen. Etenkin koneinvestointeihin on odotettavissa kasvua. Energian hinta laskee Tuotantopanosten hintojen nousu on tasaantunut. Energian hinta on jopa laskenut. Viljan hintojen lasku vetää rehun hinnat alaspäin ensi vuonna. Myös lannoitteiden hintaan on odotettavissa lievää laskua. Maailmalla lannoiteraakaaineiden hinnat ovat laskussa. Tuotantokapasiteetin kasvun ja hidastuvan kysynnän kasvun seurauksena kysyntätarjontatilanne löystyy. Tämä näkyy lannoitteiden hintojen nousu hidastumisena jo tänä vuonna. Hintojen lasku syö kasvinviljelyn tulot Viljan hintojen lasku pienentää rehukustannuksia ensi vuonna. Kotieläintuotteiden hintataso pysyy tämänvuotisella tasolla. Tästä seuraa, että kotieläintuotannon näkymät ensi vuodelle ovat kohtuullisen hyvät. Kasvinviljelyn osalta tilanne on heikompi. Lannoitteiden hintatason lievä lasku ei riitä kompensoimaan viljan hinnan rajua laskua. Maatalouden keskeiset ennustemuuttujat Suomessa 2013e 2014e Muutos, % Muutos, % Vehnän tuottajahinta Ohran tuottajahinta Viljan tuotanto Sianlihan tuottajahinta 9-2 Sianlihan tuotanto 3-2 Maidon tilityshinta 2 3 Tuotantopanosten hinnat 2 0 Maatalouden yrittäjätulo Muutos satovuonna 2013/14 ja 2014/15 4

5 Onko elintarvikkeiden ylijäämäinen kauppatase utopiaa? Elintarvikkeiden kauppatase on ollut Suomessa perinteisesti alijäämäinen. Koko EU-jäsenyytemme ajan elintarvikekaupan alijäämä on kasvanut. Elintarvikkeiden ulkomaankaupan arvo on samaan aikaan 2,5-kertaistunut. Vientiin verrattuna elintarviketuonnin arvo oli ennen EU-jäsenyyttä 1,5-kertainen. Viime vuonna ero oli 2,5-kertainen. Kokonaistason lukujen muutokset eivät kerro elintarvikekaupan rakenteesta. Hyvin suuri osa tuonnista on sellaisia tuotteita, joita Suomessa ei tuoteta. Niissä tuotteissa, joissa tuontituotteet kohtaavat kotimaista kilpailua, kilpailu on lähinnä nimellistä. Etenkin lihan osalta tuotavien tuotteiden yksikköhinta on korkeampi kuin vietävien tuotteiden. Esimerkiksi siasta viedään ulkomaille suomalaiseen ruokapöytään kelpaamattomia osia ja tilalle tuodaan ulkomailta fileitä. Valtaosa alijäämästä rakenteellista Alijäämältään selvästi suurin tuoteryhmä on hedelmät ja kasvikset. Ne muodostavat reilun kolmasosan koko alijäämästä. Suomessa hedelmät ja kasvikset tuotetaan kotimarkkinoille. Suuri osa tuonnista puolestaan on hedelmiä, kuten viinirypäleitä ja banaaneja, joita Suomessa ei tuoteta. Muita keskeisiä alijäämäisiä tuoteryhmiä ovat kahvi, tee, kaakao ja mausteet sekä liha ja lihatuotteet. Kahvi, tee, kaakao ja mausteet on tuoteryhmänä itsestään selvä. Kahvi on tämän ryhmän tuonnista reilusti yli puolet. Lihan alijäämästä leijonanosan muodostaa naudanliha. Tuontitarve johtuu hyvin pitkälti siitä, että suomalaiset haluavat syödä vain fileitä ja niitä on maailmanmarkkinoilla tarjolla edulliseen hintaan. Maitotuotteet on ainoa tuoteryhmä, jonka kauppatase on ylijäämäinen. Tähän on kolme syytä: Suomessa juodaan maitoa selvästi muuta maailmaa enemmän, maitotuotteiden lisäarvon rakentamiseen on panostettu ja Venäjän läheisyys tarjoaa ainakin toistaiseksi kasvavat markkinat maitotuotteille. Lisäarvolla lähemmäksi tasapainoa Elintarvikkeiden kauppataseessa on siis rakenteellinen alijäämä. Alijäämä voi pienentyä, jos elintarvikeviennin arvoa kasvatetaan. Arvon kasvu on mahdollista sekä viennin määrän että vientituotteiden hintojen nousun kautta. Panostamalla vientituotteiden selvästi tuontia korkeampaan lisäarvoon elintarvikkeiden kauppataseen alijäämää voidaan pienentää myös kotimaisen tuotannon määrää lisäämättä. Toinen teoriassa mahdollinen keino olisi karsia kauppojen tuotevalikoimia. Suomalaiset liian hyvään tottuneet kuluttajat tuskin kuitenkaan ovat tähän halukkaita. Elintarvikkeiden kauppatase tuoteryhmittäin 2012 Erinäiset elintarvikkeet Rehuaineet Kahvi, tee, kaakao, mausteet Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja Hedelmät ja kasvikset Vilja ja viljatuotteet Kalat ja kalavalmisteet Maitotaloustuotteet ja munat Liha ja lihatuotteet Elävät eläimet Milj. Vienti Tuonti 5

6 ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarvikkeiden ulkomaankauppa vilkasta Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu jatkuu hintojen nousun siivittämänä. Lihan tuotannon kasvu ei riitä kääntämään teollisuuden kokonaistuotantoa kasvuun. Tämä johtuu ennen kaikkea viennin kasvun hidastumisesta. Ensi vuonna hintojen nousun hidastuminen katkaisee liikevaihdon kasvun. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, koska kotimarkkinoiden kysyntä pysyy suhteellisen virkeänä heikosta yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Lihan vienti kasvaa Lihan vienti kasvaa tänä vuonna reippaasti. Viennin kasvu on seurausta sian- ja siipikarjanlihan tuotannon kasvusta. Kokonaisuudessa elintarvikkeiden viennin arvo laskee tänä ja ensi vuonna. Tämä johtuu siitä, että lihan viennin kasvu kohdistuu ensi sijassa sian- ja siipikarjan vähempiarvoisiin osiin. EU:n sisämarkkinoiden hintojen nousu ei näin ollen näy viennin arvon kehityksessä täysimääräisesti. Elintarvikeviennin osalta merkittävä muutos koskee viljan vientiä. Kotimaisen viljan vienti jää tänä vuonna selvästi viime vuotta pienemmäksi. Syksyllä korjatun hyvän sadon seurauksena viljaa kuitenkin viedään jälleen ensi vuonna. Venäjän vienti vetää Maitotuotteiden osalta vientinäkymät ovat edelleen hyvät. Vientihintojen taso pysyy korkeana, mutta viennin määrä on kääntynyt laskuun. Maitotuotteiden keskeiset vientimarkkinat ovat Venäjällä. Venäjällä kuluttajien ostovoima kehittyy edelleen hyvin ja kysynnän kasvu kohdistuu suomalaisen maitoteollisuuden kannalta tärkeisiin juustoihin ja jogurtteihin. Maitotuotteiden tuonti kasvaa Tuonnin kasvu on hieman rauhoittunut. Tuontihinnat eivät ole tänä vuonna nousseet. Maitotuotteiden tuonnin kasvu näkyy etenkin juuston kulutuksessa. Tuontijuuston osuus on noussut jo yli 50 prosenttiin kotimaisesta kulutuksesta. Muutos on merkittävä, sillä osuus oli vielä pari vuotta sitten selvästi alle 40 prosenttia. Myös jogurtin tuonti on kasvanut hieman. Tuonnin kautta tuleva kilpailu kiristää ensi vuonna lihan lisäksi myös maitomarkkinoita. Vaikutukset ovat kuitenkin maltillisempia, koska kotimaan tarjonta on laadullisesti ja määrällisesti enemmän kotimarkkinoiden kysynnän mukaista. Tuontilihan hintataso nousee Lihan tuonnissa näkyvät edelleen kotimaisen kulutusrakenteen haasteet. Sian- ja siipikarjanlihan tuotannon kasvusta huolimatta lihan tuonnin kasvu jatkuu. Kotimaan tuotantorakenteella ei pystytä vastaamaan laadullisesti kulutukseen, vaikka kokonaistuotanto on selvästi kulutusta suurempaa. Tuottajahintojen nousu Euroopassa ja maailmalla näkyy myös tuontihinnoissa. Lihan tuonnin arvon nousu on lähes kokonaan seurausta meille tuotavien lihan arvo-osien hintojen noususta. RUUAN HINTA JA KULUTUS Ruuan hinnan nousu tasaantuu Alkuvuoden tasokorotuksen jälkeen ruuan hinnan nousu on pysähtynyt. Toteutunut hintojen kertakorotus oli kuitenkin niin suuri, että hintojen nousuvauhtia kuvaava inflaatioluku on pysynyt korkeana koko vuoden. Ruuan hinnan nousu on tänä vuonna selvästi yleistä kuluttajahintojen nousua nopeampaa. Samalla hinnat ovat nousseet selvästi EU27:n maiden keskiarvoa nopeammin. Ensi vuonna Suomessa palataan pitkästä aikaa tilanteeseen, jossa ruu- 6

7 an hintakehitys noudattelee yleistä hintakehitystä. Samalla erot tuoteryhmien välisessä hintakehityksessä tasoittuvat. Tarjonnan kasvu tasoittaa hintojen nousun Lihan hintojen nopeana jatkunut nousu hidastuu alkuvuonna. Tuottajahintojen nousu Euroopassa nostaa tuontilihan hintaa. Tuotannon kasvu kuitenkin kasvattaa lihan tarjontaa myös Suomessa. Tarjonnan kasvu yhdessä ostovoiman pieneksi jäävän kasvun kanssa hidastavat lihatuotteiden kuluttajahintojen nousua ensi vuonna. Maitotuotteet porskuttavat Maitotuotteiden toteutunut hintojen nousu johtuu osin Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksestä, jonka seurauksena nestemäisten maitotuotteiden hinnat päivittäistavarakaupassa nousivat keskimäärin vajaan viidenneksen. Maitotuotteiden hintojen nousu maailmalla ja Euroopassa nostaa tuontituotteiden hintoja. Hintavaikutus näkyy etenkin juustoissa, joiden tuonnin kasvu jatkuu nopeana. Myös muiden maitotuotteiden tuontihintojen nousu jatkuu. Kuluttajahintojen nousun seurauksena kulutuksessa siirrytään hyväkatteisista lisäarvotuotteista enemmän perustuotteisiin. Hyvä sato näkyy kasvisten hinnoissa Muissa tuoteryhmissä merkittäviä muutoksia on odotettavissa kasvisten ja alkoholittomien juomien hinnoissa. Kasvisten hintataso on ollut alkuvuoden huomattavan korkea. Kesän ja syksyn hyvät sadot hillitsevät kuluttajahintojen nousua tulevana talvena. Alkoholittomien juomien osalta merkittävin tekijä on virvoitusjuomavero. Vero nostaa tuoteryhmän hintatasoa laskennallisesti yhdellä prosentilla. Rahkaa kuluu Maitotuotteiden kulutuksessa suurin muutos on jogurtin kulutuksen kasvun taittuminen. Jogurtin hinnan nousu on vahvistanut rahkan kulutuksen trendiomaista kasvua. Rahkan kulutus selittää suuren osan juustoiksi luettavien tuotteiden kulutuksen kasvusta. Myös kypsytettyjen juustojen kulutuksen kasvu jatkuu. Tuontijuustojen osuus kotimaisesta kulutuksesta on noussut yli 50 prosenttiin. Voin kulutuksen kasvu on pysähtynyt. Taso näyttää kuitenkin toistaiseksi vakiintuneen selvästi parin vuoden takaista korkeammalle tasolle. Siipikarja ylläpitää lihan kulutuksen kasvua Hintasuhteiden muutokset näkyvät lihan kulutuksen rakenteessa. Sianlihan kulutuksen lasku jatkuu. Samaan aikaan siipikarjanlihan kulutus kasvaa edelleen vakaasti. Vaikka myös naudanlihan kulutus pienenee, siipikarjanlihan kulutuksen kasvu vetää lihan henkilöä kohden lasketun kokonaiskulutuksen edelleen lievään kasvuun. Hintamuutokset näkyvät myös kulutuksen rakenteessa. Kysyntä kohdistuu aikaisempaa enemmän edullisimpiin lihanosiin. 7

8 Elintarviketeollisuuden ja -kaupan kehitys 2012 milj. euroa 2012 % 2013e % 2014e % Kotimaisen myynnin arvo ,1 2,0-0,5 liha ,2 6,4 0,0 maitotuotteeet ,0-1,2 0,5 Kotimaisen myynnin hinnan muutos, % 4,8 2,0-0,5 liha 7,3 6,4 0,0 maitotuotteet 5,0-1,2 0,5 Kotimaisen myynnin volyymin muutos, % 0,0-1,0-1,0 liha -1,4-0,7 0,2 maitotuotteet -0,1-0,4 0,0 Viennin arvo ,4-3,7 0,5 liha 113 0,5 7,7 0,8 maitotuotteet 482 6,2-9,6 0,4 Vientihinnan muutos, % 25,2 0,0 0,1 liha 14,7 0,2 1,0 maitotuotteet 6,1 0,0 2,0 Viennin volyymin muutos, % -20,4-3,7-0,5 liha -12,4 7,6 0,3 maitotuotteet 0,0-9,6-1,6 Tuonnin arvo ,5 1,4 0,8 liha ,0 2,3 0,6 maitotuotteet ,5 9,4 4,7 Tuontihinnan muutos, % 1,6-0,1 0,1 liha 4,3-1,3 1,7 maitotuotteet 4,2-3,3 3,4 Tuonnin volyymin muutos, % -20,4 2,0 0,1 liha 20,8 3,5-1,1 maitotuotteet 6,0 13,1 1,3 Kuluttajahinnat, muutos, % 5,2 6,0 1,2 liha 7,7 7,2 1,1 maitotuotteet 4,8 5,9 2,6 leipä- ja viljatuotteet 3,0 4,2 0,8 Lähde: Tilastokeskus ja Tulli, ennuste PTT Tekijät: Eeva Alho, Kyösti Arovuori, Suvi Rinta-Kiikka ja Tapani Yrjölä Kuviot tehty Macrobondilla PTT julkaisee maa- ja elintarviketalouden ennusteen lisäksi myös metsäsektorin ja kansantalouden ennusteet 34. vuosikerta Julkaisija: Pellervon taloustutkimus PTT Päätoimittaja: Pasi Holm Toimitussihteeri: Anneli Hopponen Painopaikka: Punamusta Oy ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Tilaushinta: 50 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura Simonkatu 6, Helsinki puh. (09) faksi (09) Sähköposti: santra-mari.salonen@pellervo.fi