Turkisalan taloudellinen merkitys

Transkriptio

1 Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin arvo nousi reilut 3 milj. edellisvuoteen verrattuna, kasvu seurausta sekä viennin arvon noususta että tuonnin arvon laskusta Viennin arvo Tuonnin arvo Nettoviennin arvo Kuvio 1. Turkisnahkojen viennin ja tuonnin arvo vuosina (milj. ). (Lähde: Tulli)

2 Verot - turkiselinkeinon maksamien verojen määrän lasku jatkui edelleen vuonna maksetut verot ovat puolittuneet huippuvuoden 213 tasosta - valtion turkiselinkeinosta saamat verotulot laskivat eniten - kuntien saamat verotulot muodostuvat enemmän ansiotuloverojen kautta - elinkeinon työllistävyydessä ainoastaan lievää laskua, joten elinkeinosta kertyneet ansiotuloverot pienentyneet suhteellisesti vähemmän - kiinteistövero tasaista - suoraan tuottajille ja turkistiloille kohdistuneen verokertymän osuus oli 17% kaikista elinkeinon tuottamista välittömistä ja välillisistä verotuloista Taulukko 1. Turkiselinkeinot tuottamat välittömät ja välilliset verotulot veronsaajittain (milj. ) (Lähde: PTT) e Valtio 6,9 4,2 18,9 27,5 3,7 46,3 18,4 13,8 Kunnat 11,3 1,8 21,1 28,3 31,2 41,7 31,4 28,8 Seurakunnat,7,6 1,3 1,8 2, 2,7 1,9 1,7 Yhteensä 18,8 15,6 41,4 57,6 63,9 9,7 51,8 44,3 Ennuste PTT Taulukko 2. Tuottajien ja turkistilojen maksamat verot (milj. ) Tuottajien/turkistilojen maksamat verot e Milj. 3,1 1,4 19,8 29,1 27,9 42,8 9,8 7,6 Osuus elinkeinon veroista 16 % 9 % 48 % 51 % 44 % 47 % 19 % 17 % Laskentaperusteet ks. PTT raportteja 238

3 - turkiselinkeinon merkitys painottuu Pohjanmaalla - kunnissa, joissa on vähintään neljä turkiselinkeinoa harjoittavaa yritystä, kuntakohtainen verokertymä vaihtelee Uusikaarlepyyn 54 /asukas Mustasaaren 11 /asukas - Uusikaarlepyyn verokertymästä turkiselinkeino muodostaa vajaat 14% Taulukko 3. Turkiselinkeinon tuottamat verot kunnan kaikista veroista (%) vuonna 215 (Lähde: PTT) Evijärvi Uusikaarlepyy Kaustinen Korsnäs Halsua Lappajärvi Pedersöre Vöyri Kalajoki Veteli 13,7 % 9,1 % 9, % 7,2 % 7,2 % 7, % 4,8 % 4,8 % 4,2 % 3,1 % Uusikaarlepyy Evijärvi Kaustinen Halsua Lappajärvi Korsnäs Vöyri Pedersöre Kuvio 2. Turkisalan tuottamat verot vuonna 215 ( /asukas). (Lähde: PTT)

4 Työllisyys - turkiselinkeinon työllistävä vaikutus oli vuonna 215 lievästi edellisvuotta pienempi - turkiselinkeino työllistää suoraan vajaat 32 henkilötyövuotta ja välillisesti noin 17 - vuonna 215 vähennystä tuli lähinnä turkiselinkeinon välillisten työllisyysvaikutusten kautta - elinkeino työllisti vuonna 215 noin 49 henkilötyövuotta Taulukko 3. Turkiselinkeinon suora työllistävä vaikutus henkilötyövuosina (Lähde: PTT) Yrittäjien määrä Tiloille palkattu työvoima Rehutehtaille palkattu työvoima Saga Fursiin palkattu työvoima Suora työllisyys yhteensä Muu tuotantopanosten ja palveluiden kautta tuleva työllisyys Elinkeino yhteensä

5 Tuottajahinnat ja rehun hinnat turkistuotannon rehujen hintojen nousu pysähtyi vuonna rehun hinnat laskeneet tasaisesti kahden vuoden ajan - vuonna 215 turkistuotannon rehujen hintataso oli noin viisi prosenttia edellisvuotta matalampi - lasku on hieman kiihtynyt alkuvuodesta tuottajahinnoissa vaihtelut ovat olleet suurempia - vuositasolla tuottajahinnat nousivat keskimäärin 15 % vuonna hintataso jäi kuitenkin selvästi vuoden 213 tason alapuolelle Indeksi Index 21= Producer Price Index, Agricultural Products, Other Animal Products, 21=1, Index Purchasing Price Index, Other Compound Feeding Stuffs, 21=1 Kuvio 3. Tuottajahintojen ja rehun hintojen kehitys vuosina (kesäkuu). Lähde: Tilastokeskus

6 Turkistilojen liikevaihto, kustannukset ja liiketulos - rehusekoittamoiden liikevaihto laski vuonna 215 selvästi (johtunee rakenteellisista järjestelyistä?) - myös niiden tulokset putosivat selvästi - Saga Fursin liikevaihto nousi vuonna 215, liikevaihto kasvatti etenkin turkisten hintojen nousu - myös Saga Fursin tulos parani selvästi Milj. / yritys Milj. / företag Rehusekoittamot Milj. / yritys Milj. / företag Muut kulut Övriga kostnader Korot Räntor Poistot Avskrivningar Palkkauskustannukset Anställningskostnader Materiaalikustannukset Materialkostnader Tulos Resultat Liikevaihto Omsättning Saga Furs Kuvio 4. Liikevaihto, kustannukset ja liiketulos rehusekoittamoilla ja Saga Fursilla (Lähde: Amadeus-tilinpäätöstietokanta)

7 - osakeyhtiömuotoisten turkistilojen liikevaihdon lasku jatkui - lasku kuitenkin hidastui - lasku hillitsivät hintojen nousu ja tuotannon rakenteelliset muutokset - rehun hintojen lasku käänsi materiaalikustannukset laskuun edellisvuoteen verrattuna - liiketulos pysyi lähes viime vuoden tasolla - parhaan liiketuloksen tekivät liikevaihdoltaan 2-1 kokoluokassa toimivat yritykset - yritysten oman ja vieraan pääoman suhde pysyi vuonna 215 lähes vuoden 214 tasolle, kokonaisuudessaan sidotun pääoman määrä kuitenkin laski Keskimäärin 1 EUR/tila I snitt 1 EUR/farm % 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % yli/över 1 1 Liikevaihto v. 215, euroa Omsättning år 215, euro Muut kulut Övriga kostnader Korot Räntor Poistot Avskrivningar Palkkauskustannukset Anställningskostnader Materiaalikustannukset Materialkostnader Tulos Resultat Liikevaihto Omsättning Kuvio 5. Liikevaihto, kustannukset ja liiketulos osakeyhtiömuotoisilla turkistiloilla vuosina (Lähde: Amadeus-tilinpäätöstietokanta)

8 Taulukko 4. Yritysten lukumäärä ja liikevaihto liikevaihtoluokan mukaan vuosina (Lähde: Amadeus-tilinpäätöstietokanta) Liikevaihtoluokka Yrityksiä, kpl Yritysten liikevaihto yhteensä, milj euroa , ,4 21, ,2 188,8 146,9 141,5 yli ,5 243,3 135,8 123,9

9 Keskimäärin 1 EUR/tila I snitt 1 EUR/farm Vieras pääoma Oma pääoma Vieras pääoma Främmande kapital Oma pääoma Eget kapital Liikevaihtoluokka vuonna 215 Kuvio 6. Varat ja oma pääoma osakeyhtiömuotoisilla turkistiloilla vuosina (Lähde: Amadeus-tilinpäätöstietokanta)

10 yli 1 Liikevaihto, euroa Kuvio 7. Turkistuotannon liiketulos vuosina liikevaihdon mukaan (%) (Lähde: Amadeus-tilinpäätöstietokanta)