Maidon markkinatilanteesta ja näkymistä 8/ Laskua edelleen?

Transkriptio

1 Maidon markkinatilanteesta ja näkymistä 8/ Laskua edelleen? Hienoisesta kysynnän kasvusta huolimatta, Euroopassa on edelleen edessä kysynnän kasvua isompaa tuotannon kasvua. Samaan aikaan Läntisessä Euroopassa nestemaitojen kulutus on laskussa. Jopa komissaari Hogan on tunnustanut EU:n ministerineuvostossa, että EU:n maitomarkkinoilla on selvä ylituotannon riski. Syinä ovat parantunut maidonhinta, vuoden 2017 hyvä nurmisato ja lisärehujen käyttö sekä kysynnän kasvun alentuminen. Vuoden 2017 hintapiikistä maidon hinta onkin kääntynyt laskuun. Tätä on tukenut EU:n päätös olla avaamatta rasvattoman maitojauheen interventiovarastoa. RaboBankin mukaan EU tavoittelee myös interventiovaraston purkua, joka pitää maitojauheen hinnan alhaalla ja ohjaa raakamaidon muihin tuotteisiin. Kuva: Tuotannon muutos 7/17-6/18 vs 7/16-6/17.

2 Rasvatonta maitojauhetta (SMP) oli vuoden 2018 alussa 375 miljoona kiloa interventio- ja varastointitukivarastoissa. Edellisestä hintojen pohjasta kesti nousta 3 vuotta ja silloin varastossa oli vain 268 miljoona kiloa. Rasvatonta maitojauheen hinta on nyt alle interventiohintatason, koska interventiovarastoa puretaan (varastoissa oli 288 Mkg 7/2018). Tämä ja markkinakysynnän puute pitävät maitojauheen hintatasoa alhaisena. Tästä huolimatta, koska markkinoilla ei ole maitotuotteille riittävää kysyntää, on niin juuston kuin maitojauheen tuotanto kasvaneet enemmän kuin maidontuotanto on kasvanut. Tämä johtuu siitä, että ko. tuotteina maito säilyy pisimpään markkinakelpoisena. Voin kulutuksen kasvu niin EU:ssa kuin etenkin USA:ssa on johtunut kuluttajakysynnän siirtymisestä kasvirasvoista kohti eläinrasvoja. Eurooppalaiset leipomot käyttävätkin nykyään voita reippaasti tuotannossaan. Kyseessä on niin mieltymysten muutoksesta kuin viimeaikaisista tutkimuksista, jotka ovat osoittaneet, että maitotuotteiden rasvat eivät välttämättä suurennakaan sydänriskejä niin kuin muut eläinperäiset rasvat (American Journal of Clinical Nutrition ym.). Koska maitotuotteistakin maailmanmarkkinoilla liikkuu alle 10 % kokonaistuotannosta, pienikin muutos kysynnässä yli tarjonnan johtaa voimakkaaseen hinnannousuun. Kysynnän ollessa joustamaton, kuten tässä tapauksessa, hinta muuttuu suhteellisesti enemmän kuin kysyntä muuttuu. Edellä mainittu kysyntämuutos yhdistettynä voin tuotannon alentumiseen EU:ssa (-6 % 2016>2017), on johtanut voin hinnan voimakkaaseen kasvuun, sillä voin hinta on 1,5-kertainen aikaisempiin huippuhintoihin nähden. Vaikka voin tuotanto on kasvanut edellisvuodesta (1,4 %), näkyy tuotannon vaje suhteessa kysyntään edelleen voin hinnassa, koska sen hintataso on lähellä huippuhintoja (5,5 vs 6,5 e/kg). Mielenkiintoista on se, että voin tuotanto kasvaa suhteellisesti vähemmän kuin maitojauheen (4,8 %) tai maidontuotannon (1,8 %) määrä, mutta ilmeisesti rasvaa ei ole riittänyt enempää voin tuotantoon. Maitojauheen tuotannon kasvua selittää sen säilyvyys. Juuston tuotannon kasvua (+2,1 %) selittää se, että juusto tuottaa paremmin kuin maitojauheeksi ja voiksi tekeminen. Juustoille on hyvä kysyntä niin EU:ssa kuin vientimarkkinoilla mm. Japanin kauppasopimuksen ansioista. Voin vahvan kysynnän ansiosta takia lehmien olisi syytä tuottaa nykyistä enemmän rasvaa. Etenkin kun Valiokin muuttaa hinnoittelua rasvaa suosivammaksi. Mutta muutosta pitoisuuksissa ei saada aikaiseksi nopeasti, ikävä kyllä.

3 Kuva: Maitotuotteiden tuotantotasot EU:ssa Rabobankin mukaan kysyntä ja tarjonta ovat tasapainottumassa vuoden 2018 loppupuolella. Epätasapaino syntyi, kun maailman maidontuotanto alentui vuoden 2016 aikana, mikä johti vientimäärien alentumiseen 2,2 % syksyllä 2016 edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2017 puolivälistä vienti on taas käynyt täydellä painolla, mutta sään ääri-ilmiöt päävientialueilla vaikuttavat siten, että vuoden 2018 tuotantohuippu ei ole niin korkea kuin aikaisemmin on arvioitu. Maidon tuottajahinta alenee alkuvuoden 2018 aikana ja senkin jälkeen jää lisäalentumispainetta. Samalla arvioidaan, että rehun hinnoissa on nousupainetta. Tuottajat maitoneuvoston (EMP) puheenjohtajan Romuald Schaberin suulla vaativat interventiossa olevalla maitojauheelle löydettäväksi muuta käyttöä. Eli maitojauhe rehuksi vai polttoon? Kuluttajamarkkinoille sitä ei pitäisi myydä, koska siellä se aiheuttaa markkinahäiriön jatkumisen (hintataso pysyy interventiohinnassa), mitä interventiolla ei tavoitella. Tai tämä markkinahäiriö ulkoistetaan ulkomaille, kuten Afrikkaan. Mistä tietysti seuraa ongelmia paikallisille maidontuottajille, koska interventiosta myyty maitojauhe on paikalliselle elintarviketeollisuudelle halvempaa kuin tiloilta ostettu maito. Ja sitä kautta saadaan EU:n etelärajalle taas lisää tulijoita Kysymys on, kuka kustantaa tämän jo muodostuneen varaston hävittämiskustannuksen? Normaalisti lienee niin, että teollisuus ja toimiala kehittävät markkinat tuottamilleen tuotteille, eikä valtio? Maitosektorin kannattaisi selvittää tämän ylijäämämaitojauheen polttoon myynnin kaikki vaikutukset ja tehdä tarvittavat ratkaisut markkinoiden vakauttamiseksi. Maidontuotannon määrä on EU:ssa ennätyksellistä. Tällä hetkellä EU:ssa tuotetaan enemmän maitoa kuukausitasolla, kuin koskaan ennen. Alkuvuodenkin osalta tuotanto on noussut 1,8 % viime vuodesta. Maidon hinnannousu EU:ssa (+4 snt 6/17>12/17) on pitänyt huolen siitä, että tuotantoa lisätään erityisesti Itä-Euroopassa. Myös USA tuottaa maitoa enemmän kuin ennen. Ainoastaan Australiassa tuotanto on alle edellisvuosien tuotannon, johtuen sääoloista, mutta senkin tuotanto on palautumassa aikaisemmalle tasolle. Uuden-Seelannin tuotanto on pysynyt aikaisempien vuosien tasolla, mutta sielläkin on tiedossa niin sääolojen kuin Mycoplasma bovis taudin vastustamisesta ilmeneviä tuotantovaikutuksia.

4 Vuoden vaihteen jälkeen maidon hinta on alentunut Euroopan markkinoilla 38 sentistä 32 senttiin ja Suomessa se on alentunut 2,5 senttiä. Samalla hintaero maitolitralle on alentunut kesän 2016 tasosta 10 snt/l tämän hetken 4 snt/l tasolle. Tämä johtuu siitä, että voin kohoava vientihinta ei pystynyt nostamaan maidon hintaa, koska maitojauheen hinta laski vastaavasti. Lisäksi voin hintaero substituuttituotteisiin (kasvirasvat) on niin suuri, että sekin rajoittaa voin hintakehitystä. Voidaankin todeta, että uusi normaali on se, että Suomen hintataso seuraa EU:n hintatasoa noin 4 sentin päässä. Eli kaukana takana ovat ajat, jolloin Suomen maidon hinnan etumatka oli 8 senttiä. Kilpailu Suomen markkinoilla on edelleen kiristynyt, koska EU:n sisämarkkinoilla on saatavissa edullisia juustoja ja muita meijerituotteita. Siksi kotimarkkinoidenkin menekki ja hintataso eivät ole kasvavia. Siihen vaikuttavat myös kuluttajien ostovoiman heikko kehittyminen ja kulutustottumusten muutos sekä kaupan neuvotteluvoiman kasvu. Meijerien tulokset vuodelta 2017 kertovatkin, että markkinat ovat kireät. Arla Suomi Hämeenlinnan OSM Valio Arla Foods Liikevaihto Me 341,40 313,36 67,10 63, Liiketulos, Me -1,4-22,8 0,054 0,025 29,5 16, Liiketulos-% -0,4% -7% 0,1 % 0,0 % 1,8 % 1,0 % 4 % 3 % Nettovoitto, Me 0,053-21,8 0,039 0, Nettovoitto-% 0,0 % -7,0% 0,1 % 0,0 % 1 % 0 % 2 % 3 % Hankinta, Ml LV euroa/litra 1,22 1,12 0,57 0,55 0,88 0,93 0,69 0,74 Varat Velat Oma pääoma Oma pääoma, % 55 % 41 % 45 % 48 % 45 % 47 % 62 % 61 % Kuten taulukosta huomataan, Valion kyky tuottaa hankintalitraa kohti liikevaihtoa on ylivoimainen. Arla Suomen Valiota suurempi liikevaihtotuotto selittyy sillä, että Arla Suomi välittää Arla Foodsin tuotteita, jolloin ruotsalaisesta ja tanskalaisesta maidosta tehtyjen tuotteiden liikevaihto tulee kotimaassa kerätyn maidon hyväksi. Silti voidaan sanoa, että vertailun kohteena olevat kotimaan meijerit eivät ole omistajaarvon näkökulmasta pystyneet tuottamaan riittävää tulosta, jolla meijerin oma pääoma kasvaa inflaation verran.

5 Omistaja-arvon näkökulmasta Arla Foodsin tasoinen tulos tulisi olla minimitaso. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että mm. Arla Suomen tulisi tehdä 9 Meur tulosta, jolloin tuottajahinnan pitäisi laskea (29 Meur/280 Ml=) 10 senttiä. Ellei sitten Arla Suomi myy Skandinaviasta ostettuja tuotteita kaupalle tappiolla? Paikallisen Hämeenlinnan osuusmeijerin osalta tuloksen tulisi olla 1,9 Meur, jolloin tuottajahinnan pitäisi laskea (1,9 Meur/115 Ml=) 1,6 senttiä. Valion osalta tuloksen tulisi olla 51 Meur, jolloin tuottajahinnan pitäisi laskea (46 Meur/1 837 Ml=) 2,5 senttiä, minkä Valio ilmoittikin tapahtuvan toukokuun alusta. Ennusteemme tulevaisuuden maidon hinnasta Suomessa Nykytasolta hintojen nousua hidastavat tekijät ovat EU:n kasvava tuotanto ja tuotevarastojen purkaminen, mikä ottaa oman aikansa, ellei mitään radikaalia muutosta markkinoilla ja tuotannossa saada aikaiseksi. Mielestämme tämän maidon ylituotantokriisin syitä ovat sokea markkinausko, tuotantokiintiöiden purkaminen ja (toistaiseksi) katteettomat vientilupaukset siitä, Euroopan maidon tuotantokustannuskyky on vientihinta tasolla. Tämä näkyy erityisesti Suomen tiukassa maitomarkkinatilanteessa. Maidontuottajat Hollannissakin ovat nykyään jo sitä mieltä, että kiintiöistä luopuminen oli virhe. Maitojalosteiden markkinahinnat tulevat jatkossakin vaihtelemaan. Arvioimme että Suomessa maidon tuottajahinta ei oleellisesti muutu nykyisestä, koska oletamme maidontuotannon laskevan merkittävästi. Tämä johtuu lähinnä investointitukivarojen loppumisesta, jolloin kaikkia suunniteltuja investointeja ei toteuteta sekä maidontuotannosta luopuvien tilojen lukumäärästä. Sillä mitä suurempi omavaraisuusaste maidolla on, sitä parempi vientihintakilpailukyky suomalaisella maidontuotannolla täytyisi olla. Tällöin tuotannon alentuminen tukee nykyistä maidon hintatasoa. Nykyinen hintataso on siten uusi normaali, jonka molemmin puolin hinnat vaihtelevat kysynnästä ja tarjonnasta riippuen. Riski hintatason alentumiselle on edelleen olemassa, mikä johtuu maidon globaalista ylituotannosta ja kulutustottumusten muutoksesta, joka alentaa kulutusta. Ja vaikka maidon hinta ei alenisi, sääilmiöiden aiheuttama rehukustannusten nousu vaikuttaa toimialalle kuten maidon hinnan alentuminen. Alla on ennustetaulukko, joka on inflatoimaton. Riskit hinnan alentumiselle nykytasosta ovat kuitenkin pienemmät kuin edellisessä ennusteessamme, johtuen mm. huonojen sääilmiöiden aiheuttamista ongelmista niin Oseanian kuin Euroopan maidontuotantoon. Todennäköisyydet maidon eri keskihintatasoille eri vuosina ja niiden perusteet: vuosi\maidonhinta 38 snt/l 35 snt/l 32 snt/l % 30 % 10 % 2017: 38,31 snt/l Kiina ja Venäjä tuo, EU:n ja Suomen tuotanto laskussa. Kiina tuo ja Venäjä ei tuo, EU:n ja Suomen tuotanto nousee % 50 % 40 % Ennusteen vaatimukset Kiina ja Venäjä tuo, EU:n ja Suomen tuotanto alenee. Kiina tuo ja Venäjä ei tuo, tuotanto EU:ssa kasvaa ja Suomessa alenee 10 %. Kiina ja Venäjä eivät tuo, tuotanto EU:ssa kasvaa ja Suomessa ennallaan. 2020> 30 % 40 % 30 % Ennusteen Kiina ja Venäjä tuo, Kiina tuo ja Venäjä ei tuo, vaatimukset tuotanto EU:ssa ja tuotanto EU:ssa kasvaa ja Suomessa laskee. Suomessa laskee. Kuvioiden lähteet: ArlaFoods, Asiakastieto, Eu Milk Market Observatory, Luke, Valio Kiina ja Venäjä eivät tuo, tuotanto EU:ssa nousee ja Suomessa ennallaan.