Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Transkriptio

1 Kauppa 2015 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v (1-6) Milj. e (1-6) Tuonti Vienti 2015 (1-6) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 ELINTARVIKKEIDEN TUONTI SUOMEEN ON KASVANUT LÄHES VUOSITTAIN Kokonaisvienti laski kymmeneksen alkuvuonna Elintarvikkeiden tuonti Suomeen kasvoi 2010-luvulla vakaasti 4-13 prosenttia vuodessa. Vuonna 2014 tuonti kääntyi lievään prosentin laskuun ja aleni hiukan alle 4,2 miljardiin euroon, mutta palasi jälleen nousuun vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Tuonti on suurentunut merkittävästi vuosikymmenessä: kymmenen vuotta sitten elintarvikkeiden tuonnin arvo oli vain 2,3 miljardia, kun se viime vuosina on ylittänyt jo neljän miljardin euron arvon. Suomen elintarvikevienti toipui kasvutrendille 2009 talouskriisin jälkeen ja sen arvo lähestyi viime vuosina jo 1,6 miljardin euron rajaa. Vuonna 2013 alkaneet Venäjän talousvaikeudet ja maan eräille elintarvikkeille vuoden 2014 elokuussa asettamat tuontikiellot kuitenkin katkaisivat viennin positiivisen kehityksen. Viime vuonna vienti laski kaksi prosenttia, ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla elintarvikkeiden vienti oli jo vajonnut kymmeneksen edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna lähinnä Venäjälle suuntautuvan maitotaloustuotteiden viennin loppumisen vuoksi. Suomen elintarvikkeiden ulkomaankauppa on aina ollut selvästi alijäämäistä, ja alijäämän suuruus on kasvanut vuosittain jo kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna alijäämää kertyi hieman yli 2,6 miljardia euroa. Kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana alijäämää on tullut lähes 1,4 miljardia euroa, mikä on selvästi viime vuoden vastaavan ajankohdan alijäämää enemmän. Päätavararyhmistä ainoastaan energiatuotteiden kauppataseen alijäämä on elintarvikekaupan alijäämää suurempi. Elintarvikkeiden osuus Suomen kokonaistuonnista on viime vuosina kohonnut melko tasaisesti. Osuus oli vuonna 2005 viisi prosenttia, kun kuluvana vuonna osuus on noussut jo lähes kahdeksaan prosenttiin. Ryhmän osuus Suomen koko viennistä on viime vuosina sen sijaan säilynyt kolmen prosentin tuntumassa. Saksa on ollut Suomen tärkein elintarvikkeiden tuontimaa vuodesta 2003 lähtien, jolloin se ohitti Ruotsin. Viime vuosina Saksan osuus on pyörinyt 16 prosentin tuntumassa elintarvikkeiden kokonaistuonnista. Toisena tulevan Ruotsin osuus oli viime vuonna 11 prosenttia, kolmantena olevan Alankomaiden osuus oli noin yhdeksän prosenttia. Venäjä, Ruotsi ja Viro ovat perinteisesti kattaneet noin puolet Suomen elintarvikeviennistä. Vuonna 2013 yli 28 prosenttia elintarvikkeista toimitettiin Venäjälle ja vielä vuonna 2014 sen osuus oli noin viidennes, mutta kuluvana vuonna Venäjän osuus romahti alle kahdeksaan prosenttiin. Ruotsin osuus oli alkuvuonna hiukan vajaat 21 prosenttia ja Viron yhdeksän prosenttia. Venäjänviennin päättymisen jälkeen suomalaisia maitotaloustuotteita on viety tavanomaista enemmän mm. Alankomaihin ja Egyptiin. Kuvio 2. Elintarvikkeiden kauppatase Kuvio 3. Elintarvikkeiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-6) Milj. e Osuus % Tuonti Vienti Elintarvikkeisiin on tässä katsauksessa luettu kuuluviksi SITC-luokituksen ryhmät Niitä vastaavat CN-luokituksessa ryhmät Tulli Tilastointi

3 2 Taulukko 1. Suomen elintarviketuonti ja -vienti v (1-6) Vuosi Tuonti Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-6) , , Kauppataseen vaje on kasvanut eniten hedelmien ja kasvisten kohdalla Suomen elintarvikekaupan huomattavan kauppataseen alijäämän kasvu erityisesti johtuu viime vuosina voimistuneesta hedelmien ja kasvisten tuonnista. Tavararyhmän kohdalla alijäämä on kasvanut vuoden 2010 tammi-kesäkuun 340 miljoonasta eurosta kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon 456 miljoonaan euroon. Vaje on suurentunut selvästi myös lihan ja kalan sekä rehujen kohdalla. Alijäämä on pienentynyt viljan ja viljatuotteiden kaupassa Suomen vehnän ja leipomotuotteiden viennin kasvun myötä. Maitotaloustuotteet ovat perinteisesti olleet ainoa elintarvikeryhmä, jonka ulkomaankauppa on Suomelle ylijäämäistä. Ylijäämä on kuitenkin kutistunut viime vuosina juuston tuonnin kasvun ja Venäjän-viennin heikkenemisen vuoksi. Kuvio 4. Suomen elintarvikekaupan kauppatase (milj. e) tavararyhmittäin 2005 (1-6), 2010 (1-6) ja 2015 (1-6) 01 Liha ja lihatuotteet 02 Maitotaloustuotteet ja munat 03 Kalat ja kalavalmisteet 04 Vilja ja viljatuotteet 05 Hedelmät ja kasvikset 06 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 08 Rehuaineet 09 Erinäiset elintarvikkeet 11 Juomat 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet Elintarvikkeiden vienti Venäjälle laski jyrkästi (1-6) 2010 (1-6) 2005 (1-6) Maitotaloustuotteiden vienti pieneni viime vuonna 477 miljoonan euroon eli 11 prosenttia vuoden 2013 vientiä pienemmäksi. Tammi-kesäkuussa 2015 vienti on edelleen vaipunut 28 prosenttia ja se oli arvoltaan vain 207 miljoonaa euroa. Vientiä painoi alaspäin erityisesti Venäjälle suuntautuneen viennin tyrehtyminen. Maitotaloustuotteiden osuus Suomen elintarvikeviennistä oli vielä kaksi vuotta sitten yli kolmannes, mutta kuluvana vuonna osuus oli kutistunut 29 prosenttiin. Se on kuitenkin edelleen arvoltaan viennin merkittävin elintarviketavararyhmä. Vuoteen 2013 asti Suomen maitotuotteiden vienti oli selvällä kasvu-uralla: vuonna 2005 niitä vietiin 308 miljoonan euron edestä, mutta vuonna 2013 viennin arvo oli kohonnut peräti 536 miljoonaan euroon. Kasvun takana oli lähinnä Venäjän-viennin voimistuminen, mutta myös vienti Ruotsiin ja Kiinaan nousi. Maidon, kerman ja hapanmaitotuotteiden vienti väheni alkuvuonna 21 prosenttia 110 miljoonaan euroon. Maidon ja kerman osuus oli noin 54 miljoonaa, jogurtin 15 miljoonaa ja heran 22 miljoo- Tulli Tilastointi

4 3 naa euroa. Ruotsi oli edellisten vuosien tapaan selvästi tärkein tuotteiden ostaja 39 miljoonan euron osuudellaan. Vienti Ruotsiin heikkeni kuitenkin lähes viidenneksen. Vienti Kiinaan oli arvoltaan 17 miljoonaa euroa, vähennystä tuli yli kolmannes, kun taas vienti Egyptiin moninkertaistui kymmeneen miljoonaan euroon. Yhteenlaskettu vienti muihin maihin kuin Venäjälle luisui alkuvuonna prosentin. Vienti Venäjälle säilyi olemattomana alkuvuonna loputtuaan kokonaan vuoden 2014 elokuussa; viime vuonna viennin kokonaisarvo oli 34 miljoonaa euroa eli noin 14 prosenttia koko maitoviennistä. Venäjä oli tuolloin kolmanneksi tärkein suomalaisen maidon ostajamaa. Ennen tuontikieltoja Venäjä oli vuodesta 2005 alkaen toiseksi suurin vientimaa Ruotsin jälkeen. Suurimmillaan vuonna 2010 noin neljäsosa Suomen viemästä maidosta suuntautui Venäjälle. Taulukko 2. Elintarvikevienti tavararyhmittäin (1-6) SITC- tavararyhmä 2014 Milj. e Muutos % Osuus % 2015 (1-6) Milj. e Muutos % Osuus % 01 Liha ja lihatuotteet , ,4 02 Maitotaloustuotteet ja munat , ,2 03 Kalat ja kalavalmisteet , ,3 04 Vilja ja viljatuotteet , ,6 05 Hedelmät ja kasvikset , ,2 06 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , ,3 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet , ,1 niistä 08 Rehuaineet , ,1 09 Erinäiset elintarvikkeet , ,4 11 Juomat , ,1 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet , ,3 Yhteensä , ,0 Voita vietiin alkuvuonna 15 prosenttia edellisvuotta enemmän, viennin arvo oli lähes 61 miljoonaa euroa. Vientiä suuntautui eniten Ranskaan (17 milj. e), Alankomaihin (14 milj. e) ja Egyptiin (kahdeksan milj. e). Voita ei viety lähes ollenkaan näihin maihin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Vuonna 2013 noin 72 prosenttia ja vuonna 2014 noin puolet Suomen voiviennistä suuntautui Venäjälle. Viennin arvo oli viime vuonna 46 miljoonaa euroa, mutta alkuvuonna 2015 vientiä Venäjälle ei kertynyt ollenkaan vuonna 2014 voimaan tulleiden tuontikieltojen vuoksi. Toisin kuin juuston ja maidon kohdalla, voin kokonaisvienti ei kuitenkaan laskenut Venäjän-viennin pysähdyttyä, vaan nousi rivakasti tuontikieltojen astuttua voimaan. Juuston vienti aleni alkuvuonna peräti 67 prosenttia 29 miljoonaan euroon. Vienti Venäjälle oli vielä viime vuonna arvoltaan 84 miljoonaa euroa, kun se kuluvana vuonna oli tuontikieltojen vuoksi pudonnut alle miljoonaan euroon. Venäjän osuus Suomen juuston viennistä oli 77 prosenttia vuonna 2013, hieman alle 70 prosenttia viime vuonna ja kuluva vuonna vain muutaman prosentin. Muualle kuin Venäjälle viedyn juuston arvo kohosi alkuvuonna 57 prosenttia verrattuna edellisvuoden ensimmäiseen puoliskoon, mutta tämä ei riittänyt korvaamaan Venäjän-viennin loppumisen aiheuttamaa menetystä. Tärkeimmät juuston vientimaat olivat Yhdysvallat (8 milj. euroa, kasvua 43 prosenttia) ja Belgia (6 milj. euroa, nousua 49 prosenttia). Kuvio 5. Suomen maidon, voin ja juuston vienti Venäjälle ja muihin maihin kuukausittain (1-6) 1000 e Maidon, kerman yms vienti Venäjälle Maidon, kerman yms vienti muihin maihin Juuston vienti Venäjälle Juuston vienti muihin maihin Voin vienti Venäjälle Voin vienti muihin maihin I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI Tulli Tilastointi

5 4 Viljan ja viljatuotteiden vienti säilyi vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla edellisvuoden tasolla. Viennin arvo oli 146 miljoonaa euroa ja osuus koko elintarvikeviennistä noin viidennes. Myllytuotteista vehnän vienti parani huomattavasti edellisvuodesta (+160 %) ja oli arvoltaan reilut 34 miljoonaa euroa. Viennin kasvu johtui 11 miljoonan euron arvoisista vehnätoimituksista Saudi- Arabiaan. Lisäksi vehnän vienti Espanjaan (arvo 11 milj. e) ja Alankomaihin (4 milj. e) moninkertaistui. Viennin huomattava nousu johtui yksinomaan vientimäärien kasvusta, sillä vientihinnat laskivat aavistuksen. Kauran vienti väheni alkuvuonna reilun viidenneksen 32 miljoonaan euroon. Vajaa kolmannes kaurasta vietiin Saksaan (-18 %), muita merkittäviä ostajamaita olivat Alankomaat (+21 %) ja Yhdysvallat (-72 %). Alkuvuonna kauraa toimitettiin myös Etelä-Afrikkaan viiden miljoonan euron edestä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan vientiä sinne ei ollut lainkaan. Leipiä, kakkuja, keksejä yms. leipomotuotteita vietiin seitsemän prosenttia edellisvuotta vähemmän eli 31 miljoonan euron edestä. Kolmannes viennistä suuntautui Ruotsiin. Vienti Venäjälle syöksyi 36 prosenttia, mutta vienti Norjaan koheni viidenneksen. Alkoholijuomien viennin arvo kohosi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 68 miljoonaan euroon (runsaat 42 miljoonaa litraa) eli kaksi prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Juomien osuudeksi koko elintarvikeviennistä muodostui noin kymmenes. Arvosta laskettuna viedyistä juomista noin 37 prosenttia oli vodkaa. Reilu viidennes alkoholijuomista toimitettiin Viroon, jonne vienti kuitenkin laski 14 prosenttia. Ruotsiin vietiin alkoholia 13 miljoonan euron (+16 %) ja Puolaan seitsemän miljoonan euron (+61 %) arvosta. Alkoholijuomien vienti Venäjälle putosi reilun kolmanneksen ja oli arvoltaan hiukan alle viisi miljoonaa euroa. Lihan viennin arvo on viime vuosina ollut miljoonan euron paikkeilla. Alkuvuonna 2015 vienti kasvoi seitsemän prosenttia ja oli arvoltaan 60 miljoonaa euroa. Osuus koko elintarvikeviennistä oli runsaat kahdeksan prosenttia. Yli puolet viedystä lihasta oli sianlihaa. Sianlihan vienti parani alkuvuonna yhdeksän prosenttia, mutta vienti on kuitenkin ollut jo vuosia laskusuunnassa. Parhaimmillaan vuonna 2008 Suomi vei lähes sadan miljoonan euron edestä sianlihaa, kun viime vuonna vientiä kertyi enää 61 miljoonaa euroa. Suurin ostajamaa alkuvuonna oli edellisvuosien tapaan Uusi-Seelanti, jonne toimitettiin sianlihaa 11 miljoonan euron arvosta (+36 %), joka oli noin kolmannes kokonaisviennistä. Toisella sijalla olevaan Etelä-Koreaan vienti kasvoi jopa 43 prosenttia. Maan osuus oli noin 15 prosenttia. Vienti Venäjälle lakkasi alkuvuonna kokonaan viime vuoden elokuussa voimaan tulleiden tuontikieltojen vuoksi, kun maahan vietiin vielä vuonna 2013 sianlihaa 12 miljoonan euron arvosta. Sekä suklaan ja suklaatuotteiden että sokerin vienti oli alkuvuonna laskussa, mutta makeisten viennin arvo säilyi edellisvuoden tasolla. Suklaan ja suklaatuotteiden (27 milj. e) tärkein ostaja oli Ruotsi (+8 %), jonne vietiin suklaasta noin 45 prosenttia. Sokeria toimitettiin kokonaisuudessaan 21 miljoonan euron arvosta eli kahdeksan prosenttia viime vuotta vähemmän. Sokerin vienti jakaantui melko tasaisesti usean eri ostajamaan kesken. Suurimpien maiden, Alankomaiden ja Irlannin osuus viedystä sokerista oli molemmilla noin kolme miljoonaa euroa. Makeisia (16 milj. e) vietiin lähinnä Ruotsiin (kuusi miljoonaa euroa) sekä Tanskaan (kaksi miljoonaa euroa). Muita merkittäviä tuotteita elintarvikeviennissä olivat kahvi, jonka vienti koheni yli neljänneksen (24 milj. e) ja rehut, joiden vienti jäi 22 miljoonaan euroon (-5 %). Kahvista vietiin Venäjälle 38 prosenttia ja Viroon 36 prosenttia. Rehujen suurin ostajamaa oli Venäjä reilun 39 prosentin osuudellaan. Muu rehuvienti meni lähinnä Pohjoismaihin. Erilaisia hedelmäsäilykkeitä ja valmisteita, enimmäkseen jäädytettyjä mustikoita ja lakkaa, vietiin 19 miljoonalla eurolla (+66 %). Kolme neljännestä viennistä suuntautui Ruotsiin ja Kiinaan. Kalan, eli suurelta osin silakan ja lohen, vienti putosi kolmanneksen reiluun 13 miljoonaan euroon. Yli puolet kalasta vietiin Viroon, vajaa kolmannes Tanskaan. Kahvin tuontihinnat kasvoivat, hedelmien ja rehujen tuonti selvässä nousussa. Hieman alle neljännes Suomen elintarviketuonnista koostui alkuvuonna hedelmistä ja kasviksista. Niiden tuonnin arvo oli yhteensä 486 miljoonaa euroa, mikä oli seitsemän prosenttia edellisvuoden tammi-kesäkuuta enemmän. Tuonnin arvo on kasvanut keskimäärin noin 5-10 prosentin Tulli Tilastointi

6 5 vuosivauhtia viime vuosikymmenellä. Vuonna 2005 Suomeen tuotiin 536 tuhatta tonnia hedelmiä ja kasviksia, kun vuonna 2014 tuontia kertyi jo 659 tuhatta tonnia. Taulukko 3. Elintarviketuonti tavararyhmittäin (1-6) SITC- tavararyhmä 2014 Milj. e Muutos % Osuus % 2015 (1-6) Milj. e Muutos % Osuus % 01 Liha ja lihatuotteet , ,7 02 Maitotaloustuotteet ja munat , ,6 03 Kalat ja kalavalmisteet , ,3 04 Vilja ja viljatuotteet , ,9 05 Hedelmät ja kasvikset , ,4 06 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , ,4 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet , ,9 niistä 08 Rehuaineet , ,9 09 Erinäiset elintarvikkeet , ,2 11 Juomat , ,4 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet , ,2 Yhteensä , ,0 Hedelmiä ja pähkinöitä tuotiin 2015 tammi-kesäkuussa 208 miljoonan euron arvosta eli 178 tuhatta tonnia, arvossa kasvua 12 prosenttia edellisvuodesta. Tästä banaanien osuus oli 48 miljoonaa euroa (+39 %), sitrushedelmien 32 miljoonaa euroa (+5 %), viinirypäleiden 24 miljoonaa euroa (+7 %) ja omenoiden 20 miljoonaa euroa (-10 %). Banaaneista noin puolet tuotiin Costa Ricasta ja sitrushedelmistä kolmasosa Espanjasta. Muita hedelmiä tuotiin melko tasaisesti eri maista, muun muassa Saksasta ja Alankomaista. Viime vuosina erityisesti avokadojen ja mangojen tuonti Suomeen on moninkertaistunut vuoden 2007 kahdesta miljoonasta viime vuoden lähes 18 miljoonaan euroon. Näitä hedelmistä noin puolet saapui Suomeen Espanjasta (+51 %) ja Alankomaista (+17 %). Alkuvuonna 2015 mangojen ja avokadojen tuonti vahvistui edelleen lähes neljänneksen. Myös pähkinöiden tuonti on suurentunut selvästi vuosikymmenessä ja ylsi viime vuonna lähes 28 miljoonaan euroon, ja kasvoi kuluvana vuonna vielä kymmeneksen. Hieman alle neljäsosa pähkinöistä tuotiin alkuvuonna Yhdysvalloista (+28 %); Vietnamista (+45 %) ja Saksasta (+14 %) tuotiin molemmista noin 15 prosenttia pähkinöistä. Kasvisten tuonnin arvo oli alkuvuonna 137 miljoonaa euroa (+1 %) ja paljous 97 tuhatta tonnia. Tomaatteja tuotiin 29 miljoonan euron arvosta (-4 %), joista noin puolet Espanjasta. Hedelmä- ja marjasäilykkeiden ja - valmisteiden tuonniksi muodostui 59 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia vuoden 2014 tammikesäkuun tuontia enemmän. Suurimmat tuontimaat olivat Saksa, Ruotsi ja Puola. Kasvisvalmisteita ja säilykkeitä tuotiin kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän eli 51 miljoonan euron arvosta. Alankomaiden osuus oli 17 prosenttia, Ruotsin 16 prosenttia ja Saksan 15 prosenttia. Maitotaloustuotteiden tuonti on ollut kuluvalla vuosikymmenellä huomattavassa kasvussa lähinnä juuston tuonnin ansiosta. Viime vuonna maitotaloustuotteita tuotiin 401 miljoonan euron arvosta. Alkuvuonna 2015 tuonti kuitenkin heikkeni kaksi prosenttia edellisvuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna ja oli arvoltaan 200 miljoonaa euroa. Maitotaloustuotteiden osuus koko elintarviketuonnista on viime vuodet ollut noin kymmenes. Juuston osuus alkuvuoden maitotaloustuotteiden tuonnista oli 140 miljoonaa euroa eli 70 prosenttia. Tärkeimmät juustojen tuontimaat olivat Tanska (52 milj. e, kasvua 26 %) ja Saksa (36 milj. e, laskua 13 %). Juustojen tuonti Ruotsista (11 milj. e) supistui noin viidenneksen. Erityisesti Tanska on viimevuosina kasvattanut osuuttaan Suomen juustontuonnissa Ruotsin kustannuksella: vuonna 2011 Tanskan osuus oli noin neljäsosa, mutta kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla jo 37 prosenttia Suomeen tuodusta juustosta oli tanskalaista. Ruotsalaisen juuston osuus on pudonnut kymmenessä vuodessa 17 prosentista 8 prosenttiin. Maitoa ja kermaa tuotiin alkuvuonna prosentti edellisvuotta vähemmän; tuonnin arvoksi muodostui 56 miljoonaa euroa. Kolmasosa maidosta ja kermasta tuotiin Saksasta, 14 prosenttia Ruotsista ja 12 prosenttia Puolasta. Tulli Tilastointi

7 6 Alkoholijuomien tuonnin arvo on viime vuosina ollut lievässä laskussa. Alkuvuonna 2015 tuonti hiipui kaksi prosenttia edellisvuodesta ja jäi 162 miljoonaan euroon. Juomien osuus koko elintarviketuonnista oli jonkin verran yli yhdeksän prosenttia. Viiniä tuotiin 97 miljoonan euron arvosta (- 1 %) eli noin 39 miljoonaa litraa. Väkevien tuonti oli arvoltaan 40 miljoonaa euroa, mikä oli neljä prosenttia vertailuajanjaksoa vähemmän. Tuonnin määrä oli hieman yli kuusi miljoonaa litraa. Viinin suurimmat tuontimaat olivat Ranska (19 milj. e), Chile (16 milj. e) ja Italia (13 milj. e). Väkeviä juomia tuotiin eniten Ranskasta (12 milj. e) ja Isosta-Britanniasta (11 milj. e). Alkoholittomien juomien, muun muassa virvoitusjuomien ja kivennäisveden, tuonti (33 milj. e, 44 milj. litraa) oli aavistuksen edellisvuotista pienempi. Noin kolmannes näistä juomista tuotiin Saksasta. Kalan ja kalatuotteiden tuonti oli alkuvuonna 2015 arvoltaan 172 miljoonaa euroa, mikä oli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Osuus koko elintarviketuonnista oli kahdeksan prosenttia. Kalaa, pääasiassa lohta ja kirjolohta, tuotiin Norjasta 70 miljoonalla eurolla eli kymmenyksen edellisvuotista vähemmän. Myös tuonti Ruotsista (20 milj. e) väheni suunnilleen saman verran. Yhteensä tuoretta tai jäädytettyä kalaa tuotiin 106 miljoonan euron edestä eli noin 24 tuhatta tonnia. Kala- ja äyriäisvalmisteiden tuonnin arvo oli 54 miljoonaa euroa. Suurimmat tuontimaat olivat Ruotsi (-5 %), Norja (-1 %) ja Tanska (+48 %). Rehujen ja lemmikkien ruokien tuonti kohosi alkuvuonna kuusi prosenttia 164 miljoonaan euroon. Osuudeksi koko elintarviketuonnista tuli kahdeksan prosenttia. Rehuista noin kolmannes, eli 57 miljoonaa euroa, oli rehuteollisuuden käyttöön tarkoitettuja elintarviketeollisuuden jätetuotteita muun muassa soijasta ja rypsistä. Kissan-, koiran- ym. lemmikkiruuan tuonnin arvo kohosi viisi prosenttia 76 miljoonaa euroon. Öljykakkuja ja muita jätetuotteita tuotiin sekä Venäjältä että Saksasta noin kolmannes koko tuonnista. Lemmikkien ruuan suurimmat tuontimaat olivat Iso- Britannia ja Tanska. Viljan ja viljatuotteiden tuonti on 2010-luvulla kasvanut vuosittain rivakasti viime vuoden kahden prosentin laskua lukuun ottamatta. Alkuvuonna 2015 näiden tuotteiden tuonti toipui kaksi prosenttia ja oli arvoltaan 163 miljoonaa euroa. Osuus koko elintarviketuonnista oli kahdeksan prosenttia. Viime vuosien kasvun takana on leipien, kakkujen, keksien yms. leipomotuotteiden tuonnin suurentuminen. Niitä tuotiin alkuvuonna 104 miljoonalla eurolla (+4 %). Suurimmat leipomotuotteiden tuontimaat olivat Saksa (27 milj. e) ja Ruotsi (24 milj. e). Maiden yhteenlaskettu osuus leipomotuotetuonnista oli siis lähes puolet. Lihan ja lihatuotteiden tuonti väheni neljä prosenttia alkuvuonna. Tuonnin arvo supistui 160 miljoonaan euroon, ja osuudeksi koko elintarviketuonnista muodostui hieman alle kahdeksan prosenttia. Alkuvuoden laskua huomioimatta lihan tuonti Suomeen on vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi: vuonna 2005 lihaa tuotiin vain 144 miljoonan euron edestä, kun viime vuonna tuonti ylsi 331 miljoonaan euroon. Tuonnin vahvistumisen syy on Saksasta tuodun lihan arvon kasvu. Myös tuonti Alankomaista ja Puolasta on kohonnut selvästi. Tuoreen tai jäädytetyn lihan tuonti Saksasta oli alkuvuonna arvoltaan 27 miljoonaa euroa (+4 %) ja lihasäilykkeiden ja valmisteiden arvo 14 miljoonaa euroa (-13 %). Kahvin tuonnin arvo kohosi alkuvuonna peräti 38 prosenttia ollen yli 146 miljoonan euroa, mikä oli seitsemän prosenttia koko elintarviketuonnista. Raakakahvin osuus kahvintuonnista oli 79 prosenttia, paahdetun kahvin 16 prosenttia. Raakakahvin tuonnin kasvu johtui lähes kokonaan tuontihintojen 43 prosentin loikasta; tuonnin määrä oli 32 tuhatta tonnia eli vain muutaman prosentin edellisvuoden ensimmäistä puoliskoa enemmän. Suurimmat raakakahvin tuontimaat olivat perinteiseen tapaan Brasilia (53 milj. e), kasvua 58 prosenttia, ja Kolumbia (30 milj. e), josta tuonnin arvo kohosi huomattavat 70 prosenttia. Näistä kahdesta maasta tuotiin lähes kolme neljäsosaa Suomeen tuodusta raakakahvista. Paahdettua kahvia tuotiin eniten Alankomaista. Sokerin ja sokerivalmisteiden tuonti saavutti tammi-kesäkuussa 72 miljoonan euron arvon, ja oli kuusi prosenttia vuoden 2014 tuontia suurempi. Kuitenkin vain reilut kolme prosenttia koko elintarviketuonnista koostui sokerituotteista. Raaka- ja ruokosokerin tuonnin osuus oli reippaasti yli puolet näistä tuotteista. Niiden tuonti Saksasta kaksinkertaistui 12 miljoonaan euroon, ja tuonti Tulli Tilastointi

8 7 Swazimaasta oli arvoltaan lähes yhdeksän miljoonaa euroa, kun tuontia ei viime vuonna ollut sieltä yhtään. Makeisia tuotiin lähes 32 miljoonan euron edestä (-1 %), lähinnä Alankomaista, Tanskasta, Ruotsista, Slovakiasta ja Saksasta. Suklaata tuotiin vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla yhdeksän prosenttia viime vuotta vähemmän. Arvo jäi 51 miljoonaan euroon, mikä oli runsaat kaksi prosenttia koko elintarviketuonnista. Noin kolmasosa suklaasta tuotiin Ruotsista (+3 %), hieman yli neljäsosa Saksasta (-9 %). Tupakkavalmisteiden tuonti oli alkuvuonna arvoltaan 24 miljoonan euroa, kasvua viisi prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Tupakan tuonnissa on tyypillistä, että tuonnin arvo on loppuvuonna selvästi alkuvuotta suurempi. Suurimmat tuontimaat vuoden ensimmäisellä puoliskolla olivat Saksa (7 milj. e), Alankomaat (6 milj. e) ja Liettua (5 milj. e) Tulli Tilastointi

9 LIITE 1: Elintarvikkeiden vienti ja tuonti SITC-tavararyhmittäin Elintarvikevienti SITC-tavararyhmittäin vuosina ja 2015 (1-6) (1-6) SITC-tavararyhmä Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % 01 Liha ja lihatuotteet , , , , ,4 02 Maitotaloustuotteet ja munat , , , , ,2 03 Kalat ja kalavalmisteet , , , , ,3 04 Vilja ja viljatuotteet , , , , ,6 05 Hedelmät ja kasvikset , , , , ,2 06 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , ,3 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , ,1 08 Rehuaineet , , , , ,1 09 Erinäiset elintarvikkeet , , , , ,4 11 Juomat , , , , ,1 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , ,3 Yhteensä , , , , ,0 Elintarviketuonti SITC-tavararyhmittäin vuosina ja 2015 (1-6) (1-6) SITC-tavararyhmä Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % 01 Liha ja lihatuotteet , , , , ,7 02 Maitotaloustuotteet ja munat , , , , ,6 03 Kalat ja kalavalmisteet , , , , ,3 04 Vilja ja viljatuotteet , , , , ,9 05 Hedelmät ja kasvikset , , , , ,4 06 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , ,4 07 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , ,9 08 Rehuaineet , , , , ,9 09 Erinäiset elintarvikkeet , , , , ,2 11 Juomat , , , , ,4 12 Tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , ,2 Yhteensä , , , , ,0

10 LIITE 2: Elintarvikkeiden tuonti ja vienti maittain Elintarvikevienti maittain vuosina ja 2015 (1-6) (1-6) Maa Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Ruotsi , , ,7 Viro , , ,0 Venäjä , , ,8 Alankomaat , , ,1 Saksa , , ,9 Tanska , , ,8 Saudi-Arabia , , ,6 Kiina , , ,5 Belgia , , ,4 USA , , ,2 Ranska , , ,1 Egypti 9-5 0, , ,6 Norja , , ,6 Espanja , , ,6 Puola , , ,1 Latvia , , ,7 Uusi-Seelanti , , ,7 Sveitsi , , ,5 Japani , , ,5 Liettua , , ,4 Muut , , ,1 Yhteensä , , ,0 54,5 50,0 37,6 Elintarviketuonti maittain vuosina ja 2015 (1-6) (1-6) Maa Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Saksa , , ,1 Ruotsi , , ,9 Alankomaat , , ,9 Tanska , , ,2 Espanja , , ,6 Norja , , ,8 Ranska , , ,3 Brasilia , , ,8 Italia , , ,4 Belgia , , ,3 Iso-Britannia , , ,0 Viro , , ,9 Puola , , ,7 Kolumbia , , ,6 Costa Rica , , ,6 USA , , ,3 Venäjä , , ,2 Thaimaa , , ,1 Chile , , ,0 Liettua , , ,8 Muut , , ,5 Yhteensä , , ,0

11 LIITE 3. Elintarvikevienti (1-6); tärkeimmät tuotteet maittain (1000 e) Muutos % 2014 (1-6) Osuus % SITC-tavararyhmä (1-6) 2015 (1-6) /2015 (1-6) 2015 (1-6) 022 Maito ja kerma ,0 Ruotsi ,8 Kiina ,6 Egypti ,2 Alankomaat ,3 Malesia ,1 112 Alkoholipitoiset juomat ,0 Viro ,4 Ruotsi ,8 Puola ,0 Latvia ,5 023 Voi ja muut voiöljyt ja -rasvat ,0 Ranska >999 28,7 Alankomaat ,4 Egypti ,4 Ruotsi ,0 041 Vehnä ,0 Saudi-Arabia ,1 Espanja ,6 Alankomaat , Sianliha ,0 Uusi-Seelanti ,1 Etelä-Korea ,8 Ruotsi ,3 Japani , Kaura ,0 Saksa ,5 Alankomaat ,3 Etelä-Afrikka ,5 USA , Leipä, kakut, keksit ym ,0 Ruotsi ,9 Venäjä ,0 Saksa ,8 Norja ,2 024 Juusto ,0 USA ,9 Belgia ,3 Alankomaat >999 8,4 Ruotsi ,8 073 Suklaa ja suklaatuotteet ,0 Ruotsi ,5 Viro ,2 Saksa ,8 Venäjä ,9 043 Ohra ,0 Saudi-Arabia ,2 Alankomaat ,4 Ruotsi ,3 Tanska ,4 071 Kahvi ,0 Venäjä ,8 Viro ,8 Liettua ,4 081 Rehuaineet ,0 Venäjä ,4 Norja ,4 Ruotsi ,6 Tanska ,4 061 Sokeri ,0 Alankomaat ,3 Irlanti ,3 Iso-Britannia ,7 Viro ,9 058 Hedelmäsäilykkeet ja valmisteet ,0 Ruotsi ,8 Kiina ,0 Saksa ,9 062 Makeiset ,0 Ruotsi ,6 Tanska ,1 Saksa ,8 034 Kala, tuore, jäähdytetty, jäädytetty ,0 Viro ,2 Tanska ,5

12 LIITE 4. Elintarviketuonti (1-6); tärkeimmät tuotteet maittain (1000 e) Muutos % 2014 (1-6) Osuus % SITC-tavararyhmä (1-6) 2015 (1-6) /2015 (1-6) 2015 (1-6) 057 Hedelmät, tuoreet tai kuivatut, pähkinät ,0 Costa Rica ,0 Espanja ,1 Saksa ,0 Alankomaat ,3 Italia ,9 081 Rehuaineet ,0 Saksa ,0 Venäjä ,0 Tanska ,7 Ranska ,2 112 Alkoholijuomat ,0 Ranska ,7 Chile ,9 Iso-Britannia ,1 Italia ,0 Saksa ,6 Espanja ,1 071 Kahvi ,0 Brasilia ,3 Kolumbia ,5 Alankomaat ,3 024 Juusto ,0 Tanska ,4 Saksa ,9 Ruotsi ,8 Alankomaat ,8 054 Kasvikset, tuoreet tai kuivatut ,0 Espanja ,3 Alankomaat ,8 Saksa ,6 Ruotsi ,1 034 Kala, tuore, jäähdytetty, jäädytetty ,0 Norja ,7 Ruotsi ,1 Tanska , Leipä, kakut, keksit ym ,0 Saksa ,3 Ruotsi ,0 Alankomaat ,4 Belgia ,2 011,012 Liha, tuore, jäähdytetty, jäädytet ,0 Saksa ,0 Alankomaat ,9 Uusi-Seelanti ,1 Tanska ,1 058 Hedelmäsäilykkeet ja muut valmisteet ,0 Saksa ,3 Ruotsi ,8 Puola ,8 022 Maito ja kerma ,0 Saksa ,0 Ruotsi ,1 Puola ,4 017 Lihasäilykkeet ja muut valmisteet ,0 Saksa ,1 Ruotsi ,5 Tanska ,0 037 Kala- ja äyriäisvalmisteet ,0 Ruotsi ,5 Norja ,3 Tanska ,5 Mauritius ,2 056 Kasvisvalmisteet ja -säilykkeet ,0 Alankomaat ,5 Ruotsi ,9 Saksa ,5 073 Suklaa, suklaatuotteet ,0 Ruotsi ,5 Saksa ,2 061 Sokeri ,0 Saksa ,8 Swazimaa >999 21,8 Brasilia ,8 Alankomaat ,0

13 LIITE 5. Suomen Elintarvikekaupan kauppatase SITC-tavararyhmittäin 2005 (1-6), 2010 (1-6) ja 2015 (1-6) 2005 (1-6) 2010 (1-6) 2015 (1-6) SITC-tavararyhmä Tuonti Vienti Kauppatase Tuonti Vienti Kauppatase Tuonti Vienti Kauppatase 01 liha ja lihatuotteet maitotaloustuotteet ja munat kala- ja kalavalmisteet vilja ja viljatuotteet hedelmät ja kasvikset sokeri, sokerivalmist., hunaja kahvi, tee, kaakao, mausteet rehuaineet erinäiset elintarvikkeet juomat tupakka ja tupakkavalmisteet Yhteensä

14 Kauppa 2015 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti 2015:M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange (0) Statistics service (0) statistics@tulli.fi