Verta virtsassa. Ossi Lindell
|
|
- Anneli Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Ossi Lindell Oireeton verivirtsaisuus erityisesti makroskooppinen mutta myös mikroskooppinen voi olla merkki taustalla olevasta vakavasta sairaudesta, joka kuitenkin voidaan parantaa, jos se havaitaan ajoissa. Verivirtsaisuuden syyn menestyksellinen selvittäminen edellyttää tilaa aiheuttavien sairauksien tuntemista, tarkkaa anamneesia ja potilaan huolellista kliinistä tutkimista. Tutkimukset on perusselvitysten jälkeen suunniteltava yksilöllisesti ottaen huomioon potilaan ikä, tutkimuksiin liittyvät haitat ja niistä todennäköisesti saatava hyöty. Diagnoosin kulmakiviä ovat virtsan sedimentin analyysi, virtsan sytologinen tutkimus ja munuaisten rakenteen ja toiminnan selvittäminen. Asiaan liittyvät alkuvaiheen kuvantamistutkimukset ovat virtsateiden kaikututkimus ja natiiviröntgenkuva virtsateiden alueelta. Ennen invasiivisiin tutkimuksiin ryhtymistä on pyrittävä selvittämään punasolujen lähtökohta faasikontrastimikroskopian avulla ainakin alle 40-vuotiailla potilailla. Nefrologin mielipide on tärkeä, jos on todettu viitteitä siitä, että vuoto on peräisin munuaiskeräsistä tai vaikuttaa muuten siltä, että kyseessä on munuaisperäinen vuoto. Erikoistutkimukset kuuluvat klinikoihin, jotka ovat perehtyneet asiaan. Jos tulos on perusteellistenkin tutkimusten jälkeen negatiivinen mutta verivirtsaisuus jatkuu, on tutkimukset syytä uusia puolen vuoden kuluttua. Mitä tehdä potilaalle, jonka virtsan liuskatutkimus osoittaa»hemoglobiini +» tai jonka virtsan sakan analyysin tulos on»erytrosyytit 2 5», tuskailee moni kliinikko. Verivirtsaisuutta eli hematuriaa voi esiintyä täysin terveillä ja lähes kaikissa munuaisten ja virtsateiden sairauksissa. Sen esiintyvyyttä on tutkittu liuskatestein lukuisissa eri potilasryhmissä, mm. sairaalan poliklinikkapotilailla, työpaikkojen terveystarkastuksissa ja laajassa vakuutuslääketieteellisessä seulontatutkimuksessa. Näitten selvitysten perusteella hematurian yleisyys on 2 16 % (Larcom ja Carter 1948, Fraser ym. 1977, Froom ym. 1984, Mariani ym. 1984, Vallancien ym. 1985, Ritchie ym. 1986). Jos hematurian yleisyyden mittarina käytetään virtsan sedimentin tutkimista, on vastaava luku 1 5 % (Froom ym. 1984, Mohr ym. 1986, Ritchie ym. 1986, Messing ym. 1987, Thompson 1987). Yleisyys tietysti riippuu siitä, mihin verivirtsaisuuden raja asetetaan. Joittenkin tutkimusten mukaan hematurian arvellaan olevan hieman yleisempää naisilla kuin miehillä (Wright 1959, Alwall ja Lohi 1973), ja sen esiintyvyys lisääntyy iän mukana (Froom ym. 1986). Toisten mukaan taas eriasteisen verivirtsaisuuden esiintyvyydessä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja eri ikäryhmien tai sukupuolten välillä (Mohr ym. 1986). Hengenvaarallinen sairaus löytyy %:lta hematuriapotilaista (Mohr ym. 1986, Mariani ym. 1989, Murakami ym. 1990). Iän mukana sairastuvuus näihin lisääntyy siten, että erittäin jyrkkä kasvu tapahtuu 50 ikävuoden tienoilla. Mikrohematurian syynä olevat hengenvaaralliset sairaudet ovat miehillä yleisempiä ja yli 40- vuotiailla yleisempiä kuin sitä nuoremmilla. Jopa 80 %:lla yli 50-vuotiaista hematurian syy todetaan, ja henkeä uhkaava sairaus diagnosoidaan %:lla heistä (Schröder 1994). 818 Duodecim 2000; 116: O. Lindell
2 Mitä verivirtsaisuus on Verivirtsaisuudella tarkoitetaan normaalia suuremman punasolumäärän erittymistä virtsaan. Jo ainakin 70 vuotta on ollut tiedossa, että täysin terveilläkin punasoluja erittyy virtsaan (Addis 1926). Terveen ihmisen virtsaan erittyy normaalisti alle miljoonaa punasolua vuorokaudessa. Täysin yksimielistä»normaalin» hematurian ylärajaa ei ole. Ehdotetut rajat vaihtelevat välillä 2 5 punasolua mikroskoopin näkökentässä. Varsin yleisesti on kuitenkin päädytty pitämään normaalin ylärajana kolmea punasolua mikroskoopin näkökentässä 400-kertaisella suurennuksella (Froom ym. 1984, Glassock 1995). Toisaalta hematurialla ei kuitenkaan ole turvallista alarajaa, ja verivirtsaisuuden perusteella todettavat hengenvaaralliset sairaudet voivat aiheuttaa verenvuotoa vain ajoittain (Mariani ym. 1989). Vähäinen hematuria vaatii yhtä perusteelliset tutkimukset kuin runsas. Verivirtsaisuuden toteaminen Paras menetelmä virtsan partikkelien kuten punasolujen, lieriöiden, kiteiden ja mikro-organismien toteamiseksi on virtsan sentrifugointi ja saadun sakan mikroskopointi. Luotettavan tuloksen saamiseksi pitäisi virtsanäyte toimittaa laboratorioon mahdollisimman nopeasti, ja se olisi tutkittava puolen tunnin kuluessa. Toinen mahdollisuus on, että näyte jäähdytetään viipymättä + 4 C:n lämpötilaan ja tutkitaan neljän tunnin kuluessa (Kouri ym. 1999). Nopein tapa virtsan punasolujen osoittamiseksi on liuskatutkimus. Se perustuu punasolujen hemin pseudoperoksidaasiaktiivisuuden osoittamiseen virtsasta. Joskus liuskakokeen tulos voi olla positiivinen, vaikka mikroskoopilla ei todetakaan soluja. Syynä voi olla punasolujen hajoaminen ja hemoglobiinin vapautuminen laimeassa virtsassa tai näytteen seisottaminen yli 30 minuuttia ennen sen tutkimista. Koska liuskatesti toteaa hemiin liittyvää pseudoentsyymiaktiivisuutta, syynä positiiviseen tulokseen liuskatestissä ja sakan negatiiviseen mikroskopointitulokseen voi olla paitsi hemoglobinuria myös myoglobinuria esimerkiksi urheilusuoritusten tai kudosvaurion yhteydessä (McCarthy 1997). Väärä positiivinen tulos saattaa olla myös seurausta hapettavista bakteerien peroksideista tai näyteastioitten pesuainejätteistä. Väärä negatiivinen tulos voi johtua virtsassa olevista pelkistävistä aineista, esimerkiksi suuresta nitriitti- tai C-vitamiinipitoisuudesta, tai virtsan pienestä ph:sta (Riesenberg 1990). Liuskatesti vastaa kyllä tai ei kysymykseen, onko potilaalla mikroskooppinen hematuria. Sakan mikroskopointiin verrattuna liuskatestin herkkyys on 100 % ja tarkkuus 60 % (Daum ym. 1988). Tästä seuraa, että jos liuskalla saatu tulos on positiivinen, sedimentti täytyy tutkia mikroskoopilla, mutta jos se on negatiivinen, lisätutkimuksia ei tarvita. Myös virtsassa oleva albumiini voidaan todeta, kun käytetään moniliuskakoetta virtsan perustutkimukseen. Menetelmän haittana on epäherkkyys alkaville munuaisvaurioille. Lisäksi liuska mittaa munuaiskerässairauteen liittyvän virtsan albumiinin mutta ei tubulaariselle vauriolle tunnusomaisia pienempimolykyylisiä proteiineja. Kuukautisvuodon aikainen samoin kuin katetroimalla saatu virtsanäyte ei ole luotettavasti tulkittavissa punasolujen suhteen. Tyypit Hematuria voi olla makroskooppinen eli paljaalla silmällä todettava tai mikroskooppinen. Makrohematuria on yleensä niin hälyttävä oire, että potilas lähtee turhia aikailematta hakemaan apua, ja yleensä tällöin käynnistetään viipymättä perusteelliset tutkimukset. Jo alle puoli millilitraa verta 500 ml:ssa virtsaa tekee verivirtsaisuudesta paljaalle silmälle näkyvän (Pettersson 1990). Paljon yleisempään paljaalla silmällä näkymättömään mikroskooppiseen hematuriaan ei suhtauduta läheskään yhtä vakavasti, vaikka se voi olla merkki yhtä vakavasta sairaudesta kuin makrohematuriakin. Hematuria voi olla ohimenevää, jatkuvaa tai ajoittaista. Jos potilaalla esiintyy samanaikaisesti muitakin oireita, kuten virtsaamiskipuja, kirvelyä, kylkikipua, koliikkia, kuumetta, ihottumaa ja painon muutosta, puhutaan oireisesta hema- 819
3 Taulukko 1. Verivirtsaisuuden munuaisperäiset syyt. Primaariset munuaiskeräsen sairaudet Glomerulonefriitit IgA-nefropatia (Bergerin tauti) Sekundaariset munuaiskerässairaudet (liittyneenä systeemisairauksiin) Henoch Schönleinin oireyhtymä Systeemisen lupus erythematosuksen munuaistauti Antityvikalvoglomerulonefriitti (sisältää Goodpasturen oireyhtymän) Systeeminen vaskuliitti Wegenerin granulomatoosi Perinnölliset munuaiskerässairaudet Hereditaarinen nefriitti (Alportin oireyhtymä) Fabryn tauti Muut kuin munuaiskerässairaudet Tubulointerstitiaaliset nefropatiat Pyelonefriitit Papillanekroosi (useita syitä) Vaskulaariset sairaudet Munuaisinfarkti Munuaislaskimotukos Pahanlaatuinen hypertensio Arteriovenoosinen epämuodostuma Kylkikipu-verivirtsaisuusoireyhtymä Kasvaimet Adenokarsinooma Wilmsin tuumori Kystat Angiomyolipooma Multippeli myelooma Metaboliset syyt Hyperkalsiuria Hyperoksaluria Hyperurikosuria Kystinuria Periytyvät rakkulamunuaistaudit Polykystinen munuaistauti Medullaarinen kystinen munuaistauti Medullaarinen sienimunuainen Kivet Vesimunuainen Vammat Taulukko 2. Verivirtsaisuuden virtsatieperäiset syyt. Kasvaimet Välimuotoisen solutyypin karsinooma Munuaisallas Virtsanjohdin Virtsarakko Adenokarsinooma Eturauhanen Levyepiteelikarsinooma Virtsaputki Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu Kivet Virtsanjohdin Rakko Eturauhanen Virtsaputki Tulehdukset Akuutti kystiitti, prostatiitti ja uretriitti (bakteeriperäinen, Chlamydia trachomatis) Tuberkuloosi Bilhartsioosi Lääkkeen aiheuttamat Syklofosfamidi Antikoagulantit Vammat Kontuusio tai laseraatio Ruumiilliseen rasitukseen liittyvä Vierasesine virtsaputkessa tai rakossa Ylivenyttyneen rakon nopea tyhjentäminen turiasta. Muussa tapauksessa hematuria on oireetonta. Virtsasuihkun alkuosan verisyys (initiaalinen hematuria) on yleensä merkki virtsaputken alueella olevasta verenvuotokohdasta. Virtsasuihkun loppuosan verisyys (terminaalinen hematuria) viittaa vuotokohtaan rakon kaulassa tai virtsaputken eturauhasosassa. Jos virtsa on tasaisen veristä, vuoto voi olla peräisin virtsarakosta tai mistä tahansa sen yläpuolisista virtsateistä. Hyvin voimakkaissa verenvuodoissa virtsassa esiintyy verihyytymiä. Vaikein verivirtsaisuuden muoto on hemotamponaatio, jolla tarkoitetaan virtsarakkoon kehittyneiden hyytymien aiheuttamaa virtsaumpea. Yleisimmät syyt Verivirtsaisuudella voi olla monta syytä. Syiden kirjo vaihtelee täysin viattomasta hengenvaaralliseen. Hematuria saattaa olla seurausta munuaisperäisestä sairaudesta (taulukko 1), muutoksesta virtsateiden alueella (taulukko 2) tai häiriöstä veren hyytymismekanismissa (Glassock 1995, Kashtan 1998). Verivirtsaisuuden tärkeimpiin syihin kuuluvat virtsateiden pahanlaatuiset kasvaimet, joista monet aiheuttavat jo varhaisvaiheessaan verivirtsaisuutta (Marshall 1956, Lieskovsky ym. 1984). Kolme yleisintä kasvaintyyppiä ovat eturauhas-, virtsarakko- ja munuaiskarsinooma. Vuoden 1995 suomalaisten tilastojen mukaan kaikista miesten syövistä 34.8 % ja naisten syövistä 5.2 % kuului tähän kategoriaan (Finnish Cancer Registry 1997). Eturauhassyöpä on nykyisin yleisin virtsa- ja sukupuolielinten syöpä. Sen sairastuvuusluvut 820 O. Lindell
4 Kuva 1. Kolmen yleisimmin hematuriaa aiheuttavan syöpätyypin ikäspesifinen ja ikävakioitu ilmaantuvuus Suomessa vuonna 1995 (Finnish Cancer Registry 1997). A) Eturauhassyöpä, B) virtsarakon, virtsanjohtimen ja virtsaputken syöpä, C) munuais- ja munuaisallassyöpä. ovat edelleen suurenemassa väestön vanhenemisen ja tehokkaan diagnostiikan vuoksi. Alkuvaiheen prostatakarsinoomaan verivirtsaisuus ei kuitenkaan yleensä liity. Virtsateiden pahanlaatuiset kasvaimet ovat harvinaisia alle 40-vuotiailla (kuva 1). Yleisin munuaiskeräsperäisen hematurian syy ovat IgA-nefropatia ja sitä seuraavat muut glomerulonefriitit. Periytyviä munuaissairauksia, joiden yhteydessä esiintyy hematuriaa, ovat polykystinen munuaistauti ja medullaarinen sienimunuainen. Hematuria voi olla seurausta myös periytyvästä verenvuototaudista (sirppisoluanemia, hemofilia), muusta verenvuotosairaudesta tai antikoagulanttilääkityksestä. Anamneesi syyn selvittelyssä Edellä esitetyn hematuriatyypin lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota oireisiin, jotka liittyvät virtsaamiseen. Tihentynyt virtsaamistarve ja kivulias virtsaaminen viittaavat kystiittitasoiseen virtsatieinfektioon, joka on nuorilla naisilla yleinen hematurian syy (McCarthy 1997). Infektion diagnosoinnin ja hoidon jälkeen uusi virtsanäyte ratkaisee, ovatko lisätutkimukset tarpeen. Vähäistä hematuriaa voi esiintyä täysin terveillä lievän vamman tai ruumiillisen rasituksen (sukupuoliyhdyntä, moottoripyörällä ajo, juoksu) jälkeen, kontaminaationa kuukautisten yhteydessä tai eturauhasen transrektaalisen sormi- 821
5 tutkimuksen jälkeen. Hematuria saattaa liittyä myös joihinkin virusinfektioihin, kuten mononukleoosiin ja influenssaan (Sutton 1990). Hiljattain sairastetun hengitystieinfektion jälkeen ilmaantuva hematuria saattaa olla merkki streptokokki-infektion jälkeisestä glomerulonefriitistä tai IgA-nefropatiasta. Kivun ja hematurian yhdistelmä viittaa yleisyysjärjestyksessä virtsatiekiviin, verihyytymään virtsanjohtimessa tai munuaisinfarktiin. Joskus taustalla on nuorilla ehkäisypillereitä käyttävillä naisilla ns. kylkikipu-hematuriaoireyhtymä, joka ilmenee toistuvina makroskooppisina tai mikroskooppisina hematuriaepisodeina, joihin liittyy lähes aina tois- tai molemminpuolinen kylkikipu. Hölkkääjän hematuria on makroskooppinen hematuria, jota esiintyy voittopuolisesti miehillä, jotka juoksevat yli 15 kilometriä viikossa. Sen yhteydessä voi virtsan mukana tulla verihyytymiä, ja siihen saattaa liittyä kipua häpyluun takana ja välilihan alueella mutta ei kylkikipua. Oire häipyy levossa mutta saattaa seuraavan hölkän yhteydessä uusiutua. Virtsan sedimentin tutkimuksessa todetaan lievä proteinuria mutta ei punasolulieriöitä (Siegel ym. 1979). Kystoskopialöydöksen perusteella hematurian on arveltu johtuvan osittain täynnä olevan virtsarakon edestakaisesta liikkeestä, joka rasittaa varsinkin rakon takaseinän ja pohjan limakalvoa (Lukkarinen 1989). Juokseminen rakko tyhjänä saattaa helpottaa tilannetta (Glassock 1995). Potilaan lääkehoito on syytä käydä läpi, koska hematurian syy saattaa löytyä siitä. Papillaarinen nekroosi voi olla seurausta särkylääkkeiden väärinkäytöstä, ja tietyt solunsalpaajat, kuten syklofosfamidi, voivat saada aikaan verta vuotavan rakkotulehduksen (McCarthy 1997, Kashtan 1998). Antikoagulanttihoidon aikana ilmaantuvaa hematuriaa pidetään helposti tämän lääkityksen komplikaationa. Usein syynä on kuitenkin samanaikainen urologinen sairaus. Siksi kyseisiin potilaisiin pitää suhtautua niin kuin lääkehoitoa ei olisikaan (Antolak ja Mellinger 1969, Schuster ja Lewis 1987). Verivirtsaisuus voi saada selityksensä myös Afrikkaan tai Lähi-itään tehdyn matkan aikana saadusta bilhartsia- tai malariatartunnasta. Bilhartsioosi on tätä nykyä maailman yleisin verivirtsaisuuden syy. Myös potilaan ammatilla ja aikaisemmin todetuilla sairauksilla voi olla merkitystä: Laville ym. (1991) tutkivat metalli- ja kemianteollisuuden riskitekijöitä työntekijällä. Heidän havaintojensa mukaan mikroskooppisen hematurian riskiä lisäävät merkittävästi naissukupuoli, yli 40 vuoden ikä, verenpainetauti, tupakointi, steroideihin kuulumattomien tulehduskipulääkkeiden käyttö, aiempi urologinen sairaus ja työ kemianteollisuudessa. Verivirtsaisuuden paikantaminen Käytettävissä on useita keinoja, joita kannattaa hyödyntää hematurian syynä olevan verenvuotokohdan paikantamisessa ja virtsateiden vuodon erottamisesta munuaisperäisestä. Munuaiskerässairauksissa (glomerulopatiat) ja tubulointerstitiaalisissa nefropatioissa hematurian ohella esiintyy proteinuriaa sekä lieriöitä ja dysmorfisia punasoluja virtsassa. Jo valomikroskoopilla todettava punasolulieriöiden esiintyminen ja eritoten faasikontrastimikroskoopilla havaittava epämuotoisten punasolujen ja akantosyyttien esiintyminen puhuu munuaisparenkyymissä sijaitsevan vuotokohdan puolesta (kuvat 2 ja 3) (Köhler ym. 1991, Roth ym. 1991). Kyse on silloin yleensä glomerulonefriitistä tai interstitiaalisesta nefriitistä (Glassock 1995). Sen sijaan punasolut, jotka ovat Kuva 2. Valomikroskooppikuva virtsan punasoluista potilaalla, jolla verenvuoto oli peräisin munuaisparenkyymistä. Punasolujen lisäksi on todettavissa kookas Tamm Horsfall-proteiinirunkoinen lieriö, johon on kiinnittyneenä punasoluja. Osa punasoluista on muuttunut jo jyväisiksi (suurennos x400). Kuva on peräisin HYKS:n laboratoriosta. 822 O. Lindell
6 virtsateistä. Munuaiskeräsperäiseen verenvuotoon hyytymät eivät kuulu. Tutkimukset Kuva 3. Useita dysmorfisia punasoluja, joista ainakin yksi on selvä ulokkeinen akantosyytti. Faasikontrastioptiikka ja Steinheimerin pikavärjäys (suurennos x400). (Kuva: Timo Kouri, TAYS). peräisin munuaisaltaan, virtsanjohtimen, virtsarakon tai virtsaputken vaurioista tai tautipesäkkeistä, säilyttävät normaalin kaksoiskoveran muotonsa. Hematuriaan liittyvä runsas proteinuria (> 1 g/vrk) merkitsee lähes aina munuaiskeräsperäistä verenvuotoa. Verihyytymät virtsassa ovat merkki munuaistuumorin aiheuttamasta verenvuodosta tai muusta»urologisesta» vuodosta virtsarakosta tai sen yläpuolella olevista Nykyään valtaosa oireettomista mikroskooppisista hematurioista löytyy täysin sattumalta erilaisissa terveystarkastuksissa. Enemmistöltä näistä potilaista ei perusteellisissakaan tutkimuksissa löydy mitään asiaa selittävää, mutta pienellä osalla tutkituista on vakava, kiireellistä hoitoa vaativa urologinen sairaus tai nopeasti etenevä nefropatia. Kun hematuria on varmistettu, sen syy tulee selvittää tutkimuksin, ellei löydöstä voida muuten uskottavasti selittää. Tutkimuksia suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon oireettomaan mikroskooppiseen hematuriaan liittyvä vakavan sairauden riski, perusteellisiin tutkimuksiin liittyvät epämiellyttävät seikat ja tutkimusten yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset. Kuvassa 4 on esitetty urologin kannalta sopivat tutkimuslinjat ottaen huomioon edellä esitetyt näkökohdat. Kuva 4. Suositus hematurian tutkimusstrategiaksi. (BTA = rakkotuumoriantigeeni). 823
7 Uroepiteelin karsinooman toteamiseksi käytetty virtsan irtosolututkimus on muutamissa maamme sairaaloissa korvattu uudella rakkotuumoriantigeenitestillä (BTA-stat). Se on helppo tehdä ja hinnaltaan edullinen. Tuoreen 250 potilasta käsittäneen tutkimuksen mukaan sen herkkyys on 83 % (irtosolututkimus 40 %) ja tarkkuus 69 % (irtosolututkimus 95 %) (Pode ym. 1999). Primaariset kuvantamistutkimukset oireettoman mikrohematurian diagnostiikassa ovat virtsateiden alueen röntgenkuvaus ja kaikututkimus. Viimeksi mainittu on mennyt laskimonsisäisen urografian edelle diagnostisen tarkkuutensa, komplikaatioitten puuttumisen ja kustannusnäkökohtien takia (Corwin ja Silverstein 1988, Aslaksen ym. 1990). Toisaalta kaikututkimus on juuri niin hyvä menetelmä kuin sen suorittaja, ja laskimonsisäinen urografia on erinomainen tutkimus ylävirtsateiden kasvainten toteamisessa (Murakami ym. 1990). Tähän pisteeseen saakka hematuriapotilaan tutkimukset voidaan suorittaa avohoidossa. Alle 40-vuotiailla potilailla uretrokystoskopian merkitys hematurian diagnostiikassa on minimaalinen (Jones ym. 1988). Siksi sen rutiinikäytöstä tämänikäisillä kannattaa luopua ja siirtyä suoraan virtsan punasolujen rakenteen tutkimiseen, mikäli siihenastisissa tutkimuksissa ei ole löytynyt sellaista, mikä puhuisi verivirtsaisuuden urologisen syyn puolesta. Faasikontrastimikroskoopilla todettava virtsan punasolujen normaalista poikkeava rakenne viittaa verenvuodon munuaisperäisyyteen. Kyseessä on erikoistutkimus, joka edellyttää laboratorion perehtyneisyyttä asiaan. Jos hematurian syy jää tutkimuksista huolimatta selvittämättä, tutkimukset on syytä uusia puolen vuoden kuluttua. Jos tulos on silloinkin negatiivinen, kannattaa tutkimukset tehdä vielä kerran puolen vuoden kuluttua edellisistä, koska piilevä karsinooma tulee esille vuoden aikana (Schröder 1994). Kirjallisuutta Addis T. The number of formed elements in the urinary sediment of normal individuals. J Clin Invest 1926;2: Alwall N, Lohi A. A population study on renal and urinary tract diseases. Acta Med Scand 1973;194: Antolak S J, Mellinger G T. Urologic evaluation of hematuria occuring during anticoagulant therapy. J Urol 1969;101: Aslaksen A, Gadeholt G, Göthlin J H. Ultrasonography versus intravenous urography in the evaluation of patients with microscopic haematuria. Br J Urol 1990;66: Corwin H, Silverstein M D. The diagnosis of neoplasia in patients with asymptomatic microscopic hematuria: a decision analysis. J Urol 1988;139: Daum G S, Krolikowski F J, Reuter K L, Colby J M, Silva W M. Dipstick evaluation of hematuria in abdominal trauma. Am J Clin Pathol 1988;89: Finnish Cancer Registry: Cancer incidence in Finland Helsinki: Cancer Society of Finland, publication No. 58, Fraser C G, Smith B C, Peake M J. Effectiveness of an outpatient urine screening program. Clin Chem 1977;23: Froom P, Ribak K, Benbassat J. Significance of microhaematuria in young adults. BMJ 1984;288:20 2. Froom P, Gross M, Ribak J, ym. The effect of age on the prevalence of asymptomatic microscopic hematuria. Am J Clin Pathol 1986;86: Glassock R J. Hematuria and pigmenturia. Kirjassa: Massry SG, Glassock RJ, toim. Textbook of nephrology. 3. painos. Baltimore: Williams & Wilkins 1995, s Jones D J, Langstaff R J, Holt S D, Morgans B T. The value of cystourethroscopy in the investigation of microscopic haematuria in adult males under 40 years. A prospective study of 100 patients. Br J Urol 1988;62: Kashtan C E. Hematuria. Kirjassa: Greenberg A, toim. Primer on kidney diseases. 2. painos. San Diego: Academic Press 1998, s Kouri T, Anttinen J, Icen A, ym. Suositus virtsan perustutkimuksia ja bakteeriviljelyä varten. Moodi 7 (erillisjulkaisu), Köhler H, Wandel E, Brunck B. Acanthocyturia a characteristic marker for glomerular bleeding. Kidney Int 1991;40: Larcom R C, Carter G H. Erytrocytes in urinary sediment: identification and normal limits with a note on the nature of granular casts. J Lab Clin Med 1948;33: Laville M, Roy P, Pellet H, Fabry J Zech P. Hématurie microscopique de l adulte. Prévalence et facteurs associés. Presse Medicale 1991;20: Lieskovsky G, Pritchett R, Skinner D G. Surgical management of renal cell carcinoma. Monogr Urol 1984;5: Lukkarinen Olavi. Fyysisen rasituksen jälkeinen hematuria. Suom Lääkäril 1989;44: Mariani A J, Luangphinith S, Loo S, Scottolini S, Hodges C V. Dipstick chemical urinalysis: an accurate cost-effective screening test. J Urol 1984;132:64 6. Mariani A J, Mariani M C, Macchioni C, ym. The significance of adult hematuria: 1000 hematuria evaluations including a risk-benefit and cost-effectiveness analysis. J Urol 1989;141: Marshall V F Current clinical problems regarding bladder tumors. Cancer 1956;9: Messing E M, Young T B, Hunt V B, Emoto S E, Wehbie J M. The significance of asymptomatic microhematuria in men 50 or more years old: findings of a home screening study using urinary dipsticks. J Urol 1987;137: Mohr D N, Offord K P Owen R A, Melton L J III. Asymptomatic microhematuria and urological disease. A population-based study. JAMA 1986;256: McCarthy J J. Outpatient evaluation of hematuria. Postgraduate medicine 1997;101: Murakami S, Igarashi T, Hara S, Shimazaki J. Strategies for asymptomatic microscopic hematuria: a prospective study of 1,034 patients. J Urol 1990;144: Pettersson E. Hematurian diagnostiikka. Duodecim 1990;106: Pode D, Shapiro A, Wald M, Nativ O, Laufer M, Kaver I. Noninvasive detection of bladder cancer with the BTA stat test. J Urol 1999;161: Riesenberg D. Evaluation of hematuria in adults. JAMA 1990;263: Ritchie C D, Bevan E A, Collier S J. Importance of occult hematuria found at screening. BMJ 1986;292: Roth S, Renner E, Rathert P. Microscopic hematuria: advances in identification of glomerular dysmorphic erytrocytes. J Urol 1991;146: O. Lindell
8 Schröder F H. Microscopic haematuria requires investigation. BMJ 1994;309:70 2. Schuster G A, Lewis G A. Clinical significance of hematuria in patients on anticoagulant therapy. J Urol 1987;137: Siegel A J, Hennekens C H, Solomon H S, Van Boeckel B. Exercise-related hematuria. Findings in a group of marathon runners. JAMA 1979;241: Sutton J M. Evaluation of hematuria in adults. JAMA 1990;263: Thompson I M. The evaluation of microscopic hematuria: a populationbased study. J Urol 1987;138: Vallancien G, Cadranel J, Jardin A. What should be done in the presence of isolated microscopic hematuria in the work environment? Presse Med 1985;14: Wright W T. Cell counts in urine. Arch Intern Med 1959;103:76 8. OSSI LINDELL, dosentti, erikoislääkäri ossi.lindell@hus.fi HUS, Marian sairaala Lapinlahdenkatu Helsinki Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle
K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
Lisätiedot18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.
18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4
LisätiedotLabquality-päivät 2008 Virtsan punasolujen dysmorfia. Timo Kouri, LKT, dosentti Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio 8.2.2008 1
Labquality-päivät 2008 Virtsan punasolujen dysmorfia Timo Kouri, LKT, dosentti Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio 8.2.2008 1 Sisällys Määritelmä Kliininen merkitys Menetelmä Tulkinta 8.2.2008 2 Määritelmä:
LisätiedotVeri- ja valkuaisvirtsaisuus lapsella
Tieteessä katsaus Timo Jahnukainen dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastennefrologi HYKS, Lastenklinikka Kai Rönnholm dosentti, lastentautien ja lastennefrologian erikoislääkäri HYKS, Lastenklinikka
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotPOTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012
VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotVirtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää
Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotMilloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella
Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella poistettu kuvat, potilastapaus infektiolääkäri Kirsi Skogberg 18-65v naiset, näytteenotto? Tyypilliset rakkotason infektion oireet perusterveellä: ei näytteitä
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotNuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS
Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotVTI milloin epäilen, miten tutkin?
VTI milloin epäilen, miten tutkin? Hysa, Alueellinen sairaalahygieniapäivä 26.4.2017 Anni Taipale LT, osastonlääkäri Hyvinkään terveyskeskussairaala Yleistä virtsatieinfektioista 2. yleisimpiä lääkärin
LisätiedotKertausta virtsan liuskatestin tekemiseen
Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu
LisätiedotOpiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri
Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri VIRTSATIEINFEKTIOT NUORILLA NAISILLA Yleisyys Jopa puolet naisista sairastaa
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotLaboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa
SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotJopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4
Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.
LisätiedotHeräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?
Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Jos heräät jatkuvasti tyhjentämään rakkoa useammin kuin kerran yössä, sinulla saattaa olla nokturia eli yöllinen tihentynyt virtsaamistarve.1 Nokturia on
Lisätiedot12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella
12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotPotilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?
YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin
LisätiedotUrologiset vammat. Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010
Urologiset vammat Hanna Vasarainen HUS Urologian klinikka 5.2.2010 Munuaisvammat Kaikista vammoista munuaisen osuus on 1 5 % Vatsavammojen yhteydessä munuaisvamma 10 20 %:lla 30 50 % virtsa- ja sukuelinvammoista
LisätiedotOPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo
LisätiedotKuvallinen oppimateriaali virtsan partikkelien tunnistamiseen
Sari Laitinen Kuvallinen oppimateriaali virtsan partikkelien tunnistamiseen Alaotsikko Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 16.5.2012 Tiivistelmä
LisätiedotKroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS
Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija
LisätiedotVesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille
Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa
LisätiedotMunuaisen parenkyymisairaudet
Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan
LisätiedotVirtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotUlosteen veri Yleisimmät testit Suomessa
Ulosteen veri Yleisimmät testit Suomessa Actim Fecal Blood Medix Biochemica monoklonaaliset vasta-aineet HB:ta vastaan immunokromatografinen tikkutesti herkkyys 25-50µg hemoglobiinia/ gramma ulostetta
LisätiedotTyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan
Näin tutkin Matti Uhari, Harri Saxén ja Jussi Mertsola Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan Virtsatieinfektio ei aiheuta imeväisiässä mitään selvää yksittäistä oiretta, jonka perusteella
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotTietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi
Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotVirtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008
Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet Outi Malminiemi Labquality-päivät 8.2.2008 Menetelmät: mikroskopia Kammiolaskenta / peitinlasimenetelmä; vaaleakenttä- / faasikontrastioptiikka; ei värjäystä
LisätiedotMateriaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta
Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotOPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T :
OPPIMATERIAALI Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen 0 (25) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MUNUAISTEN JA VIRTSATEIDEN YLEISIMMÄT
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotUrologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä
Urologisen potilaan hoitoketju Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä Hoitotyön kliininen asiantuntija, Uroterapeutti, Seija Salomaa, PHHYKY / hoitotarvikejakelu Taustaa hoitoketjuille PHSOTEY organisaatiomuutos
LisätiedotMitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen
Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja
LisätiedotProteinurian selvittely
Ilpo Ala-Houhala NÄIN TUTKIN Viime vuosina terveystarkastuksissa on luovuttu rutiinimaisista virtsatutkimuksista. Kohdennetut seulontatutkimukset riskiryhmille ovat hyödyllisiä. Mikroalbuminurian mittaus
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotUroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008
Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotINTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ
INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotVirtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen
Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa Hannu Sarkkinen Virtsatieinfektiot Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin 20 0000 ja avohoidossa noin 250 000 virtsatieinfektiota (6%avohoitokäynneistä)
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotKreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin?
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Kreatiniiniarvo suurentunut mitä muuta tutkin? Jukka Mustonen ja Ole Wirta Plasman kreatiniinin määritystä käytetään yleisesti munuaistoiminnan mittarina. Sen avulla tutkitaan glomerulusfiltraatiota,
LisätiedotUudet WHO-luokitukset: Virtsatiet. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY
Uudet WHO-luokitukset: Virtsatiet Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY 10.2.2017 WHO 2016 Munuaistuumorit Uusi klassifikaatio perustuu Vancouverin konsensukseen (International Society of Urological Pathology
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotVirtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotValmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi
Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2
Lisätiedot