Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot
|
|
- Urho Hyttinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot
2 Motorinen kehitys = kehitysprosessi, joka johtaa tahdonalaisen liikkumisen oppimiseen ja vähitellen taitojen motoristen taitojen laadulliseen kehittymiseen Geeniperimä ohjaa, mutta ympäristöllä on suuri vaikutus siihen, millaiseksi lapsen eri motoriset taidot kehittyvät (Malina ym. 2004) Taantumat muiden motoriikkaan liittyvien alueiden kehittyminen Dynaamisten systeemien vuorovaikutus
3 Motorisen oppimisen eteneminen ikäkausittain: Yleiset liikevalmiudet (8-10 v) Motoriset perustaidot (2-7 v) Refleksit ja alkeistaidot (0-2 v) Lajien perustaidot (11-13 v) Lajien erityistaidot (14 v ) Mero et al., Laten ja nuorten harjoittelu Zimmer, Liikuntakasvatuksen käsikirja
4 Anna-Liisa Kyhälä
5 Motoriset perustaidot Motoriset perustaidot tasapainotaidot liikkumistaidot käsittelytaidot Motoriset lajitaidot Anna-Liisa Kyhälä
6 Havaintomotorinen oppiminen Liiketekijöiden avulla: Taito säädellä tilaa oma keho, ympäröivä tila, suunta, taso, kehon suhde muihin Taito säädellä aikaa rytmi, samanaikaisuus, jaksottaisuus Taito säädellä voimaa pienellä voimalla voimakkaasti Anna-Liisa Kyhälä
7 Tasapainotaidot: Staattinen tasapaino pystyasennot pää alaspäin asennot koukistukset Ojennukset Dynaaminen tasapaino pyörinnät heilahdukset pysähtymiset Väistämiset Anna-Liisa Kyhälä
8 Liikkumistaidot: Perustaidot ja liikeyhdistelmät: kävely juoksu loikat hypyt hyppelyt kiipeily laukka liuku kinkkaus kieriminen Anna-Liisa Kyhälä
9 Käsittelytaidot Itsestä poispäin tapahtuvat liikkeet: vieritys heitto potku työntö lyönti Vastaanottavat liikkeet Kiinniotto Hienomotoriset taidot Anna-Liisa Kyhälä
10 Motoristen perustaitojen oppimisen myötä voidaan oppia lajitaidot (esim. jalkapallo, hiihto, tanssi, golf, uinti jne.) Anna-Liisa Kyhälä
11 Sensorinen integraatio (A.J.Ayres) Aistitoimintojen hermostollista yhdentymistä ja järjestymistä käyttöä varten Liikkeiden oppimiseen tarvittava taitospesifi tieto saadaan aistien avulla Taktiilinen järjestelmä eli tuntoaisti, kosketusaisti: (suu, iho); tietoa kosketuksesta, paineesta, esineiden laadusta; esim. kova, pehmeä lapsi hahmottaa ääriviivansa; sylissä pitäminen, sively, kutittaminen, vauvahieronta, kylvetys Saa aikaan positiivisia tuntemuksia ja lisää fyysistä aktiivisuutta Vestibulaarinen järjestelmä eli painovoima ja liikeaisti (sisäkorva): pään asennon muutokset suhteessa painovoima- ja liikeaistimuksiin, tieto kiihtymisestä ja hidastumisesta, paikallaanolosta ja liikkeestä (suunta ja nopeus)
12 Proprioseptinen järjestelmä eli lihasten ja nivelten asento- ja liikeaisti; tietoa lihasten ja nivelten toiminnasta ja niihin kohdistuvista liikeistä (supistuminen, venyminen, taipuminen, suoristuminen) Auttaa kehon asentojen ja liikkeiden tunnistamisessa Proprioseptisen järjestelmän kehittymistä auttaa lapsen omalla keholla tapahtuva monipuolisia liikeaisti-, asento ja tuntokokemuksia tuottava fyysinen leikki, sekä näköön ja kuuloon perustuvat kokemukset
13 Näköaisti; värit, muodot, tavoittelu, tarttuminen, pyörittely, syvyysnäkö, esineen liikerata (1v->) pallon heitto ja kiinniotto, tilan hahmottaminen Suuri osa leikki-ikäisen aistireseptoreista keskittyy silmiin näytön merkitys! Näköärsyke+ vestibulaarinen aistitieto= merkitys näköärsykkeelle
14 Haju- ja makuaisti; positiiviset elämykset Kuuloaisti; erilaiset äänet, tulosuunta, etäisyys (tilan hahmottaminen), rytmi aistimusten järjestäminen ja ryhmittely sisäisiksi malleiksi; tärkeä motoristen perustaitojen kehittämisen kannalta
15 Sensorisen integraation vahvistaminen Kehon hahmotus <-> kehon hallinta / kehon muisti Kehon osien tunnistaminen, nimeäminen Ääriviivat, kehon puolet, keskilinjan ylitys Kehon osien aktiivinen käyttö harjaannuttaa hermostollisia prosesseja ja samalla kehon hallinta, eli liikkeiden ja liikkumisen tarkoituksenmukainen ohjaaminen paranee (motorinen ohjaus) (Numminen, 1996)
16 Kehon hahmottaminen 0-3v. Vatsa, selkä Kädet, jalat Pää, kasvot, ja kasvojen osat Pylly Miten voit opettajana kehittää lapsen kehonosien hahmottamista ja mitä voit havainnoida lapsen taidoista?
17 Esim. näin voit opettajana kehittää lapsen kehon hahmottamista Keskustellaan, kysellään Pyydetään näyttämään, osoittamaan Opetetaan lasta rentoutumaan Jumppa ja liikkuminen mallin mukaan
18 Lisäksi Istuminen Yleinen motorinen tukeminen, eri asennoissa kantaminen, pukeminen sylissä, esineiden tavoittelu ja kantaminen Musiikki motivoi; niiailutanssi Lapsi liikkuu itse, rattaat
19 Kehon hahmottaminen 3-4 v. Muut kehonosat: polvi, varvas, sormi, olkapää, otsa, kaula, kylki jne. Kehon eri puolten tunnistaminen alkaa Miten voit opettajana kehittää lapsen kehonosien hahmottamista ja mitä havainnoida?
20 Seuraamalla ja huomioimalla Onnistuvatko yhtäaikaiset symmetriset liikkeet ja keskiviivan ylittävät liikkeet? Huomioi lapsen luontainen oppijatyyppi: visuaalinen, kinesteettinen, auditiivinen, analyyttinen tarjotaan erilaisia oppimistilanteita
21 Lisäksi Riittävä liikunta! Motoriset perustaidot haltuun: hypyt, kiipeäminen, kantaminen, roikkuminen, vetäminen, työntäminen Tasapainon harjoittelu: lentäminen trampoliini kiehtova ja hyvä, samoin pyöräily, hiihto, luistelu Riittävän pitkät aktiivisuusjaksot kunto- Henkinen väsymys yllättää helpommin Ulkona leikkiminen yleensä mieluisaa ja kiinnostus siihen säilyy ohjaa kannusta lasta, jaksaa kävellä 1-2 km ja hiihtää ja pyöräillä muutamia km
22 Kehon hahmottaminen 5-6 v Kehon osien tunnistaminen jatkuu Kehon puolten tiedostaminen ja erottaminen vahvistuu Oikea ja vasen Miten voit opettajana kehittää lapsen kehonosien hahmottamista ja mitä havainnoida?
23 Voit kehittää sitä havainnoimalla ja tukemalla ILapsen kätisyyttä ja sen vakiintumista Liikkumista rytmissä ja musiikin mukaan Liikkumista mallin ja näytön mukaan; eli osaako lapsi matkia ja jäljitellä Lähteitä:Numminen (1996), Kuperkeikka, Zimmer (2011) Psykomotoriikan käsikirja, Jaakkola (2010) Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu Valo-julkaisusarja: Lasten motoristen taitojen havainnointi (2014)
24 6-8 vuotiaalla Tarkkaile lapsen motoristen perustaitojen hallintaa; itsenäiseen liikkumiseen tarvittavat taidot ja niiden soveltaminen erilaisissa ympäristöissä Erilaiset hypyt, rytminen hyppely, pallopelit, taisteluleikit, trampoliini, kokeilu erilaisilla välineillä ja metsässä liikkuminen kiinnostavat ja kehittävät Osallisuus! Jaksaa kävellä, hiihtää ja pyöräillä useita km Uintimatka riippuu lapsen taidoista
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotLiikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena
Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto
LisätiedotLIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA. Auran kunta - varhaiskasvatus
LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA Auran kunta - varhaiskasvatus LAPSEN RIITTÄVÄ LIIKUNTA KOOSTUU MEILLÄ ON HAUSKAA YHDESSÄ! KAKSI TUNTIA REIPASTA LIIKUNTAA PÄIVÄSSÄ! OMAEHTOISEN LIIKKUMISEN TUKEMINEN Monipuolisia
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotTaitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan
Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -
LisätiedotLuokat 1 2: Fyysinen toimintakyky
Vuosiluokat 1-2 Liikutaan yhdessä leikkien Tavoitteet Sisällöt Sisältöjen avaaminen ja tarkentaminen Arviointi Laaja-alainen Fyysinen T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisesti
LisätiedotNuppuBic 6-8 / Vuosisuunnitelma
NuppuBic 6-8 / Vuosisuunnitelma Syksy Liikkumisen perustaidot: Kävelyt (päkiä, kyykky, voimistelu), voimistelujuoksu + juokseminen, laukkaaminen (sivulaukka + eteenlaukka), karhukävelyt, rapukävelyt, kiipeilyt
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
LisätiedotLoikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen
Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotTavoitteena harjoittaa liikunnallisia perustaitoja:
Tavoitteena harjoittaa liikunnallisia perustaitoja: Tasapainotaidot Liikkumistaidot Välineenkäsittelytaidot KERHOKERRAT 1. Pelisäännöt, tutustuminen ja kehon hahmottamisleikit 2. Kehon hahmottaminen ja
LisätiedotPelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
LisätiedotMOTORISTEN PERUSLIIKUNTATAITOJEN HARJOITTELU
MOTORISTEN PERUSLIIKUNTATAITOJEN HARJOITTELU Alkulämmittely n. 15 min - Tarkoitus valmistaa koko keho harjoitukseen aivot ja lihakset - Liikkeitä vaihdellen ja soveltaen, yhdistele liikkumis- ja liikesuuntia
LisätiedotSisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotLiikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen. Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto
Liikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto Illuusio: koko ajanhan ne juoksevat ja touhuavat Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt; 29% 3-6vuotiasta urheiluseurassa
LisätiedotTESTIOHJEET APM- TESTIÄ VARTEN
TESTIOHJEET APM- TESTIÄ VARTEN HAVAINTOMOTORISET TAIDOT 1. Itsensä tunnistaminen: - Mikä on sinun nimesi? Tulos on KYLLÄ jos lapsi tietää nimensä ja EI jos hän ei tiedä sitä. - Tässä on peili. Kuka sieltä
LisätiedotLapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,
Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on
LisätiedotTaito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot
Taito Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Yleistaidot ovat perusta lajitaitojen oppimiselle. Yleistaitojen monipuolinen harjoittelu takaa lajitaitojen nopeamman ja paremman oppimisen. Ensin pitää opettaa
LisätiedotINNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ
INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja
LisätiedotOHJAAJAKOULUTUS OSIO 2
OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2 TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 2 LEIJONAKIEKKOKOULU - OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2 (4 h) Teoriaosuus Oppiminen 120 min Oppia liikunnan avulla Video eri oppimisvaiheissa
LisätiedotKEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario
KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,
Lisätiedot1. Tasapainoilu takaperin (rimat: 3 cm, 4,5 cm ja 6 cm) 2. Esteen yli kinkkaus 3. Sivuttaishyppely 4. Sivuttaissiirtyminen.
KTK testi, Sami Kalaja, (Kiphard, E. & Schilling, F. (2007). Körperkoordinationstest für Kinder.) Vertailuaineisto peruslapsista ja nuorista tällä hetkellä 5 14 -vuotiaille. Kotimainen, urheilijoiden oma
LisätiedotHARJOITUSVIIKON OHJELMA LEPO- / KILPAILUVIIKON OHJELMA
HARJOITUSVIIKON OHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai PK3 + K/N Ajo Ajo tai PK1 Ajo2 tai KP tai VK Ajo tai K/N tai PK1 LEPO- / KILPAILUVIIKON OHJELMA Maanantai Tiistai
LisätiedotKoululiikuntaliitto tuottaa lukukausittain uuden N.Y.T! -materiaalipaketin,
Innostu liikke stä! Mitä nyt on? Koululiikuntaliiton uusi N.Y.T! -toiminta tarjoaa alakoulun 2.-5.luokkalaisille helpon tavan harjoitella monipuolisesti liikunnan perustaitoja. Lukukausittain saat N.Y.T!
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotHARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA
HARJOITUSOHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai PK1 KP tai K/N VK Ajo tai PK2 tai PK3 LEPOVIIKON OHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai
Lisätiedot3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet
3. Leijonakiekkokoulun oppimistavoitteet Lapsille tärkeitä asioita urheilussa Leijona-kiekkokoulu oppimisympäristönä Oppia liikkumaan Oppia liikunnan avulla Harjoitusviikko - esimerkki LAPSILLE TÄRKEITÄ
LisätiedotSisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25
Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen
LisätiedotVOIMISTELUN ALKEISPASSI
VOIMISTELUN ALKEISPASSI MINÄ VOIMISTELIJANA MONIPUOLINEN HARJOITTELU Väritä ruutu aina kun olet liikkunut JUOKSIN Kuvani LUISTELIN PELASIN PALLOPELEJÄ UIN Nimi Ryhmä HIIHDIN LEIKIN PIHAPELEJÄ Harjoitusaika/
Lisätiedot1-2- v. 1.Ajattelu ja oppiminen
1-2- v. 1.Ajattelu ja oppiminen Työskentelytaidot - oman vuoron odottaminen arjen tilanteissa (mm. liukumäki) - yhteisten ohjeiden/ toimintatapojen noudattaminen - mielenkiinnon / tarkkaavuuden suuntaaminen
LisätiedotLIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen
LIIKUNTA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Fyysinen toimintakyky T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen - Liikuntamuodoilla
LisätiedotLiike on lääkettä. motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti
Liike on lääkettä motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti Hanke on toiminut vuodesta 2013, on STEAn rahoittama ja kuuluu Emma&Elias-avustusohjelmaan. Hankkeen tavoitteena on edistää erityisesti
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen. Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessa ja monipuolistamisessa
LisätiedotHARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA
HARJOITUSOHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai PK1 Ajo tai K/N Ajo tai KP tai VK Ajo tai PK1 Ajo tai PK2 tai K/N LEPOVIIKON OHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai
LisätiedotLIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Läntinen varhaiskasvatusalue Pansio Jyrkkälä 31.5.2012 VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET KÄYTÄNTÖÖN (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005)
LisätiedotLiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa
LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa 1.3.-31.12.2018 Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset Lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä kehittyäkseen ja voidakseen hyvin
LisätiedotTOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue
TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotSelviytyminen arjen tehtävistä, kokonaisvaltainen jaksaminen ja päivittäinen hyvinvointi * Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin
Marie Rautio-Sipilä 9.6.2017 Marie Rautio-Sipilä/Turun Lasten Parlamentti 13.3.2018 Move! Fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille Toimintakyky
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotTÄRKEINTÄ ON LIIKKUMISEN ILO
MUISTAKAAHAN OHJAAJAT Lapsille testit ovat iloinen ja hauska mahdollisuus päästä kokeilemaan omia taitojaan. Te ohjaajat näytätte esimerkkiä, joten ilo ja innostus liikkeelle kun näytätte lapsille miten
LisätiedotHARJOITUSOHJELMA, HJK C
HARJOITUSOHJELMA, HJK C No: 1/ 5 KESTO: 90 min HARJOITUKSEN TARKOITUS: Maalivahtien kesäharjoitus (taito/koordinaatio/reaktionopeus) Alkulämpö 10 min. Hyppynaru: eteen-/ taaksepäin paikallaan jalat ristiin
LisätiedotHARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA
HARJOITUSOHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai PK1 + KP2 Voima tai K/N PK1 Ajo tai PK1 tai VK Ajo tai PK2 tai K/N LEPOVIIKON OHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotLiikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotLuku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen
61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
LisätiedotTeema / Ikävuodet Iso tavoite
Teema / Ikävuodet 4 6 7 9 10 12 13 15 Iso tavoite Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen on hauskaa. Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen
LisätiedotULVILAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUUNNITELMA
ULVILAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUUNNITELMA Ulvilan varhaiskasvatus 2015 Varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelman taustaa Lasten liikunnan suunnittelu ja toteutus osana varhaiskasvatuksen arkea
LisätiedotLiikehallinnan harjoittelu
Liikehallinnan harjoittelu Johdanto Tämä ohjelma on suunniteltu Terve Futaaja -tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke, joka toteutetaan yhteistyössä
LisätiedotVAUVAN MOTORIIKKAA OHJAAVAA JA AKTIVOIVAA KÄSITTELYÄ HOITOJEN YHTEYDESSÄ
Fysiatria 2016 VAUVAN MOTORIIKKAA OHJAAVAA JA AKTIVOIVAA KÄSITTELYÄ HOITOJEN YHTEYDESSÄ Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti Puhelinvaihde 03 819 11 www.phsotey.fi
LisätiedotOhjaajan toiminnalla on ratkaiseva merkitys siihen, millaisena lapsi näkee itsensä.
OLE MYÖNTEINEN JA INNOSTAVA Ohjaajana olet esikuva lapsille - halusit sitä tai et. Jo hyvällä esimerkillä saat paljon aikaan. Harjoitusten myönteinen ilmapiiri syntyy ohjaajan ja lasten välisen vuorovaikutuksen
LisätiedotFyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen
LisätiedotVAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE
VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa
LisätiedotLapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Itsearvioinnin, ryhmätyöskentelyn ja suunnittelun tueksi Ryhmävasu tehdään kauden alussa ja sitä arvioidaan vähintään kaksi kertaa toimikauden aikana; vuoden
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU
Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka
LisätiedotIhmisellä on viisi perusaistia
Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen
Lisätiedot3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET
3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET Valmentajalla pitää olla näkemys siitä, mitä taitoja pelaajan pitää oppia ja omaksua ja minkä ikäisenä. Lasten kehityskäyrä kulkee yksilöillä eri tavalla. Toinen oppii
LisätiedotHAHMO 4. Lomakkeen syventävä tietopaketti. Anitta Hiekkataipale & Sanna Kervola-Janatuinen 2007. Kerttu 4v.
HAHMO 4 Lomakkeen syventävä tietopaketti Anitta Hiekkataipale & Sanna Kervola-Janatuinen 2007 Kerttu 4v. Syventävän tietopaketin tarkoituksena on antaa lisätietoa 4-vuotiaan lapsen perustaidoista ja HAHMO
LisätiedotHARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA
HARJOITUSOHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai PK1 + KP2 Voima Ajo tai PK1 VK1 tai VK2 tai MK + OTJ tai KP1 Lepo Ajo tai PK1 tai VK1 tai VK2 tai MK Ajo tai PK1 tai
LisätiedotVähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta
Vähintään 2 tuntia päivässä Vanhempainilta Silmät auki ja menoksi Tutkimukset osoittavat, että valtaosa lapsista liikkuu vähemmän, mitä heidän tasapainoinen kehityksensä edellyttää ja vähemmän, mitä vanhemmat
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET KÄYTÄNTÖÖN Lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET KÄYTÄNTÖÖN Lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Tilaaja: Sosiaalitaito, Avaimia päivähoidon arkeen -hanke ke 8.3.2006 klo 9 15.30 Urheiluopisto Kisakeskus, Pohja
LisätiedotHARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA
HARJOITUSOHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai PK1 + KP2 Ajo3 tai Lepo Ajo2 tai KP tai K/N Ajo1 tai Ajo3 tai VK tai PK2 Lepo Ajo3 tai PK1 tai PK2 + KP2 Ajo2 tai Voima
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotHARJOITUSOHJELMA LEPOVIIKON OHJELMA
HARJOITUSOHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai PK1 + KP2 Lepo OTJ tai KP tai Voima VK Lepo Ajo tai PK1 tai Voima Ajo tai PK2 tai PK3 LEPOVIIKON OHJELMA Maanantai Tiistai
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotAlkulämmittelyohjelma
Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,
LisätiedotNuorten Liiketaitoharjoittelu
Nuorten Liiketaitoharjoittelu Käytännön harjoitus Suomen Palloliitto Koulutuskiertue 2010 1.LIIKETAITO: VALMIUSASENTO TAVOITE: Valmiusasento, josta liike tapahtuu mihin tahansa suuntaan mahdollisimman
LisätiedotFuture Olympic Lions
Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa
LisätiedotArvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo
Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla
Lisätiedot5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake
Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:
LisätiedotTunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen
Läntinen ja Pohjoinen ydinneliö Minna Lehtivuori-Ahonen S2 lto Haaga-Kaarela PHVA Leena Kettukangas-Seiriö Pelimannin ala-aste Valmistava opetus 1.-3. Elina Kaidesoja Maunulan ala-aste Erityisluokanopettaja
LisätiedotVOIMISTELUN LATTIALAJIEN PASSI
VOIMISTELUN LATTIALAJIEN PASSI MINÄ VOIMISTELIJANA MONIPUOLINEN HARJOITTELU Väritä ruutu aina kun olet liikkunut JUOKSIN Kuvani LUISTELIN PELASIN PALLOPELEJÄ UIN Nimi Ryhmä HIIHDIN LEIKIN PIHAPELEJÄ Harjoitusaika/
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotHYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos
HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden
LisätiedotPELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2
PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE
LisätiedotMove! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo
Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo Olosuhteet Move-mittausosiot tehdään sisällä liikuntasalissa Tilan pituus vähintään 25 m (20 m viivajuoksua varten) Tasainen seinäalue leveydeltään vähintään kaksi
LisätiedotToiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa
Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa Toiminta-alueittain tapahtuva opetus perustuu oppilaan taitojen ja kehityksen arviointiin. Lähtökohtana on
LisätiedotMaalivahtiharjoittelu PK-35. Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun
Juniorimaalivahdit: A-jun. B-jun. 02-03 04-05 06-08 Kausisuunnitelma 2016-2017 Maalivahtiharjoittelu eri ikäluokissa Taktinen harjoittelu Tekninen harjoittelu Fyysiset ominaisuudet Psyykkiset valmiudet
LisätiedotVESIRALLI 2 kurssirunko KERTA ALTAAN REUNALLA ALLAS SUORITUS/OSAAMINEN 1. Tutustuminen
VESIRALLI 2 kurssirunko KERTA ALTAAN REUNALLA ALLAS SUORITUS/OSAAMINEN 1. Tutustuminen Hengitys 2. Tutustuminen Hengitys VR 1 osaamistavoitteiden kertaus Liuku 50m uimataidon tarkistus, sukeltaminen, delfiini
LisätiedotSami Kalaja 12.9.2012. Kokemuksia liikuntainterventiosta koetun fyysisen pätevyyden merkityksestä
Sami Kalaja 12.9.2012 Kokemuksia liikuntainterventiosta koetun fyysisen pätevyyden merkityksestä Taustaa Itsemääräämisteoria (Deci & Ryan) Koettu pätevyys Koettu autonomia Sosiaalinen yhteenkuuluvuus Erilaiset
LisätiedotLiikuntadidaktiikan peruskurssi LPEA005 ja LPEA006 Luento Merja Kalaja
Liikuntadidaktiikan peruskurssi LPEA005 ja LPEA006 Luento 1 2018 Merja Kalaja Liikuntadidaktiikan peruskurssit LPEA005 ja LPEA006 Luento 1. Kurssi osana liikuntaopintoja Kurssin tavoitteet, sisällöt ja
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotToiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)
Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa 5v5 joukkueet (6-9v) Lähtökohdat toiminnan järjestämiselle Lasten valmennus JyPK:ssa on pitkäjänteistä kja suunnitelmallista toimintaa perusasioiden kautta
LisätiedotKurikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana
1 Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Ediva ) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
LisätiedotMotorisen oppimisen vaikeus eli kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) Mikä se on ja tunnistammeko sen?
Motorisen oppimisen vaikeus eli kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) Mikä se on ja tunnistammeko sen? Hannele Heikkilä, KM, luokanopettaja, erityisopettaja Jonna Haapiainen, liikunnanohjaaja Jatkotyöstöä
LisätiedotFyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen
LisätiedotYHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA
YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten
LisätiedotKESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu
40 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu liike ja voima suuntautuvat eteenpäin -> sivuttaisliike pois käsien korostunut käyttö vartalo hieman etunojassa,
Lisätiedotpyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!
pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
Lisätiedot1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen
ARVIOINTI Nimi: Laji: Koulu: 1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen Sekä levyn että vartalon siirrot lasketaan 20 sekunnin suorituksen aikana. 1 piste, kun vasemmalta siirretty levy koskettaa lattiaa
LisätiedotC-tytöt, omatoiminen jakso 2.7. 25.7.2012
C-tytöt, omatoiminen jakso 2.7. 25.7.2012 Ma Ti Ke To Pe La Su 2.7. 3.7. 4.7. 5.7. 6.7. 7.7. 8.7. Kuntopiiri Lenkki, 1 h Loikat Lenkki, 1h 15 min 9.7. 10.7. 11.7. 12.7. 13.7. 14.7. 15.7. Naruhyppely Lenkki,
LisätiedotTERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa
LisätiedotVESIRALLI 3 kurssirunko
VESIRALLI 3 kurssirunko KERTA ALTAAN REUNALLA ALLAS SUORITUS/OSAAMINEN 1. Tutustuminen Hengitys Asento; ryhti, liukuasento 2. Hengitys 3. Hengitys 4. Hengitys 5. Hengitys VR 2 osaamistavoitteiden kertaus,
LisätiedotMove! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille
Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa
Lisätiedot