Tiivistelmä keskeisistä tuloksista 9.10.

Transkriptio

1 Sosionomin lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottava varhaiskasvatuksen osaaminen ammattikorkeakouluissa syksyllä 2017 Sosiaalialan amk-verkoston työvaliokunta Kysely Tiivistelmä keskeisistä tuloksista 9.10.

2 Taustaa Kyselyn tavoitteena oli saada ajantasaista ja läpinäkyvää tietoa ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen osaamisen ja opetuksen keskeisistä sisällöistä syksyllä Kysely lähetettiin kaikille ammattikorkeakouluille, joissa on lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottavaa sosionomikoulutusta. Kysely välitettiin sosiaalialan verkoston varhaiskasvatuksen yhdyshenkilöiden/yhdyshenkilöiden kautta sosionomien tutkintoohjelmiin vastattavaksi. Kyselyyn vastasi 16 /19 ammattikorkeakoulua. Vastausaikaa oli yksi viikko, vastausten lähettämisen dead-line oli Vastauksia saapui määräaikaan mennessä yhteensä 16:sta amkista

3 1. Millaisia kompetensseja sisältyy sosionomin varhaiskasvatuksen osaamiseen tutkinto-ohjelmassa tällä hetkellä ammattikorkeakoulussanne? Sosionomin yleiset kompetenssit nähtiin perustana, joista oli johdettu varhaiskasvatuksen kompetenssit tutkinto-ohjelmaan Pohjana myös varhaiskasvatuksen yhdessä sovitut kompetenssit Noudatamme sosiaalialan amk-verkoston laatimia sosiaalialan kompetensseja, jotka sisältävät varhaiskasvatusosaamisen kompetenssit.

4 1. Millaisia kompetensseja sisältyy sosionomin varhaiskasvatuksen osaamiseen tutkinto-ohjelmassa tällä hetkellä ammattikorkeakoulussanne? Varhaiskasvatuksen kompetensseissa korostui: Asiakastyön taidot, vuorovaikutusosaaminen ja lapsen osallisuuden vahvistaminen Ammattieettinen osaaminen, jossa varhaiskasvatuksen arvot ja lapsen oikeuksien edistäminen perustana, oma eettinen toimintakyky Pedagoginen osaaminen (suunnittelu, toteutus/ohjaus, dokumentointi, arviointi) ja lapselle ominaisen oppimistavan huomioiminen pedagogiikassa Varhaiserityispedagoginen osaaminen Reflektiivinen, kasvatustietoisuutta ja -yhteistyötä korostava osaaminen vanhempien/huoltajien kanssa Osaaminen varhaiskasvatuksen toiminnan ja lapsen oppimisen, havainnoinnin sekä arvioinnin eri osa-alueilla Moniammatillinen verkostotyö ja palvelujärjestelmäosaaminen sekä palveluohjaus varhaiskasvatuksen kannalta tarkasteltuna Varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja kasvatusyhteisön lähiesimiestyöhön liittyvä osaaminen

5 2. Sosionomin varhaiskasvatuksen ydinosaaminen kyselyssä vastaajien itse määrittelemänä Ydinosaamisessa sisältöinä oli vahvimmin pedagoginen osaaminen, joka koostui varhais- ja erityiskasvatuksen perusteista, menetelmäosaamisesta sekä sosiaalipedagogiikan perusteista ja menetelmäosaamisesta. Ydinosaamiseen kuului myös kehityspsykologinen tietoperusta sekä kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa sekä varhaiskasvatukseen liittyvä kehittämisosaaminen. Lisäksi ydinosaamiseen sisältyi jonkin verran lastensuojelun ja perhetyön opintoja, joita oli pääosin sisällytetty ydinosaamista tukevaan tietoperustaan ja osaamiseen. Pedagogisten teoreettisten opintojen osuus sosionomin tutkinto-ohjelmassa oli keskimäärin 33 opintopistettä Varhaiskasvatuksen ydinosaamisen teoreettiset opinnot yhteensä 45 op (keskimäärin), joihin sisältyi pedagogiset opinnot Ydinosaamiseen sisältyi lisäksi Harjoittelut, pedagoginen keskimäärin 21 op Opinnäytetyö (15 op)

6 2. Sosionomin varhaiskasvatuksen osaaminen Varhaiskasvatuksen ydinosaamisen opinnot (45 op), joihin sisältyi pedagogisia opintoja keskimäärin 33op Varhaiskasvatuksen ydinosaamista tukevat opinnot (44op) Pedagoginen harjoittelu ka. 21op, max voi suorittaa jopa 39 op hopsin mukaan varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatukseen suuntautunut opinnäytetyö (15op) Sosionomin varhaiskasvatuksen kelpoisuuden valinneiden opinnot sosionomitutkinnossa kaikista tutkinto-ohjelman opinnoista yhteensä keskimäärin: 125/210 op

7 3. Ydinosaamista tukevan osaamisen sisällöt vastaajien itse määrittelemänä Jako ydinosaamiseen ja sitä tukevaan osaamiseen ei ollut selkeä; myös pedagogisia opintoja oli sisällytetty tähän jonkin verran sekä varhaiskasvatuksen kompetensseihin suuntaavia opintoja Ka. 44 op Lastensuojelu ja perhetyö (Pedagoginen osaaminen, menetelmät) Palvelujärjestelmäosaaminen ja palveluohjaus Mielenterveys- ja päihdeosaaminen Tutkimus- ja kehittämisosaaminen

8 4. Millä tavoin ja missä laajuudessa käydään läpi seuraavat varhaiskasvatussuunnitelman (Vasu) eri oppimisen alueet?

9 5. Miten laaja opintopisteinä on varhaiskasvatuksen pedagoginen harjoittelu? (nimenomaan päiväkodissa lto:n tehtävissä suoritettava harjoittelu)? Harjoittelun laajuus tutkinnossa oli väh. 45/210 op Varhaiskasvatuksen harjoittelun laajuus vaihteli välillä 12-45/55 op, Keskimäärin laajuus oli 21 op Useimmissa amkeissa oli harjoittelussa mahdollisuus useisiin varhaiskasvatuksen harjoitteluihin päiväkodeissa Opiskelijan valintoja mahdollistettiin, jopa kaikki harjoittelut (yhteensä 45 op) voi suorittaa varhaiskasvatuksessa. Usein kuitenkin mukana myös muita osaamisalueita, esim. lastensuojelu harjoittelu

10 6. Noudatetaanko opinnäytetyön (15op) tekemisessä suosituksen mukaista rajausta (alle 8v. lapsi ja/tai pienen lapsen perhe ja/tai varhaiskasvatuskonteksti)? Jos vastaat ei, perustele lyhyesti.

11 7. Miten mielestäsi sosionomien tutkinto-ohjelman rakenteessa on huomioitu lastentarhanopettajan laadullinen kelpoisuuden rakentuminen opintojen aikana? Perustele vastauksesi lyhyesti.

12 7. Miten mielestäsi sosionomien tutkinto-ohjelman rakenteessa on huomioitu lastentarhanopettajan laadullinen kelpoisuuden rakentuminen opintojen aikana? Perustele vastauksesi lyhyesti. Tutkinto rakentaa osaamista siten, että opintojen edetessä osaaminen syventyy ja laajentuu. Alussa osaaminen perustuu yleisempiin sosiaalialan lähtökohtiin, mutta fokusoituu tarkemmin vakan osaamiseen erityisesti 2. opintovuodesta lähtien. Systemaattinen varhaiskasvatuksen polku mahdollistaa opiskelijalle lapsen kasvuun, kehityksen ja oppimiseen perehdyttävät opinnot. Opintojaksojen sisältöinä ovat kasvatuksen, perhetyön, varhaisen tukemisen, erityiskasvatuksen, varhaispedagogiikan ja varhaisen oppimisen ja ohjauksen sisällöt. Pedagogista harjoittelua, työelämäläheistä oppimista ja kansainvälistä harjoittelua on kehitetty viime vuosina erityisesti. Byggs upp kontinuerligt under hela studietiden i form av teoretiska studier, praktik och examensarbete och i samarbetsprojekt med arbetslivet Kelpoisuus rakentuu vahvan varhaiskasvatusopintokokonaisuuden kautta, mutta sitä tukevat myös koulutukseen sisältyvät muut opinnot. Varhaiskasvatuksen teoriaopinnot ja harjoittelut nivoutuvat toisiinsa, minkä myötä opiskelijan varhaiskasvatusosaaminen syvenee. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä suoritettavia, lastentarhanopettajan ohjauksessa toteutettavia harjoitteluja on useampi ja ne ovat sisällöltään selkeästi strukturoituja ja tehtäviltään varhaiskasvatusosaamista syventäviä.

13 8. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö Yhteistyö ja kehittäminen päiväkotien kanssa Esim. harjoittelut, työelämälähtöiset opinnäytetyöt, varhaiskasvatuksen opetuksen, harjoittelun ja oppimisympäristöjen kehittäminen, pienimuotoiset projektit, säännöllinen tapaaminen alueen varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa Yhteistyö ja jäsenyys alueellisten verkostojen kanssa, esim. harjoittelunohjausverkostot, lapsi- ja perhepalvelujen verkostot, neuvottelukunnat, erilaiset maakunnalliset verkostot

14 8. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö Hankeyhteistyö; varhaiskasvatukseen ja ehkäisevään lastensuojeluun kytkeytyvät hankkeet, esim. LAPE ohjausryhmäjäsenyydet hankkeissa, opetuksen ja kehittämistyön yhdistäminen Koulutukseen liittyvä yhteistyö; Täydennyskoulutus varhaiskasvatukseen, ERKOT, yliopistoyhteistyö opetuksen ja harjoittelujen kehittämiseksi Kunta-, järjestö- ja yritysyhteistyö koulutuksen sisältöihin ja toteutukseen liittyvissä kysymyksissä

15 9. Millaisia varhaiskasvatukseen liittyviä hankkeita, tutkimusta tai projekteja toteutatte tai olette partnerina toteuttamassa: a) kotimaassa? Varhaiskasvatuksen kehittäminen kokonaisuutena alueellisesti, useita hankkeita, esim. vuorohoidon, kuntayhteistyön kehittäminen Varhaiskasvatuksen pedagoginen, oppimisympäristöjen ja eri osaamisalueiden kehittäminen, esim. lapsen osallisuuden tukeminen, e-oppiminen, tvt, ympäristökasvatus, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen, liikuntakasvatus, Ammattikorkeakoulut ovat aktiivisia hanketoimijoita; ovat vahvasti mukana Lapsija perhepalveluiden muutosohjelma LAPE-hankkeessa Myös muita samaan teemaan liittyviä hankkeita, esim. nuorille vanhemmille suunnattu ohjaus- ja ryhmätoiminta, perhetyönkehittäminen jne. Täydennyskoulutus alueella varhaiskasvatuksen henkilöstölle, ERKOerikoistumiskoulutuksiin osallistuminen varhaiskasvatuksessa ja sitä tukevissa teemoissa, arviointiosaamisen kehittäminen varhaiskasvatuksessa (Karviyhteistyö)

16 9. Millaisia varhaiskasvatukseen liittyviä hankkeita, tutkimusta tai projekteja toteutatte tai olette partnerina toteuttamassa: b) kansainvälisesti? Opiskelija- ja opettajavaihdot sekä kansainvälinen opetusyhteistyö Kansainvälinen hankeyhteistyö kehittää mm. kasvatusyhteistyötä ja vanhemmuuden tukea yhteisiä malleja varhaiskasvatukseen ja perhetyöhön tuottaa oppimateriaaleja varhaiskasvatukseen kehittää draama- ja taidekasvatusta, lapselle ominaisia oppimismuotoja, monikulttuurista kasvatusta sekä työtä pakolaislasten kanssa

17 10. Miten ammattikorkeakoulussanne kehitetään varhaiskasvatuksen opetusta? Opettajien täydennyskoulutukseen osallistuminen Opettajien työelämäjaksot Yhteistyö varhaiskasvatuksen kentän kanssa opetuksen ja harjoittelujen kehittämisessä; tapaamiset, työelämäpäivät Yhteistyö muiden amkien kanssa, hankkeet, projektit, opetuksen kehittäminen, yhteisten kompetenssien luominen Hankeyhteistyö yliopistojen varhaiskasvatuksen laitosten kanssa (Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Jyväskylän yliopisto

18 10. Pedagoginen kehittäminen, esimerkkejä Varhaiskasvatuksen opintopolkua on kehitetty vuodesta 1996 alkaen. Kehittämistyössä on huomioitu lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset sekä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen valtakunnallisen verkoston tekemät linjaukset varhaiskasvatusosaamisen tavoitteista ja sisällöistä Opintojaksojen sisältöjen kehittämisessä olemme käyttäneet koulutusten arviointitietoja varhaiskasvatuksen pedagogisen osaamisen vahvistamiseen (mm. Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013).

19 10. Pedagoginen kehittäminen, esimerkkejä Sosionomin pedagogista osaamista on vahvistettu ops:ssa voimakkaasti viime vuosien aikana. Uudessa opetussuunnitelmassamme kehitimme varhaiskasvatuksen sisältöalueita huomioimalla varhaiskasvatuksen kentällä tapahtuneita muutoksia (mm. Valtakunnallisen vasun perusteet, vaka-laki), minkä seurauksena opetuksemme sisällöissä painottuvat nyt vahvasti arjen pedagogiikka, lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja osallisuus. Olemme myös mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa painopistealueena ja kehittämisen kohteena on vanhemmuus ja vanhempien kanssa tehtävä kasvatusyhteistyö.

20 11. Millainen varhaiskasvatuksen asiantuntemus ja kokemus opetushenkilöstöllä on? Kaikissa ammattikorkeakouluissa lastentarhanopettajankelpoisuu den omaavia opettajia, joilla lisäksi maisteriopinnot useimmiten kasvatustieteistä Kaikissa ammattikorkeakouluissa opettajilla oli varhaiskasvatuksen työkokemusta Lisäksi muuta erityisosaamista hankittu täydennyskoulutuksen välityksellä

21 12. Millaista varhaiskasvatuksen osaamista ammattikorkeakoulun tulee mielestänne tuottaa tulevaisuudessa sosionomien lastentarhanopettajan kelpoisuuteen? Pedagoginen osaaminen - Osaamisen tulee sisältää lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin asiantuntemusta, jossa pedagogiikalla on keskeinen sija. Pedagogiikan käsite tulee kuitenkin avata ja nähdä, että se ei ole pelkästään didaktiikkaa tai yksittäisiä tilanteita päiväkodissa, vaan lapsi on nähtävä kokonaisvaltaisena toimijana. Varhaiskasvatuksen pedagogisen ja didaktisen osaamisen lisääminen ja selkeyttäminen -Ilmiöpohjaisen oppimisen vahvistaminen Nykyiset vahvuudet säilytettävä hyvän ymmärryksen tuottaminen varhaiskasvatustyön näkökulmasta yhteiskunnan muutoksista ja niihin vastaamisesta Sosionomilla tulee olla oma profiili lastentarhanopettajan työssä

22 12.2. Kasvatusyhteistyö, palvelut ja perheen tukeminen Lastentarhanopettajan kelpoisuudessa olennaista on panostaminen perheen kokonaisvaltaiseen tukemiseen sekä palvelujärjestelmäosaamiseen. Perheiden moninaisuuden huomiointi ja tukeminen Tärkeä osaamisen alue on kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa, sekä laajemmin myös yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen Monikulttuurisuusosaaminen Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen Huomioitava varhaiskasvatuksen rooli ja suhde muihin lapsi- ja perhepalveluihin monipuolisen asiantuntijuuden rakentamiseksi Varhainen tukeminen ja ehkäisevän lastensuojelun osaaminen lasta lähellä Vanhempien ja lasten osallisuutta vahvistava työote Verkostomainen työote moniammatillisessa työssä (vaka,sosiaalitoimi, neuvola, jne.)

23 12.3. Kehittävän osaamisen vahvistaminen Ammattikorkeakoulujen vahvan verkottumisen hyödyntäminen yhtenäisten varhaiskasvatuksen opintojen linjausten kehittämiseksi Käytännön työtapojen oppimisen ja uudistamisen painottaminen koulutuksessa sekä laajan työelämäyhteistyön ylläpitäminen ja syventäminen Varhaiskasvatuksen kehittäminen työalana Lapsen oikeuksia korostavan toimintakulttuurin kehittäminen Sote-uudistuksen osaamishaasteisiin vastaaminen; johtaminen ja verkostoyhteistyö Digitalisaation ja robotisaation mahdollisuudet kehittämisessä, e- ohjaus. jne. Yliopistoyhteistyön kehittäminen

24 12.4. Erityistä huomioitavaa Monikulttuurisuuden huomioiminen ja maahanmuuttajataustaisten lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa. (useita mainintoja tästä, erityisesti pääkaupunkiseutu ja suuret kunnat) Uuden lain ja vasu-perusteiden mukanaan tuoma normivelvoittavuuden vahvistuminen ja työn kuormittavuuden hallinta osana lastentarhanopettajan ammatti-identiteetin kehittymistä. Nousevana trendinä lapsiammattikasvattaja välisen vuorovaikutuksen laadun merkityksen korostumisen varhaiskasvatuksen laadun tekijänä ja lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukijana. Varhaiskasvatuksen pedagogista osaamista leimaa didaktinen ja menetelmällinen osaaminen, vastaus kysymykseen mitä tehdään. Tutkimustieto puolestaan tukee yhä vahvemmin lapsen psyko-sosiaalisen kasvuympäristön laadun merkitystä varhaiskasvatuksessa, kysymystä miten tehdään. Tähän liittyvä osaaminen ja ymmärrys ovat varhaiskasvatuksessa vielä liian vähäistä.

25 13. Mitä muuta haluat tuoda esille? Amkien yhteistyö tärkeää Selkeitä linjauksia opseihin Sosionomin lto-osaamisen selkiyttäminen Miksi sosionomien osaaminen on tärkeää lapsipedagogiikassa tuotava esille verkoston toimesta selkeästi, ei detaljitietoa! Mahdollistaa varhaisen tuen ja yhteiskunnalliseen todellisuuteen ankkuroituneen pedagogiikan!

26 13. Mitä muuta haluat tuoda esille? Sosionomin hyvään ammattitaitoon tarvitaan riittävän laajuinen, riittävästi varhaiskasvatukseen paneutuva ja riittävän tasoinen koulutus. Sosionomikoulutuksessa profiloidumme ammattikorkeakoulussamme sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen, mikä turvaa sosionomeille laaja-alaisen ymmärryksen lapsen ja perheen vuorovaikutussuhteista yhteisöissä sekä yhteiskuntaan integroitumisesta ja eriarvoistavista prosesseista. Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustason on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu olevan lasten kehittymisen ja oppimisen näkökulmasta merkityksellinen (ks. Varhaiskasvatuksen tiekartta ).