Pitkäaikainen happihoito: paljon toiveita, vähän näyttöjä
|
|
- Jutta Toivonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Heikki O. Koskela KATSAUS Pitkäaikainen happihoito: paljon toiveita, vähän näyttöjä Pitkäaikainen happihoito pidentää keuhkoahtauma tautia sairastavien hypokseemisten potilaiden elämää. Happihoitoa annetaan eri syistä myös ei-hypokseemisille potilaille sekä muutakin sairautta kuin keuhkoahtaumatautia poteville. Kirjallisuuden perusteella jatkuvan happihoidon vaikutus elämänlaatuun on kuitenkin vähäinen. Happihoito ei vähennä hengen ahdistusta eikä sairaalahoitojen tarvetta. Potilaat eivät juuri hyödy kannettavista happi laitteista. Happihoito muissa sairauksissa kuin keuhko ahtaumataudissa on vailla tieteellisiä perusteita. Happihoito kannattaa aloittaa sairaalassa siten, että happivirtaus määritetään potilaalle annettavalla laitteella ja hoidon vaikutus hiilidioksidin öiseen kertymiseen tarkistetaan. Happihoitoon liittyy usein perusteettomia toiveita. Tulevaisuudessa tulisikin keskittyä enemmän muihin hoitomuotoihin, kuten kuntoutukseen. Pitkäaikainen happihoito pidentää keuhkoahtaumatautia sairastavan elinikää, jos potilaan valtimoveren happiosapaine on alle 7,3 kpa tai mikäli se on 7,3 7,8 kpa ja potilaalla on keuhko-sydänsairaus tai polysytemia. Näitä potilaita nimitetään tässä artikkelissa hypokseemisiksi. Vaikutus ennusteeseen on osoitettu kahdessa pitkäaikaistutkimuksessa (Nocturnal Oxygen Therapy Trial Group 1980, Medical Research Council Working Party 1981). Kansainvälisen suosituksen mukaan hypoksia tulisi todeta taudin rauhallisessa vaiheessa, toistetusti, optimaalisen lääkehoidon aikana (Celli ja MacNee 2004). Happivirtaus tulisi säätää sellaiseksi, että valtimoveren happi kyllästeisyys on levossa yli 90 %. Rasituksen ja unen aikana virtauksen tulisi olla 1 l/min suurempi. Happea tulisi käyttää yli 16 tuntia vuorokaudessa (jatkuva happihoito). Tämä suositus ei kaikilta osin perustu kokeellisiin tutkimuksiin. Kävimme KYS:ssa läpi viimeiset 32 päätöstä pitkäaikaisesta happihoidosta. Vain kuusi potilasta täytti edellä mainitut kriteerit. Tavallisimpia poikkeamia olivat jokin muu sairaus kuin keuhkoahtaumatauti (14 potilasta), hoidon aloittaminen keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa (13 potilasta) ja hypoksian puuttuminen (11 potilasta). Happivirtauksen säädössä ei yhdessäkään tapauksessa noudatettu kansainvälisiä ohjeita, sillä happi vir tauksen rutiinimaista lisäystä rasituksen ja unen aikana ei tehty. Näyttää siis siltä, että kansainvälisen ohjeiston ja käytännön välillä on huomattava ristiriita. Samansuuntaisia raportteja on julkaistu muualtakin (Ringbaek 2005). Hoidon pitäisi joko pidentää elämää tai parantaa sen laatua. Koska happihoito pidentää elinikää ainoastaan edellä mainittujen ehtojen täyttyessä, on oletettava, että happihoitoa määrätään usein parantamaan elämänlaatua. Jatkuvan happihoidon vaikutukset elämänlaatuun Keuhkoahtaumatauti heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa neuropsykologisia ongelmia (Lahdensuo ym. 1989, Ringbaek 2005), joihin happihoidosta toivotaan apua. Uusiseelantilaisista keuhkoahtaumapotilaista 70 % oletti hoidon 1177 = Artikkeliin liittyy Internet-oheisaineistoa Duodecim 2009;125:
2 KATSAUS 1178 aloitusvaiheessa, että pitkäaikainen happihoito tulisi parantamaan heidän elämänlaatuaan (Eaton ym. 2004). Luultavasti lääkärit jakavat tämän toiveen. NOTT-tutkimuksessa vertailtiin kahta hoitoa hypokseemisilla potilailla. Toinen ryhmä käytti happihoitoa 12 tuntia vuorokaudessa, toinen jatkuvasti. Ryhmien välillä ei havaittu eroa mielialaa tai Happihoito kuuden kuukauden ajan ei vaikuttanut elämänlaatuun hypokseemisilla COPD-potilailla elämänlaatua mittaavissa muuttujissa, vaikkakin molemmissa ryhmissä todettiin korjautumista (Nocturnal Oxygen Therapy Trial Group 1980). MRC-tutkimuksessa (1981) verrattiin kahta hypokseemista ryhmää, joista toinen sai happea vähintään 15 tuntia päivässä ja toinen ei lainkaan. Ikävä kyllä elämänlaatua ei mitattu (Medical Research Council Working Party 1981). Näiden klassikkotutkimusten jälkeen tutkimusten laatu huononi. Katsottiin, ettei enää ollut eettisesti hyväksyttävää jättää hypokseemisia keuhkoahtaumapotilaita hoitamatta hapella, joten kontrolloituja tutkimuksia ei ole voitu tehdä. Se on selvä puute, kun otetaan huomioon hoitoon kohdistuvat suuret odotukset elämänlaadun suhteen. Suomalaistutkimuksessa jatkuva happihoito happirikastimella ei vaikuttanut hypokseemisten keuhkoahtaumapotilaiden masentuneisuuteen tai selviytymiseen jokapäiväisissä askareissa eikä lisännyt heidän aktiivisuuttaan tai itsenäisyyttään (Lahdensuo ym. 1989). Englantilaistutkimuksessa elämänlaadun mittaamiseen käytettiin ehkä parhaiten validoitua kyselykaavaketta, St George s Respiratory Questionnairea (Okubadejo ym. 1996). Jatkuva happihoito kuuden kuukauden ajan ei vaikuttanut elämänlaatuun hypokseemisilla COPD-potilailla. Verrokkiryhmänä olivat COPD-potilaat, jotka olivat lievemmin hypokseemisia, eikä heille aloitettu happihoitoa. Toisaalta australialaisessa ja uusiseelantilaisessa tutkimuksessa havaittiin jatkuvan happihoidon parantavan hypokseemisten keuhkoahtaumapotilaiden elämänlaatua (Crockett ym. 1999, Eaton ym. 2004). Vaikutus oli suurimmillaan kolmen kuukauden kuluttua hoidon aloittamisen jälkeen ja heikkeni sitten. Tiettävästi mikään tutkimus ei ole osoittanut jatkuvan happihoidon parantavan ei-hypokseemisten potilaiden elämänlaatua. Happihoito kannettavalla laitteella rasituksensiedon lisäämiseksi Keuhkoahtaumatauti rajoittaa usein huomattavasti liikkumista. Monien tutkimusten mukaan hapen anto rasituskokeessa parantaa keuhkoahtaumapotilaan suorituskykyä ja vähentää rasitukseen liittyvää hengenahdistusta (Bradley ym. 2007). Tästä akuutista vaikutuksesta ei kuitenkaan voi päätellä, että kannettavan happilaitteen pitkäaikaisesta käytöstä olisi hyötyä. Kuudessa kontrolloidussa tutkimuksessa happea tai ilmaa tuottava kannettava laite on annettu keuhkoahtaumapotilaille kotiin käytettäväksi rasituksen aikana (INTERNET- OHEISAINEISTON TAULUKKO). Viidessä niistä ei todettu hyötyä: laite ei lisännyt päivittäistä kävelymatkaa tai kodin ulkopuolella vietetyn ajan osuutta, ei vähentänyt rasituksen aiheuttamaa hengenahdistusta eikä parantanut elämänlaatua tai suorituskykyä (Lilker ym. 1975, McDonald ym. 1995, Lacasse ym. 2005, Nonoyama ym. 2007, Sandland ym. 2008). Hoidon lumevaikutus on kyllä ollut havaittavissa, mutta kaasujen kesken ei ole todettu eroa (McDonald ym. 1995). Potilaat käyttivät laitteita yleensä hyvin vähän ja menivät ulos mieluummin ilman laitetta kuin sen kanssa (Lacasse ym. 2005, Sandland ym. 2008). Useimmissa tutkimuksissa käytettiin painehappea. On mahdollista, että nestehapen käyttö parantaisi elämänlaatua enemmän (Andersson ym. 1998). Yhdessä kontrolloidussa tutkimuksessa hapen käyttö rasituksen yhteydessä paransi elämänlaatua enemmän kuin ilman käyttö (Eaton ym. 2002). Tässä uusiseelantilaisessa tutkimuksessa mukaanottokriteereihin kuului rasituskokeen yhteydessä todettu pienentynyt happikyllästeisyys, mikä saattaa selittää positiivisen tuloksen. Tosin myös yhdessä ne H. O. Koskela
3 gatiivisen tuloksen antaneessa tutkimuksessa oli käytössä vastaava kriteeri (Nonoyama ym. 2007). Vaikka uusiseelantilaistutkimuksessa happihoito osoittautui ilmahoitoa tehokkaammaksi, 41 % tutkituista ei halunnut happihoitoa jatkettavan tutkimuksen päätyttyä. Tässä tutkimuksessa oli merkille pantavaa vielä se, että ensimmäisessä rasituskokeessa havaittu hapen positiivinen vaikutus rasituksensietoon ja hengenahdistukseen ei korreloinut siihen, miten pitkäaikainen happihoito paransi elämänlaatua (Eaton ym. 2002). Ajoittainen happihoito hengenahdistuksen lievittämiseksi Englanninkielisessä kirjallisuudessa termillä short-burst oxygen therapy tarkoitetaan oireenmukaista, tarvittaessa otettavaa happihoitoa hengenahdistuksen lievittämiseksi. Happea määrätään tällöin otettavaksi levossa, ennen rasitusta tai rasituksen jälkeen. Jälkimmäinen tapa lienee yleisin (O Neill ym. 2006) ja perustunee tutkimuksiin, joissa hapen anto rasituskokeen jälkeen on nopeuttanut hieman hengenahdistuksen vähenemistä ja happikyllästeisyyden palautumista rasitusta edeltävälle tasolle (Quantrill ym. 2007). Tässäkään tapauksessa laboratoriotutkimusten tulokset eivät ikävä kyllä takaa pitkäaikaishoidon hyötyä. Tuoreessa katsauksessa, joka käsitti kaikki tutkimukset aiheesta, todettiin, että hoitokäytäntö on yleinen mutta ei auta hengenahdistukseen (O Neill ym. 2006). Happikyllästeisyyden ja hengenahdistuksen tunteen yhteys on varsin heikko. Alan paras tutkimus lienee hyvin kontrolloitu uusiseelantilaistutkimus, jossa oireenmukainen happihoito ei vähentänyt sairaalahoitojen ja lääkärissä käyntien tarvetta eikä parantanut potilaiden elämänlaatua (Eaton ym. 2006). Kuolevan potilaan vaikea hengenahdistus on erityistilanne, jossa tulisi muistaa riittävä opiaattilääkitys. Se lienee tässä tilanteessa ainoa potilasta varmasti auttava hoito (Kuolevan potilaan oireiden hoito: Käypä hoito suositus 2008). Jotkut potilaat saattavat hyötyä myös hapen annosta tai ilman puhaltamisesta kohti kasvoja. Niiden teho lienee yhtä suuri. Happihoito sairaalajaksojen vähentämiseksi Keuhkoahtaumapotilas tarvitsee usein sairaalahoitoa pahenemisvaiheiden vuoksi, ja happihoidon on toivottu vähentävän niitä. NOTTtutkimuksessa jatkuvaa hoitoa saaneet tarvitsivat sairaalahoitoa hieman harvemmin kuin 12 tunnin hoitoa saaneet, mutta ero ei ollut merkitsevä (Nocturnal Oxygen Therapy Trial Group 1980). Viisi vuot Viisi vuotta kestäneessä MRC-tutkimuksessa sairaalahoitojen tarve oli sama happihoitoja verrokkiryhmässä ta kestäneessä MRC-tutkimuksessa sairaalahoitojen tarve oli sama happihoito- ja verrokkiryhmässä. Tämä lienee vankin viite siitä, ettei happihoito vaikuttane sairaalahoitojen tarpeeseen (Medical Research Council Working Party 1981). Näiden klassikkotutkimusten jälkeen ei siis ole voitu tehdä kontrolloituja tutkimuksia hypokseemisille keuhkoahtaumapotilaille. Uusiseelantilaiset tutkivat keskivaikeaa tai vaikeaa keuhkoahtaumatautia potevia, jotka oli otettu sairaalaan akuutin pahenemisvaiheen takia. Valtimoveren happiosapaineen piti olla yli 8,0 kpa, joten heille oli eettisesti hyväksyttävää tehdä kontrolloitu tutkimus, jossa happihoidon vaihtoehtona oli lumehoito ilmalla. Kolmantena vaihtoehtona oli tavanomainen hoito ilman kaasulisää. Happea tai ilmaa potilaat ottivat 2 l/min tarvittaessa hengenahdistusta helpottamaan. Tutkimus kesti puoli vuotta. Sairaalahoitojen ja lääkärissä käyntien tarve oli ryhmissä samanlainen. Itse asiassa tavanomaisen hoidon saaneet pysyivät pisimpään kotona ennen ensimmäistä sairaalajaksoa (Eaton ym. 2006). Tanskalaiset ovat tehneet kaksi kontrolloimatonta tutkimusta samoin periaattein keuhkoahtaumapotilailla. Ensin rekisteröitiin kaikki sairaalajaksot kymmenen kuukauden ajalta ennen pitkäaikaisen happihoidon aloittamista ja verrattiin niitä happihoidon aloittamisen jälkeiseen kymmenen kuukauden jaksoon. Hypokseemisilla potilailla happihoito näytti vähentävän sairaalapäiviä peräti 43 % (Ring 1179 Pitkäaikainen happihoito: paljon toiveita, vähän näyttöjä
4 KATSAUS 1180 YDINASIAT 88Pitkäaikainen happihoito pidentää keuhkoahtaumatautia sairastavien hypokseemisten potilaiden elämää. 88Happihoitoa annetaan eri syistä myös ei-hypokseemisille potilaille ja muutakin kuin keuhkoahtaumatautia sairastaville. 88Näyttö happihoidon hyödyistä muissa kuin keuhkoahtaumataudissa on vähäistä. baek ym. 2002). Valtaosa hoidoista kuitenkin aloitettiin heti pahenemisvaiheeseen liittyvän sairaalajakson jälkeen, joten löydös voi selittyä regression to mean ilmiöllä eli sillä, että hankalamman vaiheen jälkeen palataan tavanomaiseen tilanteeseen. Toisessa tutkimuksessa keskityttiin lievästi hypokseemisiin potilaisiin (valtimoveren happiosapaine 7,3 9,5 kpa). Heillä happihoito ei vaikuttanut mitenkään sairaalahoitojen tarpeeseen (Ringbaek ym. 2005). Happihoito unenaikaisessa hypoksiassa Useilla keuhkoahtaumapotilailla havaitaan unenaikaisia hypoksiajaksoja vaikka päiväaikaista hypoksiaa ei esiintyisi. Näiden potilaiden ennuste on huonompi kuin sellaisten, joilla öisiä hypoksiajaksoja ei havaita (Fletcher ym. 1992a, b). Ikävä kyllä yksi lumekontrolloitu tutkimus osoitti, että öinen hapen anto ei paranna näiden potilaiden ennustetta (Fletcher ym. 1992b). Tällaisen hoidon vaikutusta myös elämänlaatuun on tutkittu lumekontrolloidusti: ilma- ja happihoito paransivat potilaiden elämänlaatua yhtä paljon (Orth ym. 2008). Happihoito muissa sairauksissa Pitkäaikaista happihoitoa annetaan sellaisillekin potilaille, joiden hypoksia johtuu muista sairauksista kuin keuhkoahtaumataudista (Ringbaek 2005). Tällainen käytäntö nojautuu oletukseen, että klassisten keuhkoahtaumatautia käsittelevien tutkimusten (Medical Re search Council Working Party 1981, Nocturnal Oxygen Therapy Trial Group 1980) tulokset olisivat sovellettavissa muihin sairausryhmiin. Pitkäaikaisen happihoidon ennustehyödystä fibrotisoivissa keuhkosairauksissa tehtiin Cochrane-katsaus vuonna 2001 (Crockett ym.). Analyysiin löytyi vain yksi satunnaistettu tutkimus. Siinä kuolleisuus kolmen vuoden seurannassa oli sama happihoito- ja verrokkiryhmässä. Tätä tutkimusta ei ole koskaan julkaistu kokonaan. Kanadassa tutkittiin pitkäaikaisen happihoidon hyötyjä vaikeaa kystistä fibroosia sairastavilla, joilla oli lievä valtimoveren hypoksia (alle 8,7 kpa) (Zinman ym. 1989). Tutkimus oli satunnaistettu ja kaksoissokkoutettu. Hoidolla ei ollut vaikutusta elossa pysymiseen, sairaalahoitojen tarpeeseen eikä taudin etenemiseen kolmen vuoden seurannan aikana. Potilailla, joilla on korkea keuhkoverenkierron paine, 100-prosenttinen happi laajentaa keuhkoverisuonia ja siten alentaa keuhkoverenkierron painetta riippumatta painetta nostaneesta sairaudesta (Roberts ym. 2001). Tästä syystä pitkäaikaista happihoitoa suositellaan yleisesti sairauksissa, joihin liittyy korkea keuhkoverenkierron paine, samoin periaattein kuin keuhkoahtaumataudissa (Highland 2008, National Pulmonary Hypertension Centres of UK and Ireland 2008). Kontrolloidut tutkimukset pitkäaikaisen happihoidon hyödystä tässä tarkoituksessa kuitenkin puuttuvat kokonaan (National Pulmonary Hypertension Centres of UK and Ireland 2008). Happihoidon toteuttaminen Nykyiset kansainväliset ohjeet suosittelevat, että yöllä tulisi käyttää 1 l/min suurempaa happivirtausta kuin päivällä (Celli ja MacNee 2004). Tätä ohjetta ei kuitenkaan Suomessa yleisesti noudateta, eikä sille ole selvää tieteellistä perustetta. Päivällä määritetty happivirtaus on yleensä riittävä estämään happikyl H. O. Koskela
5 lästeisyyden pienenemisen yöllä (Nisbet ym. 2006). Suomessa on yleisesti aloitettu happihoito sairaalassa, jotta voitaisiin aamulla otettavalla verikaasunäytteellä varmistaa, ettei potilaalle tulisi hiilidioksidiretentiota. Esimerkiksi Yhdysvalloissa happihoito sen sijaan usein aloitetaan polikliinisesti. Espanjalaisessa 39 keuhko ahtauma potilaan tutkimuksessa tarvittava happivirtaus määritettiin päiväaikaan poistamaan hypoksia (Tarrega ym. 2002). Keskimääräinen happivirtaus oli 1,4 l/min. Iltapäivällä otetuissa valtimoverinäytteissä ei todettu hiilidioksidin kertymistä. Sen sijaan yöllä klo 3 ja aamulla klo 7 otetuissa näytteissä paljastui merkitsevä, yli 1,3 kpa:n hiilidioksidiosapaineen nousu 23 potilaalla. Yö- ja aamunäytteet korreloivat hyvin, mikä viittaa siihen, että aamunäyte on riittävä. Tutkimus tukee suomalaista käytäntöä ja vahvistaa ajatusta, ettei happivirtausta kannata rutiinimaisesti lisätä yöllä. Ainakin Kuopiossa on tähän saakka ollut tapana määrittää riittävä happivirtaus sairaalan happiverkosta seinäventtiilin kautta otettavalla hapella, jonka pitoisuus on yleensä yli 99 %. Happirikastin ei kykene tuottamaan niin korkeita happipitoisuuksia ja pitoisuus on virtauk sesta riippuvainen. Dhedan ym. (2004) tutkimuksessa happirikastimen tuottama happi oli 94-prosenttista virtauksella 1 l/min mutta vain 86-prosenttista virtauksella 5 l/min. Jos happirikastimeen säädetään sama virtaus kuin verkkohapella on, tuloksena on keskimäärin 0,8 kpa matalampi valtimoveren happiosapaine (Bolton ym. 2006). Jotta happirikastimella annettu happi tuottaisi saman valtimoveren happi osapaineen kuin verkkohappi, on virtauk sen oltava keskimäärin 1 l/min suurempi (hajonta 0 3 l/min) (Dheda ym. 2004). Viisainta lienee määrittää tarvittava happivirtaus sairaalassa käyttäen sitä happirikastinta, jonka potilas tulisi saamaan kotikäyttöön. Vaikka happihoidon tarpeen arviointi suositellaan tehtäväksi keuhkoahtaumataudin stabiilissa vaiheessa, yleinen käytäntö meillä ja muualla on aloittaa hoito silloin, kun potilas on otettu sairaalaan taudin pahenemisvaiheen yhteydessä (Ringbaek 2005). Tämä johtaa turhiin hoitoihin, sillä happeutuminen paranee usein itsestään pahenemisvaiheen väistyttyä. Ruotsalaiset Andersson ym. (2002) aloittivat jatkuvan happihoidon pahenemisvaiheessa 29 potilaalle, joilla valtimoveren happiosapaine oli alle 7,5 kpa. Kuukauden kuluttua enää kuusi 20:stä seurantakäynnille saapuneesta potilaasta oli hypokseemisisia. Vastaavia tutkimuksia on julkaistu runsaasti muualtakin (Ringbaek 2005). Jos siis happihoito on aloitettu pahenemisvaiheen yhteydessä, hoidon tarve pitäisi arvioida uudelleen muutaman kuukauden kuluttua. Lopuksi Pahenemisvaiheessa olevan happihoidon tarve pitää arvioida uudelleen On olemassa hyvin vähän tutkimusnäyttöä sen puolesta, että pitkäaikaisesta happihoidosta olisi muuta hyötyä kuin selkeästi hypokseemisten keuhkoahtaumapotilaiden eliniän pidentäminen. Jatkuvan happihoidon vaikutus näiden potilaiden elämänlaatuun lienee hyvin vähäinen ja näyttöä ei-hypokseemisten potilaiden elämänlaadun paranemisesta ei ole lainkaan. Potilaat eivät juuri hyödy kannettavista happilaitteista. Jos niitä kuitenkin halutaan edelleen määrätä, se tulisi tehdä vain hyvin aktiivisille keuhkoahtaumapotilaille, joilla on rasituskokeessa todettava selkeä happikyllästeisyyden väheneminen. Rasituskoe hapen annon aikana ei ole tarpeen, sillä akuuttivaiheen vaste ei korreloi pitkäaikaishyötyyn. Lyhytaikainen, tarvittaessa käytettävä happihoito hengenahdistuksen helpottamiseksi (short-burst oxygen therapy) on yksiselitteisesti hyödytön. On olemassa vähäistä näyttöä sen puolesta, että pitkäaikainen happihoito saattaisi vähentää sairaalahoitojen tarvetta hypokseemisilla keuhkoahtaumapotilailla. Ei-hypokseemisten potilaiden osalta vähäistäkään näyttöä ei löydy, joten tälläkään perusteella pitkäaikaisen happihoidon hyväksyttyjä kriteerejä ei ole tarpeen laajentaa. Happihoito ei paranna elämänlaatua eikä pidennä elämää potilailla, joilla esiintyy öisin happikyllästeisyyden pienene 1181 Pitkäaikainen happihoito: paljon toiveita, vähän näyttöjä
6 KATSAUS mistä ilman päiväaikaista hypoksiaa. Happihoito muissa sairauksissa kuin keuhkoahtaumataudissa lienee tavallista, mutta tieteellisiä perusteita sille ei ole. Suomalainen käytäntö aloittaa happihoito sairaalassa mitaten valtimoverikaasut aamulla hoidon aikana näyttää asianmukaista. Happivirtaus tulisi määrittää potilaalle annettavalla happirikastimella, eikä virtausta ole tarpeen lisätä yön aikana. Happivirtauksen lisäys rasituksen aikana ei liene tarpeellista, kun otetaan huomioon useat negatiiviset tutkimustulokset kannettavista happilaitteista. Hoidon aloitta mista keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa tulisi välttää, ja jos hoito aloitetaan, sen tarve tulisi arvioida uudelleen muutaman kuukauden kuluttua. Kaiken kaikkiaan sekä lääkärit että potilaat näyttävät kohdistavan happihoitoon monia perusteettomia odotuksia. Hoitoa määrätään yleisesti vailla näyttöä vaikutuksesta elämän laatuun tai pituuteen. Ehkä olisi aika siirtyä happilaitteiden kanssa puuhastelusta johonkin potilasta todella hyödyttävään toimintaan, kuten esimerkiksi kuntoutukseen (Ries ym. 2007). HEIKKI O. KOSKELA, dosentti, osastonylilääkäri KYS:n keuhkosairauksien klinikka PL 1777, Kuopio Summary Long-term oxygen therapy: many hopes, little proof Long-term oxygen therapy extends the life span of hypoxemic patients with chronic obstructive pulmonary disease (COPD). The patients often have great expectations concerning the quality of life, but oxygen therapy does neither relieve dyspnea nor reduce the need for hospital treatments. Oxygen therapy in diseases other than COPD lacks scientific basis. It is worthwhile to start inhospital oxygen therapy by determining the oxygen flow with a device given to the patient, and the effect of the therapy on the nocturnal accumulation of carbon dioxide is checked. In the future, focus should be on other forms of therapy, such as rehabilitation. Sidonnaisuudet 1182 HEIKKI O. KOSKELA: Ei sidonnaisuuksia. H. O. Koskela
7 Kirjallisuutta Andersson A, Strom K, Brodin H, ym. Domiciliary liquid oxygen versus concentrator treatment in chronic hypoxaemia: a cost-utility analysis. Eur Respir J 1998;12: Andersson I, Johansson K, Larsson S, Pehrsson K. Long-term oxygen therapy and quality of life in elderly patients hospitalised due to severe exacerbation of COPD. A 1 year follow-up study. Respir Med 2002;96: Bolton CE, Annandale JA, Ebden P. Comparison of an oxygen concentrator and wall oxygen in the assessment of patients undergoing long term oxygen therapy assessment. Chron Respir Dis 2006;3: Bradley JM, Lasserson T, Elborn S, Macmahon J, O Neill B. A systematic review of randomized controlled trials examining the short-term benefit of ambulatory oxygen in COPD. Chest 2007;131: Celli BR, MacNee W. Standards for the diagnosis and treatment of patients with COPD: a summary of the ATS/ERS position paper. Eur Respir J 2004;23: Crockett AJ, Cranston JM, Antic N. Domiciliary oxygen for interstitial lung disease. Cochrane Database of Systematic Reviews 2001, Issue 3. Art. No.: CD DOI: / CD Crockett AJ, Cranston JM, Moss JR, Alpers JH. Effects of long-term oxygen therapy on quality of life and survival in chronic airflow limitation. Monaldi Arch Chest Dis 1999;54: Dheda K, Lim K, Ollivere B, ym. Assessments for oxygen therapy in COPD: are we under correcting arterial oxygen tensions? Eur Respir J 2004;24: Eaton T, Fergusson W, Kolbe J, Lewis CA, West T. Short-burst oxygen therapy for COPD patients: a 6-month randomised, controlled study. Eur Respir J 2006;27: Eaton T, Garrett JE, Young P, ym. Ambulatory oxygen improves quality of life of COPD patients: a randomised controlled study. Eur Respir J 2002;20: Eaton T, Lewis C, Young P, Kennedy Y, Garrett JE, Kolbe J. Long-term oxygen therapy improves health-related quality of life. Respir Med 2004;98: Fletcher EC, Donner CF, Midgren B, ym. Survival in COPD patients with a daytime PaO2 greater than 60 mm Hg with and without nocturnal oxyhemoglobin desaturation. Chest 1992(a);101: Fletcher EC, Luckett RA, Goodnight- White S, ym. A double-blind trial of nocturnal supplemental oxygen for sleep desaturation in patients with chronic obstructive pulmonary disease and a daytime PaO2 above 60 mm Hg. Am Rev Respir Dis 1992(b);145: Highland KB. Pulmonary arterial hypertension. Am J Med Sci 2008;335:40 5. Kuolevan potilaan oireiden hoito [verkkodokumentti]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2008 [päivitetty ]. National Pulmonary Hypertension Centres of the UK and Ireland (NPHCUKI). Consensus statement on the management of pulmonary hypertension in clinical practice in the UK and Ireland. Heart 2008;94 Suppl 1:i1 41. Lacasse Y, Lecours R, Pelletier C, Begin R, Maltais F. Randomised trial of ambulatory oxygen in oxygen-dependent COPD. Eur Respir J 2005;25: Lahdensuo A, Ojanen M, Ahonen A, ym. Psychosocial effects of continuous oxygen therapy in hypoxaemic chronic obstructive pulmonary disease patients. Eur Respir J 1989;2: Lilker ES, Karnick A, Lerner L. Portable oxygen in chronic obstructive lung disease with hypoxemia and cor pulmonale. A controlled double-blind crossover study. Chest 1975;68: McDonald CF, Blyth CM, Lazarus MD, Marschner I, Barter CE. Exertional oxygen of limited benefit in patients with chronic obstructive pulmonary disease and mild hypoxemia. Am J Respir Crit Care Med 1995;152: Medical Research Council Working Party (MRC). Long term domiciliary oxygen therapy in chronic hypoxic cor pulmonale complicating chronic bronchitis and emphysema. Report of the Medical Research Council Working Party. Lancet 1981;1: Nisbet M, Eaton T, Lewis C, Fergusson W, Kolbe J. Overnight prescription of oxygen in long term oxygen therapy: time to reconsider the guidelines? Thorax 2006;61: Nocturnal Oxygen Therapy Trial Group (NOTT). Continuous or nocturnal oxygen therapy in hypoxemic chronic obstructive lung disease: a clinical trial. Ann Intern Med 1980;93: Nonoyama ML, Brooks D, Guyatt GH, Goldstein RS. Effect of oxygen on health quality of life in patients with chronic obstructive pulmonary disease with transient exertional hypoxemia. Am J Respir Crit Care Med 2007;176: O Neill B, Mahon JM, Bradley J. Shortburst oxygen therapy in chronic obstructive pulmonary disease. Respir Med 2006;100: Okubadejo AA, Paul EA, Jones PW, Wedzicha JA. Does long-term oxygen therapy affect quality of life in patients with chronic obstructive pulmonary disease and severe hypoxaemia? Eur Respir J 1996;9: Orth M, Walther JW, Yalzin S, ym. Influence of nocturnal oxygen therapy on quality of life in patients with COPD and isolated sleep-related hypoxemia: a prospective, placebo-controlled cross-over trial. Pneumologie 2008;62:11 6. Quantrill SJ, White R, Crawford A, ym. Short burst oxygen therapy after activities of daily living in the home in chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2007;62: Ries AL, Bauldoff GS, Carlin BW, ym. Pulmonary Rehabilitation: Joint ACCP/ AACVPR Evidence-Based Clinical Practice Guidelines. Chest 2007;131:4S 42S. Ringbaek TJ. Continuous oxygen therapy for hypoxic pulmonary disease: guidelines, compliance and effects. Treat Respir Med 2005;4: Ringbaek TJ, Fabricius P, Lange P. The effect of home oxygen therapy on hospitalization in moderate hypoxaemic COPD. Chron Respir Dis 2005;2: Ringbaek TJ, Viskum K, Lange P. Does long-term oxygen therapy reduce hospitalisation in hypoxaemic chronic obstructive pulmonary disease? Eur Respir J 2002;20: Roberts DH, Lepore JJ, Maroo A, Semigran MJ, Ginns LC. Oxygen therapy improves cardiac index and pulmonary vascular resistance in patients with pulmonary hypertension. Chest 2001;120: Sandland CJ, Morgan MD, Singh SJ. Patterns of domestic activity and ambulatory oxygen usage in COPD. Chest 2008;134: Tarrega J, Guell R, Anton A, ym. Are daytime arterial blood gases a good reflection of nighttime gas exchange in patients on long-term oxygen therapy? Respir Care 2002;47:88-6. Zinman R, Corey M, Coates AL, ym. Nocturnal home oxygen in the treatment of hypoxemic cystic fibrosis patients. J Pediatr 1989;114:
Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.
Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotKEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki
KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotKOTIHAPPIHOITO. käypä hoito - suositus 2009. 25.10.2011 Minna Virola 1
KOTIHAPPIHOITO käypä hoito - suositus 2009 25.10.2011 Minna Virola 1 Keuhkoahtaumataudista.. Vaikealle keuhkoahtaumataudille on tyypillistä keuhkojen toiminnan ja hemodynamiikan vähittäinen huononeminen.
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotEija Matila ft, TtM 27.4.2016
Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Lääkkeettömään hoitoon kuuluvat seuraavat asiat: tupakasta vieroitus, liikkumiseen kannustaminen ja liikunnallinen kuntoutus Liikuntaharjoitteluun perustuvaan kuntoutukseen
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotIntegrated teaching of clinical physiology
Integrated teaching of clinical physiology Dyspnea and chest-pain block Prof. Anssi Sovijärvi 23.10.2013 Kliininen fysiologia; oppikirjasuositus Sovijärvi ym (toim.): Kliinisen fysiologian perusteet, Kustannus
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen ehkäisy -hoitosuositus
Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen ehkäisy -hoitosuositus TYÖRYHMÄN KOKOONPANO JA SIDONNAISUUDET Puheenjohtaja KATJA HEIKKINEN, TtT, Koulutus- ja tutkimusvastaava ylempi amk -koulutukset Terveys ja hyvinvointi,
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotMitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairauksien klinikka KHKS 6.10.2011. 6.10.2011 Keuhkoahtaumataudin palliatiivinen hoito 1
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairauksien klinikka KHKS 6.10.2011 6.10.2011 Keuhkoahtaumataudin palliatiivinen hoito 1 Määritelmät COPD : Hitaasti etenevä, pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotHelpompaa elämää. Philips Respironics SimplyGo -kannettava happirikastin. muuttaa potilaan elämän
Helpompaa elämää Philips Respironics SimplyGo -kannettava happirikastin muuttaa potilaan elämän SimplyGo vapautta, jonka potilaasi ansaitsevat Ostosreissu, museokäynti, leppoisa viikonloppu tai hyvin ansaittu
LisätiedotKeuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä
WHO Collaborating Centre for Nursing Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä Tiina Kaistila, THM, liikuntafysiologi, TAYS Merja Kukkonen, esh, aoh, HUS Hannele
LisätiedotKeuhkoahtaumatautia sairastavan läheisen tiedon ja tuen tarpeet -hoitosuositus
Keuhkoahtaumatautia sairastavan läheisen tiedon ja tuen tarpeet -hoitosuositus TYÖRYHMÄN KOKOONPANO JA SIDONNAISUUDET Puheenjohtaja KATJA HEIKKINEN, TtT, Koulutus- ja tutkimusvastaava ylempi amk -koulutukset
LisätiedotPlatinum Mobile. Invacare. Platinum Mobile - kannettava happirikastin
Invacare Platinum Mobile Platinum Mobile - kannettava happirikastin Platinum Mobile on Invacare :n uusi, tyylikäs, innovatiivinen ja aidosti kannettava happirikastin. Invacare on 30 vuoden ajan ollut yksi
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotMihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018
Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotUNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015
UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotMyyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto
ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos
LisätiedotTiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin kuntoutus käytännössä polikliniisesti
Keuhkoahtaumataudin kuntoutus käytännössä polikliniisesti Hanna Syrjänen Fysioterapeutti AMK HUS Sidonnaisuudet l Luennointi Boehringer Ingelheimin tilaisuudessa, kevät 2012 Käypähoitosuositus 2009: Jokaisen
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotTreat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit
Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotCOPD-potilaan kuntoutus
COPD-potilaan kuntoutus 30.11.2018 El Riika Liukkonen TYKS/Keuhkosairauksien klinikka Sidonnaisuudet Kongressimatkakuluja (Leiras Takeda, Boehringer) Tutkimusapurahoja (Lounais-Suomen Allergiatutkimussäätiön
LisätiedotLataa Palliatiivinen hoito. Lataa
Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,
LisätiedotLääketieteen tietokannat ja OVID
Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotDyspnea - definitions
Dyspnea - definitions Dyspnea Subjective experience of breathing difficulty Hengenahdistuksen patofysiologiset mekanismit Pathophysiological mechanisms of Awareness of respiratory effort Not a sign! Varying
LisätiedotINPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla
INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta IPF:ää sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
LisätiedotLiite II. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle
Liite II Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle 3 Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle Lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitea (PRAC)
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin kuntoutus
Keuhkoahtaumataudin kuntoutus Hanna Syrjänen Fysioterapeutti AMK HUS Porvoon sairaala 15.5.2014 Sidonnaisuudet Boehringer Ingelheimin kevät 2012 Nummela Sanatoriumin Nordic Lung Congress 2013 Luennon rakenne
LisätiedotNäytön jäljillä CINAHL-tietokannassa
BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotMitä tutkimus koskee? Miksi tutkimus tehtiin? Mitä lääkkeitä tutkittiin? BI
Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta idiopaattista keuhkofibroosia, harvinaista keuhkosairautta, sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu tavalliselle lukijalle ja helposti ymmärrettävää kieltä
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotLiikunta ja keuhkot. Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen
Liikuntalääketiede Liikunta ja keuhkot Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen Jotta keuhkot selviytyisivät kaasujenvaihdosta fyysisen rasituksen aikana, täytyy keuhkojen tuuletuksen lisääntyä suhteessa aineenvaihdunnan
LisätiedotNever ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotAikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala
Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon
LisätiedotKeuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen
TIETEESSÄ PÄIVI PIIRILÄ KEUHKOSAIRAUKSIEN JA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI HUSLAB, MEILAHDEN SAIRAALA, KLIINISEN FYSIOLOGIAN LABORATORIO paivi.piirila@hus.fi WITOLD
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotKeuhkoahtaumatautia sairastavan happihoito apuvälineet. 15.5.2014 Riitta Luoma kuntoutusohjaaja
Keuhkoahtaumatautia sairastavan happihoito apuvälineet 15.5.2014 Riitta Luoma kuntoutusohjaaja Happihoito sairaalassa COPD potilaat ovat yleensä sairaalassa pahenemisvaiheen aikana tai osastokontrollissa,
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan lääkehoito
Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Käypä Hoito- suositus 2009 Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Suositus lääkehoidosta Oireettomat: Ei lääkehoitoa Satunnaisesti oireilevat (FEV1 yleensä yli
Lisätiedot25.10.2011 Minna Virola. Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus
25.10.2011 Minna Virola Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus Liikunta Keuhkoahtaumatautiin sairastuvat vähentävät liikkumistaan ja välttävät hengästymistä hengenahdistuksen pelossa. Joidenkin tutkimusten
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotPalliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012
Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.
LisätiedotTiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä
Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä Kalle Romanov, dos 17.1.2013 Keskeiset tietokannat kliinisessä tiedonhaussa Terveysportti: 300 tietokantaa Lääkärin tietokannat Lääkkeet
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotTietoisuuden lisääminen
Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotAstmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen
LisätiedotPitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Luennon aiheet. Määritelmät 01/04/14. Sidonnaisuudet 2010 2014. Heikki Koskela 27.3.
0/0/ Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela..0 Sidonnaisuudet 00 0 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa KYS
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotPitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela 27.3.2014
Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela 27.3.2014 Sidonnaisuudet 2010 2014 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa
Lisätiedot