Kaupunginhallitus Sivu 1 / 95. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 95 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-16:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Elo Ulf Johansson Saara Hyrkkö Arja Juvonen Pertti Järvenpää Pia Kauma Hannele Kerola, saapui klo käsittelyn aikana Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Jukka Mäkelä Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Aulis Majuri Reijo Tuori Timo Kuismin Satu Tyry-Salo Pekka Heikkinen Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana kaupunginjohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja talous- ja hallintojohtaja rahoitusjohtaja lakiasiainjohtaja viestintäjohtaja taloussuunnittelujohtaja, poistui klo kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 95 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jouni J. Särkijärvi Jyrki Myllärniemi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 95 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 296 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien 6 määrääminen vuodelle 2014 (Kv-asia) Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman 10 hyväksyminen (osittain Kv-asia) Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden 20 hyväksyminen (Kv-asia) 301 Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen eronpyyntö 23 ja täydennysvaali (Kv-asia) 302 Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 24 täydennysvaali (Kv-asia) 303 Edustajan nimeäminen Uudenmaan liiton 25 maakuntavaltuustoon (Kv-asia) 304 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle 27 kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta (Kv-asia) 305 Espoon ilmoitus valtiovarainministeriölle 32 kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta (Kvasia) 306 Kaupunginhallituksen kokoukset vuonna Kiinteistö Oy Espoon terminaali -nimisen yhtiön 35 osakassopimuksen hyväksyminen 308 Osakaslaina Kiinteistö Oy Espoon Asematorille Osallistujien nimeäminen Uudenmaan 40 maakuntaparlamenttiin Vuoden 2013 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 43 toimenpiteet Selvitys vuoden 2012 tilintarkastusmuistion havaintoihin Nuorisovaltuuston nimeäminen toimikaudeksi Kalajärvi, Kalajärvenkallio, asemakaava- ja asemakaavan 51 muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue (osittain Kv-asia) Bodom, Koskelo I, asemakaavan muutoksen sekä 52 maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue Pohjois-Tapiola, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 58 Maarinniitty I, alue Matinkylä, Matinlahti II muutos, asemakaavan 65 muutosehdotuksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue Lausunnon antaminen Tapiolan Kilta ry:n Otsolahden 72 lämpökeskuksen pääjulkisivun rakennussuojeluesityksestä Aiesopimus vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen 77 jatkamisesta ja kumulatiivisen energiasäästön tavoitteesta Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 79 muuttaminen (Kv-asia) 320 Liittyminen pyöräilyn edistämistä koskevaan Brysselin 85 sopimukseen 321 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 87

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 296 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 297 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jouni J. Särkijärvi ja Jyrki Myllärniemi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / / Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2014 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09) Anu Rajala, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 vahvistaa vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 18,25 2 vahvistaa vuoden 2014 kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - Yleinen kiinteistövero 0,60 - Vakituinen asuinrakennus 0,32 - Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,70 - Rakentamaton rakennuspaikka 1,65 - Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 - Voimalaitosrakennus 2,00. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää vuoden 2014 veroprosenteista päättämisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa klo Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa klo Verotusmenettelylain mukaan veroprosenttien ilmoittamispäivä on viimeistään Tänä vuonna tuo päivä on sunnuntai, joten viimeinen päivä olisi maanantai Kaupunki on pyytänyt ja saanut verohallinnolta luvan ilmoittaa veroprosentit viimeistään

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 95 Vuoden 2013 verotuloarvio perustuu tammi-syyskuun verotilityksiin sekä vuoden 2012 verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin. Vuosien verotuloarviot perustuvat ehdotettuihin veroprosentteihin sekä talouden kehitysennusteisiin. Yhteisövero on arvioitu Kuntaliiton koko maata koskevan arvion perusteella. Talouden ennusteisiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka hyvin nopeasti heijastuvat Espoon pääosin verotuloihin perustuvaan tulopohjaan. Talouden tasapainotavoitteen saavuttaminen vaatii edelleen menojen sopeuttamista tulokehitykseen sekä tuottavuuden parantamista edistävien toimenpiteiden toteuttamista. Perustelut veroperusteiden muuttamiselle ovat talousarvion yleisperusteluissa. Kiinteistöverolakia koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnassa ja lopullinen käsittely saattaa mennä marraskuun loppupuolelle. Rakentamattomien tonttien veroperustetta on esityksen mukaan tarkoitus muuttaa niin, että niiden veroprosentin pitää olla vähintään 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin yleisen kiinteistöveroprosentin. Rakentamattoman tontin kiinteistövero nousisi muutoksen jälkeen 2,10 prosenttiin. Kiinteistöverolakiin on tulossa myös eräitä muita muutoksia, jotka vaikuttavat veron tuottoon. Ehdotetut veroprosentit sekä veroprosenttien ala- ja ylärajat: Espoo alarajat ylärajat 2014 Tuloveroprosentti 18,25 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,60 0,60 1,35 Vakituinen asuinrakennus 0,32 0,32 0,75 * Muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,70 0,50 1,00 Voimalaitosrakennus 2,00 1,00 2,50 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,00 1,00 ** Rakentamaton rakennuspaikka 1,65 1,60 3,00 Rakentamaton rakennuspaikka, muut 1,00 3,00 * enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakinaisen asunnon prosentti **12 b pykälän mukaan Espoossa ja eräissä muissa kunnissa oltava yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 95 yleinen kiinteistöveroprosentti kuitenkin enintään 3 prosenttia. Verotuloarviot ehdotettujen prosenttien pohjalta (1000 euroa): TILIVUOSI TP ** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 4,5 4,3 5,0 4,4 4,9 Yhteisövero Muutos % -20,2-10,0 2,2 8,7-5,6 Kiinteistövero Muutos % 1,9 4,8 7,2 0,5 0,8 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 1,4 3,0 4,9 4,5 3,8 Suurten kaupunkien veroprosentit: Kuntien vuoden 2013 veroprosentit Lähde: Verohallinto Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden 2013 alussa. Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit: luku Yleinen Vakituinen Muu kuin vaki- Voima- Jos eri kuin yleinen kiinteistövero-% asuinrakennus tuinen as.rak laitos kiinteistövero-% Muutos 2013 Muutos 2013 Muutos 2013 Muutos 2013 Yleishyö- Rakent. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. dyllinen rakennus- yhteisö paikka Koko maa ,38 0,14 0,92 0,02 0,41 0,02 1,03 0,02 Manner-Suomi ,40 0,14 0,93 0,02 0,42 0,02 1,03 0,02 Uusimaa ,66 0,03 0,82 0,01 0,35 0,00 1,06 0,00 Espoo ,75 0,60 0,32 0,70 2,00 0,00 1,65 Helsinki ,50 0,80 0,32 0,80 1,80 Vantaa ,00 1,00 0,32 1,00 2,85 2,50

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 298 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 95 Tampere ,00 1,05 0,45 0,90 0,00 Turku ,75 1,00 0,32 0,70 3,00 Oulu ,25 0,95 0,40 0,90 2,85 0,16 Kuopio ,50 1,30 0,52 1,10 2,50 3,00 Jyväskylä ,00 0,50 1,15 0,50 1,10 2,85 3,00 Lahti ,50 1,00 0,50 1,00 2,50 0,50 3,00 Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 10 / / / Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen. 2 kehottaa kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. 3 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi. 4 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku. 5 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2013 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2013 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 95 talousarvion oikeellisuutta, informaattisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Vuoden 2014 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Yhdistelmä raha-asia-aloitteista Vuoden 2014 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa hyväksymän Espoo -tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden sekä Helsingin seudun ja Espoon talousnäkymät Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Valtiovarainministeriö ennusti kesäkuussa julkistamassaan suhdannekatsauksessa kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puoli prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 prosenttia vuonna 2014 ja 1,9 prosenttia vuonna Tämän vuoden kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet viime talven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä, mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan haasteellisena. Kansantalouden palkkasumma kasvoi 4,8 prosenttia vuonna 2011 ja 3,9 prosenttia vuonna 2012, mikä on pitänyt verotulojen kasvua viime vuosien

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 95 aikana kohtuullisena, joskin huomattavasti heikompana kuin ennen vuotta Palkkasumman kasvun arvioidaan hidastuvan tänä vuonna 1,4 prosenttiin ja olevan 2,4 prosenttia vuonna 2014, mikä tarkoittaa sitä, että ansiotuloista kertyvien verotulojen kehitys on lähivuosina erittäin heikkoa. Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 prosenttia tänä vuonna ja 8,1 prosenttia ensi vuonna. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu lievä nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 prosenttia vuonna 2014 ja 2 prosenttia vuonna Tuotannon lasku näyttää elokuun lopulla tehdyn ennakkoarvion mukaan pysähtyneen Helsingin seudulla vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna tuotanto kasvoi ennakkoarvion mukaan 0,5 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä seudun tuotanto supistui huomattavasti aikaisempia ennakkoarvioita enemmän, lähes 3,5 prosenttia. Helsingin seudun tuotannon trendi on seurannut valtakunnallista trendiä viimeisen vuoden aikana. Teollisuuden tuotanto ja kaupan reaalinen myynti laskivat edelleen toisella neljänneksellä. Sen sijaan liike-elämän palveluissa, informaatio-palveluissa ja kotitalouksien palveluissa reaalinen liikevaihto kasvoi. Espoon elinkeinorakenteessa painottuvat koko seutuun verrattuna informaatioteknologia (tietoliikennevälineet, ohjelmisto- ja tietopalvelut), tekninen tukkukauppa, tutkimus- ja kehittämistoiminta, liike-elämän palvelut, lääkeaineiden valmistus sekä energia- ja polttoaineet. Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo-tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet ja kuvaus kehittämisohjelmien jatkosuunnittelusta ja ohjelmasuunnitelmien päätöksenteosta. Ohjelmasuunnitelmat viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi joulukuussa Talousarvio ja -suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Tilakeskuksen ja taseyksiköiden toimintaja taloussuunnitelmat on sijoitettu suunnitelmaraportissa teknisen ja ympäristötoimen talousarvion yhteyteen ja muiden liikelaitosten suunnitelmat palveluliiketoimen toimialan yhteyteen. Taloussuunnitelman yleisperusteluissa on kuvattu käynnistetyn toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 95 Kaupungin toimintarakennetta on muutettu sivistystoimessa yhdistelemällä toimintoja sekä siirtämällä yhteispalvelupistekokonaisuus sivistystoimesta palveluliiketoimeen. Kaupungin kuljetukset on pääosin keskitetty Logistiikkaliikelaitokseen vuoden 2014 alusta lukien. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Sen vuoksi taloussuunnitelman yleisperustelujen lopussa on kuvattu kaupungin ja sen konserniyhteisöjen suunnitteilla ja käynnissä olevaia investointeja ja niiden rahoitusta sekä Espoo-konsernin taloudellisten vastuiden kehitystä. Toiminnan ja talouden kehitystä seurataan sekä kaupungin että konsernin tasolla. Talousarvion ja -suunnitelman liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja - suunnitelmaa koskevat päätökset, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Talousarvion ja -suunnitelman talousperusteet Vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio oli yli 10 milj. euroa alijäämäinen. Heti vuoden alussa ilmeni, että verotuloarviossa on merkittävä riski. Alkuvuoden aikana käynnistetty käyttötalouden kasvun hillintä on tuottanut jossain määrin tuloksia, mutta syyskuun kuukausiraportin ennusteessa alijäämäksi ennustetaan edelleen noin 20 milj. euroa. Verotilitysten rytmityksen muutos tuo vuodelle 2013 noin 14 milj. euron ylimääräisen kertaluontoisen veroerän, jonka seurauksena on mahdollista että tulos paranee jonkin verran. Vuosikatetta kertyy syyskuun lopun ennusteen mukaan 14 milj. euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa suunniteltiin. Vuosikatetta arvioidaan kertyvän noin 88 milj. euroa, mikä on noin 90 milj. euroa liian vähän terveen rahoitustasapainon näkökulmasta. Taloussuunnitelman valmistelun edetessä on käynyt ilmeiseksi, että uhat kaupungin rahoituksen epätasapainon pahenemiseen lisääntyvät olennaisesti suunnitelmakauden aikana. Väestönkasvu näyttää jatkuvan vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Espoossa ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen takia kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että myös pitkällä aikavälillä rahoitus on riittämätön hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio valmistelee parhaillaan

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 95 rakennepakettia, joilla kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea 2 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Toimenpiteiden sisällöstä ja vaikutuksista ei ole tietoa. Hyvin monet kunnat joutuvat ensi vuodeksi nostamaan veroprosenttejaan ja ottamaan entistä enemmän velkaa. Valtuusto päätti taloussuunnitelmakehyksestä syyskuussa, mutta ei aiemman käytännön mukaisesti samalla päättänyt tulevan vuoden veroprosenteista. Niitä koskeva päätös tehdään valtuustossa marraskuussa sen jälkeen, kun taloussuunnitelmakokonaisuudesta käydyt valtuustoryhmien neuvottelut on käyty. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma Taloussuunnitelman yhteydessä esitetään päätettäväksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelusta. Kaupungin talous on tasapainossa kun seuraavat tekijät toteutuvat: - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä. - Investoinneista tulevat käyttötalousmenojen lisäykset on huomioitu osana käyttötalouden mitoitusta. - Investointikyky säilyy hyvänä pitkällä aikavälillä. - Rahastojen kehitys ja käyttö on optimaalista. - Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista. - Verotuksen taso on kohtuullinen. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan kuntasektoria koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelumäärän kasvuun ja talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelman merkittävämpänä tavoitteena on tuoda tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman merkittävimmät pääelementit on tunnistettu ja ohjelman tarkempi valmistelu käynnistyy siten, että ohjelma voidaan tuoda käsittelyyn vuoden 2014 maaliskuussa. Ohjelman pääelementtien sisältö tulee tarkentumaan ja valmistelussa huomioidaan myös poikkihallinnollisissa ohjelmissa ja tuloskorteissa olevat tuottavuustavoitteet.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 95 Talouden tasapainottaminen ja tuottavuusohjelma koostuu seuraavista elementeistä: - tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt - käyttötulojen lisääminen - tulopohja ja verotaso - palvelutason tarkistaminen - tuottavuuden parantaminen - palvelujen järjestäminen - henkilöstö ja johtaminen - tilojen käytön tehostaminen - maankäytön suunnittelun ja taloudellisuuden tehostaminen - konserniyhteisöt. Talouden tasapainotuksella ja tuottavuudella tavoitellaan vuosille yhteensä n. 70 milj. euron taloudellista hyötyä, josta 10 milj. euroa kohdistuu vuodelle Ohjelman valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät vahvaa muutosjohtamista ja vuoropuhelua kaikilla organisaatiotasoilla sekä yli toimialarajojen. Ohjelmalle luodaan ohjaus- ja seurantamenettelyt, joilla varmistetaan tuottavuuden kehittyminen ja siihen mahdollisesti liittyvien päätöksentekomenettelyjen toimivuus. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli syyskuussa 2013 noin Henkilöstömäärä on vuoden kuluessa jonkin verran noussut. Kasvu on painottunut sinne, missä palvelutarve on jatkuvasti kasvanut eli sosiaali- ja terveystoimeen ja sivistystoimeen. Henkilöstömäärän kasvu on kuitenkin Espoon asukasluvun kehitykseen verrattuna ollut viime vuosina hyvin maltillista. Henkilöstömäärän kasvulle on lähivuosina edelleen suuria paineita johtuen mittavasta investointiohjelmasta sekä väestömäärän edelleen jatkuvasta kasvusta. Erityisesti niiden ikäryhmien osuus kohoaa, jotka eniten kunnallisia palveluja käyttävät. Koska kaupungin henkilöstömäärää ei lähivuosina ole mahdollista juurikaan kasvattaa, tulee toiminnan suunnitteluun perustuvassa henkilöstösuunnittelussa erityisesti huomioida joustava resurssien käyttö ja arvioitava tarkasti se, miten palvelut tuotetaan mahdollisimman tehokkaasta ja taloudellisesti. Henkilöstön eläkkeelle jäämistä ja muuta vaihtuvuutta hyödynnetään täysimääräisesti siten, että jokaisen avoimeksi jäävän tehtävän täyttötarve arvioidaan tarkasti. Vuonna 2008 aloitettu täyttölupamenettely pidetään edelleen voimassa ja jokainen vapautuva paikka käydään läpi, ennen kuin täyttölupa annetaan. Palvelujen tuottamisen vaatimukset ohjaavat kaupungin tehtävärakenteen kehittämistä sekä henkilöstön osaamistarpeen arviointia ja sen pohjalta tapahtuvaa henkilöstösuunnittelua. Kaupunki tarvitsee kuitenkin jatkuvasti myös uusia osaavia työntekijöitä peruspalvelujen tuottamiseen. Tulevaisuuden työvoiman saannin varmistamiseksi sopimuspohjaista oppilaitosyhteistyötä ylläpidetään siten, että kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Myös nuorten kesätyöllistymistä tuetaan ja

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 95 oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä kehitetään. Terveydellisistä syistä uusia tehtäviä tarvitseville pyritään löytämään uusi työpaikka kaupungin organisaatiosta niiltä aloilta, joilla työvoiman tarve on jatkuva. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen jatkuu maahanmuuttajien rekrytointimallia hyödyntämällä ja maahanmuuttajien suomenkielen taitoa kehittämällä. Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin toimintamenojen kasvu vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen verrattuna on edellä kuvattu 10 milj. euron tuottavuustavoite mukaan lukien noin 2,8 prosenttia talousarviovuonna Tavoitteena on, että tuottavuushyöty kasvaa ja kustannuskehitys hidastuu vuosina 2015 ja Menojen kasvun pitää olla hitaampaa kuin tulojen kasvu, jotta kaupungin rahoitusasema voidaan nostaa kestävälle tasolle. Kaupungin palvelukäyttöön tulee lähivuosina uusia tytäryhtiöiden taseisiin rakennettavia palvelutiloja, kuten Opinmäen campus, Espoon sairaala, elinkaarihankkeina peruskorjattavat koulut sekä Elä ja asu hankkeet, jotka tulevat aiheuttamaan merkittäviä uusia rahoitus- ja käyttökustannuksia. Samalla tavalla Länsimetron valmistumisen yhteydessä syntyy merkittäviä kynnyskustannuksia. Näistä kustannuksista valtaosa tulee kasvattamaan toimintakatteen alijäämää ja heikentämään vuosikatetta. Tulorahoituksen eli kaupungin vuosikatteen osuus investointien rahoitukseen on pitkällä tähtäimellä kestämättömän alhainen. Kaupungin vuosikate tulisi saada lähivuosina vähintään 180 milj. euron tasolle, jotta tulorahoituksen osuus olisi riittävä ja velkaantuminen voitaisiin pysäyttää. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Esimerkiksi suunnitteilla olevan valtionosuusuudistuksen ei uskota parantavan merkittävästi Espoon rahoitusmahdollisuuksia. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi-syyskuun tilitystietojen, vuoden 2012 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,25 veroprosentin mukaan, eli esitys pitää sisällään veroprosentin 0,5 prosenttiyksikön korotuksen. Kiinteistöveroprosentit ovat arviossa vuoden 2013 tasolla. Verotulojen kasvu ilman veronkorotusta olisi 2,6 % vuonna Se vastaa varsin hyvin suurten kaupunkien keskimääräisiä verotulojen ensi vuoden kasvuarvioita. Veronkorotus mukaan lukien verotulojen arvioidaan kasvavan 4,9 prosenttia vuonna 2014.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 95 Vuoden 2014 vuosikatteen arvioidaan jäävän 97 milj. euron tasolle. Vuosina 2015 ja 2016 on tavoitteena saavuttaa noin 145 milj. euron vuosikate. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 273 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 49 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuosina käytetään rahastoja palveluinvestointien rahoitukseen vuosittain 40 milj. euroa. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä 15,9 milj. euroa eli yli nelinkertaiset vuoden 2013 tasoon verrattuna. Talousarviovuoden 2014 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 17 milj. euroa alijäämäinen, kuten jo vuosi sitten taloussuunnitelmassa arvioitiin. Vuosien 2015 ja 2016 tulos saadaan arvioiden mukaan siinä määrin ylijäämäiseksi, että koko valtuustokauden yhteenlaskettu tulos on hyvin lähellä nollaa. Vuonna 2013 talousarviolainaa on nostettu yhteensä 116 milj. euroa ja lyhennykset ovat 65 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 209 milj. euroa eli 803 euroa/asukas. Vuonna 2014 otetaan uutta lainaa 102 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 267 milj. euroa eli 1010 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2016 lopussa 517 milj. euroa eli noin euroa/asukas. Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Alla olevassa tekstissä on käsitelty koko Espoo-konsernin investointiohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja PKSyhteisöjen taseisiin. Espoo-konsernin emoyhteisö Espoon kaupunki muodostuu viidestä toimialasta, kahdeksasta liikelaitoksesta sekä kahdesta taseyksiköstä. Emoyhteisön lisäksi konserniin kuuluvat kaupungin yli 50 prosenttisesti omistamat tytäryhteisöt, prosentin omistusosuuden osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on osallisena. Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella on edellisvuosien tapaan mittava. Konserni investoi kauden aikana yhteensä noin 2,6 mrd. eurolla. Vuonna 2014 investointitaso kasvaa yli 100 milj. euroa edellisvuodesta ja on kaikkiaan noin 600 milj. euroa. Suunnitelmakauden investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille , jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennushankkeita. Vuosien investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 95 Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen, koulujen peruskorjausohjelma, yli 65-vuotiaiden väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen, T3 -alueen ja Espoon keskuksen kehittämisohjelmat sekä Suurpellon alueen toteuttaminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuodessa noin 300 uutta vuokra-asuntoa, joista suurin osa on kerros- tai pienkerrostaloissa. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuvat aluekeskusten kehittämisen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämien liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeiden rakentamisen ohella jo rakennettujen pientaloalueiden kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen, uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen sekä Länsimetron rakentamiseen liittyvät kaupunkirakenteen muutokset. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen ja Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Toimitilainvestointeja toteutetaan kaupungin ja sen omistamien kiinteistöyhtiöiden toimesta suunnitelmakaudella yhteensä noin 720 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 144 milj. euroa vuodessa. Tilahankkeiden osuus konsernin kokonaisinvestoinneista on noin kolmannes. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenne-yhteyksien varteen. Tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen on jo selvästi muuttanut ja tulee jatkossakin muuttamaan toimitila-rakentamisen painotuksia ja edellyttää yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemien palvelujen lisäämistä ja uusien palvelutilojen rakentamista. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 299 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 95 seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 300 Kaupunginhallitus Sivu 20 / / / Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Kattelus, puh. (09) Jari Tuominen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteen mukaiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet siten, että ne tulevat voimaan lähtien. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Espoon kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyvän johtamis- ja hallintotavan ja sisäisen valvonnan luomisessa ja ylläpitämisessä korostuu kaupungin ylimmän johdon asema. Valtuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat, johtokunnat ja esimiehet osoittavat esimerkillään, kuinka ne itse toimivat sovittujen ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti ja kuinka ne puuttuvat poikkeamiin sovituista menettelytavoista. Johtavan viranhaltijan on järjestettävä vastuullaan oleva toiminta tehokkaaksi, päämäärätietoiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseen tähtääväksi. Toimintaohjeissa ja muissa ohjeissa vastuutetaan ja ohjeistetaan konkreettisesti mm. toimintaprosessien kuvaaminen, raportoinnin toteuttaminen sekä toiminnan seuranta ja arviointi. Kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa ohjaa ja sen kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi määrittää strategia, Espoo-tarina. Se on perusta kaikelle kaupunkikonsernin päätöksenteolle. Sen tavoitteita toteutetaan muun muassa osana vuosittain hyväksyttävää talousarviota. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla kaupunkikonsernin toimialat, yksiköt ja muut vastuutahot pyrkivät varmistamaan tavoitteidensa saavuttamisen ja siten Espoo-tarinan toteutumisen. Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys Espoo-konsernissa. Tästä syystä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista Espookonsernissa.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 300 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 95 Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää Espoon kaupungin hallinnon järjestämisestä johtosäännöillä. Niissä määrätään kaupungin luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaation perusrakenne, tehtävät ja johtamisjärjestelmät. Kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat hyväksyneet toimintaohjeita myös sisäistä hallintoa varten. Valtuustosopimusmenettelyllä syvennetään valtuuston ja lautakuntien strategista näkemystä ja luodaan yhteinen näkemys kaupungin strategiasta ja sen merkityksestä. Kokonaisvastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on kuntalaissa määritellysti Espoon kaupunginvaltuustolla. Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa, valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat ja panee valtuuston päätökset täytäntöön sekä valvoo kaupungin etua ja edustaa kaupunkia. Kaupunginhallitus ohjeistaa siten myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja toimenpanoa, jota lautakunnat, tytäryhteisöjen johtokunnat ja hallitukset valvovat tahoillaan. Viranhaltijatasolla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuu on kaupunginjohtajalla ja toimialajohtajilla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavat kaikki tilivelvolliset toimielimet ja johtavat viranhaltijat sekä muut esimiehet. Käytännön vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta on siis toimialoilla, liikelaitoksissa ja tytäryhteisöissä, eli siellä missä riskit myös ensisijaisesti syntyvät. Espoon kaupunkikonsernin keskeisimpiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeita on mm. seuraavassa: Asiakirja Ylläpito Hyväksyntä (konsernihallinnon yksikkö) Espoon kaupungin riskienhallintapolitiikka Strategia ja talous KH Espoon kaupungin tietoturvapolitiikka Strategia ja talous KH Espoon kaupungin vakuutuspolitiikka Strategia ja talous KH Espoon kriisiviestintäohje Viestintä Espoon turvallisuusohjelma Strategia ja talous Hyvä hallintotapa -suositus Hallinto- ja lakiasiat KH Hyvän hallinto- ja johtamistapaa koskeva ohje Espoo-konserniin Strategia ja talous KH kuuluvissa yhtiöissä Riskienhallintaprosessi Espoo-konsernissa: ohje riskikartoitusten Strategia ja talous Tekeillä tekemiseksi Sisäisen valvonnan yleisohje Sisäinen tarkastus KH Kuntalain 13 2 momentin 3 a) kohdan mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lain kyseinen kohta tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä tulee sisällyttää ensimmäisen kerran tilikaudelta 2014 laadittavaan toimintakertomukseen.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 300 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 95 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee olla järjestetty näiden perusteiden mukaan sekä kaupunkikonsernin omassa toiminnassa että toiminnassa, josta kaupunki vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 301 Kaupunginhallitus Sivu 23 / / / Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunginhallituksen konsernijaoston varsinaiseksi jäseneksi Maria Jungnerin (SDP) tilalle Hannele Kerolan (SDP) ja Hannele Kerolan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jukka Vilskeen (SDP). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen Maria Jungner (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa konsernijaoston jäsenyydestä perusteena työtehtäviinsä liittyvät syyt. Hannele Kerola on aiemmin toiminut Maria Jungnerin varajäsenenä, joten Hannele Kerolalle tulee valita henkilökohtainen varajäsen. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että konsernijaoston jäseneksi valitaan nainen. Tasa-arvolain säännösten estämättä konsernijaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Kirje valtuuston päätöksestä, valittu - Kirje valtuuston päätöksestä, Maria Jungner

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 302 Kaupunginhallitus Sivu 24 / / / Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Simo Revon (Kesk.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Pirjo Ajetin (Kesk.) tilalle (Kesk.). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastuslautakunnan jäsenen Simo Revon (Kesk.) henkilökohtainen varajäsen Pirjo Ajeti (Kesk.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa tarkastuslautakunnan jäsenyydestä perusteena jääviys. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Tarkastuslautakunnan sihteeri, kirje, valtuuston päätöksestä - Valittu, kirje, valtuuston päätöksestä - Pirjo Ajeti, kirje, valtuuston päätöksestä

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 303 Kaupunginhallitus Sivu 25 / / /2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Edustajan nimeäminen Uudenmaan liiton maakuntavaltuustoon (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 toteaa, että Matilda Hemnellin luottamustehtävä Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenenä on päättynyt, 2 valitsee Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäseneksi Matilda Hemnellin (SFP) tilalle Ulf Johanssonin (SFP) toimikauden loppuun saakka. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Uudenmaan liiton valtuuskunnan jäsen Matilda Hemnell (SFP) ilmoittaa saapuneella kirjeellään muuttavansa pois Espoosta ja pyytää eroa luottamustehtävistään. Edustajainkokous valitsee maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja valitsee uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Edustajien nimeämistä koskeva toimivaltuuden jako Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää kaupungin edustajat edustajainkokoukseen ja antaa heille toimiohjeet. Valtuusto nimeää kaupungin edustajat maakuntavaltuustoon ja antaa heille toimiohjeet maakuntahallituksen jäsenten valinnasta. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 303 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 95 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto 1 toteaa, että Matilda Hemnellin luottamustehtävä Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenenä on päättynyt, 2 valitsee Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäseneksi Matilda Hemnellin (SFP) tilalle Ulf Johanssonin (SFP) toimikauden loppuun saakka. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ulf Johansson, kirje valtuuston päätöksestä - Uudenmaan liitto, kirje valtuuston päätöksestä - Matilda Hemnell, kirje valtuuston päätöksestä

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 304 Kaupunginhallitus Sivu 27 / / / Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Markku Takala, puh. (09) Timo Kuismin, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä ja kuntajakoselvittäjästä: Espoon aikaisemmat lausunnot Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan ja ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Kuntajakoselvitys käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa Kuntarakennelaki edellyttää käytännössä kaikilta kunnilta kuntajakoselvitystä. Espoo pitää metropolialueen esiselvityksessä suositeltua vaihtoehtoa kuntajakoselvityksestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa perusteltuna, sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 304 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 95 Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL- ja palveluyhteistyötä. Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Espoo on käynnistänyt vapaaehtoisen kuntajakoselvityksen tekemisen Kaunaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Pakkoliitosta Helsinkiin ja erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä vastustetaan Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Selvitysalueelle syntyvä kunta muodostuisi talousarvioltaan yli kymmenen miljardin euron suuruiseksi. Työntekijöitä olisi lähes Selvitysalueen kuntien yhdistämisen kertaluontoiset lisäkustannukset olisivat mittavat ja menot jäisivät pysyvästi korkeammiksi. Taloudellisten vaikutusten suuruusluokkaa kuvaa se, että suurkunnan toimintakulut olisivat Helsingin kustannustason mukaan laskettuna miljardin suuremmat kuin Espoon kustannustason mukaan laskettuna. Suurkunnan keskeisimpien tietojärjestelmien yhtenäistämisestä (asiakasjärjestelmät, toiminnanohjaus ja sähköiset työympäristöt) aiheutuvat kustannukset olisivat jo noin neljännesmiljardin. Kaupungeissa on myös useita satoja muita eri järjestelmiä. Näiden järjestelmien yhdistäminen tai korvaaminen olisi vähintään yhtä suuri ponnistus. Muutos sitoisi kaikki voimavarat useiksi vuosiksi. Suurkunnan palkkatason harmonisoinnista aiheutuvat kustannukset merkitsisivät yli 100 miljoonan lisäkustannusta nykyiseen tasoon verrattuna. Kaiken kaikkiaan lisäkustannukset merkitsivät suurta nousupainetta esitetyn suurkunnan veroprosenttiin eivätkä pienennä kestävyysvajetta. Kuntarakennelaki 4 e Helsingin metropolialue tulkintaa Tässä lainkohdassa on erikseen säädetty Helsingin metropolialueen selvitysalueista ja -perusteista. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan tämän pykälän osalta mm. seuraavaa: Hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön-, asumisen- ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Työ on käynnistetty vuoden 2012 heinäkuussa esiselvityksellä, jossa kartoitetaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi. Erityisesti yhdyskuntarakenteen osalta muualla maassa sovellettava selvitysperuste johtaisi Helsingin metropolialueella toiminnallisesta

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 304 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 95 näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Tämän vuoksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Mainittujen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan puolestaan että: Työ on käynnistetty vuoden 2012 heinäkuussa esiselvityksellä, jossa kartoitetaan yhdessä alueen kuntien kanssa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi Selvityshenkilöiden tehtävänä oli tehdä ehdotukset niistä kuntajakoselvitysalueista, joilla metropolialueen kuntien tulisi toteuttaa keskinäiset liitosselvitykset. Helsingin metropolialuetta koskevan erityissäännöksen 4e :n tarkoituksena on ollut rajata liian suurten selvitysalueiden muodostumista. Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen osalta erityistä kuntajakoselvitystä ei ole tarpeen lainkaan määrätä, koska em. kunnat ovat jo vapaaehtoisesti aloittaneet kuntarakennelaissa tarkoitetun selvityksen tekemisen yhdessä Vihdin kanssa. Valtionvarainministeriön erityiselle kuntajakoselvitykselle esittämä laaja selvitysalue ei ole kuntarakennelain 4 e :ssä tarkoitetun mukainen. Pelkästään se, että Helsinki ja Vantaa ovat jäämässä vapaaehtoisten selvitysten ulkopuolelle, ei ole riittävä peruste erityisen kuntajakoselvityksen asettamiselle näin laajalle selvitysalueelle, joka siis koskisi yhdeksää kuntaa metropolialueen 14 kunnasta. Johtopäätökset Johtopäätöksenä Espoon kaupunki toteaa, ettei se hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Ministeriön esittämän erityisen kuntajakoselvityksen alue ei ole kuntarakennelain 4 e :n hengen ja tarkoituksen mukainen, eikä vastaa metropolialueen esiselvityksen selvityshenkilöiden esittämiä suosituksia. Vastoin kuntien tahtoa tehdyt liitokset tai selvitykset eivät luottamuksen häviämisen takia ja kokemusten mukaan tuo juuri tuloksia, paranna tuottavuutta, turvaa palveluja, vaan pikemminkin heikentävät niitä. Espoon mukaan on myönteistä, että hallitus kannustaa kuntia etenemään itse käynnistämillään selvitysalueilla. Espoo korostaa, että Vihti on mukana Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti -selvityksessä. Ministeriö pyytää lausuntoa Suomen isoimmasta erityisestä kuntajakoselvitystä tilanteessa, jossa valtion kaikki omat rakennepoliittista

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 304 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 95 ohjelmaa, Sote-ratkaisua ja valtionosuusjärjestelmää koskevat ratkaisut ovat avoimina ja samalla kunnat valmistelevat talousarvioitaan erittäin vaikeassa tilanteessa. Metropolialueella tapahtuvat liitosprosessit ovat kuntien koon, henkilöstön määrän sekä toimintojen monimutkaisuuden takia vaativia. Tilannetta on pidettävä kuntien kannalta kohtuuttomana. Kuntien yhdistymisselvitysten valmistelu on kytköksissä metropolilain valmisteluun ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluun. Ne otetaan kuntien omissa selvityksissä huomioon. Näin ollen metropolilain valmistelussa tulee varmistaa vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Lakia valmistelevan työryhmän tueksi tulee esimerkiksi perustaa 14 kuntajohtajasta muodostuva ryhmä. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Hyrkkö teki seuraavan ehdotuksen: Lause Espoo korostaa, että Vihti on mukana Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti -selvityksessä, korvataan seuraavalla: "Mikäli erityiseen kuntajakoselvitykseen kuitenkin päädytään, Espoo edellyttää, että selvitys toteutetaan avoimesti ilman ennakkoon päätettyä lopputulosta, ja että käynnissä olevat kuntien omat kuntajakoselvitykset, metropolilain valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu otetaan selvityksen keskeisiksi lähtökohdiksi. Lisäksi Espoo edellyttää, että lähi- ja paikallisdemokratia nostetaan selvityksessä keskeiseen rooliin. Erilaiset kuntajakoselvitysalueen sisäiset, osittaiset yhdistymisvaihtoehdot tulee selvittää osana erityistä selvitystä. Vihdin tulee myös olla mukana kuntajakoselvityksessä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Hyrkön ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Lausuntopyyntö kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Valtiovarainministeriö on kirjeellään pyytänyt Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkeja sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kunnalta lausuntoa kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta. Kuntarakennelain mukaan ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 304 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 95 Lausunnot on pyydetty toimittamaan mennessä. Valtiovarainministeriö tulee lähettämään kunnille vielä erillisen lausuntopyynnön kuntajakoselvittäjistä. Lausuntopyynnön määräaika tulee olemaan sama, Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 305 Kaupunginhallitus Sivu 32 / / / Espoon ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Timo Kuismin, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että Espoo on aloittanut kuntarakennelain 1 a luvun mukaisen yhdistymisselvityksen yhdessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuntarakennelain 4 b :n mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä kuntarakennelaissa säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysalueen tulee täyttää myös lain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset. Lain 4 h :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2013, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää 4 b :n mukaisesti kuntien yhdistymistä. Kunnan ilmoituksen tulee perustua valtuuston päätökseen ja ilmoitus tehdään vastaamalla ministeriön lähettämään webropol -kyselyyn. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää kuntarakennelain mukainen yhdistymisselvityksen Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien kesken. Tiedoksi

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 306 Kaupunginhallitus Sivu 33 / / / Kaupunginhallituksen kokoukset vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus kokoontuu vuonna 2014 maanantaisin kaupunginhallituksen kokoushuoneessa seuraavasti: Kevätkausi 2014 Syyskausi klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen kokousajoiksi vuonna 2014 esitetään päätösehdotuksessa lueteltuja maanantaipäiviä. Kiireellisissä tapauksissa kaupunginhallitus voidaan kutsua koolle myös muuksi ajaksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja toimittamalla kutsulla. Kaupunginhallituksen esityslista toimitetaan kaupunginhallituksen jäsenille ja varajäsenille, valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille sekä kaupunginjohtajalle ja toimialajohtajille, jolleivät erityiset syyt ole esteenä, viimeistään varsinaista kokouspäivää edeltävänä torstaina sähköisesti. Valtuuston kokoukset vuonna 2014 ovat seuraavina maanantaipäivinä klo lukuun ottamatta talousarviokokousta, joka pidetään keskiviikkona klo 16.00:

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 306 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 95 Kevätkausi 2014 Syyskausi TA klo Tiedoksi

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 307 Kaupunginhallitus Sivu 35 / / /2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kiinteistö Oy Espoon terminaali -nimisen yhtiön osakassopimuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy Kiinteistö Oy Espoon terminaali -nimistä yhtiötä koskevan osakassopimuksen, 2 oikeuttaa teknisen ja ympäristötoimen toimialajohtajan tekemään osakassopimukseen mahdollisesti tarvittavia vähäisiä muutoksia. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Osakassopimusluonnos 5 Yhtiöjärjestys Sopimus kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta Kiinteistö Oy Espoon terminaali on Helsingin ja Espoon puoliksi omistama yhtiö, joka vuokraa Helsingin kaupungin ja Espoon kaupungin puoliksi omistamaa tonttia Helsingin Kampissa (LHA-1, linja-autoaseman korttelialue). Tontilla sijaitsee Espoon bussien terminaalirakennus. Kiinteistö Oy Espoon terminaalin osakkeet ovat siirtyneet vuoden 2012 lopussa SRV Rakennus Oy:ltä Helsingin kaupungille ja Espoon kaupungille. Omistuksen siirryttyä Helsingin kaupungille ja Espoon kaupungille, yhtiön yhtiöjärjestystä on muutettu vastaamaan nykyistä omistustilannetta. Lisäksi on nähty tarpeellisena neuvotella yhtiön nykyisten osakkeenomistajien välillä osakassopimuksesta. Osakassopimuksessa yhtiön osakkeenomistajat sopivat yhtiön kustannusten kattamisesta, yhtiön hallinnon järjestämisestä ja siitä, etteivät sopimuspuolet voi luovuttaa omistamiaan osakkeita tai käyttöoikeuttaan yhtiön omistamiin tiloihin ilman toisen osapuolen suostumusta.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 307 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 95 Päätöshistoria Helsingin kaupunki ja Espoon kaupunki sitoutuvat osakassopimuksessa vastaamaan yhtiön kustannuksista ja menoista tehdyn sopimuksen ja kulloinkin voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Edelleen osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä, että terminaalitilojen käyttöoikeuden luovuttamisesta maksettavan hoitovuokran määrä on suuruudeltaan sellainen, että yhtiö pystyy kattamaan kustannuksensa ja menonsa. Osakassopimuksen hyväksyminen ei muuta omistajakaupunkien kustannusvastuuta SRV Rakennus Oy:n omistusaikana vallinneesta kustannusvastuusta. Jo ennen kauppaa Espoon ja Helsingin kaupungit ovat vastanneet tekemäänsä sopimukseen perustuen Kiinteistö Oy Espoon terminaalin terminaalirakennuksen ylläpidosta ja käytöstä sekä mm. rakenteellisista korjauksista, peruskorjauksesta, mahdollisista viranomaisten vaatimista muutoksista sekä terminaalin vakuuttamisesta, kiinteistöverosta ja kaikista muista kiinteistön omistamiseen liittyvistä teknisistä ylläpito-, käyttö-, huolto- ja hoitokuluista. Vuonna 2012 Espoon kaupungin maksuosuus yhtiön kustannuksista on ollut yhteensä euroa. Osapuolet sopivat osakassopimuksessa yhtiön hallituksen kokoonpanosta siten, että Helsingillä on oikeus nimetä kaksi jäsentä ja Espoolla on oikeus nimetä kaksi jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan kaupungit nimeävät vuorovuosin. Helsinki on nimennyt hallituksen puheenjohtajan ensimmäiselle toimikaudelle vuonna Yhtiön toimitusjohtajaksi nimetään osapuolten yhdessä sopima henkilö, joka samalla voi olla omistajayhteisön palveluksessa. Yhtiön toimitusjohtajuus ei ole päätyö. Tällä hetkellä yhtiön toimitusjohtajana toimii HKL:n hankintapäällikkö Eeva Hänninen. Osapuolet sitoutuvat osakassopimuksessa myös siihen, etteivät ne saa myydä tai muutoin luovuttaa osakkeitaan tai käyttöoikeuttaan ilman toisen osapuolen suostumusta. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 hyväksyy Kiinteistö Oy Espoon terminaali -nimistä yhtiötä koskevan osakassopimuksen, 2 oikeuttaa teknisen ja ympäristötoimen toimialajohtajan tekemään osakassopimukseen mahdollisesti tarvittavia vähäisiä muutoksia.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 307 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 95 Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Harri Kivinen, Tilahallinta - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 308 Kaupunginhallitus Sivu 38 / / /2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Osakaslaina Kiinteistö Oy Espoon Asematorille Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus myöntää osakaslainan Kiinteistö Oy Asematorille seuraavin ehdoin Lainan määrä enintään euroa Laina-aika eräpäivä Lainan korko 12 kk:n euribor + 1 % marginaali, korko tarkistetaan kerran vuodessa sekä valtuuttaa rahoitusjohtajan allekirjoittamaan lainasopimuksen sekä sopimaan lainan muista ehdoista. Laina maksetaan vuoden 2013 talousarvion Osakkeisiin ja osuuksiin varatuista määrärahoista. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja Kiinteistö Oy Espoon Asematori on valmistunut vuonna Kiinteistössä on 7 kpl liikehuoneistoja, 3 kpl toimistohuoneistoja ja 3 kpl kellarivarastoja. Espoon kaupungin omistusosuus yhtiössä on 45,88 % (4 419 osaketta) ja loput 54,12 % (5 212 osaketta) omistaa Citicon Finland Oy. Yhtiöllä on 72 autopaikkaa Kiinteistö Oy Espoontorin pysäköintitalossa. Espoon kaupungin osakashallinnassa olevia tiloja on vuokrattu Espoon Talouspalvelut liikelaitokselle toimistotiloiksi (2 247 neliömetriä). Lisäksi kaupungilla on kohteesta vuokratiloja, jotka on vuokrattu seuraaville toiminnoille: - perhe- ja sosiaalipalvelut (171 neliömetriä) - perhe- ja sosiaalipalvelut (102 neliömetriä).

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 308 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 95 Päätöshistoria Kiinteistö Oy Asematori on yhtiökokouksessaan todennut PTSinvestointien määrän vuodelle 2013 olevan euroa, jotka rahoitettaisiin joko osakkaiden myöntämillä osakaslainoilla tai osakkaiden maksamilla kertamaksuisena hankeosuutena. Kokouksessa päätettiin, että yhtiön hallitus valtuutetaan päättämään hankeosuuksien ja niiden mukaan muodostuvien kertamaksujen tai lainojen lopullisesta määrästä. Todettiin, että hallituksen valtuutus voi maksimissaan ylittää budjetoidun hankeosuuslaskelman 10 %:lla. Yhtiön enemmistöomistaja Citycon Oyj on päättänyt antaa osakaslainaa yhtiölle PTS-investointien rahoittamiseen. Myös Espoon kaupunki päätyi enemmistöomistajan kanssa samaan vaihtoehtoon. Osakaslaina jakaa kaupungin kustannuksia laina-ajalle. Espoon osuus budjetoidusta eurosta on euroa. Budjetti voidaan tarpeen vaatiessa ylittää kymmenellä prosentilla. Lisäksi yhtiökokous päätti hyväksyä ja yhtiökokouspäätöksien mukaisten kauppakeskuksen ja pysäköintitalon kehityshankkeiden rahoitusjälkilaskelman ja niihin liittyvät rahoituspäätökset. Espoon kaupungilta päätettiin periä euroa rahoitusjälkilaskelman mukaisesti siten, että osakas maksaa erän samalla rahoitusmuodolla kuin vuoden 2013 PTS-investoinnit. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus myöntää osakaslainan Kiinteistö Oy Asematorille seuraavin ehdoin Lainan määrä enintään euroa Laina-aika eräpäivä Lainan korko 12 kk:n euribor + 1 % marginaali, korko tarkistetaan kerran vuodessa sekä valtuuttaa rahoitusjohtajan allekirjoittamaan lainasopimuksen sekä sopimaan lainan muista ehdoista. Laina maksetaan vuoden 2013 talousarvion Osakkeisiin ja osuuksiin varatuista määrärahoista. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 309 Kaupunginhallitus Sivu 40 / / /2013 Kaupunginhallitus Osallistujien nimeäminen Uudenmaan maakuntaparlamenttiin Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää Uudenmaan maakuntaparlamenttiin seuraavat osallistujat: Tarja Tallqvist 2 maksaa osanottomaksut ja muut osallistumisesta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Luottamushenkilöiden virkamatkat. Käsittely Elo ehdotti, että Uudenmaan maakuntaparlamenttiin nimetään Jorma Myllärniemi. Juvonen ehdotti, että Uudenmaan maakuntaparlamenttiin nimetään Simon Elo ja Seppo Sonkeri. Johansson ehdotti, että Uudenmaan maakuntaparlamenttiin nimetään Ulf Johanssonin tilalle Nina af Hällström. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Päätös Kaupunginhallitus: 1 nimesi Uudenmaan maakuntaparlamenttiin seuraavat osallistujat: Tarja Tallqvist Jyrki Myllärniemi Simon Elo Seppo Sonkeri Nina af Hällström

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 309 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 95 2 maksaa osanottomaksut ja muut osallistumisesta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Luottamushenkilöiden virkamatkat. Oheismateriaali Selostus - Maakuntaparlamentin ohjelma Uudenmaan maakuntaparlamentti pidetään Finlandiatalossa ja risteilyllä Tallinnaan. Maakuntaparlamentin teemoina on asuminen murroksessa ; työllä tuottavuutta ja Viro ja Suomi yhteinen talousalue?. Parlamentin ohjelma on oheismateriaalina. Maakuntaparlamentin hinta on euroa hyttivaihtoehdoista riippuen. Mikäli osallistuu ainoastaan Finlandia-talon osuuteen, hinta on 65 euroa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää Uudenmaan maakuntaparlamenttiin seuraavat osallistujat: 2 maksaa osanottomaksut ja muut osallistumisesta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Luottamushenkilöiden virkamatkat. Käsittely Kaupunginjohtajan estyneenä ollessa asian esitteli teknisen toimen johtaja Olavi Louko. Elo ehdotti, että maakuntaparlamenttiin nimetään Tiina Elo ja Inka Hopsu. Gestrin ehdotti, että maakuntaparlamenttiin nimetään Ulf Johansson. Puheenjohtaja ehdotti, että maakuntaparlamenttiin nimetään Ari Konttas, Ville Lehtola ja Saija Äikäs. Järvenpää ehdotti, että maakuntaparlamenttiin nimetään Kaija Kalliola.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 309 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 95 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 nimesi Uudenmaan maakuntaparlamenttiin seuraavat osallistujat: Tiina Elo Inka Hopsu Ulf Johansson Ari Konttas Ville Lehtola Saija Äikäs Kaija Kalliola 2 maksaa osanottomaksut ja muut osallistumisesta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Luottamushenkilöiden virkamatkat. Tiedoksi - Uudenmaan liitto

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 310 Kaupunginhallitus Sivu 43 / / / Vuoden 2013 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) Pekka Heikkinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee syyskuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 päättää siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet euroa kustannuspaikalle Kaupunkitieto arkistonhallintajärjestelmän uusimiseen, euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut rekisteri- ja paikkatiedon hallinnan järjestelmän kehittämiseen, euroa kustannuspaikalle Työväenopisto (hankenumero 931) työväenopiston kurssinhallintajärjestelmän uusimiseen, euroa kustannuspaikalle Tietotekniikkapalvelut (hankenumero E009) palvelunhallintajärjestelmän käyttöönottoon, euroa kustannuspaikalle Tietotekniikkapalvelut (hankenumero 0786) perustietotekniikkapalveluiden käyttöönottoon, euroa kustannuspaikalle Sivistystoimen yhteiset Kuntien Tieran kanssa tehtäviin ICT-määrittelyprojekteihin. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Vuoden 2013 syyskuun kuukausiraportti Syyskuun kuukausiraportti Valtuusto hyväksyi Seurantaraportti I:n yhteydessä meno- ja tuloarvioiden muutoksia, joiden johdosta tilikauden tulos muodostuu n. 35 milj. euroa

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 310 Kaupunginhallitus Sivu 44 / 95 alijäämäiseksi. Toimialat raportoivat Seurantaraportin yhteydessä muutosesityksiä suuremmista ylityspaineista. Alijäämän minimoimiseksi kaupunginjohtaja antoi toimialoille ja liikelaitoksille tavoitteeksi vähentää toimintakuluja vähintään 8 milj. euroa Seurantaraportti I:n ennusteesta. Samalla valmistauduttiin tulevaan talousarviovuoteen ja taloussuunnitelmakauteen, joista valtuusto kehyspäätöksen yhteydessä edellytti, ettei alijäämää tehdä. Toimialojen toimenpiteet näkyvät syyskuun lopun ennusteissa, jossa alijäämä on pienentymässä n. 17 milj. euroon. Tulosennuste on parantunut heinäkuun lopun tilanteesta n. 14 milj. euroa. Ennusteiden mukaan tuloksen parantumiseen vaikuttavat tulojen kasvaminen 3,4 milj. eurolla, kulujen pieneneminen 8 milj. eurolla sekä poistojen pieneneminen 2 milj. eurolla. Ennusteisiin sisältyy kuitenkin vielä riskejä loppuvuoden osalta. Ulkoisten kulujen kasvu on pienentynyt loppuvuodesta ja on syyskuun lopun tilanteessa 4 %. Vastaavasti sisäisten kulujen kasvu n. 2,5 %. Syyskuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty yhteensä 1 044,5 milj. euroa, mikä on 54,5 milj. euroa (5,5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Vertailtavuutta edellisiin vuosiin vaikeuttaa se, että elokuussa tilitettiin oikaisua verovuodelta 2012 yhteensä 14,3 milj. euroa. Normaalisti edellisen verovuoden oikaisut tehdään vasta marraskuussa. Tilitysaikatauluja on myös muutettu ja se vaikuttaa mm. kiinteistöverojen tilitykseen syyskuussa ja joulukuussa ansiotulonverontilitykseen. Aikaisemmin lokakuussa tilitetyt kiinteistöverot tilitetään jo syyskuussa. Syyskuun tilitys sisälsikin 30,8 milj. euroa kiinteistöveron tilitystä. Ilman näitä tilityksiä (yhteensä 45,1 milj. euroa) verotulojen kertymä olisi syyskuun lopussa ollut 999,4 milj. euroa eli 9,4 milj. euroa (0,9 %) enemmän kuin viime vuonna. Kaupungin palveluksessa oli syyskuun lopussa henkilöä. Määrä kasvoi vuoden aikana 155 henkilöllä eli kasvu on jatkanut tasaantumistaan aiempiin kuukausiin verrattuna. Nykyisten ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan n. 87,6 milj. euroa ja tilikauden tulos n. 17 milj. euroa alijäämäinen. Toimialat tuovat lokakuun kuukausiraportin yhteydessä tuloarvioiden, määrärahojen ja tulostavoitteiden poikkeamat kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Joulukuun lopun tilanteesta tuodaan tiedoksi ennakkotilinpäätös. Tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia, vaan mahdolliset lokakuun kuukausiraportin jälkeen ilmenneet poikkeamat käsitellään tilinpäätöksen yhteydessä. ICT-määrärahojen kohdentaminen Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 5,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 310 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 95 kohdennetaan tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on kokouksessa esittänyt määrärahan kohdentamista arkistonhallintajärjestelmän uusimiseen sekä rekisteri- ja paikkatiedon hallinnan järjestelmän kehittämiseen, kokouksessa työväenopiston kurssinhallintajärjestelmän uusimiseen ja kokouksessa ICT-palvelunhallintajärjestelmän käyttöönottoon, perustietotekniikkapalveluiden käyttöönottoon ja sivistystoimen Kuntien Tieran kanssa tehtäviin ICT-määrittelyihin. Arkistonhallintajärjestelmässä ovat kaupungin arkistojen luettelot ja peruskuvailutiedot. Nykyisen järjestelmän tuki on loppumassa, joten tiedot siirretään uuteen järjestelmään, joka mahdollistaa internetin kautta haut kaupunginarkiston luetteloihin ja kuvailuihin sekä aineistojen tilaamisen. Rekisteri- ja paikkatiedon hallinnan järjestelmää kehitetään ottamalla käyttöön lisäosa, jonka avulla paikkatietoa saadaan helpommassa muodossa ja voidaan jakaa tehokkaammin. Työväenopiston kurssinhallintajärjestelmä uusitaan PKS-yhteistyönä. ICT-palveluhallintajärjestelmällä hallitaan ICT-palveluiden kokonaisuutta sekä ohjataan ja monitoroidaan ICT-toimittajien työtä monitoimittajaympäristössä. Perustietotekniikkapalveluiden uuden sopimuksen mukaisten palveluiden käyttöönotto aloitetaan. Sivistystoimessa tehdään yhdessä Kuntien Tieran kanssa ICTmäärittelyprojektit liittyen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisen opetuksen oppimisympäristöön sekä sivistystoimen tietotekniseen infrastruktuurin kehittämiseen. Tiedoksi

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 311 Kaupunginhallitus Sivu 46 / / / Selvitys vuoden 2012 tilintarkastusmuistion havaintoihin Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa tilintarkastajalle seuraavan selvityksen vuoden 2012 tilintarkastusmuistion havaintojen osalta tehdyistä toimenpiteistä: Ulkopuolisella rahoituksella toteutettavat projektit Ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien kaupungin projektien sisäinen valvonta ei ole ollut riittävää. Projekteja koskeva ohjeistus tulisi päivittää ja siinä huomioida erityisesti päätöksentekovaltuudet, talousarvio ja sen seuranta, kirjanpito, hankintojen kilpailuttaminen, dokumentointi ja arkistointi. Ohjeistuksen noudattamista tulee valvoa. Vastaus: Ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien projektien kaupunkitasoista ohjetta ei ole tehty, mutta Espoon kehittämisprojektien toimintatapoja on yhtenäistetty käyttämällä EsPro-projektimallia kaikissa käynnistyvissä kehittämisprojekteissa alkaen. Ohjelmille ja projekteille on luotu yhteiset ohjeistukset, asiakirjapohjat ja työkalut. Ohjeistuksessa on myös huomioitu ulkopuolisella rahoituksella toteutettavat projektit. Projektiosaamista vahvistetaan uusien toimintatapojen käyttöönottoon liittyvillä valmennuksilla. Espoon ohjelma- ja projektijohtamisen mallien tarkoituksena on tehostaa projekteissa ja ohjelmissa työskentelyä yhteisen termistön, yhteisten toimintatapojen ja selkeämpien vastuiden kautta. Tavoitteena on myös parantaa laatua, vähentää riskejä ja tukea projektien ja ohjelmien onnistumista. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettavissa projekteissa on erityispiirteitä, kuten hankkeen osapuolten kesken tehty sopimus sekä rahoittajien rahoitusehdot. Tehtyjä sopimuksia ja sovittuja rahoitusehtoja tulee noudattaa. Koulutuskumppaneiden kanssa tehtävän tutkimus- ja kehittämisyhteistyön tavoitteena on Espoo-tarinan mukaisten tavoitteiden edistäminen ja niiden kanssa rakennetaan yhteistä toimintatapaa loppusyksyn aikana.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 311 Kaupunginhallitus Sivu 47 / 95 Omaisuus- ja velkaerien seuranta Kaupungin omaisuus- ja velkaerien seurannassa on puutteita ja kaikkien saldojen oikeellisuutta ei ole varmistettu ennen tilinpäätöksen laadintaa. Toimialojen ja talouspalveluiden työnjakoon on kiinnitettävä huomiota, jotta vastuut ovat kaikille toimijoille selvät. Irtaimiston sekä varastoitavien aineiden ja tarvikkeiden käytön sisäiseen valvontaan tulee kiinnittää huomiota. Vastaus: Tase-erittelyt on vastuutettu henkilöittäin ja he käyvät kuukausittain merkitsemässä yhteiseen työtilaan täsmäyttämänsä tilit. Suurin osa lähes 600 tasetilistä on talouspalveluiden vastuulla. Työtilassa olevien täsmäytysmerkintöjen mukaan täsmäyttämiset on tehty säännöllisesti. Erittelyissä ja niiden sisällöissä on tästä huolimatta ollut puutteita. Tase-erittelyistä on tehty esimerkkimalleja ja ne käydään läpi mm. tulevassa tilinpäätösinfossa. Täsmäyttäjiä tullaan kouluttamaan henkilökohtaisesti ja ensin lähestytään niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat eniten opastusta. Toimialojen taloushallintoon liittyvät tehtävät sekä niitä hoitavat henkilöt siirtyivät alkaen palveluliiketoimen toimialalla olevaan Talouspalveluihin. Yksityiskohtaista työnjakoa talouspalvelujen ja toimialojen välillä on tehty, mutta työ on kesken ja se on aiheuttanut joitakin epäselvyyksiä vastuujaossa. Irtaimiston ja varastoitavien aineiden ja tarvikkeiden käytön valvonnasta tullaan antamaan ohjeet loppuvuoden aikana Ympäristövelvoitteiden aiheuttamat menot Taseeseen aktivoitujen ympäristövelvoitteiden aiheuttamat menot on korjattava edellisten tilikausien ylijäämän oikaisuksi. Vastaus: Taseen pysyviin vastaaviin oli aktivoitu 21,2 milj. euroa Mankkaan kaatopaikan sulkemiseen liittyviä menoja. Tekninen keskus on arvioinut, että summasta n. 17,5 milj. euroa aiheutuu ympäristövelvoitteiden toteutumisesta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien lausuntojen mukaan ympäristövastuiden aiheuttamia menoja ei tule kirjata investointimenoiksi vaan tuloslaskelmaan kuluiksi. Kaupungin kantana on, että alueelle on rakennettu puistoa, kevyen liikenteen väyliä sekä kunnostettu golf-kenttä, joka on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Kaatopaikan alueen kunnostus ja siihen liittyvät rakennustoimenpiteet ovat olleet investointi, joka olisi kuitenkin täytynyt tehdä koska alueesta haluttiin tuottoja. Tästä syystä ympäristövelvoitteista johtuvat menot on käsitelty investointimenoina.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 311 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 95 Asia on käyty läpi tilintarkastajan kanssa ja hänen kannanottonsa on vielä avoinna. Kirjaukset tullaan tekemään tilintarkastajan kannanoton mukaisesti. Konserniyhteisöjen valvonta Konserniyhteisöjen valvontaa ja toiminnan raportointia tulee kehittää, jotta voidaan varmistua kaupungin edun toteutumisesta. Konserniyhteisöjä koskevien ratkaisujen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset tulee kuvata päätöksenteon yhteydessä. Vastaus: Konserniyhteisöjen raportointi on käynnistetty kuluvan vuoden aikana. Kaupunginhallituksen konsernijaosto on käsitellyt suoraan jaoston alaisuudessa olevien yhteisöjen välitilinpäätöksen ja kaupunginhallitus on käsitellyt Seurantaraportti I:n yhteydessä konserniyhteisöjen välitilinpäätökset. Raportointia ja sen laadun sekä tietojen analysointia kehitetään edelleen. Konserniyhteisöjen valvonta on edelleen haaste ja sen kehittäminen edellyttää kaupungin konserniohjauksen sisäisten roolien ja vastuiden määrittelyä sekä toimeenpanoa. Konserniyhteisöihin liittyvien ratkaisujen arvioimista ja kuvaamista helpottaa konserniohjauksen roolien selventäminen, mutta erityisenä haasteena on osaamisen kehittäminen sekä toiminnallisten ratkaisujen arvioinnissa että niihin liittyvissä sopimusasioissa. Konserniohjauksen vastuut ja roolit tullaan määrittelemään alkuvuoden 2014 aikana, jolloin myös omistajapolitiikka ja merkittävimmät konserniohjeet uusitaan. Konserniesikunnan roolia ja vastuita erityisesti merkittävimpien yhteisöjen valmistelussa, ohjauksessa, valvonnassa tullaan vahvistamaan. Osaamisen kehittäminen huomioidaan kokonaisvalmistelussa ja konserniohjauksen tehtäväkokonaisuuksien määrittelyssä. Konserniohjauksen kehittäminen tulee viemään aikaa, mutta sen tekeminen on jo aloitettu tiivistämällä yhteistyötä toimialojen ja konserniesikunnan kesken. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Tilintarkastusmuistio 2012 Kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2012 tilintarkastusmuistion ja päätti lähettää tilintarkastusmuistion toimialoille toimenpiteitä varten ja totesi, että kaupunginhallitus antaa tilintarkastajalle selvityksen tehdyistä toimenpiteistä mennessä. Tilintarkastajan tilintarkastusmuistiossa esiin tuodut huomiot on käyty läpi toimialojen talousjohdon ja tilintarkastajan yhteistapaamisessa

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 311 Kaupunginhallitus Sivu 49 / 95 kesäkuussa. Samalla konserniesikunta on edellyttänyt, että välittömiin toimenpiteisiin huomioiden korjaamiseksi on ryhdyttävä. Vain osa tilintarkastajan yksityiskohtaisimmista tarkastusmuistioista on ollut käytettävissä. Tämä on hidastanut toimenpiteisiin ryhtymistä. Tilintarkastusmuistiossa esiin nostetut huomiot ovat kuitenkin kokoluokaltaan ja luonteeltaan sellaisia, joiden korjaamiseen on voitu ryhtyä ilman yksityiskohtaista tarkastusmuistiota. Tiedoksi -

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 312 Kaupunginhallitus Sivu 50 / / / Nuorisovaltuuston nimeäminen toimikaudeksi Valmistelijat / lisätiedot: Niina Ekstam, puh. (09) Tiina Pesonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus valitsee nuorisovaltuustoon toimikaudeksi jäseniksi suoraan ilman vaaleja kaikki ne vuotta täyttäneet espoolaiset nuoret, jotka ovat jättäneet hyväksyttävän hakemuksen ehdokasasetteluaikana. Valtuutettuja on nuorisovaltuustossa ko. toimikautena yhteensä 42 nuorta. Liitteenä on lista valtuutetuista. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9 Nuorisovaltuuston ehdokkaiden nimilista Nykyisen nuorisovaltuuston toimikausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Espoon kaupunginhallitus päätti kokouksessaan nuorisovaltuustovaalien järjestämisestä vuonna Päätöksen mukaan kaksivuotiseen (v ) nuorisovaltuustoon valitaan syksyllä 2013 pidettävissä vaaleissa 40 valtuutettua äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Vaalien ehdokasasetteluaika oli Tarkistuksen jälkeen hyväksyttyjä ehdokashakemuksia oli 44 kappaletta, joista kaksi perui ehdokkuutensa. Nuorisovaltuuston jäsenet esitetään nimettäväksi suoraan valtuustoon haluavista nuorista ilman varsinaisten vaalien toimittamista, koska ehdokkaita on lähes saman verran kuin kaupunginhallitus päätti nuorisovaltuutettujen määrästä. Tiedoksi - Valitut nuorisovaltuuston jäsenet

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 313 Kaupunginhallitus Sivu 51 / 95 72/ / Kalajärvi, Kalajärvenkallio, asemakaava- ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue (osittain Kv-asia) Esittelijä poisti asian esityslistalta.

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 314 Kaupunginhallitus Sivu 52 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Bodom, Koskelo I, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. (09) etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Koskelo I:n kanssa allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Koskelo I Skrakaby I, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6748, joka käsittää osan korttelia kaupunginosassa (Bodom), alue Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 10 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Koskelo I Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on rakennusoikeuden maltillinen korottaminen k-m 2 :iin sekä uusien autopaikkojen sijoittaminen kaavassa olevalle suojaviheralueeksi istutettavalle alueen osalle osoitteessa Koskelontie 13.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 314 Kaupunginhallitus Sivu 53 / 95 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Koskelo I Skrakaby I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6748, käsittää osan korttelia kaupunginosassa (Bodom), alue Vireilletulo Muutoksen hakijana on tontin 83002/1 omistaja, Kiinteistö Oy Koskelo I. Kaavamuutoshakemus on saapunut Vireilletulosta on tiedotettu Länsiväylässä ja Huvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Koskelossa Kehä III:n ja Koskelontien välissä osoitteessa Koskelontie 13. Muutosalueen omistaa Kiinteistö Oy Koskelo I.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 314 Kaupunginhallitus Sivu 54 / 95 Muutoksen kohteena oleva tontti sijoittuu kaavoitetun teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen lounaispäähän. Koillisessa tontti rajautuu korttelin teollisuus- ja varastokäytössä oleviin tontteihin. Lounaassa ja luoteessa alue rajautuu asemakaavoittamattomaan alueeseen. Näillä alueilla kasvaa metsää lukuun ottamatta Koskelontietä. Suunnittelualue on rakentunut kaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueella sijaitsee teollisuusrakennus sekä muuntamo. Kaavan mukainen rakennusoikeus k-m 2 on ylitetty 98 k-m 2 :lla. Kaavasta poiketen tontin autopaikat on osittain rakennettu suojavihervyöhykkeeksi istutettavalle alueen osalle, jolla kulkee 400 kv:n voimajohto. Voimajohdon pylväitä ei sijaitse tällä alueella. Voimassa oleva asemakaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Koskelo I -niminen asemakaava. Kaava on hyväksytty valtuustossa ja vahvistettu sisäasiainministeriössä Alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.50 mukaan kerrosluvun ollessa II (kaksi). Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulkooleskelutila. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 2 kutakin asuntoa kohti - 1 kutakin liike- ja toimistokerrosalan 50 m 2 kohti - 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m 2 kohti - 1 kutakin varastokerrosalan 150 m 2 kohti. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää lykkäystä 20 %:lle autopaikkojen rakennusvelvollisuudesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lykkäyksen kohteena oleville autopaikoille tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä osoittaa oma alueensa, autopaikkojen tuleva toteutustapa ja liikennejärjestelyt. Tonttien välisille rajoille on rajan molemmille puolille istutettava puita ja pensaita vähintään 3 m levyiselle alueelle. Ulkovarastointiin käytettävät alueet on aidattava. Kaavassa on merkitty istutettavan alueen osa sekä rakennusalan rajat. Kaakkoisreuna on merkitty suojavihervyöhykkeeksi istutettavaksi alueen osaksi. Kaavassa on merkintä vaara-alueen rajasta. Vaara-alueen puoleisen rakennusten julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 8 m.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 314 Kaupunginhallitus Sivu 55 / 95 MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot ja kannanotot saatiin Fortum Distribution Oy:ltä, Fingrid Oyj:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) sekä tonttiyksiköltä. Lausunnot koskivat pääasiassa voimajohtojen alle rakentamista. Asemakaavan muutosehdotusta sekä kaavaselostusta tarkistetaan nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - pysäköimispaikkaa koskevaan kaavamerkintään lisätään: Puu- ja pensasistutusten luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä. - 4 muutetaan muotoon Tontille voidaan sijoittaa muuntamotiloja, jotka saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamon saa sijoittaa istutettavan alueen osalle. - selostuksen kohtia 2.2.2, ja 5 on täydennetty. Tehdyt tarkistukset ovat vähäisiä eivätkä edellytä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen toiminnan säilyminen alueella rakennusoikeutta nostamalla ja pysäköintijärjestelyjä muuttamalla. Suunnittelualue säilyy teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena (T). Korttelialuetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastoalueena. Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi. Rakennusoikeus osoitetaan kerrosalaneliömetreinä ja on k-m 2. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi tontille voidaan rakentaa muuntamotiloja. Muuntamon saa sijoittaa istutettavan alueen osalle. Tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnoille on rakennettava huoneistokohtainen, muusta tonttialueen käytöstä riittävästi erotettu ulkooleskelutila. Asuinrakennuksen ulkokuoren ääneneristävyyden lentomelua vastaa tulee olla vähintään 30 dba ja liikennemelua vastaan riittävä siten, että asuinhuoneiden sisämelutasojen ohjearvoja ei ylitetä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 2 kutakin asuntoa kohti

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 314 Kaupunginhallitus Sivu 56 / 95 Päätöshistoria - 1 kutakin liike- ja toimistokerrosalan 50 m2 kohti - 1 kutakin teollisuuskerrosalan 100 m2 kohti - 1 kutakin varastokerrosalan 150 m2 kohti. Suojavihervyöhykkeeksi istutettava alueen osa muutetaan pysäköimispaikaksi. Pysäköimispaikan ja Kehä III:n väliin on istutettava pensailla tiheä reunavyöhyke. Autopaikat on ympäröitävä ja jäsenneltävä puu- ja pensasistutuksin. Puu- ja pensasistutusten luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä. Merkinnät vaara-alueesta sekä rakennusten julkisivun enimmäiskorkeudesta (8 m) jäävät ennalleen. Vaara-alueen rakentamisesta ja muista järjestelyistä on neuvoteltava voimalinjan omistajan kanssa. Korttelin luoteisosa säilyy istutettavana alueen osana. Sopimusneuvottelut Maanomistajan kanssa on allekirjoitettu maankäyttösopimus Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Koskelo I Skrakaby I, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6748, joka käsittää osan korttelia kaupunginosassa (Bodom), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 314 Kaupunginhallitus Sivu 57 / 95 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Koskelo I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Koskelo I Skrakaby I, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6748, joka käsittää osan korttelia kaupunginosassa (Bodom), alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 880 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,33 euroa, eli yhteensä 1413,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Ote liitteineen: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Ote lainvoimaisesta päätöksestä ja kaavakartta: Uudenmaan liito - Kuulutus hyväksymisestä sekä lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 315 Kaupunginhallitus Sivu 58 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Pohjois-Tapiola, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Maarinniitty I, alue Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus: 1 hyväksyy liitteenä olevan, Kiinteistö Oy Espoon Tietäjäntie 10:n kanssa allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Maarinniitty I, muutos - Marängen I, ändring, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6678, joka käsittää korttelin tontin 3, 16. kaupunginosa (Pohjois-Tapiola), alue Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 11 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Espoon Tietäjäntie 10 - Maarinniitty I, tapahtumaluettelo - Maarinniitty I, kaavakartta - Maarinniitty I, kaavamääräykset - Maarinniitty I, ajantasa- asemakaava - Maarinniitty I, havainnekuva - Maarinniitty I, katunäkymä - Maarinniitty I, leikkausten sijaintikartta - Maarinniitty I, alueleikkaukset 1 - Maarinniitty I, alueleikkaukset 2 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) käyttötarkoitus

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 315 Kaupunginhallitus Sivu 59 / 95 asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1), jolle saa sijoittaa myös opiskelija-asuntolan tai palveluasuntoja sekä pienen liike- tai palvelutilan (300 k-m 2 ). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Maarinniitty I Marängen I asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6678, joka käsittää korttelin tontin kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Muutosalueen länsireunassa on vuonna 1984 valmistunut, vaalea, kaksikerroksinen toimistorakennus. Tontilla on asfaltoitua pysäköintialuetta, jolle on ajoyhteys Tietäjäntieltä rakennuksen eteläpuolitse. Samaa yhteyttä pääsee eteläisten naapuritonttien 1 ja 4 pysäköintialueille. Noin kolmasosa tontin pinta-alasta on sorapäällysteistä piha-aluetta. Tontin keskellä on kevyt jätekatos.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 315 Kaupunginhallitus Sivu 60 / 95 Tontti on vajaasti rakennettu, alle 1/3 voimassa olevan asemakaavan sallimasta rakennusoikeudesta on käytetty. Muutosalue sijaitsee Tietäjäntien ja Kehä I:n väliin jäävällä liike- ja toimistorakennusten alueella. Tietäjäntien länsipuolen on kerros- ja rivitaloaluetta. Eteläpuolisilla naapuritonteilla on kaksikerroksiset toimistorakennukset pysäköintialueineen. Idässä on rakentamaton toimisto-, tutkimus-, kehittämis- opetustoimintaa varten varattu tontti, jota käytetään Laurea- ammattikorkeakoulun paikoitusalueena. Muutosalueesta koilliseen voidaan rakentaa kolmekerroksinen ja kymmenkerroksinen paikoituslaitos ammattikorkeakoulun ja viereisten liikerakennusten käyttöön, nyt alueella on maatasopaikoitus. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Maarinniitty I asemakaavan muutos (213407), joka on hyväksytty valtuustossa tammikuussa Voimassaolevassa kaavassa muutoksen alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Alueen tehokkuusluku on 1,30 (joka vastaa k-m 2 ) ja suurin sallittu kerrosluku IV. Rakennusalan alle saa sijoittaa kaksi maanalaista pysäköintikerrosta ja pihakannen alle yhden. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavan muutosehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle siten tarkistettuna, että kaavamääräystä muutetaan opiskelija-asuntojen osalta siten, että 1 ap opiskelija-asuntolan 150 k-m 2 kohti. Kaupunkisuunnittelukeskus suorittaa tämän muutoksen johdosta tarvittavan osallisten kuulemisen. Osallisia kuultiin kirjeellä. Osallisia pyydettiin toimittamaan kirjallinen mielipide asemakaavan muutosehdotuksesta mennessä. Kirjallisen kuulemisen johdosta ei jätetty muistutuksia. Asemakaavan muutos Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3984 m 2 ja tehokkuusluku 1,30, rakennusoikeudeksi tulee k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku nostetaan IV:stä V:een. Asemakaavan muutoksella ei lisätä alueen rakennusoikeutta. Korttelialueet Alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1). Alueelle saa sijoittaa myös opiskelija-asuntolan tai palveluasuntoja sekä ensimmäiseen maanpäälliseen kerokseen enintään 300 k-m 2 liike- tai palvelutiloja.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 315 Kaupunginhallitus Sivu 61 / 95 Päätöshistoria Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuntokerrosalan 80 k-m2 kohti - 1 ap opiskelija-asuntolan 150 k-m2 kohti - 1 ap 5 palveluasuntoa kohti - 1 ap 50 k-m2 liike- ja palvelutilaa kohti. Autopaikat sijoitetaan tontille ja rakennuksen/pihakannen alle. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa. Kaavaan merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - rakennuksen- ja pihakannen alle pysäköinti-, varasto-, sauna-, teknisiä tiloja sekä väestönsuoja- ja kiinteistönhuoltotiloja - rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolelle hissi- ja ilmanvaihtokonehuoneita - porrashuoneiden 15 k-m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa - alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat - jätehuollon tilat. Rakennuksen- ja pihakannen alle saa sijoittaa rakennusoikeuteen kuuluvaa kerho- ja liiketilaa. Tontille on rakennettava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhteistä aluetta vähintään 10 m 2 / 100 k-m 2 kohti. Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkealaatuisena ja ympäristöön soveltuvana. Julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita. Rakennuksen harjakorkeuden on oltava samassa linjassa idänpuoleiselle tontille rakennettavan 5-kerroksisen osan kanssa. Sopimusneuvottelu Maanomistajan kanssa on allekirjoitettu maankäyttösopimus Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Maarinniitty I asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 315 Kaupunginhallitus Sivu 62 / 95 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Maarinniitty I - Marängen I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6678, joka käsittää korttelin tontin 3, 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Maarinniitty I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Maarinniitty I, muutos Marängen I, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6678, joka käsittää korttelin tontin 3,16. kaupunginosa (Pohjois-Tapiola), alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,66 euroa, eli yhteensä 1966,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Maarinniitty I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 315 Kaupunginhallitus Sivu 63 / 95 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Maarinniitty I, muutos Marängen I, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6678, joka käsittää korttelin tontin 3,16. kaupunginosa (Pohjois-Tapiola), alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,66 euroa, eli yhteensä 1966,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28, 4-kohta). Asian käsittelyn ja päätöksenteon aikana paikalla varajäsen Fredrik Lindberg. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: kaavamääräystä muutetaan opiskelija-asuntojen osalta siten, että 1 ap opiskelija-asuntolan 150 k-m 2 kohti. Kaupunkisuunnittelukeskus suorittaa tämän muutoksen johdosta tarvittavan osallisten kuulemisen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että voidaanko esittelijän ehdotuksen lisäksi hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Lausunnot on annettu Maarinniitty I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn sekä ja muutetun Maarinniitty I, muutos Marängen I, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6678, joka käsittää korttelin tontin 3,16. kaupunginosa (Pohjois-Tapiola), alue Kaavamääräystä muutetaan opiskelija-asuntojen osalta siten, että 1 ap opiskelija-asuntolan 150 k-m2 kohti. Kaupunkisuunnittelukeskus suorittaa tämän muutoksen johdosta tarvittavan osallisten kuulemisen. 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 1400 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 566,66 euroa, eli yhteensä 1966,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 315 Kaupunginhallitus Sivu 64 / 95 Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote liitteineen - Uudenmaanliitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä kaavakartta

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 316 Kaupunginhallitus Sivu 65 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Matinkylä, Matinlahti II muutos, asemakaavan muutosehdotuksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus: 1 hyväksyy liitteenä olevan, Asunto Oy Artteli, Espoo, Asunto Oy Meltemi, Espoo ja Asunto Oy Kapelli, Espoo -nimisten maanomistajien kanssa allekirjoitetun maankäyttö- ja esisopimuksen, 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Matinlahti II Mattvik II, muutos, asemakaavan muutoksen sekä siihen liittyvät asemakaavojen muutokset, piirustusnumero 6661, joka käsittää osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueet 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 12 Maankäyttösopimus ja esisopimus Asunto Oy Artteli, Espoo, ym. - Matinlahti II, tapahtumaluettelo - Matinlahti II, kaavamääräykset - Matinlahti II, kaavakartta - Matinlahti II, ajantasa-asemakaava - Matinlahti II, havainnekuva Säästöpankkiopiston entiset opisto- ja majoitusrakennukset on purettu ja niiden paikalle suunnitellaan 4 5 kerroksisia asuintaloja. Pysäköintipaikat sijoitetaan maanalaiseen, 2- kerroksiseen pysäköintilaitokseen. Alueen rakennusoikeus laskee vähän.

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 316 Kaupunginhallitus Sivu 66 / 95 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Matinlahti II, muutos Mattviken II, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6661, joka käsittää osan korttelia sekä virkistys- ja katualueen 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , Matinlahti Mattviken, asemakaavan muutosehdotus käsittää puistoalueen, Matinlaakso Mattdalen, asemakaavan muutosehdotus käsittää katualueen. Vireilletulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Kiinteistö Oy Espoon Rantaharju 6 / Westpro cc Oy ja Kiinteistö Oy Hoaspuisto / Hoas kirjatulla kaavamuutoshakemuksella. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Matinlahti II muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän eteläosassa, Matinlahdessa Matinlahdenrannan ja Matinlahden koulun välisellä alueella.