KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo

Transkriptio

1

2

3 Outokumpu Oy l'-lalm:lnet sintä 010/2132/NKla/ KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS Hattula~ Leteensuo Tutkimuskohteen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Hattulan klulnassa Hämeenlinnan lfl{w-puolella rautatien välittömässä läheisyydessä Leteensuon pysäkin ympäristös ~ sä. Sijainti ilmenee l iitteenä olevalta kartalta e Tutkimuksen.Jarkoi t...~ Tutkimukset on aiheuttanut alueelta. monttujen 1 ja 2 välittömästä läheisyydestä löydetty Zn-pitoinen vulkaniittilohkare g jonka alkuperää on pyritty täten selvittämään. Haastotutkimukset tehtiin Harkku Hyvärisen "vetärnä:nä l1 Alueelle kaivettiin kaivinkoneella kaikkiaan 9 tutkimuskuoppaa, joista otettiin tarpeelliset näytteet ja tehtiin irtomaapeitteen rakennetta koskevat havailulot. Honttujen sijainti ilmenee liittee T!~. ' olevaj_ta kartalta e Laboratoriotutkimuksista ja tulosten käsittelystä. on vastannut FH Pirjo :r.fattila.. Tutkimusalueen irtomaapeitteen rakenne vaikuttaa melko komplisoidultn ja erot erj_ monttujen välillä ovat epäsäännöllisiä. Tähän saattaa vaikuttaa harjujakson läheisyys ja toisaalta paikalliset topograf'i= set erot" Tutkimustulosten perusteella voidaan alueella erottaa kolme eri1aj.sta moreeniyksikköä t jotka rajoittuvat toisiinsa enemmän tai vähem-, män selvästi e 13- ja C-kerroksien välissä on paikoin selvä huub.tou w tumiskerros.. Kerrokset on nimetty A -C pinnaj_ta alaspäin"

4 ~ 1~!.i sijait s e e ylimpänä joko v älittömästi maan p:i.n.nalta t ai s 1 t ä pe:l t tävien l a j ittu.11.eiden maala j ikerros ten a11a o A in e ~) on va a ~ l ean rus k chtavaa vähä- tai n ormaalikivistä h ie kk a ~ t a i h ietamoreenia.\. o j on ka p i t känomaiset kivet ovat keski mä ärin s uun t autuneet ulc.C'i.3.n. K~:ros ~ ~ n aines on h a rmah t a vaa, n ormaal i.kivist ä h iekkamoreen ia ~ joka on l amell irakenteis ta j a erittäin t i i v ist ä. Sen pitkänoma iset k ivet ant a vat lähes läntis e n ku ljetuss uuntamaksimin. Tä män kerroksen a la ~ puolel la on usein j oko selvä tai. epämääräin en huuht outumiskerros o Ker:.:r.2.. I...Q on u s e in tii vist ä h armaanruskea a hie t a i sta h ie1<:k.a mot l eni a, joka kaakkoise mpi en monttujen (1-4) k ohdalla on n ormaa likivistä, mu t ta muualla tut kitulla a1.ueej.la erit täin kivistä. Ki v e t ovat särmik käitä tai sär miltään pyöri styneit ä & Tä stä kerrok s e sta. ei ole lähinnä vesj.vai k euksien t a kia - t ehty suu11.taus 1a skuja" Alkuainepi "toisuusvaihtelut ovat yleensä vähäis iä. Ko rkeimmat Cuarvot ( 133 ja 131 ppm) on todettu mol1.tuissa 6 ja 8 kummassakin C kerrokses s a. Korkein Zn-pitoi suus on taa s montun 3 A-kerroks essa ( 226 p pm ), mutta myös montuissa 5 ja 6 on t avat tu yli 100 ppm Znpitois u uksia ylemmissä kerrok s issa, montussa 6 myös alemmassa C kerrolcsess a& Nikkelin, kobo1tin. ja lyijyn pitoisuudet eivät yleensä ole mainittavia. Paitsi eri kerrosten välisiä vaiht eluita v oida an tutkimus alueella t odeta myös aluee llisia eroja e Monttujen 1-4 kohdalla on moreeniaines hien orakei sempaa kuin lriuualla. Samoin kivil ajikokoomus on nii den osa lta tois enlainen. Graniitt:lsia kiviä on huomattavasti. vä~ h e mmän ja kordieriittiryhmän taas enemmän kuin montuissa 5-9. Kivilajivaitttelut ovatkin suuremmat eri monttujen kuin eri mo r eeni ker rosten välillä. Vulkaniittej ä tavataan jokaisessa montussa keskenään säännöttömästi vaihtelevin määrin ~ Kivilajierot kuvastavatkin lä ~ hinnä kallioperä n kivil ajiva ihte1uita c LOhka ree..e kuljetus suunta ja - matka Lohkare on löytynyt pellosta jolloin se todennäköisesti on per äisi.n kerroks es t a A t a i roudan nos tamana kerr oksesta B. Kyseis i s tä kerroksista t ehdyt s U1.mtauslaskut antavat kuitenkin eri paikois s a-ehkä topografisista s eik ois ta johtuen- siin ä määri n toisis t aan poikke avia tuloksia, ettei varmaa lculj e tussuunta a kivelle voida osoittaa, vaan mahdollis uudet ovat jossakin v älillä ehkä läh empän ä viime -

5 mainittu a. Kivilajien näennäinen paikallisuus e :h viittaa kovin pitkään yleiseen kuljetusmatkaan, mutta tällöinkin on huomattava, että yksittäinen lohkare saattaa olla kulkenut hyvinkin pitkiä matkoja f varsinkin kun läheisyydessä on harjumuodostuma. Kivi on lcuitenkin vain särmil tään pyöris'/:;ynyt, joten sen perus teella kuljetunma tka ei ole kovin pitkä o Irtomaapei tteen koit!p.h so:i.dul1. rakenteen ansiosta ei 10111<:ar0elle ole pysty tty osoittamaan varmaa kuljetussuuntaa t mutta on mahdollista f. että se on noin Lohkareen pyöristymättömj,rys ei. viittaa kovin kovin pitkään kuljetusmatkaan. Kivilaskuissa onkin todettu val.htelevia vulkaniittipitoisuuksia ja samoin yli 100 ppm Zn-pitoisuuksia o JvIartti Kokkola Liitteet: Tutkimusalueen sij.intikartta 1: Monttujen sijaintikartta Honttuprofiilit 1~ ~ PI-PR-arkisto, JyS, MKla

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16