TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUSARVIO Talousarvio 2017 PORMESTARIN TALOUSARVIOESITYS. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2018 Talousarvio 2017 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala PORMESTARIN TALOUSARVIOESITYS

2 Kohti valoisampia aikoja Suomen talouskasvu kääntyi kuluvan vuoden aikana ennakoitua nopeampaan nousuun. Tampereen kaupungin työttömyysaste on kääntynyt tämän vuoden aikana selvään laskuun. Myös pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien määrä on vähentynyt merkittävästi. Työllisyyden edelleen vahvistaminen onkin keskeisin keino kaupungin talouden tasapainon saavuttamiseksi. Tampereen seudun työllisyys ja sen parantaminen ovat toiminnan keskiössä. Talouden positiivinen vire on alkanut näkyä myös verotulojen kehityksessä. Tampereen kaupungin väkiluku on jatkanut merkittävää kasvua. 2

3 Tampereen työttömyysasteen kehitys on oikealla uralla Elokuussa 2017 työttömyysaste on 4,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aikaisemmin Työttömien määrä on ( henkilöä, 8/2016) Pitkäaikaistyöttömät ( henkilöä, 8/2016) Nuorisotyöttömät (-709 henkilöä, 8/2016) Uudet avoimet työpaikat (+8,5 prosenttia, 08/2016) 3

4 Kaupungin väkiluku jatkaa kasvuaan Kaupungin väkiluku elokuussa 2017: Alkuvuoden väestönlisäys henkilöä Keskeisin tekijä väestönlisäyksen taustalla on maassamuutto Kuntien välinen nettomuutto henkilöä. Syntyneiden enemmyys +266 henkilöä. Nettomaahanmuutto +220 henkilöä. 4

5 Palvelutarpeiden kasvu jatkuu Talousarviossa väestönkasvu asukasta. Päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa 50 lapsella (0,4 % ikäluokasta). Esikouluikäisten lasten määrä kasvaa 75:llä (3,1 % ikäluokasta). Peruskoulun oppilasmäärä kasvaa 400 oppilaalla (2,5 % oppilasmäärästä). Yli 75-vuotiaden määrä kasvaa 700:lla (3,7 % ikäryhmästä) vuodesta Yli 85-vuotiaden määrä kasvaa noin 450:llä (8,3 % ikäryhmästä) vuodesta

6 Organisaatiota kehitetään Painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Ikäihmisten palveluja vahvistetaan merkittävästi (+111 htv). Lisäksi Tampere palkkaa lisää opettajia, erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia vastaamaan kasvavaan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärään ja lisääntyvään psykososiaalisen tuen tarpeeseen (+40 htv). Tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja tuottavuutta digitalisaatiota hyödyntäen. Smart Tampere -kehitysohjelmalla tuetaan elinkeinorakenteen uudistumista ja haetaan älykkään kaupungin innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työpaikkoja. Eteen tuleviin haasteisiin vastataan organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä. Valmistaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen. Palvelutuotannon organisointiratkaisuja selvitetään yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Kaupunki edistää aktiivisesti uuden Tampereen yliopiston toteuttamista, jonka toiminta käynnistyy 2019 vuoden alusta. 6

7 Pormestariohjelma ja strategia Pormestariohjelma poliittisen johtamisen väline; valtuustoryhmät laadinnassa pääroolissa ja sitoutuminen erittäin laajaa aikajänne 4 vuotta, konkreettisiin ajassa oleviin haasteisiin tarttuva linjauksia, tavoitteita ja palvelulupauksia sisältävä valtuusto merkitsee tiedoksi ja huomioon otettavaksi strategiatyössä. perusta myös muille kaupungin toimintaa ohjaaville asiakirjoille strategian lisäksi Strategia perustuu pormestariohjelmaan lisäksi: laadinnassa mukana myös henkilöstöä, kuntalaisia ja sidosryhmiä aikajänne yli 10 vuotta; tulevaisuuden muutostekijät keskiössä tavoitteet vuoteen 2030 toimintatavat, joilla varmistetaan strategian toteutuminen Tampereen erottautumistekijöiden kirkastaminen pormestariohjelman pohjalta tavoitteiden kiteyttäminen mitattavaan muotoon ja perustaksi vuosittaiselle toiminnan ja talouden suunnittelulle valtuusto käsittelee

8 VISIO 2030: Tampere Sinulle paras TAMPERE 2030: Teknologinen kehitys Työelämän murros Kaupungistuminen Globalisaatio Kaupunkien välinen kilpailu Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen Ilmastonmuutos ja niukkenevat resurssit Monimutkaistuva turvallisuusympäristö Strategiset painopisteet YHDESSÄ TEKEVÄ JA INHIMILLINEN Osallisuus ja aktiivisuus / Yhdenvertaisuus ja varhainen tuki / Yksilölliset ja vaikuttavat palvelut KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRJESSÄ Laadukas ja yhteisöllinen oppiminen / Työhön johtava koulutus ja osaaminen / Osaavan työvoiman houkuttelu ja juurruttaminen LUOVA JA INNOVATIIVINEN Vaikuttava elinkeino- ja innovaatiopolitiikka / Innovaatioympäristöt ja alustat / Kansainvälisen tason kulttuuri- ja tapahtumatarjonta URBAANI JA KESTÄVÄSTI KASVAVA Kaupungin kasvu / Elävyys, omaleimaisuus ja kaupunkimainen ympäristö /Älykkyys ja kestävyys Tasaisesti jakautunut hyvinvointi Paras asiakas- ja asukaskokemus Kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluita Suurten kaupunkien ykkönen oppimistuloksissa Joustavimmat mahdollisuudet oppia ja työllistyä Kansainvälisesti houkutteleva osaamisen kaupunki Kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille Luovuuden ja innovaatioiden kohtauspaikka Pohjoismaiden vetovoimaisin elämyskaupunki Maailmalla tunnettu, kansainvälinen ja vahvasti verkottunut asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki Hiilineutraali Ymmärrys toimintaympäristöstä ja asiakkaista Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Vaikuttava verkostokumppanuus Tasapainoinen talous ja aktiivinen omistaminen Älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä Uudistumiskyky 8 Toimintatavat Toimimme yhdessä Toimimme vastuullisesti Toimimme avoimesti ja rohkeasti Pormestarin talousarvioesitys

9 Valtuustokauden ja talousarviovuoden keskeisimmät tavoitteet

10 Valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet Talous on tasapainossa ja talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet on saavutettu. Kaupunki käynnistää talouden tasapainottamisohjelman laadinnan välittömästi ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäen. Talousarvioon sisältyvistä henkilöstölisäyksistä on esitettävä vielä erilliset perustelut kaupunginhallitukselle ja niitä on arvioitava talouden tasapainottamisohjelman näkökulmasta ennen niiden täytäntöönpanoa. Työttömyys on alentunut maan keskiarvon tasolle ja erityistä tukea tarvitsevien työllistymisedellytykset ovat parantuneet. Jokaiselle nuorelle on varmistettu koulutus- ja työllistymispolku. 10

11 Muita keskeisiä tavoitteita kuluvalle valtuustokaudelle Kehitysohjelmat vahvistavat kaupungin elinvoimaa, lisäävät vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä edistävät työllisyyttä ja kestävää kehitystä (Smart-Tampere, Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Raitiotie, Työllisyyskokeilu) Tampereen kansainvälinen tunnettuus ja saavutettavuus parantunut Alueiden väliset hyvinvointierot ovat kaventuneet Isot investoinnit toteutetaan loppuun ja sisäilmaongelmat hoidetaan kuntoon Kaupunkiorganisaation johtaminen on uudistunut ja henkilöstön työhyvinvointi parantunut Tampere on kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri- ja urheilukaupunki. Tampere hakee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 11

12 Toiminnan tavoitteita vuodelle 2018 Satsaukset työllisyyskokeiluun tuottavat tuloksia. Työmarkkinatuen kuntaosuus on pienentynyt 5 milj. euroa. Lastensuojelun tarve on vähentynyt. Digitaalisten palvelujen kasvanut käyttöaste sosiaali- ja terveyspalveluissa on vähentänyt vastaanottotyön ja puhelintyön tarvetta. Rakennuslupaprosessin keskimääräinen kesto on lyhentynyt 2 kuukauteen. Tampereen oppimistulokset ovat suurten kaupunkien keskiarvoa paremmat. 12

13 Toiminnan tavoitteita vuodelle 2018 Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 4 prosenttia. Tampereella yöpyneiden ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on kasvanut 5 prosenttia. Tampereella järjestettyjen kansallisen ja kansainvälisen tason tapahtumien määrä on kasvanut. Tampereen elinkeinopoliittinen toimintaympäristö on vahvistunut. Hiedanrannan suunnittelukilpailun pohjalta laadittu alueen yleissuunnitelma on valmis ja ensimmäisten asemaakaavojen laatiminen on aloitettu. Raitiotiehankkeen osan 1 toteutus on edennyt tavoitellun aikataulun mukaisesti. 13

14 Poimintoja talousarviosta

15 Poimintoja talousarviosta Työllisyyskokeilulla haetaan vaikuttavuutta ja kustannussäästöjä julkiselle taloudelle työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Työllisyydenhoidon palveluihin osoitetaan 10 milj. euron lisäpanostus. Toisen asteen koulutuksessa tavoitteena on, että jokainen tamperelainen peruskoulun päättänyt nuori saa opiskelupaikan ja jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Smart Tampere ohjelman tavoitteena vuonna 2018 on mm. varmistaa että vähintään 200 yritystä osallistuu smart city ekosysteemin toimintaan, määritellä uudet liiketoimintapilotit sekä ottaa käyttöön joukkoliikenteen maksu-, info- ja suunnittelujärjestelmä. Tavoitteena on edistää alueella toimivien start-up -yritysten määrän kasvua sekä lisätä yritysten toimintaa innovaatioalustoilla. Käynnistetään toimenpiteitä AV-alan tuotannon tukemiseksi sekä yrityspalveluiden sujuvoittamiseksi. Tampereella yöpyneiden ulkomaalaisten matkailijoiden määrässä tavoitellaan 5 prosentin kasvua. Tampere-Pirkkalan lentoliikenteen matkustajamäärässä tavoitellaan 5 prosentin kasvua. 15

16 Poimintoja talousarviosta Tavoitteena on, että Tampere on Suomen suositelluin opiskelukaupunki. Panostetaan kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotarjontaan. Tavoitteena on, että 570 kohtuuhintaisen asunnon rakentaminen on käynnistynyt MAL 3 -sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Asuntoja valmistuu kaikkiaan Asetetaan haettavaksi tontteja vapaarahoitteiseen asumiseen mm. Härmälästä ja Vuoreksen Isokuusesta. Omatoimiseen rakentamiseen asetetaan haettavaksi noin 120 pientalotonttia. Tavoitteena on luovuttaa yritystontteja (asemakaavamerkinnät K, T) kem2. Digitalisaatiolla tavoitellaan asiakaspalvelun sujuvoittamista maaomistajan lupien käsittelyn osalta ja kaupunkitilan tapahtumapaikkojen varauksissa. Palvelukäytössä olevien tilojen käyttöasteen kasvattamista edistetään laajentamalla iltakäytön mahdollisuuksia. 16

17 Poimintoja talousarviosta Tesoman hyvinvointikeskus aloittaa toimintansa keväällä 2018 ja palvelut on suunniteltu toteutettavan allianssimallilla. Hervannan verkostomaisen hyvinvointikeskuksen, Peltolammin hyvinvointikeskuksen ja Kaupin kehityshyvinvointikeskuksenkehittämistyö jatkuu. Kaukajärven, Kämmenniemen ja Vuoreksen alueille luodaan lähitorimalli. Toiminnassa olevien lähitorien palvelutarjontaa monipuolistetaan ja toimintaa arvioidaan. Talousarviossa on varauduttu perusopetuksen oppilasmäärän kasvuun ja uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen. Vanha kirjastotalo avataan keväällä 2018 nimellä Kulttuuritalo Laikku. Tesoman kirjasto ja nuorisokeskus muuttavat uuteen Tesoman hyvinvointikeskukseen. Pääkirjasto Metson perusparannuksen valmistuttua otetaan käyttöön myös sunnuntain aukiolo. Koukkuniemenalueelle avautuu uusi tehostetun palveluasumisen 120 paikan yksikkö. 17

18 Poimintoja talousarviosta Neuvolapalvelujen ja kouluterveydenhuollon resursseja vahvistetaan. Kehitetään uusia sosiaalisen tuen palvelutapoja estämään vanhusten yksinäisyyden tunteen lisääntymistä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa parannetaan erityistason palveluja tarvitsevien hoitoon pääsyä. Perustetaan syömishäiriöisille oma hoitoyksikkö. Vahvistetaan nuorten aikuisten mielenterveys-ja päihdepalveluita luopumalla Nuorisoaseman ostopalveluista ja lisäämällä henkilöstöä kaupungin omaan toimintaan. 12-paikkainen kehitysvammaisten ympärivuorokautinen asumisyksikkö sekä 10 tuetun asumisen asuntoa valmistuvat. Hankitaan 8 paikkaa laitoksesta ja lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaisille. Palvelurakennemuutosta laitosasumisesta asumispalveluihin jatketaan ja perhehoitoa lisätään asumisen vaihtoehtona. 18

19 Poimintoja talousarviosta Pyöräilyyn, kävelyyn ja joukkoliikenteeseen panostetaan aiempaa enemmän. Maauimala valmistuu. Kansi- ja Areenahanke työt käynnissä täydellä teholla (kansi ja infrainvestoinnit yht. 14,5 M ) Maankäytön palveluita digitalisoidaan, mm. rakennuslupaprosessi nopeutuu. Raitiotien 1 osuuden toteutus etenee ja läntisen kehitysosan reitti päätetään vuoden 2018 aikana. Rinnakkaisia hankkeita raitiotien reitin varrella, mm. Hämeensilta peruskorjataan. Asemakaavoituksessa ja suunnittelussa on painopisteinä mm. Asemakeskus, Tullin alue, Särkänniemi ja Kunkun parkki sekä raitiotien reitti. Pientaloja kaavoitetaan Ojalaan ja yritystontteja Aitovuoren alueelle ja Lakalaivaan sekä suunnitellaan Näsinkallion eritasoliittymää. 19

20 Poimintoja talousarviosta Suojatieturvallisuutta ja koululaisten turvallista liikkumista edistetään. Viheralueita rakennetaan Härmälänrannassa, Santalahdessa ja Niemenrannassa. Kalevan keskuspuisto peruskorjataan. Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, Haukiluoman päiväkoti sekä Irjalan päiväkoti ja koulu valmistuvat. Pispalan koulun perusparannus ja Vuorestalon 2. vaihe alkavat. Hiedanrannan kehittäminen jatkuu. Alueella kunnostetaan pilaantuneita maita ja 0-kuidun käsittelylle etsitään menetelmiä, joilla voitaisiin varmistaa energian ja ravinteiden talteenotto. 20

21 Kaupungin talous

22 Kaupungin talous Palvelutarpeiden voimakas kasvu edellyttää mittavia panostuksia palvelutuotantoon, mikä näkyy erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisten menojen kasvuna ja alijäämäisenä tuloksena. Vuosikate on 95,3 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 15,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarviossa verotulot kasvava 1,1prosenttia. Ulkoiset nettoinvestoinnit ovat 203,1 miljoonaa euroa. Tulevien vuosien tavoitteena on supistaa olennaisesti vuosikatteen ja nettoinvestointien välistä eroa. Lainamäärä kasvaa 136 miljoonaa euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousee euroon. Talonrakennushankkeisiin osoitetaan ensi vuonna 51 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudella varaudutaan panostamaan peruskoulujen ja päiväkotien talonrakennushankkeisiin vuosittain lähes 40 miljoonaa euroa. 22

23 Tuloperusteet 2018 Kunnallisvero Tuloveroprosentti 19,75 %, säilyy ennallaan. Kunnallisverotulojen kasvuksi arvioidaan 1,0 % eli 8 milj. euroa vuodesta Kilpailukykysopimus alentaa kuntien verotuloja 287 milj. euroa (kompensoidaan valtionosuuksissa). Kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 781 milj. euroa. Kiinteistövero Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 75 milj. euroa, +1,3 % ja 1 milj. euroa vuodesta Koiravero Vuoden 2018 talousarvioehdotukseen sekä vuosien taloussuunnitelmaan ei sisälly koiraveron perimistä vuodesta 2018 alkaen. 23

24 Tuloperusteet 2018 Yhteisövero Kaupungin jako-osuudeksi arvioidaan 3,6 %, mikä on verovuosien 2014 ja 2015 mukaan määräytyvä jako-osuus. Vuoden 2018 jako-osuudesta tulee tieto joulukuussa, kun verovuoden 2016 verotus on valmistunut. Kunnille arviodaan tilitettävän yhteisöveroja milj. euroa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 68 milj. euroa. Muut tulot Omaisuuden myyntituloja arvioidaan saatavan 27,5 milj. euroa (myyntivoitot 24,2 milj. euroa). Maankäyttösopimuskorvauksia arvioidaan tuloutettavan 9,8 milj. euroa. Hulevesimaksu otetaan käyttöön ja kokonaisvastuu hulevesien viemäröinnistä siirtyy alkaen Tampereen Vesi Liikelaitokselta Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueelle. Maksu- ja myyntituloihin tehdään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen mahdolliset muutokset toteutetaan. 24

25 Verotulot TP TP TP ENN TA milj. euroa Kunnallisvero 743,5 755,6 776,5 773,0 781,0 Kasvu-% 2,3 1,6 2,8-0,5 1,0 Vero-% 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Vuonna 2017 verotulot kasvavat noin 18 milj. euroa (2,0 %) vuodesta Vuonna 2018 verotuloja arvioidaan tilitettävän 923 milj. euroa eli 10 milj. euroa (1,1 %) vuotta 2017 enemmän. Yhteisövero 62,8 67,3 54,3 67,0 68,0 Kasvu-% 22,1 7,1-19,3 23,4 1,5 Kiinteistövero 63,6 63,8 65,3 74,0 75,0 Kasvu-% 20,4 0,3 2,3 13,4 1,4 Yhteensä 870,0 886,7 896,1 914,0 924,0 Kasvu-% 4,7 1,9 1,1 2,0 1,1 25

26 Toimintamenot ja investoinnit

27 Toimintamenojen jakautuminen, 1 724,2 M Ilman liikelaitoksia, muita taseyksiköitä ja konsernipalveluja Sosiaali- ja terveyslautakunta 777,0 M 45,1 % 22,8 % 10,9 % Sivistys- ja kulttuurilautakunta 392,4 M Elinvoima- ja osaamislautakunta 187,1 M Asunto- ja kiinteistölautakunta 100,9 M Joukkoliikennelautakunta 63,8 M Yhdyskuntalautakunta 52,1 M 5,9 % Konsernihallinto 31,6 M sisältää kaupungin sisäiset erät 6,9 % 3,7 % 3,0 % 1,8 % Yhteiset erät 119,4 M 27

28 Investointien määrä pysyy korkeana Milj. euroa 250 Nettoinvestoinnit, milj. euroa Vuosikate, milj. euroa Poistot, milj. euroa TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Enn 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS

29 Investointien jakautuminen TA 2018 (203 M ) 29

30 Lainamäärän kehitys Milj. euroa /asukas TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Lainakanta, milj. euroa /asukas TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP enn 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS

31 Henkilöstö

32 Henkilöstön määrän kehitys palkallisina henkilötyövuosina Palkallinen henkilötyövuosi = yhden kokoaikaisen henkilön täysi palkallinen vuosityöpanos 32

33 Palkalliset henkilötyövuodet yhteensä htv Kaupunkiympäristön palvelualue 317 htv 2 % Liikelaitokset htv 11 % Pirkanmaan pelastuslaitos 630 htv 5 % Konsernihallinto ja Koppari 485 htv 4 % Henkilötyövuodet vähenevät vuoden 2017 tilinpäätösennusteeseen nähden 1052 henkilötyövuotta. Merkittävimmät henkilötyövuosia vähentävät tekijät ovat organisatoriset muutokset sekä talouden tasapainottamistoimenpiteet. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue htv 12 % Hyvinvoinnin palvelualue 8639htv 66 % Yksiköt ovat sisällyttäneet vuoden 2018 talousarvioihinsa talouden tasapainottamistoimenpiteitä muun muassa vähentämällä henkilöstömenoja ja henkilötyövuosia. Hatanpään sairaalan toimintojen ja Tays:n yhdistymisen vaikutus hyvinvoinnin palvelualueen henkilötyövuosiin tarkentuu vuosisuunnitelmaan. Ilman organisatoristen muutosten vaikutusta henkilötyövuodet kasvavat 185 henkilötyövuotta. 33

34 Talouden tunnuslukuja ENN 2017 TA 2018 Asukasluku Vero-% 18,00 18,00 18,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Tulos (milj. euroa) 31,6 37,1-14,0 38,6-12,5-28,4 0,0-19,3-38,4-21,3-24,0-15,7 josta yhteisöveron muutos 7,9 2,5-13,9 10,6-1,7-27,9 7,6 11,4 4,5-13,0 12,7 1 Vuosikate (milj. euroa) 116,8 129,4 69,7 104,5 68,0 40,7 67,1 83,3 63,3 74,4 69,8 95,3 Vuosikate ( /as.) Nettoinvestoinnit (milj. euroa) -119,0-161,6-131,7-150,4-126,3-186,0-141,9-212,9-212,7-220,9-222,5-203 Vuosikate-nettoinvestoinnit -2,2-32,2-62,0-45,9-58,3-145,3-74,8-129,6-149,4-146,5-152,7-107,7 Lainat, euroa/asukas Lainakannan muutos euroa/asukas BKT kasvu +5,2 +0,7-8,3 +3,0 +2,6-1,4-1,1-0,7 0,0 +1,9 +2,9 +2,1 34

35 Vuosien ) leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. vuosina Vuosina toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 220 milj. vuoden 2019 tasolla. Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Indeksikorotusten jäädyttämisestä johtuva leikkaus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus + Lex Lindström /sl,hp 35

36 Verorahoituksen muutos milj. euroa TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2017 TA 2018 Verotulot 870,1 886,9 896,2 914,1 923,0 Valtionosuudet 300,5 298,4 317,2 285,3 289,7 Yhteensä 1 170, , , , ,7 Kasvu% 3,3 1,3 2,4-1,2 1,1 36

37 Kunnallisveron kehitys

38 Yhteisöveron kehitys Pormestarin talousarvioesitys

39 Yhteisöverojen kehitys , M Muutos , M Muutos , % Helsinki 216,2 222,7 261,9 288, ,1 334,9 263,4 268,5 309,8 372,5 397,3 181,1 83,8 Oulu 56,4 56,1 56,3 53, ,2 45,0 27,0 27,8 32,9 37,3 33,8-22,6-40,1 Tampere 64,7 66,2 74,1 76, ,4 71,7 43,8 51,5 62,8 67,3 54,3-10,4-16,1 Turku 36,8 38,7 52,0 58, ,7 78,0 69,2 72,3 78,5 86,2 77,7 40,9 111,1 Vantaa 44,3 47,3 59,1 58,5 39,1 48,4 65,6 56,3 64,2 70,4 75,7 66,2 21,9 49,4 39

40 Tuloslaskelma 40

41 Tuloslaskelma 2018 Milj. euroa Toimintakate ,7 Verotulot 924,0 Valtionosuudet 289,7 Rahoitustulot ja -menot 16,3 Vuosikate 95,3 Poistot -111,0 Tilikauden tulos -15,7 Nettomenot pienenevät 0,3 % vuoden 2017 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Verorahoitus kasvaa 1,0 %. tilikauden tulos on 15,7 milj. euroa negatiivinen. NETTOMENOT - 0,3 % VEROTULOT + 1,1 % VALTIONOSUUDET + 0, 6 % VERORAHOITUS 1,0 % 41

42 Tuloslaskelma Liikelaitokset yhdistetty, sisäiset erät poistettu euroa TAE 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintakate Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kii ntei stövero Valtionosuudet Peruspalvelujen vos Muut opetus- ja kultt. vos / Tredu Muut opetus- ja kultt. vos / muut Rahoitustulot ja -menot , Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Suunnitelmapoistot Satunnaiset erät 0 Tilikauden tulos Vuosien 2020 ja 2021 luvuissa (tulot, menot, verotulot, valtionosuudet) ei ole arvioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kaupungin talouteen. 42

43 Tuloslaskelma 2018, tulot Liikelaitokset yhdistelty, sisäiset erät poistettu Maksutulot 5,4 % Vuokratulot 3,8 % Myyntitulot 12,9 % Valtionosuudet 17,4 % Muut toimintatulot 1,9 % Rahoitustulot 1,7 % Tuet ja avustukset 1,3 % Verotulot 55,4 % Milj. e Verotulot 924,0 Valtionosuudet 289,7 Myyntitulot 215,8 Maksutulot 90,4 Vuokratulot 64,0 Muut toimintatulot 32,3 Rahoitustulot 29,0 Tuet ja avustukset 22,0 Yhteensä 1 667,1 43

44 Tuloslaskelma 2018, menot Liikelaitokset yhdistelty, sisäiset erät poistettu Poistot 6,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4,0 % Vuokramenot 3,1 % Rahoitusmenot 0,7 % Muut toimintamenot 0,3 % Avustukset 6,5 % Palvelujen ostot 42,6 % Henkilöstömenot 36,0 % Milj. e Palvelujen ostot 724,4 Henkilöstömenot 612,4 Avustukset 110,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 68,3 Vuokramenot 53,5 Rahoitusmenot 12,6 Muut toimintamenot 5,7 Yhteensä 1 587,8 Kuviossa esitetyistä summista ei ole vähennetty Valmistus omaan käyttöön erän kautta oikaistavia menoja. 44

45 Sote-uudistukseen liittyvän muutosrajoittimen vaikutuksia Muutosrajoittimen perusteella kunnan valtionosuudet kasvavat, jos tehtävien järjestämisvastuun siirtyessä maakunnalle kunnan tulot vähenevät enemmän kuin mitä kunnasta maakunnalle siirtyvien kustannukset ovat -> muutos rajoitettu 60 %:iin. Kunnan valtionosuutta vähennetään, jos siirtyvät kustannukset ovat siirtyviä tuloja suuremmat -> muutos rajoitettu 60 %:iin. Kuntien tekemät päätökset sote-menoista ennen uudistuksen voimaantuloa vaikuttavat suoraan kunnan muutosrajoittimen euromääräiseen tasoon. Muutosrajoitin; kunnan lisätessä sote-kustannuksiaan sen valtionosuus vähenee! Vastaavasti mikäli kunta pystyy pienentämään kustannuksiaan sen valtionosuus kasvaa

46 ESIMERKKI muutosrajoittimen vaikutuksesta käytännössä Huom! Vuoden 2020 tilannetta ei voida vielä tietää Perustilanne: Tampereelta maakuntaan siirtyy arviolta kustannuksia 687 milj. euroa ja tuloja 667,8 milj. euroa. Muutosrajoitin (667,8 687) x 0,6 = - 11,5 milj. euroa Jos kunta lisää sote-kustannuksia 2 %. Muutosrajoitin (667,8 700,7) x 0,6 = - 19,7 milj. euroa Jos kunta vähentää kustannuksia 2 % Muutosrajoitin (667,8 673,2) x 0,6 = - 3,3 milj. euroa

47 ESIMERKKI soteuudistuksen vaikutuksista tuloslaskelmaan euroa TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintakate Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Koiravero Valtionosuudet Peruspalvelujen vos Muut opetus- ja kultt. vos / Tredu Muut opetus- ja kultt. vos / muut Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Suunnitelmapoistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Pormestarin talousarvioesitys

48 Investoinnit ja rahoituslaskelma 48

49 Investointien jakautuminen TA 2018 (203 M ) 49

50 Infrainvestoinnit vuonna 2018 ( yht. 114,3 M ) Kaupunkiympäristön rakentaminen / Tampereen Vesi / Kehitysohjelmat 50

51 Merkittävimmät talonrakennushankkeet 51

52 Merkittävimmät infrahankkeet 52

53 Merkittävimpien konserniyhteisöjen investoinnit

54 Investoinnit ja rahoituslaskelma 54

55 Rahoituslaskelma 2018 INVESTOINTIEN TULORAHOITUSPROSENTTI 47 % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE 105 M katetaan pääosin pitkäaikaisten lainojen lisäyksellä LAINAKANNAN NETTOLISÄYS 136 M LAINAKANTA M Milj. euroa Toiminnan rahavirta 71,1 Vuosikate 95,3 Tulorahoituksen korjauserät -24,2 Investointien rahavirta -175,7 Investointimenot -224,0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 20,8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 27,5 Toiminnan ja investointien rahavirta yht. -104,5 Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset -25,1 Antolainasaamisten vähennykset 0,4 Lainakannan muutokset 136,4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 147,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3,4 Lyhytaikaisten lainojen muutos -7,2 Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 Vaikutus rahavaroihin 7,2 55

56 Rahoituslaskelma Liikelaitokset yhdistetty, sisäiset erät poistettu euroa TAE 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2020 Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Nettoinvestoinnit Pys. vast. hyöd. luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen * Vuosien luvuissa ei ole huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kaupungin talouteen. 56

57 Tampere-konsernin tavoitteet tytäryhteisöille Konsernijaosto hyväksyi liikelaitosten ja tytäryhteisöjen omistajatavoitteet Tytäryhteisöjen tavoitteet uudistettiin myös koskemaan koko taloussuunnitelmakauden mittaista ajanjaksoa aikaisemman yhden talousarviovuoden sijaan. Tällä tavoitellaan pitkäjänteisempää ohjausta ja mittaristoa, joka suuntaa paremmin tytäryhteisön strategisia valintoja. Uusina painopisteinä tavoitteissa näkyvät mm. asuntosektorin yhteisöille asetetut tavoitteet korjausvelan hallintaan ja tuotantotavoitteisiin. Tavoitteena on omistaja-arvon kasvattamisen mittarointi Tampereen Sähkölaitos Oy:llä Useille tytäryhteisöille on asetettu useita vastuullisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteita. Konserniyhteisöjen investoinnit ovat yhteensä 194 milj. euroa. 57

58 Tietoja suurten kaupunkien talousarvioesityksistä Helsinki Jyväskylä Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Tuloveroprosentti 18,00 20,00 20,75 20,00 19,75 19,75 19,50 19,00 - muutos, %-yksikköä -0,50 0,50 Toimintamenot, milj muutos, % tpenn -1,3 2,0-0,6-0,6-0,8 0,2-1,1 Toimintakate, milj muutos, % tpenn -3,0 0,3-3,0-2,4-1,5 0,3-2,1-6,5 Vuosikate, milj /as Tilkauden tulos, milj. 222,7 0,0 2,1-31,8 2,0-15,7-28,1-8,8 -euroa/asukas Investointimenot, milj investointimenot/as Investointien tulorahoitus% Lainojen muutos, milj

59 59