Koulutuspalveluiden laatusuunnitelma

Transkriptio

1 Koulutuspalveluiden laatusuunnitelma

2 Sisältö innehåll 1 Taustaa koulutustoimen laatutyölle... 3 Laatutyön käynnistyminen... 5 Laatukriteerit ja koulutuspoliittinen ohjelma Laaturyhmän ehdotukset Kouluihin laaturyhmät Laatuvastaava koulutustoimeen Kouluihin laadun arviointisuunnitelma Koulutustoimen ja koulujen itsearviointi Oppimistulosten arviointi Koulun Hyvinvointiprofiili koulujen työkaluksi Huoltajakyselyt Tunnusluvut Koulujen vuosisuunnitelmat Wilma koulujen työsuunnitteluun Koulutustoimen tiimit Laatutyön aikataulu Liitteet Koulutustoimen huoltajakysely Koulutustoimen tunnusluvut laatukriteeriotsikoittain Sähköisen työsuunnitelman luonnos... 21

3 1 Taustaa koulutustoimen laatutyölle Perusopetuksen laatukriteerit Perusopetuslaki 21 velvoittaa opetuksen järjestäjää arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Opetusministeriö julkaisi keväällä 2009 suositusluonteisen Perusopetuksen laatukriteeritasiakirjan, jonka tavoitteena on opetuksen laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Perusopetuksen laatukriteerit on työkalu, jonka avulla koulut ja opetuksen järjestäjät voivat yhdessä arvioida toimintaansa ja suunnitella toiminnan kehittämistä. Laatukriteerit on myös ohjauksen väline, jonka avulla pyritään ohjaamaan perusopetuksen järjestämistä koskevia päätöksiä. Perusopetuksen laatukriteereissä opetuksen laatu jaetaan rakenteiden ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatuun: Jokaisesta laadun osa-alueesta on laadittu laatukortti. Nämä perusopetuksen laatukortit sisältävät kuvausosan, laadun kriteerit ja toimintaa tukevat kysymykset. Jokainen laatukortti sisältää kriteereitä sekä opetuksen järjestäjälle että kouluille. 3

4 Laatukortti Laatukriteereiden tausta-ajatuksena on opetuksen suunnitelmallinen kehittäminen: Opetuksen laadun kehittäminen perustuu kuvion mukaan siis laadittuihin strategioihin, ja näistä johdettuihin kehittämispäämääriin, jotka konkretisoituvat eri tasojen työsuunnitelmissa (koulutus- 4

5 toimi, tiimit, koulut). Näihin perustuen kehitetään sekä opetuksen järjestäjän että yksittäisen koulun laatua. Valtioneuvosto Hallitusohjelma Koulutuspoliittiset tavoitteet Paikallinen kehittäminen Porvoon kaupungin strategia Talousarvio ja taloussuunnitelma OPM OPH. Porvoon Palvelustrategia Porvoon koulutuspoliittinen ohjelma Kehittämispäämäärät Koulujen toimintasuunnitelmat Kehittämishankkeet OPPILAS Laatutyön käynnistyminen Porvoon kaupunki sai Opetusministeriöltä euroa erityisavustusta perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönottamiseksi vuosille Laatutyö käynnistettiin syksyllä 2010 koulutustoimen yhteisessä kaksikielisessä arviointitiimissä. Tiimin puheenjohtajana toimii Kimmo Sirén, varapuheenjohtajana Niklas Läckström ja sihteerinä Susanna Kareinen. Tiimin jäseniä ovat Anne Kolsi, Anne Lagerstam, Anne Lehikoinen, Jaana Lepänluoma, Sami Mikkonen, Sanna Paljakka sekä Anne Smolander. Pääskytien koulun apulaisrehtori Susanna Kareinen vapautettiin opetustehtävistä ja siirtyi suunnittelemaan perusopetuksen laatutyötä yhdessä arviointitiimin kanssa lokakuussa Työn tueksi perustettiin ohjausryhmä arviointitiimin puheenjohtajista. Ohjausryhmä on kokoontunut viikoittain. Joulukuussa valmistui suomenkielisen koulutoimen arviointiraportti Arviointiraportissa koulutustoimen ja koulujen toimintaa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa laatukriteerien kautta. Arviointiraportin avulla saatiin luotua pohjaa tulevalle laatutyölle. Koulutustoimen laatutyöhön liittyy kiinteästi myös arviointijärjestelmän uudistaminen. Tavoitteena on kehittää koko arviointijärjestelmää ensinnäkin vastaamaan paremmin perusopetuksen laatukriteerien osa-alueita ja toisaalta olemaan sisällöltään yhtenäisempi koko koulutoimen osalta. Laatusuunnitelman valmistelussa on kuultu molempien kieliryhmien koulutusjohtajia, rehtoreita, tiimejä sekä paikallisia ammattiyhdistyksiä. Heidän antamansa palaute on huomioitu tässä laatutyön ohjausryhmän esityksessä. 5

6 Laatukriteerit ja koulutuspoliittinen ohjelma Porvoon koulutuspoliittinen ohjelma oli voimassa vuoden 2010 loppuun. Päivitystyötä ollaan koulutustoimessa aloittamassa kevään 2011 aikana. Koulutuspoliittisen ohjelman tavoitteena on tukea opetuksen korkeaa laatua. Se luo suuntaviivat Porvoon opetustoimen kehittämiselle ja johtamiselle lähivuosiksi. Laatukriteerien huomioiminen koulutuspoliittisen ohjelman valmistelutyössä auttaa koulutustoimea arvioimaan koulutuksen nykytilaa ja luomaan kehittämislinjauksia tuleville vuosille. Ne auttavat myös koulujen henkilöstöä, hallintoa ja päättäjiä tiedostamaan toiminnan puutteet ja parantamaan niitä. Päivityksen tavoitteena on huomioida perusopetuksen laatukriteerit mahdollisimman hyvin. 6

7 2 Laaturyhmän ehdotukset 1. Kouluihin laaturyhmät Porvoon jokaiseen peruskouluun perustetaan laaturyhmä. Pienet koulut verkottuvat ja muodostavat koulujen yhteisiä laaturyhmiä. Laaturyhmä vastaa koulun arvioinnista ja kehittämistyöstä koulutoimen ohjeiden mukaan. Koulun laaturyhmän tehtäviin kuuluu: - laatukuvausten ja -kriteereiden työstäminen - koulun itsearviointi - arvioinnista johtuva toimenpiteet - tietojen eteenpäin toimittaminen Koulujen laaturyhmät saavat tehtäväänsä koulutusta esimerkiksi VESO-koulutuksena. 2. Laatuvastaava koulutustoimeen Porvoon koulutustoimeen nimetään laatuvastaava. Laatuvastaavan tehtäviin kuuluu: - ohjata ja tukea tiimejä laatukriteereiden työstämisessä - ohjata ja tukea koulujen laaturyhmiä työssään - seurata koulujen toimintasuunnitelmia - laatia koulutustoimen arviointiraportti - seurata koulutustoimen kehitystä laadun ja arvioinnin saralla 3. Kouluihin laadun arviointisuunnitelma Koulujen työsuunnitelmaan sisällytetään koulun laadun arviointisuunnitelma. Koulun laadun arviointisuunnitelmassa kerrotaan lukuvuoden - arviointikohteet ja -kriteerit - arviointimenetelmä ja -aikataulu - arviointitiedon koontitapa - arvioinnin toteutuksen vastuuhenkilöt. 7

8 Koulun toimintakertomuksessa analysoidaan saatuja arviointituloksia: onko koulu saavuttanut lukuvuodelle asettamansa tavoitteet? Kootun arviointitiedon pohjalta koulun laaturyhmä laatii seuraavan lukuvuoden kehittämiskohteet sekä konkretisoi arvioinnista johtuvat toimenpiteet. Tavoitteena on, että arviointisuunnitelmassa on huomioitu kaikki koulun arviointiin liittyvät osatekijät (tunnusluvut, ulkoiset arvioinnit/kyselyt/kerättävät tilastot, itsearvioinnin työkalut) aikataulutuksineen. Arviointisuunnitelma noudattaa Opetushallituksen suosituksia arvioinnista ja tiedonkeruusta. Käytettävä arviointitieto on: laadullista ja määrällistä mahdollisimman luotettavaa ja vertailukelpoista oikea-aikaista monipuolisesti ja systemaattisesti koottua taloudellista (vain välttämättömin tieto on koottu) mahdollisimman perustelluin käsiteltyä Koulutustoimen ja koulujen arviointityö koostuu viidestä eri osa-alueesta: TUNNUSLUVUT OPPIMISTULOKSET HYVINVOINTIPROFIILI HUOLTAJAKYSELY ITSEARVIOINTI keväisin keväisin äidinkieli ja matematiikka keväisin joka 3. vuosi, marraskuu 2011 Wilma joka 3. vuosi, 2012 T O I M I N T A K E R T O M U S Vuosittain koulun toimintaa arvioidaan Hyvinvointiprofiilin, oppimistulosten ja tunnuslukujen valossa Joka kolmas vuosi suoritetaan lisäksi laaja itsearviointi ja huoltajakysely. Kootut arviointitiedot säilytetään kaupungin arkistointisuunnitelman mukaisesti. 8

9 4. Koulutustoimen ja koulujen itsearviointi Koulutustoimen ja koulujen laatutyön itsearviointityökaluna käytetään CAF-laadunhallintamallia, joka on julkiselle sektorille tarkoitettu eurooppalainen laadun arviointityökalu. CAF-mallia on testattu hyvin tuloksin Kuntaliiton hankkeessa vuonna 2010 (kokemukset julkaistu teoksessa Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa ). Laadunhallintamalleja käytettiin Kuntaliiton hankkeessa sekä opetuksen järjestäjien toiminnassa että käytännön opetustyössä koulu- ja oppilaitostasolla. Laadun arviointi sitouttaa johdon, henkilökunnan ja luottamushenkilöt uudella tavalla laadun parantamiseen. (Juha Karvonen, Kuntaliiton kehittämispäällikkö) Perusopetuksen laatukriteerit Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen Oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen laadun parantaminen Menetelmä pilotoidaan Porvoossa v keväällä samanaikaisesti muutamassa koulussa (Pääskytien koulu, Vårberga skolan). Itsearvioinnin tuloksena löydetään kouluissa ja koulutoimessa ensinnäkin vahvuuksia, joita kuvataan koulun toimintakertomukseen ja koulutustoimen arviointiraporttiin. Lisäksi arviointikeskusteluissa nousee esille kehittämistarpeita, joista muodostetaan seuraavan lukuvuoden/arviointijakson kehittämiskohteet. Laatutyö voidaan nähdä myös johtamisen välineenä. 9

10 8. Parantamisalueista muodostetaan kehittämiskohteita 1. Laaturyhmän nimeäminen (6-11) 2. Arviointipäivistä sopiminen 7. Vahvuuksista kuvauksia arviointiraporttiin Laatutyön toteuttaminen 3. Arviointipäivien toteutuksen tarkka suunnittelu 6. Käydään konsensuskeskustelu 5. Etsitään kustakin arviointialueesta vahvuudet ja parantamisalueet 4. Laaturyhmä arvioi kunkin arviointialueen Kuvio: Laadunhallintaan liittyvän itsearvioinnin eri vaiheet Arvioinnin keskeiset tulokset tuodaan tiedoksi päättäjille. Näin päättäjillä on mahdollisuus seurata, edetäänkö koulutustoimessa kaupunginvaltuuston vahvistaman strategian ja koulutustoimen oman koulutuspoliittisen ohjelman suuntaisesti. Arvioinnin tulosten perusteella voidaan myös ohjata resursseja havaittuihin kehittämistarpeisiin. Koulutuspoliittinen ohjelma Koulutuspalveluiden tiimit Taloussuunnitelma Painopistealueet Arviointipalaute esim. koulujen turvallisuus Arviointikohteet esim. turvallisuussuunnitelmat Arviointi Työsuunnitelma Koulun laaturyhmä Koulutustoimen arviointi osana johtamisjärjestelmää 10

11 5. Oppimistulosten arviointi Opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan erilaisin ennalta sovittavin oppimistulosten kartoitusten pohjalta (esimerkiksi Maol, kansalliset kartoitukset, Pisa). Oppimistulosten arvioinnissa noudatetaan Opetushallituksen linjaa Peruskoulussa arvioidaan säännöllisesti äidinkielen ja matematiikan opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista ja vaihdellen muiden oppiaineiden tavoitteiden saavuttamista. Matematiikan oppimistuloksia arvioidaan 5.- ja 9.-luokilla Maol:in valtakunnallisten kokeiden avulla. Maolin kokeet ovat tulleet kouluissa tutuiksi, sillä niitä on käytetty jo usean vuoden ajan. Kokeesta löytyy myös ruotsinkielinen versio. Äidinkielen oppimisvalmiuksia arvioidaan suomenkielisessä koulutoimessa 2.- ja 6.-luokilla Allu - testiä käyttäen. Kyseessä on Turun Yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksen kehittämä laaja oppimisvalmiuksia mittaava testistö, jonka avulla selvitetään oppilaan lukemisvalmiudet, lukutaidon sujuvuus ja luetun ymmärtäminen. Allun avulla voidaan: - seurata lukutaidon kehittymistä vuosittain - selvittää opetuksen pitkäaikaisvaikutuksia - vertailla eri ikäryhmiä - tunnistaa oppilaat, joilla on lukemisvaikeuksia Suomenkielisessä koulutustoimessa Allua käytettiin laajamittaisesti ensimmäisen kerran vuonna Allu-testiä ei ole ruotsinkielisenä. Ruotsinkielisen koulutoimen äidinkielen mittaria mietitään edelleen. 6. Koulun Hyvinvointiprofiili koulujen työkaluksi Oppilaan kohtaaman toiminnan laatua arvioidaan vuosittain kouluissa Koulun hyvinvointiprofiilin avulla. Koulun hyvinvointiprofiili on Opetushallituksen ilmainen, tutkimustietoon pohjautuva työkalu. Kysely sisältää kaikki muut oppilaan kohtaaman laadun sisältöalueet paitsi opetussuunnitelman toteutumisen. Koulun hyvinvointimalli (Konu Oppilaiden hyvinvointi koulussa. Väitöstutkimus. Tampereen yliopisto). 11

12 Kysely on helppo tehdä ja tuloksen saa nopeasti. Kyselyyn voivat vastata sekä henkilöstö että oppilaat. Mikäli koulun tulokset eri osa-alueilla ovat merkittävästi valtakunnallisia tuloksia huonommat, tulee koulun miettiä, mitä toimenpiteitä koulussa tehdään, jotta tulokset paranisivat. 7. Huoltajakyselyt Koulutustoimessa opetuksen laadun arviointiin liitetään joka kolmas vuosi toteutettavat huoltajakyselyt. Kyselyt toteutetaan sähköisesti Wilma-järjestelmän kautta. Huoltajakysely esitellään liitteessä. 8. Tunnusluvut Koulutustoimessa kerätään vuosittain tunnuslukuja, jotka kuvaavat sellaisia laatutekijöitä, joita halutaan mitata vertailtavuuden vuoksi numeerissa muodossa. Kerättävät luvut täydentävät koulujen työsuunnitelmia ja toimintakertomuksia. Niiden avulla voidaan arvioida myös opetuksen tehokkuutta ja taloudellisuutta, esimerkiksi oppilaskohtaisia hintoja, ryhmäkokoja ja poissaoloja. Osa tunnusluvuista kerätään koulutustoimessa, osa suoraan kouluilta. 12

13 Kerättävät tunnusluvut esitellään liitteessä. 9. Koulujen vuosisuunnitelmat Koulujen lakisääteisten vuosisuunnitelmien pohjissa ja toimintakertomuksissa käytetään jatkossa laatukriteerien mukaista otsikointia. Laatukriteerit nähdään myös toimintaa ohjaavina tekijöinä, suunnittelun apuvälineenä. Näin ohjataan koulut jo suunnitteluvaiheessa ottamaan huomioon kaikki koulutuksen laatuun liittyvät näkökulmat. A. Rakenteiden laatu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi B. Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu Opetussuunnitelman toteuttaminen (1.) Opetus ja opetusjärjestelyt (2.) Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki (3.) Osallisuus ja vaikuttaminen (4.) Kodin ja koulun yhteistyö (5.) Fyysinen oppimisympäristö (6.) Oppimisympäristön turvallisuus (7.) 10. Wilma koulujen työsuunnitteluun Koulujen työsuunnitelmat ja toimintakertomukset tehdään jatkossa sähköisesti Wilmassa. Kaikkiin kouluihin hankitaan www-liittymä Wilma (Starsoft Oy). Sitä käyttävät huoltajat, opettajat, opiskelijat sekä koulun henkilökunta. Wilmalla merkitään ja kuitataan poissaoloja, valitaan kursseja, arvioidaan, selataan työjärjestyksiä. Wilmaan voidaan tehdä myös sähköisesti koulun työsuunnitelma ja toimintakertomus sekä siihen voidaan liittää erilaisia sähköisiä lomakkeita. Työsuunnitelma, toimintakertomus ja sähköiset kyselyt eivät maksa koulutoimelle Wilman hankintakustannusten jälkeen mitään, vaan ne ovat järjestelmään rakennettuja mahdollisuuksia, joita voidaan ottaa maksutta käyttöön. 13

14 Perusteluja: - työsuunnitelma on moderni sähköinen työväline, jolla edistetään opetuksen läpinäkyvyyttä ja julkisuutta - vanhemmilla on pääsy oman koulun työsuunnitelmaan - koulutustoimessa voidaan seurata nopeasti sitä, mitä kouluissa suunnitellaan ja tapahtuu, koulutustoimella kommentointimahdollisuus (eivät näy huoltajille) - työsuunnitelma täydentyy lukuvuoden mittaan toimintakertomukseksi, erillistä kertomusta ei laadita - työsuunnitelma voi olla suunnitteluvaiheessa lukittu ja vasta sen hyväksymisen jälkeen avoin huoltajille - työsuunnitelmaan kirjataan vuosittain päivitettävät asiat (opetussuunnitelmaa ei kirjoiteta uudelleen vaan linkitetään sopivilta osin tähän) - työsuunnitelman otsikointi vastaa mahdollisimman tarkasti laatukriteereiden otsikointeja LOPPUTULOS: työsuunnitelmasta muodostuu 1. lakisääteinen vuosittainen suunnitelma 2. koulun laatukäsikirja Sähköinen työsuunnitelma voidaan nähdä koulun laatukäsikirjana: siinä kuvataan koulun arjen toimintamallit. Liitteenä sähköisen työsuunnitelman sisältöluonnos. 11. Koulutustoimen tiimit Koulutustoimen tiimitoimintaa uudistetaan vastaamaan paremmin laatukriteereitä. Koulutustoimen tiimit muodostetaan kaksikielisiksi laatukriteereiden valossa Oppilaan kohtaaman laadun jaottelun pohjalta. Laatukriteerien pohjalta muodostetaan neljä tiimiä: opetustiimi, huolenpito- ja hyvinvointitiimi, osallisuuden ja yhteistyön tiimi sekä oppimisympäristön tiimi. Koulutustoimen johto vastaa rakenteellisen laadun kehittämisestä. Perustetaan koulutustoimeen laatutiimi, johon kuuluu koulutusjohtajat, laatuvastaava, tiimien puheenjohtajat sekä arviointikeskustelussa koulutusjaostojen edustajat. Laatutiimin tehtävä on koulutustoimen itsearvioinnin suorittaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet. 14

15 1. Opetustiimi (1. ja 2.) 2. Huolenpito- ja hyvinvointi tiimi (3.) 3. Osallisuuden ja yhteistyön tiimi (4. ja 5.) 4. Oppimisympäristön tiimi (6. ja 7.) Tiimien vetäjät kummastakin kieliryhmästä Resurssit: -laatuvastaava: rahakorvaus ja/tai opetustuntien huojennus -Pj ja vara pj: pidettyjen tuntien mukaan, ylituntipalkkio -- tiimi: kokouspalkkiot L A A T U T I I M I L A A T U V A S T A A V A Koulutusjohtajat Laatuvastaava Tiimien pj:t Jaostojen edustajat (suluissa olevat numerot viittaavat oppilaan kohtaaman laadun osa-alueisiin) Tämän jaottelun mukaisesti nykyinen kansainvälisyystiimi sulaisi osaksi Opetustiimiä ja tietotekniikkatiimin väki sisältyisi uuteen Oppimisympäristön tiimiin. Tiimeihin pyritään saamaan jäseniksi koulutuspalveluiden ammattitaitoisimmat osaajat. Tiimiä johtaa työpari (puheenjohtaja-varapuheenjohtaja), joista toinen on suomen- ja toinen ruotsinkielinen. Kahden tiimin puheenjohtajana toimii ruotsinkielinen puheenjohtaja ja kahden suomenkielinen. Varapuheenjohtajien valinnassa noudatetaan samaa periaatetta. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi tiimiin valitaan kuudesta kahdeksaan jäsentä avoimella haulla keväällä. Tiimin jäsenet valitaan molemmista kieliryhmistä (puolet suomenkielisiä, puolet ruotsinkielisiä). Tiimien sisällä voi toimia omakielisiä ryhmiä, esimerkiksi opetustiimissä opetussuunnitelmatyöhön liittyen. Koulutusjohtajat valmistelevat esityksen tiimistä ja sen jäsenistä. Omakielinen koulutusjaosto päättää tiimin jäsenistä. Tiimi toimii kaksikielisesti. Tiimissä kaikki jäsenet voivat osallistua omalla äidinkielellään. Kaikki tiimin asiakirjat julkaistaan samanaikaisesti molemmilla kielillä. Tiimit nimetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tiimin tehtävänä on syyslukukaudella 2011 valmistella oman laatuosionsa laatukorttia. Laatuvastaava laatii mallipohjan laatukortista. Jatkossa tiimin tehtävänä on seurata ja kehittää oman laatuosionsa toimintaa. Esimerkki tiimin laatukortin suunnittelua ohjaavista laatukriteerikysymyksistä: 15

16 OSALLISUUDEN JA YHTEISTYÖN TIIMI Osallisuus ja vaikuttaminen Miten opetuksen järjestäjä, koulu ja henkilöstö ovat kehittäneet osallisuutta ja vaikuttamista tukevaa toimintakulttuuria ja huolehtineet sen toteutumisesta? Miten oppilaiden ja opettajien välistä vuorovaikutusta tuetaan koulussa? Miten oppilaat voivat osallistua ja vaikuttaa opiskeluun ja oppimisympäristöön liittyvään päätöksentekoon? Miten oppilaat osallistetaan ehkäisemään koulukiusaamista ja edistämään koulurauhaa? Kodin ja koulun yhteistyö Miten kodin ja kodin yhteistyötä suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään ja arvioidaan kunnassa ja koulussa? Miten kodin ja koulun yhteistyötavat vastaavat lasten oppimisen ja kasvamisen haasteisiin? Miten huoltajat ovat mukana kodin ja koulun yhteistyön sisältöjen ja menetelmien kehittämisessä? 12. Laatutyön aikataulu helmikuu: maaliskuu: laatusuunnitelmaa valmistellaan laatusuunnitelma esitellään rehtorikokouksissa laatusuunnitelma hyväksytään koulujen hyvinvointiprofiili-kyselyt 2.- ja 6.luokille Allu-testit (suomenkielinen koulutustoimi), 4.-luokille luetunymmärtämistesti (ruotsinkielinen koulutustoimi) huhtikuu: toukokuu: kesäkuu: uusien tiimien hakuaika laadunhallintapilotoinnit muutamalla koululla matematiikan arviointi 5.- ja 9.-luokat rehtorikokouksessa koulutusta uusista toimintasuunnitelmista uudet tiimit hyväksytään heinäkuu elokuu: syyskuu: uudet tiimit käynnistävät laatukorttien työstön koulujen arviointiryhmät käyntiin koulujen työsuunnitelmat valmistuvat wilmaan 16

17 lokakuu: laatukorttityötä tiimeissä marraskuu: laatukorttityötä tiimeissä joulukuu: laatukorttiehdotukset tiimeiltä valmistuvat kevät 2012 laatukorttityön viimeistelyt: kuulemiset (koulut, luottamushenkilöt), hyväksyntä koulujen arviointityö uusien laatukorttien avulla laaja itsearviointi sekä huoltajakysely lisäksi koulujen hyvinvointiprofiili, oppimistulokset sekä tunnusluvut 17

18 3 Liitteet Asteikko: 1 = täysin samaa mieltä 2 = lähes samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = lähes eri mieltä 5 = täysin eri mieltä Koulutustoimen huoltajakysely 1. Olemme tyytyväisiä kuntamme tarjoamiin perusopetuspalveluihin. 2. Olemme tyytyväisiä lapsemme saamaan opetukseen. 3. Lapsemme käy koulua mielellään. 4. Koulu tarjoaa toimivan ja viihtyisän oppimisympäristön. 5. Koulussa puututaan tehokkaasti kiusaamistapauksiin. 6. Lapsemme kokee olonsa koulussa turvalliseksi. 7. Olemme tyytyväisiä koulun oppimateriaaleihin. 8. Kodin ja koulun yhteistyö sujuu hyvin. 9. Saamme koulusta riittävästi tietoa lapsemme koulunkäyntiin liittyvistä asioista. 10. Lapsemme saa koulussa riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet jatko-opintoihin. 11. Lapsemme opetusryhmät ovat sopivan kokoisia. 12. Lapsellamme on mahdollisuus saada tarvittaessa kouluterveydenhuollon palveluja. 13. Lapsellamme on mahdollisuus saada tarvittaessa koulukuraattori- ja psykologipalveluja. 14. Lapsemme saa tarvittaessa riittävästi tukiopetusta tai muuta tukea. 15. Lapsemme koulumatka on turvallinen. 16. Vanhempainiltoja ja muita tapaamisia on riittävästi. 17. Vanhempainilloissa käsitellään tärkeitä asioita. 18. Koululle antamani palaute on otettu huomioon. 19. Koulun jokapäiväinen toiminta on järjestetty hyvin. 20. Lapseni saa riittävästi ohjausta opiskelussaan. 21. Annan lapseni koululle yleisarvosanan ( 4-10) 22. Muut koulua koskevat toivomukset ja mielipiteet: 18

19 Koulutustoimen tunnusluvut laatukriteeriotsikoittain Porvoon koulutustoimi kerää kouluilta tunnuslukuja oman toiminnan arviointia ja edelleen kehittämistä varten. Henkilöstö 1. Opettajien kokonaismäärä, joista a. Viranhaltijoita b. Päätoimisia tuntiopettajia c. Muita (sivutoimiset tuntiopettajat merkitään vain pääkoulun listaan) 2. Epäpätevien päätoimisten opettajien lukumäärä 3. Koulunkäyntiavustajien lukumäärä, (a+b) a. joista luokka-avustajia yhteensä b. joista henkilökohtaisia-avustajia yhteensä 4. Koulunkäyntiavustajista a. vakituisia b. määräaikaisia 5. Koulutustapahtumaan osallistuminen: tapahtuma/opetushenkilökunta (opettajat ja avustajat) Taloudelliset resurssit 6. Kaikki kustannukset oppilasta kohti viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan 7. Toteutunut varojen käyttö prosentteina viimeisimmässä tilinpäätöksessä. 8. Kuluneen lukuvuoden tuntikehys jaoston päätöksen mukaisesti: opetustunnit/oppilaat (opetustunnit: opetus, tukiopetus sekä osa-aikainen erityisopetus) Arviointi (tuloksellisuus: tehokkuus, vaikuttavuus) 9. Yo-tutkinnon pistemäärien keskiarvo lukuvuoden aikana 19

20 10. Peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin päässeiden määrä kesäkuun lopun tilanteen mukaan prosentteina 11. Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden osuus oppivelvollisuutensa päättävistä lukuvuoden lopussa prosentteina Opetus ja opetusjärjestelyt 12. Oppilasmäärä lukuvuoden alussa tilanteen mukaan 13. Perusopetuksessa luokallejääneiden oppilaiden lukumäärä 14. Lukion keskeyttäneiden määrä kuluneena lukuvuotena 15. Yo-tutkinnossa hylättyjen määrä lukuvuoden aikana prosentteina yo-tutkintoon osallistuneista 16. Oppilasmäärä/luokka, vuosiluokat 1-2 (yleisopetus) 17. Oppilasmäärä/luokka, vuosiluokat 3-6 (yleisopetus) 18. Oppilasmäärä/luokka, vuosiluokat 7-9 (yleisopetus, perusopetusryhmät: keskimääräinen ryhmäkoko ) Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 19. Tehostetun tuen oppilaat: lukumäärä 20. Erityistä tukea saaneiden oppilaiden lukumäärä yhteensä (a.+b.). a. joista integroituja yhteensä b. joista erityisluokalla pääsääntöisesti opiskelevia yhteensä. 21. Erityisopetus: Tunteja viikossa Osa-aikaisen erityisopetuksen vuosiviikkotunnit Luokkamuotoisen erityisopetuksen vuosiviikkotunnit. 22. Poissaolojen kokonaismäärä oppilasta kohti lukuvuoden aikana tunteina (vko 19 perjantain tilanteen mukaan) 23. Koulun tekemien lastensuojeluilmoitusten määrä. 24. Koulukuljetuksessa olevat oppilaat: % koulun oppilaista Oppimisympäristön turvallisuus 25. KiVa-tiimin selvitettäväksi ohjautuneitten tapausten määrä 26. Ajan tasalla olevat turvallisuussuunnitelmat: on/ei 27. Kriisitilanneharjoitukset: pidetty kyllä/ei 20

21 Sähköisen työsuunnitelman luonnos (kursiivilla koulutustoimessa valmiiksi täytetyt kaikille yhteiset tiedot) 1. Koulun perustiedot Nimi, osoite: rehtorin yhteystiedot: kanslia: oppilaanohjaajien yhteystiedot: oppilashuollon yhteystiedot: 2. Koulun visio ja toiminta-ajatus 3. Työ- ja loma-ajat Työ- ja lomapäivät Syyslukukausi alkaa ti Syysloma viikko Syyslukukausi päättyy to Kevätlukukausi alkaa ti Hiihtoloma viikko Lukuvuosi päättyy la Päivittäinen työaika Jaksot Oppilaan arvioinnin ajankohdat 4. Tapahtumakalenteri Työjärjestyksestä poikkeavat tapahtumat Koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta Koulun opintoretkiä ja leiritoimintaa varten varataan X työpäivää luokkaa kohden. Em. toiminnasta laaditaan aina erikseen suunnitelma, jossa ilmenee ohjelma, vastuuhenkilö ja kustannusarvio. Suunnitelma toimitetaan rehtorille hyväksyttäväksi ja työsuunnitelmaan liitettäväksi ennen toiminnan toteutumista. linkki: Koulutustoimen yökoulu/retki/leirikoulusuunnitelmapohja 21

22 5. Koulun henkilöstö Opettajat Muu henkilöstö Henkilöstön koulutussuunnitelma a) Kunnan järjestämät koulutustilaisuudet Henkilöstötoimisto vastaa kaupungin koulutussuunnitelman mukaisesta koko henkilöstön keskitetystä koulutuksesta, koulutustiedot löytyvät intranetistä. Koulutustoimi vastaa opettajien ja koulunkäyntiavustajien ammatillisesta erityis- ja täydennyskoulutuksesta. Koulutustoimen koulutuskalenteri löytyy osoitteesta b) Koulun omat koulutukselliset painopistealueet c) Perehdyttäminen: Porvoon kaupungin perehdyttämisohjeet on henkilöstön luettavissa intranetistä. Työhyvinvoinnin edistäminen Porvoon kaupungissa työhyvinvointia seurataan työhyvinvointiohjelmissa, henkilöstötilinpäätöksessä ja säännöllisesti tehtävillä henkilöstökyselyillä. Seuraava henkilöstökysely tehdään syksyllä Työsuojelun ja työterveyshuollon ennakoivilla toimenpiteillä vähennetään sairauspoissaoloja ja ehkäistään työtapaturmia. Työpaikkaselvitykset tehdään työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaan. Koulun työhyvinvointiohjelma on henkilöstön luettavissa (missä?). Koulun työsuojeluparina toimii Koulun Voi hyvin-agentti on Koulun omat työhyvinvointia tukevat toimintamallit: esim. virkistystiimi, työnohjaus, mentorointi 6. Johtaminen Koulun organisaatio Koulun kokouskäytänteet, yt-ajan käyttö Kehityskeskustelukäytänteet 22

23 Johtajuuden tukeminen Rehtorin työtä tuetaan koulutoimessa rehtorikokousten, tiimien, kehityskeskusteluiden ja koulutuksen kautta. 7. Taloudelliset resurssit Tuntiresurssi yht. - yleisopetus - erityisopetus, osa-aikainen - erityisopetus, luokkamuotoinen - tukiopetus - mamu-opetus - kotikielen opetus - erityistehtävät Miten koulu käyttää saamansa tuntiresurssin? 8. Koulun laadun arviointisuunnitelma Koulun laaturyhmä Lukuvuoden arviointikohteet 1. Kouluyhteisön hyvinvointia arvioidaan huhtikuussa Koulun Hyvinvointiprofiili- työkalua käyttäen. 2. Oppimistulokset: koulussa osallistutaan huhtikuussa koulutoimen organisoimaan matematiikan (5./9.lk) valtakunnalliseen kokeeseen sekä maaliskuussa järjestettäviin Allu-lukutaidon mittauksiin (2./6.lk) 3. Koulussa kerätään lukuvuoden mittaan koulutoimeen lähetettäviä tunnuslukuja. Näiden tunnuslukujen avulla tarkastellaan koulun taloudellisuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. 4. Koulu arvioi omaa toimintaansa. Koulu valitsee lukuvuoden kehittämiskohteensa Hyvinvointiprofiilin, oppimistulosten ja tunnuslukujen tulosten pohjalta. Koulun laadun arviointi Koulun laaturyhmä dokumentoi ja analysoi saadun arviointitiedon pohjalta koulun laatua ja laatii seuraavan lukuvuoden kehittämiskohteet (1-3) sekä konkretisoi arvioinnista johtuvat toimenpiteet. Kehittämiskohde 1: Tavoitteet: 23

24 Menetelmät: Vastuuhenkilö: Arviointi: Kehittämiskohde 2: Tavoitteet: Menetelmät: Vastuuhenkilö: Arviointi: Kehittämiskohde 3: Tavoitteet: Menetelmät: Vastuuhenkilö: Arviointi: 9. Opetussuunnitelman toteuttaminen Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma rakentuu opetuksen tavoitteet ja tuntijaon määrittäville valtioneuvoston asetuksille sekä opetussuunnitelman valtakunnallisille perusteille. Jokaisessa koulussa on oma ajan tasalla oleva koulukohtainen opetussuunnitelma, joka pohjautuu kunnalliseen suunnitelmaan. Linkki: koulun opetussuunnitelma löytyy osoitteesta http//... Valinnaisaineiden opetuksen kuvaus: Monikulttuurinen opetus: linkki Porvoon koulutustoimen monikulttuurisuusohjelmaan: Katsomusaineiden opetuksen järjestäminen koulussa: (kuvaus) 24

25 10. Opetus ja opetusjärjestelyt Oppilasmäärä Yleisopetuksen oppilaita: Erityisen tuen oppilaita: Vieraskielisiä oppilaita: (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi, romani, saame, viittomakieli) Kuljetusedun saavia oppilaita: Perusopetusryhmät Perusopetusryhmiä yhteensä - yleisopetus - erityisluokat - mamu-ryhmät - joustavan perusopetuksen ryhmät (Jopo) Muuta opetuksen järjestämiseen liittyvää Yhteiset opetusjärjestelyt toisten koulujen kanssa: Lukuvuoden teemat ja painotukset (esim. aihekokonaisuudet) 11. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Porvoon koulutoimeen on laadittu Porvoon oppimispolku-käsikirja, jossa kuvataan oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa (missä?) Aamu- ja iltapäivä-järjestelyt Porvoon koululaisten aamupäivä- ja iltapäivätoiminnasta lisätietoa löytyy sivulta Oman koulun oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta: 25

26 Koulukyydit Porvoon koulutustoimen koulukyytiohjeet löytyvät sivulta: Kuljetuksessa olevat oppilaat pitävät hyvän huolen bussikortistaan. Vahingoittuneen tai kadonneen kortin joutuu korvaamaan. Mahdolliset sairauspoissaolot tulee huoltajien ilmoittaa suoraan taksille (Kajon Oy ) tekstiviestillä tai sähköpostilla Koulun vastuuhenkilö: Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitopalvelut: Hammashuolto: Kerhotoiminta Oppilashuolto Koulun oppilashuoltotyösuunnitelma löytyy koulun opetussuunnitelmasta, joka löytyy osoitteesta http// Oppilashuollon organisaatio, jäsenet tänä lukuvuonna: Oppilashuoltoryhmän kokoontumisajat: Oppilaanohjaus Koulun oppilaanohjauksen suunnitelma löytyy koulun opetussuunnitelmasta, linkki xxxxx Nivelvaiheiden yhteyshenkilöt: eskari yläkoulu 2. aste Kummi-, tukioppilastoiminta Yhteistyökumppanit Nuorisotoimen vastuualue/yhteyshenkilö: Koulupoliisi: Kouluruokailujärjestelyt 26

27 Porvoon koulujen ruokahuollosta vastaa keskitetysti Ruokapalveluyksikkö. Kouluruokailun tavoitteena on ylläpitää ja edistää oppilaan terveyttä ja työtehoa. Kouluruokailu on osa koulun oppilashuoltoa ja samalla osa koulun kasvatus- ja opetustyötä. Porvoon kaupungin peruskouluissa oppilaalle tarjotaan sairauden vaatima erityisruokavalio. Uskonnolliset ja eettiset ruokarajoitukset otetaan myös huomioon. Koulussa tarjottava kasvisruoka on lakto-ovokasvisruokaa täydennettynä kalalla niinä päivinä, kun kalaa on ruokalistalla. Muita kasvisruokavaihtoehtoja ei tarjota. Erityisruokavaliotodistukset toimitetaan terveydenhoitajan kautta keittiöön. Kouluterveydenhoitaja arvioi lääkärintodistuksen tarpeen tai kirjoittaa todistuksen ruokavaliosta keittiötä varten. Prick- testejä ei hyväksytä todistuksena. Vanhempien tulee ilmoittaa kirjallisesti ruokavaliomuutoksista terveydenhoitajalle mahdollisimman pikaisesti. Ruokavaliotiedot päivitetään vuosittain Valtakunnallisen allergiaohjelman mukaan ruokavaliosta jätetään pois vain ne ruoka- aineet, joiden on kokeiluun perustuen todettu aiheuttavan siinä määrin haittaa, että niiden pitäminen poissa kouluruokailusta on perusteltua. Lievää oireilua (ohimenevä suun kutina tai kirvely ja ihon punoitus) aiheuttavia ruokaaineita ei tarvitse välttää. Ruoka-allergioiden osalta todistus on voimassa korkeintaan yhden vuoden kerrallaan. Ruokaan liittyvät rajoitukset puretaan hoitavan lääkärin / terveydenhoitajan ohjeiden mukaan. Laktoosi-intoleranssin osalta todistus tarvitaan vain täysin laktoosittomaan ruokavalioon, koska kouluruoka on vähälaktoosista. VANHEMPIEN ILMOITUS KEITTIÖLLE RIITTÄÄ, - kun kyseessä ovat uskonnolliset syyt tai lapsi noudattaa kasvisruokavaliota - kun kyseessä on rajoitetun ajan (enintään kaksi kuukautta) kestävä ruokavaliohoitokokeilu esim. ruokaallergiaan liittyen. - Ilmoituslomakkeen saa keittiöhenkilökunnalta Koulun koululounas tarjotaan xx- xx välisenä aikana. 12. Osallisuus ja vaikuttaminen Oppilaskunta Oppilaskunnan ohjaaja: Oppilaskunnan hallitus: Oppilaskuntatoiminnan suunnitelma: Luottamusoppilastoiminta Oppilaitten kuuleminen 27

28 Omassa koulussa toteutettavat tet-jaksot Kansainvälinen yhteistyö 13. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat: Kasvun ja oppimisen keskustelut: Tiedottaminen: Vanhempainyhdistys: yhteystiedot 14. Fyysinen oppimisympäristö Koulun toimintaympäristön kehittämistarpeet: Kestävän kehityksen huomioiminen koulun arjessa: 15. Oppimisympäristön turvallisuus Koulun oma turvallisuuskansio löytyy Ilmoitus vaarallisen työn tekemisestä: linkki ao. lakiin liittyen Koulutustoimeen erikseen toimitettavat asiakirjat Opettajatietolomakkeet (kesäkuu-elokuu) Tilastokeskuksen kysely Koulun ehdotus tuntikehykseksi (tammikuu) Tunnusluvut (toukokuu) 28

29 Opettaja Luokka Yökoulun, retken tai leirikoulun kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet Yökoulun, retken tai leirikoulun - ohjelma - ohjeet - järjestyssäännöt, muut toimintaohjeet - varusteluettelo (tai erillinen liite) Ajankohta Retkikohde, leirikoulupaikka Matkustustapa Osallistujien lukumäärä (oppilaat) Valvojat Ruokailun järjestäminen Pois jäävien oppilaiden nimet Pois jäävien oppilaiden opetuksen järjestäminen Rahoitussuunnitelma Liitteeksi luokan oppilasluettelo, puhelinnumerot ja huoltajien yhteystiedot Koululta saatavat avustukset Turvallisuussuunnitelma - opettajan ja valvojien yhteystiedot - kohteen yhteystiedot - sairaanhoitopalvelujen yhteystiedot - tiedot oppilaiden sairauksista ja lääkityksestä - vakuutukset Päiväys ja opettajan allekirjoitus Suunnitelma hyväksytty ja liitetty lukuvuoden toimintasuunnitelmaan Päiväys ja rehtorin allekirjoitus 29

30 30