TARVE / HANKESUUNNITELMA SIPOON UUSI PELASTUSASEMA 2015

Transkriptio

1 TARVE / HANKESUUNNITELMA SIPOON UUSI PELASTUSASEMA 2015 Luonnoskuva

2 2 Johdanto Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymässä Sipoo 2025 strategiassa Sipoon lähtökohdaksi on asetettu vetovoimainen kaksikielinen kunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Asukasluvun kasvutavoitteeksi on asetettu n. 2-3 % vuosille , n. 4-5 % vuosille ja n. 5 % vuosille Kunnan rakennesuunnitelmassa 2025 Sipoon kuntaa kehitetään kahden kehityskäytävän Nikkilä Talma sekä Söderkulla Majvik alueilla. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan Sipoon asukasluku vuonna 2030 olisi noin asukasta. Pelastustoimen visio ja strategia Pelastustoimi on osa kuntien tuottamia peruspalveluja, jossa peruskuntien ylläpitämällä pelastustoimen aluejärjestelmällä turvataan riittävä turvallisuustaso kunnan rakenteiden ja olosuhteiden muuttuessa. Pelastustoimen tehtävänä on vastata pelastustoimen palvelukyvystä, jonka tavoitteena on hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia, pienemmät vahingot sekä nopea ja tehokas apu onnettomuustilanteissa. Sisäasiainministeriön johdolla valmistellussa valtakunnallisessa pelastustoimen strategiassa 2025 määritellään pelastustoimen painopisteet ja keskeiset toimintalinjat, joilla pelastustoimi vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Strategian tarkoituksena on antaa yleisiä perusteita mm. pelastustoimen

3 3 tehtävistä vastaaville pelastuslaitoksille. Pelastustoimen strategia tarkistetaan hallituskausittain tai toimintaympäristön muutosten sitä edellyttäessä. Pelastustoimen kansallinen visio vuoteen 2025; Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tämä tarkoittaa turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta, motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, uhkiin mitoitettuja asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluja sekä hyvää kumppanuusverkostoa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen visio; Itä-Uudellamaalla on valtakunnallisesti hyvä turvallisuustaso, joka tuotetaan tehokkaasti ja ammattitaitoisesti. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos toteuttaa toimintaansa valtakunnallisen pelastustoimen strategian mukaisesti ja huomioi siinä määritetyt tavoitteet. Pelastuslaitoksen strategian ytimenä ovat toimet, joilla ennaltaehkäistään onnettomuuksia, pelastetaan ihmiset ja omaisuutta sekä suojataan ympäristöä ja varaudutaan onnettomuuksiin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Sipoon pelastusaseman nykytila ja tilantarve Sipoon pelastusaseman tilantarve on syntynyt jo pidemmän ajan kuluessa kunnan väestömäärän lisääntyessä ja se on edelleen vahvistunut kunnan 2013 vahvistaman Sipoo strategian myötä. Nykyisen pelastusaseman uusiminen on ollut esillä jo useamman kerran vuosikymmenien aikana. Sipoon nykyinen pelastusasema sijaitsee kahdessa erillisessä rakennuksessa Jussaksentie 15:ta ja Isotalontie 6:ssa. Ensihoitajien tilat sijaitsevat aseman yhteyteen hankituissa viidessä määräaikaisen rakennusluvan saaneessa ja tilapäiseen käyttöön hyväksytyssä kontissa, jotka on liitetty yhdyskäytävällä vanhaan asemarakennukseen. Lisäksi Söderkullaan sijoitetun ensihoitoaseman tilat on vuokrattu yksityiseltä yritykseltä Söderkullan teollisuusalueelta Hiekkamäentie 6:sta. Erillisessä toimistorakennuksessa, pelastusasemalla ja siihen kytketyissä ensihoidon käytössä olevissa konteissa sekä Söderkullan ensihoitoasemalla työskentelee ympärivuotisesti yhteensä noin 40 henkilöä. Pelastustoimen ja ensihoidon toiminta hajautetusti neljässä erillisissä rakennuksessa, aseman sijainti kunnan nykyrakenteeseen ja yleiseen tieverkkoon nähden, yleinen pelastustoimintaa ja ensihoitoa haittaava tilanahtaus ja ensihoitohenkilöstön neljäs toimintavuosi määräaikaisen rakennusluvan saaneessa konttimajoituksessa on aiheuttanut epätarkoituksenmukaisen tilanteen pelastustoimen tehtävien hoitamiseksi.

4 4 Uudenmaan alueen paloasemaselvitys 2014 Länsi-Uudenmaan, Helsingin, Keski-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten toimesta on selvitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston geotieteiden laitoksen kanssa edellä todettujen pelastusalueiden kuntien kaavoittamat alueet ja niihin sijoitetut nykyiset ja suunnitellut uudet pelastusasemat. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen osalta pelastusasemien uusinta koskee Sipoon ja Loviisan nykyisiä pelastusasemia. Asemien rakentamisessa on kysymys pysyvästä rakennuksesta, jonka sijoituspaikka ei ole riippuvainen mahdollisesti tulevista kuntien hallinnointia tai kuntarajoja koskevista muutoksista. Tehdyn selvityksen perusteella neljän pelastusalueen suunnitelmissa olevat uudet pelastusasemat eivät ole päällekkäisiä ja tulevat hallinnon tai rajojen muutokset eivät poista olemassa olevaa rakentamistarvetta. Hankkeen perustelu Pelastuslaki (379/2011) 24 määrittää kuntien vastuun pelastustoimesta (alueen pelastustoimi). Pelastuslain 28 :n mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Itä-Uudenmaan alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 5 :n mukaisesti aluepelastuslautakunta hyväksyy sopijakunnan riskien perusteella määritellyn pelastustoimen palvelujen vähimmäistason kunnan liittyessä pelastuslaitokseen. Aluepelastuslautakunta voi asettaa kunnalle velvoitteita palvelutason korottamiseen vähimmäistasolle. Sopimuksen 7 :n mukaisesti pelastuslaitoksen käyttöön myöhemmin tulevat tilat rakentaa alueen kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Pelastuslaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta. Vuokrien määräytymisperusteet sovitaan erikseen. Kiinteistöjen ylläpidosta ja kunnostuksesta sovitaan vuokrasopimuksessa. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastustoimen käytössä olevien kiinteistöjen vuokrakustannukset (pääoma ja ylläpito) jaetaan kollektiivisesti kunkin sopijakunnan maksuosuuksien mukaisesti. Pelastus- ja ensihoitoaseman sijainnilla pääliikenneväylän varrella on keskeinen merkitys pelastus- ja ensihoitopalvelujen saatavuudessa kunnan asukkaille. Aseman sijainnilla on erityinen merkitys Söderkullan alueen tavoitettavuuden kannalta, joka on yksi Sipoon kunnan nopeimmin kasvavista alueista. Parhaillaan Söderkullan Taasjärven alueelle on valmistumassa

5 5 uusi kerrostaloalue, joka osaltaan lisää tarvetta parantaa pelastustoimen palvelujen saantia Söderkullan alueella. Tarve / hankesuunnitelma Sipoon uusi pelastusasema Sipoon pelastusasemaa koskevan asiantilan korjaamiseksi pelastuslaitoksen toimesta on laadittu Sipoon uutta pelastus- ja ensihoitoasemaa koskeva tarve- / hankesuunnitelma Sipoon uusi pelastusasema Suunnitelmassa on selvitetty uutta pelastus- ja ensihoitoasemaa koskeva huonetilaohjelma ja sen pohjalta A-Insinöörit Suunnittelu Oy:llä teetetty tavoitehintalaskelma, Söderkullan alueen tavoitettavuutta koskevat selvitykset, nykyiset tilavuokrat ja muut tarvittavat seikat. Sipoon uuden pelastus- ja ensihoitoaseman suunnittelun lähtökohtana on aseman sijoitus päätieverkon yhteyteen siten, että pelastustoimen ja ensihoitopalvelujen saanti voidaan toteuttaa pelastuslain edellyttämällä tavalla. Rakennuksen mitoituksen lähtökohtana on kerrosalaltaan noin 2000 m 2 kokoinen pelastus- ja ensihoitoasemarakennus, jolla voidaan yhdistää nykyisin neljässä eri rakennuksessa hajallaan olevat toiminnot ja kattaa pelastustoimen ja ensihoidon tilantarve vuoteen 2040 saakka. Pelastustoimen käyttöön rakennettujen kiinteistöjen laskennallinen elinkaari on noin 50 vuotta. Hankkeen merkitys alueen tavoitettavuuden kannalta Sipoon pelastusaseman operatiivista pelastusvalmiutta käytetään ensisijaisesti Sipoon kunnan alueella. Nykyisestä sijaintipaikasta ei ole nopeaa liikenneyhteyttä mm. Etelä-Sipoon, Keravan tai Porvoon suuntiin. Tämä aiheuttaa viiveitä onnettomuuspaikan tavoittamisessa. Nykyisen sijainnin johdosta lähes kaikissa hälytystehtävissä joudutaan ajamaan vilkkaasti liikennöidyn Nikkilän keskustan läpi tai vaihtoehtoisesti Lukkarin koulualueen läpi. Väestöennusteiden mukaan Sipoon nykyinen asukasmäärä (20 000) kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaaseen. Asukasmäärän kasvu nostaa tutkitusti myös pelastustoimen vuosittaisia tehtävämääriä. Optimaalinen pelastusaseman sijainti edesauttaa saavuttamaan SM pelastusosaston laatimassa toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (21/2012) määritellyt toimintavalmiusajat kunnan eri taajamiin sekä alueen erityiskohteisiin. Pelastusaseman sijoituspaikkaa tarkasteltaessa tulee huomioida myös lisääntyvä maatie- ja raideliikenne. Hankkeen vaikutus toimintaympäristöön (asiakkaat, palvelut) Hankkeella ei ole vaikutusta nykyiseen pelastustoimen henkilöstömäärään Sipoon alueella 2030 saakka. Kiireettömään asiakaspalveluun, kuten palotarkastuksiin kiinteistön sijainnilla ei ole merkittävää vaikutusta. Palotarkastus- ja muu valvontatoiminta sekä turvallisuusviestintä sovitaan puhelimitse ja toteutetaan asiakkaan luona. Pelastuslaitoksen tuottamia ja turvallisuuskoulutukseen liittyviä tilaisuuksia pidetään pääosin pelastus- ja ensihoitoaseman koulutustiloissa.

6 6 Pelastustoimen ja ensihoidon palvelut paranevat paremman saavutettavuuden vuoksi. Taulukosta Operatiivinen saavutettavuus (Liite 4) on nähtävissä pelastus- tai ensihoitoyksikön tavoittama alue yhdeksän minuutin kuluessa hälytyksestä (10 minuutin toimintavalmiusaika). Liitteen toisessa kuvassa on esitetty viereisten pelastuslaitosten yksiköiden vastaavat saavutettavuusalueet. Taulukon tiedot ovat tietokoneohjelmistolla saatuja laskennallisia tietoja ja niiden oikeellisuutta on arvioitu kokemusperäisesti. Selvitys hankkeen laajuudesta Uuden pelastusaseman huonetilaohjelmaa laadittaessa pelastuslaitoksen hanketyöryhmä on tutustunut useisiin pääkaupunkiseudulle rakennettuihin pelastusasemiin, jotka ovat kooltaan lähes saman kokoisia Sipooseen suunnitellun pelastusaseman kanssa. Sipoon uuden pelastusaseman huonetilaohjelman suunnittelussa ja mitoituksessa on käytetty pelastusasemilla yleisesti käytettyjä mitoitusperusteita. Mitoituksessa on huomioitu yhden ensihoitoyksikön lisäys tulevaisuudessa tapahtuvalle tehtävämäärien kasvulle, joka johtuu väestön kasvusta ja väestön ikääntymisestä. Raskaiden ajoneuvojen osalta hanke on mitoitettu siten, että tila sallii yhden raskaan ajoneuvon (nostolava-auto) lisäämisen suunnitelman mukaisesti kunnan asukasluvun kasvaessa ja korkeiden yli kaksikerroksisten asunrakennusten määrän kasvaessa kunnan alueella. Nostolavaajoneuvon hankintaa tarkastellaan uudelleen Taasjärven alueen valmistuttua, jonne parhaillaan rakennetaan 5-kerroksisia asuinrakennuksia. Palotarkastus- ja muussa valvontatoiminnassa käytettäville henkilöautoille varataan autokatospaikat. Edellä kuvatuilla tilajärjestelyllä pelastustoimen tarpeet on pyritty huomioimaan vuoteen 2040 saakka. Ajankohdan jälkeen tilantarvetta voidaan arvioida uudelleen kunnan alueella toteutuneen kehityksen mukaisesti. Pelastusaseman tontille tulisi varata tila tulevaisuudessa vuoden 2040 jälkeen mahdollisesti tarvittavalle laajennukselle. Hankkeen kustannusarvio Uuden pelastus- ja ensihoitoaseman alustava tavoitehinta (huoneistoala m 2 ) on A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n laskelman mukaan (alv 0 %). Laskelman perusolettamana on rakennuksen perustaminen ja alapohjien tekeminen maanvaraisesti. Mikäli rakennuksen perustukset joudutaan paaluttamaan se nostaa kustannuksia perustuksen osalta. Lisäksi aseman kalustamisesta muodostuu (alv 0 %) kustannus. Kunta voi hakea pelastusaseman rakentamiskustannuksiin palosuojelurahastolta avustusta. Avustus voi olla 40 % rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään Selvitys hankkeen kustannusvaikutuksista (pääoma, ylläpito) Nykyisin Sipoon kunnan alueella pelastustoimen käytössä olevien kiinteistöjen yhteen laskettu vuosivuokra on ,00. Uuden pelastus- ja ensihoitoaseman lopulliset vuokrat määräytyvät rakentamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista, joista on vähennetty mahdollinen kunnan saama

7 7 palosuojelurahaston avustus. Arvoitu vuokrien nousu vuositasolla on noin Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastustoimen käytössä olevien kiinteistöjen vuokrakustannukset (pääoma ja ylläpito) jaetaan kollektiivisesti kunkin sopijakunnan maksuosuuksien mukaisesti. Selvitys hanketta varten tarvittavasta rakennuspaikasta Alustavasti pelastus- ja ensihoitoasemaa on suunniteltu Öljytien varteen Nikkilän entisen sairaala-alueen eteläpuolelle. Alue on hyväksytty kunnan kaavoitusohjelmaan Rakennuspaikan osalta tulee selvittää myös muut vaihtoehtoiset rakennuspaikat, jotka mahdollistavat riittävän tavoitettavuuden Söderkullan alueelle. Pelastus- ja ensihoitoaseman toteutusaikataulu Uuden pelastusaseman rakentaminen on ollut useasti vireillä viime vuosikymmenellä. Hankesuunnitelman mukaisesti uusi pelastus- ja ensihoitoasema tulisi luovuttaa pelastuslaitoksen käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä. Hankesuunnitelmassa toteutusaikataulu on ajoitettu vuosille seuraavasti: 2015 Pelastus- ja ensihoitoaseman hankesuunnitelma Rakennuspaikan hankinta kaavoittaminen Rakennuksen suunnittelu ja kilpailutus Rakentaminen Pelastusaseman luovuttaminen pelastuslaitoksen käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä. Hankesuunnittelun lähtökohtana on taata kunnan eri alueiden asukkaille riittävät pelastustoimen ja ensihoidon palvelut palvelutasopäätöksessä asetetuissa määräajoissa. Pääasiallinen laatuluokka ja varustetaso Rakennus on rakennusteknisiltä osin rakennettava RYL 2 luokan rakennuksena, joka käytännössä tarkoittaa tavanomaista toimisto- tai liikerakennusta. Tekniikan sekä varustuksen osalta vaatimuksena on hyvä ja luotettava toiminnallinen laatu. Teknisissä ratkaisuissa on huomioitava energiataloudellisuus. Kiinteistöön asennetaan seuraavat järjestelmät, jotka noudattavat pelastuslaitoksen uudisrakentamisessa käytettyä yleistä tasoa Suomessa: aikakellojärjestelmä yhteisantennijärjestelmä / satelliittiantenni

8 8 keskusradiojärjestelmä, jonka kautta kuulutetaan sisäiset ja ulkoa tulevat kuulutukset yleiskaapelointiverkko, johon sisältyvät atk- ja puhelinlaitteet ovipuhelin ulko-ovella ja summerijärjestelmä radiopuhelinjärjestelmä av-laitteet koulutustilaan paloasematoimintojen ohjaus- ja hälytysjärjestelmä työaika- ja kulunvalvontajärjestelmä merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä videovalvonta / kulunvalvonta paloilmoitinjärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä varavoimakone autojen pakokaasunpoistojärjestelmä paineilmajärjestelmä, ~9 bar hengitysilmalaitos, ~350 bar Kuvaus tilojen käyttötarkoituksesta sekä laatu- ja varustetasosta on esitetty liitteessä (liite 8). Tarve / hankesuunnitelma Sipoon uusi pelastusasema Olavi Liljemark Pelastusjohtaja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

9 9 LIITTEET Pelastustehtävien määrä 2014 Liite 1 Ensihoidon tehtävämäärä 2014 Liite 2 Pelastushenkilöstön määrä Liite 3 Operatiivinen saavutettavuus Liite 4 Huonetilaohjelma Liite 5 Kustannuslaskelma Liite 6 Nykyiset vuokrat Liite 7 Kuvaukset tilojen käyttötarkoituksesta ja varustetasosta Liite 8 Pelastusaseman tonttivaraus Liite 9 Havainnekuva, pohjapiirros Liite 10 Havainnekuva sijaintipiirroksesta Liite 11 Havainnekuva öljytien varrelle suunnitellusta pelastusasemasta Liite 12

10 10 PELASTUSTEHTÄVIEN MÄÄRÄ 2014 Liite 1 Lähde: PRONTO tietokanta 2015

11 11 Ensihoidon tehtävämäärät 2014 Liite 2 Ensihoidon tehtävien määrä Sipoon alueella 2014 (ensihoidon yksiköt EIU8220 ja EIU8222) yhteensä 2510 ensihoidon tehtävää.

12 PELASTUSHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Liite 3 12

13 13 OPERATIIVINEN SAAVUTETTAVUUS Liite 4 Sipoon uuden pelastusaseman laskennallinen 10 minuutin saavutettavuusalue nykyisellä tiestöllä (katkoviivan sisällä oleva alue) Lähde: Pelastustarkastaja Markku Kirvesniemi Etelä-Suomen lääninhallitus

14 14 OPERATIIVINEN SAAVUTETTAVUUS Liite 4 Sipoon lähialueelle suunniteltujen vakinaisten pelastusasemien laskennalliset 10 minuutin saavutettavuusalueet nykyisellä tiestöllä (katkoviivojen sisällä olevat alueet). Lähde: Suunnittelija Timo Rekunen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

15 15 HUONETILAOHJELMA Sipoon uusi pelastusasema 2015 Liite 5 HUONETILA HENKILÖ- MÄÄRÄ HUONELUKU- MÄÄRÄ HUOMIOITAVAA TOIMISTO- JA KOULUTUSTILAT paloinsinööri 1 1 palotarkastajat 2 2 palomestari 1 1 paloesimiehet 1 1 neuvottelu 8 1 Minikeittiö koulutustila 30 1 pukuhuone 20 2 Huom naiskiintiöt aulatila 1 yhdist. projektityötilaan mahd. wc 2 inva wc 1 siivous 1 varasto (tarvike) 2 varasto (lähiarkisto) 1 varasto (muu pieni) 2 KALUSTOHALLI Autopaikat; autopaikkaa 1 Pelastusauto 1 kpl pesuhalli/pesutila 1 Säiliöauto 1 kpl Nostolava-auto 1 kpl Ambulanssi 2 kpl Alkusammutusperäkärry 1 kpl VARASTO- JA HUOLTOTILAT kaluston huolto 1 suojainhuolto 1 paineilma täyttöhuone 1 kalustovarasto 1 Kalustovarasto muunneltavissa kemikaalit/ painepesuri 1 sair.kulj.välinevarasto/-huolto 1 sammutusvarusteet 1 kuivaushuone 2 pyykinpesu 1 varustevarasto 1 tavaran vastaanotto 1 muu varasto 1 urheiluvälinevarasto 1 siivous 1 TEKNISET TILAT varavoima (diesel) 1 kompressorit (ilma) 1

16 16 HUONETILAOHJELMA Sipoon uusi pelastusasema 2015 Liite 5 HUONETILA HENKILÖ- MÄÄRÄ HUONELUKU- MÄÄRÄ HUOMIOITAVAA VALMIUSTILAT paloesimiehet 1 1 Äänieristys! palomiehet 3 3 Äänieristys! ensihoitajat 4 4 Äänieristys! Vara valmiustilat (opiskelijat tms.) 2 2 Varapaikat 2:lle hlö:lle keittiö 8 1 oleskelu 15 1 yhteinen oleskelu- ja ruokailutila ruokailu 15 pesuhuone 6 2 löylyhuone 6 1 yhteinen naisille ja miehille saunan pukuhuone 10 2 kuntosali 6 1 wc 2 siivous 2 S1 LUOKAN VÄESTÖNSUOJA sulkuhuone suojatila pelastusjoukkueen tarpeisiin 20 1 KYLMÄT TILAT jätekatos 1 öljyntorjuntavarasto 1 rengasvarasto 1 autokatos 1 Henkilöautot 5 kpl kalustevarasto 1

17 KUSTANNUSLASKELMA Liite 6 17

18 KUSTANNUSLASKELMA Liite 6 18

19 KUSTANNUSLASKELMA Liite 6 19

20 KUSTANNUSLASKELMA Liite 6 20

21 KUSTANNUSLASKELMA Liite 6 21

22 KUSTANNUSLASKELMA Liite 6 22

23 KUSTANNUSLASKELMA Liite 6 23

24 24 NYKYISET VUOKRAT 2015 Liite 7 Koko Vuokra Tilan nimi /m 2 /kk Vuosivuokra ( ) m 2 Sipoon nykyinen pelastusasema , ,96 Palotoimisto Mellanbo 85 9, ,36 Sipoon öljyntorjuntavarasto 220 2, ,45 Ensihoidon majoituskontit 64 4, ,00 Söderkullan ensihoitoasema 77 7, ,72

25 25 Liite 8 KUVAUKSET TILOJEN KÄYTTÖTARKOITUKSESTA JA VARUSTETASOSTA Toimistot Normaali toimistotyö, pienet palaverit ja asiakaspalvelu. Koulutustila, luokka Pelastuslaitoksen henkilökunnan ja ulkopuolisten ryhmien koulutustila sekä erilaisten isompien neuvotteluiden pitopaikka. Tila varustetaan luokan vaatimusten mukaisesti nykyaikaisen tietotekniikan ja av-välineistön käyttömahdollisuudella. Tilan kalustus suunnitellaan monikäyttöiseksi. Minikeittiökaluste Luokan välittömään läheisyyteen tehdään minikeittiö koulutus- yms. tilaisuuksien tarjoilujen järjestämiseksi. Varasto, koulutustilan yhteydessä Varastossa säilytetään oppimateriaalia yms. materiaalia. Varastoon rakennetaan kiinteä hyllystö. Aulatila Aulatila on paloaseman sisääntulotila, josta on yhteydet muihin tiloihin. Aulatilaan suunnitellaan ulkovaatteiden säilytys sekä pienehkö odotustila. WC-tilat Aulatilan yhteyteen sijoitetaan wc, joka suunnitellaan liikuntaesteisen henkilön käytettäväksi. VSS Väestönsuoja toimii koulutustilana, mainittu edellä. Pukuhuone/m Saunatilojen miesten pukuhuone. Tilassa penkit ja naulakot vaatteiden säilytykseen. Lokerikosto yläpuolella henkilökohtaisten tavaroiden säilytykseen. Pukuhuone/n Saunatilojen naisten pukuhuone. Tilassa penkit ja naulakot vaatteiden säilytykseen. Lokerikosto yläpuolella henkilökohtaisten tavaroiden säilytykseen. Molemmissa pukuhuoneissa pyykinpesu-kuivaustorni pienpyykin pesua varten. Sauna Yksi löylyhuone, josta käynti sekä miesten että naisten pesutiloihin. Molemmissa ovissa lasi, josta näkee läpi, mutta ei selkeästi. Pesula Pyykinpesukoneiden sijoitukseen tarkoitettu tila. Tilassa pestään palomiesten sammutusasuja ja palveluasuja. Tilassa esipesumahdollisuus. Kuivaushuone, puhdas Puhtaan pestyn pyykin kuivaamiseen tarkoitettu tila. Tilassa kuivaustorni.

26 26 Kuivaushuone, likainen Märkien, likaisten työvaatteiden, sammutusvarusteiden ja suojapukujen kuivaamiseen tarkoitettu tila. Tilassa pyykkinarut ja kondenssikuivaus sekä puhallinjärjestelmä, josta johdetaan ilma esim. suojapukujen kuivaamiseen. Kuntosali Palomiesten fyysiseen harjoitteluun tarkoitettu tila, joka varustetaan tv-pisteellä. Kuntosalissa on erikokoisia käsipainoja ja kuntosalilaitteita. Keittiö+ruokailu Yhteinen ruokailutila ja keittiö, joka on avoimessa yhteydessä oleskelutilaan. Keittiössä kalusteet ruuanvalmistukseen, ruokailuvälineiden ja kuivamuonan säilytykseen, pakastekaappi-jääkaappiyhdistelmät. Kylmäsäilytystiloja on jokaisella työvuorolla omansa. Oleskelutila Paloasemalla työskentelevän henkilöstön yhteinen olohuone, jossa varustuksena sohva, tv-tuoleja, tv-taso, televisio. Oleskelutilaa jaetaan kalustuksella eri toiminnallisiin osiin. Kalusteet ovat matalia helposti muunneltavissa. Valmiustilat 7 kpl (=majoitushuoneet) Kahden hengen valmiustila, joissa varustuksena sänky vuodevaatelaatikolla, yöpöytä, kirjoituspöytä ja kolme vaatekaappia palomiehen henkilökohtaisille vaatteille ja tarvikkeille. Liukutangot (2 kpl) Ylä- ja alakerran tilojen välissä oleva liukutankotila. Liukutanko mahdollistaa nopean siirtymisen yläkerrasta alakertaan hälytystilanteessa. Kalustohalli Viisi varsinaista raskaan ajoneuvon paikkaa. Yksi paikka varustetaan leveämmällä ovella. Se helpottaa raskaan kaluston viikkohuoltoa. Kaikki ajoneuvopaikat varustetaan sähkö- ja paineilmasyötöllä sekä pakokaasunpoistojärjestelmillä. Kalustohallissa on vedenkeruujärjestelmä, joka on liitetty öljyn- ja hiekanerottimeen. Pesuhalli Raskaan ajoneuvon pesemisen mahdollistava kalustohallin yhteydessä oleva pesuhalli. Pesuhallissa pestään ajoneuvot painepesurijärjestelmällä. Pesuhalli eristetään muusta hallista suihkuverholla. Raskas ajoneuvo tulee hälytystehtävästä ensin pesuhalliin, jossa ajoneuvo huolletaan valmiiksi seuraavaa hälytystehtävää varten. Ensihoitajien työtilat ja varastot Ensihoitovälineiden ja tarvikkeiden jne. säilytykseen tarkoitut varastotilat. Toinen varastotila varustetaan pienellä työtasolla ja vesipisteellä. Molemmissa varastoissa hyllystöt. Tässä yhteydessä on kalustettu toimistotila sekä sosiaalitilat. Nämä ensihoitajien työtilat ovat tarvittaessa kokonaisuudessaan eristettävissä muusta toiminnasta mahd. infektiovaaran vuoksi. Kalustehuolto Erilaisien kalustoon kuuluvien laitteiden huoltotila, jossa tehdään myös pienimuotoisia korjauksia. Tilassa on myös hitsauspiste. Tilassa myös tarveaineiden säilytykseen hyllyjä ja kaappeja. Varsinaisia korjaamotiloja asemalle ei rakenneta, vaan ainoastaan pienkalustohuoltoon soveltuvat tilat.

27 27 Kalustovarasto / varustevarasto Letkujen ja varakaluston säilytykseen tarkoitettu tila. Tilassa normaalia ja letkujen säilytykseen tarkoitettua hyllytilaa. Letkun pesu- ja huoltotiloja ei rakenneta, vaan toiminta keskitetään Porvoon paloasemalle. Tilaan sijoitetaan työpiste kiinteistövalvonnan ja paloesimiehen tarpeisiin. Tila jaetaan toiminnallisiin tiloihin kalusteilla. Täällä ovat myös puhtaat sammutusasut ja -varusteet. Paineilmalaitelaitehuoltotila Paineilmalaitteiden, laitteisiin liittyvien varusteiden ja varapullojen säilytykseen tarkoitettu tila. Tilassa hyllykaappeja. Tilassa täytetään paineilmalaitteet. Kompressori on erillisessä tilassa varavoimakoneen kanssa. Kemikaalivarasto Mm. huoltotöissä tarvittavien aineiden säilytystila. Pelastustehtävissä tarvittaville vaahtonesteille ei rakenneta erillistä varastoa vaan nesteitä täydennetään Porvoon varastosta. Autokatos, kylmä Virkahenkilöautojen säilytystila 5 autolle. Autopaikkojen tarve määritetään myöhemmin. Lämmityspistokkeet. Piha-alue Tontille rakennetaan kaksi ajoneuvoliittymää. Vain hälytysajoa varten oleva liittymä rakennetaan yksisuuntaiseksi suoraan Öljytielle ja näkymäalueeltaan avaraksi. Öljytielle rakennetaan liikennevalo,t joita voidaan ohjata kiinteistöstä hälytysajon alkaessa. Asiakkaiden ja henkilökunnan ajo pysäköintipaikalle sekä hälytyskaluston paluuliikenne ohjataan toisen, kaksisuuntaisen liittymän kautta. Hälytyspiha Yksinomaan hälytysajoneuvoille osoitettu liikennepiha. Huoltopiha Paloaseman varasto- ja huoltotoiminnoille osoitettu liikennepiha. Harjoittelualue Henkilökunnan ja koulutettavien ryhmien käyttöön osoitettu kattamaton ulkoharjoittelualue, esim. alkusammutuskoulutuksia varten. Pysäköintialueet Sisäänkäynnin läheisyyteen rakennetaan n kpl henkilöautopaikkoja vieraspaikoiksi. Rakennuksen toiselle sivustalle rakennetaan henkilökunnan autopaikat lämmityspistorasioilla varustettuna.

28 28 Liite 8 KUVAUKSET TILOJEN KÄYTTÖTARKOITUKSESTA JA VARUSTETASOSTA Lumenläjitysalueet Lumenkeräysalueet sijoitetaan liikennepihojen yhteyteen viheralueille. Helikopterin laskeutumisalue Piha-alueelle varataan tarkoituksenmukaisesti rajattu alue mm. FinnHemsin laskeutumisalueeksi. Alue pidetään talvisin lumesta puhtaana. Alueelle järjestetään mahdollisesti erillisvalaistus. Piha-alueille tulevat toiminnot ja liikennealueet suunnitellaan siten, että hälytysajo, huoltoliikenne ja asiakasliikenne eivät sekoitu. Piha-alueen valaistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ajoneuvoilla liikennöitävät alueet toteutetaan asfalttipintaisina, jalankulkualueet betonikivipintaisina. Kalustohallin edusta tehdään lämmitettäväksi / betonilaatta. Viheralueet toteutetaan nurmipintaisina sekä helppohoitoisin pensas- ja puuistutuksin. Kylmän kalustovaraston lattia ja edusta on betonirakenteinen. Sen on kestettävä konttien käsittely alueella. Pihat aidataan asemakaavamääräysten mukaisesti tarpeellisilta osin. Ellei asemakaava määrittele aitaamista, sitä harkitaan suunnittelun edetessä. Mahdollista konttivarastoa tai piha-aluetta konteille harkitaan suunnittelun edetessä.

29 PELASTUSASEMAN TONTTIVARAUS Liite 9 29

30 HAVAINNEKUVA POHJAPIIRROS 1. KERROS Liite 10 30

31 HAVAINNEKUVA POHJAPIIRROS 2. KERROS Liite 10 31

32 HAVAINNEKUVA SIJAINTIPIIRROKSESTA 1. VAIHTOEHTO Liite 11 32

33 HAVAINNEKUVA ÖLJYTIEN VARRELLE SUUNNITELLUSTA PELASTUSASEMASTA Liite 12 33