Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 110. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 110 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 19:00-21:15 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen, poistui esteellisenä 214 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Seppo Salo, poistui esteellisenä 214 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Essi Leino vs. yleiskaavapäällikkö Päivi Ahlroos kehittämispäällikkö, paikalla , klo 19:00 20:45, poistui 207 käsittelyn jälkeen. Tiina Elo kaupunginhallituksen edustaja Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Marita Forsberg sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 110 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kai Lintunen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 110 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 204 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Suinonsalmi, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja 6 tavoitteet, alue , 33. kaupunginosa Soukka, pöydälle Kaupunkisuunnittelun työohjelma Karakallio II, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 21 muutokseksi, alue , 57. kaupunginosa Karakallio (Kh-asia) Ymmersta, asemakaavan muutosehdotuksen 35 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 55. kaupunginosa Sepänkylä Maarinaukio, asemakaavan muutosehdotuksen 42 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 10. kaupunginosa Otaniemi 211 Ahertajankulma II, asemakaavan muutosehdotuksen 51 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 12. kaupunginosa Tapiola Finnoon keskus, asemakaava- ja asemakaavan 57 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 31. kaupunginosa Kaitaa Karakallio, asemakaavan muutosehdotuksen 72 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 57. kaupunginosa Karakallio Hyökyvuorenrinne, asemakaavan muutosehdotuksen 78 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Laurinlahti, asemakaavamuutoksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Rakennuskiellon jatkaminen Tiistinniityssä 96 rakennuskieltoalueella Liikennebarometri Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti 103

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 204 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 205 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kai Lintunen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Suinonsalmi, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 33. kaupunginosa Soukka, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Markus Pasanen, puh Mervi Hokkanen, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suinonsalmen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Yleisperiaatteet Suvisaarentien varrella sijaitseva Espoon eteläosien yleiskaavassa uudeksi asuntoalueeksi osoitettu alue muutetaan pääosin asuinkäyttöön. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m² uutta rakentamista. Muutoksessa varmistetaan alueen virkistyspalveluiden ja -yhteyksien toimivuus sekä mahdollistetaan niiden kehittäminen. Alueelle tutkitaan uuden päiväkodin sijoittamista. 1.2 Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus Uusi asuntoalue täydentää Soukan alueen asuinvyöhykettä ja muodostaa välittäjän Soukan kerrostalovaltaisten alueiden sekä Suvisaariston pientalo- ja huvila-alueiden välille. Alue toimii toisaalta urbaanin kaupunkirakenteen reunana ja toisaalta porttina Suvisaaristoon. Alueen vahvuutena on merellisyys ja luonnonläheisyys. Yleiskaavan mitoitustavoitetta tutkitaan toteutettavaksi tiiviinä siten, että suunnittelussa on edellytykset säilyttää mahdollisimman paljon alueen hienoa kallioympäristöä ja virkistysalueiden yhteyttä merelle. Rakentaminen sijoitetaan pääasiassa Suvisaarentien varteen siten, että virkistysalue säilyy mahdollisimman eheänä. Korttelirakenteen

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 110 suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota virkistysalueen ja tulevien asuntojen näkymiin merelle ja virkistysalueille. Rakentaminen sovitetaan maastoon siten, että kallioluontoa ja merenrannalle tyypillistä maisemakuvaa pyritään säilyttämään. Suvisaarentien eteläpuolella täydennetään nykyistä pientaloasutusta. Uudella rakentamisella tuetaan nykyistä monipuolisempien palveluiden ja uimaranta-alueen kehittymistä. 1.3 Liikenne Suunnittelussa tukeudutaan olemassa olevaan katuverkostoon. Lisärakentamisella tuetaan Suvisaariston joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Suinonsalmen alueen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään osana laajemman verkoston tarpeita. Suunnittelussa mahdollistetaan riittävien uimarantaa ja virkistyspalveluita palvelevien yleisten pysäköintipaikkojen rakentaminen. 1.4 Virkistys-, luonto- ja viherympäristö Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Suinonsalmen uimarannasta kehitetään tulevaisuudessa merkittävä portti Espoon merellisiin palveluihin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille parannetaan. 2 järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn kuluessa varajäsen Henna Partanen ehdotti varapuheenjohtajan Kirsi Louhelaisen ja jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa kaavalliset tavoitteet uudelleenvalmisteltavaksi siten, että Suvisaarentien pohjoispuolinen, yleiskaavassa A2-alueeksi merkitty asuinrakentaminen poistetaan kokonaan kaava-alueesta. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska palautusehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat varajäsen Henna Partasen palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 110 Nimenhuutoäänestyksessä varajäsen Henna Partasen palautusehdotuksen (JAA) puolesta äänestivät jäsen Paula Pöntynen, varajäsen Helena Haapsaari, varajäsen Henna Partanen, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ja jäsen Seppo Salo eli yhteensä viisi (5) jäsentä. Asian palautusta vastaan (EI) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi- Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä seitsemän (7) jäsentä. Jäsen Jukka Lahti oli poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä viittä (7/5), vastaan, yhden ollessa poissa, hylänneen varajäsen Henna Partasen ehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja Markku Markkua ehdotti jäsen Kai Lintusen kannattamana, että päätösehdotukseen alkuun lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: Yleistavoite Asemakaavan laadintaa ohjaa ennen kaikkea tavoite uudistaa koko kaava-alue ja sen lähialueet merellisen Espoon yhdeksi merkittävimmistä virkistys- ja ulkoilualueista (uimaranta, kuntoilualue ja -reitti, tapahtuma-alue, hiihtoladut, luontoalueet yms.) sekä saada tätä varten tarvittavat ja alueen muuhun infrarakentamiseen tarvittavat määrärahat toteutettavasta asuntotuotannosta. Esillä olleisiin luonnoksiin verrattuna tämä tarkoittaa rakennusoikeuden pienentämistä ja muuttamista luontoon paremmin sopivaksi laadultaan korkeatasoiseksi ja moni-ilmeiseksi massoitteluksi. Tämä toteutetaan ainakin pääasiassa yleiskaavan aluemerkintää paremmin vastaavasti tiivis-matala pientaloalueena. Rakentaminen sijoitetaan pääasiassa Suvisaarentien varteen reunustamaan katua siten, että virkistysalue säilyy mahdollisimman eheänä ja siten, että virkistysalueen saavutettavuus pysyy hyvänä. Erityisen huolellisesti suunnitellaan virkistyspalvelut ja -reitit, joita koskeva kokonaisuus tuodaan lautakunnalle luonnoksena linjattavaksi. Näiden linjauksia vastaava luonnoskuva tai -kuvat valmistellaan ennen asukastilaisuutta. Lisäksi kohdasta 1.1. poistetaan virke: Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m² uutta rakentamista. Sen sijaan kirjataan: Alueen mitoituksessa arvioidaan eri vaihtoehtoja. Jäsen Paula Pöntynen ehdotti jäsen Seppo Salon kannattamana, että alueelle esitetään puurakentamisen pilottia. Varajäsen Henna Partanen ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana asian hylkäämistä ja esitti perusteluina hylkäykselle, että alueen kaavoittamista kannattaa lykätä siihen asti, kunnes Länsimetron jatko on valmis ja sen käytöstä liityntäliikenteineen on riittävästi kokemusta, jolloin voidaan tarkastella uudelleen, onko alueen kaavoittamiselle asuinkäyttöön edelleen perusteita.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 110 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Tämän jälkeen puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Paula Pöntysen ehdotuksesta on äänestettävä, koska sitä on myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Paula Pöntysen lisäysehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Paula Pöntysen ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, varajäsen Helena Haapsaari, varajäsen Henna Partanen, varapuheenjohtajan Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo ja jäsen Stefan Ahlman eli yhteensä kuusi (6) jäsentä. Jäsen Paula Pöntysen ehdotusta vastaan (EI) äänestivät jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä viisi (5) jäsentä. Jäsen Suvi Karhu äänesti tyhjää ja jäsen Jukka Lahti oli poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kuudella äänellä viittä (6/5) vastaan, yhden äänestäessä tyhjää ja yhden ollessa poissa, hyväksyneen jäsen Paula Pöntysen lisäysehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Tämän jälkeen puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että varajäsen Henna Partasen asian hylkäämisehdotuksesta on äänestettävä, koska sitä on myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne jotka vastustavat jäsen Henna Partasen hylkäysehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat varajäsen Henna Partasen hylkäysehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä varajäsen Henna Partasen ehdotuksen puolesta äänestivät jäsen Paula Pöntynen, varajäsen Helena Haapsaari, varajäsen Henna Partanen, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ja jäsen Seppo Salo eli yhteensä viisi (5) jäsentä. Esittelijän ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä viittä (7/5) hylänneen varajäsen Henna Partasen ehdotuksen. Varajäsen Henna Patanen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 110 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suinonsalmen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Yleistavoite Asemakaavan laadintaa ohjaa ennen kaikkea tavoite uudistaa koko kaava-alue ja sen lähialueet merellisen Espoon yhdeksi merkittävimmistä virkistys- ja ulkoilualueista (uimaranta, kuntoilualue ja -reitti, tapahtuma-alue, hiihtoladut, luontoalueet yms.) sekä saada tätä varten tarvittavat ja alueen muuhun infrarakentamiseen tarvittavat määrärahat toteutettavasta asuntotuotannosta. Esillä olleisiin luonnoksiin verrattuna tämä tarkoittaa rakennusoikeuden pienentämistä ja muuttamista luontoon paremmin sopivaksi laadultaan korkeatasoiseksi ja moni-ilmeiseksi massoitteluksi. Tämä toteutetaan ainakin pääasiassa yleiskaavan aluemerkintää paremmin vastaavasti tiivis-matala pientaloalueena. Rakentaminen sijoitetaan pääasiassa Suvisaarentien varteen reunustamaan katua siten, että virkistysalue säilyy mahdollisimman eheänä ja siten, että virkistysalueen saavutettavuus pysyy hyvänä. Erityisen huolellisesti suunnitellaan virkistyspalvelut ja -reitit, joita koskeva kokonaisuus tuodaan lautakunnalle luonnoksena linjattavaksi. Näiden linjauksia vastaava luonnoskuva tai -kuvat valmistellaan ennen asukastilaisuutta. 1.2 Yleisperiaatteet Suvisaarentien varrella sijaitseva Espoon eteläosien yleiskaavassa uudeksi asuntoalueeksi osoitettu alue muutetaan pääosin asuinkäyttöön. Alueen mitoituksessa arvioidaan eri vaihtoehtoja. Muutoksessa varmistetaan alueen virkistyspalveluiden ja -yhteyksien toimivuus sekä mahdollistetaan niiden kehittäminen. Alueelle tutkitaan uuden päiväkodin sijoittamista. 1.3 Alueelle esitetään puurakentamisen pilottia. 1.4 Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus Uusi asuntoalue täydentää Soukan alueen asuinvyöhykettä ja muodostaa välittäjän Soukan kerrostalovaltaisten alueiden sekä Suvisaariston pientalo- ja huvila-alueiden välille. Alue toimii toisaalta urbaanin kaupunkirakenteen reunana ja toisaalta porttina Suvisaaristoon. Alueen vahvuutena on merellisyys ja luonnonläheisyys. Yleiskaavan mitoitustavoitetta tutkitaan toteutettavaksi tiiviinä siten, että suunnittelussa on edellytykset säilyttää mahdollisimman paljon alueen hienoa kallioympäristöä ja virkistysalueiden yhteyttä merelle. Rakentaminen sijoitetaan pääasiassa Suvisaarentien varteen siten, että virkistysalue säilyy mahdollisimman eheänä. Korttelirakenteen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota virkistysalueen ja tulevien

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 110 asuntojen näkymiin merelle ja virkistysalueille. Rakentaminen sovitetaan maastoon siten, että kallioluontoa ja merenrannalle tyypillistä maisemakuvaa pyritään säilyttämään. Suvisaarentien eteläpuolella täydennetään nykyistä pientaloasutusta. Uudella rakentamisella tuetaan nykyistä monipuolisempien palveluiden ja uimaranta-alueen kehittymistä. 1.5 Liikenne Suunnittelussa tukeudutaan olemassa olevaan katuverkostoon. Lisärakentamisella tuetaan Suvisaariston joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Suinonsalmen alueen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään osana laajemman verkoston tarpeita. Suunnittelussa mahdollistetaan riittävien uimarantaa ja virkistyspalveluita palvelevien yleisten pysäköintipaikkojen rakentaminen. 1.6 Virkistys-, luonto- ja viherympäristö Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Suinonsalmen uimarannasta kehitetään tulevaisuudessa merkittävä portti Espoon merellisiin palveluihin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille parannetaan. 2 järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Markku Markkulan. Oheismateriaali Selostus - Suinonsalmi, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Suvisaarentien varsi yleiskaavan mukaiseen asuinkäyttöön. Lisäksi alueelle tutkitaan uuden päiväkodin sijoittamista. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m² rakentamista.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 110 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Maanomistaja Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi on hakenut asemakaavan muutosta saapuneella hakemuksella. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Espoon rantavyöhykkeellä Soukan ja Suvisaariston välissä. Tulevalle Soukan metroasemalle on alueelta noin 2 kilometriä, joten alue linkittyy myös Espoon metrovyöhykkeeseen. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu pääosin uudeksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi (A2), joka on asemakaavassa tällä hetkellä virkistysaluetta. Alueella kulkee Hanikan kuntorata ja luontopolku sekä talvisin hiihtolatu. Alueen keskellä sijaitsee yleinen pysäköintialue. Alueen luoteispuolella sijaitsevat Soukanniityn ja Hanikan pientaloalueet. Lounasreunaltaan suunnittelualue liittyy Munkkirannan uuteen asuinalueeseen, joka on sekoittunutta kerros-, rivi- ja pientalojen aluetta. Ympäröivien alueiden vallitseva korttelitypologia on pistetaloista muodostuva avokortteli. Kaakkoisreunaltaan suunnittelualue rajautuu monipuolisessa käytössä olevaan ranta-alueeseen. Rannassa sijaitsevat VPK:n tilat, Vikingaborgin juhlatila, Vikingahemin päiväkoti, kesäkioski, saaristoveneen laituri ja Hanikan virkistyskeskus. Suvisaarentien eteläpuoleisella ranta-alueella sijaitsee uimaranta ja ulkoilureitti. Suinonsalmi on suosittu veneilyreitti. Toiminnallisesti suunnittelualue sijaitsee yhdessä merellisen virkistyksen potentiaalisessa solmukohdassa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 110 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen luoteisosassa kulkee viheryhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , saanut lainvoiman ) Suvisaarentien pohjoispuoli on osoitettu uudeksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi (A2). Suunnittelualeen luoteisosa on osoitettu virkistysalueeksi (V). Suvisaarentien eteläpuoli on osoitettu kehitettäväksi pientaloalueeksi (A3) ja Suinonsalmen (Hanikan) uimaranta on osoitettu virkistysalueeksi (V). Alueen halki Suvisaarentietä pitkin on merkitty virkistysyhteys, joka johtaa Suokansalmen ja Suinonsalmen kallioalueille. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Rakentamista tutkitaan yleiskaavassa rakennettaviksi osoitetuille alueille. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin uudeksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Yleiskaavan mitoitustavoitetta tutkitaan toteutettavaksi tiiviinä siten, että suunnittelussa on edellytykset säilyttää mahdollisimman paljon alueen hienoa kallioympäristöä ja virkistysaluetta sekä näiden yhteyttä merelle. Alueella on voimassa Soukansalmen asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu pääosin lähivirkistysalueeksi (VL), jonka halki kulkee ohjeellisia ulkoilureittejä. Alueen luoteiskulmassa sijaitsee rakentamaton yleisten rakennusten kortteli (Y), jonka rakennusoikeus on k-m². Alueen keskellä sijaitsee yleinen pysäköintialue (LP) ja eteläosassa uimaranta-alue (VV). Vikingaborgin ja VPK:n alue on osoitettu veneilijöiden maihinnousupaikaksi (LVM). Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Tavoitteena on suunnitella Suvisaarentien pohjoispuolelle yleiskaavassa tavoiteltua merellistä asumista ja täydentää Soukan alueen asuinvyöhykettä. Mahdollisimman laajan virkistysalueen säilyttämiseksi rakentamista tutkitaan kapeahkoille korttelialueille lähelle Suvisaarentietä. Korttelirakenteessa ja rakennusten sijoittelussa pyritään luomaan ja säilyttämään näkymiä alueen halki virkistysalueelle ja merelle. Suunnittelualueen keskeisinä arvoina ja säilytettävinä ominaispiirteinä ovat merellisyys ja luonnonläheisyys. Nämä piirteet huomioidaan suunnitelmaratkaisuissa sekä tilallisesti että toiminnallisesti. Rakennusoikeus sijoitetaan pääosin kerrostaloihin, jotta viheralueita ja näkymiä alueen läpi voidaan säilyttää mahdollisimman paljon. Rakennukset Suvisaarentien varrella suunnitellaan matalammiksi siten, että taustalla olevista korkeammista rakennuksista avautuu näkymiä merelle näiden lomitse. Lisäksi maiseman kannalta hienot kallioalueet pyritään säilyttämään virkistyskäytössä. Suvisaarentien eteläpuolelle, Hanikan uimarannan länsipuolelle yleiskaavan mukaiselle kehitettävälle pientaloalueelle (A3) suunnitellaan täydentävää pientalorakentamista.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 110 Alueella on todettu tarve myös päiväkodille. Päiväkodin sijoittamista tutkitaan suunnittelualueen länsiosaan, Suvisaarentien ja Soukanniementien risteyksen kohdalle, nykyisten bussipysäkkien välittömään läheisyyteen. Näin se olisi hyvin saavutettavissa lähialueilta kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteellä. Suvisaarentien eteläpuoleista virkistysaluetta kehitetään toiminnallisemmaksi ja avarammaksi. Uimarantaa voidaan laajentaa länteen. Uimarannan yhteyteen tutkitaan uusia virkistystoimintoja, joita voivat olla mm. oleskelunurmi, pallokenttä, kuntoilu- ja leikkipaikat sekä melontakeskus laitureineen. Suinonsalmen rantaa kehitetään uutta kokonaisuutta tukevaksi. VPK:n, Vikingaborgin, saaristoveneen laiturin ja Hanikan virkistyskeskuksen ympäristöä yhtenäistetään puistomaiseksi kokonaisuudeksi. Hanikan virkistyskeskuksesta ehdotetaan kehitettäväksi laajempaa yleisöä palveleva tapahtuma-alue ja rantaan tutkitaan paikkaa uudelle ravintolalle tai muulle palvelulle. Suunnittelualueelta osoitetaan hyvät ja toimivat yhteydet Soukankalliolle, Hanikan kuntoradalle ja Suvisaarentien ali Suinonsalmen ranta-alueelle. Olemassa olevalle kuntoradalle tutkitaan vaihtoehtoisia uusia linjauksia siten, että radan pituus ja käytettävyys eivät huonone. Kuntoradan jatkamista suunnitellaan myös Suvisaarentien yli länteen Soukankalliolle uutta virkistyssiltaa pitkin. Alueelle sijoitetaan riittävästi yleistä pysäköintiä. Uimarannan pysäköinti on tavoitteena siirtää Suvisaarentien eteläpuolelle lähemmäs uimarantaa. Lisäksi kuntorataa varten Suvisaarentien pohjoispuolellekin sijoitetaan yleistä pysäköintiä. Alueen suunnittelussa on tavoitteena säilyttää luonnonympäristön arvoja ja vahvuuksia, tuoda alueelle lisää virkistysmahdollisuuksia sekä sovittaa rakentaminen maastoon ja olemassa olevaan viherympäristöön. Erityisesti kosteikot ja keskiosan avokallioalue pyritään säilyttämään mahdollisimman suurelta osalta. Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m² uutta rakentamista. Yleiskaavan A2-asuntoalueen osalla aluetehokkuus on noin 0,4. Asuinrakentamisen määrä vastaa noin asukasta. Selvitykset Suunnittelualueesta on laadittu luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, ). Suinonsalmen selvitysalue on etelärannikolle tyypillistä kallioista, karua metsämaastoa. Alueelta ei löytynyt sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät alueen rakentamisen. Selvityksessä on suositeltu säilytettäväksi kallioaluetta ja kahta kosteikkoa. Lähialueella on tunnistettu

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 110 Päätöshistoria lepakoille tärkeitä alueita, mutta ne jäävät suunnitellun rakentamisen ulkopuolelle. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suinonsalmen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Yleisperiaatteet Suvisaarentien varrella sijaitseva Espoon eteläosien yleiskaavassa uudeksi asuntoalueeksi osoitettu alue muutetaan pääosin asuinkäyttöön. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m² uutta rakentamista. Muutoksessa varmistetaan alueen virkistyspalveluiden ja -yhteyksien toimivuus sekä mahdollistetaan niiden kehittäminen. Alueelle tutkitaan uuden päiväkodin sijoittamista. 1.2 Kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja toiminnallisuus Uusi asuntoalue täydentää Soukan alueen asuinvyöhykettä ja muodostaa välittäjän Soukan kerrostalovaltaisten alueiden sekä Suvisaariston pientalo- ja huvila-alueiden välille. Alue toimii toisaalta urbaanin kaupunkirakenteen reunana ja toisaalta porttina Suvisaaristoon. Alueen vahvuutena on merellisyys ja luonnonläheisyys. Yleiskaavan mitoitustavoitetta tutkitaan toteutettavaksi tiiviinä siten, että suunnittelussa on edellytykset säilyttää mahdollisimman paljon alueen hienoa kallioympäristöä ja virkistysalueiden yhteyttä merelle. Rakentaminen sijoitetaan pääasiassa Suvisaarentien varteen siten, että virkistysalue säilyy mahdollisimman eheänä. Korttelirakenteen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota virkistysalueen ja tulevien asuntojen näkymiin merelle ja virkistysalueille. Rakentaminen sovitetaan maastoon siten, että kallioluontoa ja merenrannalle tyypillistä maisemakuvaa pyritään säilyttämään. Suvisaarentien eteläpuolella täydennetään nykyistä pientaloasutusta.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 206 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 110 Uudella rakentamisella tuetaan nykyistä monipuolisempien palveluiden ja uimaranta-alueen kehittymistä. 1.3 Liikenne Suunnittelussa tukeudutaan olemassa olevaan katuverkostoon. Lisärakentamisella tuetaan Suvisaariston joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Suinonsalmen alueen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään osana laajemman verkoston tarpeita. Suunnittelussa mahdollistetaan riittävien uimarantaa ja virkistyspalveluita palvelevien yleisten pysäköintipaikkojen rakentaminen. 1.4 Virkistys-, luonto- ja viherympäristö Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen luontoarvoihin, ekologisiin yhteyksiin ja virkistysalueisiin. Suinonsalmen uimarannasta kehitetään tulevaisuudessa merkittävä portti Espoon merellisiin palveluihin. Nykyisten ja tulevien asukkaiden lähivirkistystarpeet huomioidaan ja yhteyksiä laajemmille viheraluekokonaisuuksille parannetaan. 2 järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 207 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / / Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Puustinen, puh Essi Leino, puh Markku Antinoja, puh Ossi Keränen, puh Päivi Ahlroos, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2017, 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään työohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset, Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali - Poistettavaksi esitettävät asemakaavan työohjelmakohteet - Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2017

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 207 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 110 Selostus Vuosittain laadittavassa Kaupunkisuunnittelun työohjelmassa esitetään Espoon yleis- ja asemakaavoituskohteet sekä liikennesuunnittelun työkohteet vuodelle Työohjelmassa tuodaan lisäksi esiin kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämisen ja projektien painotuksia. Työohjelmaa voi pitää kaavoitusohjelman vuosittaisena tarkistuksena ja se tukee valtuustosopimuksen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan sopimuksen toteutumista. Taustalla vaikuttavia päätöksiä Valtio ja Helsingin seudun kunnat sopivat elokuussa 2014 suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asumisen edistämisestä. Sopimuksen mukaan valtio osallistuu Länsimetron jatkeen rahoitukseen ja Espoo sitoutuu kaavoittamaan vuosittain kerrosneliömetriä (k-m²) asumiselle. Sopimuksen mukaan asunnot tulee kaavoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisen ja toteutumassa olevan rataliikenteen varrelle. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-sopimuksessa Espoon vuosittaiseksi kaavoitustavoitteeksi on määritelty asuntokerrosalaa k-m² kaudelle Asunto-ohjelman hyväksymisen ( ) yhteydessä valtuusto hyväksyi tila- ja asuntojaoksen antaman kehotuksen valmistella hyväksymiskäsittelyyn vuositasolla vähintään k-m² uutta asuntorakennusoikeutta, jotta MAL-sopimuksen tavoitteisiin pystytään vastaamaan. Valtuusto hyväksyi Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) hyötytavoitteet ja linjaukset Tässä yhteydessä valtuusto ohjeisti tiivistämään kaupunkirakennetta ja priorisoimaan kaupunkisuunnittelun työohjelman kohteita siten, että saadut tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset, sekä nopeuttamaan maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia. Työohjelman painopisteet Maankäytön yleissuunnittelu Yleiskaavayksikkö osallistuu yhdessä liikennesuunnitteluyksikön kanssa seudulliseen MAL-yhteistyöhön ja maakuntakaavayhteistyöhön. Maankäytön yleissuunnittelussa ollaan valmistelemassa useita osayleiskaavoja, maankäyttötarkasteluita ja maankäytön suunnittelua tukevia analyysejä. MAL-tavoitteiden mukaisesti osayleiskaavatyöt painottuvat raideliikenteen kehittämisvyöhykkeille. Osayleiskaavoituksella luodaan edellytykset hyvälle joukkoliikenteelle ja tuetaan kestävän palvelurakenteen kehittymistä. Espoon keskustaverkostoa ja niiden välisten raideliikenneyhteyksien yleiskaavatasoista maankäyttöä tutkitaan yhdessä liikennesuunnittelun kanssa.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 207 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 110 Liikennesuunnittelu Vuonna 2017 liikennesuunnittelun asemakaavatason painopisteet ovat Länsimetron, Raide-Jokerin ja Kaupunkiradan maankäytön kehittämisvyöhykkeillä. Yleispiirteisemmällä tasolla liikennettä suunnitellaan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksessa sekä muissa osayleiskaavoissa. Raitiotieyhteyksien tilavarauksia tutkitaan kaavoituksen lähtökohtien selkiyttämiseksi. Pyöräsuunnittelutietämystä lisätään työpajalla ja laaditaan ensimmäinen pyöräilyn laatureitin liikennesuunnitelma. Myös Helsingin ja Turun nopean junayhteyden suunnitteluun sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ2019 laatimiseen osallistutaan. Asemakaavoitus Asemakaavoituksen työohjelman laadinnan reunaehtona on ollut asetettujen kaavoitusvelvoitteiden täyttäminen. Viime vuosina painopiste on ollut laajoissa keskustojen kehittämisprojekteissa metroasemien ympäristössä ja junaradan varrella. Hyvillä saavutettavuusvyöhykkeillä sijaitsevat kerrostalokohteet ovatkin muodostaneet pääosan MAL-tavoitteiden saavuttamisessa. Metroasemien ympäristöt ovat keskeisiä kaavoituskohteita myös vuonna Merkittävimpänä uutena asemakaavoituskokonaisuutena avautuu Kera, kun alueen osayleiskaava hyväksytään. Valtuuston päätöksen mukaisesti asemakaavoituksessa otetaan aiempaa voimakkaammin huomioon kaavatalous. Merkittävien kaavojen osalta lasketaan hankkeen taloudellisuus alustavasti ennen kaavoitukseen ryhtymistä. Pientalokaavoituksessa aiempina vuosina on kertynyt huomattava kaavavaranto. Samanaikaisesti kysyntä on vähentynyt. Kun vireillä on edelleenkin suuri määrä pientalokohteita eri puolella Espoota, varannon odotetaan tästäkin kasvavan. Tästä syystä uusia pientalokaavoja ei esitetä aloitettaviksi vuonna Pientalokohteista priorisoidaan suurempien kaava-alueiden (esim. Gobbacka, Viiskorpi) osa-aluekaavoja, joista saadaan maankäyttösopimus aikaan. Lisäksi pyritään edistämään niiden pientalokaavojen etenemistä, jotka ovat edenneet pitkälle (esim. Espoonkartanon osa-alueet, Miilukorpi ja Ruukinranta), ja joilla täten on edellytykset edetä hyväksyntään. Elinkeinokohteet, olivatpa ne toimistotyöpaikkoja, kauppaa tai erilaisten yritysten laajennustarpeita, ovat kokonaisuutena merkittäviä Espoon elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Uusia elinkeinokohteita otetaan tarvittaessa työn alle joustavasti myös kesken ohjelmakauden. Palveluiden ja julkisten hankkeiden osalta yleisimmät kohteet ovat koulujen laajennuksia. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto on keskeisessä osassa MAL-sopimuksen ARA-tavoitteiden saavuttamiseksi, joten työohjelmassa on mukana useampi Espoon asuntojen kohde. Tärkeään seudulliseen joukkoliikennehankkeeseen, Raide-Jokeriin, liittyvät asemakaavat ja asemakaavan muutokset etenevät hyväksymiskäsittelyyn kevään 2017 aikana.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 207 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 110 Asemakaavoituksen työohjelman aikataulutavoitteiden laadinnan yhteydessä on pyritty aiempaa realistisempaan aikataulutukseen. Ohjelmointi on vuodelle 2017, mutta aikataulu-arviot ulottuvat seuraavallekin vuodelle. Aiempien vuosien saavutuksia analysoitaessa on saatu tarkempaa tietoa siitä, minkä verran aikaa erityyppisten kaavoituskohteiden prosessien eri vaiheisiin oikeasti kuluu ja kuinka esimerkiksi henkilökunnan vaihtuvuus, työtavat, yms. seikat heijastuvat ohjelmoinnin toteutumiseen. Vuonna 2016 työohjelmassa olleista kohteista poistuvat lainvoimaisiksi tulleet. Lisäksi poistetaan kohteita, jotka on esim. liitetty toiseen asemakaavaan, hankkeessa ei ole tapahtunut mitään pitkiin aikoihin tai edellytykset kaavan laadinnalle ovat muutoin rauenneet. Kehittäminen ja projektit Kehittämisen ja projektien painopistealueet perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymien poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteiden, Espoo-tarinan ja talouden ja tuottavuuden tehostamistoimenpiteiden edistämiseen.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Karakallio II, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 57. kaupunginosa Karakallio (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Teija Patrikka, puh Katariina Peltola, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Karakallio II asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Karakallio II - Karabacka II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6981, 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 Ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 766,67 euroa, eli yhteensä 4 366,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn kuluessa varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko varapuheenjohtajan Kirsi Louhelaisen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 110 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Karakallio II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 2 Karakallio II, kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Karakallio II, tapahtumaluettelo - Karakallio II, kaavamääräykset 1 - Karakallio II, kaavamääräykset 2 - Karakallio II, kaavakartta - Karakallio II, ajantasa-asemakaava - Karakallio II, havainnekuva - Karakallio II, yleisnäkymä lounaasta - Karakallio II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydennysrakentaa Karakalliota rakennus- ja asuntokantaa monipuolistamalla. Tavoitteena on kohtuuhintainen ja hallintamuotojakaumaltaan monipuolinen asuntotuotanto. Tärkeä tavoite on myös toimitilatyöpaikkojen säilyttäminen alueella. Asemakaavan muutoksella laajennetaan korttelialuetta nykyisen asemakaavan puistoalueelle. Muutoksella mahdollistetaan uusia asuinkerrostaloja liikennemelualueella sijaitsevalle puistoalueelle ja siirretään toimitilarakentamisen korttelialue nykyisin pysäköintikäytössä olevalle puistoalueelle. Rakennusoikeutta nostetaan k-m 2. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m 2, josta k-m 2 on uutta asuntokerrosalaa. Lautakunta edellytti päätöksessään, että ennen asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta lautakunnan käsiteltäväksi valmistellaan Karakallion täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, jonka valmistelu on tarpeen tehdä hyvässä yhteistyössä mm. alueen asukkaiden, asuntoyhtiöiden ja lautakunnan kanssa. Yleissuunnitelman osana tarkastellaan myös meluntorjunnan tarpeita ja toteutustapaa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta on valmisteltu Karakallion täydennysrakentamisselvitys (Tengbom Eriksson arkkitehdit ). Selvitystä käsiteltiin Karakallion asukasillassa ja lautakunnan infotilaisuudessa Asemakaavamuutoksen yhteydessä laadittua liikenteen toimivuustarkastelua on täydennetty tarkastelulla, jossa on huomioitu myös täydennysrakentamisselvityksen esittämä täydennysrakentamispotentiaali. Turuntien liikennemelu on Karakallion merkittävin melulähde, joka vaikuttaa maankäyttöön Karakallion eteläosissa, muttei kaavamuutoksen alueella eikä Karakallion keskeisillä osilla.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 110 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt varata Karakallion Huolto Oy:lle maa-alueita Karakalliosta korttelin laajennuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen sekä uuden huoltorakennuksen paikan suunnittelua varten. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on jatkanut varauspäätöstä , , ja Varaus on voimassa saakka. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Karakallio II - Karabacka II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6981, käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueet 57. kaupunginosassa Karakallio, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut osa-alueen maanomistajalta. Karakallion Huolto Oy:n ja NCC Rakennus Oy:n hakemus on saapunut Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Kaava-alue sijaitsee Karakalliontien ja Rastaalantien liittymän yhteydessä. Liittymä on kaupunkirakenteellisesti tärkeä Karakallion sisääntulokohta. Pääosa noin 1,7 ha suuruisesta kaava-alueesta on tyypillistä taajamalähimetsää. Maasto on koilliseen ja kaakkoon viettävää,

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 110 heinittynyttä kalliosta rinnettä, jossa kasvaa mäntyjä, pihlajaa, koivua sekä runsaasti katajaa. Liittymän länsipuolella sijaitsee Karakallion Huolto Oy:n noin 300 k-m 2 :n suuruinen vuonna 1969 valmistunut huoltorakennus. Kalasääksentien itäpuolella sijaitsee laajahko pysäköintikenttä. Kaavaalueeseen sisältyy Karakalliontien ja Kalasääksentien katualueita. Bussit liikennöivät Rastaalan- ja Karakalliontietä pitkin ja alueella on pysäkkipari Karakalliontiellä. Kaava-aluetta rajaavan Rastaalantien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä kaava-alueen kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa Karakalliontien noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kalasääksentien ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet Karakallion keskustaan ja myös Leppävaaran suuntaan. Koulut ja päiväkodit ovat hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Alue rajautuu lännessä Kalasääksentiehen, jonka länsipuolisissa kortteleissa on III IV -kerroksisia asuinkerrostaloja. Itäpuolelle Rastaalantien varteen on 2000-luvulla rakennettu IV-kerroksisia asuinkerrostaloja, joista pohjoisimmissa osa julkisivuista on V-kerroksisia. Alueen välittömässä läheisyydessä on päivittäistavarakauppa ja polttoaineen jakeluasema. Suunnittelualueelle leviää Rastaalantien tieliikennemelua. Korttelin tontin 1 omistaa Karakallion Huolto Oy. Muutoin kaavaalue on Espoon kaupungin omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa Karakallion pohjoispuolella kulkee moottoriväylä- (Kehä II jatke) sekä sen kanssa samansuuntaiset viheryhteystarpeen ja pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin merkinnät. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty valtuustossa , saanut lainvoiman ) alue on varattu asuntoalueeksi, joka kuuluu ryhmään Nykyisellään säilyvät alueet. Niitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Yleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen, jonka ohella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu ja sen suuntainen sijainniltaan ohjeellinen virkistysyhteys. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Alueella on voimassa kolme asemakaavaa: Karakallio II (vahvistettu ), Kortteli 57035:n asemakaava ja asemakaavan muutos kortteleissa ja sekä jalankulku- ja puistoalueella (vahvistettu ) ja Karakallio II, muutos (hyväksytty ).

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 110 Asemakaavoissa alueelle on osoitettu toimisto-, työpaikka- ja huoltorakennusten korttelialue (KTH), puistoaluetta (VP) ja luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL) sekä katualuetta. KTH-korttelialueen rakennusoikeus on määritelty tehokkuuslukuna e = 0.4. Lisäksi autonsäilytyspaikan rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta 300 k-m 2. Autopaikkavaatimus on 1 ap / 50 k-m 2. Korttelialueelle on merkitty maanalaiselle johdolle varattu alueen osa. Maanpinnan likimääräiseksi korkeusasemaksi korttelialueella on merkitty + 36,25 (N60). Ajoneuvoliittymän järjestäminen Rastaalantieltä on kielletty. Korttelialueen eteläpuolelle on osoitettu Sääksipolku -niminen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, joka johtaa Rastaalantien alittavalle jalankulku- pyörätielle (Sääksiportti). Kalasääksentien katualueelle on merkitty maanpinnan likimääräiset korkeusasemat (+ 35,25; + 36,25 ja + 38,25). Kalasääksentien, Karakalliontien risteysalueen, KTH - korttelialueen ja lounaisen puistoalueen toteutus ei vastaa voimassa olevaa asemakaavaa. Kevyen liikenteen alikulkua ei ole toteutettu. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävänäoloaikana jätettiin 5 muistutusta ja saatiin 6 lausuntoa ja 2 kannanottoa. Pääpaino muistutuksissa esitetyssä kritiikissä kohdistui asuinkerrostalojen kokoon ja varjostushaittaan. Huoltotoimintaa ei pidetty paikalle sopivana ja liikennehaitoista oltiin huolissaan. ELY-keskus esitti täsmennyksiä melua koskeviin määräyksiin. Caruna pyysi varaamaan tilan puistomuuntamolle. Tilat ja alueet -yksikkö painotti Rastaalantien alikulun toteuttamisen tärkeyttä. Kaavaa on tarkistettu nähtävänäolon jälkeen seuraavasti: - Asuinkerrostaloja on siirretty etäämmälle toisistaan varjostushaitan vähentämiseksi. Tästä on seurannut, että kaava-aluetta on koilliskulmassa suurennettu pelastusreittiin liittyvän tikasauton nostopaikan verran (180 m 2 ). - Keskimmäistä rakennusta on madallettu yhdellä kerroksella. - Rakennusten itäjulkisivuille on lisätty koko julkisivun mittainen yhden kerroksen sisäänveto. - Maanpinnan likimääräisen korkeusaseman merkintöjä on tarkistettu, jotta rakennuksia voidaan sovittaa maastoon paremmin. - Rakennusalakohtaisia kerrosaloja on tarkistettu; kokonaiskerrosala on pysynyt samana. - Leikki- ja oleskelualueita on siirretty. - Meluselvitys on päivitetty vastaamaan tehtyjä rakennusalojen muutoksia. Päivitetyn meluselvityksen ja ELY-keskuksen lausunnon perusteella on tarkistettu melua koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Leikki- ja oleskelualueiden melusuojausta on parannettu.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / LPA-korttelialueelle on lisätty muuntamon rakennusala. - Kaavamääräyksiin on lisätty velvoite rakentaa kattoterasseja. - Kaavamääräyksiin on lisätty mahdollisuus vähentää pysäköintipaikkoja 20 %, mikäli tontille tulee Espoon kaupungin tuettuja vuokra-asuntoja. - KTY-korttelialueen rakennusalaa on siirretty ja pohjoisosaan osoitettu puin ja pensain istutettava alueen osa. - Lisätty avovarastointikielto. - Pihoja ja niiden käyttöä koskevia kaavamääräyksiä on täsmennetty pihan vehreyden ja toiminnallisuuden parantamiseksi. - On tehty teknisiä tarkistuksia kaavakartalle. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Karakallion viimeaikainen täydennysrakentaminen on mahdollistanut kaupunginosan asukasmäärän pysymisen noin asukkaan tasolla, mutta asukasmäärä ei ole riittänyt tukemaan palveluiden säilymistä. Kaava-alueella on nykyisin työpaikkatoimintaa ja muutoksen tavoitteena on jatkossakin mahdollistaa toimitilatyöpaikkojen sijoittuminen alueelle. Kaavamuutosalueen kaupunkirakenteellinen sijainti on luonteva tehostavan täydennysrakentamisen paikka. Alue sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen lähelle. Melusuojauksen sisältävällä kaavaratkaisulla voidaan liikennemelulle alttiille alueelle sijoittaa asumista. Bertta-konsepti Kaavamuutosehdotus on suunniteltu toteutettavaksi Bertta-konseptilla. Bertta-kerrostaloissa lähtökohtana on hyödyntää pieniä rakennuspaikkoja sijoittamalla autopaikat rakennuksen alakerroksiin ja mitoittaa rakennuksen runko tämän mukaan. Asuntojen kohtuuhintaisuuteen pyritään kahdeksan kerroksisella keskikäytäväratkaisulla, jossa yhdellä hissillä palvellaan kerrostasanne tehokkaasti. Rakennukset hyötyvät rinnemaastosta, jossa pysäköintikerroksiin voidaan järjestää ajoyhteys ilman merkittäviä ramppeja. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 1,7 ha ( m 2 ). Siitä noin 0,52 ha on uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), noin 0,23 ha toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), noin 0,24 ha asumista

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 110 palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH), noin 0,11 ha autopaikkojen korttelialuetta (LPA), noin 0,07 ha puistoa (VP) ja noin 0,56 ha katualuetta. Kaava-alueen yhteenlaskettu kerrosala on k-m 2, mikä vastaa aluetehokkuutta ea = 0.7. Uuden asuinrakentamisen rakennusoikeus k-m 2. Asuinkerrostalojen ja sitä palvelevan yhteiskäyttöisen korttelialueen korttelitehokkuus on noin ek = Uusi asuinkerrosala vastaa noin 220 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas). Kaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa on 162 asuntoa. Toimitilarakennusten rakennusoikeus on k-m 2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Kortteliin osoitettu uusi asuinkerrostalojen korttelialue on jaettu kolmeksi ohjeelliseksi tontiksi, joille on esitetty kolmen asuinkerrostalon rakennusalat. Kerrostalot on sijoitettu siten, että naapurustolla säilyy näkymiä talojen väleistä eikä Kalasääksentielle muodostu suljettua katukuilua. Rakennusmassoja on jäsennöity ja sovitettu ympäristöönsä erilaisilla enimmäiskerrosluvuilla. Rakennuksissa on IV - VIII- kerroksisia osia. Pohjoisimman ja eteläisimmän kerrostalon päämassan suurin sallittu kerrosluku on VIII, keskimmäisen VII. Itä- ja länsijulkisivut ovat pitkältä osalta päämassaa kerroksen matalampia ja lisäksi koillis- ja lounaiskulmat kaksi- tai kolme kerrosta päämassaa matalampia. Kerrostalojen julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita kiviainespintoja, tehosteena voidaan käyttää myös muita materiaaleja ja värejä. Kerrostalojen ylimmän kerroksen tulee julkisivukäsittelyltään ja - jäsentelyltään erota peruskerroksista. Pysäköintitilojen julkisivut tulee toteuttaa rakennuksen pääjulkisivun laatutason mukaisena. Talousrakennusten kattopinnat tulee toteuttaa hulevesiä viivyttävänä ja haihduttavana kattorakenteena. Melusuojaustoimenpiteenä on määrätty parvekkeet lasitettaviksi. Tietyillä osilla julkisivuja parvekerakenteille on lisäksi annettu äänitasoerotus, joka tulee saavuttaa. Piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi eikä asuinkerrostalojen, asumista palvelevan yhteiskäyttöisen korttelialueen ja autopaikkojen korttelialueiden välisiä tontinrajoja ei saa aidata. Pihan yleisilmeen tulee olla vehreä. Kalasääksentien puoleisille V- ja VIkerroksisten rakennusalojen kattotasanteille tulee rakentaa kattoterasseja asukkaiden yhteiskäyttöön. Rastaalantien puoleiselle sivulle sekä eteläosaan on rakennettava melueste, jonka tulee olla pääosin kiviaineista. Melueste tulee jäsennöidä läpinäkyvin osin, pintakäsittelyin sekä muuriin liittyvin istutuksin. Maastoa joudutaan muokkaamaan ja kaavassa on osoitettu maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Meluesteet, pengerrykset ja tukimuurit tulee toteuttaa korkeatasoisesti yhtenäisen pihasuunnitelman mukaan. Asuinkerrostalojen korttelialueen yhteenlaskettu kerrosala on k-m 2.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 110 Kaavaa toteutettaessa nykyinen huoltorakennus puretaan. Huoltorakennuksen tontilla saattaa esiintyä maaperän pilaantuneisuutta ja kaavassa määrätään maaperä tutkittavaksi ja tarvittaessa puhdistettavaksi. Kaavamuutoksessa annetaan lisäksi määräyksiä mm. lisärakennusoikeuksista, pysäköinnistä, ilmanvaihdon tuloilman otosta ja hulevesistä. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue palvelee viereistä asuinkerrostalojen korttelialuetta. Korttelialueet liittyvät toisiinsa ja niiden piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Asuinkerrostalojen, asumista palvelevan yhteiskäyttöisen korttelialueen ja autopaikkojen korttelialueiden välisiä tontinrajoja ei saa aidata. AH-korttelialueen kautta on osoitettu ajoyhteydet asuinkerrostalojen alimpiin kerroksiin suunniteltuihin pysäköintitiloihin siten, että kulku asunnoista leikki- ja oleskelualueille voidaan järjestää risteämättä ajoyhteyden kanssa. Osalle Kalasääksentien puoleista rajaa tulee rakentaa pääosin kiviaineinen melueste, joka suojaa erityisesti AHkorttelialueelle sijoitettuja leikki- ja oleskelualueita. Korttelialueelle saa rakentaa muuriin yhdistettyjä talousrakennuksia yhteensä enintään 80 k-m 2 :n verran. Talousrakennusten kattopinnat tulee toteuttaa hulevesiä viivyttävänä ja haihduttavana viherkattorakenteena. Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina on istutettava ja pihan yleisilmeen tulee olla vehreä. Leikki- ja oleskelualueet tulee erottaa pensasistutuksin liikennöitävistä alueen osista. Maantasoon sijoitettavat pysäköintipaikat tulee jäsennellä istutuksin. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Autopaikkojen korttelialueelle saa sijoittaa asuinkerrostalojen korttelialueen autopaikkoja. Korttelialueelle saa rakentaa II tasoisen pysäköintilaitoksen. Korttelialueelle on osoitettu rakennusalat talousrakennukselle ja muuntamolle sekä asuinkerrostalolle johtava jalankululle varattu alueen osa. Talousrakennus on viitesuunnitelmissa osoitettu asuinkerrostalojen käyttöön; kaavamääräyksellä on sallittu esimerkiksi jätehuoltotilojen sijoittaminen kiinteistöjen välisin sopimuksin toiselle tontille. Maantasoon sijoitettavat pysäköintipaikat tulee jäsennellä istutuksin. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Kalasääksentien länsipuolelle Karakalliontien kulmaukseen nykyiselle pysäköintikentälle on sijoitettu toimitilarakennusten korttelialue. Rakennusoikeutta on osoitettu k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennus sijoittuu Kalasääksentien puolella samaan linjaan kuin pohjoispuoleinen asuinkerrostalo. Julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita kiviainespintoja, joissa voidaan käyttää tehosteena myös muita materiaaleja ja värejä. Autopaikat ja huoltokalusto sijoittuvat pysäköimispaikalle (p), joka rajataan katukuvaa huolittelevalla ja kulkemista ohjaavalla muurilla. Korttelinosan olemassa olevan

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 110 asuinkerrostalon puoleiselle pohjoissivulle on osoitettu puilla ja pensailla istutettava alueen osa. Maantasoon sijoitettavat pysäköintipaikat tulee jäsennellä istutuksin. Puisto (VP) Karakalliontien varren puustoinen osa-alue, joka luontevasti liittyy Poutahaukanpolun länsipuoleiseen Sääksipuistoon, on osoitettu puistoksi. Katualueet Voimassa olevan asemakaavan jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue, Sääksipolku, ja Karakalliontien eteläpuoleinen pieni luonnonmukaisena säilytettävä puistoalue (PL) muutetaan Karakalliontien katualueeksi. Luonnonmukaisena säilytettäväksi kaavoitettu puistoalue on nykyisellään huoltoasematonttia reunustavaa piennaraluetta, jota ei käytännössä voida säilyttää luonnonmukaisena. Katusuunnitelmissa määritellään katualueen sisäinen toiminnallinen jako jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja ajoneuvoliikenteen kesken. Jalankulku- ja pyöräily-yhteys on tarkoitus säilyttää Karakalliontien varressa. Kalasääksentien katualuetta muutetaan vastaamaan toteutunutta, nykyistä katulinjausta. Kalasääksentien ja Karakalliontien katualuerajauksia on tarkistettu. Katualueessa on varauduttu Rastaalantien alikulun toteuttamiseen. Korkeusmerkinnät on kaavasta poistettu; Kalasääksentien tasausta on suunniteltu loivennettavaksi. Kadun tasaus suunnitellaan tarkemmin katusuunnitelmassa. Liikenne Kaavamuutosalueen ja sen läheisyyden liikennejärjestelyitä on tutkittu kaavatyön yhteydessä. Liikennejärjestelyihin on esitetty liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Kalasääksentien yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä on suunniteltu levennettäväksi 3,5 metriseksi ja kadun tasausta on suunniteltu loivennettavaksi, jotta esteettömyyden perustaso täyttyy. Lisäksi Kalasääksentien katualueelle on suunniteltu yleisiä pysäköintipaikkoja vierailijoita varten. Kalasääksentien parantaminen ei vaadi Kalasääksentien katualueen muuttamista asemakaavassa, vaan parantamistoimet voidaan toteuttaa voimassa olevan asemakaavan katualueella. Karakalliontien ajorataa on siirretty hieman etelämmäksi, jolloin bussipysäkille ja sen ohittavalle yhdistetylle jalankulku- ja pyörätielle on saatu enemmän tilaa. Kalasääksentien liittymän kohdalle Karakalliontien ylittävä suojatielle on suunniteltu keskisaareke, jolloin kadun ylitys helpottuu ja turvallisuus paranee. Rastaalantien alikulun toteuttamismahdollisuudet on varmistettu. Liikennejärjestelyiden parantaminen vaatii katusuunnitelmien laatimisen.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 110 Uuden maankäytön aiheuttama liikennemäärän lisäys on alhainen suhteessa katuverkon muuhun liikenteeseen. Uuden maankäytön liikennetuotos on arvioitu olevan alle 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen 2035 mukaan Rastaalantien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa, Karakalliontien noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kalasääksentien ajoneuvoa vuorokaudessa. Toimivuustarkastelujen (WSP ) mukaan uusi maankäyttö ei muodosta ongelmaa läheisen katuverkon liikenteen toimivuudelle. Palvelutaso Karakalliontien ja Kalasääksentien sekä Karakalliontien ja Rastaalantien liittymissä pysyy hyvänä lukuun ottamatta aamuhuipputuntia vuonna 2035, jolloin Karakalliontien ja Rastaalantien liittymän palvelutaso on tyydyttävä. Rastaalantien ja Rastaspuistontien liittymän palvelutaso heikkenee vuoden 2035 tilanteessa ja palvelutason parantamiseksi liittymään suositellaan valo-ohjausta. Palvelutason heikkeneminen johtuu suureiksi osaksi liikenteen yleisestä kasvusta. Nähtävänäolon jälkeen on tehty liikenteellisiä lisätarkasteluja, joissa on huomioitu Karakallion täydennysrakentamissuunnitelma mukaan lukien päiväkodin laajennus. Lisätarkastelujen mukaan liikenteen toimivuus on erittäin huono kaiken täydennysrakentamissuunnitelman mukaisen rakentamisen toteuttamisen jälkeen. Parannustoimenpiteiden ja liittymien valo-ohjauksen jälkeen liikenteen toimivuus voidaan kuitenkin turvata. Pysäköinti Autopaikkojen vähimmäismäärät: - AK-korttelialueella 1 ap / 85 k-m 2 (eli yhteensä 125 ap), kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. - KTY-korttelialueella 1ap / 50 k-m 2 (eli yhteensä 23 ap). Jos tontilla on Espoon kaupungin tuettuja vuokra-asuntoja, sen pysäköintipaikkojen määrää voidaan vähentää 20 %. KTY-korttelialueella vaadituista autopaikoista on rakennettava vähintään kaksi liikkumisesteisen autopaikkaa ensimmäistä 50 autopaikkaa kohden, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Asumisen osalta liikkumisesteisten autopaikkojen vähimmäisvaatimukset tulevat Espoon rakennusjärjestyksestä, jonka mukaan asuinrakennusten korttelialueella tulee rakentaa vähintään yksi liikkumisesteisen autopaikka 30 autopaikkaa kohden. Liikkumisesteisten autopaikat tulee sijoittaa niiden käytettävyyden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Yleistä pysäköintiä, joka palvelee muun muassa alueella vierailevia, on mahdollista toteuttaa Kalasääksentien katualueelle kadunvarsipysäköintinä. Yleistä pysäköintiä tulee toteuttaa alueelle ohjeen mukaan 1 ap / k-m 2, mikä tarkoittaa autopaikkaa. Suunnitelmassa on esitetty kadunvarteen 16 autopaikkaa, jotka palvelevat sekä uutta maankäyttöä, että jo olemassa olevaa maankäyttöä.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 110 Polkupyörien vähimmäismäärät: - AK-korttelialueella 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Normin 1 pp / 30 k-m 2 mukaisten pyöräpaikkojen (354 pp) tulee olla katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. - KTY-korttelialueella 1 pp / 80 k-m 2 eli yhteensä 15 pyöräpaikkaa. Vähintään puolet pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset ja suunnitelmat Kaavatyön yhteydessä on laadittu viitesuunnitelmat (Optiplan Oy , Arkkitehtitoimisto Eero Korosuo Ky , tarkistettu ) ja korttelisuunnitelma (Optiplan Oy ) sekä seuraavat selvitykset: - Luontoselvitys Espoon Karakallion asemakaava-alueilla vuonna 2015 (Ympäristötutkimus Yrjölä ) - Maaperäolosuhteet, alustava hulevesisuunnitelma (Geotek Oy ) - Karakallion täydennysrakentaminen, liikenteen toimivuustarkastelut sekä toimenpidetarkastelut, WSP Finland Oy, Kalasääksentien parantamissuunnitelma ja Rastaalantien alikulkuvaraus (WSP ) - Rastaalantien alikulku, alikulkusuunnitelman tarkentaminen yleissuunnitelmatasoiseksi (WSP ) - Karakalliontien alikulku ja Kalasääksentie, alustava johtosiirtotarkastelu (WSP ) - Tieliikenteen meluselvitys, Karakallion Bertat (Akukon ) - Varjoanalyysi, animaatiot, (Optiplan , , ) - Varjostustutkielmat (Optiplan ) Meluselvityksen (Akukon Oy, ) mukaan asuinkorttelin Rastaalantien ja Karakalliontien puolelle sekä osalle Kalasääksentien puoleista rajaa tarvitaan noin 1,2-2,1 m korkuinen melueste, jotta leikki- ja oleskelualueilla saavutetaan melutasojen ohjearvot. Meluselvityksen mukaan kaavassa osoitetuille leikki- ja oleskelualueille ei esitetyt meluesteet toteutettuna ulotu ohjearvoja ylittävää liikennemelua. Lisäksi selvityksen mukaan parvekkeet täytyy lasittaa. Osalla pohjois- ja itäjulkisivuja parvekkeiden lasituksen ääneneristävyys tulee olla vähintään 12 db. Uudet rakennukset toimivat meluesteinä Kalasääksentien länsipuolella olemassa olevien asuinrakennusten kohdalla. Meluselvityksen mukaan KTY-korttelialueelle suunnitellun Karakallion Huollon huoltoliikenne ei vaikuta melutasoihin Kalasääksentien varrella olevien rakennusten

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 110 kohdalla. Selvityksen mukaan uusi rakentaminen ei vaikuta Rastaalantien itäpuolelle kohdistuviin melutasoihin. Kalasääksentien puolella julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melutasot pienentyvät kaavan toteuttamisen myötä nykytilanteeseen verrattuna. Rakennukset ovat vähintään noin 10 m päässä Rastaalantien ajoradan reunasta. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ilmanlaatuvyöhykkeiden minimiarvot täyttyvät. Rakennuksien tuloilman suodatukseen ja sijoitteluun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota liikenteen aiheuttamisen epäpuhtauksien takia. Leikki- ja oleskelualueet sijaitsevat yli 33 m päässä Rastaalantien ajoradasta ja niiden osalta täyttyy ilmanlaatuvyöhykkeiden suositusetäisyys. Kaavamääräyksissä on huomioitu melu- ja ilmanlaatuasiat. Asuinkerrostalojen korttelialueen ja katualueen aluevarauksessa on varauduttu Rastaalantien alikulkuun. Hulevesistä on annettu määräyksiä, joiden mukaan hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttävällä järjestelmällä. Ratkaisuilla pyritään edistämään imeytymistä. Tavoitteena on Espoon hulevesiohjelman mukaisesti hulevesien hallinnan parantaminen, hulevesitulvien vähentäminen ja hulevesien laadun aiheuttamien haittojen ehkäisy ympäristössä Karakallion alueilta ei löytynyt erityisesti suojeltavia luontotyyppejä, lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, liito-oravaa eikä erityisesti suojeltavia lintulajeja. Luontoselvityksen perusteella mitään alueen osista ei ole tarpeen suojella kaavamuutoksissa. Riittävien viheralueiden säilyttäminen asutuksen keskellä kuuluu hyvän kaavoituksen keskeisiin periaatteisiin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta on valmisteltu Karakallion täydennysrakentamisselvitys (Tengbom Eriksson arkkitehdit ). Selvityksessä on kokonaisvaltaisesti tarkasteltu Karakallion täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa selvityksen kanssa. Maaperän pilaantuneisuus Huoltotontilla sijainneiden öljysäiliöiden vuoksi kaavassa on velvoitettu ennen rakentamista selvittämään maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja tarvittaessa puhdistamaan maaperä. Kaavatalous Kaava-alue on suurimmaksi osaksi Espoon kaupungin omistuksessa. Kaavan aiheuttamat kustannukset koostuvat pääsääntöisesti katulinjauksiin sekä tulevaan alikulkuun liittyvistä töistä. Kaavan tulot koostuvat tontinmyynti- ja alueidenvaihtotuloista. Espoon kaupungin kannalta tulot ylittävät kustannukset, joten hanke on kaavataloudellisesti positiivinen.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 110 Päätöshistoria Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelman on laatinut Optiplan Oy. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Karakallio II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karakallio II - Karabacka II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6981, joka käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueet 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Harriet Klar-Kristolan kannattamana, että asemakaava laitetaan nähtäville seuraavin lisäpäätöksin: Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että ennen tämän asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta lautakunnan käsiteltäväksi valmistellaan Karakallion täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, jonka valmistelu on tarpeen tehdä hyvässä yhteistyössä mm. alueen asukkaiden, asuntoyhtiöiden ja lautakunnan kanssa. Yleissuunnitelman osana tarkastellaan myös meluntorjunnan tarpeita ja toteutustapaa. Karakallio kaipaa elinympäristön ja olemassa olevan rakennuskannan osittaista uudistamista ja täydentämistä, jotta alueen elinvoimaisuus saadaan paranemaan siksi yleissuunnitelman laadintaa ja muita toimenpiteitä on syytä kiirehtiä. Yleissuunnitelmasta voi aiheutua tähän asemakaavaan merkittäviäkin muutostarpeita.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 208 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 110 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotto ja mielipiteet on annettu Karakallio II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karakallio II - Karabacka II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6981, joka käsittää korttelin sekä katu- ja virkistysalueet 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että ennen tämän asemakaavan seuraavaa käsittelyvaihetta kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi valmistellaan Karakallion täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, jonka valmistelu on tarpeen tehdä hyvässä yhteistyössä mm. alueen asukkaiden, asuntoyhtiöiden ja lautakunnan kanssa. Yleissuunnitelman osana tarkastellaan myös meluntorjunnan tarpeita ja toteutustapaa. Karakallio kaipaa elinympäristön ja olemassa olevan rakennuskannan osittaista uudistamista ja täydentämistä, jotta alueen elinvoimaisuus saadaan paranemaan siksi yleissuunnitelman laadintaa ja muita toimenpiteitä on syytä kiirehtiä. Yleissuunnitelmasta voi aiheutua tähän asemakaavaan merkittäviäkin muutostarpeita. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / / Ymmersta, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 55. kaupunginosa Sepänkylä Valmistelijat / lisätiedot: Minna Valtonen, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Ymmerstan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Ymmersta - Ymmersta asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7013, 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue , 3 pyytää asemakaavasta / asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Ymmersta, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 4 Ymmersta, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Ymmersta, tapahtumaluettelo - Ymmersta, kaavamääräykset - Ymmersta, kaavakartta - Ymmersta, ajantasa-asemakaava - Ymmersta, havainnekuva 1 - Ymmersta, havainnekuva 2 - Ymmersta, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen urheiluhallitoiminnan kehittämistarpeiden toteuttaminen laajentamalla

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 110 tonttia / 1 koilliseen Paul Olssonin puistoalueen puolelle sekä nostamalla tontin rakennusoikeutta. Tontin pinta-ala on m² ja nykyisessä asemakaavassa tontin rakennusoikeudeksi on osoitettu k-m². Rakennusoikeus kasvaa asemakaavan muutoksella k-m² ja tontin pinta-ala tulee kasvamaan noin m². Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Ymmersta - Ymmersta, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7013, käsittää korttelin ja asemakaavan mukaista puistoaluetta tilasta , 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Kaavamuutosalueen omistaa Kauniaisten kaupunki. Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä vuonna 2009 valmistunut liikuntahallirakennus. Liikuntahallirakennus sijoittuu asemakaavassa urheilurakennusten korttelialueelle KU. Korttelialuetta ympäröi idässä ja etelässä puistoalue, Paul Olssonin puisto. Pohjoisessa ja lännessä korttelialuetta ympäröivät asemakaavan mukaiset katualueet (Ullanmäentie ja Ristihaantie). Ristihaantieltä ja Ullanmäentien kiertoliittymän kautta on järjestetty ajoliittymät liikuntahallille.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 110 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa tontti / 1 sijoittuu asuinpientaloalueelle (A). Tontin koillispuolella sijaitsee virkistysalue (V). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa ensimmäinen asemakaava Ymmersta, joka on saanut lainvoiman Tontti / 1 on asemakaavassa osoitettu urheilurakennusten korttelialueeksi KU. Kiinteistöllä on asemakaavan mukaista puistoaluetta VP-1.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 110 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin 6 kappaletta. Lausuntoja saatiin 1 kappale. Mielipiteissä nousi esiin kaavamuutoksesta aiheutuvat liikennevaikutukset alueella. Liikuntahallin laajennuksen myötä autoliikenne lisääntyy alueella. Lisääntyvä liikenne lisäisi liikennettä myös Ristihaantieltä Ersintien kautta Kauniaisiin. Lisäksi Paul Olssonin puistoalue koettiin tärkeäksi lähivirkistysalueeksi asukkaille. Lausunto tuli Kauniaisten kaupungilta. Lausunnossaan Kauniaisten kaupunki toteaa hankkeen olevan liikenteellisesti edullisella paikalla sekä tukevan alueen kehitystä. Lisäksi lausunnossa todetaan kaupungin lähtökohtana olevan se, että asemakaavan toteuttaminen ei saa edellyttää maankäyttö- tai kunnallisteknisiä sopimuskorvauksia, koska kyseessä on vuokratontti. Mielipiteissä pidettiin tärkeänä Paul Olssonin puistoaluetta, jolloin kaavarajausta pienennettiin puistoalueen osalta. Lisäksi Ristihaantieltä kulkeva ajoliittymä liikuntahallin tontille poistetaan. Käynti tontille tapahtuu kahdesta liittymästä Ullanmäentieltä. Toinen liittymä ohjautuu liikuntahallirakennuksen alaiseen pysäköintihalliin ja toinen liittymä kulkee tontille Ullanmäentien kiertoliittymän kautta. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella nykyinen urheilurakennusten korttelialue KU muutetaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YU-1. Kortteliin saa rakentaa urheiluhallin toimintaa tukevia liike- ja kahvilatiloja. Korttelia laajennetaan koilliseen puistoalueelle maantasopysäköintiä varten. Asemakaavan muutoksella poistetaan Ristihaantieltä ajoyhteys tontille. Ullanmäentien kautta mahdollistetaan kaksi ajoliittymää tontille. Ensimmäinen liittymä on suunniteltu palvelemaan kulkua liikuntahallirakennuksen laajennusosan alle olevaan maanpäälliseen pysäköintihalliin. Toinen liittymä mahdollistetaan kulkemaan korttelin pohjoispuolelta Ullanmäentien kiertoliittymän kautta. Asemakaavan mukaisen Ullanmäentien katualueen loppuosasta on tehty katusuunnitelma ja katualueen rakennustyöt on alueella saatu valmiiksi. Korttelialueet Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, YU-1 Urheilurakennusten korttelialue KU muutetaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YU-1, jolle saa sijoittaa urheilutoimintaa tukevia liike- ja kahvilatiloja. Urheiluhallirakennuksen laajennus tehdään kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi. Urheiluhallin kerrosluku on kolme.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 110 Väestönsuoja-, tekniset ja huoltotilat sekä maanpäällinen pysäköintihalli saadaan rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Auto- ja pyöräpaikkanormeihin ei vaikuta rakennusoikeuden lisäksi sallittujen tilojen kerrosala. Maanpäällinen pysäköintihalli sijaitsee liikuntahallirakennuksen laajennusosan alla. Liikuntahallirakennusta palveleva toinen pysäköintialue sijaitsee tontin koillisosassa avonaisena maantasopysäköintialueena. Jätehuoltotilat tulee kattaa ja rajata muusta ympäristöstä seinällä, muurilla, aidalla tai vastaavalla rakenteella siten, että kokonaisuus on kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Urheiluhallirakennuksen julkisivuja tulee jäsennellä siten, että rakennuksesta tulee kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja ympäristöön sopeutuva. Rakennusmassaa tulee sovittaa ympäristöönsä istutuksin tai köynnösverhoiluin. Uudisrakentamisen osalta tulvakorko on Korttelialueen tulvakoron määrittämisessä on varauduttu Ullanmäentien toimimiseen alueellisena tulvareittinä. Korttelialueelle ei saa rakentaa maanalaisia rakenteita tai tiloja vaikeasti rakennettavan maaperän vuoksi. Geoenergiakaivoja on kuitenkin mahdollista sijoittaa tontin koillispuoleiselle rajalle virkistysaluetta vasten. Urheiluhallin kattopinta-alaa on mahdollista hyödyntää viherkattona ja aurinkoenergian tuotantoon. Virkistysalueet Paul Olssonin puistoalue pienenee muutoksessa hieman, kun liikuntahallin korttelialuetta laajennetaan noin m² koilliseen nykyisen liikuntahallikorttelin suuntaisesti Paul Olssonin puistoalueelle. Muutoksella ei osoiteta uusia virkistysalueita. Liikenne Ullanmäentien jatko on rakennettu syksyllä Katu on rakennettu päättymään suunnittelualueen itärajan tuntumaan. Ullanmäentien katualueen jatkeeksi on osoitettu suojaviheralueelle (EV) ajoyhteys, joka palvelee osittain uutena yhteytenä koirapuistoa ja viljelypalstoja. Ullanmäentien ja Ristihaantien liittymään on toteutettu yksikaistainen ja kolmihaarainen kiertoliittymä. Ullanmäentien itäpäässä, suunnittelualueen koillispuolella on henkilöautoille mitoitettu kääntöpaikka. Pysäköintiä on rakennettava seuraavasti: Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - Urheilu- ja liikuntapaikat 1 ap / 150 k-m². - Liiketilat 1 ap / 50 k-m²

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 110 Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: - Urheilu- ja liikuntapaikkoja varten on toteuttava vähintään 60 polkupyöräpaikkaa. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee toteuttaa runkolukittavina ja katetussa tilassa. - Liiketilat 1 pp / 40 k-m², joista puolet toteutettava katetussa tilassa. Yleiseen pysäköintiin on varattu Ullanmäentiellä kadunvarsipysäköintiä. Ullanmäentien kadunparantamisen yhteydessä uudelle Ullanmäentien jatkeelle suunnittelualueen pohjoispuolelle on osoitettu lisää kadunvarsipaikkoja. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Ympäristövaikutusselvitys (ja energiahuolto) Toteutuessaan asemakaavan muutos parantaa Ymmerstan alueen liikunnallisia palveluita. Yhdyskuntarakenne tiivistyy Koivuhovin aseman ympäristössä Asemakaavamuutos lisää korttelissa sijaitsevan liikuntahallin kerrosalaa ja palveluita, joten alueen liikenne tulee jonkin verran kasvamaan. Liikenteen kasvu ei kuitenkaan ole niin isoa, että sillä olisi vaikutusta alueen liikenneverkkoon tai liikenneturvallisuudelle. Hanke sijaitsee Ymmerstan aseman välittömässä läheisyydessä. Kaavamuutoksella tonttiliittymä Ristihaantieltä poistetaan ja kaikki ajoyhteydet järjestetään uudelta Ullanmäentien jatkeelta. Puistoalue pienenee hieman laajennuksen myötä, mutta sillä ei ole oleellista vaikutusta puiston käytettävyydelle. Asemakaavan muuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, luontoon ja maisemaan. Kaavahanke sijaitsee kaukolämpöverkoston ääressä ja nykyinen osio liikuntahallista on liitetty osaksi kaukolämpöverkkoa. Alueen itäpuolella on maaperältään hyvin maalämmön ja -kylmän tuotantoon soveltuvaa kallioperää, jota voitaisiin hyödyntää energiantuotannossa. Hanke soveltuu erinomaisesti myös aurinkoenergiantuotantoon sekä aurinkosähkön että aurinkolämmön osalta, sillä kohteessa tarvitaan paljon sähköä myös valoisaan aikaan esimerkiksi ilmastointiin ja valaistukseen. Myös lämmintä käyttövettä kuluu pesutiloissa. Hankkeen kattopinta soveltuu aurinkoenergialaitteiston asennukseen, sillä rakennusmassa on suunnattu kaakkoon eikä sille muodostu merkittäviä varjostuksia lähiympäristöstä.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 209 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 110 Kaavataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä kaavataloudellisia vaikutuksia. Se ei aiheuta kaupungille menoja eikä hanke tuo tuloja. Ullanmäentien katualueen jatke on jo rakennettu kaupungin toimesta, jolloin tällä kaavamuutoksella ei ole vaikutusta kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Myös kaavahankkeen arvonnousu on pieni asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen verrattuna. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - vastineet mielipiteiden jättäneille - Ympäristökeskus - Tonttiyksikkö - Helsingin seudun liikenne / kirjaamo - Kauniaisten kaupunki - HSY Vesi - Elisa Oyj - Fortum Power and Heat Oy - Liikennevirasto / kirjaamo - Caruna Espoo Oy - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Kaupunkitekniikan keskus - Espoon kaupunginmuseo

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / / Maarinaukio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 10. kaupunginosa Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Espoon Raide-Jokerin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Maarinaukio - Marplatsen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6952, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Stefan Ahlman ehdotti jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen kannattamana, että: KL-1-kaavamääräys muutetaan; 1. vähittäiskaupan enimmäispinta-ala muutetaan 500 k-m 2 :ksi 2. poistetaan opiskelija-asuminen Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen kannattamana, että: Päätösklemmin 2 loppuun lisätään: siten rajattuna, että nähtäville menevät ne osat, jotka koskevat katualueita ja Raide-Jokerin vaatimia muutoksia. Korttelialueiden käyttötarkoituksen muutokset sekä lisärakennusoikeus tuodaan valmisteluun erikseen laajemman alueen kokonaisuuden tarkastelun myötä. Jäsen Seppo Salo ehdotti jäsen Kimmo Oilan kannattamana, että toimistotilojen autopaikkanormi muutetaan muotoon 1 ap / 50 k-m 2.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 110 Jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Kai Lintusen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Maarinaukio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 6 Maarinaukio, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Maarinaukio, tapahtumaluettelo - Maarinaukio, kaavamääräykset - Maarinaukio, kaavakartta - Maarinaukio, ajantasa-asemakaava - Maarinaukio, havainnekuva - Maarinaukio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Kaavamuutosalue käsittää neljä korttelia niiden välisine katuineen. Tavoitteena on muuttaa nykyisiä asemakaavoja siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus sijoittuu katualueelle ja samalla Maarintien katualueella oleva liito-oravayhteys säilyy. Korttelien ja koko ja muoto muuttuvat katujen leventämisen takia, mutta käyttötarkoitus, rakennusoikeus ja kerrosluvut pysyvät ennallaan. Toimistorakennusten kortteliin sallitaan pääkäyttötarkoituksen lisäksi julkisia ja yksityisiä palveluja. Korttelin pääkäyttötarkoitus muuttuu toimisto- sekä korkeakoulun ja tutkimuslaitosten rakennusten korttelialueesta hotelli- ja huoneistohotellirakennusten korttelialueeksi. Korttelin rakennusoikeus nousee k-m 2. Kaupunginhallitus päätti , että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen. Viranomaisneuvottelu Raide-Jokeriin liittyvistä asemakaavoista Espoossa on pidetty Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Raide-Jokeria varten laadittavat asemakaavat ja asemakaavanmuutokset kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelmaan 2016.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi , ohjeena koskien Raide-Jokerin jatkovalmistelua tekniselle toimialalle: Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää teknisen keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, esimerkiksi Vermontie / Ravitiealueen, Alberganesplanadin ja Laajalahden pohjoisosan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esiteltiin Raide-Jokerin suunnitelmia Hankesuunnitelma on tehty vuoden 2015 aikana ja hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa Espoon kaupunginhallitus hyväksyi yhteistyösopimuksen Raide- Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena.

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 110 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Maarinaukio - Marplatsen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6952, käsittää korttelit 10037, 10055, 10056, korttelin tontin 2 sekä katu-, liikenne ja puistoaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Maanomistus Maarinsolmuun rajautuva kortteli ja sitä ympäröivät puisto- ja katualueet ovat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Technopolis Oyj omistaa korttelialueet Vaisalantien itä- ja länsipuolella ja on lisäksi tehnyt Senaatti-kiinteistöjen kanssa kesäkuussa 2016 määräosakaupan koskien korttelin tonttia 2. Kaupunki omistaa osan Vaisalantiestä ja osan Maarintiestä. Alueen nykytila Kehä I:n rajautuvassa korttelissa 10037, osoitteessa Vaisalantie 2-8, toimii yrityskeskittymä Technopolis Innopoli 3, punatiilisissä 6-kerroksisissa rakennuksissa. Vaisalantien vastakkaisella puolella, rakentamattomassa korttelissa 10055, on pysäköintialue. Maarintiehen liittyvä kortteli on rakentamaton. Kevyenliikenteen väylä tulee Kehä I:n yli kaava-alueelle ja kulkee Maarinrannantien ja Maarintien eteläpuolella. Korttelin 10019

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 110 eteläosassa, Tietotien varrella on Micronovan tutkimuslaitos. Saman korttelin pohjoisosa on rakentamaton. Kaava-alueella on Otaniemen liito-orava-alueelle tärkeä kulkuyhteys. Se kulkee pohjoisesta Natura-alueen reunalta Maarintien katualueen etelälaidassa olevaa lehtipuuvyöhykettä pitkin ja jatkuu etelään kaavan ulkopuolella, korttelin tontilla 3. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa on kaavamuutosalueen kohdalle esitetty taajamatoimintojen aluetta. Korttelin eteläosa on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Jokerilinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan. Maakuntakaavassa linjaus suuntautuu Leppävaarasta Tapiolan suuntaan kun nyt kaavoitettava linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Korttelin eteläosa kuuluu Otaniemen kampusalueeseen, valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. RKY-alue rajautuu Maarinaukion kaavan eteläosaan, johon ei tule muutoksia. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) kaava-alue on kehitettävää julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Kaavan esittämät toiminnot ovat yleiskaavan mukaisia ottaen huomioon Otaniemeen laajoina aluevarauksina esitetyt PY -aluevaraukset. Pääkäyttötarkoituksen ohella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Yleiskaavan mukainen virkistysyhteys toteutuu kevyen liikenteen sillalla. Kaavalla ei muuteta korttelin eteläosaa, joka kuuluu kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Asemakaavan muutos eroaa yleiskaavasta raidelinjauksen osalta. Raide-Jokerin linjaus kulkee yleiskaavassa Leppävaarasta Tapiolaan. Raiteen sijainti kartalla on ohjeellinen, yhteys sitova. Tapiolan ja Otaniemen välinen yhteys täydentyy pian valmistuvan metroradan avulla, jolloin yleiskaavan mukainen yhteystarve toteutuu. Linjauksen siirto ei aiheuta haittaa yleiskaavassa esitetyille keskeisille maankäyttöratkaisuille tai aluevarauksille. Kaava toteuttaa valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita. Raide-Jokerikaavoilla luodaan edellytykset rakentaa joukkoliikennettä palveleva pikaraitiotie. Viranomaisneuvottelu Raide-Jokerikaavoista käytiin MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille oli varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 110 mennessä. Maarinaukion kaavaan liittyviä mielipiteitä saatiin 4 kappaletta. Kannanottoja saatiin yksi ja lausuntoja kaksi kappaletta. Maanomistajan mielipiteen mukaan jo toimivat lnnopoli-rakennukset tulevat hyötymään Raide-Jokerista, mutta koska rakentamaton tontti pienenee, tulevat tontin käyttömahdollisuudet nykyisten suunnitelmien mukaisina heikkenemään. Toisen maanomistajan mielipiteen mukaan pysäkin paikka on perusteltu. Yksityishenkilön mielipiteessä ehdotettiin tutkittavaksi Kehä I:n muuttamista kaupunkimaiseksi bulevardikaduksi, sillä se toisi mielipiteen mukaan lisää rakentamispaikkoja ja siten myös Raide-Jokerin käyttäjiä. Helsingin polkupyöräilijöiden mielipiteessä tähdennettiin sujuvan ja turvallisen polkupyöräilyn mahdollistamista suunnittelussa. Ympäristökeskuksen kannanotossa muistutettiin Natura-alueen ja liitooravien huomioimisesta. HSY:n lausunnossa muistutettiin, että kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää johtosiirtojen tarve sekä huomioida riittävät tilavaraukset nykyisille sekä siirrettäville vesihuollon putkille ja laitteille. Carunan lausunnossa tähdennettiin, että Raide-Jokerin linjaus tulee kulkemaan useissa kohdin lunastetuilla johtoalueilla, joten voimajohtojen mahdollisia siirtoja ja uusia johtoreittiä tulee miettiä yhtenä suurempana kokonaisuutena yksittäisten asemakaava-alueiden sijaan. Raide-Jokerin rakentamisen edellyttämät johtosiirrot on esitetty Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa. Periaatteena on ollut, että raiteiden alle ei jää radan suuntaisia johtoja tai putkia, mutta raiteiden alitukset sallitaan. Jatkosuunnittelun yhteydessä suunnitellaan mm. johtojen siirtojen aikataulut yhteistyössä HSY:n ja Carunan edustajien kanssa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Raide-Jokerista järjestettiin Leppävaarassa Maarinaukion kaavamuutos ei herättänyt keskustelua asukastilaisuudessa. Asemakaavan muutos Vaisalantien, Maarinrannantien ja Maarintien katualueille varataan tilaa Raide-Jokerille. Liito-oravayhteys säilyy Maarintien noin 50 metriä leveän katualueen keskellä. Samalla Maarinsolmusta tulevan Maarintien linjaus muutetaan suoremmaksi. Maarinsolmua lähinnä olevan korttelin pääkäyttötarkoitus muutetaan hotelli- ja huoneistohotellirakennuksille, joihin saa sijoittaa myös toimisto- ja liiketilaa sekä julkisia ja yksityisiä palveluja. Kortteliin saa sijoittaa enintään kerrosneliömetrin kokoisen vähittäiskaupan myymälän. Kortteliin saa sijoittaa myös polttoaineen jakeluaseman. Nykyisen kaavan mukainen rakennusoikeus, k-m 2, osoitetaan kokonaan pääkäyttötarkoituksen käyttöön. Erillisen, liike- ja aputiloja sekä pysäköintilaitoksen sisältävän rakennusalan rakennusoikeus on k-m 2. Korttelissa (Innopoli 3) mahdollistetaan nykyisten toimistojen lisäksi julkisia ja yksityisiä palvelutiloja sekä liikuntaa ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Kortteleiden ja rakennusoikeus, kerrosluvut

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 110 ja käyttötarkoitus; toimisto- sekä korkeakoulun ja tutkimuslaitosten rakennusten korttelialue, pysyvät ennallaan. Kaava-alueen kokonaispinta-ala m 2. Kaavan kokonaiskerrosala on k-m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Liikenne Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - opetus-, tutkimus- ja toimistotilat 1 ap / 200 k-m 2 - liiketilat 1 ap / 100 k-m 2 - hotelli 1 / 150 k-m 2 - opiskelija-asunnot 1 ap / 250 k-m 2 - asunnot 1 ap / 150 k-m 2 - muut palvelutilat 1 ap / 200 k-m 2 Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään seuraavasti: - opetus-, tutkimus- ja toimistotilat: 1 pp / 50 k-m 2, joista puolet oltava lukitussa katoksellisessa tilassa. - liiketilat: 1 pp / 30 k-m 2, joista puolet oltava katetussa tilassa. - hotelli: 1 pp / k-m 2. - julkiset ja yksityiset lähipalvelut sekä liikuntaa ja vapaa-ajan toimintaa palvelevat tilat: 1 pp / 100 k-m 2 - asunnot: 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. - opiskelija-asunnot: 1 pp / 30 k-m 2 katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. Kaavalla mahdollistetaan Raide-Jokerin ratalinja ja Maarin pysäkki sekä samalla varmistetaan jalankulun ja pyöräilyn sekä ajoneuvoliikenteen edellytykset. Vaisalantien katualueella olevien kunnallisteknisten johtojen linjausten vuoksi raitiotie sijoitetaan ajoradan itäpuolelle, ja siksi katualue levenee korttelin kohdalla. Vaisalantiellä raitiotien viereen sijoittuu myös jalankulku- ja pyörätie, joka jatkuu edelleen pohjoiseen Kehä I:n varteen. Kaavassa on katualueella tilavaraus myös toiselle pikaraitiotieyhteydelle, tulevaisuudessa rakennettavalle yhteydelle Otaniemi - Suurpelto. Varaus sijoittuu Maarintielle korttelin eteläreunaan. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää korttelin osalta maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys ja kaupallinen analyysi

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 110 Natura-arvio Raide-Jokerihankkeen vaikutuksista Laajalahden Natura 2000-alueeseen valmistui keväällä Rajoittamalla rakentamisen aikaisia meluavia toimenpiteitä pesimäajan ulkopuolelle, ei hankkeista arvioida aiheutuvan sellaisia haitallisia vaikutuksia Natura-alueen lajistoon tai luontotyyppeihin, jotka lyhyellä tai pitkällä aikavälillä heikentäisivät niiden ominaispiirteitä tai vaarantaisivat suojelutasoa. Otaniemeen on vuonna 2015 laadittu palvelurakenneanalyysi, jossa todetaan, että Otaniemen palvelutarjonnan suurin potentiaali nykyisille ja tuleville asukkaille on lähipalveluissa, joiden vetovoimaisina ankkuritoimijoina toimivat päivittäistavarakaupat. Palveluiden keskittäminen tiiviisti luonnollisten ihmisvirtojen äärelle metroaseman yhteyteen mahdollistaa parhaat edellytykset muullekin monipuoliselle liiketoiminnalle. Lisäksi alueella on tarvetta syvemmällä asutuksen keskellä sijaitseville kevyille lähipalveluille kuten esimerkiksi kioskeille ja pienmyymälöille. Otaniemen keskukseen on näillä näkymin tulossa kaksi noin 500 k-m² päivittäistavarakauppaa, eli yhteensä n k-m². Maarinaukion asemakaavassa osoitetaan päivittäistavarakaupalle tiloja k-m². Näin laskennallinen päivittäistavarakaupan liiketilatarve on lähivuosiksi toteutettu. Vuonna 2030 lisätarvetta on yli k-m², mikä mahdollistaa uusien päivittäistavarakauppojen sijoittumisen Otaniemen alueelle tai olemassa olevien laajentamisen. Kaavataloudelliset vaikutukset Raide-Jokerin hankesuunnitelman liitteenä on kustannusarvio, jossa kustannukset on esitetty kaduittain. Maarinrannantien kustannus on noin 2,4 miljoona, Vaisalantien noin 1,4 ja Maarintien noin 6,9 miljoonaa euroa. Koko Raide-Jokerin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 275 miljoonaa euroa. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matka-aika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinko-onnettomuuksia. Raide-Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide-Jokerihanke on kokonaisuudessaan kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Maarintien uuden katulinjauksen rakentamisen ja johtojen siirron on alustavasti arvioitu maksavan 2 milj. euroa. Käyttötarkoituksen muuttuminen korttelissa tuo maankäyttösopimustuloja kaupungille, mutta maankäyttösopimustulot eivät kata kadun rakentamisesta ja johtojen siirrosta johtuvia kunnallisteknisiä kustannuksia. Kaavamuutoksen yhdyskuntataloudelliset hyödyt muodostuvat ennen kaikkea kaupunkirakenteen kehittämisestä. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Huoneistohotellin kortteliin on tehty viitesuunnitelma.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 210 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 110 Perittävät maksut Senaatti-kiinteistöt on korttelin kaavamuutoksen hakijana maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy/Jussi Rönkkö, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / / Ahertajankulma II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 12. kaupunginosa Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Minna Järvenpää, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Ahertajankulma II - Flitarhörnet II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6994, joka käsittää osan korttelia ja katualuetta, 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ratkaisun pääperiaatteet ratkaistaan osana teatteritilojen vaatimaa asemakaavoitustarkastelua välillä Tapiolan keskusta - WeeGee (Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätös ). Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ratkaisun pääperiaatteet ratkaistaan osana teatteritilojen vaatimaa asemakaavoitustarkastelua välillä Tapiolan keskusta - WeeGee (Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätös ). Oheismateriaali - Ahertajankulma II, tapahtumaluettelo - Ahertajankulma II, kaavamääräykset - Ahertajankulma II, kaavakartta

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / Ahertajankulma II, ajantasa-asemakaava - Ahertajankulma II, asemapiirros - Ahertajankulma II, ilmanäkymä kaakosta - Ahertajankulma II, näkymä Ahertajantieltä - Ahertajankulma II, näkymä WeeGeeltä Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuntojen sekä liike-, toimisto-, palvelu-, työ- ja kulttuuritilojen toteuttaminen nykyisten liike- ja toimistorakennusten paikalle Tapiolan Ahertajankulman alueella. Rakennusoikeutta muutosalueelle osoitetaan yhteensä k-m 2, josta asumista on noin k-m 2. Rakennusoikeuden määrä kasvaa nykyisestä noin k-m 2. Kaavamuutoksen taustalla on Espoon kaupunginhallituksen kilpailukyky- ja elinkeinojaoston (Ekyj) päätös , jossa käsiteltiin Tapiolan Ahertajankulman jatkokehittämisen periaatteita. Ekyj päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään kaavamuutoksen laatimisen Ahertajankulman alueella Merimieseläkekassan omistamille tonteille niin, että alueelle tulee korkeatasoisia asuntoja ja pohjakerrokseen mahdollistetaan Näyttelykeskus WeeGeehen liittyviä näyttely- ja toimintatiloja. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Ahertajankulma II - Flitarhörnet II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6994, käsittää osan korttelia ja katualuetta.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / 110 Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutosta on hakenut alueen kiinteistönomistaja Merimieseläkekassa päivätyllä hakemuksellaan. Kaavamuutosta koskien on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on ilmoitettu kuulutuksella Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Alueen nykytila Asemakaavan muutosalue sijaitsee Tapiolan keskuksen luoteispuolella noin 600 metrin etäisyydellä keskustasta ja tulevasta metroasemasta. Kaava-aluetta rajaa pohjoisessa ja idässä Ahertajankuja sekä osittain rakenteilla oleva asuinkerrostalojen korttelialue. Muutosalueen eteläpuolella on Ahertajantie ja länsipuolella yleisten rakennusten korttelialue, jolla sijaitsee Näyttelykeskus WeeGee. Kaava-alueeseen sisältyy kaksi liike- ja toimistorakennusten kiinteistöä korttelin tonteilla 1 ja 2 sekä Ahertajankujan katualuetta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 0,3 ha. Merimieseläkekassa omistaa muutosalueen tontit. Katualue puolestaan on Espoon kaupungin omistuksessa. Kaavamuutosalue on osa Ahertajankulman alkuperäistä teollisuusaluetta, joka sisältyi Tapiolan puutarhakaupunkiin. Muutettavan korttelin tontin 1 rakennus on alkuperältään teollisuuden tuotantotila, Tekstiilikemia Oy:n pesularakennus, joka on valmistunut vuonna Nykyisin rakennuksessa on toimistotiloja. Tontin 2 rakennus on valmistunut vuonna 1973 liiketaloksi. Nykyisin siinä on toimisto- ja näyttelytiloja sekä kuntokeskus. Kumpaankin rakennukseen on eri aikoina tehty lukuisia muutoksia niin julkisivujen kuin sisätilojen osalta. Rakennuksilla ei ole katsottu olevan suojeluarvoja. Muita Ahertajankulman ympäristössä säilyneitä rakennuksia ovat Näyttelykeskus WeeGeeksi kunnostettu vanha kirjapainotalo, Tapiolan lämpökeskus ja Tapiolan Teollisuustalo 1960-luvulta sekä Tapiolan terveysasema, joka on toteutettu 1970-luvun toimistorakennusta uudistamalla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (kohdan 4.4.) mukaisesti kaavoitustyössä tulee varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit kuten museoviraston selvitys "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)" otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Tapiolan puutarhakaupunki on yksi selvityksessä mainituista kulttuuriympäristöistä. Ahertajankulma II:n kaavamuutosalue sisältyy inventoinnin mukaiseen aluerajaukseen.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 110 Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Ahertajankulma II:n kaavaaluetta koskevat myös Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Yleistavoitteisiin on kirjattu, että Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asuin-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteissa on mainittu, että alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Aluetta koskee Uudenmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman Ahertajankulma II:n kaavamuutosalue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi aluetta koskee merkintä, jolla Tapiolan puutarhakaupunginosa on kokonaisuudessaan osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka on saanut lainvoiman Ahertajankulma II:n kaavamuutosalue on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi. Muutoskohde on myös osa kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi merkittyä aluetta, kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä kohteita, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueella on voimassa Ahertajankulman asemakaava, joka on hyväksytty Muutoskohde on siinä osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi K Rakennusten kerrosluku on enintään kolme ja rakennusoikeutta yhteensä k-m 2. Ahertajankujan katualue puolestaan sisältyy hyväksyttyyn Ahertajankulman kaavamuutosalueeseen. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Se oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Nähtävilläolon aikana ei jätetty yhtään mielipidettä tai kannanottoa. Asemakaavan muutos Yleisperustelut Kaavamuutoksella mahdollistetaan asuntojen sekä liike-, toimisto-, kulttuuri- ym. tilojen rakentaminen Tapiolan keskustan tuntumaan. Tavoitteena on tarjota kaupunkiasumisen vaihtoehtoja sekä monikäyttöisiä, esimerkiksi kulttuuritoiminnoille soveltuvia tiloja hyvien palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä arvostetussa miljöössä. Kaavamuutoksella pyritään vastaamaan niin Espoon kaupungin tavoitteisiin kuin laajemminkin seudullisiin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tiivistää kaupunkikeskustoja ja sijoittaa niihin asumista mahdollisuuksien mukaan erityisesti raideliikenteen varrella.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 110 Muutoksella pyritään myös täyttämään Tapiolan kulttuuriympäristön säilymisen tavoitteita, joita on määritelty niin yleiskaavassa, maakuntakaavassa kuin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Asemakaavan muutosalueen rakentaminen pyritään sopeuttamaan arvokkaaseen miljööseen, eikä rakentamisen myötä menetetä kulttuuriympäristön arvoja. Korttelialueet Asemakaan muutoksella osoitetaan nykyisen liike- ja toimistorakennusten K-korttelialueen paikalle AL-1-korttelialue: asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa myös kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja sekä lähipalvelu- ja työtiloja. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan yhteensä k-m 2, josta asumista on noin k-m 2. Korttelialueen tehokkuus on e = 1.6. Rakennusoikeuden määrä kasvaa nykyisestä noin k-m 2. Korttelialueelle osoitetaan 8-kerroksinen uudisrakennus, jossa on seitsemän asuinkerrosta ja yksikerroksinen korkeampi jalustaosa, johon voidaan sijoittaa muuta toimintaa kuin asumista, esimerkiksi monikäyttöisiä näyttely- ja toimintatiloja. Uusi asuinrakennus täydentää ympäristössä jo rakenteilla olevien 4-, 5-, 6- ja 7-kerroksisten asuinkerrostalojen ryhmää. Yksikerroksisella rakennuksen osalla puolestaan pyritään täydentämään viereisen Näyttelykeskus WeeGeen miljöötä ja toimintoja. Yksikerroksisen rakennuksen julkisivun tulee olla merkittäviltä osiltaan lasiseinäistä avautuen näin visuaalisesti ympäröivään ulkotilaan. Lisäksi rakennuksen kulma osoitetaan viistettynä Ahertajantien puolella siten, että näkymiä avautuu WeeGeen suuntaan nykyistä paremmin. Liikenne Korttelialue AL-1 liittyy katuverkkoon Ahertajankujan ja Ahertajantien kautta. Kaavamuutosalueeseen sisältyy katualuetta siltä osin kuin on tarpeen tarkistaa katu- ja korttelialueiden välisiä rajauksia uudisrakentamisen myötä. Korttelialueen pysäköinti osoitetaan maanalaiseen paikoituslaitokseen. Sinne voidaan sijoittaa yhteensä noin 50 autopaikkaa. Maanalaiseen tilaan johtava ajoramppi osoitetaan korttelialueen pohjoisreunaan. Yleistä pysäköintiä varten toteutetaan Ahertajankujan itäreunalle muutama kadunvarsipaikka katusuunnitelman mukaisesti. Myös Ahertajantien varrella on mahdollisuus kadunvarsipysäköintiin. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 211 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / 110 Perittävät maksut Kaavamuutoksen hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Museovirasto, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanottopyyntö

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / / Finnoon keskus, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat / lisätiedot: Mervi Hokkanen, puh Mikla Koivunen, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Finnoo I:n valmisteluaineistosta, alue , ja Suomenojan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Finnoon keskus - Finno centrum asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6762, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue , 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markula ehdotti varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko varapuheenjohtajan Louhelaisen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / 110 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Finnoon keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 8 Finnoon keskus, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Finnoon keskus, tapahtumaluettelo - Finnoon keskus, kaavamääräykset 1 - Finnoon keskus, kaavamääräykset 2 - Finnoon keskus, kaavakartta - Finnoon keskus, ajantasa-asemakaava - Finnoon keskus, havainnekuva - Finnoon keskus, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen keskeisin yleistavoite on toteuttaa alueella yhdyskuntarakennetta tiivistävä Finnoon keskus, joka tukeutuu liikenteellisesti alueelle toteutettavaan metroasemaan. Alueelle suunnitellaan uusi Finnoon keskus metro-, asuin-, liike-, työpaikka- ja palvelukortteleineen sekä virkistysalueineen. Kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka muodostuvassa identiteetissään hyödyntää merellisyyttä. Metroaseman ympäristöön sijoittuva liikekeskus tarjoaa Finnoon alueen kaupalliset palvelut. Linnustoltaan tärkeän Finnoviken-kosteikon säilyminen turvataan. Finnoonlaakso suunnitellaan virkistysalueeksi ulkoreitteineen. Voimalaitoksen aluetta täydennysrakennetaan lisääntyvän biopolttoaineiden käytön mahdollistamiseksi. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2, jolloin kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti suunnitteluvarauksesta Rakennusyhtiö Hartelalle , ja ohjeisti päätöksessään jatkosuunnittelussa noudatettavan kaupunkisuunnittelulautakunnan asettamia lähtökohtia ja tavoitteita sekä edelleen kehittämään niitä sekä muun muassa alueen tehokkuutta, luontokeskuksen konseptointia ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Suunnitteluvarausta on asemakaavoituksen aikana jatkettu ja viimeisin suunnitteluvaraus on voimassa asti.

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / 110 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Finnoon keskus - Finno centrum, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6762, käsittää korttelit 31001, 31014, 31018, ja osa korttelista sekä 23160, 31 kaupunginosassa Kaitaa, alue Aloite ja vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 alkaen nimikkeellä Finnoon projektialue. Lisäksi aloite asemakaavan muuttamiseksi on tullut Fortum Power and Heat Oy:ltä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskeisesti osana tiivistyvää Etelä-Espoon nauhakaupunkirakennetta, Matinkylän ja Kaitaan välissä. Nauhakaupungin maankäyttö vaihtelee aluekeskusten tiiviistä rakentamisesta rantojen pientaloalueisiin sekä näiden välisiin virkistys- ja rakentamattomiin alueisiin. Kaava-alueen pohjoispuolella on Länsiväylä ja seudullisesti merkittävä Suomenojan kaupanalue. Lisäksi Suomenojan alueella on työpaikkoja. Kaava-alueella on yhdyskuntateknisiä toimintoja; jätevedenpuhdistamo ja voimalaitos. Jätevedenpuhdistamo on poistumassa vuoteen 2022 mennessä. Merkittävä osa kaava-aluetta on puhdistamon laskeutusallas, joka ympäristöineen on määritelty vuonna 2009 kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA). Suomenoja-nimellä tunnetun IBA-kohteen rajaus kattaa altaan ja Finnovikenin lisäksi Finnobäckenin suun ja osan jokivarren

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / 110 itäpuolisesta palstaviljelmästä. Kaava-alueen eteläosasta, Djupsundsbäckenin purolaaksosta on keväällä 2013 Finnoon keskustan alueella rajattu kaksi ydinaluetta ja kolmas Finnoon altaan itäpuolelta. Djupsundsbäckenin varren ydinalue on merkittävä koko Länsiväylän eteläpuolisten elinympäristöjen säilymisen kannalta, koska ydinalueen kautta kulkee tällä hetkellä ainoa varmasti tunnistettu itä-länsisuuntainen yhteys kohti Hannusmetsän Länsiväylän ylittävää reittiä. Kaava-alueella on myös Finnoonlaakson virkistysalue, joka on yhteys merenrannalta keskuspuistoon. Kaava-alue ulottuu merenrantaan. Alueen suurin maanomistaja on Espoon kaupunki. Voimalaitoksen alueen omistaa Fortum Power and Heat Oy. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty tiivistyväksi taajamatoimintojen alueeksi. Alueen läpi on osoitettu raideliikenteen varaus. Energiahuollon alue on maakuntakaavassa ja jätevedenpuhdistamo on poistettu alueelta ja sijoitettu Blominmäkeen. Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on selvitysaluetta ja virkistysaluetta. Vireillä olevat: Finnoo osayleiskaava Suunnittelualueella on vireillä Finnoon osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, linnuston suojelualueeksi, virkistysalueiksi ja energiahuollon alueeksi. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on vireillä olevan Finnoon osayleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa yhdeksän asemakaavaa, joissa alue on määritetty Teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueiksi, kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialueiksi sekä katu- ja lähivirkistysalueiksi. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Finnoo I asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / 110 Valmisteluaineisto oli nähtävillä Mielipiteitä saatiin 12 kappaletta. Lausuntoja saatiin kolme ja kannanottoja viisi kappaletta. Mielipiteet ja lausunnot koskevat laajempaa aluetta kuin tässä asemakaavassa on mukana. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota seuraaviin asioihin: - Liikenteeseen, erityisesti pyöräilyn helppouteen ja turvallisuuteen, pyöräilyreittien laadukkuuteen ja yhteyksiin sekä riittävään polkupyöräpysäköintimäärään, joukkoliikenteeseen sekä autopysäköinnin ratkaisuihin. - Linnusto- ja luontoarvojen huomioiminen, lintualueen suojelu, riittävät suojavyöhykkeet sekä hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen. - Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristötavoitteiden toteutumiseen - Kaupunkimaisen ympäristön muodostumiseen ja rakentamisen mittakaavaan. Lausunnoissa ja kannanotoissa kiinnitettiin huomioita: - Kunnallistekniikan huomioimiseen asemakaavoituksessa - Lintualtaan suojelusta ja liito-oravien huomioimisesta - Tonttijaon huomioimiseen Palaute on huomioitu kaavan valmistelussa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Suomenoja -asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin 0 kappaletta. Lausuntoja saatiin kaksi kappaletta. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota: - Tontin eteläosassa kulkevan johtokujan leventäminen niiltä osin, kun tilaa on - Maakaasuasetus tulee huomioida asemakaavoitustyössä. Palaute on huomioitu kaavan valmistelussa. Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupunkisuunnittelulautakunta asetti lähtökohdat ja tavoitteet asemakaavalle , jotka ovat ohjanneet asemakaavoitusta. Asemakaava-alue muodostuu kolmesta osa-alueesta: metrosisäänkäyntien ympärille muodostuvasta liikekeskus-, asuin- ja toimitilakortteleista, Finnovikenin ja Finnoonlaakson suojelu- ja virkistysalueista sekä voimalaitoksen alueesta, jossa toiminnan kehittämisen tukemiseksi lisätään rakennusoikeutta.

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 110 Toiminnot ja rakentaminen Kantavia teemoja suunnittelussa ovat urbaanius, vihreys ja merellisyys. Finnoon keskuksen alue on perusrakenteeltaan reunoilta kohti keskustaa nouseva rakennettu siluetti. Kaupunkirakenne avautuu viuhkamaisesti luontoon ja kurottaa keskellä kohti korkeuksia mahdollistaen asunnoista pitkälle avautuvat näkymät. Finnoon keskusaukiolta puistoon kohti mentäessä ympäristö muuttuu asteittain vehreämmäksi. Alueen reunan vaihettumisvyöhykkeellä huomioidaan liittyminen läheisiin luontoalueisiin. Asemakaava-alueen korkein rakentaminen sijoittuu Finnoonsillan varrelle sekä keskustatoimintojen korttelialueelle ja sen läheisyyteen. 20-kerroksisia ja sitä korkeampia rakennuksia on viisi, joista korkein on 26-kerroksinen ja sijoittuu Finnoonsillan ja Suomenlahdentien risteykseen alueen saapumisnäkymään kerroksisia rakennuksia on yhdeksän ja loput rakennukset ovat tätä matalampia, pääosin 5-8 -kerroksisia. Kaava-alueella sijaitsee metroasema ja sen kaksi sisäänkäyntiä. Sisäänkäyntien yhteydessä sijaitsee keskustakortteli kaupallisine palveluineen ja asuinrakennuksineen. Viereisessä korttelissa sijaitsee asuinrakentamisen lisäksi toimitilaa sekä Finnoon keskuksen alueen pysäköintilaitos. Näitä keskuskortteleita reunustaa asumisen korttelit. Lisäksi kaava-alueella on yksi päiväkotitontti sekä päiväkodille varattu rakennusala asuinkerrostalokorttelin yhteydessä. Keskeiset torit ja aukiot sijaitsevat metrosisäänkäyntien ja keskustakorttelin vieressä. Torin ympärille on osoitettu liiketilaa asuinrakennusten kivijalkaan. Asemakaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on k-m 2.. Asumista tästä on k-m 2, liikerakennusten ja liiketilojen rakennusoikeutta on k-m 2 ja toimistorakennusten rakennusoikeutta on k-m 2. Lisäksi päiväkodeille on osoitettu k-m 2. Energiahuollon kerrosala on k-m 2, josta uutta kerrosalaa on k-m 2. Keskustan korttelien tehokkuudet vaihtelevat 1,6-4,0. Liikenne Liikenteellisesti asemakaava-alue tukeutuu Länsimetron jatkeeseen ja Finnoon metroasemaan. Suunnittelualueelta sekä sen ympäristöstä osoitetaan sujuvat ja turvalliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet metroaseman kahdelle sisäänkäynnille, joiden läheisyyteen osoitetaan myös liityntäpyöräpysäköintiä. Kaava-alueelle osoitetaan pyöräilyn laatureitti sekä muita ajoneuvoliikenteen kanssa eri tasossa kulkevia kevyen liikenteen reittejä. Alueen katuverkko täydentyy huomioiden lisääntyvän maankäytön, joukkoliikenteen sekä erikoiskuljetusten tarpeet. Metroaseman lähiympäristössä pysäköintiä määrätään toteutettavaksi vähemmän kuin muilla alueilla ja sitä tehostetaan vuoroittaiskäytön keinoin keskitetyissä pysäköintilaitoksissa. Pysäköinti toteutetaan rakenteellisena pihakannenalaisena laitoksena kortteleissa ja kahdessa keskitetyssä pysäköintilaitoksessa. Yleistä pysäköintiä on mahdollista sijoittaa kadun varsille, pysäköintialueille ja pysäköintilaitokseen.

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / 110 Luonto Finnovikenin linnustoltaan arvokas alue suojellaan ja sitä ympäröivät lähivirkistysalueet osoitetaan sen suojavyöhykkeiksi. Alueille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Rakentamista on ohjeistettu niin, että vaikutukset linnustoon lievenevät. Liito-oravien ydinalueet on säilytetty s-1 merkinnällä. Ydinalueiden ulkopuolella säilyy ruokailupuustoa sekä asemakaavan viheralueilla että asemakaavan ulkopuolella osayleiskaavassa säilytettäväksi esitetyillä viheralueilla. Tärkeät latvusyhteydet on osoitettu viheralueille. Finnoon pohjoisemmasta ydinalueesta on saatu poikkeamislupa liito-oravan suojelusta. Finnoonlaakso asemakaavan pohjoisosassa on säilytetty virkistysalueena, jonka toimintojen monipuolistamiselle on luotu mahdollisuudet. Finnobäckenin puron ympäristön puusto on ekologisuuden kannalta tärkeä säilyttää ja kehittää puustoisena vyöhykkeenä. Voimalaitos Fortum Power and Heat Oy on siirtymässä tuotannossaan biopolttoaineisiin ympäristöluvan mukaisesti. Tämän toteuttaminen vaatii uusia rakennuksia ja laitteita, kuten kattilan biomuutos, biomassan vastaanottorakennuksen, varastoja, kevyen polttoöljyn säiliön ja kaukojäähdytyslaitoksen. Osa voimalaitoksen tontista on osoitettu linnuston suojelualueeksi sekä suojeluarvoja sisältäväksi suojaviheralueeksi. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys ja energiatehokkuus Kaava-alueella on laadittu linnustovaikutusten arviointi ja Finnoon korkean rakentamisen maisemavaikutusten arviointi. Voimalaitoksen vaikutusten arviointia on tehty laajasti osayleiskaavan yhteydessä ja niitä on täydennetty biopolttoaineiden vaikutusten arvioinnilla, jota on käsitelty asemakaavan yhteydessä laaditussa riskiarviossa. Asemakaavaselostuksessa on vaikutusten arviointi ja sen yhteydessä on koostettu yhteen erillisistä vaikutusselvityksistä keskeisimmät näkökulmat. Asemakaavaratkaisulla ja rakentamisen ohjeistuksella on pyritty minimoimaan vaikutusten arvioinneissa esiin nousseet vaikutukset ihmisten elinoloihin ja luontoon sekä yhteen sovittamaan luontoarvot ja rakentaminen.

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / 110 Päätöshistoria Edellytyksiä energiatehokkuuteen on tutkittu asemakaavoituksen yhteydessä. Lisäksi paikallinen energiayhtiö tavoittelee hiilineutraalia tuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Kaavataloudelliset vaikutukset Finnoon keskustan asemakaava-alueen kunnallisteknisen ja julkisen talonrakentamisen Espoon kaupungille kohdistuvat kokonaiskustannukset ovat noin 66 miljoonaa euroa. Luku pitää sisällään Etelä-Espoota ja Finnoon aluetta laajemmin palvelevan pääkatuverkon sekä pilaantuneiden maiden kunnostuksen, jossa neuvottelut kustannuksista ovat vielä kesken. Mahdollisia kaupungin hallitseman pysäköintiyhtiön rakennusinvestointeja ei ole huomioitu kustannuksina julkisessa talonrakentamisessa mutta on huomioitu maanluovutuksen saannossa. Kaupunki saa alueesta maamyyntituloa ja vähäisessä määrin maankäyttömaksua. Asemakaavan voidaan arvioida olevan kaavataloudellisesti kannattava. Kaavatalouden lisäksi Finnoon keskuksen toteuttamisella on huomattava yhdyskuntataloudellinen vaikutus. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Keskusta- ja voimalaitosalueille on laadittu erilliset korttelisuunnitelmat. Keskeisille yleisille alueille on laadittu lähiympäristösuunnitelma. Suunnitelmia tarkennetaan ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Tärkeälle lintualueelle suojavyöhykkeineen on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Perittävät maksut Fortum Power and Heat Oy on maksanut (maksupäivämäärä) asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Finnoon keskuksesta kehitetään metroaseman ja metrokeskuksen ympärille rakentuva uusi alue, joka on toiminnoiltaan ja kaupunkikuvaltaan monipuolinen, vetovoimainen ja mahdollistaa riittävän tehokkaan

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 110 rakentamisen. Metrokeskuksen ympäristöstä kehitetään alueen pääkeskus, jonka yhteyteen sijoittuvat keskeiset palvelut yhdessä julkisine kaupunkitiloineen. 1.2 Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisen ja näkyvän paikan sekä korkeiden rakennusten ja merellisen sijainnin muodostaman siluetin synnyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. 1.3 Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa-alueen ilmastovaikutusten minimointiin. 1.4 Finnoo-Kaitaa-visiotyössä esitettyjen palvelu- ja liiketoiminta- sekä luontoja ekologiakeskuskonseptien toteutusta jatkokehitetään osana alueen suunnittelua. 1.5 Liikennetarvetta vähennetään toteuttamalla samalle tiiviille alueelle asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Liikenteessä pyritään vähäpäästöisyyteen ja mahdollisimman suuri osa liikennetarpeesta pyritään tyydyttämään joukkoliikenteen keinoin keskeisellä sijainnilla olevan metroaseman myötä sekä kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. 1.6 Alueen pysäköintiratkaisussa pyritään siihen, että toteutus tukee joukkoliikenteen käyttöä ja alueen kilpailukykyä. Tiiviisti rakennetulla alueella pysäköintipaikat pyritään toteuttamaan keskitettyihin laitoksiin vuoroittaispysäköintiperiaatteella tonttikohtaisen pysäköinnin toteutusvelvoitteen sijaan. 1.7 Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. 1.8 Linnustoalueen ja lähiluonnon ympäristö- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan ja allas riittävine suojavyöhykkeineen osoitetaan säilytettäväksi. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä ympäristön arvojen säilyttämisen vaatimukset. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi.

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / 110 Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että päätösehdotuksen kohta 1.3 muutetaan kuulumaan seuraavasti: Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa-alueen ilmastovaikutusten minimointiin. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Finnoon keskuksesta kehitetään metroaseman ja metrokeskuksen ympärille rakentuva uusi alue, joka on toiminnoiltaan ja kaupunkikuvaltaan monipuolinen, vetovoimainen ja mahdollistaa riittävän tehokkaan rakentamisen. Metrokeskuksen ympäristöstä kehitetään alueen pääkeskus, jonka yhteyteen sijoittuvat keskeiset palvelut yhdessä julkisine kaupunkitiloineen. 1.2 Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisen ja näkyvän paikan sekä korkeiden rakennusten ja merellisen sijainnin muodostaman siluetin synnyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. 1.3 Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / 110 toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa-alueen ilmastovaikutusten minimointiin. 1.4 Finnoo-Kaitaa-visiotyössä esitettyjen palvelu- ja liiketoiminta- sekä luontoja ekologiakeskuskonseptien toteutusta jatkokehitetään osana alueen suunnittelua. 1.5 Liikennetarvetta vähennetään toteuttamalla samalle tiiviille alueelle asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Liikenteessä pyritään vähäpäästöisyyteen ja mahdollisimman suuri osa liikennetarpeesta pyritään tyydyttämään joukkoliikenteen keinoin keskeisellä sijainnilla olevan metroaseman myötä sekä kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. 1.6 Alueen pysäköintiratkaisussa pyritään siihen, että toteutus tukee joukkoliikenteen käyttöä ja alueen kilpailukykyä. Tiiviisti rakennetulla alueella pysäköintipaikat pyritään toteuttamaan keskitettyihin laitoksiin vuoroittaispysäköintiperiaatteella tonttikohtaisen pysäköinnin toteutusvelvoitteen sijaan. 1.7 Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. 1.8 Linnustoalueen ja lähiluonnon ympäristö- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan ja allas riittävine suojavyöhykkeineen osoitetaan säilytettäväksi. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä ympäristön arvojen säilyttämisen vaatimukset. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn kuluessa esittelijä täydensi esityslistatekstiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2009:77 ja ympäristöministerin vastauksen eduskunnan puhemiehelle koskien kirjallista kysymystä Suomenojan lintualtaiden suojelu. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula esitti lisäyksenä ja muutoksena seuraavaa: - kohdan 1.5 loppuun lisäys: Tehdään selvitys metron käyttöä tehokkaasti palvelevasta sähköbussien käyttöön perustuvasta liityntäjärjestelmästä.

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 68 / kohdasta 1.6 poistetaan sanan vuoroittaispysäköintiperiaatteella ja sen loppuun tehdään lisäys: Tätä varten tehdään selvitys vaihtoehtoisista tavoista järjestää pysäköinnin toiminnallinen ja taloudellinen hallinnointi. - kohta 1.8 muutetaan muotoon: Lintukosteikon ja lähiluonnon luonto- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan, allas osoitetaan suojelualueeksi ja lisäksi osoitetaan riittävä suojavyöhyke. Asutus sijoitetaan alueen eteläosassa riittävän etäälle naurulokkikoloniasta asumisviihtyvyyden turvaamiseksi. - alkuperäisen kohdan 1.8 loppu erotetaan omaksi kohdaksi 1.9. Suojavyöhykkeelle ei osoiteta mitään toimintoja kevyitä polkuja lukuun ottamatta. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä luontoarvojen säilyttämisen vaatimukset. - uusi kohta 1.10: Luontokeskuksen rakennuksen muotoa ja sijaintia tutkitaan siten, että sieltä voi seurata lintukosteikon elämää menemättä fyysisesti luontoon ja että se on korostetusti alueen imagollinen tekijä. Luontokeskuksen esisuunnittelu käynnistetään potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan kestävän kehityksen innovaatioihin ja tulevaisuuteen keskittyvä aktiviteettikeskus. Keskustelun kuluessa jäsen Paula Pöntynen teki jäsenen Teemu Lahtisen kannattaman seuraavan palautusesityksen: KSL palauttaa asian uudelleen valmisteluun odottamaan Finnoon osayleiskaavan valmistumista. Perustelut: Finnoon osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä ja siitä annettiin 15 lausuntoa ja 12 mielipidettä. Finnoon osayleiskaava ei ole ollut KSL:n käsittelyssä nähtävillä olon jälkeen. Luonnoksesta annettujen lausuntojen mukaan yleiskaavaluonnos ei täytä MRL:n yleiskaavalle määräämiä tehtäviä eikä se anna riittävää pohjaa asemakaavoitukselle. Lausuntojen mukaan yleiskaavaluonnoksessa on merkittäviä puutteita kuten voimalaitoksen läheisyyteen liittyen suuronnettomuusriski ja alueen vallitsevien melutasojen riittävä huomioon ottaen sekä savukaasujen leviämisselvityksen puuttuminen korkeiden rakennusten osalta (Fortum Power and Heat Oy). Useissa lausunnoissa mainitaan puuttuvista selvityksistä kuten perusteelliset kulttuuriympäristöselvitykset puuttuvat (Espoon kaupunginmuseo) ja korkean rakentamisen lisäselvitykset vaikutusten arviointeineen puuttuvat (Uudenmaan ELY-keskus). Lisäksi ELY-keskus lausui sanatarkasti lainaten näin: Nyt lausunnolla oleva luonnos ei vastaa alueen suunnittelukysymyksiin, se ei riittävästi ohjaa asemakaavoitusta eikä siinä ole esitetty määräyksiä haitallisten vaikutusten torjumiseksi. Tehty laaja pohjatyö ei ole välittynyt kaavaan. Mielipiteissä nostetaan esiin myös KHO:n päätös (KHO:20009:77 Antopäivä ), joka kumosi Suomenojan venesataman kaavapäätökset, ja esitetään siihen sekä EU:n lintudirektiiviin (Neuvoston

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 69 / 110 direktiivi 79/409/ETY, annettu 2 päivänä huhtikuuta 1979) perustuen, että Suomenojan altaan osalta on tehtävä vastaavat selvitykset ja arvioitava vaikutukset samalla tavalla kuin Natura verkostoon liitettyjen alueiden osalta on tarpeen. Edellä mainitut ja monet muut lausunnoissa esiin tuodut asiat huomioon ottaen asemakaavoitusta ei ole tarkoituksenmukaista viedä eteenpäin ennen keskeneräistä yleiskaavaprosessia. Julistettuaan keskustelun palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä, koska sitä oli myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat palautuksen kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka ovat palautusta vastaan, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Paula Pöntynen ja Teemu Lahtinen eli (2) kaksi jäsentä ja palautusta vastustivat (ei) puheenjohtaja Markku Markkula sekä jäsenet Timo Rauhanen, Kaisa Rastimo, Tiina Elo, Jussi Holma, Mikael Jern, Laura Kiijärvi, Kimmo Oila, Pirjo Kemppi-Virtanen ja Heikki Seppä eli kymmenen (10) jäsentä yhden (1) jäsenen ollessa poissa. Puheenjohtaja totesi lautakunnan kymmenellä äänellä kahta (10/2) vastaan, yhden ollessa poissa, hylänneen palautusehdotuksen. Keskustelun jatkuessa jäsen Paula Pöntynen esitti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi Tiina Eloa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjaama ehdotus sekä hänen ja jäsen Pöntysen ehdottamat muutokset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja näin korjatun ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Finnoon keskuksesta kehitetään metroaseman ja metrokeskuksen ympärille rakentuva uusi alue, joka on toiminnoiltaan ja kaupunkikuvaltaan monipuolinen, vetovoimainen ja mahdollistaa riittävän tehokkaan rakentamisen. Metrokeskuksen ympäristöstä kehitetään alueen pääkeskus, jonka yhteyteen sijoittuvat keskeiset palvelut yhdessä julkisine kaupunkitiloineen. 1.2 Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisen ja näkyvän paikan sekä korkeiden rakennusten ja merellisen sijainnin muodostaman siluetin synnyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin.

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 70 / Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa -alueen ilmastovaikutusten minimointiin. 1.4 Finnoo-Kaitaa -visiotyössä esitettyjen palvelu- ja liiketoiminta- sekä luonto- ja ekologiakeskuskonseptien toteutusta jatkokehitetään osana alueen suunnittelua. 1.5 Liikennetarvetta vähennetään toteuttamalla samalle tiiviille alueelle asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Liikenteessä pyritään vähäpäästöisyyteen ja mahdollisimman suuri osa liikennetarpeesta pyritään tyydyttämään joukkoliikenteen keinoin keskeisellä sijainnilla olevan metroaseman myötä sekä kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Tehdään selvitys metron käyttöä tehokkaasti palvelevasta sähköbussien käyttöön perustuvasta liityntäjärjestelmästä. 1.6 Alueen pysäköintiratkaisussa pyritään siihen, että toteutus tukee joukkoliikenteen käyttöä ja alueen kilpailukykyä. Tiiviisti rakennetulla alueella pysäköintipaikat pyritään toteuttamaan keskitettyihin laitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin toteutusvelvoitteen sijaan. Tätä varten tehdään selvitys vaihtoehtoisista tavoista järjestää pysäköinnin toiminnallinen ja taloudellinen hallinnointi. 1.7 Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. 1.8 Linnustoalueen ja lähiluonnon ympäristö- ja virkistysarvojen säilyminen varmistetaan ja allas riittävine suojavyöhykkeineen osoitetaan säilytettäväksi. 1.9 Suojavyöhykkeelle ei osoiteta mitään toimintoja kevyitä polkuja lukuun ottamatta. Virkistystoimintaa ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä kehitetään huomioiden kasvavan käyttäjämäärän sekä ympäristön arvojen säilyttämisen vaatimukset Luontokeskuksen rakennuksen muotoa ja sijaintia tutkitaan siten, että sieltä voi seurata lintukosteikon elämää menemättä fyysisesti luontoon ja että se on korostetusti alueen imagollinen tekijä. Luontokeskuksen esisuunnittelu käynnistetään potentiaalisten yhteistyökumppaneiden

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 71 / 110 kanssa. Tavoitteena on saada aikaan kestävän kehityksen innovaatioihin ja tulevaisuuteen keskittyvä aktiviteettikeskus. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Tiina Elon. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Fortum Power and Heat Oy - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - TUKES, lausuntopyyntö - THL, lausuntopyyntö - Gasum Oy, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 72 / / Karakallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat / lisätiedot: Mika Heikkilä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Karakallion asemakaavan muutosehdotuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karakallio - Karabacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6997, 57. kaupunginosassa Karakallio, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn kuluessa varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko varapuheenjohtajan Louhelaisen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite 9 Karakallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 10 Karakallio, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 73 / 110 Oheismateriaali Selostus - Karakallio, tapahtumaluettelo - Karakallio, kaavamääräykset - Karakallio, kaavakartta - Karakallio, ajantasa-asemakaava - Karakallio, havainnekuva - Karakallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kaupungin omistamaa vuokra-asuntotarjontaa muuttamalla maantasopysäköintiin nykyisellään käytetty alue asuinrakentamiseen. Hanke eheyttää ja uudistaa samalla Karakallion läntisen sisääntulon kaupunkikuvaa, sekä nostaa olevan korttelin pysäköintiratkaisun laatutasoa. Espoon Asunnot on kaavahankkeen hakija. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Karakallio - Karabacka asemakaavan muutos 57. kaupunginosa, Karakallio. Osa korttelia sekä virkistysaluetta. Muutetaan vahvistettua asemakaavaa aluenumero Karakallio. Hyväksytty Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon Asunnot Oy:ltä hakemuksella Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 74 / 110 Alueen nykytila Kaava-alue sijaitsee Karakalliontien ja Lähderannantien kaakkoiskulmauksessa. Suunnittelualue käsittää Karakalliontien varteen sijoittuvan pysäköintialueen, sen luonnontilaista reunavyöhykettä kevyenliikenteen yhteyksineen sekä itäosassa kaksi 1960-luvun kerrostaloa pihoineen. Alueelle ja sen naapurustoon, itä- ja pohjoispuolelle sijoittuu kuusikerroksista 1960-luvun asuinkerrostalorakentamista. Karakalliontie on Karakallion alueelle keskeinen katuyhteys. Kaava-alueen pohjoispuoliset Karakalliontien varren kerrostalot ovat pistetaloja ja alueen itäpuoliset ns. lamellitaloja. Etelä- ja länsipuolella on luonnontilaista aluetta kallioineen. Suunnittelualue on suoraan tai välillisesti Espoon kaupungin omistamaa (tontti 57002:1 on Espoon kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön Espoon Asunnot Oy:n omistama). Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi, joka kuuluu ryhmään Nykyisellään säilyvät alueet. Niitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Laadittu kaavamuutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava Karakallio (hyväksytty ja vahvistettu ). Suunnittelualueelle on asemakaavassa osoitettu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) sekä luonnontilassa säilytettävä puistoaluetta (PL). AK-korttelialueella rakennusoikeutta on k-m 2. Kaavassa sallitut lastentarha ja osan pysäköintipaikoista toteuttaminen katettuina eivät ole toteutuneet.

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 75 / 110 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Suunnittelijoiden vastaanotto järjestettiin Karakallion koululla klo OAS on ollut nähtävillä , ja osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä kirjallista mielipidettä ja yksi kannanotto. Palautteessa suhtaudutaan kriittisesti kaavamuutokseen. Siinä arvostetaan alueen alkuperäistä väljyyttä ja avaruutta, tuodaan esiin rakennusvaiheen ympäristöhaittoja sekä toteutuneen kohteen varjostusvaikutusta ja vaikutuksia näkymiin, pelätään liikenteellisen toimivuuden laskevan. Palautteessa kyseenalaistetaan myös alueen palvelujen tarvetta sekä peräänkuulutetaan laajemman suunnittelun tarvetta. Palautteessa osoitetaan toisaalta ymmärrystä myös täydennysrakentamisen ja palvelujen merkitykselle alueen kannalta. Palautteeseen perustuen uuden korttelin varjostusvaikutuksesta on tehty varjostusselvitys. Uusien talojen sijoittelussa on pyritty huomioimaan sekä naapurikortteleiden näkymät että valon saanti. Kaavaan on sisällytetty rakentamistapaa ja lähiympäristön suunnittelua ohjaavia kaavamääräyksiä. Korttelisuunnitelmaa on tarkennettu pohjautuen uusiin ohjeisiin autopaikkojen osoittamistarpeesta, näin pysäköintikellaria on voitu pienentää itäreunastaan jonkin verran ja itäreunan olevan kerrostalon suuntaan on saatu maantasossa lisää väljyyttä. Kaavan laadinnan yhteydessä on tehty liikenteenmeluselvitys ja - päästöarvio, arvioitu liikenteen toimivuus sekä järjestelyt Karakalliontien ja Lähderannantien osalta. Samoin on tehty luontoselvitys. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta on valmistunut Karakallion täydennysrakentamisen mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti selvittävä konsulttityö (Karakallion täydennysrakentaminen, täydennysrakentamisselvitys, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2016). Kaavamuutos on huomioitu selvityksessä. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kaupungin omistamaa vuokra-asuntotarjontaa muuttamalla maantasopysäköintiin nykyisellään käytetty alue asuinrakentamiseen. Kaavamuutos täydentää nykyistä kaupunkirakennetta mahdollistaen asumista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL -toteutusohjelman mukaisesti. Kaavamuutoksella parannetaan Karakallion palveluiden kehittymisedellytyksiä asukasmäärää lisäämällä. Kaavamuutos kehittää kaupunkikuvaa ja mahdollistaa myös toimitilojen sijoittumista alueelle.

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 76 / 110 Asemakaavan muutoksella laajennetaan korttelialuetta voimassa olevan asemakaavan puistoalueelle. Muutoksella mahdollistetaan uusi asuinkerrostalokokonaisuus ja nostetaan korttelin olevien asuinkerrostalojen pysäköinnin laatutasoa. Rakennusten kerrosluku ja massoittelu mukailee ympäristön asuinrakentamista. Korttelialueen laajennuksesta huolimatta virkistysalueen yhtenäisyys ja oleva kevyenliikenteenyhteys säilyy. Uutta kolmen talon muodostamaa taloryhmää kytkee toisiinsa ja kokonaisuudeksi kaksikerroksinen kellaripysäköinnin rakennusala, jonne sijoitetaan sekä olevien että uusien talojen autopaikat. Pysäköintikellarin päälle sijoittuu talopiha oleskeluineen ja leikkialueineen. Ajo pysäköintiin tapahtuu nykyratkaisun mukaisesti Karakalliontieltä. Kerrostalojen suurin sallittu kerrosluku on oleva lähiympäristön rakennuskanta ja kaava-alueen rinnemaasto huomioiden (1/2) VII. Kaksi pohjoisinta taloa asettuvat Karakalliontien varteen ja rajaavat katutilaa. Eteläisin talo sijoittuu kalliomaisemaan, virkistysalueen reunaan. Kaavassa on osoitettu maanpinnan ja kansipihan likimääräisiä korkeusasemia perustuen viitesuunnitelmaan. Korttelin olevien rakennusten osalta kaava, lukuun ottamatta pysäköintinormin päivitystä, on ensisijassa toteava. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 2,0 ha, josta asuinkerrostalojen korttelialuetta vajaa noin 1,6 ha ja virkistysaluetta vajaa 0,5 ha. Kaavanmuutoksessa virkistysaluetta noin 0,2 ha muuttuu korttelialueeksi. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m 2, ja aluetehokkuus on e = Asuinkerrostalojen korttelialueen korttelitehokkuus (ek) ja tonttitehokkuus (et) = Kaavassa on osoitettu uutta asumista yhteensä k-m 2, mikä mahdollistaa uuden asunnon, jos asuntojen keskipinta-ala on noin 50 m 2. Olevaa asumista on k-m 2 ja 93 asuntoa. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallitaan lisärakennusoikeutta asumista palveleville tiloille sekä asuntojen työtiloille ja pysäköintitiloille, samoin Karakalliontien suuntaan ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvia liike-, palvelu-, ja toimistotiloja korkeintaan 5 % korttelin kokonaiskerrosalasta. Kokonaiskerrosala vastaa noin asukasta, josta uusia noin puolet eli (mitoitusarvoilla noin k-m 2 / asukas). Pysäköinti Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 85 k-m². kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto. Espoon asunnoille saadaan 20 %

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 77 / 110 lievennys autopaikkanormista. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp / 30 k-m² kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Vähintään puolet pyöräpaikoista katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaan kaavamuutoksen hankkeelle vaaditaan noin 8 yleistä pysäköintipaikkaa (1 ap / k-m 2 ). Lähialueella on tällä hetkellä riittävästi yleisiä autopaikkoja mm. kadunvarsilla ja erillisillä LP-alueilla. Karakallion keskusta kaavamuutoksen (kaava nro ) ja Karakallion täydennysrakentamisen yhteydessä tarkastellaan alueen yleisen pysäköinnin järjestelyitä tulevaisuudessa Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaava-alue on Espoon kaupungin omistuksessa suoraan tai välillisesti. Espoon kaupungin kannalta hanke on kaavataloudellisesti positiivinen. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Korttelin viitesuunnitelman on laatinut Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy. Perittävät maksut Hakija(t) ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija(t) - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

78 Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 78 / / Hyökyvuorenrinne, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Kiema, puh Kaisa Lahti, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Hyökyvuorenrinteen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Hyökyvuorenrinne - Brottsjöbrinken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7019, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Päätös Jäsen Paula Pöntynen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 11 Hyökyvuorenrinne, mielipiteiden yhteenveto ja vastineet - Hyökyvuorenrinne, tapahtumaluettelo - Hyökyvuorenrinne, kaavamääräykset - Hyökyvuorenrinne, kaavakartta - Hyökyvuorenrinne, ajantasa-asemakaava - Hyökyvuorenrinne, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentamaton yleisten rakennusten korttelialue ja sitä ympäröivä puistoalue pysäköintilaitoksen

79 Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 79 / 110 mahdollistavaksi korttelialueeksi. Asemakaavan muutos liittyy vireillä olevaan Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavaan ja sen tuleviin pysäköinnin ratkaisuihin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Hyökyvuorenrinne - Brottsjöbrinken, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7019, käsittää korttelin 34035, katu- ja virkistysalueet, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue Aloite ja vireilletulo Asemakaavoitus on käynnistynyt Espoon kaupungin aloitteesta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Alue sijaitsee Kivenlahdessa Kivenlahdenkadun ja Merivirran kulmauksessa Kivenlahden asukaspuiston vieressä. Suunnittelualueeseen kuuluvat rakentamaton, pääosiltaan puustoinen, rinteeseen sijoittuva opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue sekä puisto- ja katualueita. Alue rajautuu koillisessa asuinkerrostalojen kortteliin ja pysäköintitaloon, kaakossa rinteen päällä sijaitsevaan Kivenlahden asukaspuistoon, lounaassa Kivenlahdenkatuun ja sen tunnelin suuaukkoon sekä luoteessa Merivirran katualueeseen. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolella Merivirran varrella sijaitsee 4-5-kerroksisia asuinkerrostaloja. Merivirran kaakkoispuolen 3-4-kerroksiset asuinrakennukset sijoittuvat rinteeseen.

80 Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 80 / 110 Asemakaava-alueen ja Kivenlahden asukaspuiston välistä kulkee liito-oravan kulkureitti. Kortteli sekä ympäröivät katu- ja virkistysalueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamaja keskustatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi. Kortteli sijaitsee keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueen vieressä ja sivuaa kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on osoitettu opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS), jonka rakennusoikeus on 500 k-m 2. Lisäksi asemakaavan muutosalueeseen kuuluu Kivenlahdenkadun ja Merivirran katualueita sekä puistoaluetta. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin kahdeksan kappaletta. Lausuntoja ja kannanottoja ei jätetty. Mielipiteissä oltiin huolestuneita asuntojen arvon laskusta, kun puistomainen maisema menetetään, ylipäätään menetettävästä metsämaisemasta, pysäköintilaitoksen koosta, lisääntyvästä liikennemäärästä ja pakokaasujen määrästä sekä pysäköintilaitokseen ajavien autojen aiheuttamasta valohaitasta. Kolmessa mielipiteessä vastustettiin pysäköintilaitoksen rakentamista kokonaan. Asemakaavaratkaisussa on huomioitu asukkaiden mielipiteitä muun muassa määräyksellä valohaitan huomioimisesta asutuksen puoleisia julkisivuja suunnitellessa. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Asemakaavan muutos on osa Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoitukseen liittyviä pysäköintijärjestelyitä. Korttelialueet Asemakaavan muutosalueelle osoitetaan autopaikkojen korttelialue (LPA), jolle saa sijoittaa Kivenlahdenkadun, Merivirran, Meripoijun ja Meriusvan välisen alueen kortteleiden autopaikkoja. Korttelialue laajenee jonkin verran nykyisestä puiston puolelle.

81 Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 81 / 110 Kaava-alueen pinta-ala on noin m 2. Korttelialueen rakennusalan laajuus mahdollistaa noin 37 m x 54 m kokoisen pysäköintilaitoksen sijoittumisen joko Merivirran tai Kivenlahdenkadun suuntaisesti. Merivirran puoleisen julkisivun korkeus saa olla enimmillään yhtä korkea kuin vastapäisen rakennuksen korkeus (+24,2 mpy). Alustavan arvion mukaan pysäköintilaitokseen voidaan sijoittaa enimmillään 450 autopaikkaa. Lähivirkistysalueet Korttelialueen ja Kivenlahden asukaspuiston välinen alue osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL-1), jossa olevaa suurta puustoa ja sen muodostamaa latvusyhteyttä tulee säilyttää liito-oravan kulkureitin turvaamiseksi. Merivirralta asukaspuistoon kulkeva Hyökyvuorenrinne - niminen jalankulku- ja pyörätie linjataan mahdollisimman paljon puustoa säilyttäen. Liikenne Pysäköintilaitoksen sisäänajo tullaan sijoittamaan mahdollisimman kauas Merivirran ja Kivenlahdenkadun risteyksestä. Iltahuipputunnin aikana on arvioitu pysäköintilaitokseen ajavan enintään 150 autoa ja ulos 30 autoa. Liikenteen toimivuustarkastelussa ei ole havaittu merkittävää ongelmaa liikenteen sujuvuudessa. Merivirta voi ajoittain jonoutua Kivenlahdenkadun suurien ajonopeuksien takia. Kivenlahdenkadun ja Merivirran risteyksen liikenneturvallisuutta on tarkoitus parantaa kaventamalla ajoväyliä sekä leventämällä suojateiden yhteydessä olevia keskisaarekkeita. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Kaavataloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksen kaavataloudelliset vaikutukset tullaan huomioimaan osana Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavan kaavatalouslaskelmia. Kunnallistekniikan kustannuksiksi on arvioitu noin euroa. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö

82 Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 82 / Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat sitä pyytäneet

83 Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 83 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Laurinlahti, asemakaavamuutoksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Mäkinen, puh Kaisa Lahti, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laurinlahden asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Laurinlahti-Larsvik asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6919, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan sekä 1/3 kuulutuskustannuksista asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Seppo Salo poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Käsittelyn kuluessa jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Ulla Palomäen ja varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi, koska kyseessä on asemakaavan muutos, jossa rakennusoikeutta ei lisätä verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan, niin tämän asemakaavan hyväksymisestä päättää lautakunta. Asia ei siis etene kaupunginhallitukseen. Asemakaavaehdotusta on lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti parannettu merkittävästi verrattuna aiempiin ehdotuksiin. Saatu kuntalaispalaute on edelleen varsin negatiivinen. Laaja valmistelumateriaali ei riittävän ytimekkäästi ja havainnollisesti osoita, mitä

84 Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 84 / 110 on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan. Palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että vielä arvioidaan onko toteutettavissa muutoksia, joilla esitetyn kritiikin perusteella saadaan lisää parannuksia erityisesti kerroskorkeuksiin ja massoitteluun. Samalla valmistellaan asemakaavaprosessin ydinkohtia havainnollistava viitesuunnitelma, jossa havainnollisesti osoitetaan mitä on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että vielä arvioidaan onko toteutettavissa muutoksia, joilla esitetyn kritiikin perusteella saadaan lisää parannuksia erityisesti kerroskorkeuksiin ja massoitteluun. Samalla valmistellaan asemakaavaprosessin ydinkohtia havainnollistava viitesuunnitelma, jossa havainnollisesti osoitetaan mitä on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan. Liite Oheismateriaali Selostus 12 Laurinlahti, lausunnot, muistutukset vastineet - Laurinlahti, tapahtumaluettelo - Laurinlahti, kaavamääräykset - Laurinlahti, kaavakartta - Laurinlahti, ajantasa-asemakaava - Laurinlahti, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentumaton rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialue, korttelissa 34108, (AR17, tehokkuusluku e = 0.55 / noin k-m 2 ), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, asuinkerrostalojen korttelialueeksi (rakennusoikeus k-m 2 ) ja lähivirkistysalueeksi. Liiketiloja ei sallita. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2 ha.

85 Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 85 / 110 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Laurinlahti Larsvik, asemakaavamuutos, piirustusnumero 6919, käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu nimellä Laurinlahti, aluenumero Alueen nykytilanteen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden kaupunginosassa Laurinlahden alueella osoitteessa Ristiniementie 14-16, Espoo. Alue liittyy katuverkkoon Ristiniementien kautta. Reittiä Ristiniementie -Espoonlahdentie-Soukanväylä kuljettaessa alueelta on matkaa Länsiväylälle noin 2,5 kilometriä. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Alue on rakentamatonta kuusivaltaista kangasmetsää, jonka kenttä- ja pohjakerros ovat hyvin kuluneita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena). Alueen länsipuolelle on osoitettu viheryhteystarve meren rantaan. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu asuntoalueeksi (A).