% CU, 0.05 % Ni, 0,013 % col,5,7 % ~e ja 2,8 % S. 8,4 $ Fe ja 4,4 $ S. OUTOKUMPU Oy Malminetsintä.

Transkriptio

1 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä Kauhava ~ha/l Tutkimusraportti Aihe ---- Tutkimukset Kauhavan kirkonkylän eteläpuolella, liitekarttaan n:o 23 Kokkola rajatulla alueella, karttalehdellä sai- vat alkunsa Pentti Hartikaisen kesäkuussa 1965 löytämästä ku- parikiisua, rikkikiisua ja ilmeniitti8 sisältävästä amfibo- ' liittilohkareesta(174/65 -PH). Analyysin mukaan siinä on: 0.93 % CU, 0.05 % Ni, 0,013 % col,5,7 % ~e ja 2,8 % S. Toinen samasta kivestä tehty analyysi antoi tulokseski: 2,12 $ Cu, 0,045 '$ Ni, 0,013 $ Co, 0.03 $ V, 4,5-7 $ Ti, 8,4 $ Fe ja 4,4 $ S. Lohkaretutkimukset Elokuussa 1965 lähetettiin J. Hartoma ja S. Säkkinen suoritta- maan alueella lohkaretutkimuksia ja alustavaa kallioperäkar- toitusta. Hartikaisen lokareen läheisyydestä, sen länsipuo- lelta löydettiin viisi suurehkoa lohkaretta, jotka ovat kivi- lajeiltaan gabroa ja gabromaista amfiboliittia. Ne sisältävät runsaana pirotteena magneetti- ja kuparikiisua, pentlandiittia ilmeniittiä sekä rikkikiisua. Kesällä 1966 P. Hartikainen löysi edellii mainittujen lohkarei- den eteläpuolelta uuden kupari- ja rikkikiisua sekä ilmeniit- tiä sisältävän amfiboliittilohkareen (168/66 -PH). Detalji- kartoituksen yhteydessä v löysivät J. Hosio ja L. Kiri- koff vielä muutamia kiisupitoisia gabro- ja amfiboliittilohka- reita. Lohkareiden löytöpaikat on merkitty liitteinä oleviin paljastuma- ja kallioperäkarttoihin. Niistä on tehty seuraa- vat analyysit:

2 Näyte n:o ' Cu Ni Co Zn ITi V Fe S 174/65 -PH ~/JH -65 ~/JH -65 ~O/JH /66 -PH 11-1' ~/LK+JH/~~ 0.16 ~/LK+JH/~~ , , , , ,013 0,065 0, <0.01 0, ,02 0, Geofxsikaaliset mittaukset Koska karttalehden 2311 ae'romagneettisia karttoja ei lohka- reiden löytyessä oltu vielä julkaistu, suoritettiin Kauhavan kirkonkylän eteläpuolella v, 1966 ensin hakumittauksia, Löydettyjen häiriöiden selvittämiseksi mitattiin sen jäkeen 2 magneettisesti ja sahköisesti 3 km :n suuruinen alue. Gra- vimetrisesti se mitattiin v Samana vuonna mitattiin. lisäksi osa alueesta uudestaan magneettisesti ja sahköisesti pohjois-etelasuunnassa aikaisemman itä-länsisuunnan asemasta. Mielenkiintoisin löydetyistä geofysikaalisista anomalioista on lohkareista m WNW oleva pyöreahkö magneettinen häiriöalue, johon sähköisten indikaa&ioiden ohella liittyy heikkoja gravimetrisia maksimeja. Samanlainen, joskin edel- listä rajoitetumpi anomaliaryhma on lähellä mittausalueen NWnurkkaa. Kahteen eri sahköiseen häiriöön, pisteissä / ja / , kaivetuilla rnontuilla todet- tiin johteiden aiheutuvan grafiittipitoisuudesta. Geofysi- kaaliset 1:4 000 mittakaavaiset kartat ja 2 kpl M. Laurilan raportteja 2311/400/1967/~~ ovat liitteinä. Kallioperakartoitus J. Iiartoman v tekemien havaintojen mukaan Kauhavan kallioperä on voimakkaasti migmatiittiutunutta granaatteja, kordieriittia ja paikoin diopsidia sisaltav2ia kinzigiittia ja suonigneissia seka gneissigraniittia. Geofysikaalisesti

3 mitatulla alueella, jonka paljastumat ensin oli sidottu lin- joitukseen, suoritti M. Kokkola syksyllä 1967 detaljikartoi- tuksen mittakaavassa 1: Kairaustiedoilla täydennetty, 1:4 000 mittakaavainen kallioperäkartta on liitteena. Mittausalueen pääkivilajina on edellä mainittu migmatiitti- nen kinzigiitti, jota lukuisat eri levyiset pegmatiitti- ja graniittijuonet lävistävät. Kartan NW-nurkassa on mm. suurehko paljastuma pegmatiittigraniittia. dettiin lisäksi gabropaljastumia. Kahdesta paikasta löy- Ne sijaitsevat kahdessa aikaisemmin mainitussa geofysikaalisesti mielenkiintoisessa anomaliaryhmässä. Alueen NW-osassa olevassa gabrossa on sa- tunnaista magneettikiisu- ja kuparikiisupirotetta. Analyysin mukaan se sisaltaa: 0,08 $ Cu, 0,017 $ ~i,<o,ol $ Co, 4,5 Fe ja 0,9 $ S. Gabrot näyttavat liittyvän kallioperan tektonisesti häiriy- tyneisiin osiin. usein melkoisesti grafiittia. Kairaukset Lähellä niiden kontakteja on kinzigiitissa Mittausalueen keskustassa olevan pyöreahkön anomaliaryhmän selvittämiseksi siihen kairattiin valisenä aikana neljä reikää: Kha -1 - Kha -4, yhteispituudeltaan m. Reiät lävistivät kuten liitteena olevista kairausprofiileista ilmenee, edellä kuvattua kinzigiittiä, jossa sähköisten ingrafiittip~toisia tai dikaatioiden aiheuttajina owrafiittirikkaita, vähän mag- neettikiisua sisältäviä vyöhykkeitä. tyy myös kapeissa karsiraidoissa. Magneettikiisua esiin- Rei'issä 1, 2 ja 3 on li- säksi 5 kpl sarvivälkegabrolävistyksiä, joiden pituudet vaih- televat m:n välillä. Gabro on ilmeniittipitois- ta ja sisaltaa satunnaisesti siellä täällä muutamia magneet- neettikiisu- ja kuparikiisurakeita. Gabron pitoisuuksista antaa kuvan reiästä Kha -3, väliltä tehty analyysi. Sen mukaan gabro sisältää 1.10 m:n matkalla: 0,02 % Cu, 0,003 % Ni, 0,003 % Co, 0,03 % V, % Ti, 2.4 $ Fe ja 0.3 $ S.

4 Yhteenveto P. Hartikaisen lohkareiden johdosta Kauhavalla suoritetut tutkimukset keskittyivät lohkareiden valittömassa laheisyy- dessa olevaan mittausalueeseen. Ne osoittivat, että kohteen kallioperii on migmatiittista kinzigiittia, jossa sähköisten ja magneettisten anomalioiden aiheuttajina on grafiittipi- toisia, rautakiisuja sisältäviä vyöhykkeitä. taan ne on merkitty mustaliuskeen varilla. Kallioperakart- Karttaan on piir- retty kapeita grafiittigneissihorisontteja indikoimaan säh- köisiä johdevyöhykkeita myös sellaisiin paikkoihin, joista ei ole paljastuma- eikä kairaushavaintoja. Alueen keskiosassa oleviin sahköisiin ja magneettisiin hairiöihin liittyy myös heikkoja painovoima-anomalioita. Lauri-.lan raportissa esitetyistä tiheysmääritysten tuloksista ilmeneet että anomaliat voidaan tulkita alueelta löydettyjen gabrojen aiheuttamiksi. Pienten gabromuodostumien ei kuitenkaan voida mielestäni katsoa yksinään selittiivan ko. maksimeja, vaan johtunevat ne osittain kinzigiitin ympäristöään suuremmasta granaattipitoisuudesta kuten paljastumahavainnoista voidaan päätellä. Suskeptibiliteettimaäritysten mukaan gabrot aiheuttavat myös osan magneettisista häiriöistä. Tutkimukset osoittivat, että alueelta löytyneet lohkareet ovat peräisin ilmeniittipitoisista gabroista. Runsaimmat kuparipitoisuudet esiintyvät ilmeisesti gabron amfiboliittiutuneissa osissa. Kartoituksen ja kairauksen yhteydessä ei kuitenkaan tällaisia amfiboliittiutuneita gabromuunnoksia löydetty. Mittausalueen keskustassa olevaan geofysikaaliseen anomaliaryhmaän liittyvä gabro osoittautui kairausten perusteella pieneksi ja juonimaiseksi. Koska sähköiset ja magneettiset indikaatiot aiheutuvat ainakin suurimmaksi osaksi grafiittigneisseista, ei katsottu olevan aihetta jatkaa kohteen kairauksia, vaikka osa häiriöistä jäikin selvittämättä. Mittausalueen NW-osassa olevaa gabroa ja siihen kuuluvia anomalioita ei kairattu, sillä gabron paljastumasuhteiden ja gee fysikaalisten karttojen vertailu osoittaa, että ekonomisen malmion olemassaoloon ei ole suuria mahdollisuuksia.

5 Kauhavan kuparikiisupitoisten lohkareiden tarkka lähtöpaikka jäi siis selvittämättä. Ne voivat liittyä johonkin pieneen tektonisoituneeseen gabroon tai gabron osaan. Sen sijaan mahdollisuudet huomionarvoisen malmion olemassaoloon mittausalueella näyttävät rajoitetuilta. * Mikäli tutkimuksia vielä kuitenkin jatkettaisiin olisi näytteenotto anomalioiden tulkitsemiseksi tarkoituksen mukaisinta suorittaa muskeg-pintakairausyksikön avulla. Geokemiallisia menetelmiä voitaisiin myöskin alueella kokeilla. Hyvin runsaskivisessa ja louhikkoisessa metsämaastossa saattaisi malmikoirankin käyttö tuottaa tuloksia. isäksi ovat mahdollisuudet mittausalueen ulkopuolella, Kauhavan kirkonkyliistä länteen ja luoteeseen avoimina. Pyhäsalmi !&.G TA &4* Eero Pehkonen Liitteet: 2 kpl raportteja 2311/400/1967/~~ Sijaintikartta 1: Aeromagneettinen kartta 1: kpl geologisia yhdistelmäkarttoja 1:4 000 (elementit 150, 200, 201 ja 210) 3 kpl kairausprofii,leita 1: Erillismittaus: kartat 420, 430 ja 431 1: kpl magneettisia karttoja 1: kpl sahköisia karttoja (430) 1: kpl sahköisia karttoja (431) 1: kpl painovoimakarttoja 1:4 000 Kallioperäkartta 1 : 4 000

6 .Gravimetraustuloksen selvittämiseksi määritettiin syvalcairausniiyt- teiden Irlla-1 syv ja Ia~a-1 syv tiheydet, joilcsi saatiin 3.08 ja 3.23 g/cm3. Jos nliden näyt teiden lcatsotaan cdus- tavan kivilajia, joka on painovoima-anomalian aiheuttanut, voidaan gravime traus tuloksen ja tiheysnääritys tulos ten lcatsoa hyvin vastaavan toisiaan. Samojen näytteiden susl~eptibiliteettim2iaritykset antoivat arvot ja oo5 lllcsa yksikköä. lfagneettinen nnoaalia vastaa näin ollen hyvin suskeptibiliteettiarvoja. Tulosta on pidettävä kvalitatiivisena, sillä kahden pienen n5ytteen perusteella ei ole mahdollista tehdä pitkällemeneviä p2istelmiä koko muodostumas ta. Outokumpu Matti Laurila

7 Gravinetrinen mittaus ó.1967 Graviiric traulcsen tarlcoritidcsena oli selvi ttza tiii;!ciriiuskolitce;i?;co- fysiliaiili~ta kuvaa, lcoslca alucclla tavatut s3d:öise.l; Ja i:iz;ncc?;- tiset indikaatio t todet t i3.n iaielenlciintoisi!csi. Gravii:lc ti-ausliartasta voiclaan todeta aluec1-i Icc~!<~-os~ss~ 1 C2G :::ynl saina-arvoic~'~r~2n ra joittana alue, jonka S-osaan liil; twilt i;ia;;-ic(; 1;- tise t ja siiilcöise t hniriöt. Geologisen ra1re11teei-1 28rli~~;il?i -i;x=-lie- ~iine:~ s elvittaa iiiis t2i jolituvat alueella -tavatrit heikot sclvllp5-i-- teisct paii-iovoiina-anomaliat ( ra~oilla Iciiyl mgal). Alueen lieskiosassa i;avatim sci-lköisen Iiairi.örylmiin aiheuttaja ci ilmeisesti til-ieycleltaan poildcea suuresti ymp2iristöst2ih. SillLl gravime-tril-ie~l kuva ci oleellisesti muutu saliköiscn ja ~?ia~ilecti;i~c l-iairiöiz Icoildalla. Fluut alueella tavatut mapce ttise t ja ~Sdiöi~c t ano~rialiat voitaisiin ajatella liittyv2in Iio~-italiti~yöhylcIceislin, jotlca tulevat esille gravimetrisessa kartassa. Tuntematta geologista rakennetta saat tavat edellä esitetyt kocu:lcr.- tit olla päin niäntyä. - ' liatti Laurila Tutlcimul~siin liit tyvat lcartat 450/ : Vertaa ailc. Icartat : / : :20 000

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48