ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA kunnanvaltuustolle

Transkriptio

1 Kv 14/ Kirkkonummen tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016 kunnanvaltuustolle Kirkkonummen kunta Tarkastuslautakunta

2 2 Sisällys 1. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA Kokoonpano Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toiminta Arvio kunnanhallituksen laatimasta tilinpäätöksestä 2 2. EDELLISTEN VUOSIEN ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 3 3. KUNNANVALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kunnan kokonaistaloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investoinnit Lainakanta Kunnan tunnuslukujen kehitys Strategiset tavoitteet Toimielimien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovuustaso Kunnanhallitus ja konsernihallinto Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Palvelutuotannon lautakunta Eerikinkartanon johtokunta KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA SEURANTA Sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan sekä riskienhallinnan järjestäminen Muuta Henkilöstö YHTEENVETO 18

3 3 1. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1 Kokoonpano Tarkastuslautakunnan jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään ovat kertomusvuonna toimineet: Jäsenet Ulla Seppälä, puheenjohtaja Antti Salonen, varapuheenjohtaja Pia Hautamäki, Hanna Haikonen lähtien Siv Ahlberg Juha Blomfelt Ramon Dibbets Matti Tanskanen Heli Kauhanen Varajäsenet Paula Helmiö, Raija Hyttinen lähtien Lasse Javanainen Oiva Tyni Peggy Weckmann Pekka Rekola Noora Piili Riitta Lassila Kimmo Collander 1.2. Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toiminta Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään kuntalain 121 :n mukaisesti seuraavasti: 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Tarkastuslautakunta on tehtävänsä suorittamiseksi perehtynyt hallintotoimielinten pöytäkirjoihin, vuosien 2016 ja 2017 talousarvioihin, vuosien taloussuunnitelmaan, vuoden 2016 tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sekä tilintarkastuksen raportteihin. Tarkastuslautakunta on kuullut johtavia viranhaltijoita ja tutustu nut valittuihin painopistealueisiin erikseen hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta on kokoontunut 9 kertaa koskien vuoden 2016 arviointia. Lakisääteisen tilintarkastuksen on suorittanut BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Krister Rehn. Vastuullinen tilintarkastaja on toiminut tarkastuslautakunnan sihteerinä. Työohjelmansa loppuun toteutettuaan tarkastuslautakunta saattaa kunnanvaltuustolle seuraavan arviointikertomuksen:

4 4 1.3 Arvio kunnanhallituksen laatimasta tilinpäätöksestä Vuosina tilinpäätös laadittiin sekä myöhässä että virheellisenä. Tilinpäätös vuodelta 2016 laadittiin nyt kolmantena peräkkäisenä vuotena ajallaan ja oikein. Näin ollen on saatu aikaiseksi selkeä ja pysyväluonteinen parannus tilinpäätöksen laatimisprosessiin ja kirjanpidon luotettavuustasoon. Tämä siitä huolimatta, että kunnan oman talousosaston henkilöstö on vuoden aikana vaihtunut. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen perusteella, taloushallinnon ostopalveluihin liittyvä yhteistyö kunnan ja Kunnan-Taitoa Oy:n välillä on sujunut hyvin. Tilinpäätöksen laatimisen ja kehittämisen- sekä ennustettavuuden parantamisen suhteen tarkastuslautakunta kiinnittää kuitenkin myös tänä vuonna kunnanhallituksen huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Tilivuoden aikaisen ennustettavuuden parantaminen on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tarpeen edelleen kehittää sekä meno- että tulopuolella, Tarkastuslautakunta korostaa tiedolla johtamisen tärkeyttä. Tällä tarkoitetaan etenkin luotettavaa ja riittävää tietoa oikea-aikaisesti sekä avointa ja läpinäkyvää kommunikaatiota. Yhtenäiset, luotettavat prosessit ja toimintatavat on myös varmistettava. Mm. osavuosiraportointiin liittyvät käytännöt ja niistä aiheutuvat toimet kuuluvat tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan yhtenäistää voimassa olevan ohjeistuksen mukaisiksi. Investointien valmistelu- ja päätöksentekoprosessia sekä tavoiteohjausta tulee huomattavasti kehittää. Myös investointien tavoitteiden asettamista ja seurantaa tulee talousarviossa ja tilinpäätöksessä kehittää sitovien ohjeiden mukaisiksi. Käyttöomaisuussovelluksen täsmäyttäminen kirjanpitoon, jotta poistojen kertyminen oikein tilinpäätökseen voidaan luotettavasti varmentaa (koskee vuoden alku- ja loppusaldoja sekä kaikkia muutoksia), tulee käytännössä olemaan tarpeen tulevien vuosien tilinpäätösten oikeellisuuden varmentamiseksi. Tilinpäätöksen ja sitä edeltäneiden prosessien muista kehittämistarpeista tehdään muutoin tässä arviointikertomuksessa sekä tilintarkastajan raportoinnissa selkoa. Tarkastuslautakunta kiinnittää samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina huomiota kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jatkuvaan ajan tasalla pitämisen tärkeyteen sekä etenkin konserniohjauksen ja valvonnan huomattaviin kehittämistarpeisiin. Konsernin ohjausperiaatteita on käsitelty valtuustossa mutta tarkemmat päivitetyt konserniohjeet puuttuvat vielä, vaikka niiden uusiminen oli sitovana tavoitteena ja voimassa olevat konserniohjeet ovat vuodelta Tarkastuslautakunta painottaa, että käytännön konserniohjaustoimia on tehostettava vastaamaan kaikilta osin kuntalain henkeä ja valtuuston hyväksymiä periaatteita, jotta konserniohjaus on aktiivista ja sen avulla päästään oikeasti vaikuttamaan konsernin taloudelliseen kehitykseen. Kuntalain mukaan talouden tasapaino arvioidaan pitkälti konsernin tunnusluvuista.

5 5 2. EDELLISTEN VUOSIEN ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI Tarkastuslautakunta käsitteli kokouksessaan vuoden 2015 arviointikertomuksesta saadut vastineet ja merkitsi ne tiedokseen. Tarkastuslautakunta on vuoden 2016 arvioinnissaan seurannut edellisten vuosien arviointikertomusten havaintojen toteutumista. Tarkastuslautakunta toteaa, että arviointikertomuksen vastineet saatiin tänä vuonna ajallaan ja niitä pidettiin asiallisina. Tarkastuslautakunta on useissa aikaisemmissa arviointikertomuksissa kiinnittänyt talousarvion noudattamiseen sekä tulosohjauksen toimivuuteen huomiota, näin myös vuotta 2016 koskien. Myös toiminnallisten ja laadullisten mittareiden asetantaan, seurantaan ja toteutumiseen tulee edelleen kiinnittää jatkuvaa huomiota, jotta ydintoimintojen tuloksellisuutta edistetään. Tarkastuslautakunta toteaa, että siltä osin kuin tässä arviointikertomuksessa ei muuta todeta, on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ryhdytty asianmukaisiin toimiin vuoden 2015 arviointikertomukseen sisältyvien toteamuksien johdosta.

6 6 3. KUNNANVALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 3.1.Kunnan kokonaistaloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2016 Kirkkonummen kunnan taloudellinen tila on kehittynyt positiivisempaan suuntaan. Tulos kääntyi 4,2 milj. ylijäämäiseksi, mikä on huomattavasti talousarviota parempi. Suunnitelluista investoinneista toteutettiin 75 % mutta velkamäärä kasvoi silti hieman (n. 4 milj. ) arvioitua enemmän kun lyhytaikaista luottoa nostettiin vuodenvaihteen yli huomattavasti enemmän kuin olisi ollut tarpeen. Tarkastuslautakunta esittää arviointinaan, että valtuuston vuodelle 2016 asetetuissa kokonaistaloudellisissa tavoitteissa on kokonaisvaltaisesti katsottuna hyvin pysytty, mutta korostaa samalla alla oleviin tietoihin viitaten, että merkittävä myönteinen tulospoikkeama suurimmilta osin on peräisin yllättävistä myönteisistä seikoista sekä kirjausperiaatteiden muutoksista, jotka eivät tule toistumaan. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kunnan taseeseen on kertynyt ylijäämää 24,7 milj. ja konsernille puolestaan 25,1 milj Tuloslaskelman toteutuminen Kunnanvaltuuston päättämien, talousarvion sitovuussääntöjen mukaisesti kunkin elimen toimintakate on valtuustoon nähden sitova. Valtuusto on lisännyt määrärahoja vuoden 2016 aikana käyttötalouteen yhteensä 5,8 milj.. Tästä noin puolet lisättiin perusturvan talousarvioon. Kirkkonummen kunnan tilikauden tulos vuodelta 2016 oli 4,2 milj. ylijäämäinen (1,4 milj. alijäämäinen vuonna 2015). Alkuperäinen talousarvio oli 0,1 milj. ylijäämäinen ja muutettu talousarvio oli 5,7 milj. alijäämäinen. Toteutunut tulos on sekä alkuperäistä että muutettua talousarviota parempi. Tuloksen muodostumissa verrattuna talousarvioon on syytä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin olennaisiin seikkoihin: Myönteiset seikat Merkittävin tulokseen vaikuttava seikka oli erikoissairaanhoidon suuret palautukset vuosilta 2015 ja 2016 jotka molemmat yhteissummaltaan hieman yli 3 milj. - kirjautuivat ohjeiden mukaisesti tulosvaikutteisesti vuodelle Lisäksi verotulot toteutuivat yhteensä noin 2,6 milj. budjetoitua suurempana. KIKY-sopimus ja muut tarkennukset lomapalkkavelan määräytymisperiaatteisiin vaikuttivat yhteensä 0,75 milj.. Aiheettoman investointivarauksen purku 0,6 milj. Tukia ja avustuksia saatiin arviointikaudella lähes miljoona euroa arvioitua enemmän Käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja maankäyttösopimustuloja kertyi yhteensä 2,9 milj., mikä oli 1,2 milj. budjetoitua enemmän. Kielteiset seikat Kirjattiin aikaisempiin vuosiin kohdistuneita luottotappioita n. 0,3 milj.. Muut toimintakulut ovat ylittäneet budjetin 4 %:lla, eli noin 0,8 milj. :lla mutta ulkoiset toimintakulut ovat silti samalla tasolla kuin vuonna 2015.

7 7 Toimintakate oli selvästi muutettua talousarviota parempi, mutta 2 milj. alkuperäistä h e i k o m p i.

8 8 Tuloslaskelma 3.3. Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelman toteutunut toimintakate (käyttötalouden nettokustannukset) oli 193,4 milj. (vuonna ,4 milj. ). Alun perin budjetoitu toimintakate oli 191,5 milj. ja muutetun talousarvion toimintakate oli 197,3 milj.. Käyttötalous toteutui 3,8 milj. muutettua talousarviota parempana, mutta 1,9 milj. alkuperäistä arviota heikompana. Toimintakuluille on lisätty määrärahaa arviointikauden aikana ja muutetuissa kuluarvioissa on enimmäkseen pysytty. Toimintatuotot ovat toteutuneet noin 0,8 milj. budjetoitua suurempina. Muutettuun talousarvioon verrattuna toimintakatteiden talousarvioylityksiä oli vain muutama, eivätkä niiden summat olleet myönnettyyn määrärahaan suhteutettuna merkittäviä:

9 9 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 143 t Rakennus- ja ympäristölautakunta 35 t. Muilta osin syntyneet poikkeamat myönteisiä: Perusturva 2,2 milj. (käyttöaste 97,8 %) Suomenkielinen varhaiskasvatus ja op - ltk. 578 t (käyttöaste 98,9 %) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 490 t (käyttöaste 94,8 %) Palvelutuotannon johtokunta 222 t (käyttöaste 31 %) Tulosohjauksen toimivuuden näkökulmasta mm. erikoissairaanhoidon lisämääräraha osoittautui tarpeettomaksi. Käyttötalousosan toteutuminen toimielimittäin 2016

10 Investoinnit Investointien nettotalousarvio oli alun perin 29,8 milj. ja muutoksien jälkeen 31,5 milj.. Siitä toteutui 23,5milj. eli 75%. Investointien toteutumistaso laski edellisestä vuodesta 10 %. Tarkastuslautakunta pyytää tarkempaa analyysiä siitä, onko rahallinen toteutusaste suhteessa käytännön aikaansaannoksiin. Pääkirjaston laajennuksen menot toteutuivat yli kolminkertaisina budjetoituun nähden. Tilinpäätöksen mukaan tämä on johtunut rakennustöiden suunniteltua aikaisemmasta aloittamisesta ja muutos liittyi valtionavustukseen. Hankkeen kokonaiskustannukset todetaan tilinpäätökseen sisältyvän analyysin perusteella pysyvän valtuuston hyväksymässä projektin muutetussa sitovassa kustannusarviossa. Tarkastuslautakunta asettaa kuitenkin voimakkaasti kyseenalaiseksi tapaa, millä koko projekti tuotiin valtuustoon sitovien kustannuslaskelmien hyväksyntää varten ja minkä jälkeen projekti käynnistettiin. Pian projektin alkamisen jälkeen 1,3 milj. suurempi sitova kustannuslaskelma tuotiin valtuuston käsiteltäväksi. Toimintatapa ei ole hyvän hallintotavan mukainen, koska hanke käytännössä käynnistettiin puutteellisten tietojen perusteella. Tähän tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää kunnanvaltuuston erityistä huomiota. Kunnan investointeihin liittyvää valmistelu-, päätöksenteko- ja tavoiteohjausprosessia pitää tarkentaa sitovien ohjeiden mukaisiksi. Tällöin parhaalla mahdollisella tavalla noudatetaan hyvää hallintotapaa, mikä palvelee sekä investointikohteiden tuloksellista että valtuuston päätösten mukaista toteuttamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monivuotisten investointien sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan valtuuston toimesta talousarvioon ja edelleen seurattavaksi tilinpäätökseen - koko hankkeelle sitova, realistinen kustannusarvio. Tältä osin investointien tähänastinen käsittelytapa talousarviossa ei vastaa sitovasti ohjeistettua, mistä sekä tilintarkastuksen että tarkastuslautakunnan toimesta on huomautettu aikaisemminkin. Kunnan suunniteltu investointitaso huomioiden asian saattaminen kuntoon on tarpeen tehokkaasti toimivan investointien tavoiteasetannan, ohjauksen ja seurannan aikaansaamiseksi. Myös hankintakriteereiden asettamisprosessin toimivuuteen ja avoimuuteen tulisi näkemyksemme mukaan samassa yhteydessä kiinnittää huomiota. Monivuotisten investointien kokonaisseuranta verrattuna kokonaiskustannusarvioon eikä vuositasoinen tarkastelu verrattuna talousarvioon on ensisijaisen tärkeää. Tilinpäätökseen sisältyvien investointien vuosikohtaisten talousarvioylitysten vieminen valtuuston käsittelyyn jo toteutuneina ylityksinä melkein neljä kuukautta ( ) tilikauden

11 11 päätyttyä ei ole toimivaa tulosohjausta eikä vastaa hyvää hallintotapaa. Lisämäärärahatarpeet tulee käsitellä talousarviovuoden aikana, heti kun tarve ilmenee. Käsittelemättä on jäänyt maa-alueiden hankintojen ylitys. Näihin oli budjetoitu 2,1 milj. ja toteutuma oli 2,6 milj.. Asiaa ei analysoitu tilinpäätöksessä ollenkaan. Todettiin, että maa-alueiden hankinnat perustuivat valtuuston päätöksiin, mutta ristiriita talousarvion ja toteutuman välillä johtuu budjetointivirheestä kun joitakin maa-alueiden hankintoja on budjetoitu maksuperusteisesti eikä suoriteperusteisesti niin kuin ohjeiden mukaan pitää Lainakanta Talousarvioon oli budjetoitu pitkäaikaisen lainan nostoa 26,7 milj. ja vanhojen lainojen lyhennystä 12,4 milj.. Lyhennys on toteutunut käytännössä arvioidun mukaisesti, mutta pitkäaikaista lainaa ei ole nostettu lainkaan. Sen sijaan lyhytaikaista lainaa on otettu kuntatodistuksilla 30,5 milj.. Toteutunut lainojen nettolisäys oli siis 18,1 milj., joka on 3,8 milj. talousarviota enemmän. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ei edes lainanottoa budjetoidussa määrin olisi ollut tarpeen kuin investointien toteutumisaste oli sen verran matala. Näin ollen kunnan tulee vastaisuudessa kyetä paljon entistä täsmällisempään maksusuunnitteluun. Kunnan lainakanta nousi 111 milj. :oon, mikä on per asukas ja vastaa aika hyvin maan keskiarvoa. Konsernin lainakanta on noussut 163 milj. :oon, mikä on per asukas Kunnan tunnuslukujen kehitys Milj Uusimaa 2015 Veroprosentti ,5 19,5 19,5 18,85 Verotulot 159,2 159,4 171, ,5 184,8 Valtionosuudet 25 23,7 23,3 21,6 20,7 24 Toimintatuotot 35 34,5 31,9 29,6 36,6 32,7

12 12 Toimintakulut 195,4 211,1 217,7 212,7 223,3 223,2 Toimintakate -160,4-176,6-185,9-183,1-186,6-190,5 Toimintatulot/toim.menot % 17,9 16,3 14,6 13,9 16,4 14,6 21,6 Vuosikate % poistoista ,3 51,1 87, Vuosikate /asukas Lainakanta ,9 88,1 89,1 90,3 92,9 111,1 Lainamäärä /asukas Suhteellinen velkaantun. % ,7 61,4 57 Kertynyt ylijäämä/asukas Omavaraisuus % 45,1 41,8 39,6 38,6 36,2 36,1 70 Lainanhoitokate 2,6 0,6 0,9 1,1 1 1,4 1,6 Investointien tulorahoitus % 139,5 33,6 46,9 103,2 48,8 72,9 54 Asukasmäärä Konsernin kertynyt ylij./as Konsernin lainamäärä/as Konsernin suht. velk. 64,1 68,4 66,7 97 Talouden tasapainottamisvaatimukset uuden kuntalain mukaisesti Kuntalain talouden tasapainottamista koskevat kriteerit ovat seuraavat: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. (110, osittain) Jos alijäämän kattamisessa ei noudateta yllä olevaa lakisääteistä aikarajaa, arviointimenettely voidaan käynnistää. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: (118 ) 1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti;

13 13 3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia Tarkastuslautakunnan tilanneanalyysi 1) Yllä mainittujen kriteerien valossa vuoden 2016 tilinpäätöksen sekä kunnan että konsernin luvut edustavat vielä tasapainoisen talouden tunnusmerkkejä. Ns. kriisikriteereistä täyttyy tällä hetkellä konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, joka on tilinpäätöksessä 66,7 % (68,4 % v. 2015). Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on 61,4 % (59,7 % v. 2015). 2) Tunnusluvut ovat kuitenkin nopeasti heikkenemään päin Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa talouden kehitys on suunniteltu mm. seuraavan mukaisena: Vuosi Tilikauden yli-/alijäämä ( ) Lainakanta (1000 ) Lainaa/asukas ( ) Voimassa olevassa talousarviossa-taloussuunnitelmassa todetaan, että keskeisin tavoite kunnan talouden hoidossa on säilyttää talouden tasapaino ja huolehtia siitä, että kunnan palvelutehtävän kustannusten kasvu ei ylitä verorahoituksen kasvun tasoa. Valtuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksyttiin vuoden 2016 talousarvioon uudet talouden hoitoa koskevat raja-arvot seuraavasti: Toimintakatteen kasvu saa vuosittain olla kuntatasolla enintään 1,5 %. Vuosikate on vuosittain vähintään poistojen suuruinen. Kunnan lainakanta per ei vuosien aikana ylitä 150 milj. Nettoinvestointitaso investointikaudelle määritellään investointiohjelman rahoituskartoituksessa. Vuosina taseen ylijäämä vahvistuu Talousarviokirjaan sisältyvien tietojen perusteella, tasapainottamisohjelman raja-arvoista talousarviossa eivät täyttyneet lainakanta, nettoinvestoinnit ja omavaraisuus. Tarkastuslautakunta kiinnittää yllä mainittujen seikkojen ristiriitaisuuteen huomiota ja korostaa sen lisäksi, että asetettavat tasapainottamiskriteerit tulee olla selkeästi asetettuja ja mitattavissa. Vuoden 2016 tilinpäätös ei täytä toimintakatetta koskevaa päivitettyä raja-arvoa kun toimintakatteen kasvu oli 2,1 % verrattuna vuoden 2015 tilinpäätökseen. Tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota kunnan voimassa olevan taloussuunnitelman mukaiseen korkeaan investointitasoon, joka johtaa huolestuttavaan velkaantumiseen huomattavasti yli maan keskiarvon. Asia tulee myös vaikuttamaan olennaisesti poistojen suuruusluokkaan. Kyseinen seikka on omiaan vaarantamaan kunnan talouden lain mukaista tasapainoa. Toimiva ja aktiivinen konserniohjaus ja -valvonta on tärkeää, jotta tavoiteohjauksella ja seurannalla voidaan vaikuttaa konserniyhteisöjen toimintaan ja talouteen, sekä sitä kautta konsernin tunnuslukuihin. Näistä muodostuu tällä hetkellä lakisääteiset kriteerit konsernin talouden tasapainon arvioimiseksi. Käytännössä tarkastuslautakunta ehdottaa, että yhä enenemässä määrin asetetaan konkreettisia, mitattavia taloudellisia tavoitteita kunnan tytäryhteisöille ja niiden tunnusluvuille, joiden avulla päästään vaikuttamaan konsernin tilinpäätöksen tunnuslukuihin.

14 Strategiset tavoitteet Kirkkonummen kuntastrategian mukaisien tavoitteiden toteutumisesta tarkastuslautakunta esittää mm. seuraavaa: Kehittyvät palvelut Palveluiden tulisi vastata kuntalaisten tarpeita sekä olla asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia. Vuoden 2016 aikana kunnassa onkin tehty selvityksiä ja asiakastyytyväisyyskyselyitä useiden eri palveluiden osalta. Monilla sektoreilla on korostunut myös digitaalisuuden lisääminen ja sähköisten palvelujen käyttöönotto. Tarkastuslautakunta pyytää analyysia myös siitä, miten kyseiset selvitykset hyödyttävät kuntalaisia ja mihin konkreettisiin toimiin on tarkoitus ryhtyä kyseisten selvityksien pohjalta. Aktiivinen elinkeinopolitiikka Kirkkonummi on jatkanut toimintaa YritysEspoossa ja yritysneuvonnan käynnit ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 uusia yrityksiä perustettiin yritysneuvonnan kautta 38 kpl. Tehokas ympäristöarvot huomioiva maankäyttö Kaavoitusta ja sen toteutumista on seurattu säännöllisesti valtuustossa ja suurin osa päätöksistä on ollut suunnitelmien mukaisia. Asukasluku on noussut edellisestä vuodesta ja julkisen liikenteen käyttöä seurataan entistä tarkemmin. Myös uusia yrityksiä on saatu kuntaan. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö Kirkkonummen tavoitteena on olla houkutteleva työnantaja. Henkilöstön määrä on hieman pienentynyt edellisestä vuodesta. Koulutuksen osalta tavoitteita ei ole täysin saavutettu, tosin koulutuspäiviä on ollut edellisvuotta enemmän ja osaa päivistä ei vain muisteta kirjata ohjelmaan. Palkitsemiseen otetaan vuoden 2017 alusta käyttöön uusi malli työyksiköille ja kaupunki haluaa palkita parhaiten onnistuneet yksiköt. Aktiivisen tuen mallin käyttämisellä on saatu keskimääräiset työterveyshuollon kustannukset per työntekijä laskemaan edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolot ovat nousseet 13,7 päivään, joka on lähes päivän vuotta 2015 enemmän. Kasvu johtuu osittain sisäilmaongelmista ja infektiosairauksista. Lähtövaihtuvuus 8,6 % on noussut vähän (vuonna ,3%). Talous Taloudessa pyritään tasapainoon ja siinä on onnistuttu vuonna 2016 aikaisempia vuosia paremmin. Tulos oli selvästi ylijäämäinen, vuosikate kattoi poistot ja budjetteja on noudatettu. Toisaalta laina/asukas on noussut. Strategista viitekehystä ei ole tilinpäätöksessä käsitelty talousarvion asetelman mukaisesti. Tämä on selkeä puute ja vaikeuttaa strategisten tavoitteiden ja päätoimenpiteiden toteutumisen arviointia kokonaisvaltaisesti.

15 Toimielimien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovuustaso Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti kunkin toimielimen tehtävien yhteenlaskettu toimintatulojen ja menojen erotus eli toimintakate sekä toiminnalliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Tilinpäätöksen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tarkastelu on puutteellinen ja jokseenkin epäselvä. Tältä osin peräänkuulutetaan talousarvioasetelman mukaista esittämistapaa ja analyysiä jotta kytkentä talousarvioon ja asetettuihin strategisiin tavoitteisiin olisi selvä. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että analyysit ovat osittain ristiriitaiset Kunnanhallitus ja konsernihallinto Kunnanhallitus ja konsernihallinto ovat saavuttaneet taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteensa. Talous on toteutunut jopa budjetoitua parempana, arvio oli -8,2 milj. ja toteutuma -7,9 milj.. Toiminnallisia tavoitteita on esitetty ja avattu enemmän tilinpäätöksessä. Yleisesti voidaan todeta, että kunnan toimintoja ja palveluita on pyritty selvittämään ja tehostamaan/keskittämään. Selkeät konkreettiset toimenpiteet jäivät kuitenkin pitkälti toteuttamatta vuonna Perusturvalautakunta Talousarviototeutuma yleisesti, koko lautakunta Perusturvalautakunta on saavuttanut taloudelliset tavoitteensa. Alkuperäinen talousarvion toimintakate oli 94,0 milj., muutettu talousarvio 98,3 milj. ja toteutuma 96,0 milj.. Toimintatuotoissa oli lähes 10 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna ja toimintamenoissa noin 3 % kasvu. Vuoden 2016 toteumaan vaikuttavat HUS:n ylijäämän palautukset vuodelta 2015 ja Normaalisti palautukset saadaan vain yhdeltä vuodelta kerrallaan, joten nyt palautusten viivästyminen vaikuttaa vertailtavuuteen. Palautus huomioituna toimintakate on kasvanut 1,4% vuoteen 2015 verrattuna. Yksittäisten tehtäväalueiden toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sosiaalipalvelujen tulosalue Sosiaalipalvelujen toimintakate oli 60 t talousarviota heikompi. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti hyvin, erityisesti lastensuojelussa päästiin pilotin ansiosta todella hyviin tuloksiin. Toisaalta työmarkkinatuen saajien määrä jäi tavoitteesta ja nuorten työllistämisessä oli loppuvuodesta resurssipulaa. Terveyspalvelujen tulosalue Terveyspalvelujen tulosalueen toimintakate oli 59 t muutettua talousarviota parempi. Toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Tavoitteiden toteutuminen on avattu tarkemmin tilinpäätöksessä. Erikoissairaanhoito

16 16 Erikoissairaanhoito on toteutunut huomattavasti budjetoitua parempana. Alkuperäinen arvio oli -35,8 milj. ja muutettu 37,1 milj.. Lopullinen toteuma oli puolestaan 35,4 milj., joka on 1,7 milj. muutettua arviota pienempi. Tulokseen vaikutti vuoden 2015 ylijäämän palautus 1,34 milj. euroa, joka saatiin poikkeuksellisesti vasta vuoden 2016 puolella. Tämän lisäksi saatiin normaalisti ylijäämäpalautukset vuodelta 2016 summaltaan peräti 2 milj.. Erikoissairaanhoidon tavoite jäi toteutumatta, sillä kunnan kustannukset alenivat keskimääräistä vähemmän. Toimintakate laski 6,2%, tai jos ylijäämäpalautukset kohdistetaan oikeille vuosille, toimintakate kasvoi 0,9%. Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalue Taloudellinen toteuma oli 343 t muutettua talousarviota parempi. Toiminnallisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta on kerrottu yksityiskohtaisesti tilinpäätöksestä. Yleisesti ottaen henkilöstön vaihtuvuus ja vaikeudet rekrytoinneissa ovat vaikuttaneet joidenkin tavoitteiden saavuttamiseen. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalue Ikäihmisten tulosalueen toimintakate oli 125 t euroa talousarviota parempi. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti suunnitellusti. Kotihoidon osalta säännöllisten asiakkaiden määrä on lisääntynyt ja tilapäisten vähentynyt. Kotisairaalan toiminta on ollut liki kolminkertainen tavoitteeseen nähden ja kysyntä on suurta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnan toimintakate toteutui talousarvion mukaisena. Toiminnassa on vuonna 2016 pyritty muuttamaan palveluita digitaalisemmiksi ja tähän liittyen on toteutettu kyselyitä ja tehty niiden pohjalta tieto- ja viestintätekniikkastrategia sekä konkreettiset toimenpiteet. Opetustoimen yhteiset palvelut Koulukuljetuksen oppilaskohtaiset kustannukset laskivat jopa 17 % ja asetettu tavoite ylitettiin. Toisaalta oppilashuollon kustannusten tavoite jäi saavuttamatta ja oppilaskohtaiset kulut kasvoivat n. 9 %. Oppilashuollon lakisääteiset aikarajat ovat pidentäneet kiireettömien asioiden käsittelyä ja lisänneet asiakasmäärää. Vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus ja kulttuuri Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin ja eroja on avattu tilinpäätöksessä Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan (SVOL) alkuperäinen toimintakate oli -53,3 milj., muutettu -54,0 milj. ja toteutunut -53,5 milj.. Taloudellinen tavoite on siis saavutettu. Osa toiminnallisista tavoitteista on jäänyt saavuttamatta. Tavoitteet on kuvailtu selkeästi ja yhtenäisesti. Digitalisaation edistäminen ja asiakkaiden osallistaminen palveluiden suunnitteluun olivat esillä kunnan strategian mukaisesti.

17 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Ruotsinkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan (SFUN) talousarvion mukainen toimintakate oli -13,3 milj. eikä siihen tehty muutoksia. Vuoden 2016 toteuma oli 13,4 milj. eli noin 100 t budjetoitua heikompi. Sekä varhaiskasvatus että opetustoimi ovat ylittäneet arvioidut toimintamenot Liikuntalautakunta Toimintakate talousarviossa oli -2,3 milj. ja toteuma noin 100 t parempi eli -2,2 milj.. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet Nuorisolautakunta Nuorisolautakunnan budjetoitu toimintakate oli edellisen vuoden tapaan -1,1 milj. euroa ja toteutuma oli täysin talousarvion mukainen. Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu Yhdyskuntatekniikan lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunnan alkuperäinen ja muutettu toimintakate oli -9,4 milj ja toteutuma oli -8,9 milj. Suurin vaikuttava tekijä olivat joukkoliikenteen kulut, jotka toteutuivat 423 t budjetointia pienempinä. Kehittämis- ja yhteiset palvelut Kehittämis- ja yhteisten palveluiden toimintakate oli -1,4 milj. ja toteuma oli -1,3 milj. eli talousarvion mukainen. Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin saavutettu ja kaavoitusten seurantaa on tehty. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen toimintakate oli talousarviossa -8,0 milj. ja toteutuma oli -7,6 milj., eli huomattavasti arviota parempi. Matkakorttien määrät, nousujen määrä sekä edellisen vuoden subventioaste on ilmoitettu tilinpäätöksessä Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta on pääosin saavuttanut taloudellisen tavoitteensa, toimintakate ylitti talousarvion 35 t. Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu Palvelutuotannon lautakunta Palvelutuotannon lautakunnan alkuperäinen budjetoitu toimintakate oli 0,5 milj. euroa ja muutettu toimintakate oli -0,3 milj. euroa. Vuoden 2016 toteuma oli -99 t eli selvästi muutettua talousarviota parempi. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin olennaisin osin. Korjausvelan kokonaisarvo on n. 41 milj.. Vesihuoltolaitos Vesilaitoksen toimintakate on toteutunut hieman talousarviota paremmin, noin 29 t, eli taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Toimintatuottoja saatiin noin 200 t alle budjetin ja

18 18 tätä on tilinpäätöksessä perusteltu asiakkaiden vedenkulutuksen vähentymistä ennakoitua enemmän. Toimintamenot alittuivat myös noin 200 t ja korvasivat tuottojen menetystä. Menoja saatiin pienennettyä huolehtimalla talousveden laskutuksesta ja vuotojen vähentämisestä. Lisäksi aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa on tullut säästöjä tehokkaalla toiminnalla. Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu tai niiden toteuttamista ainakin aloitettu. Vesihuoltolaitoksen investointien toteutuma-analyysi on tarkastuslautakunnan mielestä selkeä Eerikinkartanon johtokunta Talousarviossa oli toimintakatteena -234 t ja toteutunut oli -188 t. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin.

19 19 4. KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA SEURANTA Tavoitteiden toteutuminen on tasekirjassa analysoitu pääpiirteisesti seuraavasti: Taloudellisesti konsernin tila on lähes edellisen vuoden tasolla. Toimintakate on laskenut tuottojen pienentyessä ja kulujen kasvaessa. Tilikauden ylijäämä on kuitenkin huomattavasti edellisvuotta parempi. Koska omistaja- ja konserniohjauksen järjestäminen on käsitelty valtuustossa vasta joulukuussa 2016, sen täytäntöönpano tapahtuu käytännössä vasta vuonna Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kunnanhallituksen tulee viipymättä laatia valtuuston periaatepäätöstä tarkentavat konserniohjeet sekä entistä aktiivisemmin huolehtia käytännön konsernin tavoiteohjauksesta ja valvonnasta, myös muualla tässä arviointikertomuksessa esitetyn mukaisesti. Toiminnan laajuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta kuvaavia tunnuslukuja, kuten esim. investointeja koskevat tavoitteet, kiinteistöyhtiöiden käyttöaste ja tulostavoitteet suositellaan määriteltäväksi. Kunnan konsernin sisäiset takausvastuut ovat tilinpäätöksen mukaan suuruusluokaltaan 9 milj.. Kirkkonummen kuntakonsernin ohjausta, valvontaa ja riskienhallintaa tulee tarkentaa ja näiden vastuuttaminen toteuttaa kuntalain mukaisesti. Kirkkonummen kunnalla on kolme tytäryhteisöä: Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori ja Kiinteistö Oy Kirkkonummen Keskustapysäköinti. Näistä Kirkkonummen vuokra-asunnot on suurin ja sille ei ole kunnan talousarviossa asetettu tavoitteita vuodelle Tämä on ilmiselvästi selkeä puute, johon on tarpeen tarttua, jotta konsernin tavoiteasetanta kehitetään kuntalain hengen mukaiseksi.

20 20 5. MUUT HAVAINNOT Sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan sekä riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan periaatteet on lainsäädännön mukaisesti saatettu valtuustolle vahvistettavaksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty. Onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnitelmakaudella. Vastaava selonteko on esitettävä myös konsernivalvonnan osalta. Toimintakertomukseen sisältyy kunnan johdon lausuma sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan mielestä kyseiset selvitykset täyttävät minimivaatimukset, mutta niitä on tarpeen laajentaa ja selkeyttää tulevissa tilinpäätöksissä. On varmistettava, että sisäisen valvonnan ja konserniohjauksen käytännön toimet myös toteutuvat ohjeiden mukaisesti. Kuntalain 121 :n mukaisesti, tarkastuslautakunnan tehtävänä on ym. huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Asiaan liittyen tarkastuslautakunta toteaa, että KOY Kirkkonummen Keskustapysäköinnin tilintarkastus ei hoideta emokunnan tarkastusyhteisön toimesta ja esittää asiaan välitöntä, kuntalain mukaista, muutosta. Sitovasta tavoitteesta ja tilinpäätöksen analyysistä huolimatta konserniohje jäi päivittämättä taas vuonna Konsernin ohjausperiaatteet hyväksyttiin joulukuun valtuuston kokouksessa, lausuttuna tavoitteena hyväksyä tarkemmat konserniohjeet keväällä Tämä ei ole toistaiseksi tapahtunut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan hallituksen tulee viipymättä saattaa tarkentava konserniohjaus ajan tasalle valtuuston päättämän mukaisesti. Kunnanhallituksen tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota siihen, että osavuosikatsauksien yhteydessä raportoidaan kunnassa yhdenmukaisesti ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen määräämällä tavalla eri sektoreiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimista. Näin ei edelleenkään ole vuoden 2016 aikana kattavasti toimittu. Tarkastuslautakunta toistaa edelleen näkemyksensä siitä, että kunnanhallituksen pitää ryhtyä kunnan selkeän rahoitus- ja sijoitusstrategian valmistelemiseen. Myös omaisuudenhallintapolitiikkaan tarvitaan selkeitä linjauksia. 5.1 Muuta Talousarvion laadintavaiheessa tulee jatkossakin suoritteiden ja mittareiden luomiseen edelleen kiinnittää huomiota niin, että ne antavat mahdollisimman hyvän kuvan palveluiden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitemittareiden tulee mitata toimialojen ja tehtäväalueiden ydintoimintoja. Tärkeää on myös, että tilinpäätöksen ja talousarvion esittämistavat ovat yhteneväiset ja että talousarviossa

21 21 asetettujen sitovien tavoitteiden toteutumista analysoidaan tilinpäätöksessä johdonmukaisesti. Näin ei nyt ole toteutunut. 5.3 Henkilöstö Tarkastuslautakunta on useampana edellisenä vuotena peräänkuuluttanut henkilöstötilinpäätöksen samanaikaista käsittelyä, jotta henkilöstövoimavarojen arviointi voidaan suorittaa. Vuoden 2016 henkilöstökertomus on käsitelty samanaikaisesti ja se kuvaa henkilöstöä koskevien tavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön tilaa monipuolisesti. Kunnan strategiset tavoitteet ja asiakastarpeet ovat määrittäneet työyksiköiden toiminnan suunnan. Kirkkonummella päästiin hyviin tuloksiin monen henkilöstömittarin osalta. Suurin osa henkilöstöstrategisista tavoitteista saavutettiin. Henkilöstö on ollut mukana kehittämistyössä. Vuoden aikana päivitettiin useampi toimintaohje, luotiin uusia ja otettiin käyttöön uudenlaisia toimintamalleja. Merkittävimpänä uudistuksena oli aktiivisen tuen toimintamallin päivittäminen, mikä mahdollisti resurssien kohdentamisen uudella tavalla. Henkilöstömme on työhönsä sitoutunutta ja osaavaa sekä halukkaita kehittämään itseään tulevaisuuden haasteita kohti. Johdonmukaista esittämistapaa talousarvion ja tilinpäätöksen välillä peräänkuulutetaan myös henkilöstöä koskevien tavoitteiden toteutumisen osalta.

22 22 6. YHTEENVETO Vuonna 2016 Kirkkonummen kunnan ja kuntakonsernin tulokset olivat ylijäämäisiä. Talousarviossa on pysytty hyvin, joskin merkittävältä osin sattumanvaraisten ja kertaluonteisten seikkojen takia. Kirkkonummen kunnan tulos oli 4,2 milj. ylijäämäinen (1,4 milj. alijäämää vuonna 2015). Alkuperäinen talousarvio oli 60 t ylijäämäinen ja muutettu talousarvio puolestaan 5,7 milj. alijäämäinen. Toteuma on huomattavasti molempia arvioita parempi. Myös konsernin tulos oli huomattavasti edellistä vuotta parempi 3,7 milj. (0,8 milj. 2015). Taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää kunnalle 24,7 milj. ja konsernille 25,1 milj.. Kunnan vuoden 2016 tuloksen muodostumisen suhteen tulee kiinnittää huomiota etenkin seuraaviin seikkoihin: Merkittävin tulokseen vaikuttava seikka oli erikoissairaanhoidon suuret palautukset vuosilta 2015 ja 2016 jotka molemmat yhteissummaltaan hieman yli 3 milj. - kirjautuivat ohjeiden mukaisesti tulosvaikutteisesti vuodelle Lisäksi verotulot toteutuivat yhteensä noin 2,6 milj. budjetoitua suurempana. KIKY-sopimus ja muita tarkennuksia lomapalkkavelan määräytymisperiaatteisiin; tulosvaikutus yhteensä 0,75 milj. Aiheettoman investointivarauksen purku 0,6 milj. :n edestä Tukia ja avustuksia saatiin arviointikaudella lähes miljoona euroa arvioitua enemmän Käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja maankäyttösopimustuloja kertyi yhteensä 2,9 milj., mikä oli 1,2 milj. budjetoitua enemmän Vaikka investointien kokonaistoteuma oli selvästi budjetoitua pienempi, kunnan lainakannan lisäys oli budjetoitua suurempi. Lainakannan lisäykseksi oli arvioitu 15,3 milj., mutta toteutunut nettolisäys oli 18,1 milj., joka sinänsä selvästi ylittää talousarvion. Huomioitavaa on, että kunnan kassatilanne ei olisi vaatinut velkaantumista yli talousarvion tilinpäätöshetkellä. Kunnan lainakanta nousi yhteensä 111,1 milj. :oon, ollen per asukas. Konsernin osalta vastaavat luvut ovat 163,5 milj. ja per asukas. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna kunnan ja konsernin taloudellinen tila vuoden 2016 tilinpäätöksessä vastaa sekä muutettua että alkuperäistä talousarviota hyvin. Vaikka tulos on vuonna 2016 ollut reilusti ylijäämäinen, tulee talouden tasapainottamiseen jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti velkamäärän hallitseminen ja kääntäminen laskuun olisi lain vaatiman talouden tasapainon turvaamiseksi tärkeää, sillä kunta ylittää jo nyt kriisikriteerin suhteellisen velkaantuneisuuden osalta. Konsernin tunnuslukuihin pätee periaatteessa samat toteamukset. Toimiva ja aktiivinen riskienhallinta, konserniohjaus ja -valvonta ovat tärkeitä, jotta tavoiteohjauksella ja seurannalla voidaan vaikuttaa konserniyhteisöjen toimintaan ja talouteen, sekä sitä kautta konsernin tunnuslukuihin. Näistä muodostuu tällä hetkellä lakisääteiset kriteerit konsernin talouden tasapainon arvioimiseksi. Tarkastuslautakunta muistuttaa myös siitä, että kunnan konsernin sisäiset takausvastuut ovat tilinpäätöksen mukaan suuruusluokaltaan 9 milj..

23 23 Investointien nettototeuma oli 23,5 milj., vastaten noin 75 % talousarviosta (21,9 milj. 2015). Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kunnan täytyy käytännössä panostaa investointien tavoiteohjaukseen, jotta myös monivuotisten investointiprojektien tavoiteohjaus ja seuranta saadaan toimivaksi ja voimassa olevien sitovien säännösten ja määräysten mukaiseksi. Tarkastuslautakunta esittää kunnan suunniteltujen investointien tason ja niiden rahoittamisen olennaisina riski- ja epävarmuustekijöinä. Jotta kunta välttyy kuntalain tarkoittamasta arviointimenettelystä, kuntalain ja kunnanvaltuuston asettamien raja-arvojen puitteissa on pysyttävä. Tätä taustaa vasten on tarpeen priorisoida investoinnit päätöksentekoprosessissa. Kunnan talousarvion avaintavoitteet tulee johtaa selkeästi kuntastrategiasta ja niiden tulee olla mitattavissa ja ohjata toimintaa haluttuun suuntaan. Tilinpäätöksen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tarkastelu on puutteellinen ja jokseenkin epäselvä. Tältä osin peräänkuulutetaan talousarvioasetelman mukaista esittämistapaa ja analyysiä, jotta kytkentä talousarvioon ja edelleen strategiaan olisi selvä. Analyysit ovat osittain ristiriitaiset. Selkeä parannus edelliseen vuoteen on, että henkilöstötilinpäätös on saatu tällä kaudella ajallaan ja on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan informatiivinen. Johdonmukaista esittämistapaa talousarvion ja tilinpäätöksen välillä peräänkuulutetaan myös henkilöstöä koskevien tavoitteiden toteutumisen osalta. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että valtuusto pyytää kunnanhallitukselta kuntalain mukaisen selvityksen arviointikertomuksesta aiheutuvista toimenpiteistä valtuuston käyttöön syyskuun loppuun mennessä ennen tulevan vuoden talousarvion käsittelyä.

24 24 Kirkkonummella Ulla Seppälä, puheenjohtaja Antti Salonen, varapuheenjohtaja Hanna Haikonen, jäsen Ramon Dibbets, jäsen Siv Ahlberg, jäsen Matti Tanskanen, jäsen Heli Kauhanen, jäsen Juha Blomfelt, jäsen