Kirkkonummen tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA kunnanvaltuustolle

Transkriptio

1 Kirkkonummen tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017 kunnanvaltuustolle Kirkkonummen kunta Tarkastuslautakunta

2 Sisällys 1. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA Kokoonpano Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toiminta Arvio kunnanhallituksen laatimasta tilinpäätöksestä EDELLISTEN VUOSIEN ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI KUNNANVALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kunnan kokonaistaloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Investoinnit Lainakanta Kunnan tunnuslukujen kehitys Strategiset tavoitteet Toimielimien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovuustaso Perusturvalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto Vapaa-aikajaosto Kuntatekniikan lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Palvelutuotannon jaosto Vesiliikelaitoksen johtokunta KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA SEURANTA MUUT HAVAINNOT Sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan sekä riskienhallinnan järjestäminen Muuta Kiinteistöjen sisäilmaongelmat Henkilöstö YHTEENVETO

3 1 1. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA Kokoonpano Tarkastuslautakunnan jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään ovat kertomusvuonna toimineet: Jäsenet Varajäsenet Ulla Seppälä, puheenjohtaja Susan Honka Petri Ronkainen, varapuheenjohtaja Linda Holmström Tuula Peura; lähtien Maija Lounamaa Ramon Dibbets Eero Lankia Heli Kauhanen Mikko Kara Janne Leimi Teppo Suontakanen Tero Koivuranta Siv Ahlberg Michaela Lindholm Teija Virtamo-Tiiska Riki Saarimaa Matti Tanskanen Timo Kallioinen Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toiminta Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään kuntalain 121 :n mukaisesti seuraavasti: 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Tarkastuslautakunta on tehtävänsä suorittamiseksi perehtynyt hallintotoimielinten pöytäkirjoihin, vuosien 2017 ja 2018 talousarvioihin, vuosien taloussuunnitelmaan, vuoden 2017 tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sekä tilintarkastuksen raportteihin. Tarkastuslautakunta on kuullut johtavia viranhaltijoita ja tutustunut valittuihin painopistealueisiin erikseen hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta on kokoontunut 10 kertaa koskien vuoden 2017 arviointia. Lakisääteisen tilintarkastuksen on suorittanut BDO Audiator Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHT, HT Krister Rehn. Päävastuullinen tilintarkastaja on toiminut tarkastuslautakunnan sihteerinä. Työohjelmansa loppuun toteutettuaan tarkastuslautakunta saattaa kunnanvaltuustolle seuraavan arviointikertomuksen:

4 2 Arvio kunnanhallituksen laatimasta tilinpäätöksestä Kirkkonummen kunnan tilinpäätökset vuosilta tilinpäätös laadittiin sekä myöhässä että virheellisinä. Tilinpäätös vuodelta 2017 laadittiin nyt neljäntenä peräkkäisenä vuotena ajallaan ja oikein. Myös taloushallinnon prosesseissa on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan, erityisesti vuoden 2017 aikana, tapahtunut merkittävää edistystä. Kunnan käyttöomaisuusrekisteri pystyttiin vuoden aikana, monien vuosien epäselvyyksien jälkeen, saattamaan ajan tasalle. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan on näin ollen viime vuosien aikana saatu aikaiseksi pysyväluonteinen parannus tilinpäätöksen laatimisprosessiin ja kirjanpidon luotettavuustasoon. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen perusteella, taloushallinnon ostopalveluihin liittyvä yhteistyö kunnan ja Kunnan-Taitoa Oy:n välillä on myös vuonna 2017 sujunut pääosin hyvin. Tilinpäätöksen laatimisen ja kehittämisen- sekä ennustettavuuden parantamisen suhteen tarkastuslautakunta kiinnittää kuitenkin myös tänä vuonna kunnanhallituksen huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: - Tilivuoden aikaisen ennustettavuuden parantaminen on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tarpeen edelleen kehittää sekä meno- että tulopuolella, - Investointien valmistelu- ja päätöksentekoprosessia sekä tavoiteohjausta tulee edelleen kehittää. Tarkastuslautakunta kiinnittää samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina huomiota kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jatkuvaan ajan tasalla pitämisen tärkeyteen sekä etenkin konserniohjauksen ja -valvonnan kehittämistarpeisiin ja uusien ohjausperiaatteiden jalkauttamiseen. Konsernin yleisiä ohjausperiaatteita on hyväksytty valtuustossa ja yksityiskohtaiset konserniohjeet Tarkastuslautakunta muistuttaa aktiivisen ja toimivan konserniohjauksen tärkeydestä, varsinkin kun kuntalain mukainen talouden tasapaino arvioidaan pitkälti konsernin tunnusluvuista.

5 3 2. EDELLISTEN VUOSIEN ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI Tarkastuslautakunta käsitteli kokouksessaan vuoden 2016 arviointikertomuksesta saadut vastineet ja merkitsi ne tiedokseen. Tarkastuslautakunta on vuoden 2017 arvioinnissaan seurannut edellisten vuosien arviointikertomusten havaintojen toteutumista. Tarkastuslautakunta toteaa, että arviointikertomuksen vastineet saatiin tänä vuonna ajallaan ja niitä pidettiin asiallisina. Tarkastuslautakunta on useissa aikaisemmissa arviointikertomuksissa kiinnittänyt talousarvion noudattamiseen sekä tulosohjauksen toimivuuteen huomiota, näin myös vuotta 2017 koskien. Myös toiminnallisten ja laadullisten mittareiden asetantaan, seurantaan ja toteutumiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota, jotta ydintoimintojen tuloksellisuutta edistetään. Tarkastuslautakunta toteaa, että siltä osin kuin tässä arviointikertomuksessa ei muuta todeta, on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ryhdytty asianmukaisiin toimiin vuoden 2016 arviointikertomukseen sisältyvien toteamuksien johdosta.

6 4 3. KUNNANVALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kunnan kokonaistaloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vaikka vuoden 2017 ylijäämä, 1,8 milj. on edellisen vuoden 4,2 milj. :n ylijäämään verrattuna selvästi heikompi, tilinpäätös on silti toinen ylijäämäinen, viiden alijäämävuoden jälkeen. Alkuperäinen talousarvio oli ylijäämäinen 0,6 milj. ja muutettu talousarvio alijäämäinen 5,9 milj.. Myönteinen poikkeama selvisi vasta loppuvuonna. Sen pääasiallinen syy oli verotulojen toteutuma huomattavasti yli talousarvion mm. parantuneen työllisyystilanteen vuoksi. Investointien toteutumisaste oli noin 65 %, vastaten n. 24 milj.. Yllä mainituista seikoista johtuen, kunnan lainakanta jäi huomattavasti budjetoitua matalammaksi. Tarkastuslautakunta esittää arviointinaan, että valtuuston vuodelle 2017 asetetuissa kokonaistaloudellisissa tavoitteissa on kokonaisvaltaisesti katsottuna hyvin pysytty. Merkittävistä toimialakohtaisista poikkeamista tehdään selkoa alla. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä kunnan taseeseen on kertynyt ylijäämää 27,0 milj. ja konsernitaseeseen vastaavasti 26,9 milj.. Tuloslaskelman toteutuminen Kunnanvaltuuston päättämien, talousarvion sitovuussääntöjen mukaisesti kunkin elimen toimintakate on valtuustoon nähden sitova. Valtuusto on lisännyt määrärahoja vuoden 2017 aikana käyttötalouteen yhteensä 6,45 milj., mikä vastaa n. 3,3 % kokonaiskäyttötalousarviosta. Tästä noin 75 % lisättiin perusturvan talousarvioon. Kirkkonummen kunnan tilikauden tulos vuodelta 2017 oli 1,8 milj. ylijäämäinen (4,2 milj. ylijäämäinen vuonna 2016). Alkuperäinen talousarvio oli 0,6 milj. ylijäämäinen ja muutettu talousarvio oli 5,9 milj. alijäämäinen. Toteutunut tulos on näin ollen sekä alkuperäistä että muutettua talousarviota merkittävästi parempi. Tuloksen muodostumisessa verrattuna talousarvioon on syytä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin olennaisiin seikkoihin: Myönteiset seikat Verotulot toteutuivat yhteensä noin 7,5 milj. budjetoitua suurempana. Kunnan saamat tuet, avustukset sekä muut toimintatuotot yhteensä olivat arviointikaudella yhteensä n. 1 milj. arvioitua korkeammat. Kielteiset seikat Vaikka toimintakate oli 2 milj. muutettua talousarviota parempi se oli kuitenkin 4,3 milj. alkuperäistä heikompi. Poistot vuonna 2017 pystyttiin ensimmäistä kertaa 5 vuoteen luotettavasti laskemaan käyttöomaisuussovelluksen avulla. Vuoden 2017 poistot osoittautuivat melkein 1,5 milj. budjetoitua korkeammiksi. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen toteutuma oli 0,5 milj. budjetoitua heikompi.

7 5 Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelman toteutunut toimintakate (käyttötalouden nettokustannukset) oli 197,7 milj. (vuonna ,4 milj. ). Alun perin budjetoitu toimintakate oli 193,3 milj. ja muutetun talousarvion toimintakate oli 199,7 milj.. Käyttötalous toteutui 2 milj. muutettua talousarviota parempana, mutta 4,4 milj. alkuperäistä arviota heikompana. Toimintakuluille on lisätty määrärahaa arviointikauden aikana ja muutetuissa kuluarvioissa on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pysytty (Palvelutuotannon jaosto, poikkeama 0,8 milj. ja Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, poikkeama 0,2 milj. ). Toimintatuotot ovat toteutuneet noin 1 milj. budjetoitua suurempina. Seuraavat talousarvioylitykset verrattuna muutettuun talousarvioon esiintyivät valtuuston sitovuustasolla: Palvelutuotannon jaosto 822 t (hyväksytty ylityksenä valtuustossa maaliskuussa 2018) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 210 t Rakennus- ja ympäristölautakunta 12 t. Muilta osin syntyneet poikkeamat ovat myönteisiä: Perusturva 0,7 milj. (käyttöaste 99 %) Kuntatekniikan lautakunta 1,0 milj. (käyttöaste 94 %) Vapaa-aikajaosto 392 t (käyttöaste 94 %) Vesi-liikelaitoksen johtokunta 416 t (käyttöaste 119 %, budjetoitu positiivinen toimintakate ylittynyt) Investoinnit Investointien nettotalousarvio oli alun perin 36,0 milj. ja talousarviomuutoksien jälkeen 36,7 milj., mikä on n. 5 milj. edellistä vuotta korkeampi. Investointien kokonaistoteutuma netto oli 23,5milj. eli 64%. Investointien toteutumistaso laski edellisestä vuodesta 11 prosenttiyksiköllä verrattuna vuoteen Vastaava luku vuoden 2016 tilinpäätöksessä oli 10 prosenttiyksikköä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan seikka osoittaa, että talousarvion investointiosa ei käytännössä toimi investointien ohjausvälineenä. Kunnanhallituksen tulee kiinnittää tähän seikkaan erityistä huomiota tulevien talousarvioiden käsittelyn yhteydessä, jotta asiaa pystyttäisiin tarpeen mukaan huomioida vastaisuudessa. Tarkastuslautakunta on aikaisempien vuosien arviointikertomuksissa todennut, että kunnan investointeihin liittyvää valmistelu-, päätöksenteko- ja tavoiteohjausprosessia pitää tarkentaa sitovien ohjeiden mukaisiksi. Tältä osin on edistystä tarkastuslautakunnan mielestä tapahtunut ja tilinpäätöksessä tehdään nyt ensimmäistä kertaa selkoa investointien toteutumasta pääosin sitovien ohjeiden mukaisesti. Investointien verbaalianalyysi on muodollisesti sisällytetty tilinpäätökseen, mutta pitää tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan vielä olennaisilta osin kehittää, jotta analyysin perusteella saisi selville mm.: 1. Mikä on investointiosan sitovuustaso ja mitkä ovat investointihankkeiden sitovat toiminnalliset tavoitteet? 2. Mitkä ovat syyt talousarviopoikkeamiin? 3. Toteutuivatko hankkeelle asetetut (toiminnalliset) tavoitteet? Kunnan suunniteltu investointitaso huomioiden, yllä mainituilla seikoilla on olennainen merkitys investointien onnistuneen tulosohjauksen näkökulmasta.

8 6 Etenkin seuraavien alla olevien investointikohteiden talousarvioylityksien osalta jää tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan ainakin osittain epäselväksi yllä mainitut 3 kysymystä: Haapiorinne (kunnan infra) Käytetty 787 t Budjetoitu 110 t Haapiorinne (vesilaitos) Käytetty 333 t Budjetoitu 243 t Sjökullan kalustaminen Käytetty 492 t Budjetoitu 0 Lisäksi on budjetoitu joitakin pienempiä hankkeita/hankintoja vuoden aikana, mutta niitä ei silti käynnistetty ollenkaan Av laitteet Käytetty 0 Budjetoitu 30 t Työergonomia Käytetty 0 Budjetoitu 25 t Yleisesti on todennettavissa, että merkittävät investointihankkeet toteutuvat suunniteltua hitaammin. Tarkastuslautakunta pyytää yllä mainittuihin seikkoihin selvitystä ja peräänkuuluttaa analyyseissä enemmän johdonmukaisuutta ja tietoa. Samalla tavalla kuin viime vuonna tarkastuslautakunta pyytää siis tarkempaa analyysiä siitä, onko rahallinen toteutusaste suhteessa käytännön aikaansaannoksiin. Pääkirjaston laajennuksen menot toteutuivat yksinomaan vuonna 2017 kyseisen vuoden talousarviokehyksen puitteissa, mutta projektille kokonaisuutena on useaan otteeseen jouduttu korottamaan valtuuston alun perin asettamaa sitovaa kustannusarviota. Tästä seikasta tarkastuslautakunta kirjoitti vuoden 2016 arviointikertomukseen mm. seuraavasti: Tarkastuslautakunta asettaa kuitenkin voimakkaasti kyseenalaiseksi tapaa, millä koko projekti tuotiin valtuustoon sitovien kustannuslaskelmien hyväksyntää varten ja minkä jälkeen projekti käynnistettiin. Pian projektin alkamisen jälkeen 1,3 milj. suurempi sitova kustannuslaskelma tuotiin valtuuston käsiteltäväksi. Toimintatapa ei ole hyvän hallintotavan mukainen, koska hanke käytännössä käynnistettiin puutteellisten tietojen perusteella. Tähän tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää kunnanvaltuuston erityistä huomiota. Tämän jälkeen vuoden 2017 aikana valtuusto joutui vielä kerran toteamaan, että projektin sitovaa kustannusarviota on korotettava, jotta projekti pystyttäisiin viemään suunnitellusti loppuun. Valtuusto päätti näin ollen korottaa pääkirjaston laajennuksen ja peruskorjauksen hankkeiden vuoden taloussuunnitelman määrärahaa ,00 euroon. Hankkeen kokonaiskustannukset vuosina ovat näin ollen ,00, mikä tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan ylittää valtuuston alun perin hyväksymän sitovan kustannusarvion n. 5 milj. :lla (kustannuksiin ei sisälly ensikertainen kalustaminen). Kyseisen investointihankkeen tavoite- ja tulosohjaus ei siis ole ollut toimiva. Lopuksi tarkastuslautakunta toistaa painottavansa investointien realistista budjetointia sekä niiden jatkuvan, luotettavan ja ajantasaisen seurannan tärkeyttä kriittisinä menestystekijöinä onnistuneen investointien tulosohjauksen aikaansaamiseksi.

9 7 Lainakanta Talousarvioon oli budjetoitu pitkäaikaisen lainan nostoa 6,7 milj. ja vanhojen lainojen lyhennystä 12,5 milj.. Lyhennys on toteutunut käytännössä arvioidun mukaisesti, mutta pitkäaikaista lainaa on nostettu 2,7 milj. enemmän. Sen sijaan lyhytaikaista lainaa on otettu 1,5 milj. kun sitä talousarviossa oli arvioitu otettavaksi 27,7 milj.. Toteutunut lainojen nettomuutos oli siis -1,5 milj., kun talousarvio oli +21,4 milj.. Myönteinen poikkeama on siten 23,4 milj.. Näin ollen kunnan lainakanta laski 109 milj. :oon, mikä on per asukas ja vastaa aika hyvin maan keskiarvoa. Jos investoinnit olisivat toteutuneet täysimääräisinä, velkataakka olisi muut tekijät muuttumattomina ollut n. 13 milj. korkeampi. Tämä vastaa runsaat 330 per asukas tehden yhteensä yli 3000 per asukas. Tarkastuslautakunta esittää huolensa kunnan lainakannan budjetoidusta voimakkaasta kasvusta lähivuosien aikana. Konsernin lainakanta on supistunut 161 milj. :oon, mikä on per asukas. Kunnan tunnuslukujen kehitys Talouden tasapainottamisvaatimukset uuden kuntalain mukaisesti Kuntalain talouden tasapainottamista koskevat kriteerit ovat seuraavat: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. (110, osittain)

10 8 Jos alijäämän kattamisessa ei noudateta yllä olevaa lakisääteistä aikarajaa, arviointimenettely voidaan käynnistää. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: (118 ) 1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; 3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia Tarkastuslautakunnan tilanneanalyysi 1) Yllä mainittujen kriteerien valossa vuoden 2017 tilinpäätöksen sekä kunnan että konsernin luvut edustavat vielä tasapainoisen talouden tunnusmerkkejä. Ns. kriisikriteereistä täyttyy tällä hetkellä konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, joka on tilinpäätöksessä 65,4 % (66,7 % v. 2016). Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on 61,7 % (61,4 % v. 2016). 2) Voimassa olevaan taloussuunnitelmaan viitaten, tunnusluvut ovat kuitenkin nopeasti heikkenemään päin. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota erityisesti lainakannan alla kuvattuun budjetoituun nousuvauhtiin, yli 20 %. Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa talouden kehitys on suunniteltu mm. seuraavan mukaisena: Vuosi Tilikauden yli-/alijäämä ( ) Lainakanta (1000 ) Lainaa/asukas ( ) Vastaavasti kuin viime vuonna tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota kunnan voimassa olevan taloussuunnitelman mukaiseen korkeaan investointitasoon, joka toteutettuna johtaa huolestuttavaan velkaantumiseen huomattavasti yli maan keskiarvon. Asia tulee myös vaikuttamaan olennaisesti poistojen suuruusluokkaan. Kyseinen seikka on omiaan vaarantamaan kunnan talouden lain mukaista tasapainoa. Yllä mainitut seikat johtavat omavaraisuuden heikkenemiseen, mikä tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan rikkoo kunnanvaltuuston aikaisemmin asettaman kyseisen talouden tasapainottamiskriteerin taloussuunnitelmakauden aikana ja on käytännössä jopa omiaan vaarantamaan kunnan, kuntalain mukaista, talouden tasapainoa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että vuoden 2020 taloussuunnitelman mukainen ylijäämä on suuruusluokaltaan 5 milj., eli n. 4,5 milj. kahta edellistä vuotta parempi. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan olisi tärkeä, näkyvästi yksilöidä ne keinot, millä budjetoitu tuloskehitys on tarkoitus saada aikaiseksi. Miten esimerkiksi SOTE- ja maakuntauudistus sekä kunnan asukasluvun kehittyminen on huomioitu, jotta kunnan henkilöstö- ja muut menot mitoitetaan oikein ja suhteutetaan kunnan supistuvaan rahoituspohjaan?

11 Lisäksi tarkastuslautakunta korostaa toimivan ja aktiivisen konserniohjauksen ja - valvonnan tärkeyttä, jotta tavoiteohjauksella ja seurannalla voidaan vaikuttaa konserniyhteisöjen toimintaan ja talouteen, sekä sitä kautta konsernin tunnuslukuihin. Näistä muodostuu tällä hetkellä lakisääteiset kriteerit konsernin talouden tasapainon arvioimiseksi. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että kunnan talousarviossa asetetaan vielä konkreettisemmat, mitattavat taloudelliset tavoitteet kunnan tytäryhteisöille ja niiden tunnusluvuille, joiden avulla päästään vaikuttamaan konsernin tilinpäätöksen tunnuslukuihin. 9 Strategiset tavoitteet Kuntastrategian toteuttamiseksi vuodelle 2017 asetetut sitovat toiminnalliset tavoitteet olivat: Elinvoimaisuus, Kehittyvät palvelut, Osallistaminen ja Digitalisaation edistäminen. Elinvoimaisuus - Väkiluvun kasvutavoite ei läheskään toteutunut. - Työttömyysaste oli 8,3 %, eli asetetun tavoitteen mukainen, alle 10 %. - Yritystontteja on pystytty tarjoamaan ja yritysten määrä voitaneen karkeasti ottaen sanoa kasvaneen asetettujen tavoitteiden mukaisesti Tarkastuslautakunta toteaa kuitenkin, että mittareiden toteutumisasteen kytkentä tehtyihin toimenpiteiseen jää epäselväksi. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että konsernitasolla elinvoimaisuuden edistäminen ohjelman toteuttaminen on siirretty kesään Vaikka työttömyysaste on laskenut, nettomuutto on matala sekä uusien yritysten ja työpaikkojen lisääntyminen vähäinen. Tarkastuslautakunta esittää operatiiviselle johdolle arvioitavaksi kunnan markkinointitoimien aktiivisuutta ja riittävyyttä prosessin kaikissa vaiheissa. Lopuksi tarkastuslautakunta toteaa, että työttömien sakkomaksut nousivat 1,6 milj. :sta 2,3 milj. :oon vuonna 2017 ja peräänkuuluttaa asiaan tarkempia konkreettisia toimia. Kehittyvät palvelut - Asetetut tavoitteet koskevat kunnan sisäisten prosessien kehittämistä ja ovat esitetyn tilanneanalyysin perusteella tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan pääosin toteutuneet. Osallistaminen Päätavoitteena on ollut, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia edistetään uutta verkkotekniikkaa käyttäen. Analyysinä esitetään, että uudet esteettömät ja vuorovaikutteiset internetsivut on otettu käyttöön Kielteisenä seikkana tarkastuslautakunta tuo kuitenkin esille sen, että kuntalaisilla ja päättäjillä ei enää jälkeen ollut netin kautta esteetöntä pääsyä kunnan pöytäkirjoihin. Digitalisaation edistäminen - Analyysin perusteella edistäminen on toteutunut pääosin tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna tarkastuslautakunta esittää näkemyksenään, että edelleen olisi tarve vahvistaa kytkentää kuntastrategian ja talousarvion strategisten tavoitteiden välillä. Siinä yhteydessä tulee tarkkaan harkita talousarvioon sisältyvien strategisten tavoitteiden yksilöintiä, jotta ne mahdollisimman laajasti edistävät kuntastrategian päätavoitteiden toteutumista.

12 10 Toimielimien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovuustaso Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti kunkin toimielimen tehtävien yhteenlaskettu toimintatulojen ja menojen erotus eli toimintakate sekä toiminnalliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia Kunnanhallitus ja konsernihallinto Kunnanhallitus ja konsernihallinto ovat saavuttaneet taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteensa. Talous on toteutunut hieman budjetoitua parempana, arvio oli -10,7 milj. ja toteutuma -10,6 milj.. Toiminnallisia tavoitteita on esitetty ja avattu enemmän tilinpäätöksessä. Yleisesti voidaan todeta, että kunnan toimintoja ja palveluita on pyritty selvittämään ja tehostamaan/keskittämään mm uusien järjestelmien käyttöönoton kautta Perusturvalautakunta Talousarviototeutuma yleisesti, koko lautakunta Perusturvalautakunta on saavuttanut taloudelliset tavoitteensa. Alkuperäinen talousarvion toimintakate oli 95,5 milj., muutettu talousarvio 99,7 milj. ja toteutuma 99,0 milj.. Toimintatuotot vähenivät noin 15 % edelliseen vuoteen verrattuna ja toimintamenoissa on noin 1,5 % kasvu. Tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa perustellut selvitykset mm. seuraaviin seikkoihin: - Toimintatuottojen väheneminen noin 15 % verrattuna vuoteen Toimintakulujen kasvu noin 1,5 % verrattuna vuoteen Erotus vuoden 2017 toteutuman ja muutetun talousarvion välillä Yksittäisten tehtäväalueiden toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sosiaalipalvelujen tulosalue Sosiaalipalvelujen toimintakate oli 414 t talousarviota heikompi. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti hyvin, vaikka lastensuojelun ostopalveluna hankitut hoitovuorokaudet ylittivät arvion ~75 %:lla ja toimeentulotuen osalta ruokakuntien määrien ylitys oli ~55 %. Toisaalta työmarkkinatuen saajien määrä jäi tavoitteesta ja nuorten työllistämisessä oli loppuvuodesta resurssipulaa. Terveyspalvelujen tulosalue Terveyspalvelujen tulosalueen toimintakate oli 160 t muutettua talousarviota parempi. Toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Tavoitteiden toteutuminen on avattu tarkemmin tilinpäätöksessä. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat toteutuneet budjetoitua parempana. Alkuperäinen arvio oli 36,8 milj. ja muutettu 38,6 milj.. Lopullinen toteuma oli puolestaan 37,9 milj., joka on 0,7 milj. muutettua arviota pienempi. Tavoitteiden toteutuminen on avattu tarkemmin tilinpäätöksessä. Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalue Taloudellinen toteuma oli 274 t muutettua talousarviota parempi. Toiminnallisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta on kerrottu yksityiskohtaisesti tilinpäätöksestä. Avohoidon käyntimäärät ovat moninkertaistuneet arvioon verrattuna, myös a-klinikan sekä henkilökohtaisen avun saralla on ilmennyt arvioituja suurempia käyntimääriä.

13 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalue Ikäihmisten tulosalueen toimintakate oli 35 t euroa talousarviota heikompi. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti suunnitellusti. Ikääntyneiden kuljetuspalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan. Kotisairaalan toiminta on jatkanut kasvamistaan Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistyslautakunnan toimintakate toteutui talousarvion mukaisena. Toimiala on toteuttanut sisäisen riskein kartoitushankkeen, jonka perusteella on valittu neljä painopistealuetta, johon kunkin osalta on valittu riskienhallintaa edistäviä toimia. Opetustoimen yhteiset palvelut Oppilashuoltohenkilöstön kyky vastata asiakaspyyntöihin lakisääteisten aikarajan puitteissa toteutui kaikkien osa-alueiden osalta yli 95 %:sti kun tavoite oli 100 %. Vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus ja kulttuuri Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin ja eroja on avattu tilinpäätöksessä Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaoston budjetoitu toimintakate oli -52,9 milj. ja toteutuma oli -52,7 milj.. Taloudellinen tavoite on siis saavutettu. Osa toiminnallisista tavoitteista on kuitenkin jäänyt saavuttamatta. Tavoitteet on kuvailtu selkeästi ja yhtenäisesti Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto Ruotsinkielisen varhaiskasvatus- ja opetusjaoston budjetoitu toimintakate oli -13,3 milj. ja toteuma oli 13,0 milj. eli noin 260 t budjetoitua heikompi Vapaa-aikajaosto Budjetoitu toimintakate oli -6,7 milj. ja toteuma noin 392 t parempi eli -6,3 milj.. Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet Kuntatekniikan lautakunta Kuntatekniikan lautakunnan alun perin budjetoitu toimintakate oli -15,6 milj. ja muutettu toimintakate oli -15,5 milj ja toteutuma oli -14,5 milj. Merkittävin tekijä oli joukkoliikenteen kulut, jotka toteutuivat 661 t budjetoitua pienempinä.

14 Kehittämis- ja yhteiset palvelut Kehittämis- ja yhteisten palveluiden muutetun talousarvion toimintakate oli -5,5 milj. ja toteuma -5,2 milj. eli talousarviota 350 t parempi. Toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen toimintakate oli talousarviossa -7,4 milj. ja toteutuma oli -6,8 milj., eli huomattavasti arviota parempi. Suurin vaikuttava tekijä oli HSL:n päätös hyvittää länsimetron infralaskutuksesta tänä vuonna toteutumatta jäävä osuus kunnille. Yleistasolla tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kunnan tarjoamat liikenneyhteydet ovat toimivat. Ongelmia on havaittu mm. Helsingin suuntaan länsimetron käyttöönoton yhteydessä, mutta tarkastuslautakunnan mielestä asiaa on tiedostettu ja asianmukaisiin korjaustoimiin ryhdytty. Lisäksi suorayhteyksien puuttuminen Jorviin missä kunnan vuodeosasto sijaitsee - on tarkastuslautakunnan saaman tiedon perusteella yleisesti koettu ongelmalliseksi. Tarkastuslautakunta korostaa julkisen liikenteen ja sen jatkuvan kehittämisen tärkeyttä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla kuntalaisten tarpeita nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta on pääosin saavuttanut taloudellisen tavoitteensa, toimintakate ylitti talousarvion 12 t. Toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu Palvelutuotannon jaosto Palvelutuotannon jaoston alkuperäinen budjetoitu toimintakate oli 4,4 milj. ja muutettu toimintakate oli 3,4 milj.. Vuoden 2017 toteuma oli 2,6 milj. eli selvästi muutettua talousarviota heikompi. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin olennaisilta osin. Poikkeama valtuuston päättämään toimintakatteeseen on avattu tilinpäätöksessä Vesiliikelaitoksen johtokunta Vesiliikelaitoksen toimintakate on toteutunut 417 t talousarviota paremmin eli taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Toimintatuottoja saatiin noin 275 t yli muutetun budjetin, koska toisen osavuosikatsauksen yhteydessä tulojen arvioitiin jäävän alle budjetin, minkä vuoksi lisämäärärahaa käyttötalouteen anottiin valtuustolta. Asiaa on tarkemmin avattu liikelaitoksen tilinpäätöksessä. Toimintamenot alittuivat myös noin 140 t. Tämä johtuu pääasiassa laskuttamattoman talousveden määrän kuriin saamisesta. Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu tai niiden toteuttaminen on aloitettu. Vesiliikelaitoksen investointien toteutuma-analyysi on tarkastuslautakunnan mielestä selkeä. Kirkkonummen kunnan vesihuoltolaitos toimii valtuuston päättämän mukaisesti liikelaitoksena lähtien.

15 13 4. KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA SEURANTA Kirkkonummen kunnalla on neljä tytäryhteisöä: Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori, Kiinteistö Oy Kirkkonummen Pankkitalo ja Kiinteistö Oy Kirkkonummen Keskustapysäköinti. Vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettiin kehotus että Kirkkonummen vuokra-asunnot Oy:lle tulisi asettaa tavoitteita kuntalain hengen mukaisesti Tilinpäätöksessä on avattu meneillään olevaa selvitystyötä kunnan omistamien vuokra-asuntojen siirtämisestä yhtiön hallintaan. Tavoitteena on myös esitetty käyttöaste joka on vähintään 98 % - tilinpäätöksessä tästä ei kuitenkaan ole annettu toteumatietoja. Toiminnan laajuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta kuvaavia tunnuslukuja, kuten esim. investointeja koskevat tavoitteet, kiinteistöyhtiöiden käyttöaste ja tulostavoitteet suositellaan edelleen kehitettäväksi. Tämä olisi tärkeä etenkin siitä syystä, että konsernin tunnusluvut ovat olennainen osa kuntalain säätämästä kunnan taloudellisesta tasapainosta. Tavoitteiden toteutuminen on tasekirjassa analysoitu pääpiirteisesti seuraavasti: Taloudellisesti konsernin tila on lähes edellisen vuoden tasolla. Toimintakate on laskenut kulujen kasvaessa, mutta konsernitilinpäätös oli ylijäämäinen 1,3 milj.. Kunnan konsernin sisäiset takausvastuut ovat tilinpäätöksen mukaan suuruusluokaltaan 0,4 milj.. Lisäksi valtuusto päätti vuoden 2017 aikana myöntää Kirkkonummen Vuokraasunnot Oy:lle Valtiokonttorin yhtiölle myöntämien lainojen, suuruudeltaan korkeintaan ,16, pankkilainaksi konvertoimalle lainaosuudelle takauksen, joka on 80 % lainan suuruudesta. Takaus on voimassa 10 vuotta lainan nostohetkestä. Jo aikaisempien vuosien sitovana tavoitteena on ollut uusien konserniohjeiden aikaan saaminen. Valtuusto hyväksyi uudet konserniohjeet vasta joulukuussa 2017.

16 14 5. MUUT HAVAINNOT Sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan sekä riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan periaatteet on lainsäädännön mukaisesti saatettu valtuustolle vahvistettavaksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty. Onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnitelmakaudella. Vastaava selonteko on esitettävä myös konsernivalvonnan osalta. Toimintakertomukseen sisältyy kunnan johdon lausuma sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan mielestä kyseiset selvitykset täyttävät minimivaatimukset, mutta niitä tulee vielä huomattavasti laajentaa ja selkeyttää tulevissa tilinpäätöksissä. On varmistettava, että sisäisen valvonnan ja konserniohjauksen käytännön toimet myös toteutuvat ohjeiden mukaisesti. Sitovasta tavoitteesta ja tilinpäätöksen analyysistä huolimatta konserniohje jäi päivittämättä vuonna Konsernin ohjausperiaatteet hyväksyttiin vuoden 2016 joulukuun valtuuston kokouksessa, lausuttuna tavoitteena hyväksyä tarkemmat konserniohjeet keväällä Yksityiskohtaiset konserniohjeet hyväksyttiin kuitenkin vasta vuoden 2017 joulukuun kokouksessa. Tarkastuslautakunta korostaa tuoreiden konserniohjeiden käytännön jalkauttamisen tärkeyttä sekä sitä tosiseikkaa, että konserniyhtiökohtaiset, konkreettiset tulos- ja tunnuslukutavoitteet tulisi asettaa kunnan talousarvioon, kuntalain säätämän taloudellisen tasapainon säilyttämiseksi. 5.2 Muuta Talousarviolaadinnassa tulee tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan edelleen kiinnittää huomiota suoritteiden ja mittareiden luomiseen niin, että ne antavat mahdollisimman hyvän kuvan palveluiden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitemittareiden tulee mitata toimialojen ja tehtäväalueiden ydintoimintoja. Tärkeää on myös, että tilinpäätöksen ja talousarvion esittämistavat ovat yhteneväiset. Talousarvion kytkentä kuntastrategiaan pitäisi edelleen selkeyttää sekä painottaa toimintakertomuksen esittämistavassa. Toiminnan mittaristoa täytyy kyetä selkeyttämään sekä käyttämään. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää arvioitavaksi talousarvion nykyisen sitovuustason toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä samalla harkittavaksi bruttositovuustason mahdollisia hyötyjä. Tarkastuslautakunta on sekä talousarviovuoden aikana sekä arvioinnin yhteydessä jälkikäteen kiinnittänyt huomiota osavuosikatsauksien jälkijättöisyyteen. Tarkastuslautakunnan mielestä kunnan seuranta- ja ohjausjärjestelmää tulee tältä osin merkittävästi nopeuttaa, jotta ajantasainen ohjaus voisi toteutua osavuosikatsauksien perusteella. Esimerkkinä voidaan mainita, että toukokuun osavuosikatsaus käsiteltiin valtuustossa vasta lokakuussa. Mm. yllä mainittuun seikkaan liittyen tarkastuslautakunta nostaa vielä esille kunnanhallitukselle ja kunnan operatiiviselle johdolle arvioitavaksi, edistääkö kunnan nykyinen luottamuselinrakenne ajantasaista ja vaikuttavaa tulosohjausta parhaalla mahdollisella tavalla.

17 Kiinteistöjen sisäilmaongelmat Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan kiinteistöjen ja varsinkin koulukiinteistöjen - kunto on herättänyt paljon huomiota vuoden 2017 aikana. Sisäilmaongelmia on esiintynyt aika monissa kunnan kiinteistöissä vuoden aikana ja aiheuttanut erilaisia tilapäisiä järjestelyjä. Asiaan tulee suhtautua suurella vakavuudella. Jo tässä vaiheessa on kulunut resursseja ja rahaa tilapäisratkaisujen löytämiseksi. On selvää, että väistötilojen järjestäminen tulee lähivuosien aikana aiheuttamaan lisäkustannuksia Kirkkonummen kunnalle, olkoon lopputulokset ja ratkaisut varsinaisten ongelmien korjaamiseksi mitkä tahansa. 5.4 Henkilöstö Vastaavalla tavalla kuin vuoden 2016 arvioinnissa, henkilöstökertomus on laadittu samanaikaisesti tilinpäätöksen kanssa ja näin ollen ollut käytettävissä myös vuoden 2017 arvioinnissa. Tämä on vaikuttavuuden kokonaisarvioinnin näkökulmasta hyvä asia. Henkilöstö- ja taloushallinto keskitettiin tavoitteiden mukaisesti toimialoilta konsernihallintoon kesäkuussa Uudenlaisia toimintatapoja ja yhteistyöprosesseja toimialojen kanssa kehitettiin. Tähän liittyen tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että prosesseja ja työtapoja edelleen kehitetään, tavoitteena henkilöstöhallinnon mahdollisimman yhteneväinen ilme kaikkia toimialoja koskien. Keskeistä on, että kunnan henkilöstöä kohdellaan tasavertaisesti. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota mm. seuraaviin ilmiöihin, joihin pyydetään hieman tarkempaa analyysiä: - Vakinaisten työntekijöiden sairauspoissaoloissa on havaittavissa lievä kasvutrendi. - Vaikka henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulos oli hyvä, lähtövaihtuvuus on kasvanut.

18 16 6. YHTEENVETO Vuonna 2017 Kirkkonummen kunnan ja kuntakonsernin tulokset olivat ylijäämäisiä. Talousarviossa on pysytty hyvin, joskin merkittävältä osin sattumanvaraisten ja kertaluonteisten seikkojen takia. Kirkkonummen kunnan tulos oli 1,8 milj. ylijäämäinen (4,2 milj. ylijäämää vuonna 2016). Alkuperäinen talousarvio oli 0,6 milj. ylijäämäinen ja muutettu talousarvio puolestaan 5,9 milj. alijäämäinen. Toteuma on huomattavasti molempia arvioita parempi. Konsernin tuloksen kehitys oli linjassa kunnan tuloksen kehitykseen ollen 1,3 milj. (3,6 milj. 2016). Taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää kunnalle 27,0 milj. ja konsernille 26,9 milj.. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota osavuosikatsauksien merkittävään jälkijättöisyyteen. Tarkastuslautakunnan mielestä kunnan seuranta- ja ohjausjärjestelmää tulee tältä osin merkittävästi nopeuttaa, jotta ajantasainen ohjaus voisi toteutua osavuosikatsauksien perusteella. Kunnan vuoden 2017 tuloksen muodostumisen suhteen tulee kiinnittää huomiota etenkin seuraaviin seikkoihin: Myönteiset seikat Verotulot toteutuivat yhteensä noin 7,5 milj. budjetoitua suurempana. Kunnan saamat tuet, avustukset sekä muut toimintatuotot yhteensä olivat arviointikaudella yhteensä n. 1 milj. arvioitua korkeammat. Kielteiset seikat Vaikka toimintakate oli 2 milj. muutettua talousarviota parempi se oli kuitenkin 4,3 milj. alkuperäistä talousarviota heikompi. Vuoden 2017 poistot osoittautuivat melkein 1,5 milj. budjetoitua korkeammiksi. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen toteutuma oli 0,5 milj. budjetoitua heikompi. Toteutunut lainojen nettomuutos oli -1,5 milj.. Talousarvio lähti lainojen lisäyksestä 21,4 milj. joten myönteinen poikkeama on siten 23,4 milj., johtuen pääsoin investointien matalasta toteutumisasteesta. Kunnan lainakanta laski näin ollen 109 milj. :oon, mikä on per asukas ja vastaa aika hyvin maan keskiarvoa. Konsernin lainakanta on supistunut 161 milj. :oon, mikä on per asukas. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna kunnan ja konsernin taloudellinen tila vuoden 2017 tilinpäätöksessä vastaa sekä muutettua että alkuperäistä talousarviota hyvin. Vaikka tulos on vuonna 2017 ollut ylijäämäinen, tulee talouden tasapainottamiseen jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti velkamäärän hallitseminen ja kääntäminen laskuun olisi lain vaatiman talouden tasapainon turvaamiseksi tärkeää, sillä kunta ylittää jo nyt kriisikriteerin suhteellisen velkaantuneisuuden osalta ja tiedossa on, että kunnan rahoituspohja on supistumassa tulevien yhdyskuntauudistusten myötä. Konsernin tunnuslukuihin pätee periaatteessa samat toteamukset. Toimiva ja aktiivinen riskienhallinta, konserniohjaus ja -valvonta ovat tärkeitä, jotta tavoiteohjauksella ja seurannalla voidaan vaikuttaa konserniyhteisöjen toimintaan ja talouteen, sekä sitä kautta konsernin tunnuslukuihin. Näistä muodostuu tällä hetkellä lakisääteiset kriteerit konsernin talouden tasapainon arvioimiseksi. Tarkastuslautakunta muistuttaa myös siitä, että kunnan konsernin sisäiset takausvastuut ovat tilinpäätöksen mukaan suuruusluokaltaan 0,4 milj.. Lisäksi valtuusto päätti vuoden 2017 aikana myöntää Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:lle Valtiokonttorin yhtiölle myöntämien lainojen, suuruudeltaan korkeintaan ,16, pankkilainaksi konvertoimalle lainaosuudelle takauksen, joka on 80 % lainan suuruudesta. Takaus on voimassa 10 vuotta lainan nostohetkestä.

19 Investointien nettotalousarvio oli alun perin 36,0 milj. ja talousarviomuutoksien jälkeen 36,7 milj., mikä on n. 5 milj. edellistä vuotta korkeampi. Investointien kokonaistoteutuma netto oli 23,5milj. eli 64%. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan seikka osoittaa, että talousarvion investointiosa ei käytännössä toimi investointien ohjausvälineenä. Joidenkin investointikohteiden talousarvioylityksien osalta jää tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan osittain tai kokonaan epäselväksi poikkeamien syitä sekä onko rahallinen toteutusaste suhteessa käytännön aikaansaannoksiin. Tältä osin tarkastuslautakunta pyytää analyysia jälkikäteen täydennettäväksi. Pääkirjaston investointihankkeen osalta jouduttiin vuoden 2017 aikana vielä kerran toteamaan, että projektin sitovaa kustannusarviota on korotettava, jotta projekti pystyttäisiin suunnitellusti viemään loppuun. Hankkeen sitova kokonaiskustannusarvio vuosina on näin ollen ,00, mikä tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan ylittää valtuuston alun perin hyväksymän sitovan kustannusarvion n. 5 milj. :lla. Kyseisen investointihankeen tavoite- ja tulosohjaus ei siis ole ollut toimiva. Yllä mainituista seikoista johtuen tarkastuslautakunta toistaa painottavansa investointien realistista budjetointia sekä niiden jatkuvan, luotettavan ja ajantasaisen seurannan tärkeyttä kriittisinä menestystekijöinä onnistuneen investointien tulosohjauksen aikaansaamiseksi. Kunnan talousarvion avaintavoitteiden ja strategian väliseen kytkentään tulee edelleen kiinnittää huomiota. Niin ikään tulee tilinpäätöksen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tarkastelua tarkastuslautakunnan mielestä vielä kehittää. Henkilöstö- ja taloushallinto keskitettiin tavoitteiden mukaisesti toimialoilta konsernihallintoon kesäkuussa Toimet ovat tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan olleet omiaan edistämään henkilöstön tasavertaista kohtelua. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vakinaisten työntekijöiden sairauspoissaoloissa on havaittavissa lievä kasvutrendi sekä siihen, että vaikka henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulos oli hyvä, lähtövaihtuvuus on kasvanut. Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan kiinteistöjen ja varsinkin koulukiinteistöjen - kunto on herättänyt paljon huomiota vuoden 2017 aikana. Sisäilmaongelmia on esiintynyt aika monissa kunnan kiinteistöissä vuoden aikana ja aiheuttanut erilaisia tilapäisiä järjestelyjä. Asiaan tulee suhtautua suurella vakavuudella. Jo tässä vaiheessa on kulunut resursseja ja rahaa tilapäisratkaisujen löytämiseksi. On selvää, että väistötilojen järjestäminen tulee lähivuosien aikana aiheuttamaan lisäkustannuksia Kirkkonummen kunnalle, olkoon lopputulokset ja ratkaisut varsinaisten ongelmien korjaamiseksi mitkä tahansa. Myönteisenä seikkana asiaan liittyen tarkastuslautakunta tuo saamansa tiedon perusteella esille sen, että kunnan kiinteistöjen laajaan ja systemaattiseen kuntokartoitukseen on ryhdytty. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että valtuusto pyytää kunnanhallitukselta kuntalain mukaisen selvityksen arviointikertomuksesta aiheutuvista toimenpiteistä valtuuston käyttöön syyskuun loppuun mennessä ennen tulevan vuoden talousarvion käsittelyä. 17

20 18