P a k k a l a 3 C Rakentamistapa- ja lähiympäristöohje

Transkriptio

1 Asemakaava ja asemakaavan muutos nro , Pakkala 3C R00002 P a k k a l a 3 C Rakentamistapa- ja lähiympäristöohje

2 P a k k a l a 3 C Rakentamistapa- ja lähiympäristöohje 2 Sisällysluettelo 2 Johdanto 3 Rakentamistapaohje 4 Asuinpientalojen korttelialueet (AP), erillispientalojen korttelialue (AO) 4 Yleistä Rakennusten sijoittaminen 5 Arkkitehtuuri, julkisivut 6 Lisärakennusoikeus 7 Väritys 8 Valaistus 10 Karttakaavio alueen värityksestä 11 Pihan varusteet ja istutukset 12 Karttakaavio pihan rajaamistavoista 14 Pihatyypit 15 Autopaikat 18 Esimerkkejä tontinkäyttösuunnitelmista 19 Lähiympäristöohje 20 Katualueet ja yleinen pysäköintialue (LP) 20 Katualueen liittyminen korttelialueisiin 20 Valaisimet 21 Pinnoitteet 22 Kartta katualueen alustavista koroista 24 Asemakaavan nro , Pakkala 3C (kv ), havainnekuva 25 Pakkala 3C -asemakaava 26

3 3 Johdanto Pakkala 3C -asemakaava-alue on Keski-Vantaan laajin pientaloalue. Se sijoittuu Pakkalanrinteen asuinalueen länsipuolelle nykyisin lähes rakentamattomalle alueelle Tulkintien ja Kehä III:n välille. Pakkala 3C asemakaavan ja asemakaavan muutoksen on Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksynyt Asemakaavamääräyksissä on melko yksityiskohtaisiakin määräyksiä, joita vielä täsmennetään rakentamistapaohjeella asuinrakennusten ja autopaikkojen korttelialueiden osalta sekä lähiympäristöohjeilla katualueiden ja yleisen pysäköintialueen osalta. Asemakaavamääräyksissä paikoin myös suoraan viitataan rakentamistapa- ja lähiympäristöohjeisiin. Pakkala 3C -asemakaava määräyksineen on tämän rakentamistapa- ja lähiympäristöohjeen lopussa. Puistot, lähivirkistysalueet, urheilu- ja virkistyspalvelujen alue eivät kuulu tähän ohjeistoon. Niiden osalta kaupunkisuunnittelu/asemakaavoitus on mukana suunnittelun ohjausryhmässä. Rakentamistapa- ja lähiympäristöohjeissa lihavoidulla kursiivilla on esitetty asemakaavamääräyksen teksti. Rakentamistapa- ja lähiympäristöohjeet ovat laatineet: Merja Häsänen, arkkitehti, asemakaavasuunnittelija, Vantaan kaupunki Marika Bremer, maisema-arkkitehti, Vantaan kaupunki Rakentamistapaohjeisiin arvokkaita kommentteja ovat antaneet: Kaisa Ikävalko, kaupunkikuva-arkkitehti, Vantaan kaupunki Markku Kulmala, projektipäällikkö, NCC Rakennus Oy Jussi Vepsäläinen, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto ARKVE Oy Kalevi Kyhälä, Maanhankintapäällikkö, YIT Rakennus Oy Elli Maalismaa, Keski-Vantaan aluearkkitehti, Vantaan kaupunki Lähiympäristöohjeisiin arvokkaita kommentteja ovat antaneet: Ulla Loukkaanhuhta, maisema-arkkitehti, Vantaan kaupunki Henry Westlin, katupäällikkö, Vantaan kaupunki Ossi Pakarinen, suunnitteluinsinööri, Vantaan kaupunki

4 Rakentamistapaohje 4 Asuinpientalojen korttelialueet (AP), erillispientalojen korttelialue (AO) Yleistä Kaupunkikuvallisena tavoitteena on, että alue hahmottuu kaksikerroksisten asuintalojen alueena ja katunäkymiä rytmittävät kaksikerroksiset rakennukset. Niihin voi liittyä pihan puolella matalampia osia, esim. sauna- tai työhuonesiipi, tai ulokkeina, esim. vain ensimmäisessä kerroksessa rakennusrungosta ulkoneva viherhuone, erkkeri tms. Rakennusten värit ovat sukua Pakkalanrinteen ja Kartanonkosken voimakkaille maaväreille, mikä luo Pakkalan uusille alueille tyypillistä väriskaalaa. Alueella on erilaisia rakentamisen paikkoja maaston korkeussuhteiden ja maaperän vuoksi. Rakentamisalueen ulkoreuna Pitotien varressa sijoittuu lähes tasaiselle savimaalle, kun taas alueella olevan omakotitalon luona uudisrakennukset sijoittuvat jyrkähköön moreenija kalliorinteeseen. Erilaiset maaperäolosuhteet edellyttävät pihoille erilaisia kasvivalintoja. Rinnetonteille rakennuksen sijoittaminen on haastavampaa kuin tasamaalle, mutta lopputuloksen kannalta mielenkiintoisempaa. Pakkala 3C -asemakaava-alueesta tulee vaihteleva ja mielenkiintoinen, kun sinne alueen ominaispiirteitä kunnioittaen tehdään erilaisia paikkoja. Hyvällä suunnittelulla asuinalueelle saadaan yllätyksellisyyttäkin. Rakentamisohjeen lopussa kohdassa Tontinkäyttösuunnitelma on esitetty esimerkkejä kortteleiden erilaisista ratkaisutavoista. Kortteliin on annettu melko väljät asemakaavamääräykset, joita näillä ohjeillakaan ei ole paljolti täsmennetty. Kyseisen korttelin sijainti kaupunkirakenteessa poikkeaa Pakkala 3C:n muusta alueesta monella tavalla. Tämä kortteli voidaan ratkaista mm. rakennusten sijoittelun suhteen monella eri tavalla. Oleellista on, että ko. kortteli on selkeästi osa Pakkala 3C:n aluetta ja noudattaa samoja periaatteita. 1 II Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. Asuinrakennusten tulee olla kaksikerroksisia (a). Kaksikerroksiseen rakennukseen saa kuulua myös vähäinen yksikerroksinen poikkeama pihan puolella, esim. erkkeri tai selkeästä kaksikerroksisesta osasta ulkoneva muu kappale (b). Kaksikerroksinen rakennus voidaan ratkaista myös niin, että rakennuksessa on sisäänvedetty parveke, jonka kattona on koko asuinrakennuksen katto (c). Myös kaksikerroksiset huonetilat (esim. olohuoneet) sallitaan (d). Näissä tapauksissa rakennuksen päähahmon ääriviivat piirtyvät kuitenkin kaksikerroksisena.

5 5 Rakennusten sijoittaminen Maastonmuodot ja kadun korkeusasema on otettava huomioon jokaisella rakennuspaikalla. Tonttien tulee liittyä katukorkoon luontevasti. Rakennus ja piha tulee tarvittaessa porrastaa maaston korkeuskäyrien mukaan. Pihanrakentaminen voidaan tehdä matalin pengerryksin terassoimalla maastoa siten, että myötäillään luonnollista maanpintaa. Sokkelien ja tukimuurien näkyvät osat saavat olla enintään noin 70 cm korkeita. Rinneratkaisua käytetään esimerkiksi kortteleissa 51219, 51221, ja Esimerkkejä rakennusten sijoittamisesta rinteeseen maaston mukaisesti. Piha rajautuu katuun autosuojin, aidoin ja pergoloin. Esimerkki rinneratkaisusta. Pihat on terassoitu maaston mukaan, autosuojat rajaavat katuti laa alarinteessä. Aurinkorinne, Espoo. Spanskinkujalla rakennukset asettuvat maaston mukaan. Lähiympäristöohjeen lopussa on kartta katualueen alustavista koroista, jotka tulee ottaa huomioon tontinkäyttösuunnitelmissa. Rakennuksen lattian tulee olla vähintään 30 cm kadun pintaa korkeammalla. Tontin korot tulee sovittaa hyväksyttyihin katusuunnitelmiin. Tontin ratkaisussa tulee ottaa huomioon myös hyväksytyt puistosuunnitelmat. 2 Asuinrakennukset tulee sijoittaa rakennusalalle siten, että katujulkisivulinjasta tulee kortteleittain yhtenäinen. Pakkala 3C -asemakaava-alueen kadut rajautuvat selkeästi, vaikka katujen eri puolet ovat luonteeltaan epäsymmetriset. Kadun toinen puoli on kivetty ja se rajautuu tiiviisti asuinrakennuksilla. Toinen puoli on väljempi ja se rajautuu puutarhamaisemmin autosuojin, pergoloin, aidoin ja kasvillisuudella. Tällaisia katuja ovat Pitotie, Juhlatie ja Spanskintie.

6 Niillä rakennuspaikoilla, joilla on kivetyt eduspihat, rakennus tulee sijoittaa rakennusalan kadun puoleiseen rajaan kiinni tai mahdollisimman lähelle sitä. On tärkeää, että kadun varressa läheiset, erillään sijaitsevat asuinrakennukset ovat keskenään yhtä etäällä kadunreunasta niin, ettei rakennusten julkisivulinja kadulle päin polveile. Perustukset saavat ulottua katu- tai puistoalueelle. Kivetyistä pihoista enemmän kohdassa Pihan varusteet ja istutukset / Pihatyypit / Kivetyt etupihat. Alueen ulkoreunalla Pitotien "englantilaistyyppisten" rivitalojen kortteleiden ilmeen kannalta on tärkeää, että reuna-alueen julkisivu jatkuu asunnosta toiseen ja korttelista toiseen napakkana. Julkisivut ovat keskenään paljon samankaltaisia. Perustukset saavat ulottua puistoalueelle. Lähes yhtä tiukasti rajautuva katujulkisivu on Juhlatien kaarteessa etelä- ja länsilaidalla sekä Spanskintien länsilaidalla. Asuinrakennukset ovat erillisiä yhden tai kahden perheen asuinrakennuksia. Kivettyjä etupihoja vastapäätä, tien toisella puolen asuinrakennukset sijaitsevat etäämpänä katulinjasta eikä niiden sijainti toisiinsa tai katulinjaan nähden ole katukuvan kannalta niin oleellinen. Sen sijaan pakolliset autosuojat sijoitetaan kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan kiinni tai hyvin lähelle sitä. Kadunvarsien ilmeen kannalta autokatosten, aitojen ja pergoloiden yhtenäisyys on tärkeä (korkeus, materiaalit, malli, värit). Ne muodostavat selkeää rajaa kadulle päin. Perustukset saavat ulottua katualueelle. 6 Arkkitehtuuri, julkisivut 3 Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealuokkaista ja alueen arkkitehtuurin tulee olla yleisilmeeltään yhtenäistä ja modernia. Rakennusten tulee olla modernin pelkistettyjä; ei kartanomaisia tai klassistisia. Vuorilautojen tulee olla mahdollisimman kapeita ja pelkistettyjä; ei koristeellisia. (Tästä aiheesta lisää seuraavassa kohdassa.) 4 Rakennusten julkisivujen tulee olla peittomaalattua puuta, paikalla muurattua savitiiltä, rappausta tai niiden yhdistelmiä. Tiilijulkisivujen saumojen tulee olla tiilen värisiä. Elementtisaumat eivät saa näkyä. Julkisivumateriaaleja tulee käyttää kortteleittain yhtenäisellä tavalla. Eri materiaaleja ja värejä käytetään arkkitehtuuria jäsentävästi siten, että rakennuksessa hahmottuu selkeitä, kappalemaisia elementtejä. Yksinkertaisen rakennuksen perushahmoon liittyviä kappalemaisia osia tulee korostaa eri materiaaleilla ja eri väreillä. Sellaisia korostettavia osia ovat esimerkiksi portaat, muuratut savuhormit, ulokkeet (mm. autosuojat, erkkerit) tai sisäänvedot (mm. parvekkeet). Julkisivujäsentely ei saa perustua samaan pintatasoon tehtyihin erivärisiin tai eri materiaalia olevin kenttiin esim. päällekkäisten tai vierekkäisten ikkunoiden välissä. Julkisivuaiheet eivät saa vaikuttaa "pintaan liimatuilta". Julkisivujäsentelyn ja materiaalien käytön tulisi vaihdella eri talojen kesken, mutta niin, että samaan kortteliin kuuluvat julkisivut käsitellään saman periaatteen mukaan. Antaksenrantaan rajautuvien kortteleiden yksikerroksisissa rakennuksissa tulee käyttää puuta. Näitä

7 7 rakennuksia yhdistävien aitojen tulee myös olla puurakenteisia, jotta pihan rajauksesta tulee yhtenäinen. Värit jäsentävät arkkitehtuuria, Kilterinmäki Puurakenteiset aidat ja varastot rajaavat korttelia puistoon päin, Malminkartano. 5 Kortteleissa 51217, 51220, 51223, 51227, ja vierekkäiset asunnot erotetaan toisistaan räystäslinjan yli ulottuvalla ja julkisivusta ulkonevalla muurilla. Antaksenrantaan rajautuvissa, "englantilaistyyppisissä" kortteleissa Pitotien varrella on asuntoja erottavasta muuriaiheesta tehty määräyksellä julkisivua jaksottava aihe. Muuriaihe ja vaihteleva julkisivuväri jaksottavat korttelin pituista julkisivua. Tavoitteena on, että alueen reunasta muodostuu napakka, yhtenäinen ja jatkuva. Vierekkäisten asuntojen räystäslinjan olisi mahdollisuuksien mukaan oltava joko samalla tasolla tai porrastua maastoolosuhteiden takia tasaisesti. Lisärakennusoikeus Pakkala 3C -asemakaavassa on erikoispiirteenä ns. lisärakennusoikeus. Jos tontin rakennusoikeus on käytetty siinä vaiheessa, kun tontin tai asunnon haltijalle tulee tarve laajentaa asuntoaan asuinhuoneella, työtilalla tai harrastuksiin liittyvällä tilalla (esim. askartelutila), toimii asemakaavan sallima lisärakennusoikeus "varaventtiilinä" uuteen tilanteeseen. Lisärakennuksella voidaan suojata oleskelupihan yksityisyyttä kadulle päin sijoittamalla lisärakennus pihan laidalle, tontin rajalle tai sisäänkäyntipihan ja oleskelupihan väliin. Lisärakennus voi myös suojata yksityisyyttä naapuriin päin.

8 8 6 Kaavakartalla esitetyn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa enintään 25 krs-m 2 asuntoa kohden varastoa, viherhuonetta, saunaosastoa, työtilaa tai asuinhuonetta varten. Niiden tulee sijaita yksikerroksisella rakennusalalla. Toiminta ei saa aiheuttaa häiriötä asumiselle. Rakennusoikeuden lisäksi saa asuntoa kohden rakentaa enintään 30 m 2 suuruisen autosuojan. Työtila on tarkoitettu sellaiselle toiminnalle, joka ei häiritse omaa tai naapurin asumista, esim. asunnon yhteydessä oleva kampaamo, toimisto, käsityötila tai askarteluhuone. Lisärakennus voidaan sijoittaa joko kiinni kaksikerroksiseen asuinrakennukseen tai erilleen siitä. Jos lisärakennus rakennetaan erillisenä ja siihen sijoitetaan asuinhuone, tulkitaan se omaksi asunnoksi, jota koskee mm. autopaikkamääräys (1,5 ap/asunto). Jos lisärakennus pihan puolella rakennetaan kiinni kaksikerroksiseen rakennukseen, voi se sijaita joko kokonaan tai osin kaksikerroksisella rakennusalalla, vaikka lisärakennus tehdäänkin yksikerroksisena. Alueen reunalla "englantilaistyyppisissä" kortteleissa lisärakennusoikeus voidaan toteuttaa vain tontin perällä, jonne on osoitettu yksikerroksista rakennusalaa. Ks. kohta Esimerkkejä tontinkäyttösuunnitelmista. Korttelin yhtenäisen ilmeen ja kaavan alkuperäisen ajatuksen vuoksi on suositeltavaa, että muissa kuin "englantilaistyyppisissä" reunakortteleissa jokainen naapuria vastaan olevan päärakennuksen seinä on ratkaistu niin, että sitä vasten johonkin kohtaan voi naapuri rakentaa käyttäessään "lisärakennusoikeuttaan". Väritys 7 Kattomateriaalin tulee olla saumattu, tumman harmaa peltikate. Rakennusten värityksen tulee olla kortteleittain yhteensopiva rakentamistapaohjeiden mukaisesti. Kortteleiden värityssuunnitelma pohjautuu lämpimiin maaväreihin, joita maustetaan kirkkailla ja terävillä aksenteilla (parveke, kaide), mustilla tai lähes mustilla viivastoilla (syöksytorvet, palotikkaat, kaiteet) sekä valkoisilla, lähes valkoisilla tai hyvin vaaleilla keveyteen ja valoisuuteen viittaavilla rajauksilla (ikkunapuitteet, räystäät). Alueen yleispiirteinen värityssuunnitelma on esitetty karttakaaviona, jossa Juhlapuiston etelä- ja pohjoispuolisten osien rakennusten väriskaalat vaihtelevat oheisen väritysperiaatteen mukaisesti. Periaatteena on, että kahta samanväristä asuinrakennusta - tai "englantilaistyyppisessä" korttelissa asuntoa - ei saa olla vierekkäin. Väritysperiaate Tässä esitettyjen värimallien sävyt ovat suuntaa antavia, sillä kulloisetkin paino- ja tulostustavat asettavat rajoituksensa värin tarkalle määrittämiselle. Värin sävyyn ja luonteeseen vaikuttaa myös se ympäristö, jonne väri sijoittuu, sekä valaistusolot (sää, vuodenaika, vuorokauden ajankohta).

9 Juhlapuiston eteläpuolinen osa 9 Juhlapuiston eteläpuolella asuinrakennusten julkisivuvärit ovat pääasiassa punertavia ja punaruskeita, joita ruskeat ja lämpimät harmaat värisävyt täydentävät. - tummimmat sävyt; Juhlapuiston eteläreunan korttelit ja (tiilenpunaiset, tummat punaruskeat, jopa lähes mustat sekä lämpimät harmaat värisävyt) - keskitummat sävyt: eteläosan keskellä korttelit 51224, ja (lämpimät roosat, "marjapuuronpunaiset", punaruskeat, lämpimät nutrian sävyt, lämpimät harmaat värisävyt) - vaaleimmat sävyt; läntiset ja eteläiset reunakorttelit; korttelit 51223, 51227, 51230, (lämpimät roosat, vaaleat punaruskeat hiekan sävyt, vaaleat lämpimät harmaat värisävyt) Aitojen, autosuojien ja varastojen väri on ruskea, jonka sävy voi vaihdella kortteleittain.

10 Juhlapuiston pohjoispuolinen osa 10 Juhlapuiston pohjoispuolella asuinrakennusten julkisivuissa käytetään värejä, jotka ovat hieman okria ja vihertäviä, joita ruskeat ja harmaat täydentävät. - tummimmat sävyt; Juhlapuiston pohjoisreunan kortteli (rusehtavan vihreät, sammalenvihreät, okrat, kellertävän punaruskeat värisävyt) - keskitummat sävyt: pohjoisosan keskellä korttelit 51218, ja (rusehtavan vihreät, ruskeat, nutrian sävyt, "maitosuklaanruskea", harmaat värisävyt) - vaaleimmat sävyt; läntiset reunakorttelit; korttelit ja (vaalean vihertävät, hiekan ruskeat, vaaleat harmaat värisävyt) Aitojen, autosuojien ja varastojen väri on harmaa, jonka sävy voi vaihdella kortteleittain. Valaistus Valaistuksen tavoitteena on varmistaa turvallinen liikkuminen alueella pimeään aikaan sekä lisätä viihtyisyyttä. Valaistuksella voidaan korostaa ja tuoda esiin alueen yksityiskohtia, merkittäviä puita tai rakenteita. Valaistuksen suunnittelussa on otettava huomioon valon värisävy ja sen kyky tuoda esiin valaistun kohteen luonnollinen väri. Katualueiden valaisimena käytetään Philipsin CitySoul-valaisinta tai vastaavaa, jonka värinä on grafiitinharmaa. Tätä tai vastaavan tyyppistä valaisinta tulee käyttää myös asuinkortteleissa ja pysäköintialueilla alueen yhtenäisen ilmeen vuoksi. Ks. Lähiympäristöohje: Valaisimet.

11 11 Karttakaavio alueen värityksestä

12 Pihan varusteet ja istutukset 12 8 Tontit ja asuntopihat on rajattava pensas- ja / tai puuaidoin rakennustapaohjeen mukaisesti. Pihoille tai porttiaiheiksi tulee rakentaa pergoloita. Pakkalantiehen rajautuvien tonttien pihojen suojaksi on rakennettava vähintään 2 m korkea tiivis, melulta suojaava aita ja Pakkalantien puoleiseen julkisivuun saa sijoittaa vain aputilojen ikkunoita. Aita rajaa paitsi yksityistä aluetta, pihaa, myös julkista aluetta, katua. Aita myös erottaa yksityisiä piha-alueita toisistaan. Aitaa katsotaan sen molemmin puolin; mikä on sen vaikutus katunäkymään, mikä pihan viihtyisyyteen ja pihan muihin ominaisuuksiin. Aidan ja pergolan yhdistelmä rajaa katua tilaksi (katutilaksi) paremmin kuin pelkkä aita. Pergolat ovat kaupunkikuvan kannalta oleellisia ja ne tulee tehdä laadukkaasti. Pihat tulee varustaa aidoin seuraavien periaatteiden mukaisesti korttelialueen rajoilla niillä osin kuin rakennus ei ole rajassa kiinni. Kaava-alueen koillisosassa, missä kallio on niin lähellä maanpintaa, ettei pensaita voida istuttaa, tulee aita rakentaa puusta. Pensasaita: - tonttien / rakennuspaikkojen / pihojen välillä (mm. Pitopolun, Pitokujan, Spanskinkujan ja Tuulensuuntien varressa kortteleissa 51218, ja enintään 90 cm korkeana tai leikattuna) - pysäköintialueiden ympärillä, jollei autokatos tai -talli sijaitse tontin rajalla, - puiston rajalla, mm. korttelin rajalla Antaksenrannan puistoon päin, - kadun varrella, jollei edellytetä toisenlaista pihan rajaamistapaa (puurakenteista aitaa ja pergolaa, tai ei aitaa lainkaan). - Erillisten paritalojen välissä on istutuksia; joko pensasaita tai erillisiä pensaita. Ks. kohta Pihatyypit / Pensasaidat. Puurakenteinen aita, johon saattaa liittyä pergola: - liikennemelun takia pihojen suojaksi Pakkalantien puoleisilla tonttien osilla kortteleissa 51219, 51222, ja (pihoja voidaan suojata melulta myös rakennusten sijoittamisella), - Antaksenrantaan rajoittuvissa kortteleissa 51217, 51220, 51223, 51227, ja pihan perällä erottamassa asuntopihaa korttelin sisäisestä jalankulku- ja huoltoreitistä (puuaita liittyy tällöin yksikerroksisiin rakennuksiin ja on talousrakennuksen rakennusalan kohdalla myös asuntopihojen rajalla) - Pitotien varrella kortteleissa 51218, ja 51228, Spanskintien varrella ja Spanskinkujan päässä korttelissa 51219, Juhlatien varrella kortteleissa ja sekä kortteleissa ja 51229: - Aidan korkeuden tulee olla enintään 90 cm. - Aitojen ja pergoloiden korkeuksien ja mallien tulee olla kortteleittain yhtenäisiä. Kortteleissa ja mallien tulee olla samanlaisia tai lähes samanlaisia. - Autotalliin tai -katokseen liittyvään aitaan kuuluu pergola. - Pergola istutuksineen suojaa pihojen oleskelutilan yksityisyyttä kadulle tai naapurin päin. - Pihan puolelle aidan viereen istutetaan köynnöksiä, jotka nousevat pergolaan. - Paritalon asuntojen välillä voi olla puurakenteinen aita, joka liittyy lisärakentamiseen tai terassirakenteisiin. - kallioisilla pihoilla esim. kortteleissa ja 51225

13 13 Korttelia rajaavat Pitotielle päin autosuojat, aidat, pergolat ja rusokirsikkapuut. Kivetty etupiha ja istutusalue: - kadulle päin pienillä etupihoilla Antaksenrantaan rajoittuvissa kortteleissa 51217, 51220, 51223, 51227, ja 51231, sekä kortteleissa ja Juhlatien varrella, korttelissa Spanskintien varrella ja korttelissa Spanskinkujan varrella - katunäkymää rytmittävät etupihojen istutusalueet, joiden kasvit tulee valita niin, että niitä voidaan hyödyntää lumitilana. Ks. kasvilajisuositukset kohdasta Pihatyypit / Etupihat. - istutusalue tulee sijoittaa joko jokaisen tai joka toisen asunnon väliin, jotta katunäkymä rytmittyy tasaisesti. Esimerkkejä pihakiveyksen ja kadun pinnoitteiden liittymisestä, Vuorenjuuri, Helsinki. Etupihat ovat kivettyjä, asuntojen välillä pieni istutusalue, autot peruuttavat kadulle.

14 Karttakaavio pihan rajaamistavoista 14

15 Pihatyypit 15 Pakkala 3C -alueen maasto nousee Krakanojalta kohti Pakkalantietä. Korkeuseroa on n. 15 m. Maaperä vaihtelee savimaasta moreeniin ja avokallioon. Erilaiset kasvuolosuhteet edellyttävät pihoille erilaisia kasvivalintoja. Esimerkkejä soveltuvista lajeista on annettu pihatyypeittäin. Alue on jaettu eri pihatyyppeihin seuraavasti: Pihatyyppi A: Pihatyyppi B: Pihatyyppi C: Savimaan rehevät pihat Vaihettumisvyöhykkeen pihat Kallio-, moreenirinteiden havuvaltaiset pihat Etupihat Kortteleiden 51217, 51220, 51221, 51223, 51227, 51230, etupihat samoin kuin korttelin Spanskintien puoleisten tonttien etupihat sekä kortteleiden ja Juhlatien puoleisten tonttien etupihat kivetään. Etupihoilla tulee olla myös pienehkö istutusten alue. Istutuksien avulla etupihan hahmottaa yksityiseksi alueeksi erotukseksi julkisesta katualueesta ja jalkakäytävästä. Etupihan istutusalueita voidaan hyödyntää lumitilana, jos se on huomioitu kasvivalinnoissa. Esim. lumimarja, Symphoricarpos albus, suikerotuhkapensas, Cotoneaster dammeri ja karoliinanruusu, Rosa Carolina sietävät lumen kasaamisesta aiheutuvaa mekaanista rasitusta.

16 16 Pensasaidat ja -aidanteet Pensasaidoissa käytetään aina samaa lajia koko korttelissa. Pensaat istutetaan tontin tai asuntopihan rajalla siten, että ne ovat lomittain viereisen tontin tai asuntopihan taimien kanssa. Katuun rajautuvalla tontin reunalla pensaat istutetaan suoraan tiheämpään riviin. Kadun varressa pensasaidan kasvilajeiksi tulee valita korkeintaan n. 90 cm korkeiksi kasvavia tai leikattavia pensaita. Lajiesimerkit on esitetty pihatyypeittäin. Pihatyyppi A: Savimaan rehevät pihat Tontit ovat savimaalla. Istutukset kannattaa tehdä vettä keräävän istutuskuopan sijaan pienelle kumpareelle. Liika vesi valuu näin pois. Pitotien varrella kortteleissa 51218, ja tulee jokaiselle pihalle istuttaa rusokirsikkapuu kadun varteen. Katua rajaavat näin autosuojat, aidat, pergolat ja pienehköjen puiden lehvästöt. Pienet lehtipuut ja isot yksittäispensaat: tuomi, Prunus padus virginian tuomi, Prunus virginiana tuohituomi, Prunus pajut, esim. koripaju Salix viminalis rusokirsikka, Prunus sargentii Havupensaat: pensassembra, Pinus pumila japaninmarjakuusi, Taxus cuspidata Lehtipensaat (aidanteet ja aidat): taikinamarja, Ribes alpinum lännenheisiangervo, Physocarpus opulifolius kääpiöpajuangervo, Salix purpurea 'Gracilis' Köynnökset: piippuköynnös, Aristolochia macrophylla japaninkelasköynnös, Celastrus orbiculatus Pihatyyppi B: Vaihettumisvyöhykkeen pihat Tontit sijaitsevat osin savella, osin moreenirinteessä. Korttelin istutuksissa käytetään kasvilajeja, jotka ovat vaatimattomia kasvupaikan suhteen ja viihtyvät vaihtelevassa maaperässä. Piharakenteissa käytetään matalahkoja pengerryksiä. Pienet lehtipuut ja isot yksittäispensaat: orapihlajat (rungolliset), Crataegus mongolianvaahtera, Acer tataricum subsp. ginnala marja-aronia (rungollinen), Aronia mitschurinii 'Viking' Lehtipensaat (aidanteet ja aidat): orapihlajat, Crataegus lännenheisiangervo, Physocarpus opulifolius idänvirpiangervo, Spiraea chamaedryfolia Köynnökset japaninkelasköynnös, Celastrus orbiculatus

17 Pihatyyppi C: Kallio-, moreenirinteiden havuvaltaiset pihat 17 Tontit sijaitsevat kallioisessa moreenirinteessä. Istutuksissa käytetään paljon havukasveja. Kallioisissa kohdissa, joihin ei saada kasvualustaa pensasaidalle, tontti tai asuntopiha rajataan puurakenteisella aidalla. Piharakenteissa käytetään matalahkoja pengerryksiä. Pienet lehtipuut ja isot yksittäispensaat: orapihlajat (rungolliset), Crataegus marja-aronia (rungollinen), Aronia mitschurinii 'Viking' pilvikirsikka, Prunus pensylvanica pihlajat, Sorbus Havupuut: männyt, Pinus kotikataja, Juniperus communis vuorimänty, Pinus mugo Lehtipensaat (aidanteisiin): marja-aronia, Aronia mitschurinii 'Viking', myös rungollinen tuomipihlajat, Amelanchier aitaorapihlaja, Crataegus grayana Köynnökset japaninkelasköynnös, Celastrus orbiculatus kiinankärhö, Clematis tangutica köynnöshortensia, Hydrangea anomala subsp. petiolaris Kasvivalinnoissa on huomattava, että monet koristekasvit ovat myrkyllisiä. Myrkylliset kasvit on jaettu kolmeen ryhmään: - kasveihin, jotka aiheuttavat lähinnä paikallisia ärsytysoireita (kärhöt) - kasveihin, jotka ovat myrkyllisiä, mutta aiheuttavat harvoin oireita pienen määrän syöneille (hortensiat, tuhkapensaat, lumimarjat) - kasveihin, jotka voivat aiheuttaa vakavan myrkytyksen ja jo pienen määrän syöneille oireita (marjakuuset) Lasten leikkiympäristöihin on hyvä valita myrkyttömiä kasveja (esim. viinimarjapensaita, marja-aroniaa, ruusuja, orapihlajia). 9 Pihoilla on käytettävä vettä läpäiseviä materiaaleja. Rakentaminen tällä tärkeällä pohjavesialueella alentaa pohjaveden pintaa. Sadevesien imeyttäminen maahan edistää pohjaveden muodostumista. Sen vuoksi pihoilla ei saa käyttää asfalttia. Pihalle tulee istuttaa vähintään yksi pieni puu tai kookkaaksi kasvava pensas. Tontin se osa, jota ei käytetä rakentamiseen tai välttämättömiksi kulkuteiksi, istutetaan. Kulkemiseen käytettävät pihan osat on kivettävä tai päällystettävä kivituhkalla tai käytäväsoralla. Kivituhkaa tai käytäväsoraa voidaan käyttää sellaisissa paikoissa, joista ne eivät pääse kulkeutumaan muualle esim. sateen mukana. Muutoin kulkureitit tulee kivetä. Pihan pinnoitteen tulee materiaaliltaan ja väriltään sopia kadun pinnoitteeseen. Kortteleiden 51217, 51220, 51221, 51223, 51227, 51230, edustat samoin kuin korttelin Spanskintien puoleisten tonttien edustat sekä kortteleiden ja Juhlatien puoleisten tonttien edustat kivetään. Näiltä etupihoilta käydään sisään asuntoihin ja kullakin etupihalla on yhden tai kahden auton paikat. Ks. Pihan varusteet ja istutukset /Kivetty etupiha ja istutukset.

18 Autopaikat 18 Pakkala 3C -kaavan alueella on neljä LPA-aluetta; kortteleissa 51220, 51223, ja Ne palvelevat ns. englantilaistyyppisiä rivitalokortteleita. Kortteleissa ja on Juhlatien puoleisilla tonteilla korttelien päädyissä pysäköintialueet. Näille pysäköintialueille sijoittuvat joidenkin asuntojen "kakkosautot", autopaikkamitoituksen "puolikkaat" sekä muutamat vieraspaikat. Kortteleiden ja päätyihin sijoittuvilla pysäköintipaikoilla tulee käyttää nurmikiveä. Juhlatien etelä- ja länsilaidalla, Spanskintien länsilaidalla ja Pitotien länsi- ja etelälaidalla asuntojen "ykkösautot" sijoittuvat asuntojen välittömään läheisyyteen kivetyille etupihoille. Näiltä pihoilta auton saa peruuttaa kadulle. Pitotien ja Juhlatien itä- ja pohjoispuolella, Spanskintien itäpuolella sekä Juhlakujan pohjoispuolella "ykkösautot" ovat autotalleissa tai -katoksissa (auton säilytyspaikan rakennusala) sekä niiden vieressä ("kakkosauto"). Näiltä pihoilta autot pitää kääntää pihalla kadulle tultaessa. Autosuojien on arkkitehtuuriltaan sovittava korttelin asuinrakennusten arkkitehtuuriin sekä autosuojiin mahdollisesti liittyviin aita- ja pergolarakenteisiin. Autosuojien värityksestä on kerrottu kohdassa Väritysohje. Asuinpientalojen korttelialueella (AP): pysäköintialue (p), autosuojapaikka (a) 10 Osa kortteleiden51217, 51220, 51223, 51227, ja autopaikoista sijoitetaan LPA-korttelialueille. Muualla autopaikat on järjestettävä tonttikohtaisesti. Pysäköintialueiden ympärille istutetaan pensasaita rakentamistapaohjeen mukaisesti. Ks. Karttakaavio pihan rajaamistavoista. Pihoilla on käytettävä vettä läpäiseviä materiaaleja. Autopaikkojen korttelialueella (LPA) 11 Pakkalantiehen rajoittuva autonsäilytyspaikka on koko pituusmitaltaan rakennettava autokatokseksi tai -talliksi, jonka takaseinän tulee olla kauttaaltaan tiivis ja umpinainen. Pakkalantien varressa autosuoja on osa asuinalueen melusuojausta ja se liittyy Antaksenrannan meluesteeseen. 12 Alueen ympärille on istutettava pensasaita siellä, missä autokatos tai -talli ei sijaitse tontin rajalla. Istutukset noudattavat alueellisen pihatyypin A kasvisuosituksia. Pensasaita voidaan istuttaa lähes autopaikkojen korttelialueen rajaan kiinni, jos tila on vähissä ja rajan toisella puolen on virkistysaluetta. Istutuskuopan (lev cm) on oltava kokonaisuudessaan korttelin puolella. Pensasaidan kasvilajeiksi on valittava korkeintaan n. 90 cm korkeiksi kasvavia tai leikattavia pensaita. Pitotien varrella yleisen pysäköintialueen (LP) ja autopaikkojen korttelialueen (LPA) välille ei tarvitse istuttaa pensasaitaa. LPA-alueilta on järjestettävä kulkuyhteys kortteleiden 51220, 51223, ja takaosaan, jossa on asuntopihoja palveleva huoltokäytävä. Ks. Esimerkkejä tontinkäyttösuunnitelmista / 2. Englantilaistyyppiset rivitalot.

19 19 13 Muuntamo on tehtävä harjakattoisena, jonka kaltevuus on 1:3. Muuntamon tulee olla julkisivuiltaan puuta ja saman värinen kuin korttelin aidat ja vajat. Muuntamon on väritykseltään ja materiaaleiltaan sovittava korttelin yksikerroksisiin rakennuksiin ja aitarakenteisiin. Värityksestä on kerrottu kohdassa Väritysohje. Esimerkkejä tontinkäyttösuunnitelmista Kuvissa: a L e 1. Paritaloratkaisu autosuoja "lisärakennusoikeuden" käyttö erkkeri (kortteleissa 51218, 51224, 51228) 2. "Englantilaistyyppiset" rivitalot ja 51231) (kortteleissa 51217, 51220, 51223, 51227, 51230

20 20 Lähiympäristöohje Katualueet ja yleinen pysäköintialue (LP) Pakkala 3C -asemakaava-alueen katualueet ovat Juhlatie, Juhlakuja, Pitotie, Pitokuja, Pitopolku, Spanskintie ja Spanskinkuja. Alueella on myös yksi yleisen pysäköinnin alue. Spanskinkujan pääteaukiolla on muutama vieraspysäköintipaikka. Alueen katuverkko ei suosi läpiajettavuutta, mikä tekee alueesta rauhallisen. Kadut palvelevat vain niiden varressa asuvia. Pitopolku on ainoa varsinainen kevyenliikenteen raitti. Juhlakuja on kevyenliikenteen raitin oloinen pieni tonttikatu, joka yhdistää kevyenliikenteen raitit Pakkalantien varresta Pitopolkuun. Pitopolun päissä on korotetut suojatiet Juhlatien ja Pitotien yli. Pitotien ja Pitokujan varrella sekä Juhlatien alussa on jalkakäytävä. Lumi kuljetetaan aurauksen jälkeen alueen kaduilta pois. Koska alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, on kaavassa seuraavat määräykset: 14 Liikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet sekä jätekatosten alustat on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla ja varustettava reunatuin. Edellä mainituilta alueilta kertyvät sadevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Yleiselle pysäköinnille varattua aluetta (LP) koskee asemakaavamääräys: 15 Alueen ympärille on istutettava pensasaita. Pensasistutukset noudattavat pihatyypin A kasvisuosituksia. Pensasaita voidaan istuttaa lähes urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen VU-alueen rajaan kiinni yleisen pysäköintialueen (LP) puolelle. Kasveiksi valitaan pensaita, jotka ovat täysikasvuisina n. 90 cm korkeita. Yleisen pysäköintialueen (LP) ja autopaikkojen korttelialueen (LPA) välille ei tarvitse istuttaa pensasaitaa. Katualueen liittyminen korttelialueisiin Koska kadut ovat kapeita, ovat ajoradan ja tontin väliset katualueen osat tärkeitä alueen yleisilmeen kannalta. Katualueen reunoille ei saa jäädä yhtään "hukkareunusta", joka helposti kasvaa roskaheinää ja rikkaruohoja. Katujen eri puolet ovat korttelirakenteesta johtuen luonteeltaan erilaiset; toisella puolen on kivetyt etupihat, toisella puolen puutarhamaisemmat pihat. Ajorata rajataan kaikkialla matalalla, yliajettavalla reunakivellä. Kortteleiden 51217, 51220, 51221, 51223, 51227, 51230, edustat samoin kuin korttelin Spanskintien puoleisten tonttien edustat sekä kortteleiden ja Juhlatien puoleisten tonttien edustat tulevat olemaan kivettyjä. Etupihoilla voi olla myös pienehkö istutusten alue. Näiltä etupihoilta käydään sisään asuntoihin ja kullakin etupihalla on yhden tai kahden auton paikat. Etupihojen tulee liittyä saumattomasti katualueen pinnoitteeseen. Kivettyjen etupihojen edustalla katualueen reuna-alueet tulee olla harmaalla betonikivellä kivettyjä. Ks. Rakentamistapaohje: Pihan varusteet ja istutukset /Kivetty etupiha ja istutusalue.

21 Korttelissa Pitotien puolella ja korttelissa Spanskintien puolella sekä kortteleissa ja pihat rajautuvat katualueeseen autosuojin, aidoin ja pergoloin. Pergoloihin saattaa liittyä köynnöksiä ja muita istutuksia. Katualueen reunat nurmetetaan muualla paitsi tonttiliittymien kohdilla, jotka kivetään harmaalla betonikivellä. Valaisinpylväät ja mahdolliset sähkökaapit sijoitetaan tälle reuna-alueelle. Tontteja rajataan toisiinsa ja katuun nähden paikoin pensasaidalla. Kortteleiden lyhyissä päädyissä on pensasaita. Katualueen reuna-alueet voivat näissä kohdin olla kasvullisia. Kortteli voidaan ratkaista muusta alueesta poikkeavalla tavalla. Pakkalantien ja Juhlatien puolelta tonteille ei kuitenkaan voida ajaa, eli katualueen reunat voivat olla kasvullisiakin. Pitotien ja Pitokujan reunat sen sijaan on syytä kivetä. 21 Esimerkkejä siitä, kuinka katualue ja tontti liittyvät toisiinsa huolitellulla tavalla, Malmö. Näissä esimerkeissä ei asunnoilla ole etupihaa. Katukiveys jatkuu kuitenkin ovelle asti. Valaisimet Valaisimet ja mahdollisesti alueelle tulevat sähkökaapit sijoitetaan sille puolen katua, missä ovat autosuojat, puiset aidat ja pergolat. Kivettyjen etupihojen puolelle valaisinpylväitä ei tule sijoittaa. Valaisinpylväät sijoitetaan siten, että ne luontevasti ja kauniilla tavalla liittyvät tontteja mahdollisesti rajaaviin rakenteisiin, esim. autosuojan nurkalle. Ks. Rakentamistapaohje: Pihan varusteet ja istutukset/ Karttakaavio pihan rajaamistavoista. Koska alue on hyvin pienipiirteinen ja rakentaminen matalaa, valaisinpylväiden korkeus sovitetaan ympäristön ominaisuuksien mukaan. Niiden tulee olla korkeintaan 6 m korkeita. Valaisimena käytetään Philipsin CitySoul-valaisinta tai vastaavaa.

22 Pinnoitteet 22 Alueen yhtenäisyyden vuoksi koko alueella käytetään matalia, yliajettavia, graniittisia reunakiviä. Ajorata asfaltoidaan. Spanskinkujan pääteaukiolle tehdään reunakivellä erotettu saareke, jonne istutetaan yksi tai useampi puu ja maanpeitekasveja. Sinne sijoitetaan myös aukiovalaisin. Aukion pinnassa ei saa olla muita korokkeita tai kohoumia. Autopaikat päällystetään betonikivellä tai ne merkitään aukion pintaan betoni- tai luonnonkivellä. Autopaikat voidaan kivetä aukiosta poiketen joko yksittäin tai alueena. Esimerkki betonikiven käytöstä, Malmö. Kadun keskeltä on erotettu alue punaisella betonikivellä. Esimerkkejä katukiveyksistä, joiden aiheina on käytetty mm. Rooman karttaa, Knossoksen palatsin pohjaa ja veteen heitettyjen kivien loittonevia aaltoja. Pikku Huopalahti, Helsinki

23 23 Kolme esimerkkiä Spanskinkujan päättävän aukion käsittelystä. Aukiolla on istutussaareke, jossa on puu sekä valaisin. Autopaikat ovat osa pinnan kuviointia. Katualueella tehtävät aukiokiveykset ja mahdolliset hidastetöyssyt tulee suunnitella keskenään samanhenkisiksi ja moderneiksi. Juhlatien, Pitopolun ja Juhlakujan risteyksessä, töyssy tulee sijoittaa kortteiden ja pysäköintialueiden liittymien välille. Kiveyksen tulee olla laadukasta ja kestää autoilla ajo. Jalkakäytävät erotetaan ajoradasta matalalla graniittisella reunakivellä. Jalkakäytävä asfaltoidaan ja rajataan kiinteistöjen etupihakiveyksestä reunakiven värisellä graniittisella nupukiviraidalla. Näin betonikivetty etupiha ja katu liittyvät toisiinsa parhaiten. Pitopolulla käytetään betonikiveä. Yksinkertainen, mutta näyttävä ladontamalli jalankulku ja pyöräilyalueilla. Esimerkki betonikiven käytöstä jalankulkualueen pinnoitteena. Aurinkorinne, Espoo Esimerkki tilanteesta, jossa katu muuttuu kevytliikennepainoitteiseksi heti korotetun suojatien jälkeen. Asfaltti vaihtuu betonikiveksi ja koko katuosuus on "korotettuna". Pikku Huopalahti, Helsinki.

24 Kartta katualueen alustavista koroista /Ramboll 24

25 25 Asemakaavan nro , Pakkala 3C (kv ), havainnekuva

26 26 Pakkala 3C -asemakaava

27 27

28 28

29 29