PAKKALA. Kortteli Tontti Lähiosoite Kaavamerkintä. Rak.oik. as.tilaa k- m2. Lisäksi enintään 25 m2 /as asuntoa varastoa, viherhuonetta, Pinta-ala m2

Transkriptio

1 PAKKALA Kortteli Tontti Lähiosoite Kaavamerkintä PAKKALA Pinta-ala m2 Rak.oik. as.tilaa k- m2 Lisäksi enintään 25 m2 /as asuntoa varastoa, viherhuonetta, saunaosastoa, työtilaa asuinhuonetta varten Lisäksi enintään 30 m2 suuruinen autosuoja Myyntihinta Spanskinkuja 1 AP Spanskinkuja 3 AP Spanskinkuja 5 AP Spanskinkuja 9 AP Spanskinkuja 11 AP Spanskinkuja 13 AP

2 AJANTASA-ASEMAKAAVA

3

4

5 ASUNTOJEN LUKUMÄÄRÄ JA RAKENNUKSEN KERROSLUKU Tonteille saa rakentaa yhden asunnon. Tonttien omistajalla on mahdollisuus laajentaa asuntoaan asuinhuoneella, työtilalla tai harrastuksiin liittyvällä tilalla. Niiden tulee sijaita yksikerroksisella rakennusalalla. Lisärakennus voidaan sijoittaa joko kiinni kaksikerroksiseen asuinrakennukseen tai erilleen siitä. Jos lisärakennus rakennetaan erillisenä ja siihen sijoitetaan asuinhuone, tulkitaan se omaksi asunnoksi. Asuinrakennuksen (päärakennuksen) tulee olla kaksikerroksinen. TIIVISTETTY RAKENNUSTAPAOHJE Tämä tiivistetty rakentamisohje ei sisällä kaikkea, mikä koskee nyt myytäviä tontteja. Pakkala 3C: Rakentamistapa- ja lähiympäristöohje löytyy kokonaisuudessaan Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan internet sivuilta ( > Ohjeita > Alueelliset rakentamisohjeet) sekä hakuvaiheessa internet sivuilta. Pakkala 3 C -alueen laadullisena tavoitteena on huolella suunniteltu ja hyvin viimeistelty ympäristökokonaisuus. Pakkala 3C rakentamistapa- ja lähiympäristöohjeessa määritellään pintamateriaaleja ja -rakenteita, annetaan esimerkkejä ja ideoita sekä perustellaan asemakaavamääräyksiä. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on mm., että katunäkymiä rytmittävät kaksikerroksiset rakennukset. Niihin voi liittyä pihan puolella matalampia osia, esim. sauna- tai työhuonesiipi, tai ulokkeina, esim. vain ensimmäisessä kerroksessa rakennusrungosta ulkoneva viherhuone, erkkeri tms. Rakennusten värit ovat sukua Pakkalanrinteen ja Kartanonkosken voimakkaille maaväreille, mikä luo Pakkalan uusille alueille tyypillistä väriskaalaa. Pakkalassa rakentamistapa edellyttää sopeutumista perinteisestä omakotitonttia pienempään tilaan sekä vaatii huolellista paneutumista arkkitehtisuunnitteluun ja rakennustyön järjestelyihin. Asuinrakennusten tulee olla kaksikerroksisia (a). Kaksikerroksiseen rakennukseen saa kuulua myös vähäinen yksikerroksinen poikkeama pihan puolella, esim. erkkeri tai selkeästä kaksikerroksisesta osasta ulkoneva muu kappale (b). Kaksikerroksinen rakennus voidaan ratkaista myös niin, että rakennuksessa on sisäänvedetty parveke, jonka kattona on koko asuinrakennuksen katto (c). Myös kaksikerroksiset huonetilat (esim. olohuoneet) sallitaan (d). Maastonmuodot ja kadun korkeusasema on otettava huomioon jokaisella rakennuspaikalla. Tonttien tulee liittyä katukorkoon luontevasti. Rakennus ja piha tulee tarvittaessa porrastaa maaston korkeuskäyrien mukaan. Pihanrakentaminen voidaan tehdä matalin pengerryksin terassoimalla maastoa siten, että myötäillään luonnollista maanpintaa. Sokkelien ja tukimuurien näkyvät osat saavat olla enintään noin 70 cm korkeita. Rinneratkaisua käytetään esimerkiksi korttelissa

6 Esimerkkikuva, josta näkyy rakennusten sijoittamisesta rinteeseen maaston mukaisesti. Piha rajautuu katuun autosuojin, aidoin ja pergoloin. Lähiympäristöohjeen lopussa on kartta katualueen alustavista koroista, jotka tulee ottaa huomioon tontinkäyttösuunnitelmissa. Rakennuksen lattian tulee olla vähintään 30 cm kadun pintaa korkeammalla. Tontin korot tulee sovittaa hyväksyttyihin katusuunnitelmiin. Tontin ratkaisussa tulee ottaa huomioon myös hyväksytyt puistosuunnitelmat. Asuinrakennukset tulee sijoittaa rakennusalalle siten, että katujulkisivulinjasta tulee kortteleittain yhtenäinen. Pakkala 3C -asemakaavassa on erikoispiirteenä ns. lisärakennusoikeus. Jos tontin rakennusoikeus on käytetty siinä vaiheessa, kun tontin tai asunnon haltijalle tulee tarve laajentaa asuntoaan asuinhuoneella, työtilalla tai harrastuksiin liittyvällä tilalla (esim. askartelutila), toimii asemakaavan sallima lisärakennusoikeus "varaventtiilinä" uuteen tilanteeseen. Kaavakartalla esitetyn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa enintään 25 krs-m2 asuntoa kohden varastoa, viherhuonetta, saunaosastoa, työtilaa tai asuinhuonetta varten. Niiden tulee sijaita yksikerroksisella rakennusalalla. Toiminta ei saa aiheuttaa häiriötä asumiselle. Rakennusoikeuden lisäksi saa asuntoa kohden rakentaa enintään 30 m2 suuruisen autosuojan. Työtila on tarkoitettu sellaiselle toiminnalle, joka ei häiritse omaa tai naapurin asumista, esim. asunnon yhteydessä oleva kampaamo, toimisto, käsityötila tai askarteluhuone. Lisärakennus voidaan sijoittaa joko kiinni kaksikerroksiseen asuinrakennukseen tai erilleen siitä. Jos lisärakennus rakennetaan erillisenä ja siihen sijoitetaan asuinhuone, tulkitaan se omaksi asunnoksi, jota koskee mm. autopaikkamääräys (1,5 ap/asunto). Jos lisärakennus pihan puolella rakennetaan kiinni kaksikerroksiseen rakennukseen, voi se sijaita joko kokonaan tai osin kaksikerroksisella rakennusalalla, vaikka lisärakennus tehdäänkin yksikerroksisena. Korttelin yhtenäisen ilmeen ja kaavan alkuperäisen ajatuksen vuoksi on suositeltavaa, että muissa kuin "englantilaistyyppisissä" reunakortteleissa jokainen naapuria vastaan olevan päärakennuksen seinä on ratkaistu niin, että sitä vasten johonkin kohtaan voi naapuri rakentaa käyttäessään "lisärakennusoikeuttaan". Etupihat Korttelin etupihat kivetetään. Etupihoilla tulee olla myös pienehkö istutusten alue. Pensasaidat ja -aidanneet Pensasaidoissa käytetään aina samaa lajia koko korttelissa.

7 ALUSTAVA MAAPERÄTUTKIMUS JA LISÄTUTKIMUS- TEN TARPELLISUUS MAAPERÄKARTTOJEN MERKKIEN SELITYKSET Maaperä TONTIT K 51221/2-8 Maaperä Korttelialueella on tehty kesällä 2014 yleispiirteinen pohjatutkimus. Ympäröivillä katualueilla sijaitsee myös vanhoja kairauspisteitä. Lisäksi alueelta on olemassa pintamaalajikartta. Pintamaalajikartan mukaan korttelialue K sijoittuu savialueelle (Sa), moreenialueelle (Mr) ja Kallioalueelle (tumma rasteri). Korttelialueen sijaitsee rinteessä, joka viettää korttelialueen itäpäässä idästä länteen ja korttelialueen keskiosassa ja länsipäässä koillisesta lounaaseen. Rakennusten perustaminen alustavasti Tontit K51221/2-5: Tontit K51221/2-5 sijaitsevat savialueella. Tontit sijaitsevat rinteessä ja maanpinta tonteilla viettää koillisesta lounaaseen. Maanäytettä ei ole otettu lähiympäristöstä. Tonteilla on hienorakeisia maalajeja (savi, siltti) noin 3-7 metrin kerrostuma. Alueella on kairauksien mukaan myös pehmeä välisavikerrostuma. Rakennuksien todennäköisin perustamistapa tonteilla on paalutus ja alimmat lattiat tehdään todennäköisesti kantavina. Rakennuspaikan stabiliteetti tulee varmistaa liukupintalaskelmin ja tontin täyttötyöt saattavat vaatia pohjanvahvistusta (stabilointi, kevennys) stabiliteetin takia.

8 Tontit K 51221/7-8: Tontit K51221/7-8 sijaitsevat pintamaalajikartan mukaan kallioisella alueella (tumma rasteri). Kallio-pinnan voidaan olettaa olevan 0-1m etäisyydellä maanpinnasta. Peruskartan mukaan tonteilla on myös avokallioalueita. Tonteilla ei ole tehty kairauksia. Rakennuksien todennäköisin perustamistapa tulee olemaan perustaminen pintamaan alapuolisen tiiviin kerrostuman päälle maanvaraisesti tai tasaiseksi louhitun kallion päälle murskearinan varaan. Tontti K51221/6: Tontti K51221/6 sijaitsee pintamaalajikartan mukaan maalajien vaihtumisvyöhykkeellä. Tontilla on sekä kallio- ja moreenialuetta että savialuetta. Rakennuksen sijainti vaikuttaa perustamistapaan. Savialueen kairauspisteessä, naapuritontin rajalla, on ollut hienorakeisia maalajeja noin 3m. Rakennuksen todennäköisin perustamistapa tontilla on sekaperustus. Kallioalueella rakennus voidaan alustavasti perustaa tasaiseksi louhitun kallion päälle rakennetun murskearinan varaan, moreenialueella pintakerroksen ala-puolisen tiiviin kitkamaakerroksen varaan ja savialueella massanvaihdon varaan tai lyhyillä tukipaaluilla. Lisätutkimusten tarpeellisuus Kaupungin tontille tekemien pohjatutkimusten tarkoitus on ollut selvittää rakennuspaikan maaperä yleispiirteisesti alustavan perustamistavan ja tontin hinnoittelun määrittämiseksi. Rakennusten perustamiseen vaikuttaa rakennuspaikan lisäksi mm. rakennuksen runkomateriaali (puu, teräs, tiili jne.) ja pihatäytön paksuus. Rakennuksen kohdalla tulisikin tehdä rakennuspaikkakohtainen pohjatutkimus silloin, kun rakentaja on päättänyt em. asioista. Rakennuspaikkakohtaisen pohjatutkimuksen perusteella määräytyy lopullinen perustamistaparatkaisu. Tonttien K51221/2-5 osalta rakennuspaikan stabiliteetti vaatii selvityksen.