MAIDON PROSESSOITAVUUS JA HYGIEENINEN LAATU
|
|
- Tuomo Alanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAIDON PROSESSOITAVUUS JA HYGIEENINEN LAATU Maarit Mäki 1, Eero Pahkala 1, Tuomo Tupasela 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2 ja Seija Jaakkola 2,3 1 MTT/Biotekniikka- ja elintarviketutkimus (BEL), maarit.maki@mtt.fi, 2 MTT/Kotieläintuotannon tutkimus (KEL), Jokioinen, 3 nykyinen osoite Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos, PL 28, Helsingin yliopisto Johdanto Juustonvalmistuksen taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. maidosta saatava juustosaalis sekä lopputuotteen aistittava ja mikrobiologinen laatu. Varsinaiseen juustosaaliiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. lehmärotu, lehmän geneettiset ominaisuudet juustonvalmistuksen kannalta (esim. κ- kaseiini B:llä saadaan suurempi juustosaalis), laktaatiovaihe, ruokinta, utareterveys, maidon varastointi ja maidon lämpökäsittely sekä juoksetetyyppi (Ernst 2004). Maidon kontaminoituminen voihappobakteeri-itiöillä (VHBI) eli voihappoklostrideilla voidaan välttää tilalla, jos säilörehu ei sisällä korkeita määriä VHBI:tä ja huolehtimalla lypsyhygieniasta (Bergère ja Lenoir 2000, Herlin ja Christiansson 1993). Lypsyhygienialla voidaan estää maidon kontaminoituminen tilalla, jos rehussa on alle kpl VHBI/g (3 lg). Kun rehussa on yli kpl VHBI/g (5 lg), on lähes mahdotonta saada VHBI-määrä pysymään maidossa alle kpl VHBI/l (Vissers ym. 2006). Voihappokäymiselle herkimmissä juustoissa, kuten gouda- ja emmentaltyyppisissä, jo suhteellisen alhaiset raakamaidon VHBI-määrät ( kpl VHBI/l tai jopa alemmat), voivat aiheuttaa virhekäymistä. Voihappokäymistä juustossa voidaan estää mm. joko poistamalla VHBI:t maidosta ennen prosessointia tai estämällä juuston voihappokäymistä lisäaineiden kuten nitraatin avulla. Clostridium tyrobutyricum on ryhmän klostrideista happo- ja suolaresistentein ja sitä pidetään tärkeimpänä voihappokäymisen aiheuttajana. C. tyrobutyricumin kasvu riippuu juustotyypistä ja kypsytysolosuhteista (Bergère ja Lenoir 2000). Raakamaidosta peräisin olevat koliformiset enterobakteerit harvoin aiheuttavat virheitä pastöroidusta maidosta valmistettuihin juustoihin, koska ne tuhoutuvat lämpökäsittelyssä (Walstra ym. 1999). Tutkimuksessa verrattiin kahta erilaista säilörehun korjuumenetelmää ja selvitettiin niihin liittyviä laaturiskejä ja vaikutuksia maidontuotannossa ja maidonjalostuksessa. Tutkimus käsitti rehuntuotannon, maidontuotantokokeet, maidon laatuanalyysit ja juustokokeet. Kokeessa oli mukana lievästi esikuivattu, hapolla säilötty siilorehu ja pitkälle esikuivattu, ilman säilöntäainetta tehty paalirehu. Juustonvalmistuskokeiden tarkoituksena oli vertailla eri menetelmillä valmistettujen rehujen vaikutusta juuston valmistusprosessiin sekä valmiiden juustojen kemialliseen, mikrobiologiseen ja aistittavaan laatuun. Tutkimusmenetelmät Tutkimusta varten valmistettiin säilörehua kahtena vuotena (2003 ja 2004) ensimmäisestä ja toisesta sadosta laakasiiloihin käyttäen happosäilöntäainetta ja pyöröpaaleihin ilman säilöntäainetta. Ruokintakokeet tehtiin MTT:n Lintupajun koenavetassa 16 ay-lehmällä. Koemallina oli tasapainotettu 4 x 4 latinalainen neliö, joka toistettiin neljänä erillisenä neliönä. Kokeessa oli 4 ruokintaa (neljä erilaista säilörehua) ja neljä 3 viikon pituista jaksoa. Jakson viimeinen viikko oli koeviikko, jolloin kerättiin maidot juuston valmistusta varten. Koeviikon aikana otettiin lehmäkohtaisia maitonäytteitä, joista Elintarvikkeiden tutkimuksen (ETL) laboratoriossa tutkittiin koostumus, somaattiset solut, juoksettuvuus ja aistinvarainen laatu. Koerehujen valmistus, ruokintakokeiden järjestelyt ja tulokset on esitetty tarkemmin tämän raportin toisessa kirjoituksessa (Jaakkola ym. 2006). 43
2 Juustonvalmistusta varten kerättiin neljästä lypsystä ruokintakokeessa tuotettua maitoa. Maito varastoitiin tonkissa, jotka säilytettiin joko Lintupajun navetan tai ETL:n koehallin kylmiössä. Ensimmäisenä vuonna ( ) maidosta valmistettiin emmental- ja murukolojuustoa ja toisena vuonna ( ) edamjuustoa. Emmentaljuustoja valmistettiin kahtena peräkkäisenä päivänä kahdessa 150 l juustokattilassa. Kattilamaito lämpökäsiteltiin termisoimalla 63 C:ssa 15 s. Ylijäänyt maito pastöroitiin ja siitä keitettiin murukolojuustoa. Tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako rehujen hygieeninen laatu murukolojuuston hygieeniseen laatuun. Toisen vuoden ruokintakoe toteutettiin samalla tavalla kuin edellisenä vuonna, mutta kokeessa päätettiin valmistaa edamjuustoa, jonka prosessi ei ole yhtä herkkä virheille kuin emmentaljuuston prosessi. Kattilamaito pastöroitiin 72 C:ssa 15 s ja nitraattia käytettiin lisäaineena. Emmentaljuuston kypsytysaika oli 3 kk, ja murukolo- ja edamjuustojen 9 viikkoa. Analyysit Raakamaidon ja kattilamaidon koostumus määritettiin Milko Scan-analysaattorilla. Maidon kaseiini määritettiin IDF:n Standardin 29:1964 mukaan. Juustoista analysoitiin rasva (Van Gulik-menetelmä), kuiva-aine (IDF 4A:1982), proteiini (laskennallisesti typen määritystuloksista), kokonaistyppi (IDF 20B:1993) ja liukoinen typpi (Sode Mogensen, M.T. 1948). Raakamaidosta tutkittiin koliformiset enterobakteerit, E. coli (alustava kvalitatatiivinen määritys ensimmäisenä koevuonna), kokonaispesäkemäärä, Listeria monocytogenes (kvalitatatiivinen määritys ensimmäisenä koevuonna), voihappobakteeri-itiöt (VHBI) sekä aerobiset, itiölliset bakteerit. Valmiista juustoista tutkittiin koliformiset enterobakteerit, L. monocytogenes (kvalitatatiivinen määritys ensimmäisenä koevuonna) ja VHBI. Juustot arvosteltiin asiantuntija raadissa asteikolla 1 5, jossa 5 on erittäin hyvä ja 1 erittäin huono (IDF 99C:1997). I-luokan juuston on saatava kaikilta ominaisuuksiltaan vähintään kolme pistettä. Puristuslujuus mitattiin Lloyd 1000R-mittalaitteella. Tilastolliset analyysit tehtiin SAS/STATohjelmalla. Tulokset Emmental- ja murukolojuustojen valmistus Raakamaidon rasvapitoisuus ja kattilamaidon valkuaispitoisuus olivat ensimmäistä satoa syötettäessä tilastollisesti merkitsevästi korkeampia kuin toista satoa syötettäessä (Kuva 1a). Kattilamaidon kaseiinipitoisuus oli ensimmäisen sadon yhteydessä korkeampi kuin toisessa, vaikka ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Siilo- ja paalirehujen välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä ero ainoastaan esiheran ph:ssa (P = 257), joka oli siilorehuilla hiukan alempi. Erot olivat kuitenkin käytännössä hyvin pieniä. Emmentaljuustojen keitto tapahtui analyysitulosten perusteella normaalisti ja juustojen koostumus vastasi tavoitearvoja (Kuva 1b). Emmentaljuustojen koostumuksessa ja juustosaaliissa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja lukuun ottamatta kuiva-ainepitoisuutta, joka oli korkeampi siilorehuruokinnan yhteydessä paalirehuruokintaan verrattuna. Korkeampi kuiva-ainemäärä parantaa juustosaantoa. Juustosaaliissa ei kuitenkaan todettu ensimmäisenä koevuonna tilastollisesti merkitseviä eroja (Taulukko 1). Murukolojuuston prosessoinnissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Suuret vaihtelut juustojen rasva- ja valkuaispitoisuudessa johtuivat siitä, että maitomäärän vähyyden vuoksi rasvapitoisuutta ei vakioitu. Murukolojuustoissa ainut tilastollisesti merkitsevä ero todettiin liukoisen typen määrässä, joka oli korkeampi ensimmäistä satoa syötettäessä (P = 1). 44
3 Raakamaitojen ja juustojen mikrobiologinen laatu oli hyvä (Taulukko 2). Murukolojuustoissa todettiin pieniä pitoisuuksia koliformisia enterobakteereja, jotka olivat todennäköisesti peräisin prosessista. Maitojen ja juustojen mikrobimäärissä ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja. VHBI-määrät olivat alle määritysrajan sekä maidoissa että juustoissa (<0,30 ja <0,48 lg(mpn/g), vastaavasti). E. colia ja L. monocytogenestä ei todettu raakamaidoissa. Taulukko 1. Juustosaaliit emmental-, murukolo- ja edamjuustojen keitoista. Juustoa kg/100 l maitoa. 1. sato 2. sato Tilastollinen merkitsevyys SEM Siilo vs. Yhdysvaikutus Sato paali 1. koevuosi: Emmentaljuusto (n = 15) 8,9 8,9 8,7 8,8 0, koevuosi: Murukolojuusto (n = 15) 8,5 8,3 8,7 8,6 0, koevuosi: Edamjuusto (n = 12) 10,1 9,9 9,6 9,7 0,1 * 1 Siilon 2. sadon tulokset perustuvat neljän havainnon sijasta vain kolmeen havaintoon, joten SEM on sen osalta kerrottava luvulla 1,29 keskiarvoja verrattaessa. RM, rasva RM, valk. KM, rasva KM, valk. KM, kaseiini Kuva 1a. Emmentaljuuston valmistuksessa käytetyn raakamaidon (RM) ja kattilamaidon (KM) koostumukset (n = 15). 800 g/kg Rasva Proteiini Kuiva-aine Kuva 1b. Emmentaljuustojen koostumukset (n = 15). Emment al-juust ojen keit t ot iedot Siilo,1. sato Paali, 1.sato Siilo, 2.sato Paali, 2. sato RM rasva RM valk KM rasva KM valk KM kaseiini 45
4 Tilastolliset Siilo vs. Yhdysvaikutus SEM Sato merkitsevyydet paali Raakamaidon rasva 6 * Raakamaidon valkuainen 4 Kattilamaidon rasva 6 Kattilamaidon valkuainen 4 * Kattilamaidon kaseiini 4 o Juuston rasva 6,0 Juuston proteiini 3,3 Juuston kuiva-aine 1,4 * Tilastolliset merkitsevyydet: o(p<0,1),*(p<5), **(P<1), ***(P<01), SEM = keskiarvon keskivirhe, n = havaintojen määrä. Siilon 2. sadon tulokset perustuvat neljän havainnon sijasta vain kolmeen havaintoon rehun loppumisen vuoksi, joten SEM on sen osalta kerrottava luvulla 1,29 keskiarvoja verrattaessa. Taulukko 2. Mikrobiologiset tulokset lg(pmy/ml) emmentaljuuston valmistuksesta (n = 15). 1. sato 2. sato SEM* Raakamaito Koliformiset enterobakt. 0,21 0,79 0,62 0,39 0,18 Kokonaispesäkemäärä 3,51 3,62 3,67 3,72 0,12 Aerobiset itiölliset bakt. 0,63 0,40 1,52 0,23 0,28 Kattilamaito Kokonaispesäkemäärä 3,30 3,44 3,35 3,81 0,18 *Siilon 2. sadon tulokset perustuvat neljän havainnon sijasta vain kolmeen havaintoon, joten SEM on sen osalta kerrottava luvulla 1,29 keskiarvoja verrattaessa. Emmental- ja murukolojuustojen aistinvaraiset tulokset Kaikki emmentaljuustot saivat arvostelussa jonkin virhemaininnan, mutta tilastollisesti merkitseviä eroja ei todettu (Kuva 3). Heikoimmat pisteet annettiin juuston sisäiselle ulkonäölle ja korkeimmat hajulle ja maulle. Sisäisen ulkonäön tyypillisimmät virheet olivat väriraita, herapesäkkeet, rosokolot, glesler eli rakoilua ja epätyypilliset kolot. Myös muita yksittäisiä virheellisiä kolonmuodostusvirheitä todettiin. Glesleriä esiintyi siilorehujen käsittelyissä viisi kertaa, eli enemmän kuin paalirehuissa, joista kummassakin sitä oli vain kerran. Virheellinen kolonmuodostus voi osittain johtua siitä, että juustot jouduttiin valmistamaan pienessä mittakaavassa. Rakenne- ja massavirheistä yleisin oli lyhyt massa ja virhettä esiintyi kaikissa käsittelyissä. Muita virheitä olivat mureneva, rakeinen ja hauras. Makuvirheitä todettiin vähiten, ja viisi juustoa jäi ilman virhemainintaa. Ensimmäisen sadon juustoille annettiin vähemmän makuvirhemainintoja kuin toisen sadon juustoille. Makuvirheistä yleisimpiä olivat epätyypillinen ja karvas. 46
5 Pisteet Ulkonäkö ulkopuoli Ulkonäkö sisäpuoli Rakenne, massa Haju, maku Kuva 3. Emmentaljuustojen aistinvaraiset tulokset (n= 15). Emment al-juust ojen keit t ot iedot Siilo,1. sato Paali, 1.sato Siilo, 2.sato Paali, 2. sato RM rasva RM valk KM rasva KM valk KM kaseiini Murukolojuustot saivat arvostelussa parempia pisteitä kuin emmentaljuustot ja niissä todettiin vähemmän virheitä. Murukolojuustoista kaksi oli virheetöntä (pisteet 4,5). Molemmat juustot oli valmistettu 2. sadon siilorehun maidosta. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei todettu. Yleisimmät ulkonäkövirheet olivat epätasainen ulkopinta, liian vähän koloja, tahmea massa ja karvas maku. Puristuslujuus mitattiin emmentaljuustoista (Taulukko 3). Ensimmäisen sadon juustot olivat tilastollisesti merkitsevästi kovempia, kun taas elastisuudessa ei todettu eroja. Kovuuden heikkenemiseen ja lisääntyneeseen elastisuuteen vaikuttaa alhainen kuiva-ainepitoisuus, joka näkyy toisen sadon paaliruokinnan juustossa. Vaihtelu juustojen välillä on kuitenkin luonnollisen vaihtelun sisällä. Taulukko 3. Emmentaljuustojen puristuslujuusmittaukset. 1. sato 2. sato Tilastollinen merkitsevyys SEM* Siilo vs. Yhdysvaikutus Sato paali Kovuus, N 124,1 113,7 109,4 95,8 5,1 o * Elastisuus, 57,9 56,7 57,7 60,3 2,2 * Siilon 2. sadon tulokset perustuvat neljän havainnon sijasta vain kolmeen havaintoon, joten SEM on sen osalta kerrottava luvulla 1,29 keskiarvoja verrattaessa. Edamjuuston valmistus Edamjuustojen keitto tapahtui analyysitulosten perusteella normaalisti (Kuva 4a) ja juustojen koostumus vastasi tavoitearvoja (Kuva 4b). Ensimmäisen sadon rehuista saadun maidon valkuais- ja rasvapitoisuus oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi verrattuna toisen sadon rehuista saatuun maitoon. Lisäksi kattilamaidon kaseiinipitoisuus oli ensimmäisessä sadossa tilastollisesti merkitsevästi korkeampi samoin kuin juustosaalis (Taulukko 1). Muissa valmistuksen aikana tehdyissä analyyseissä erot olivat pieniä eivätkä ne olleet tilastollisesti merkitseviä. Maitojen ja juustojen mikrobiologinen laatu oli hyvä (Taulukko 4). Tuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. VHBI-määrät olivat alle määritysrajan sekä maidoissa että juustoissa (<0,30 ja <0,48 lg(mpn/g), vastaavasti). Juustot analysoitiin edamjuustolle tyypillisestä kuuden viikon kypsytysajasta poiketen yhdeksän viikon kuluttua, jotta juustojen kypsymisen aikana tapahtuvat muutokset tulisivat selvemmin esiin. Koostumusanalyyseissä ei kuitenkaan todettu tilastollisesti merkitseviä eroja. 47
6 RM, rasva RM, valk. KM, rasva KM, valk. KM, kaseiinia Kuva 4a. Edamjuuston valmistuksessa käytetyn raakamaidon (RM) ja kattilamaidon (KM) koostumukset (n = 16) g/kg Rasva Proteiini Kuiva-aine Kuva 4b. Edamjuustojen koostumukset (n = 12). Emment al-juust ojen keit t ot iedot Siilo,1. sato Paali, 1.sato Siilo, 2.sato Paali, 2. sato RM rasva RM valk KM rasva KM valk KM kaseiini Tilastolliset Siilo vs. SEM merkitsevyydet paali Sato Raakamaidon rasva 5 * Raakamaidon valkuainen 1 *** Kattilamaidon rasva 6 Kattilamaidon valkuainen 2 *** Kattilamaidon kaseiini 2 ** Juuston rasva 7,4 Juuston proteiini 3,4 Juuston kuiva-aine Yhdysvaikutus 48
7 Taulukko 4. Mikrobiologiset tulokset lg(pmy/ml) edamjuuston valmistuksesta (n = 16). 1. sato 2. sato SEM Raakamaito Koliformiset enterobakt. 0,84 0,33 0,61 0,20 0,20 Kokonaispesäkemäärä 2 4,12 3,94 3,85 0,18 Aerobiset itiölliset bakt. 1,33 0,85 1,67 0,78 0,56 Kattilamaito Kokonaispesäkemäärä 3,19 2,92 2,86 3,23 0,33 Edamjuustojen aistinvaraiset tulokset Edamjuustoja arvosteltiin 12 kappaletta, joista kolme oli täysin virheetöntä (Kuva 5). Juustojen aistinvarainen laatu oli yleisesti ottaen hyvä. Juustoille annetut pistemäärät vaihtelivat :sta :aan. Parhaat pisteet annettiin ulkopinnan ulkonäöstä ja heikoimmat rakenteesta ja massasta. Toisen sadon paalirehut olivat sisäpuolen ulkonäöltä virheettömiä, ja pisteet olivat tilastollisesti merkitsevästi parempia kuin siilorehujen (P = 5). Yleisimmät virhemaininnat olivat liikaa koloja ja liian pienet kolot. Osa kolonmuodostusvirheistä selittyy keitossa tai laskussa tapahtuneista virheistä. Rakenne- ja massavirheistä yleisimmät olivat tahmea ja pehmeä. Toisen sadon siilorehu oli virheetön. Makuvirheistä yleisimmät olivat mauton ja karvas. Ensimmäisen sadon paalirehu ja toisen sadon siilorehu olivat virheettömiä. Juustojen puristuslujuudessa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja (Taulukko 5). Vaihtelu juustojen välillä on kuitenkin luonnollisen vaihtelun sisällä. Pisteet Ulkonäkö ulkopuoli Ulkonäkö sisäpuoli Rakenne, massa Haju, maku Kuva 5. Edamjuustojen aistinvaraiset tulokset (n = 12). Emment al-juust ojen keit t ot iedot Siilo,1. sato Paali, 1.sato Siilo, 2.sato Paali, 2. sato RM rasva RM valk KM rasva KM valk KM kaseiini Taulukko 5. Edamjuustojen puristuslujuusmittaukset (n = 12). 1. sato 2. sato SEM Kovuus, N 67,0 85,8 66,2 60,6 11,5 Elastisuus, 6 66,9 64,2 63,8 1,31 49
8 Yhteenveto Sato (ensimmäinen vs. toinen sato) vaikutti enemmän maidon ja juustojen koostumukseen ja laatuun kuin korjuumenetelmä. Ensimmäisen sadon säilörehulla tuotetun maidon valkuais-, kaseiini- ja rasvapitoisuudet olivat korkeampia kuin toisen sadon. Ensimmäisenä vuonna erot maidon koostumuksessa olivat tosin pienempiä kuin toisena vuonna. Ero näkyi toisena vuonna myös ensimmäisen sadon parempana juustosaaliina. Kattilamaidon korkeampi valkuais- ja kaseiinipitoisuus toisena vuonna paransivat juustosaalista ensimmäiseen vuoteen verrattuna. Raakamaidon kokonaispesäkemäärät ja koliformisten enterobakteerien määrät olivat alhaiset, mikä osoittaa hyvää lypsyhygieniaa. VHBI-määrät olivat alle määritysrajan sekä maidoissa että juustoissa. Erot juustojen prosessoinnin aikana otetuissa näytteissä sekä valmiiden juustojen koostumuksessa ja laadussa olivat pieniä. Emmentaljuuston aistinvaraisessa arvioinnissa ensimmäisen sadon juustoille annettiin vähemmän makuvirhemainintoja kuin toisen sadon juustoille, mutta pistemäärien erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Lisäksi puristuslujuusmittausten mukaan ensimmäisen sadon juustot olivat kovempia. Toisena vuonna valmistetuissa edamjuustoissa ei koostumuksessa todettu tilastollisesti merkitseviä eroja. Aistinvaraisessa arvioinnissa pisteiden taso oli korkeampi kuin edellisenä vuonna emmentaljuustojen arvioinnissa. Kirjallisuus Bergère, J.L. ja Lenoir, J Cheese manufacturing accidents and cheese defects. Kirjassa: Cheesemaking. From science to quality assurance (Toim. Eck, A. ja Gillis, J.-L). Lavoisier Publishing, Pariisi, Ranska. s Ernst, J Milk coagulation. European Cheese Technology Module , Agroscope, Bern, Switzerland. Herlin, A.H. ja Christiansson, A Cheese-blowing anaerobic spores in bulk milk from loosehoused and tied dairy cows. Milchwissenschaft 48(12): Jaakkola, S., Saarisalo, E., Heikkilä, T., Nysand, M., Suokannas, A., Taimisto, A-M., Mäki, M Maitoa siilo- vai paalirehulla? In: toim. Eeva Saarisalo, Mari Topi-Hulmi. Rehuntuotantoteknologian kehitys riski maidon laadulle? Alkutuotannon ja maidonjalostuksen laaturiskit rehuntuotantoteknologian kehittyessä eli Amare-hankkeen loppuseminaari, Jokioinen Suomen Nurmiyhdistyksen julkaisu nro 23, p Sode Mogensen, M.T Bestemmelse af ostens spaltningsgrad saerligt henblik paa formoltitrering. Meddelande nr. 21 fra Statens Mejeriförsök. Walstra, P., Geurts, T.J., Noomen, A., Jellema, A. van Boekel, M.A.J.S Dairy technology. Marcel Dekker, Inc., NY, Basel. s Vissers, M.M.M., Driehuis, F., Te Giffel, M.C., De Jong, P. ja Lankveld, J.M.G Improving farm management by modeling the contamination of farm tank milk with butyric acid bacteria. J. Dairy Sci. 89:
Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia
Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli
LisätiedotMAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA?
MAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA? Seija Jaakkola 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Matts Nysand 2, Antti Suokannas 2, Anna-Maija Taimisto 3 ja Maarit Mäki 4 1 Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
LisätiedotTUOTEKEHITYS. YHTEYSTIEDOT MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Myllytie 1 31600 Jokioinen Puh. 03-41881
TUOTEKEHITYS ETL:n tuotekehitys käsittää tuotekehityshallin ja aistinvaraisen laboratorion. Tuotekehityksen laitteet, tilat ja henkilöstö ovat vuokrattavissa myös ulkopuolisten asiakkaiden käyttöön. Tuotekehityshalli
Lisätiedot10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman
2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 17.1.2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot: Kuopion laboratorio Yrittäjäntie
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotHärkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotVähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342
1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab
LisätiedotRaakamaito lainsäädännössä. Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO
Raakamaito lainsäädännössä joanna.kurki@mmm.fi Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO 29.11.2012 Maidontarkastuslaki 1946 tilausmaito (tinkimaito, betingsmjölk, gårdsmjölk) Terveydenhoitolaki 1927 Terveydenhoitolaki-
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA
T022/A16/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA VALIO LTD, R&D, CHEMISTRY AND MICROBIOLOGY Tunnus
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotPROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA
PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotOMAVALVONNAN NÄYTTEENOTTOTIHEYDET MAITO-ALAN LAITOKSESSA LIITE 3 1 (13)
1 (1) LIITE : MAITOALAN LAITOS Tuotenäytteet 1 Turvallisuusvaatimukset Salmonella, Enterobacter sakazakii, stafylokokkienterotoksiinit ja Listeria monocytogenes Salmonella-, Enterobacter sakazakii- ja
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotLuomumaito tutkimuskohteena
Luomumaito tutkimuskohteena Tuomo Tupasela, erikoistutkija, Luke 17.1.2017, Luomumaidon arvoketjutyöryhmän kokous, Helsinki, Viikki, kokoushuone Savotta, Latokartanonkaari 9 Maito-Inno hanke, MMM 2016-2019
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 31.1.2017 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie
LisätiedotSäilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun
TUTKIMUSRAPORTTI Säilöntäaineen ( ) vaikutus rehun käymislaatuun MTT / Eläinravitsemus 31600 JOKIOINEN TUTKIJAT: Seija Jaakkola, Eeva Saarisalo 18.11.2003 2 SÄILÖNTÄAINEEN (BONSILAGE PLUS) VAIKUTUS REHUN
LisätiedotMikrobiologisia näkökohtia luomumaidosta ja luomujuustosta
Tapani Alatossava Elintarviketeknologian laitos Helsingin yliopisto Luomuelintarvikepäivät 13.-14.2.2006 Helsinki Taustaa: Mikrobiologisia näkökohtia Ns. luomujuustohanke eli Luomujuustojen tuotantoketjun
LisätiedotRehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company
Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotInfopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen
Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotVieläkö sitä säilörehua tutkitaan?
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu
LisätiedotEviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö
Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset
LisätiedotLAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.
RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA
T022/M18/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA VALIO LTD, R&D, CHEMISTRY AND MICROBIOLOGY Tunnus
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotUUDISTUVA MAITOTILOJEN TUOTANTOTEKNIIKKA JA RAAKAMAIDON LAATURISKIT
UUDISTUVA MAITOTILOJEN TUOTANTOTEKNIIKKA JA RAAKAMAIDON LAATURISKIT Juha Nousiainen Valio Oy, Alkutuotanto, PL 10, 00039 VALIO Johdanto Raakamaidon hyvä tekninen laatu on ollut tärkeää maidonjalostukselle
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA YHTEENVETO Ymp.ltk liitteen 9 LIITE sivu 1 SIILINJÄRVEN TULOKSET
sivu 1 Jauhelihan mikrobiologinen laatu Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Maaningan, Nilsiän, Rautavaaran, Siilinjärven, Koillis-Savon kuntayhtymän, Pielaveden ja Keiteleen kuntayhtymän sekä Ylä-Savon
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotTaulukko 1. Riisinäytteiden mikrobiologisen laadun määrittämiseen käytetyt bakteerimäärien raja-arvot. Näytteen mikrobiologinen laatu.
PROJEKTIYHTEENVETO KEITETYN RIISIN MIKROBIOLOGINEN LAATU 2016-2017 JOHDANTO Vantaan ympäristökeskuksen ympäristöterveydenhuollon yksikkö toteutti projektin, jonka tavoitteena oli selvittää keitetyn riisin
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotHACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012
HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä Suositus 27.4.2012 2 (3) JOHDANTO HACCP:n toimivuuden todentamisen tärkeimpiä keinoja on tuotteiden
LisätiedotKarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA
T022/A19/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA VALIO LTD, R&D, CHEMISTRY AND MICROBIOLOGY Tunnus
LisätiedotMaitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa
Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila
LisätiedotLIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN
LIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN Matts Nysand 1, Antti Suokannas 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Lauri Jauhiainen 3, Anna-Maija Taimisto 4 ja Seija Jaakkola 2,5 1 MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotElintarvikkeiden mikrobiologisia ohjausarvoja viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 4.3.2015
Elintarvikkeiden mikrobiologisia ohjausarvoja viimeisenä käyttöpäivänä Suositus 4.3.2015 Suositus 2 (6) JOHDANTO Mikrobikriteeriasetuksessa (EY 2073/2005 muutoksineen) ja Eviran ohjeessa 10501 määritellään
LisätiedotRASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotPROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA
PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 SALMONELLAT JA LISTERIA MONOCYTOGENES VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 Kyseessä on Eviran käynnistämä viipaloitujen juustojen
LisätiedotMitä hiiva on? Märehtijän ruokinta
Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tanja Kontkanen Lannoitteen, lannoitusmenetelmän ja lannoitemäärän vaikutus säilörehun mikrobiologiseen ja säilönnälliseen laatuun
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
Jyväskylän ympäristölaboratorio Eeronkatu 10 40720 JYVÄSKYLÄ Puh. 014 626650 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit) akkr
LisätiedotMärehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys
Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotMilla Meriluoto. Lypsytekniikan ja vuodenajan vaikutus raakamaidon mikrobiologiseen laatuun
Metropolia Ammattikorkeakoulu Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Milla Meriluoto Lypsytekniikan ja vuodenajan vaikutus raakamaidon mikrobiologiseen laatuun Insinöörityö 6.5.2009 Ohjaajat: kehityspäällikkö
LisätiedotELI NTARVI KKEI DEN MYYMÄLÄKOHTAINEN HYGIEENINEN TASOSELVITYS
ELI NTARVI KKEI DEN MYYMÄLÄKOHTAINEN HYGIEENINEN TASOSELVITYS kaupunki Ympäristövirasto Raportti 1/1992. - IIOulun Oulu ELINTARVIKKEIDEN MYYMÄLÄKOHTAINEN HYGIEENINEN TASOSELVITYS MENETELMÄN KUVAUS JA TALVEN
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Porilab
1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Porilab Tiedepuisto 4, A-rakennus 28600 PORI Puh. 03 246 1273 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit ISO 4833-1:2013
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
Lisätiedotph:lla on väliä AIV-rehun säilyminen Juppi, Tuomo. AIV-rehu, happamuus,
ph:lla on väliä AIV-rehun säilyminen Juppi, Tuomo. AIV-rehu, happamuus, http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/juppi-t- 2006.pdf Työohje on laadittu sekä kemian opetukseen luokille 8-9 että lukioon.
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. KVVY Tutkimus Oy - Porilab. Tiedepuisto 4, A-rakennus PORI Puh.
KVVY Tutkimus Oy - Porilab Tiedepuisto 4, A-rakennus 28600 PORI Puh. 03 246 1273 RUOKAVIRASTON REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit ISO 4833-1:2013 Bacillus cereus,
LisätiedotNurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito
Nurmen säilöntä ja laatu Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Huonolaatuinen säilörehu voi huonontaa maidon jalostuskelpoisuutta Valio Oy 18.3.2015 2 Säilörehun itiötuloksen tulkinta
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 28.4.2017 16-2916 #4 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),
LisätiedotKonditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu 2013-2014
Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu 2013-2014 Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudulla toteutetun yhteisen projektin tarkoituksena oli tutkia leipomoiden, leipomomyymälöiden, kahviloiden sekä
LisätiedotSalaattibaarit. Hanketiivistelmä. Kuva haettu Googlen kuvahaulla salaattibaari. Helmikuu 2016 Terveystarkastaja Annika Porthin
Salaattibaarit Hanketiivistelmä Kuva haettu Googlen kuvahaulla salaattibaari Helmikuu 2016 Terveystarkastaja Annika Porthin Johdanto Vuoden 2015 valvontasuunnitelmaan sisältyi hanke nimeltä Ruokakauppojen
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotMAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot
MAITO-INNO Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot Raija Tahvonen, professori, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Tuomo Tupasela, vanhempi tutkija, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Sirja Viitala,
LisätiedotMaitotilojen laatusopimuskoulutus. Saarijärvi 22.02.2011 Sirpa Helin, Osk Maitosuomi
Maitotilojen laatusopimuskoulutus Saarijärvi 22.02.2011 Sirpa Helin, Osk Maitosuomi Maidon elintarvikkeen laatu Aistittava laatu Tekninen laatu Mittava laatu Ravitsemuksellinen laatu Eettinen laatu KULUTTAJAN
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Vaasantie 1 C SEINÄJOKI Puh.
1 SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristö Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2013 Ei maitotuotteet
LisätiedotRehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80
1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi
LisätiedotSäilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain
Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Rehunsäilöntä muuttuu pysytkö mukana? Addcon, Jani Huuha ADDCON The Silage Company Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti
LisätiedotHärkäpapu siipikarjan rehuna
Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa
LisätiedotNäkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?
Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä? Maitovalmennus 6.9.2018 LETKA Plus -hanke Olli Niskanen, olli.niskanen@luke.fi Tutkimusryhmä: Frondelius, L., Jauhiainen, L., Niskanen, O., Mughal,
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotKerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali
Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä-syksy 2015 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi A2 A3
LisätiedotEuroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotRiisin ja lihan laatu 2011
Sivu 1(5) Riisin ja lihan laatu 2011 Riisin ja lihan laatu 2011 -projekti toteutettiin vuonna 2011. Projektin kohteena olivat ensisijaisesti etniset, mutta myös muut ruokaravintolat. Tutkittavaksi otettiin
LisätiedotMaija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä
Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Hallinto-osasto Suunnittelu- ja ohjausyksikkö
1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Porilab Tiedepuisto 4, A-rakennus 28600 PORI Puh. 0447013343 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit ISO 4833-1:2013
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 31.5.2017 17-3131 #1 1 (3) Karttulan Vesiosuuskunta Kissakuusentie 8 72100 KARTTULA Tilausnro 220428 (4908/Jaks+5v), saapunut 11.5.2017,
Lisätiedot