ELI NTARVI KKEI DEN MYYMÄLÄKOHTAINEN HYGIEENINEN TASOSELVITYS

Transkriptio

1 ELI NTARVI KKEI DEN MYYMÄLÄKOHTAINEN HYGIEENINEN TASOSELVITYS kaupunki Ympäristövirasto Raportti 1/ IIOulun Oulu

2 ELINTARVIKKEIDEN MYYMÄLÄKOHTAINEN HYGIEENINEN TASOSELVITYS MENETELMÄN KUVAUS JA TALVEN -92 TASOSELVITYS A. YLEISTÄ Maassamme tutkitaan myytävien elintarvikkeiden laatua hyvin usein projektinomaisesti. Näissä projekteissa on tutkimuksen kohteena yksi elintarvikeryhmä, esim. jauheliha, broilerit tms. Tämä on sinänsä ihan hyvä asia, mutta näytteenotto on suhteellisen työlästä ja aikaavievää, koska yhdestä myymälästä saadaan vain yksi tai kaksi näytettä kulloistakin projektia varten ja projektista saadaan vastaus tämän tuotteen osalta. Tässä raportissa esitetään uusi vaihtoehtoinen tapa suorittaa projektinomaisia tutkimuksia ja yhteenveto talven -92 aikana tällä menetelmällä suoritetusta tutkimuksesta. Menetelmää voisi nimittää vaikka IO-kauppakassiksi. B. MENETELMÄN PERIAATTEET Yleensä kuluttaja ostaa samasta kaupasta yhdellä kertaa useampaan elintarvikeryhmään kuuluvia tuotteita. Samaa periaatetta käytetään tässä elintarvikenäytteiden otossa. Myytävät elintarvikkeet jaetaan kymmeneen tuoteryhmään ja jokaisesta ryhmästä otetaan silmärnääräisesti katsottuna heikoimmasta tuotteesta näyte ja toimitetaan tämä lo-kauppakassi laboratorioon tutkittavaksi. Täten yhdellä näytteenottokäynnillä ollaan saatu enemmän näytteitä ja tuloksista saadaan uudenlaista ja monipuolisempaa tietoa: 1. Myymälöiden väliset tasoerot Kun elintarvikkeet on tutkittu ja arvosteltu hygieenisyyden ja kauppakelpoisuuden osalta, voidaan tulokset luokitella tai pisteyttää ja tämä mahdollistaa myymälöiden välisen tasovertailun. Valvonta ja neuvonta voidaan myöhemmin kohdistaa tasovertailussa huonoimpia tuloksia saaneisiin myymälöihin. Tätä menetelmää voitaisiin käyttää myös silloin jos jonkun myymälän hygieenisestä tasosta on yleisesti valitettu ja vertailla sitten saatuja tuloksia. 2. Elintarvikeryhmien erot Elintarvikeryhmien tuloksia voidaan vertailla keskenään ja suunnata valvontaa ja opastusta enemmän huonoja tuloksia saaneisiin elintarvikeryhmiin. 3. Elintarvikeryhmäkohtaiset tasoselvitykset Kun näytteitä on otettu useista myymälöistä, voidaan saaduista tuloksista koota myös elintarvike- tai elintarvikeryhmäkohtaisia projektiyhteenvetoja.

3 c. MYYMÄLÖIDEN TASOSELVITYS KAUPPAKASSI -PERIAATTEELLA TALVELLA 1992 Yhteensä 26:sta oululaisesta myymälästä otettiin edellä esitetyllä tavalla 10 elintarviketta tutkittavaksi Oulun kaupungin elintarvikelaboratorioon. Elintarvikkeista suoritettiin seuraavat tutkimukset: Elintarvikeryhmä 1. juusto 2. jäätelö 3. pakaste. muu kuin jäätelö 4. jauheliha 5. muu raaka liha 6. kypsä lihavalmiste 7. ruokavalmiste. irto 8. kala. kypsä 9. konditoriatuote. leipä 10. tuore kasvis. hedelmä. pakattu tutkimus aistinvarainen aistinvarainen + aistinvarainen mikrobiol. Tutkimustulosten perusteella näytteet saivat yleisarvosanan hyvä. välttävä tai huono. Yhteenveto näistä tutkimustuloksista on liitteessä 1. Kaikkein eniten huonoja tuotteita oli jäätelöryhmässä. Ala-arvoisiksi luokitelluissa tuotteissa oli hileisyyttä. kuivuneisuutta ja makuvirheitä. Toiseksi eniten huonoja tuotteita oli pakattujen kasvisten ryhmässä ja tässä ryhmässä oli eniten laadultaan heikentyneitä (=välttäviä). Yleisimpinä vikoina oli näissä yleensä folioon pakatuissa tuotteissa laaja-alainen ho~ mehturninen. Konditoriatuote- ja leipäryhmä oli paras. siinä ei todettu yhtään ala-arvoista tuotetta. Muut ryhmät asettuivat näiden väliin ja niiden kesken ei ollut suurempia eroavaisuuksia paitsi, että jauhelihanäytteissä oli runsaammin välttäviä näytteitä. Myymälöiden välillä oli huomattavia eroja. Yhdessä myymälässä kaikki 10 näytettä oli hyvää. Huonoimmassa myymälässä oli vain kolme näytettä kymmenestä hyvää. Yhdessätoista myymälässä 26:sta ei todettu yhtään ala-arvoista/huonoa tuotetta. Huonoimmassa myymälässä puolet kauppakassiin otetuista näytteistä oli alaarvoisia.

4 Jos myymälät arvostellaan siten, että hyvästä tuotteesta saa yhden pisteen, välttävästä 1/2 pistettä ja ala-arvoisesta 0 pistettä, niin myymälöiden kesken saadaan selvät erot (liite 2). Hyvät erottuvat selvästi huonoista. Valvonta- ja opastustyö kannattaa suunnata vähiten pisteitä saaneisiin myymälöihin. Myymälän toiminnalla on nimittäin merkittävä vaikutus elintarvikkeiden hygieeniseen tasoon (säilytys- ja myyntiolosuhteet,. myyntiaika, henkilöstön ammattitaito ja - motivaatio). Tässä vertailussa hyvän ja huonon tuloksen saaneiden myymälöiden välillä oli havaittavissa myös alueellisia eroja. Hyvin pärjänneet myymälät sijaitsevat joko uudemmilla asuntoalueilla tai keskustassa ja huonoimmin pärjänneet myymälät sijaitsevat keskustan ulkopuolisilla vanhemmilla asuntoalueilla. LIITTEET: 1. tutkimustulokset tuoteryhmittäin 2. myymälöiden tarkastelu pisteytettynä 3. myymälöihin tutkimustulosten mukana lähetetty selite ja kooste myymälän näytteistä saaduista tutkimustuloksista

5 LIITE 1 TULOKSET TUOTERYHMITTÄI~ HYVIÄ VÄLTTÄVIÄ ALA- ARVOISIA 1. juusto ( 11,5 %) 2. jäätelö ( 23 %) 3. pakaste, muu ( 11,5 %) 4. jauheliha I (11,5 %) 5. muu raaka liha (15 %) 6. kypsä lihavalmiste ( 11,5 %) - 7. ruokavalmiste, irto ( 7, 6 %) 8. kala, kypsä ( 11,5 %) 9. konditoriatuote, leipä ( 0 %) 10. tuore kasvis, hedelmä (19 %)

6 LIITE 2 Myymälöiden tarkastelu pisteytettynä näyte näyte näyte hyvä välttävä ala-arvoinen 1 piste 1/2 pistettä o pistettä näy t t e e t myymälä H V A yhteispisteet / / / / / / / / / / /2 * KESKIARVO 8 * tästä taulukosta jätetty kaksi myymälää pois, koska niiltä oli 9 näytettä

7 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO Kauppatori Oulu LIITE 3 Asia: MYYTÄVIEN ELINTARVIKKEIDEN HYGIEENINEN TASOSELVITYS TULOKSET MYYMÄLÄNNE OSALTA Elintarvikevalvontaviranomaisten yhtenä tehtävänä on valvoa, että vähittäismyymälöissä myynnissä olevat elintarvikkeet eivät huonon hygieenisen laadun takia aiheuta kuluttajalle terveydellistä tai taloudellista haittaa. Myymälän toiminnalla on monien elintarvikkeiden hygieeniseen tasoon merkittävä vaikutus (säilytys- ja myyntiolosuhteet, myyntiaika). Kartoittaaksemme myynnissä olevien elintarvikkeiden hygieenistä kauppatasoa olemme laatineet myymäläkohtaisen haravointimenetelmän (max. 10 piikkiä). Tämä ei ole mikään tieteellisen tarkka selvitys, mutta tästä on toivottavasti hyötyä niin Teille kuin meille. Yksittäisestä myymälästä saadaan yhden päivän tilannearvio. Useampien myymälöiden yhteenvetojen perusteella saamme selville sen, missä elintarvikeryhmissä tuotteet yleisesti ottaen ovat hyviä ja missä mahdollisesti vähemmän hyviä. Näin voimme suunnata niin opastus- kuin valvontatyötämme ongelma-alueille. Näytteenotto: Myymälästänne otettiin / -92 näytettä myynnissä olleista elintarvikkeista. Näytteet otettiin eri elintarvikeryhmistä ja jokaisesta ryhmästä näytteenoton kohteena oli silmämääräisesti katsottuna heikoin tuote. Näytteet tutkittiin Oulun kaupungin elintarvikelaboratoriossa.

8 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO Kauppatori Oulu Näytteet ja arvostelun tulokset: Arvosteluasteikko: H = hyvä, moitteeton V = välttävä, tyydyttävä A = ala-arvoinen, huono nro näyte arvostelu ryhmä 1 juusto 2 jäätelö 3 pakaste, muu kuin jäätelö 4 jauheliha 5 muu raaka liha 6 7 j, i I, i kypsä lihavalmiste ruokavalmiste, irto 8 I I kala, kypsä I! 9 konditoriatuote, leipä I 10 tuore kasvis, hedelmä Yhteenveto: H = V A = kpl kpl kpl Oulu / 1992 Taito Palo laboratorioeläinlääkäri