Lapsiperheet mukaan kunnalliseen päätöksentekoon Lapsiperheiden kansalaisraati

Transkriptio

1 Lapsiperheet mukaan kunnalliseen päätöksentekoon Lapsiperheiden kansalaisraati Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio

2 Sisällys 1 Mikä on lapsiperheiden kansalaisraati? Resurssit Toteutus Ohjausryhmän kokoaminen Asiantuntijaluennoitsijat Raatilaisten rekrytoiminen Kansalaisraatipäivät Raatityöskentely Seuranta ja arviointi... 7 Liite Liite Liite Kirjoittaja: Ronja Kuokkanen, projektityöntekijä Pois syrjästä hanke, Säkylän kehittämisosio

3 1 Mikä on lapsiperheiden kansalaisraati? Lapsiperheiden kansalaisraati on sovellutus Ned Crosbyn vuonna 1971 kehittämästä kansalaisraadista. Kansalaisraadissa kansalaisilla on mahdollisuus aidosti perehtyä ja osallistua yhteiskunnallisiin asioihin. Esikuvana on toiminut amerikkalaisten tuomioistuinten valamiehistöt (jury). Kansalaisraadissa joukko ihmisiä kokoontuu käsittelemään määriteltyä asiaa, he kuulustelevat asiantuntijoita ja käyvät keskenään keskusteluja. Tämän jälkeen he esittävät julkisesti yhteiset johtopäätöksensä. Lapsiperheiden kansalaisraatipäivillä kuullaan lapsiperheiden näkemyksiä heitä koskevien palvelujen ja asumisympäristön kehittämiseksi. Kaksipäiväisessä raadissa vanhemmat kuulevat lapsiperheen arkeen ja hyvinvointiin liittyviä asiantuntijaluentoja ja keskustelevat ohjatuissa pienryhmissä. Lopuksi ajatukset lapsiperheiden tarpeista ja toiveista kootaan yhteen ja ne luovutetaan kunnan johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Lapsiperheiden kansalaisraati järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa Säkylän kunnassa osanan Pois syrjästä Kaste hanketta. Kunnassa on aikaisemmin järjestetty raateja ikäihmisille sekä nuorille ja kunnassa on kansalaisraatien vaikuttavuudesta hyviä kokemuksia. Virkamiehet näkevät raatien hyötyinä osallisuuden vahvistamisen lisäksi päätöksenteon tueksi saatavan informaation. Osallistujat ovat kokeneet raadit mielekkäiksi osallistumisen kanavoiksi. He ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi ja saaneensa uusia ajatuksia. 2 Resurssit Kansalaisraati vaati henkilöstöresurssien lisäksi budjetin raatipäivien tilan ja tarjoilujen järjestämiseksi sekä asiantuntijaluennoitsijoiden mahdollisiin korvauksiin. Raatilaisille tarjotaan raatipäivien aikana ruokailut. Kansalaisraadin henkilöstö koostuu suppeimmillaan projektin vetäjästä ja ryhmäkeskustelujen fasilitaattoreista. Lisäksi raatipäivillä voi olla puheenjohtaja ja ulkopuolinen arvioitsija.

4 3 Toteutus Lapsiperheiden kansalaisraati kertaluontoinen kuulemistilaisuus, jonka toteutus etenee vaiheittain. Kuvio 1. havainnoillistaa prosessin kulkua. Kansalaisraadin toteutus on kuvattu tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Kuvio 1. Lapsiperheiden kansalaisraadin toteutusprosessi. 3.1 Ohjausryhmän kokoaminen Kansalaisraadin toteuttamisessa tärkeää on, että aiheen kannalta oleelliset tahot sitoutuvat prosessiin jo sen alussa. Raadin suunnittelun tueksi kootaan ohjausryhmä. Ohjausryhmään kutsutaan edustajia aiheen kannalta oleellisista tahoista esimerkiksi koulusta, kouluterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, seurakunnasta, järjestöistä, vanhempainyhdistyksistä.

5 Ohjausryhmä auttaa raadin käsittelemän kysymyksen tarkentamisessa, asiantuntijaluennoitsijoiden valinnassa sekä raadin suunnittelussa. 3.2 Asiantuntijaluennoitsijat Kansalaisraatipäivillä kuullaan lapsiperheiden arkeen ja hyvinvointiin liittyviä asiantuntijaluentoja, joiden on tarkoitus virittää raatilaisia tuottamaan ideoita palvelujen kehittämiseksi. Luentojen aiheina voi olla esimerkiksi kunnan lapsiperhe palvelut, muiden kuntien hyvät käytännöt, liikunta ja harrastaminen, lapsen kehitys ja sen tukeminen, vanhemmuus, perheen ja työn yhteensovittaminen. Vaihtoehtoisesti raatityöskentely voi kohdistua jonkin tietyn rajatun ongelman ratkaisujen pohdintaan. Tällöin asiantuntijaluentojen on syytä käsitellä tätä tiettyä aihetta mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. 3.3 Raatilaisten rekrytoiminen Kutsu kansalaisraatiin lähetetään kaikille alakouluikäisten lasten vanhemmille. Oleellista on, että kaikilla kohdeväestöstä on periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet osallistua raatiin. Tavoitteena on, että raatilaiset muodostavat pienen, edustavan otoksen perusjoukosta. Tehokkaan työskentelyn mahdollistamiseksi raatiin voidaan ottaa vain rajallinen määrä osallistujia. Vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista valitaan ositetulla satunnaisotannalla kohdeväestöä edustava joukko. Huomioon otetaan tällöin taustatekijät kuten ikä, asuinalue, lasten määrä. Erilaisia markkinointikanavia kannattaa käyttää monipuolisesti (koulut, vanhempainyhdistykset, lehdet, some, julisteet, järjestöt, kirjasto). Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää syrjään jäävien ryhmien rohkaisuun ja aktivointiin. Markkinoinnissa on syytä korostaa, että kyseessä ei ole prosessi johon täytyy sitoutua raatipäiviä pidemmäksi ajaksi. Raatityöskentelyn luonnetta on myös syytä kuvailla osallistumiskynnyksen madaltamiseksi. Raatiin haetaan oman arkensa asiantuntijoita, erityistä osaamista tai tietämystä ei tarvita. 3.4 Kansalaisraatipäivät

6 Lapsiperheiden kansalaisraadin toteutuksessa huomioidaan lapsiperhearjen asettamat rajoitteet osallistumiselle. Raati toteutetaan kaksipäiväisenä ajoittuen ilta-aikaan tai viikonlopulle. Yhtenä vaihtoehtona on järjestää raati jonkin perheille suunnatun tapahtuman oheen, jolloin lasten hoito järjestyisi tapahtuman yhteydessä. Ohessa on esimerkki kaksipäiväisen raadin toteutuksesta: Torstai klo Asiantuntijapuheenvuorot Iltapala Asiantuntijapuheenvuorot Lauantai klo Keskustelu pienryhmissä Lounas noutopöydästä Julkilausuman kokoaminen Kahvi Julkilausuman luovuttaminen 3.5 Raatityöskentely Ohjatuissa pienryhmäkeskusteluissa vanhemmat peilaavat omia mielipiteitään ja kokemuksiaan kuulemiinsa puheenvuoroihin ja toisten vanhempien ajatuksiin. Tärkeää on jokaisen tuleminen kuulluksi ja toisten mielipiteiden kunnioittaminen. Fasilitaattorit ohjeistavat raatilaisia pohtimaan mahdollisimman konkreettisesti ja ideoimaan rohkeastikin. He myös pitävät huolta siitä, että kaikki halukkaat saavat puheenvuoroja. Fasilitaattorit voivat tarvittaessa aktivoida keskustelua apukysymysten kautta (ks. liite 3.), mutta eivät saa osallistua keskusteluun tai ohjata sitä. Pienryhmien kokoonpanoa kannattaa välillä sekoittaa keskustelun aktivoimiseksi. Fasilitaattorit kirjaavat keskusteluissa syntyneitä ajatuksia, joista koostetaan lopuksi yhteinen julkilausuma lapsiperheiden tarpeista ja toiveista. Julkilausuman on hyvä olla mahdollisimman konkreettinen ja realistinen. Julkilausuman koonti voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että vetäjä kirjaa raatilaisten sanelusta julkilausuman tekstin ja se heijastetaan samalla koneelta kaikkien nähtäväksi. Raatilaiset allekirjoittavat julkilausuman ja se luovutetaan etukäteen sovituille kunnan

7 johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Luovutustilaisuuteen kutsutaan paikalle median edustajia. 4 Seuranta ja arviointi Kansalaisraadin tavoitteena on toimia vaikuttavana osallistamisen välineenä. Julkilausuman vastaanottava taho sitoutuu antamaan sille vastineen ja kutsumaan raatilaiset vuoden kuluessa seurantatapaamiseen. Kaikkia kuntalaisia tiedotetaan julkilausuman sisällöstä ja etenemisestä. Julkilausuma pyritään käsittelemään asiaankuuluvassa lautakunnassa ja toimittamaan oleellisille tahoille tiedoksi. Kansalaisraadista laaditaan prosessia kuvaava ja arvioiva raportti esim. opiskelijatyönä.

8 Liite 1. LAPSIPERHEIDEN KANSALAISRAATI Hei alakouluikäisen lapsen vanhempi, haluatko olla vaikuttamassa lapsiperheiden hyvinvointiin? Ilmoittaudu mukaan kansalaisraatipäiville. Aika: Paikka: Voit ilmoittautua täyttämällä sähköisen lomakkeen täällä. Ilmoittautuminen puhelimitse puh. tai sähköpostitse Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Raatiin mahtuu rajoitetusti osallistujia. Mukaan valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti mennessä. Mikä on kansalaisraati? Kansalaisraatipäivillä kuullaan lapsiperheiden arkeen ja hyvinvointiin liittyviä asiantuntijaluentoja ja keskustellaan ohjatuissa pienryhmissä. Lopuksi ajatukset lapsiperheiden tarpeista ja toiveista kootaan yhteen ja ne luovutetaan kunnan johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Kansalaisraatien vaikuttavuudesta on hyviä kokemuksia. Ohjelma: Torstai klo Asiantuntijapuheenvuorot Iltapala Asiantuntijapuheenvuorot Lauantai klo Keskustelu pienryhmissä Lounas noutopöydästä Julkilausuman kokoaminen Kahvi Julkilausuman luovuttaminen Tarjoilut ovat osallistujille maksuttomia. Lisätietoja antaa: Tilaisuuden järjestävät:

9 Liite 2. Ilmoittautumislomake Lapsiperheiden kansalaisraatipäiville Nimi Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Sukupuoli nainen mies Syntymävuosi Meiltä osallistuu yksi huoltaja kaksi huoltajaa Erityisruokavalio Tietoa perheestämme: Lasten lukumäärä Lasten syntymävuodet Jos tulen valituksi lapsiperheiden kansalaisraatiin, sitoudun osallistumaan raatiin seuraavina ajankohtina: Sitoudun En sitoudu Kiitos ilmoittautumisestasi! Raatiin mahtuu rajoitetusti osallistujia. Valituille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti viimeistään Ilmoittautumisohjeet: Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Voit palauttaa ilmoittautumislomakkeen osoitteella: Ilmoittautuminen puhelimitse puh. tai sähköpostitse

10 Liite 3. Pienryhmäkeskustelujen ohjeistus Osallistujat jaetaan pienryhmiin (max. 7 hlö) Ohjeistetaan ryhmää pohtimaan vapaasti aihetta: Ohjeistetaan pohtimaan mahdollisimman konkreettisesti ja ideoimaan rohkeastikin. Voi ammentaa asiantuntija alustuksista, omista kokemuksista ja yhteisestä keskustelusta. Mitään ajatusta, tarvetta tai ideaa ei pidä vähätellä tai hävetä. Toisten esittämiä asioita ei arvostella. Tärkeää, että jokaisen ääni kuuluu tasa-puolisesti, ryhmän vetäjä huolehtii tästä. Ryhmän vetäjä voi tarvittaessa aktivoida keskustelua alla olevien apukysymysten kautta. Ryhmä keskustelee 1-1,5, tuntia jonka jälkeen ryhmät sekoitetaan. Uusissa ryhmissä ohjeistetaan kertomaan, mitä aiemmassa ryhmässä on puhuttu ja jatketaan sitten vielä keskusteluja. Keskustelut jälkeen työstetään yhdessä julkilausuma. Apukysymyksiä pienryhmien keskusteluihin Millaisia ajatuksia alustukset herättivät? Mitä ajattelette nykyisistä harrastusmahdollisuuksista ja niiden riittävyydestä? Millaisia toiveita/ideoita lapsiperheillä on näihin liittyen? Millaisia palvelutarpeita lapsiperheillä on, joihin ei nykyisellään vastata tarpeeksi? Millaisia toiveita/ideoita lapsiperheillä on näihin liittyen? Miten lasten hyvinvointia ja kehitystä voitaisiin tukea kunnassa entistä paremmin? Miten vanhemmuutta ja vanhempien hyvinvointia voitaisiin tukea kunnassa entistä paremmin? Miten työn ja perheen yhteensovittamista voitaisiin tukea paremmin? Miten erilaisten ongelmien ylisukupolvista siirtymistä voidaan ennaltaehkäistä? Miten vanhempien osallisuutta voidaan tukea oman lapsen käyttämissä/tarvitsemissa palveluissa? Miten lapsiperheitä tulisi kuulla päätöksenteossa? Millaisia vaikuttamisen kanavia lapsiperheille tulisi luoda? Miten lapsia tulisi kuulla ja osallistaa? Mitä muita toiveita tai ehdotuksia haluaisitte nostaa esille? Mitä vielä tarvitaan, jotta tämä kunta olisi entistä parempi paikka lapsiperheille asua?