Janakkalan kunta

Transkriptio

1 1 Janakkalan kunta Kiipulan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma D:no KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kiipulan suunnittelualue sijaitsee noin 6 kilometriä Turengin keskustasta kaakkoon, Kiipulantien (13837) molemmin puolin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 58 ha. Etelään päin, Leppäkosken taajamaan on matkaa noin 4 km ja Tervakoskelle 13 km. KAAVAN TARVE JA TAVOITTEET Kiipulan alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueella on kuitenkin rakennuskantaa jo yhteensä noin k-m 2 verran. Kun kaavaa ei ole ollut, rakentaminen on tapahtunut lääninhallituksen ja ympäristökeskuksen myöntämillä poikkeamisluvilla. Alueen tuleva kehittäminen ja rakentamishankkeet edellyttävät alueen asemakaavoittamista. Tämän johdosta Kiipulasäätiö on tehnyt Janakkalan kunnalle aloitteen Kiipulan palvelukeskusalueen asemakaavoittamiseksi. Janakkalan kunnan tekninen lautakunta käsitteli Kiipulan kaava-asiaa ja päätti, että alueen asemakaavoitus voidaan aloittaa. Alueelle on hyväksytty maankäytön yleissuunnitelma (kh ), jota on tähän asti sovellettu alueen lisärakentamisessa. Lisäksi Kiipulan alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Turengin-Someronvuoren osayleiskaava vuodelta Kiipulan alue on osoitettu osayleiskaavassa palvelujen ja hallinnon aluevarauksella (P), ja asemakaavoitettava alue on myös rajattu osayleiskaavan aluevarauksen mukaisesti. Kiipulasäätiön tavoitteena on rakennuttaa alueelleen siirtolapuutarhatyyppinen vapaa-ajanasuntojen kokonaisuus. Alue olisi rakentamistavaltaan ja asumiseltaan nykyaikainen, siisti ja ekologinen kohde, joka tukeutuisi vahvasti Kiipulan laajaan, jo olemassa olevaan palvelutarjontaan, kuten uima- ja liikuntahalliin sekä ravintolapalveluihin. Kyseessä on ainutlaatuinen konsepti, jollaista ei tiettävästi ole vielä muualla Suomessa. Vapaa-ajanasuntojen markkinointi suunnataan ensisijaisesti ulkopaikkakuntalaisille.

2 TAUSTAA Kiipulasäätiön historia kytkeytyy vahvasti kahden yhteiskunnallisesti aktiivisen ja edistyksellisen perheen, Emma ja Edwin Hedmanin sekä Wilhelmiina ja Kustaa Kiipulan, elämäntyöhön. Kiipulasäätiö sai alkunsa, kun Kiipulat testamenttasivat tilansa tuberkuloosin vastustamistyön hyväksi. Säätiö perustettiin vuonna Hedmanit olivat uranuurtajia kehitysvammaisten koulutuksen järjestäjinä Suomessa, ja Hedmanien elämäntyöstä alkunsa saanut Perttulan erityisammattikoulu Hämeenlinnan Miemalassa yhdistyi Kiipulasäätiöön vuonna Kiipulasäätiö ylläpitää Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskusta. Säätiön palveluksessa on noin 400 alan ammattilaista, joista runsaat 200 Turengissa. Päivittäinen asiakasmäärä on noin opiskelijaa tai kuntoutujaa. Säätiö toimii kymmenellä paikkakunnalla Etelä-Suomen alueella, mutta päätoimipaikkana on Kiipula. Kiipulan kokonaisuuteen kuuluvat Kiipulan ammattiopisto, Kiipulan kuntoutus, Kiipulan yrityspalvelut ja Kiipula Gardens. 2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Kiipulan alueen rakennuskanta on monilta eri vuosikymmeniltä. Viimeisin rakennushanke oli uusi lämpövoimala muutama vuosi sitten. Kiipulakeskus valmistui vuonna Vanhimmat talot ovat Kiipulan kartanon rakennuksia 1700-luvun lopulta. Kiipulan alueella on nykyaikaiset sähkö- ja tietoliikenneyhteydet sekä Janakkalan Veden vesihuoltoverkosto. Lisäksi alueelle tulee pohjoisen suunnasta kaasuputki. Liite 1. Rakennetun ympäristön nykytilanne Kiipulan kartano ja kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokas rakennetun ympäristön kokonaisuus. Rakennettu Häme -julkaisussa (2003) todetaan alueesta seuraavaa: Kiipulan vanha ratsutila on nykyisin ammatillisena koulutuskeskuksena. Kartanon vanhat rakennukset muodostavat koulualueen keskuksen. Kiipulan pitkä päärakennus on rakennettu 1700-luvun lopulla. Vuonna 1883 rakennusta jatkettiin ja se vuorattiin uusrenessanssityyliin. Päärakennuksen kanssa samassa linjassa oleva toinen asuinrakennus on ja 1900-luvun vaihteen tienoilta. Sen ulkovuorauksessa on kansallisromanttisia piirteitä. Kiipulan kivinavetta on vuodelta Kartanomaisemaa hallitsee kaunis hopeapajukuja. Kiipulan alue on luokiteltu Janakkalan rakennusinventoinnissa (Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005, Teija Ahola) säilytettäväksi rakennetun ympäristön kokonaisuudeksi (A I), jota on kuvattu seuraavasti: Kiipulan ammatillinen koulukeskus on rakentunut Miina Kiipulan ja Ville Kiipulan rusthollien talouskeskusten paikalle, ensin Kultatähkä ry:n sitten vuodesta 1945 Kiipulasäätiön omistuksessa. Ammattikoulutusta annettiin aluksi konttori-, puutarha- sekä puhelin- ja radioalan töihin. Rusthollien vanhat hirsiset päärakennukset, joita on yhteensä kolme, ovat puistoalueiden keskellä. Lisäksi on säilynyt mm. kaksi kivestä muurattua karjarakennusta, hirsiaitta ja tiilimakasiini. Ammattikoulutoiminnan alkuaikoina rakennetut 1950-luvun koulu- ja asuntorakennukset muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän. Monipuolinen puusto, puukujanteet ja nurmikentät pehmentävät ympäristöä, jonne viime vuosikymmeninä on noussut isoja laitosrakennuksia. Kokonaisuus käsittää kymmeniä koulu-, kuntoutus- ja asuntorakennuksia, jotka muodostavat kuitenkin ajallisesti ja tyylillisesti yhtenäisiä rakennusryhmiä. Kiipulan ja lähialueen rakennuskannan sijoittuminen. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella.

3 LUONNONYMPÄRISTÖ JA ARKEOLOGISET KOHTEET Kiipulan alue sijaitsee Matinvuori-Lystinvuori -harjujakson länsipuolella sijoittuen pääosin melko tasaiselle hieta- ja hiekkamoreenimaalle. Rakentuneen alueen länsipuolella kohoaa myös metsäinen mäkialue. Rakentuneen alueen lähiympäristö on puistomainen ja hyvin hoidettu. Alueella on runsas sisäinen tiestö ja polusto sekä urheilukenttiä liikunnallisiin harrastuksiin. Lisäksi harjualueen ympäristössä on erilaisia ulkoilureittejä ja 20-väyläinen frisbeegolfrata. Liite 2. Kiipulan reittikartta Alueella on luonnontilaista ympäristöä vain korkeammilla harju- ja mäkialueilla, sijoittuen suunnittelualueen länsi-, pohjois- ja itäosiin. Turengin-Someronvuoren osayleiskaavoitusta varten on tehty taustaselvitys vuonna 1996 (Ympäristötutkimus Oy Metsätähti). Selvitys käsitti alueen geologian ja pohjavedet, kasvillisuusselvityksen, biotooppikartoituksen sekä maisemaselvityksen. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse toteutettuja luonnonsuojelu- tai Natura verkostoon kuuluvia alueita. Suunnittelualueelta ei myöskään tunneta luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai muita sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta asemakaavoitukseen. Suunnittelualue sijaitsee Kiipulantien pohjoispuolisilta osiltaan Tanttalan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ( ). Suunnittelualueelta ei tunneta muinaismuistokohteita. Lähin tunnettu kiinteä muinaisjäännös on Matinvuoren ajoittamaton kiviröykkiö ja lisäksi pellolta on tehty irtolöytö. 3 Kiipulan alueen ilmakuva. Suunnittelualue on rajattu kuvaan likimääräisesti punaisella katkoviivalla, ja Matinvuoren muinaisjäännös on esitetty punaisella pisteellä. SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Asemakaavoitusta koskevat seuraavat erityistavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia kehitettäessä huolehditaan, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.

4 4 MAAKUNTAKAAVOITUS Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntavaltuuston hyväksymä 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavojen yhdistelmässä merkinnällä Ps, palvelujen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Lisäksi alue sijaitsee suurelta osin pohjavesialueella ja alueella sijaitsee vedenottamo. Palvelualueen itäpuoli on osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (MYg), jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema. Ko. harjualuetta pitkin on myös osoitettu kulkemaan ulkoilureitti tai yhdistetty hevosvaellus- tai hiihtoreitti. Suunnittelualue rajautuu myös laajaan kehitettävät liikennekäytävät alueeseen (HHT). Hämeen maakuntavaltuusto päätti käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaava 2040 on tarkoitus laatia kokonaiskaavana. Voimaan tullessaan se korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaava 2040:n kaavaluonnos on ollut nähtävillä Luonnoksessa hankealue on osoitettu palvelujen alueeksi (P), joka on osittain maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alue sijoittuu osittain pohjavesialueelle ja itäisen osan harjualueet ovat osa arvokasta geologista muodostumaa (ge). Harjualueella kulkee myös ulkoilureitti Turenkiin. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 luonnoksesta. RAKENNEMALLI Vuonna 2010 hyväksytty Janakkalan maankäytön rakennemalli on ohjeena erityisesti yleispiirteiselle kaavoitukselle. Suunnittelualue on osoitettu rakennemallissa pääosin palvelualueeksi (keltainen väri). Harjualue on osoitettu virkistysalueeksi (vihreä viiva).

5 YLEISKAAVA Kiipulan alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Turengin-Someronvuoren osayleiskaava vuodelta Kiipula on osoitettu osayleiskaavassa palvelujen ja hallinnon aluevarauksella (P, keltaiset alueet). Aluevaraus sisältää varsinaisen palvelutoiminnan lisäksi mm. alueen toiminnoille tarpeelliset asuin-, virkistys- ja yhdyskuntateknisen huollon alueet. Harjualueen laidassa kulkee ulkoilureitti ja alue sijaitsee pääosin pohjavesialueella. 5 Ote Turengin-Someronvuoren osayleiskaavasta. ASEMAKAAVA Alueella ei ole asemakaavaa. OLEMASSA OLEVA SELVITYSAINEISTO Museovirasto; Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY-inventointi 2009) Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto Rakennusinventointi Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. T. Ahola Museovirasto; Muinaisjäännösrekisteri. Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Ehdotus Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Hämeen ELY-keskus, Koski, K Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Hämeen liiton julkaisu. Koski, K. & Hirvonen, A Vanajaveden laakson maisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto (2001). Hämeen ympäristökeskuksen julkaisu. Hämeen liiton julkaisu V:84, 2007; Kanta-Hämeen muinaisrannat. Harjuyleiskaavan taustaselvitys. Geologia ja pohjavedet, kasvillisuusselvitys, biotooppikartoitus ja maisemaselvitys. Ympäristötutkimus Oy Metsätähti, Ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelu Suunnittelualueelle laadittavat selvitykset: Arkeologinen inventointi 2017 Selvitys alueen rakennuskannasta 2017 Rakennettavuusselvitys

6 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi tapahtuu osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa. Seuraavat näkökulmat painottuvat asemakaavan vaikutusten arvioinnissa: Luonnonympäristö ja maisema Rakennetun ympäristön arvot Arkeologiset arvot Yhdyskuntarakenne (liikenne, pysäköinti, tekninen huolto ym) Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset (maanomistajat/asukkaat, ulkoilijat) OSALLISET Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat. Sijaintikarttaan on rajattu välitön vaikutusalue. Vaikutusalueen maanomistajat ja kaavoitettavan alueen vuokralaiset Kunnan viranomaiset: tekniset palvelut, ympäristöpalvelut ja sivistystoimi Janakkalan Vesi Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Hämeen liitto Museovirasto Kanta-Hämeen pelastuslaitos Elenia Oy ja Elenia Lämpö Oy Telia Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry. TAVOITEAIKATAULU Aloituspäätös, tekninen lautakunta OAS, tekninen lautakunta xx Viranomaisneuvottelu Vireille tulo, OAS nähtäville 09/2017 Kaavaluonnos, tekninen lautakunta xx.xx.2017 xx Kaavaluonnos nähtävillä ja lausunnoilla (30 vrk) 10-12/2017 Kaavaehdotus, tekninen lautakunta xx.xx.201x xx Kaavaehdotus, kunnanhallitus xx.xx.201x xx Kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla (30 vrk) 01-03/2018 Valtuusto hyväksyy asemakaavan 05-06/2018 TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen vireilletulosta ja kaavaluonnoksesta tiedotetaan Janakkalan Sanomissa sekä kirjeitse kaava-alueen ja vaikutusalueen maanomistajille sekä muille osallisille. Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa. Aineistot ovat nähtävänä kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnanviraston pääaulassa, os. Juttilantie 1, Turenki. Lisäksi aineistot ovat kunnan internet-sivuilla: LAUSUNNOT PYYDETÄÄN: Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Museovirasto Hämeen liitto Kanta-Hämeen pelastuslaitos Janakkalan Vesi Elenia Oy ja Elenia Lämpö Oy Telia

7 7 YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE Janakkalan kunnan yhteyshenkilöinä toimivat kaavasuunnittelija Piia Tuokko ja elinvoimapäällikkö Ismo Holstila. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa sekä muistutukset kaavaehdotuksesta tulee toimittaa kirjallisesti nähtävänä oloaikana tekniikka ja ympäristö toimialan maankäytölle ao. osoitteella tai sähköpostilla kaavasuunnittelijalle. Janakkalan kunta Tekniikka ja ympäristö Juttilantie Turenki Kaavasuunnittelija Piia Tuokko s-posti: piia.tuokko@janakkala.fi puh: Elinvoimapäällikkö Ismo Holstila s-posti: ismo.holstila@janakkala.fi puh:

8 Liite 1 Rakennetun ympäristön nykytilanne 8

9 9 Liite 2 Kiipulan reittikartta