KAAVOITUSKATSAUS 2015 SATAKUNTALIITTO

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2015 SATAKUNTALIITTO

2 Kannen kuvat: Kudotut kuvat Antti Partanen Anne Nummela Susanna Roslöf Kaavoituskatsauksen jakelu: Satakuntaliiton jäsenkunnat Tiedoksi: Satakuntaliiton maakuntavaltuusto Satakuntaliiton maakuntahallitus Satakunnan maakuntakaavatoimikunta Maakunnan yhteistyöryhmä, Satakunta Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Turku ja Pori Satakunnan Museo Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä (SataAlsu) Tiedotusvälineet 2

3 3

4 Sisältö 1. SATAKUNTALIITON JÄSENKUNNILLE JA SIDOSRYHMILLE MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaavalla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle Satakunnan maakuntakaava Satakunnan vaihemaakuntakaava Satakunnan vaihemaakuntakaava SATAKUNTALIITOLTA PYYDETTÄVÄT KAAVALAUSUNNOT Lausuntopyynnöt yleiskaavoista Lausuntopyynnöt asemakaavoista Satakuntaliitolta pyydettävien lausuntojen määräajoista Lausuntopyyntöjen toimitus VIRANOMAISNEUVOTTELUT HYVÄKSYTTYJEN JA LAINVOIMAN SAANEIDEN KAAVA-ASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN SATAKUNTALIITTOON MUUTA AJANKOHTAISTA ALUEIDEN KÄYTÖN TOIMIALALLA Hankkeita ja selvityksiä Satakuntaliitto koordinoi useiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaa JULKAISUJA JA RAPORTTEJA HENKILÖSTÖ JA YHTEYSTIEDOT

5 1. SATAKUNTALIITON JÄSENKUNNILLE JA SIDOSRYHMILLE Satakuntaliitto toimii perussopimuksen mukaan maakunnan ja sen kuntien sekä asukkaiden eduksi kehittämis-, edunvalvonta-, tutkimus- ja suunnitteluorganisaationa. Hyvän ympäristön turvaaminen on yksi Satakuntaliiton perussopimuksen edellyttämistä tehtävistä. Tehtävää hoitaa Satakuntaliiton alueiden käytön toimiala, joka on maakunnan alueiden käytön suunnitteluun ja ympäristöasioihin erikoistunut viranomaistaho. Vuonna 2016 alueiden käytön toimialaa vahvistetaan liikennesuunnitteluresurssilla ja -osaamisella, ja uusi liikennesuunnittelija aloittaa työt helmikuussa. Liikennesuunnittelija tulee vastaamaan jatkuvasta maakuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelusta ja suunnittelun koordinoinnista yhteistyössä kuntien kanssa. Liikennesuunnittelijan keskeisiä tehtäviä tulevat olemaan mm. maakuntakaavan liikenneasiantuntijana toimiminen, liikennehankkeiden edunvalvonnan tuki sekä erilaisiin liikennesuunnittelun hanke-, edunvalvonta- ja sidosryhmiin osallistuminen. Satakuntaliiton kaavoituskatsauksessa 2015 esitellään Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitelmat ja muut kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavat toimenpiteet maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 15 ) mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7 ) mukaan myös kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kuntakaavoituksessa syntyy merkittävä määrä asiakirjoja, ja asiakirjojen sähköinen hallinta on yleistynyt. Kuntien sähköinen asiakirjojen valmistelu mahdollistaa nykyään myös lausuntopyyntöjen ja -asiakirjojen toimittamisen sähköisesti lausujatahoille. Kunnat ovatkin ottaneet käyttöön keskenään erilaisia toimintatapoja, mikä on merkittävästi vaikeuttanut kirjaamista ja monimutkaistanut asiakirjahallintaa Satakuntaliiton hallinnossa. Tämän vuoksi tässä kaavoituskatsauksessa annetaan kunnille ohje lausuntoasiakirjojen toimittamista varten. Myös lainsäädännössä tapahtuu muutoksia. Vuoden 2015 maankäyttöä koskeva merkittävä maankäyttö- ja rakennuslain muutos koskee maakuntakaavojen alistamismenettelystä luopumista. Vuoden 2016 alusta maakuntakaavat tulevat voimaan maakuntavaltuuston päätöksellä, ja kaavaa koskevat mahdolliset valitukset tullaan käsittelemään, kuten nykyään kuntakaavoissakin, hallinto-oikeuksissa ja edelleen korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Samalla alistamisvaiheen sijaan ministeriöiden kuuleminen tulee maakuntaliittojen tehtäväksi. Lainsäädäntövalmistelussa on parhaillaan myös merten aluesuunnittelua koskeva lainsäädäntö, jolla toimeenpannaan kansallisesti merten aluesuunnittelua koskeva EU-direktiivi. Alustavassa valmistelussa merten aluesuunnittelua koskevaksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi on kaavailtu rannikon maakuntaliittoja, mikä toteutuessaan tulisi suuntaamaan suunnittelun painopistettä vuosikymmenen loppupuolella myös ekosysteemipohjaiseen, merialueen kestävän käytön edistämiseen. SATAKUNTALIITTO Timo Vesiluoma aluekehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää alueiden käytön johtaja 5

6 6

7 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 2.1. Maakuntakaavalla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle Maakuntakaavan laadinnan tavoitteena on maankäyttö- ja rakennuslain yleisen tavoitteen (MRL 1 ) mukaisesti järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 26 ) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia maakuntakaavan laatimisesta ja muusta maakunnan suunnittelusta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 27 ) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Satakunnassa maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Satakuntaliitto, joka on 19 kunnan (18 kuntaa vuoden 2016 alussa) lakisääteinen kuntayhtymä. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 31 ) mukaisesti maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Hyväksytty maakuntakaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistusmenettelyssä ympäristöministeriö tutkii maakuntakaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan. (maakuntakaavojen alistamismenettelystä luovutaan vuoden 2016 alusta lukien) Satakunnan maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010). Samalla ympäristöministeriö vahvisti maankäyttö- ja rakennuslain 210 :n 1 momentin nojalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena maakuntakaavana voimassa olevien Satakunnan seutukaava 5:n ja Satakunnan seutukaava 2:n sekä Kiikoisten kunnan alueella voimassa olevan Pirkanmaan 3. seutukaavan kumoamisen. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Viisi kohdetta jäi vahvistamatta Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Porin Vähärauman ja Riihikedon vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnät. Näiden osalta ministeriö katsoi, ettei selvitysten perusteella voitu päätellä, tukisiko kahden uuden seudullisesti merkittävän suuryksikön toteuttaminen Porin keskusta-alueen kaupallisten palvelujen kehittämistä ja yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla. Myös Rauman Vanha-Prisman alueen suuryksikkömerkintä jätettiin vahvistamatta. Ministeriö 7

8 katsoi, että tehtyjen selvitysten perusteella Raumalla on edellytykset enintään yhdelle keskustatoimintojen alueen ulkopuolella sijaitsevalle vähittäiskaupan suuryksikölle. Vanha-Prisman alue sijaitsee Rauman keskustan ja palvelujen painopisteeseen nähden alueen vastakkaisella puolella. Suuryksikkö ei tukisi sijaintinsa vuoksi palvelujen hyvää saavutettavuutta, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä eikä kestävän kehityksen periaatteita, totesi ministeriö päätöksensä perusteluissa. Näiden Porissa ja Raumalla sijaitsevien vahvistamatta jääneiden vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen lisäksi vahvistamatta jäivät valtatiellä 23 sijaitseva Porin Söörmarkun kylän kohdalle osoitettu eritasoliittymä sekä Isoniemenkeitaan merkittävän turvetuotantoalueen Jämijärven puoleinen osa. Kaikki 30 valitusta hylättiin Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö hylkäsi kaikki 30 maakuntavaltuuston päätöksestä tehtyä valitusta. Suurin osa näistä valituksista koski Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueen ympärille osoitettuja meluvyöhykkeitä. Näiltä osin ministeriö katsoi, että maakuntakaavalla ei voida vaikuttaa puolustusvoimien käyttämään kalustoon ja niiden aiheuttamaan meluun, vaan siinä osoitetaan melulle mahdollisesti altistuvat alueet. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Ympäristöministeriön päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitukset koskivat kaavaprosessin aikaista osallistumista ja vuorovaikutusta, maakuntakaavan esitystapaa ja vaikutusta maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, vahvistamatta jätettyä Porin Söörmarkun eritasoliittymän aluevarausta, vahvistamatta jätettyjä Porin Riihikedon ja Vähärauman vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjä, Porin Yyterinsantojen kaavamerkintöjä, Porin kaupunkiseutusuunnitelman huomioon ottamista, vahvistamatta jätettyä Rauman Vanha-Prisman vähittäiskaupan suuryksikön aluevarausta, Pohjankankaan ja Säkylänharjun melualuemerkintöjä, suojelualueita, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita, turvetuotantoalueita, melutasoltaan hiljaisia alueita ja maakuntakaavan voimaan tuloa koskevaa määräystä. Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja antoi päätöksen Valitukset Pro Pohjankankaan sekä yksityishenkilöiden osalta jätettiin tutkimatta koska valituskirjelmät olivat saapuneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen vasta valitusajan päätyttyä. Muut valitukset hylättiin. Ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen muuttamiselle ei ollut korkeimman hallinto-oikeuden mukaan oikeudellisia perusteita. Satakunnan maakuntakaavan mittakaava Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen ylikunnallinen alueiden käytön suunnitelma. Maakuntakaavassa osoitetaan aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden 8

9 kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Satakunnan maakuntakaava on laadittu ja vahvistettu mittakaavassa 1: Maakuntakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen kaavakartassa ei käytetä kiinteistörajoja eikä selostukseen liity maanomistajaluetteloa. Yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaavakartan tulkinnassa sen mittakaavaa ei ole perusteltua muuttaa, vaan se tulee esittää kaikissa asiakirjoissa virallisesti vahvistetussa mittakaavassa eli 1: Satakunnan maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n nojalla maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lisäksi viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan (MRA 2 ) maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Satakunnan maakuntakaavan asiakirjat Vahvistetun ja lainvoimaisen Satakunnan maakuntakaavan asiakirjat ovat ladattavissa Satakuntaliiton verkkosivuilla pdf-muodossa: Satakunnan maakuntakaavan painettuja asiakirjoja tai kaavakarttaa paikkatietomuodossa voi tiedustella Satakuntaliiton virastosta. Kuva: Susanna Roslöf 9

10 2.3. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 valmistelu aloitettiin vuonna 2010 Mannertuulialueet Satakunnassa -selvityksellä. Selvityksessä analysoitiin niitä alueita, jotka parhaiten soveltuvat tuulivoimatuotantoon laajoina, keskitettyinä kohteina. Varsinainen kaavaprosessi käynnistyi vuoden 2011 keväällä. Kaavan valmistelussa oli mukana kuntien yhdyshenkilöistä sekä eri alojen asiantuntijoista koostuva työryhmä. Teoreettisen laskennan mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavalla 1 mahdollistetaan 3,10 TWh sähköntuotanto. Kaikkiaan vaihemaakuntakaavassa osoitetaan 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotannon aluetta. Maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi luetaan pääsääntöisesti yli 8-10 voimalayksikön alueet. Teoreettisen arvion mukaan alueille mahtuisi yli 300 tuulivoimalayksikköä. Satakunnan tuulivoimatuotantoa käsittelevä vaihemaakuntakaava mahdollistaa tuulivoimatuotannon keskittämisen ja maakunnallisesti merkittävien alueiden suunnittelun. Satakunnan maakuntavaltuuston hyväksymä vaihemaakuntakaavan 1 aineisto toimitettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi helmikuussa Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö hylkäsi kaavasta tehdyt viisi valitusta. Ympäristöministeriön päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 mittakaava Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen ylikunnallinen alueiden käytön suunnitelma. Maakuntakaavassa osoitetaan aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 on laadittu mittakaavassa 1: Vaihemaakuntakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen kaavakartassa ei käytetä kiinteistörajoja eikä selostukseen liity maanomistajaluetteloa. Yleispiirteisyydestä johtuen vaihemaakuntakaavan kartan tulkinnassa sen mittakaavaa ei ole perusteltua muuttaa, vaan se tulee esittää kaikissa asiakirjoissa virallisesti vahvistetussa mittakaavassa eli 1: Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti (MH/126 ) käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnan. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 teemana on energiantuotanto; turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. 10

11 Aloitusvaihe Kaavan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Samaan aikaan lähettiin Satakunnan kunnille sekä viranomaisille ja muille yhteistyötahoille lausuntopyynnöt sekä tavoitekysely vaihemaakuntakaavan 2 jatkosuunnittelua varten. Tavoitekyselyssä pyydettiin esityksiä teemoittain valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkentaviksi maakunnallisiksi ja seudullisiksi tavoitteiksi. Satakunnan vaihemaakuntakaavaa 2 varten perustettiin yhteistyöryhmä (SataYTR), johon kunnat, viranomaiset ja sidosryhmät ovat nimenneet edustajansa. Tavoitteena kestävien energiaratkaisujen maakunta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksiin sekä kansallisiin ja satakuntalaisiin strategioihin ja työssä laadittuihin ja laadittaviin selvityksiin sekä kuntien ja sidosryhmien tavoiteesityksiin. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian visiona on, että Satakunta on ilmastoystävällinen, kestävien energiaratkaisuiden maakunta. Energian tuotantoon painottuvan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet tukevat ilmasto- ja energiastrategian visiota: Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiantuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun perusperiaatteina ovat hyvän elinympäristön luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Kaavaa varten laadittavat selvitykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua varten on selvitetty turvetuotannon nykytilan vesistövaikutukset Satakunnassa. Seuraavassa vaiheessa tarkastellaan Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettavien uusien turvetuotantoalueiden vaikutuksia nykytilanne ja mahdolliset tuotannosta poistuneet alueet huomioon ottaen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 perustietoaineistoksi laadittu Bioenergia- ja puuterminaaliselvitys on valmistunut syksyllä Selvityksessä paikallistettiin nykyisin käytössä olevia bioperäisen materiaalin kokoamis- ja käsittelyterminaaleja sekä etsittiin potentiaalisia uusia terminaalialueiksi soveltuvia alueita. Kaavaa varten laadittava Satakunnan kaupan palvelurakenteen selvitys valmistuu 2016 helmikuun loppuun mennessä. Selvityksen tavoitteena on laatia Satakuntaan perusteltu ennuste alueen kaupan palveluverkoksi ja mitoitukseksi vuoteen Satakuntaliitto on käynnistänyt myös esiselvityksen suuria pinta-aloja vaativien aurinkoenergian tuotantoalueiden tarkastelusta maakunnallisella tasolla. Selvitys on osa maakunnan kehittämisrahalla rahoitettavaa hanketta; Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet ja teollisuuden uusiutumisen mahdollistaminen. Tarkoituksena on selvittää laajojen aurinkokeräinalueiden sijoittamisen haasteita ja vaikutuksia koskevia reunaehtoja. Alustava aikataulu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen suunnittelu käynnistetään vuoden 2016 alussa. Tavoitteena on saada vaihemaakuntakaava 2 kuulemisvaiheeseen loppuvuodesta

12 Kuva: Vapon kuvapankki 12

13 3. SATAKUNTALIITOLTA PYYDETTÄVÄT KAAVALAUSUNNOT Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 32 ) mukaisesti maakuntakaava on ohjeena muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta Lausuntopyynnöt yleiskaavoista Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 20 ) mukaan yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta. Kuitenkin yleiskaavoja laadittaessa kunnan ja maakunnan liiton yhteistyö jo suunnitelman valmisteluvaiheessa on hyödyllistä ja tärkeää maakunnallisten ja paikallisten näkemysten yhteen sovittamiseksi. Maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden tulee välittyä kuntakaavoitukseen. Yleiskaavan valmisteluvaiheessa yhteistyötä voidaan tehdä työneuvotteluissa tai pyytämällä kommentteja yleiskaavan ratkaisuihin. Selkeintä on kuitenkin pyytää Satakuntaliitolta virallinen lausunto jo yleiskaavan valmisteluvaiheessa. Yleiskaavoja koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelmat tulee lähettää Satakuntaliitolle tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Lausuntopyynnöt asemakaavoista Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 28 ) mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta, jos kaava koskee maakuntakaavassa käsiteltyä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita. Lausunto tulee pyytää Satakuntaliitolta myös laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Lausunto tulee pyytää myös, mikäli asemakaavan ratkaisu poikkeaa oikeusvaikutteisen yleiskaavan ratkaisusta ja maakuntakaavan tavoitteista. Lausuntoa ei tarvitse pyytää asemakaavaa laadittaessa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueelle jos asemakaavan ratkaisun noudattaa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan ratkaisua. Lausuntoa ei ole tarpeen pyytää myöskään merkitykseltään vähäisistä asemakaavoista. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 54 ) mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten, kuin siitä laissa säädetään. 13

14 Mikäli lausuntopyyntö on tarpeen, jo asemakaavan valmisteluvaiheessa kannattaa tehdä yhteistyötä työneuvottelujen tai kommenttipyyntöjen avulla. Selkeintä on kuitenkin pyytää Satakuntaliitolta virallinen lausunto jo valmisteluvaiheessa. Asemakaavoja koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (ja myöhemmin täydennetyt versiot) tulee lähettää Satakuntaliitolle tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Satakuntaliitolta pyydettävien lausuntojen määräajoista Yleis- ja asemakaavalausuntojen osalta maakunnan liiton lausunnon antamiselle ei lainsäädäntöön ole kirjattu määräaikoja. Lausuntoaikojen suhteen Satakuntaliitto esittää että, lausunnoille varataan riittävästi valmisteluaikaa. Satakuntaliitto pyytää kahden kuukauden määräaikaa lausunnon antamiseen lausuntopyynnön saapumisesta. Maa-aineksen ottamiseen liittyvistä luvista tulee pyytää lausunto Satakuntaliitolta, jos lupahakemuksen tarkoittamalla alueella on huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannalta. Tällöin maakunnan liiton on annettava lausunto kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön saapumisesta. Jollei lausuntoa ole määräajassa annettu, asia voidaan ratkaista ilman kyseistä lausuntoa. (Asetus maa-ainesten ottamisesta, 4 ) Lausuntopyyntöjen toimitus Lausuntopyynnöt asiakirjoineen tulee osoittaa ja toimittaa sähköisesti Satakuntaliiton kirjaamoon: kirjaamo@satakunta.fi. Lausuntopyyntöasiakirjat tulee toimittaa erillisinä tiedostoina ja tiedostot tulee nimetä sisällön mukaisesti. Vaihtoehtoisesti lausuntopyyntöön voi lisätä linkin lausuntoasiakirjoja sisältävälle verkkosivulle. Tällöin tulee huolehtia siitä, että lausuntoasiakirjat ovat helposti ja yksiselitteisesti löydettävissä avautuvalta verkkosivulta. 4. VIRANOMAISNEUVOTTELUT Kaavoja koskevien viranomaisneuvottelujen ajankohdista tulee sopia hyvissä ajoin Satakuntaliiton alueiden käytön asiantuntijoiden kanssa. Aineisto tulee toimittaa neuvotteluun osallistuville sähköisesti vähintään viikko ennen neuvottelun ajankohtaa. 14

15 5. HYVÄKSYTTYJEN JA LAINVOIMAN SAANEIDEN KAAVA-ASIAKIR- JOJEN TOIMITTAMINEN SATAKUNTALIITTOON Satakuntaliittoon tulee toimittaa hyväksytyt viralliset kaava-asiakirjat sekä kaavan hyväksymistä koskeva pöytäkirjanote paperiversioina. Kaavan saatua lainvoiman on siitä lähetettävä tieto myös maakunnan liitolle. Mikäli kaavaan tulee muutoksia hyväksymisen jälkeen, on Satakuntaliittoon toimitettava uudet viralliset kaavaasiakirjat pöytäkirjanotteineen. Kuva: Susanna Roslöf 15

16 6. MUUTA AJANKOHTAISTA ALUEIDEN KÄYTÖN TOIMIALALLA 6.1. Hankkeita ja selvityksiä Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet ja teollisuuden uusiutumisen mahdollistaminen Satakuntaliitossa on meneillään vuoden 2017 syyskuun loppuun asti jatkuva hanke, jonka tavoitteena on tunnistaa Satakunnan alueella valtakunnallisesti merkittäviä yritysalueita. Hankkeessa kiinnitetään huomiota erityisesti teollisuuden uudistumisen myötä muuttuviin tarpeisiin, alueiden ominaisuuksiin, sijoittumiseen, saavutettavuuteen ja tulevaisuuden kehittämispotentiaaliin. Tarkoituksena on edistää valtakunnallisesti merkittävien yritysalueiden kehittämistä, teollisuuden uusiutumismahdollisuuksia ja uusien valtakunnallisesti merkittävien yritysalueiden sijoittumista Satakunnassa. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Liikennevirasto ovat laatineet yhteistyössä Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman. Työssä on laadittu toimijoiden yhteiseen tahtotilaan perustuva liikennejärjestelmän kehittämisohjelma, joka kuvaa Satakunnan asukkaiden arjen liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten sekä maakunnan kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset kehittämistoimenpiteet. Suunnitelman tavoitevuosi on 2035 ja se ohjaa niin liiton kuin valtiovallankin panostuksia liikennejärjestelmän kehittämisessä. Suunnitelma-asiakirjat valmistuivat helmikuussa Lisätietoa: Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys ja täydennysinventointi Ympäristöministeriö käynnisti keväällä 2010 valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointien päätavoitteena on tarkistaa aluevalikoima, arvoluokka sekä rajaukset vastaamaan uudistuneita maisemanhoidon toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä. Näitä ovat muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja siihen sisältyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, luonnonsuojelulaki (1096/1996), maatalouden ympäristötuen järjestelmät sekä Eurooppalainen maisemayleissopimus (173/2006). Päivitys- ja täydennysinventointi koskee ensisijaisesti valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia ja maisemanähtävyyksiä. Inventoinneissa keskitytään maaseudun kulttuurimaisemiin, erityisesti viljelymaisemiin, niihin liittyvään asutukseen, vanhaan tiestöön, kulttuuriperintöön sekä mahdollisesti jonkin muun elinkeinon synnyttämiin maisemiin. Keskeisiä ovat perinteisessä asussa säilyneet, elinvoimaiset, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset viljelymaisemat. Inventointityöt on toteutettu maakunnittain ELY-keskusten ja maakuntien liittojen yhteistyöhankkeina. 16

17 Inventointien perusteella ympäristöministeriö tekee uuden ehdotuksen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Tavoitteena on, että valtioneuvosto päättää valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista vuoden 2016 aikana. Uusi päätös korvaa valtioneuvoston päätöksen vuodelta Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke toteutti ELY-keskuksen myöntämällä EAKR-rahoituksella Satakunnan alueella valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin vuosina yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Katson maalaismaisemaa -hankkeessa inventoitiin samalla myös maakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ja pohdittiin maisema-alueiden äänimaisemallisia tekijöitä. Hankkeella on ollut oma ohjausryhmä ja Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä on toiminut hankkeen asiantuntija- ja seurantaryhmänä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet käsitellään Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2. Arvokkaat maisemaalueet huomioidaan kuntien yleis- ja asemakaavoissa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Lisätietoja: Kuvat: Nakkilan Leistilän aukean viljelysmaisema, Kudotut Kuvat Karttaote: Satakunnan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi 17

18 Geologiset inventointiaineistot, pohjavesialueet ja kiviaineshuolto maankäytön suunnittelussa Suomen ympäristökeskuksen raportissa Geologiset inventointiaineistot, pohjavesialueet ja kiviaineshuolto maankäytön suunnittelussa on tarkasteltu miten arvokkaat geologiset muodostumat, pohjavesialueet sekä kiviaineshuoltoa palvelevat alueet on huomioitu maakuntakaavoissa. Selvitys tehtiin yleisellä tasolla kaikkien maakuntien alueella ja yksityiskohtaisemmin Uudellamaalla ja Satakunnassa, joissa tarkastelussa oli mukana myös yleiskaavoja. Uudenmaalla ja Satakunnassa selvitettiin lisäksi maa-aineslupa-alueiden sijainti suhteessa kaavojen eri aluevarauksiin. (Jari Rintala ja Ritva Britschgi: Geologiset inventointiaineistot, pohjavesialueet ja kiviaineshuolto maankäytön suunnittelussa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2015). Raportti on ladattavissa osoitteessa Satakuntaliitto on aiemmin tarkastellut Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen arvokkaiden kallioalueiden (ge2) nykytilaa kesällä 2013 valmistuneessa selvityksessä. Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaiden kallioalueiden (ge2) nykytilan kartoitus on osa Satakunnan maakuntakaavan toteutumisen seurantaa. Raportin on laatinut Satakuntaliiton tutkimusassistentti Veli-Matti Rintala. Kuntakohtainen aineisto on ladattavissa Satakuntaliiton verkkosivuilta osoitteessa: Aineisto sisältää kuvauksen kunkin alueen nykytilasta sekä kartta- ja valokuvamateriaalia. Lisäksi kuvauksen yhteydessä on mainittu taustaselvitys, jonka perusteella alue on todettu arvokkaaksi ja alueen arviointiperusteet. Yleisesti ottaen alueiden arvot todettiin hyvin säilyneeksi. Aluerakenneanalyysi Satakunnan aluerakenneanalyysia voidaan hyödyntää maakuntakaavan toteutumisen seurannassa sekä meneillään olevan kaavoituksen tausta-aineistona. Aluerakenneanalyysi sisältää tilasto- ja paikkatietoaineistoa muun muassa väestöön, taajamiin ja työpaikkoihin liittyen. Vuonna 2014 valmistunut raportti on luettavissa Satakuntaliiton verkkosivulla osoitteessa 18

19 Kuva: Satakunnan väestön keskittymisen havainnollistaminen. Kuva: Asutuksen vaikutus Satakunnan ranta-alueisiin. Ekologiset yhteydet, esiselvitys Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitos laati vuonna 2014 esiselvityksen, jossa käsiteltiin ekologisia yhteyksiä Lounais-Suomessa ja pohdittiin miten ekologisia yhteyksiä tulisi huomioida maakuntakaavoituksessa. Samalla kartoitettiin ekologisten yhteyksien määrittelyyn soveltuvat paikkatieto-ohjelmistot, -aineistot ja analyysimenetelmät sekä tehtiin alustavaa analyysitestausta erilaisten elinympäristökokonaisuuksien hahmottamiseksi. Tehty esiselvityshanke toimi laajemman yhteistyöprojektin valmistelun apuna ja kartoitti samalla asiaan liittyviä soveltuvia yhteyksiä ja hankkeita Satakunnan ja Varsinais-Suomen ulkopuolella. Yhteistyöprojektille (lead partner: Turun yliopisto) on haettu EU-rahoitusta Central Baltic-ohjelmasta syksyllä Päätös projektin mahdollisesta etenemisestä saadaan keväällä Julkaisematon raportti: Orjala, Mika & Tiina Käyhkö: Esiselvitys maakuntakaavojen valmistelussa huomioon otettavista ekologisista yhteyksistä Lounais-Suomessa. Turun yliopisto, maantieteen ja geologian laitos

20 6.2. Satakuntaliitto koordinoi useiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaa Alueiden käytön toimialan vastuulla ovat Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän sekä Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän toiminta. Lisäksi Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan edustajat ovat asiantuntijoina mukana useissa valtakunnallisissa ja alueellisissa yhteistyöryhmissä. 11 Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä (SataAlsu): Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä on tulevaisuuden suunnitteluun orientoituva asiantuntijaryhmä, joka paneutuu toiminnassaan ajankohtaisiin aluesuunnittelukysymyksiin. Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän vuoden 2015 teemana on ollut Satakunnan maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen ja kehittäminen. Sama teema jatkuu vuonna Ryhmän jäsenet ovat alueiden käytön suunnittelun asiantuntijoita eri puolilta Satakuntaa sekä keskeisten maakunnallisten sidosryhmien asiantuntijoita eri toimialoilta. Ryhmän muistiot ovat luettavissa: Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä (Satapeto): Satakuntaliitto koordinoi Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän toimintaa yhdessä Suomen riistakeskus Satakunnan kanssa. Satapeto-ryhmä käsittelee suurpetoihin ja niiden hallintaan liittyviä kysymyksiä sekä pyrkii lieventämään suurpetoihin sekä muihin eläimiin liittyviä ristiriitoja maakunnassa. Samalla ryhmä pyrkii maakunnallisen näkemyksen valmisteluun suurpetoasioissa ja vaikuttamaan asioiden käsittelyyn valtakunnan tasolla. Ryhmän muistiot ovat luettavissa: Kasitie ry: Kasitie ry - Riksåttan rf on vuonna 2004 perustettu yhdistys, jonka keskeisenä tehtävänä on valtatie 8:n edunvalvonta. Yhdistyksen tehtävänä on valtatien 8 liikenteen kehittäminen sekä liikenteen sujuvuuden, tehokkuuden ja turvallisuuden edistäminen, päätöksentekijöiden vakuuttaminen länsirannikon käytävän tärkeydestä Suomelle ja Euroopan laajuiselle liikenneverkolle (TEN), pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kasitien ylläpitoon ja kehittämiseen osoitetaan riittävä rahoitus ja turvata länsirannikon elinkeinoelämän kuljetuksille ja liikenteelle kilpailukykyinen palvelutaso. Valtakunnallisen Kasitie ry:n vetovastuu on Pohjois-Pohjanmaan liitolla vuodesta 2014 alkaen. 20

21 Helsinki-Forssa-Pori -liikennekäytävä (HFP): Satakuntaliitto on tehnyt yhteistyötä Uudenmaan liiton ja Hämeen liiton kanssa Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän (HFP) perusparannustoimien edistämiseksi ja liikennekäytävän kehittämiseksi. HFP-neuvottelukunnan vetovastuu on ollut Satakuntaliitolla vuosina ja Hämeen liitolla vuosina Seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi vetovastuu siirtyy Uudenmaan liitolle. Lisäksi Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan edustajat ovat mukana mm. seuraavissa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa yhteistyöryhmissä: PRO RAUTATIE (hallitus) Pori Tampere rataryhmä Niinisalon varuskunnan yhteistyöryhmä Satakunnan Kauppakamarin aluesuunnittelu ja liikennevaliokunta Rauman Kauppakamarin liikennevaliokunta Valtatien 8 ohjaus- ja hankeryhmät Olkiluoto 4 edunvalvontaryhmän kuntapalvelut työryhmä Satakunnan joukkoliikennetyöryhmä Bothnian Green Logistic Corridoor Finland -työryhmä Kansallinen tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä Kokemäenjoen vesistöalueen sekä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvaryhmät Kivikot-luontotyyppien valtakunnallinen inventointi, ohjausryhmä Satakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmä Lounais-Suomen vesienhoidon pohjavesityöryhmä SATAVESI-ohjausryhmä ja vesistöaluekohtaiset ryhmät Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmä sekä Satakunnan ympäristökasvatusyhteistyöryhmä Lounais-Suomen merimetso- ja hyljeneuvottelukunta Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä Satakunnan matkailuforum Satakunnan luontomatkailuohjelman ohjausryhmä Paikkatietokeskus Lounaispaikan ohjausryhmä Lounais-Suomen jätesuunnitteluryhmä Satakunnan riistaneuvosto Lounais-Suomen metsäneuvosto Länsi-Suomen EAKR-ohjelman , Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sekä maakunnan kehittämisrahalla toteutettavien hankkeiden ohjausryhmiä Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma: Satakunnan liikennestrategian seurantaryhmä ja Porin kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmä, nimetään vuonna 2015 Pirkanmaan maakuntakaava 2040, liikenteen ja logistiikan hankeryhmä 21

22 7. JULKAISUJA JA RAPORTTEJA Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan uusimmat julkaisut: A314 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma A312 Satakunnan maakuntakaava, Kaavakartat A, B ja C A311 Satakunnan maakuntakaava, Kaavamerkinnät ja -määräykset A310 Satakunnan maakuntakaava, Selostus, osa B A309 Satakunnan maakuntakaava, Selostus, osa A A307 Ourista harjuille tuokiokuvia Satakunnan luonnosta A306 Satakunnan kylien palvelut A304 Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla A303 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma A302 Mannertuulialueet Satakunnassa. Tuulivoimakyselyn analyysi A301 Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia A300 Mannertuulialueet Satakunnassa, versio A292 Kauppa Satakunnassa A296 Säilytetään Selkämeri sinisenä, Selkämeri kesästä kesään Julkaisut ovat luettavissa: Muita raportteja ja linkkejä: Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tietopankki: Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 selvitykset: Lounais-Suomen ympäristöohjelma, ympäristön tila ja seuranta: 22

23 8. HENKILÖSTÖ JA YHTEYSTIEDOT Alueiden käytön toimialan henkilöstö: Päivi Liuska-Kankaanpää, alueiden käytön johtaja p Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti p Anne Savola, ympäristöasiantuntija p Anne Nummela, maakuntainsinööri p Virpi Sipari, suunnitteluassistentti p Veli-Matti Rintala, paikkatietoasiantuntija p Ville Turunen, liikennesuunnittelija (aloittaa alkuvuodesta 2016) Satakuntaliiton virasto Vaihde (02) Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D Satakuntaliiton yleinen sähköpostiosoite: Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: Satakuntaliiton kotisivut: 1 kirjaamo@satakunta.fi etunimi.sukunimi@satakunta.fi 23

24 3 24