KAAVOITUSKATSAUS 2017 SATAKUNTALIITTO

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2017 SATAKUNTALIITTO 1 Kaavoituskatsaus 2017

2 Kannen kuvat Anne Savola Visa Vehmanen Ortokuva, Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, Antti Partanen Taitto Sami Suominen Kaavoituskatsauksen jakelu Satakuntaliiton jäsenkunnat Tiedoksi Satakuntaliiton maakuntavaltuusto Satakuntaliiton maakuntahallitus Satakunnan maakuntakaavatoimikunta Maakunnan yhteistyöryhmä, Satakunta Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Turku ja Pori Satakunnan Museo Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä (SataAlsu) Tiedotusvälineet Kaavoituskatsaus

3 1. SATAKUNTALIITON JÄSENKUNNILLE JA SIDOSRYHMILLE 5 2. ALUESUUNNITTELUA SATAKUNNAN HYVÄKSI Maakuntakaavalla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle Satakunnan maakuntakaava Satakunnan vaihemaakuntakaava Satakunnan vaihemaakuntakaava Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Merialuesuunnitelma SATAKUNTALIITOLTA PYYDETTÄVÄT KAAVALAUSUNNOT Lausuntopyynnöt yleiskaavoista Lausuntopyynnöt asemakaavoista Satakuntaliitolta pyydettävien lausuntojen määräajoista Lausuntopyyntöjen toimitus VIRANOMAISNEUVOTTELUT HYVÄKSYTTYJEN JA LAINVOIMAN SAANEIDEN KAAVA-ASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN SATAKUNTALIITTOON MUUTA AJANKOHTAISTA ALUEIDEN KÄYTÖN TOIMIALALLA Hankkeita ja selvityksiä Satakuntaliitto koordinoi useiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaa JULKAISUJA JA RAPORTTEJA HENKILÖSTÖ JA YHTEYSTIEDOT 27 3 Kaavoituskatsaus 2017

4 Kaavoituskatsaus

5 1. SATAKUNTALIITON JÄSENKUNNILLE JA SIDOSRYHMILLE Satakuntaliitto toimii perussopimuksen mukaan maakunnan ja sen kuntien sekä asukkaiden eduksi kehittämis-, edunvalvonta-, tutkimus- ja suunnitteluorganisaationa. Hyvän ympäristön turvaaminen on yksi Satakuntaliiton perussopimuksen edellyttämistä tehtävistä. Tehtävää hoitaa Satakuntaliiton alueiden käytön toimiala, joka on maakunnan alueiden käytön suunnitteluun ja ympäristöasioihin erikoistunut viranomaistaho. Satakuntaliiton kaavoituskatsauksessa 2017 esitellään Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitelmat ja muut kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavat toimenpiteet maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 15 ) mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7 ) mukaan myös kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Maakunnan alueiden käytön suunnitelmien lisäksi Satakuntaliiton kaavoituskatsaukseen 2017 on poimittu muita ajankohtaisia hankkeita ja yhteistyöryhmiä. Maankäyttö- ja rakennuslakia on uudistettu viime vuosina useaan otteeseen. Hallitusohjelman linjausten ja maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin perusteella tehtäviä uudistuksia alueidenkäytön suunnitteluun ja maankäyttö- ja rakennuslakiin on luvassa myös vuonna Ympäristöministeriö on valmistellut valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamista ja tavoitteena on ollut, että valtioneuvosto voisi päättää uudistetuista tavoitteista vielä loppuvuodesta Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen tähtää valtakunnallisten haasteiden huomioimiseen, rajatummin, täsmällisemmin ja konkreettisemmin. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleiden muutosten myötä muiden muutosten ohella maakuntakaavoituksen kauppaa koskeva suunnittelu sai uudentyyppisen tulokulman. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on julkisten palvelujen digitalisaatio. Tavoitteena on, että julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Digitalisaation tavoitteet ulottuvat koskemaan myös maankäytön suunnittelua ja maankäyttöpäätöksiä. Vireillä onkin monia hankkeita, joissa haetaan uusia tapoja tiedon jakamiselle ja hyödyntämiselle sekä prosessien sujuvoittamiselle. Satakuntaliiton alueiden käytön toimiala on mukana myös maakuntauudistuksen valmistelussa. Esivalmistelunvaiheessa 2 maakuntauudistuksen valmistelutyötä edistetään Satakunnassa aktiivisesti käynnistämällä uusien valmisteluryhmien toiminta. Valmisteluryhmien tehtävänä on syventää ja yhdenmukaistaa toimialaansa liittyvää osaamista maakuntauudistuksen palvelutuotannon kehittämisessä, ja tukea väliaikaisen valmisteluelimen työtä oman toimialansa sisältöön liittyvissä asioissa. Alueidenkäyttö, luonnonvarat ja liikenne -valmistelutyöryhmän puheenjohtajana toimii Satakuntaliiton alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää. SATAKUNTALIITTO Asko Aro-Heinilä maakuntajohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää alueiden käytön johtaja 5 Kaavoituskatsaus 2017

6 2. ALUESUUNNITTELUA SATAKUNNAN HYVÄKSI 2.1. Maakuntakaavalla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle Maakuntakaavan laadinnan tavoitteena on maankäyttö- ja rakennuslain yleisen tavoitteen (MRL 1 ) mukaisesti järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 26 ) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia maakuntakaavan laatimisesta ja muusta maakunnan suunnittelusta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 27 ) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Satakunnassa maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Satakuntaliitto, joka on 17 kunnan lakisääteinen kuntayhtymä. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 31 ) mukaisesti maakuntakaavan hyväksyy Satakuntaliiton maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyt mahdolliset valitukset käsitellään Turun hallinto-oikeudessa ja edelleen korkeimmassa hallinto-oikeudessa Satakunnan maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010). Samalla ympäristöministeriö vahvisti maankäyttö- ja rakennuslain 210 :n 1 momentin nojalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena maakuntakaavana voimassa olevien Satakunnan seutukaava 5:n ja Satakunnan seutukaava 2:n sekä Kiikoisten kunnan alueella voimassa olevan Pirkanmaan 3. seutukaavan kumoamisen. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Viisi kohdetta jäi vahvistamatta Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Porin Vähärauman ja Riihikedon vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnät. Näiden osalta ministeriö katsoi, ettei selvitysten perusteella voitu päätellä, tukisiko kahden uuden seudullisesti merkittävän suuryksikön toteuttaminen Porin keskusta-alueen kaupallisten palvelujen kehittämistä ja yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla. Myös Rauman Vanha-Prisman alueen suuryksikkömerkintä jätettiin vahvistamatta. Ministeriö katsoi, että tehtyjen selvitysten perusteella Raumalla on edellytykset enintään yhdelle keskustatoimintojen alueen ulkopuolella sijaitsevalle vähittäiskaupan suuryksikölle. Vanha-Prisman alue sijaitsee Rauman keskustan ja palvelujen painopisteeseen nähden alueen vastakkaisella puolella. Suuryksikkö ei tukisi sijaintinsa vuoksi palvelujen hyvää saavutettavuutta, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä eikä kestävän kehityksen periaatteita, totesi ministeriö päätöksensä perusteluissa. Näiden Porissa ja Raumalla sijaitsevien vahvistamatta jääneiden vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen lisäksi vahvistamatta jäivät valtatiellä 23 sijaitseva Porin Söörmarkun kylän kohdalle osoitettu eritasoliittymä sekä Isoniemenkeitaan merkittävän turvetuotantoalueen Jämijärven puoleinen osa. Kaavoituskatsaus

7 Kaikki 30 valitusta hylättiin Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö hylkäsi kaikki 30 maakuntavaltuuston päätöksestä tehtyä valitusta. Suurin osa näistä valituksista koski Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueen ympärille osoitettuja meluvyöhykkeitä. Näiltä osin ministeriö katsoi, että maakuntakaavalla ei voida vaikuttaa puolustusvoimien käyttämään kalustoon ja niiden aiheuttamaan meluun, vaan siinä osoitetaan melulle mahdollisesti altistuvat alueet. Ympäristöministeriön päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitukset koskivat kaavaprosessin aikaista osallistumista ja vuorovaikutusta, maakuntakaavan esitystapaa ja vaikutusta maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, vahvistamatta jätettyä Porin Söörmarkun eritasoliittymän aluevarausta, vahvistamatta jätettyjä Porin Riihikedon ja Vähärauman vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjä, Porin Yyterinsantojen kaavamerkintöjä, Porin kaupunkiseutusuunnitelman huomioon ottamista, vahvistamatta jätettyä Rauman Vanha-Prisman vähittäiskaupan suuryksikön aluevarausta, Pohjankankaan ja Säkylänharjun melualuemerkintöjä, suojelualueita, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita, turvetuotantoalueita, melutasoltaan hiljaisia alueita ja maakuntakaavan voimaan tuloa koskevaa määräystä. Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja antoi päätöksen Valitukset Pro Pohjankankaan sekä yksityishenkilöiden osalta jätettiin tutkimatta koska valituskirjelmät olivat saapuneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen vasta valitusajan päätyttyä. Muut valitukset hylättiin. Ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen muuttamiselle ei ollut korkeimman hallinto-oikeuden mukaan oikeudellisia perusteita. Satakunnan maakuntakaavan mittakaava Satakunnan maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen ylikunnallinen alueiden käytön suunnitelma. Maa-kuntakaavassa osoitetaan aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisek si on tarpeen. Satakunnan maakuntakaava on laadittu ja vahvistettu mittakaavassa 1: Maakuntakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen kaavakartassa ei käytetä kiinteistörajoja eikä selostukseen liity maanomistajaluetteloa. Yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaavakartan tulkinnassa sen mittakaavaa ei ole perusteltua muuttaa, vaan se tulee esittää kaikissa asiakirjoissa virallisesti vahvistetussa mittakaavassa eli 1: Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n nojalla maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lisäksi viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan (MRA 2 ) maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. 7 Kaavoituskatsaus 2017

8 Satakunnan maakuntakaavan asiakirjat Vahvistetun ja lainvoimaisen Satakunnan maakuntakaavan asiakirjat ovat ladattavissa Satakuntaliiton verkkosivuilla pdf-muodossa: Satakunnan maakuntakaavan painettuja asiakirjoja tai kaavakarttaa paikkatietomuodossa voi tiedustella Satakuntaliiton virastosta. Kuva: Ote Satakunnan maakuntakaavasta 2.3. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 valmistelu aloitettiin vuonna 2010 Mannertuulialueet Satakunnassa -selvityksellä. Selvityksessä analysoitiin niitä alueita, jotka parhaiten soveltuvat tuulivoimatuotantoon laajoina, keskitettyinä kohteina. Varsinainen kaavaprosessi käynnistyi vuoden 2011 keväällä. Kaavan valmistelussa oli mukana kuntien yhdyshenkilöistä sekä eri alojen asiantuntijoista koostuva työryhmä. Teoreettisen laskennan mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavalla 1 mahdollistetaan 3,10 TWh sähköntuotanto. Kaikkiaan vaihemaakuntakaavassa osoitetaan 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotannon aluetta. Maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi luetaan pääsääntöisesti yli 8-10 voimalayksikön alueet. Teoreettisen arvion mukaan alueille mahtuisi yli 300 tuulivoimalayksikköä. Satakunnan tuulivoimatuotantoa käsittelevä vaihemaakuntakaava mahdollistaa tuulivoimatuotannon keskittämisen ja maakunnallisesti merkittävien alueiden suunnittelun. Satakunnan maakuntavaltuuston hyväksymä vaihemaakuntakaavan 1 aineisto toimitettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi helmikuussa Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö hylkäsi kaavasta tehdyt viisi valitusta. Vahvistamispäätöksestä tehtiin kaksi valitusta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen, jossa todetaan, ettei ympäristöministeriön päätöksen Kaavoituskatsaus

9 lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 sai lainvoiman korkeimman hallintooikeuden päätöksellä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 mittakaava Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 asiakirjat Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen ylikunnallinen alueiden käytön suunnitelma. Maakuntakaavassa osoitetaan aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 on laadittu mittakaavassa 1: Vaihemaakuntakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen kaavakartassa ei käytetä kiinteistörajoja eikä selostukseen liity maanomistajaluetteloa. Yleispiirteisyydestä johtuen vaihemaakuntakaavan kartan tulkinnassa sen mittakaavaa ei ole perusteltua muuttaa, vaan se tulee esittää kaikissa asiakirjoissa virallisesti vahvistetussa mittakaavassa eli 1: Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi toimitetut Satakunnan maakuntavaltuuston päätöksen /30 mukaiset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 aineistot ovat ladattavissa Satakuntaliiton verkkosivuilla pdf-muodossa: Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 asiakirjat viimeistellään ja painatetaan vuoden 2018 alkupuolella Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Aloitusvaihe Kaavan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Samaan aikaan lähettiin Satakunnan kunnille sekä viranomaisille ja muille yhteistyötahoille lausuntopyynnöt sekä tavoitekysely vaihemaakuntakaavan 2 jatkosuunnittelua varten. Tavoitekyselyssä Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti (MH/126 ) käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnan. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 teemana on energiantuotanto; turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. pyydettiin esityksiä teemoittain valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkentaviksi maakunnallisiksi ja seudullisiksi tavoitteiksi. Satakunnan vaihemaakuntakaavaa 2 varten perustettiin yhteistyöryhmä (SataYTR), johon kunnat, viranomaiset ja sidosryhmät ovat nimenneet edustajansa. Tavoitteena kestävien energiaratkaisujen maakunta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksiin sekä kansallisiin ja satakuntalaisiin strategioihin ja työssä laadittuihin ja laadittaviin selvityksiin sekä kuntien ja sidosryhmien tavoite-esityksiin. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian visiona on, että Satakunta on ilmastoystävällinen, kestävien energiaratkaisuiden maakunta. Energian tuotantoon painottuvan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet tukevat ilmasto- ja energiastrategian visiota: Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiantuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakun- 9 Kaavoituskatsaus 2017

10 nan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun perusperiaatteina ovat hyvän elinympäristön luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Kuva: Santtu Ahlman Kaavan selvitykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua varten on selvitetty turvetuotannon nykytilan vesistövaikutukset Satakunnassa. Ehdotusvaiheessa on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettavien uusien turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksia nykytilanne ja mahdolliset tuotannosta poistuneet alueet huomioon ottaen. Lisäksi Satakuntaliitto teetti selvityksen turvetuotannon tarpeesta Satakunnassa vuoteen 2035 mennessä. Selvityksen tavoitteena on hahmottaa energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen tarvetta ja turvetuotantoon tarvittavien suoalueiden määrä Satakunnassa vuoteen 2035 mennessä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 perustietoaineistoksi laadittu Bioenergia- ja puuterminaaliselvitys valmistui keväällä Selvityksessä paikallistettiin nykyisin käytössä olevia bioperäisen materiaalin kokoamis- ja käsittelyterminaaleja sekä etsittiin potentiaalisia uusia terminaalialueiksi soveltuvia alueita. Satakunnan kaupan palvelurakenteen selvitys valmistui toukokuussa Selvityksen tavoitteena on ollut päivittää Satakunnan kaupan perusteltu mitoitus ja kaupan palveluverkko vuoteen Kaupan palveluverkkoselvitystä päivitettiin vuoden 2017 kesällä maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleiden muutosten vuoksi. Esiselvitys suuria pinta-aloja vaativien aurinkoenergian tuotantoalueiden tarkastelusta maakuntatasolla on ollut osa syksyllä 2015 käynnistettyä hanketta Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet ja teollisuuden uusiutumisen mahdollistaminen. Työn tavoitteena on edistää laajojen aurinkoenergian tuotantoalueiden sijoittamisen selvittämistä maakuntatasoisessa suunnittelussa. Ehdotusvaiheen ratkaisuja varten selvitettiin aihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen uusien turvetuotantoalueiden luokkaa 2 olevien soiden suoluonnon nykytila, alueella esiintyvät luontotyypit sekä suojelullisesti huomionarvoisten kasvilajien esiintyminen selvitysalueilla. Mahdollisuuksien mukaan maastossa Kaavoituskatsaus

11 havainnoitiin myös alueen muuta lajistoa, jolla voidaan arvioida olevan merkitystä alueen yleisten luontoarvojen kannalta. Soiden luontoarvojen kartoituksen perusteella voitiin arvioida alueelle suunniteltujen turvetuotannon alueiden vaikutuksia luontotyyppeihin ja putkilokasveihin. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 Natura-arvioinnin tarveharkinnassa on arvioitu kaavan mahdollisia vaikutuksia Natura verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luontoarvioihin. Mikäli Natura-arvioinnin tarveharkinnan perusteella kaava toteutuessaan ei heikennä Natura 2000-alueen luonnonarvoja, kaava voidaan hyväksyä ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa yksityiskohtaista luontotyyppi- ja lajikohtaista selvitystä. Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen ratkaisuja on työstetty ja kuntien ja viranomaisten kanssa on pidetty työneuvotteluja. Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen (MRL 65 ja MRA 13 ) mukaiseen maakuntakaavoitusta koskevaan ensimmäiseen ehdotusvaiheeseen on tavoitteena Alustava aikataulu Alustavana tavoitteena on saada Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakuntaliiton Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti (MH ) hyväksyä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston ja asettaa sen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja -asetuksen 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana ( ) valmisteluvaiheen aineistoa esiteltiin neljässä seudullisessa yleisötilaisuudessa eri puolella Satakuntaa. Saatuun palautteeseen laadittiin vastineet, jotka maakuntahallitus hyväksyi jatkovalmistelun pohjaksi. päästä vuoden 2018 alussa, jolloin aineisto lähetetään lausuntokierrokselle. Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen (MRL 66 ja MRA 11 ) mukaisen viranomaisneuvottelun jälkeen ehdotusvaiheen aineisto asetetaan julkisesti nähtäville. maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden vaiheessa. Kuva: Susanna Roslöf 11 Kaavoituskatsaus 2017

12 2.5. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Satakuntaliiton maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntasuunnitelman, Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan Tulevaisuuskäsikirja tavoittelee hyvää elämää Satakunnassa vuonna 2035 kolmen avainteeman kautta: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Satakunnan vaihemaakuntakaavaa 2 koskevat erityisesti avainteemat puhdas elinvoima, jonka kärkinä ovat biotalous ja energia, puhdas ruoka ja juomavesi sekä puhdas luonnonympäristö sekä ihmislähtöiset ratkaisut, jonka kärkinä ovat palveluiden tuotanto, asuminen ja turvallisuus sekä arjen yhteydet. Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi Satakunnan maakuntaohjelman Maakuntaohjelma on konkretisoinut maakuntasuunnitelman tavoitteita edelleen, ja se on tähdännyt erityisesti aluekehitysrahoitusvälineiden ohjausvaikutukseen ja vuotta aikaisemmin lainvoiman saaneen Satakunnan kokonaismaakuntakaavan toteuttamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti syksyllä 2016 maakuntia maakuntaohjelmien valmistelusta vuosille Maakuntaohjelmien laadinnassa tulee erityisesti ottaa huomioon maakuntauudistus. Laadittava maakuntaohjelma valmistellaan muutostilanteessa ja sen rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Maakuntaohjelma sovittaa yhteen kansallisen ja EU-politiikan tavoitteita maakunnassa. Maakuntaohjelman laadinnasta ja sisällöstä on säädetty alueiden kehittämislaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Satakuntaliiton aluekehityksen toimiala on laatinut uutta maakuntaohjelmaa vuoden 2017 aikana tiiviissä yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntaohjelman vuoden 2017 lopussa. Vuonna 2019 aloittava uusi valtuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman Merialuesuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleen muutoksen myötä, niiden maakuntien liittojen, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä, tehtäväksi on tullut merialuesuunnittelu maakunnan aluevesillä ja talousvyöhykkeellä. Suomessa laaditaan yhteensä 3 merialuesuunnitelmaa. Satakuntaliitto laatii merialuesuunnitelman yhdessä Varsinais- Suomen liiton kanssa. Maakuntien liittojen tulee valmistella merialuesuunnitelmat yhteistyössä ja suunnitelmat on sovitettava yhteen. Merialuesuunnitelmat tulee laatia maaliskuun loppuun 2021 mennessä. Vaikka merialuesuunnittelusta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa, merialuesuunnitelma ei ole osa kaavajärjestelmää. Maakuntavaltuusto hyväksyy valmiin merialuesuunnitelman, mutta suunnitelma ei ole sitova. Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnittelun kansainvälisestä yhteistyöstä vastaa ympäristöministeriö, joka myös vastaa merialuesuunnittelun yleisestä ohjaamisesta ja kehittämisestä. Useat käynnissä olevat hankkeet valmistelevat ja tukevat merialuesuunnittelua, kuten SustainBaltic, Plan4Blue ja SmartSea ( fmi.fi/). Lisätietoa merialuesuunnittelusta löytyy myös ympäristöministeriön verkkosivuilta: Merialuesuunnitteluyhteistyötä koordinoi rannikon maakuntaliittojen ja ympäristöministeriön muodostama koordinaatioryhmä ja yhteistyötä varten on perustettu rannikkoliittojen yhteinen Euroopna meri- ja Kaavoituskatsaus

13 kalatalousrahaston rahoittama koordinaatiohanke. Hankkeeseen on palkattu yhteistyökoordinaattori, jonka toimipiste on Varsinais-Suomen liitossa. Samalla merialuesuunnitelmien yhtenäistä suunnittelutapaa edistetään ympäristöministeriön erillisellä ns. Sabluunahankkeella. Hankkeen tavoitteena on määrittää kaikille suunnittelualueille riittävän yhtenäiset suunnitteluprosessit ja merialuesuunnitelman yhtenäinen ulkoasu. Hankkeessa määriteltyjen suuntaviivojen on tarkoitus valmistua vuoden 2017 lopussa. Merialuesuunnittelun laajempi sidosryhmätyöskentely suunnittelualueilla aloitetaan kevään 2018 aikana. Satakuntaliitto on partnerina vuoden 2018 alussa alkavassa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EASME/EMFF/ 2016/ ) rahoittamassa PanBalticScope-hankkeessa, missä keskitytään erityisesti suunnittelijoiden väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen Itämeren alueella. Lisäksi hankkeessa on osioita mm. ekosysteemien huomioimisesta merialueen käytön suunnittelussa. Kuva: Anne Savola Kuva:Sami Suominen 13 Kaavoituskatsaus 2017

14 Kuvat:Sami Suominen Kaavoituskatsaus

15 3. SATAKUNTALIITOLTA PYYDETTÄVÄT KAAVALAUSUNNOT Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 32 ) mukaisesti maakuntakaava on ohjeena muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta Lausuntopyynnöt yleiskaavoista Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 20 ) mukaan yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta. Kuitenkin yleiskaavoja laadittaessa kunnan ja maakunnan liiton yhteistyö jo suunnitelman valmisteluvaiheessa on hyödyllistä ja tärkeää maakunnallisten ja paikallisten näkemysten yhteen sovittamiseksi. Maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden tulee välittyä kuntakaavoitukseen. Yleiskaavan valmisteluvaiheessa yhteistyötä voidaan tehdä työneuvotteluissa tai pyytämällä kommentteja yleiskaavan ratkaisuihin. Selkeintä on kuitenkin pyytää Satakuntaliitolta virallinen lausunto jo yleiskaavan valmisteluvaiheessa. Yleiskaavoja koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelmat tulee lähettää Satakuntaliitolle tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Lausuntopyynnöt asemakaavoista Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 28 ) mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto maakunnan liitolta, jos kaava koskee maakuntakaavassa käsiteltyä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita. Lausunto tulee pyytää Satakuntaliitolta myös laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Lausunto tulee pyytää myös, mikäli asemakaavan ratkaisu poikkeaa oikeusvaikutteisen yleiskaavan ratkaisusta ja maakuntakaavan tavoitteista. Lausuntoa ei tarvitse pyytää asemakaavaa laadittaessa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueelle jos asemakaavan ratkaisun noudattaa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan ratkaisua. Lausuntoa ei ole tarpeen pyytää myöskään merkitykseltään vähäisistä asemakaavoista. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 54 ) mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten, kuin siitä laissa säädetään. Mikäli lausuntopyyntö on tarpeen, jo asemakaavan valmisteluvaiheessa kannattaa tehdä yhteistyötä työneuvottelujen tai kommenttipyyntöjen avulla. Selkeintä on kuitenkin pyytää Satakuntaliitolta virallinen lausunto jo valmisteluvaiheessa. Asemakaavoja koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (ja myöhemmin täydennetyt versiot) tulee lähettää Satakuntaliitolle tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten. 15 Kaavoituskatsaus 2017

16 3.3. Satakuntaliitolta pyydettävien lausuntojen määräajoista Yleis- ja asemakaavalausuntojen osalta maakunnan liiton lausunnon antamiselle ei lainsäädäntöön ole kirjattu määräaikoja. Lausuntoaikojen suhteen Satakuntaliitto esittää että, lausunnoille varataan riittävästi valmisteluaikaa. Satakuntaliitto pyytää kahden kuukauden määräaikaa lausunnon antamiseen lausuntopyynnön saapumisesta. Maa-aineksen ottamiseen liittyvistä luvista tulee pyytää lausunto Satakuntaliitolta, jos lupahakemuksen tarkoittamalla alueella on huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannalta. Tällöin maakunnan liiton on annettava lausunto kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön saapumisesta. Jollei lausuntoa ole määräajassa annettu, asia voidaan ratkaista ilman kyseistä lausuntoa. (Asetus maa-ainesten ottamisesta, 4 ) Lausuntopyyntöjen toimitus Lausuntopyynnöt asiakirjoineen tulee osoittaa ja toimittaa sähköisesti Satakuntaliiton kirjaamoon: kirjaamo@satakunta.fi. Lausuntopyyntöasiakirjat tulee toimittaa erillisinä tiedostoina ja tiedostot tulee nimetä sisällön mukaisesti. Vaihtoehtoisesti lausuntopyyntöön voi lisätä linkin lausuntoasiakirjoja sisältävälle verkkosivulle. Tällöin tulee huolehtia siitä, että lausuntoasiakirjat ovat helposti ja yksiselitteisesti löydettävissä avautuvalta verkkosivulta. 4. VIRANOMAISNEUVOTTELUT Kaavoja koskevien viranomaisneuvottelujen ajankohdista tulee sopia hyvissä ajoin Satakuntaliiton alueiden käytön asiantuntijoiden kanssa. Aineisto tulee toimittaa neuvotteluun osallistuville sähköisesti vähintään viikko ennen neuvottelun ajankohtaa. Kaavoituskatsaus

17 5. HYVÄKSYTTYJEN JA LAINVOIMAN SAANEIDEN KAAVA- ASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN SATAKUNTALIITTOON Satakuntaliittoon tulee toimittaa hyväksytyt viralliset kaava-asiakirjat sekä kaavan hyväksymistä koskeva pöytäkirjanote paperiversioina. Kaavan saatua lainvoiman on siitä lähetettävä tieto myös maakunnan liitolle. Mikäli kaavaan tulee muutoksia hyväksymisen jälkeen, on Satakuntaliittoon toimitettava uudet viralliset kaava-asiakirjat pöytäkirjanotteineen. 6. MUUTA AJANKOHTAISTA ALUEIDEN KÄYTÖN TOIMIALALLA 6.1. Hankkeita ja selvityksiä Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet ja teollisuuden uusiutumisen mahdollistaminen Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma Valtakunnallisesti merkittäviä yritysalueita koskeva hanke päättyi syksyllä Hankkeessa käsiteltiin Satakunnassa sijaitsevien teollisuusalueiden ominaisuuksia ja arvioitiin uuden teollisuuden sijoittumisen edellytyksiä maakuntaan. Teollisuuden uusiutumisen mahdollisuuksia analysoitiin etsimällä alueita, jotka kaavoitus- ja rakentamistilanteen sekä muiden sijaintiominaisuuksien perusteella ovat parhaiten soveltuvia uuden teollisuustuotannon alueiksi. Hankkeessa käsiteltiin myös laaja-alaisten aurinkoenergian tuotantoalueiden osoittamista maakuntakaavassa. Hankkeen loppuraportti ja muu aineisto on nähtävillä verkkosivuilla: Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Liikennevirasto ovat laatineet yhteistyössä Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman. Suunnitelma-asiakirjat valmistuivat helmikuussa Työssä on laadittu toimijoiden yhteiseen tahtotilaan perustuva liikennejärjestelmän kehittämisohjelma, joka kuvaa Satakunnan asukkaiden arjen liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten sekä maakunnan kilpailukyvyn kannalta Kuva: Antti Partanen 17 Kaavoituskatsaus 2017

18 tarpeelliset kehittämistoimenpiteet. Suunnitelman tavoitevuosi on 2035 ja se ohjaa niin liiton kuin valtiovallankin panostuksia liikennejärjestelmän kehittämisessä. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta Satakuntaliitossa on käynnistetty jatkuva liikennejärjestelmätyö vuonna Työ tapahtuu kahdesti vuodessa kokoontuvan työryhmän puitteissa, jossa on mukana alueen liikenteestä vastaavat viranomaiset ja elinkeinoelämän edustajina satamat ja kauppakamarit. Lisätietoa: Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys ja täydennysinventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys- ja täydennysinventoinnit tehtiin vuosina ympäristöministeriön hankkeena. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys- ja täydennysinventointien päätavoitteena on tarkistaa aluevalikoima, arvoluokka sekä rajaukset vastaamaan uudistuneita maisemanhoidon toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä. Näitä ovat muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja siihen sisältyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, luonnonsuojelulaki (1096/1996), maatalouden ympäristötuen järjestelmät sekä Eurooppalainen maisemayleissopimus (173/2006). Päivitys- ja täydennysinventointi koskee ensisijaisesti valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia ja maisemanähtävyyksiä. Inventoinneissa keskitytään maaseudun kulttuurimaisemiin, erityisesti viljelymaisemiin, niihin liittyvään asutukseen, vanhaan tiestöön, kulttuuriperintöön sekä mahdollisesti jonkin muun elinkeinon synnyttämiin maisemiin. Keskeisiä ovat perinteisessä asussa säilyneet, elinvoimaiset, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset viljelymaisemat. Inventointityöt on toteutettu maakunnittain ELY-keskusten ja maakuntien liittojen yhteistyöhankkeina. Inventointien perusteella ympäristöministeriö on tehnyt uuden ehdotuksen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Keväällä 2016 ympäristöministeriö järjesti valtakunnallisesti arvokkaista maisemaalueista avoimen kuulemisen sekä lausuntokierroksen kunnille, viranomaisille ja sidosryhmille. Tavoitteena on, että valtioneuvosto päättää valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista vuoden 2018 aikana. Uusi päätös korvaa valtioneuvoston päätöksen vuodelta Kuva: Anne Savola Kaavoituskatsaus

19 Kuva: Susanna Roslöf Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke toteutti ELY-keskuksen myöntämällä EAKR-rahoituksella Satakunnan alueella valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin vuosina yhteistyössä Varsinais- Suomen ELY-keskuksen kanssa. Katson maalaismaisemaa -hankkeessa inventoitiin samalla myös maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja pohdittiin maisema-alueiden äänimaisemallisia tekijöitä. Hankkeella on ollut oma ohjausryhmä ja Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä on toiminut hankkeen asiantuntija- ja seurantaryhmänä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet käsitellään Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2. Arvokkaat maisema-alueet huomioidaan kuntien yleis- ja asemakaavoissa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Lisätietoja: Kuva: Susanna Roslöf 19 Kaavoituskatsaus 2017

20 SustainBaltic laajentaa yhteistyötä meri- ja rannikkoalueiden suunnittelussa Satakuntaliitto on vuosina mukana Turun yliopiston vetämässä SustainBaltic -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää meri- ja rannikkoalueiden kestävää käyttöä Lounais-Suomessa ja Virossa. Hankkeessa Lounais-Suomen ja Viron rannikkoalueelta valitaan neljä pilottialuetta, joille laaditaan suunnitelmat rannikkoalueiden hoidon ja kestävän käytön edistämiseksi. Rannikkoaluesuunnitelmien laatiminen on Satakunnassa alkanut syksyllä 2017 ja sitä tullaan jatkamaan vuoden 2018 loppuun. Suunnitelmien keskeiset teemat ovat 1) meri- ja rannikkomatkailun kehittäminen Selkämeren rannikkoalueella, sekä 2) Kokemäenjoen ekosysteemipalvelut ja niiden huomioiminen osana alueidenkäytön suunnittelua. SustainBaltic on Interreg Central Baltic Programme ohjelman rahoittama hanke, jota koordinoi Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitos. Hankkeen muita toteuttajia ovat Suomessa Satakuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus sekä Virossa Tallinnan yliopisto ja Tarton ammattikorkeakoulu. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston osuus on euroa. Lisätietoa: sustain-baltic Kuvat: Rannikkoaluesuunnittelun pilottikohteet Satakunnassa Kaavoituskatsaus

21 Satakunnan tiestö 100 vuotta sitten Osana Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuotta Satakuntaliitto toteutti hankkeen Satakunnan tiestö 100 vuotta sitten. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa aineisto, joka kuvaa nykyisen Satakunnan alueen maantieverkostoa Suomen itsenäistymisen aikoihin noin sata vuotta sitten. Varsinaisen kartta-aineiston asemoinnin ja tielinjojen digitoinnin lisäksi tutkittiin maantieverkkoon liittyviä historiallisesti mielenkiintoisia yksittäisiä kohteita, jotka on esitelty erillisinä nostokohteina. Kirjan teemaa tukeva ja täydentävä verkkoportaali "Satakunnan tiestö 100 vuotta sitten" osoitteessa esittelee kartoin, kuvin ja tekstein Satakunnan teiden historian kannalta merkittäviä kohteita. Digitointiprojektin ja aineiston on toimittanut Johanna Roslund. Hankkeen toteutukseen osallistuu Satakuntaliiton asiantuntijoiden lisäksi myös muita asiantuntijoita alueen kunnista, Satakunnan Museosta ja Porin yliopistokeskuksen Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta. Satakunnan tiet - kinttupoluista tulevaisuuden liikennekäytäviin -kirja julkistettiin Kirja on luettavissa sähköisenä Satakuntaliitto koordinoi useiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaa Alueiden käytön toimialan vastuulla ovat Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän sekä Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän toiminta. Lisäksi Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan edustajat ovat asiantuntijoina mukana useissa valtakunnallisissa ja alueellisissa yhteistyöryhmissä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 yhteistyöryhmä (SataYTR) Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnitteluprosessia varten on muodostettu kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien edustajista koostuva yhteistyöryhmä (Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 yhteistyöryhmä, SataYTR). Tarkoituksena on, että yhteistyöryhmän edustajat tuovat kaavaprosessille edustamansa tahon näkemyksiä ja asiantuntijuutta ja toisaalta myös vievät tahoilleen tietoa kaavan sisällöstä ja vaiheista. Yhteistyöryhmään voidaan kutsua tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Vuonna 2017 ryhmä käsitteli mm. Satakunnan maakuntaohjelman valmistelua, merialuesuunnittelun käynnistymistä sekä SustainBaltic-hanketta. 21 Kaavoituskatsaus 2017

22 Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä (SataAlsu) Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä on tulevaisuuden suunnitteluun orientoituva asiantuntijaryhmä, joka paneutuu toiminnassaan ajankohtaisiin aluesuunnittelukysymyksiin. Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän vuoden 2015 teemoiksi sovittiin Satakunnan maakuntakaavan ja Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen edistäminen ja kehittäminen. Vuonna 2017 on Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä (Satapeto) Satakuntaliitto koordinoi Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän toimintaa yhdessä Suomen riistakeskus Satakunnan kanssa. Satapeto-ryhmä käsittelee suurpetoihin ja niiden hallintaan liittyviä kysymyksiä sekä pyrkii lieventämään suurpetoihin sekä muihin eläimiin liittyviä ristiriitoja maakunnassa. Kasitie ry Kasitie ry - Riksåttan rf on vuonna 2004 perustettu yhdistys, jonka keskeisenä tehtävänä on valtatie 8:n edunvalvonta. Yhdistyksen tehtävänä on valtatien 8 liikenteen kehittäminen sekä liikenteen sujuvuuden, tehokkuuden ja turvallisuuden edistäminen, päätöksentekijöiden vakuuttaminen länsirannikon käytävän tärkeydestä Suomelle ja Euroopan laajuiselle liikenneverkolle (TEN), Helsinki-Forssa-Pori -liikennekäytävä (HFP) teemana ollut Satakunnan maakuntakaavan edistäminen maakuntaohjelmatyön kautta ja merialuesuunnittelu. Lisäksi on tiedotettu maakuntauudistuksen etenemisestä. Ryhmän jäsenet ovat alueiden käytön suunnittelun asiantuntijoita eri puolilta Satakuntaa sekä keskeisten maakunnallisten sidosryhmien asiantuntijoita eri toimialoilta. Ryhmän muistiot ovat luettavissa: www. satakuntaliitto.fi/alsu Samalla ryhmä pyrkii maakunnallisen näkemyksen valmisteluun suurpetoasioissa ja vaikuttamaan asioiden käsittelyyn valtakunnan tasolla. Ryhmän muistiot ovat luettavissa: pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kasitien ylläpitoon ja kehittämiseen osoitetaan riittävä rahoitus ja turvata länsirannikon elinkeinoelämän kuljetuksille ja liikenteelle kilpailukykyinen palvelutaso. Valtakunnallisen Kasitie ry:n vetovastuu on ollut Pohjois-Pohjanmaan liitolla vuodesta 2014 alkaen ja vuonna 2016 vetovastuu siirtyi Keski-Pohjan-maan liitolle. Satakuntaliitto on tehnyt yhteistyötä Uudenmaan liiton ja Hämeen liiton kanssa Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän (HFP) perusparannustoimien edistämiseksi ja liikennekäytävän kehittämiseksi. HFPneuvottelukunnan vetovastuu on ollut Satakuntaliitolla vuosina , Hämeen liitolla vuosina Vuodesta 2018 eteenpäin vetovastuu siirtyy Satakuntaliitolle seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Jatkuvan liikennejärjestelmätyön ryhmät Lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista mukaan maakuntaliitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa (17 ). Lain perusteella ja Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti Satakuntaliitto on perustanut jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä varten Satakunnan liikennejärjestelmätyöryhmän. Satakuntaliiton lisäksi työryhmässä on mukana edustajat Liikennevirastosta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Porin ja Rauman kaupungeista ja satamista, Rauman ja Satakunnan kauppakamareista ja Rauman, Porin ja Pohjois-Satakunnan seutukunnista. Lisäksi Porin seudulla on oma liikennejärjestelmätyöryhmä, jonka toiminta on osa Karhukuntien seudullista yhteistyötä. Ryhmässä on mukana seudun tekniset johtajat Kaavoituskatsaus

23 ja kaavoittajat sekä Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajat. Ryhmässä valmistellaan myös esityksiä maakunnan liikennejärjestelmätyöryhmälle. Lisäksi Rauman seudun tekniset johtajat yhdessä Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksen edustajien kanssa pitävät oman valmistelukokouksen ennen maakunnan työryhmän kokouksia. Pohjois-Satakunnan osalta valmistelijana maakunnan työryhmässä toimii Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti. Satakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä Satakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän tavoitteena on edistää ympäristökasvatukseen ja tietoisuuteen liittyvää tiedonvaihtoa maakunnassa ja toimia aihepiirin liittyvänä kohtauspaikkana. Ryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa ja sähköpostilistaa hyödynnetään yhteisessä tiedonvaihdossa. Ryhmän toimintaa on koordinoitu vuosina lähinnä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman vetämissä EAKR-hankkeissa. Hankkeiden loputtua toimintaa päätettiin jatkaa ryhmän toivomuksesta keväällä Satakuntaliitto otti vastatakseen ryhmän sihteeriyden ja puheenjohtaja on Porin kaupungin ympäristövirastosta. Satakuntaliitto on myös pyrkinyt edistämään kuntien, viranomaisten, sidosryhmien ja tutkimuksen välistä ympäristöntutkimukseen liittyvää yhteistyötä järjestämällä Ympäristöntutkimus ja Satakunta verkostoitumistapahtuman vuosittain. Vuonna 2017 tapahtuma toteutettiin yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Tilaisuudessa keskityttiin SAMK:ssa käynnissä oleviin ympäristötutkimushankkeisiin ja ajankohtaisiin kuulumisiin Satakuntaliitossa. Päivien ohjelmat löytyvät Satakuntaliiton verkkosivuilta: Kuvat yllä: Antti Partanen, Sami Suominen. Kuva alla: Antti Partanen 23 Kaavoituskatsaus 2017

24 Lisäksi Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan edustajat ovat mukana mm. seuraavissa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa yhteistyöryhmissä Satakunnan Kauppakamarin aluesuunnittelu ja -liikennevaliokunta Rauman Kauppakamarin liikennevaliokunta PRO RAUTATIE (hallitus) Päärataryhmä Pori - Tampere -rataryhmä Pori - Parkano - Haapamäki -rataryhmä Satakunnan joukkoliikennetyöryhmä Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma: Satakunnan liikennestrategian seurantaryhmä ja Porin kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmä Satakunnan ja Varsinais-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä Satakunnan ja Varsinais-Suomen biotalouden logistiikan yhteistyöryhmä Pirkanmaan maakuntakaava 2040, liikenteen ja logistiikan hankeryhmä Olkiluoto 4 edunvalvontaryhmän kuntapalvelut työryhmä Niinisalon ampuma- ja harjoitusalueiden yhteistoimintaryhmä Karhukuntien maankäyttö, asuminen ja liikenne työryhmä (KARMA) Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmä sekä Satakunnan ympäristökasvatusyhteistyöryhmä Paikkatietokeskus Lounaispaikan ohjausryhmä Lounais-Suomen jätesuunnitteluryhmä YVA-hankkeiden ohjausryhmät Kivikot-luontotyyppien valtakunnallinen inventointi, ohjausryhmä Satakunnan riistaneuvosto Lounais-Suomen metsäneuvosto Pohjanmaan liiton ICZM-yhteistyöryhmä Selkämeren kansallispuiston ystäväyhdistys ry Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueellinen merimetsotyöryhmä Lounais-Suomen vesienhoidon pohjavesityöryhmä Lounais-Suomen kalatalouden yhteistyöryhmä LIFE FRESHABIT ohjausryhmä ja alueellinen yhteistyöryhmä Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä SATAVESI-ohjausryhmä ja vesistöalueryhmät Kaavoituskatsaus

25 Kokemäenjokivisio-ryhmä Loimijoki-ryhmä Satakunnan matkailuforum Länsi-Suomen EAKR-ohjelman , Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä maakunnan kehittämisrahalla toteutettavien hankkeiden ohjausryhmiä, esimerkiksi: Selkämeren kansallispuiston kehittämiseen liittyviä hankkeita, Satahima-hanke (EAKR), ja Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi hanke (ohjausryhmä ja alatyöryhmiä) Kuva: Anne Savola 25 Kaavoituskatsaus 2017

26 7. JULKAISUJA JA RAPORTTEJA Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan uusimmat julkaisut: A314 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma A312 Satakunnan maakuntakaava, Kaavakartat A, B ja C A311 Satakunnan maakuntakaava, Kaavamerkinnät ja -määräykset A310 Satakunnan maakuntakaava, Selostus, osa B A309 Satakunnan maakuntakaava, Selostus, osa A A307 Ourista harjuille tuokiokuvia Satakunnan luonnosta A306 Satakunnan kylien palvelut A304 Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla A303 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma A302 Mannertuulialueet Satakunnassa. Tuulivoimakyselyn analyysi A301 Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia A300 Mannertuulialueet Satakunnassa, versio A292 Kauppa Satakunnassa A296 Säilytetään Selkämeri sinisenä, Selkämeri kesästä kesään Julkaisut ovat luettavissa: Muita raportteja ja linkkejä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tietopankki: Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 selvitykset: Lounais-Suomen ympäristöohjelma, ympäristön tila ja seuranta: Jari Rintala ja Ritva Britschgi: Geologiset inventointiaineistot, pohjavesialueet ja kiviaineshuolto maankäytön suunnittelussa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2015 Raportti on ladattavissa osoitteessa: Veli-Matti Rintala: Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen arvokkaiden kallioalueiden (ge2) nykytilan inventointi -raportti. Satakuntaliitto Kuntakohtainen aineisto on ladattavissa Satakuntaliiton verkkosivuilta osoitteessa: Veli-Matti Rintala: Katsaus Satakunnan aluerakenteeseen. Satakuntaliitto Raportti on luettavissa Satakuntaliiton verkkosivulla osoitteessa Kaavoituskatsaus

27 8. HENKILÖSTÖ JA YHTEYSTIEDOT Alueiden käytön toimialan henkilöstö: Päivi Liuska-Kankaanpää, alueiden käytön johtaja p Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti p Anne Savola, ympäristöasiantuntija p Anne Nummela, maakuntainsinööri p Ville Turunen, liikennesuunnittelija p Veli-Matti Rintala, paikkatietoasiantuntija p Virpi Sipari, suunnitteluassistentti p Asko Ijäs, projektisuunnittelija p Satakuntaliiton virasto Info (02) Vaihde (02) Postiosoite Käyntiosoite PL 260, PORI Pohjoisranta 11 D Satakuntaliiton yleinen sähköpostiosoite Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Satakuntaliiton kotisivut kirjaamo@satakunta.fi etunimi.sukunimi@satakunta.fi 27 Kaavoituskatsaus 2017

28 Satakunnan aluesuunnittelumitalilla palkitut Neuvonta-arkkitehti Kalle Saarinen, 2017 Lainsäädäntöneuvos Marja Mäntynen, 2015 Rakennustutkija Liisa Nummelin, 2013 Kaupunginarkkitehti Maija Anttila, 2011 Kaavoituskatsaus SATAKUNTALIITTO Vaihde (02) Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D kirjaamo@satakunta.fi