tutkimisessa ja hoidossa on laaja-alainen näkökulma hyödyllisin
|
|
- Pirkko Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Anja Henttinen naprapaatti D.N., fysioterapeutti, psykoterapia erik., NLP-trainer. Helsingin Selkä-Center Hieroja 3/2001 SELKÄVAIVOJEN tutkimisessa ja hoidossa on laaja-alainen näkökulma hyödyllisin Kipu on aina ihmisen puolella Kudostason s yitä pystytään varmuudella määrittelemään vain noin 15 prosentissa selkävaivoja. Selkään elämän myötä ilmaantuvat rappeutumat, välilevyn madaltumat ja kulumat kuuluvat meille kaikille, mutta selkäkipuja tulee vain osalle meistä. Suurin osa selkävaivoista on kuitenkin toiminnallisia sair a- uksia ja näiden paranemisessa on kyse paljosta muusta kuin nikamien tai hermojen liikkumattomuudesta tai lihasten lyhenemisestä. Selkäsairaus on moniulotteinen sosiaalinen konstruktio, jossa kivun kokemiseen vaikuttavat koko ajan useat erilaiset psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Kipu on oire, joka on aina ihmisen puolella. Sen perustehtävänä on hälyttää jostain uhkasta tai varottaa pahentamasta tilannetta, jos j o- kin kudosvaurio on jo syntynyt. Samalla kun kipu on aisti se on myös jokaisen oma henkilökohtainen sisäinen kokemus. Kivun kokemus ja merkitykset syntyvät ja muokkaantuvat koko elämämme ajan. Kipu ei ole samanlainen kenellekään. Kipu, joka voi näennäisesti vaikuttaa samankaltaiselta, rajoittaa toisten ihmisten elämää enemmän kuin toisten. Hoitotulokset eivät todista hoitojen taustateorioita tosiksi 1993 Richard Deyo julkaisi listan selkäkipujen mahdollisista aiheuttajista: selkäkipu aiheutuu l i- hasheikkoudesta ja jännitystiloista 80%:lla selkäpotilaista, selkärangan pikkunivelten, toimintahäiriöistä 50%:lla, välilevyistä 90%:lla ja psykologisista syistä 50-70%:lla potilaista. Kaikki mainitut prosenttiluvut on kerätty eri tutkimuksissa esitetyistä loppupäätelmistä. Selkävaivojen syiden summaksi tulee melkein 300%. Vastaavasti monet erilaiset hoidot tehoavat tutkimusten mukaan niin hyvin, että vaikuttaa kuin koko selkämysteeri olisi jo moneen kertaan ratkaistu: selän mobilisoinnilla paranee 80% potilai s- ta, puudutuksella 80%, fyysisellä kunto-ohjelmalla 80%, kirurgialla 80%. Prosenttiluvut perustuvat arvovaltaisissa alan lehdissä julkaistuihin tuloksiin. Mahdollisesti samat 80 prosenttia olisivat parantu-
2 neet hoidoista huolimatta. Suuri spontaani paranemistaipumus altistaa terapeutteja uskomaan, että juuri hänen käyttämänsä menetelmänsä on hyvä ja toimiva. Tällainen onnistumisen ansa vaanii kaikkia terapeutteja heidän päivittäisessä työssään. Hoitotulos ei ole todiste siitä, että hoidon taustalla oleva teoria olisi toimiva. Hoidon toimivuus on kiinni monesta tekijästä. Pääasia on se, että potilas on hyötynyt hoidosta. Sitä vastoin se, että hoitotuloksen perusteella luodaan selitysmalleja hoitojen vaikutusmekanismeista on varsin kyseenalaista. Mistä minun selkäkipuni johtuu? -Kuka potilaan paransi? Selkävaivat liikkuvat samanaikaisesti monessa eri ulottuvuudessa ja selkäkipupotilas voi saada eri asiantuntijoilta varsin erilaisia selityksiä vaivoilleen. Terapeutti ei useinkaan kerro potilaalle tämän selkäkivun syystä, vaan omasta näkökulmastaan ja omasta koulutuksestaan. Jos tutkimisen pääpaino on rangan nivelliikkuvuudessa, niin tämä löytää yleensä oman koulutuksensa mukaisen syyn ja selityksen vaivoihin, jos taas lihaksiston kunto ja toiminta ovat hoitajan erikoisalaa, niin selitys löytyy lihaksista. Samalla tavalla minkä tahansa muun koulutuksen läpi käynyt saa koulutuksensa myötä suodattimen, jonka läpi potilasta tutkiessaan alkaa löytää syitä, jotka sopivat terapeutin omaan hoitoarsenaaliin. Näin potilaasta saattaa tulla hoitajansa koulutuksen tai viimeisen kirjan tai kurssin uhri. Karrikoiden voisi sanoa, että potilaan tulee tarkkaan valita mille terapeutille hän menee, sillä sellainen selkävaiva hänellä on. Aika-ajoin esitetään kysymys siitä miksei eri ammattikunnat tee enemmän yhteistyötä? Oikeastaan kyse ei ole eri ammattikuntien koulukuntaeroista vaan pikemminkin eri koulutusyrityksistä, kuten esimerkiksi Nokian, Motorolan ja Erikssonin kännyköiden kohdalla. Ne tulevat eri tehtaista, mutta ovat toiminnoiltaan ja ominaisuuksiltaan jotakuinkin samanlaisia. Esimerkiksi nivelen toimintahäiriöissä eri koulukunnat käyttävät omia nimikkeitään, vaikka tarkoitettaisiin samaa asiaa. Eri manipulatiivisten koulukuntien käyttämissä terapioissa tai niiden saavuttamissa hoitotuloksissa ei ole suuriakaan eroja. Tärkeämpää kuin terapeutin saama koulutus on se, kuka saa hoidoillaan aikaan haluttua muutosta siten, että paranemista tapahtuu ja hoito edistyy tuloksellisesti potilaan itsensä arvioimana. Mikään menetelmä ei itsessään paranna selkävaivoja Jokainen selän kuntoutusmuoto on oikea silloin, kun sitä käytetään oikealle potilaalle oikeaan aikaan. Useiden tutkimusten mukaan manuaalisilla manipulatiivisilla hoidoilla saavutetaan suurimmat hyödyt selkäkivuissa, joihin liittyy mekaaninen toimintahäiriö tuki- ja liikuntaelimistössä. Tällöin hoitomenetelminä voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia nivelten käsittely- ja pehmytkudostekniikoita, joilla pyritään normalisoimaan nivelten ja nikamien liikkuvuutta ja tätä kautta poistamaan mekaanista alku- perää olevaa kipua. Hoidon ohessa tehtävällä terapeuttisella harjoittelulla ohjataan potilaan omatoimista kuntoutumista ja ohjaus ja neuvonta lisäävät potilaan itsehoidon resursseja ja tukevat kudosten paranemisprosesseja. Tavoitteena on potilaan kuntoutumisen nopeutuminen ja uusien selkäkipujen ehkäisy ennalta. Viimeaikaiset tutkimukset psykoneuroimmunologian alalta ovat tuoneet mielenkiintoista tietoa siitä, miten ajattelutapa vaikuttaa kivun kokemisen lisäksi konkreettisesti niihin toimintoihin kehossa, joita aikaisemmin ollaan pidetty täysin tahdosta riippumattomina. Ihmisen kokonaisuuden ymmärtäminen on yhtä olennaista, kuin jatkuvasti seurata uusinta tutkimustietoa. Merkittävä seikka kuntoutumisessa on potilaan omat asenteet ja uskomukset vaivansa ja kipujensa aiheuttajasta. Hoitavat lääkärit ja terapeutit voivat suuresti vaikuttaa sekä myönteisesti että kielteisesti potilaaseen ja hänen asenteisiinsa. Sellaisissakin selkäsairauksissa, joita ei varsinaisesti pystytä parantamaan, voidaan ihmisen toimintakykyä lisäämällä silti kohentaa hänen elämänlaatuansa niin, että arkipäivän päivittäiset toiminnot sujuisivat vaivattomammin kivusta huolimatta. Terapeutin tulisi koko ajan suhtautua kriittisesti antamansa hoidon tehoon ja tuloksiin. Tässä ei ole kyse onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Tavallaan jokainen hoito on koehoito, jolla selvitetään missä määrin juuri tämän terapeutin keinoilla on mahdollista vaikuttaa potilaan oireisiin. Tarvittaessa hänen ohjattava riittävän nopeasti potilas eteenpäin, jotta asianmukainen diagnoosi ja sen mukainen hoito ei viivästyisi. Luonnollisesti jos on syytä epäillä, että
3 vaivojen taustalla on jokin vakava sairaus tai jos vaivasta voi aiheutua jokin pysyvä haitta ihmisen elämässä on selkäsairauden patofysiologiset syyt selvitettävä mahdollisimman tarkoin. Terapia-arkeologia Jos potilaan paraneminen ei etenekään odotusten mukaan, voivat selkävaivat pitkittyessään alkaa mutkistua. Alussa mainitun onnistumisen ansan lisäksi terapeuttia vaanii tutkimisen ansa. Helposti uusi terapeutti löytää jotain sellaista uutta, mitä aikaisemmat eivät olleet löytäneet. Seuraava huomaa taas lisää jne. Useat erilaiset selitysmallit eivät enää kuvaakaan potilaan tilannetta, vaan luovat lisää ongelmia, joka saattaa entisestään hämmentää potilasta. Ihminen voi alkaa pelkäämään ja välttämään aktiviteetteja ja tekemisiä, joiden arvelee pahentavan oireita. Samalla ihmisen sosiaalinen maailma alkaa kutistua. Pelko rajoittaa liikuntatottumuksia ja vastaan tulee avuttomuus, joka edelleen altistaa lisää selän oireiluihin. Samalla vahvistuu käsitys siitä ettei voi vaikuttaa omaan vaivaansa ja elämänkulkuunsa. Tämä voi ajan oloon masentaa mieltä ja ihmisestä tulee vähitellen oman elämänsä uhri. Koska sairauden syyn osoittaminen ei useinkaan ole mahdollista, niin menneisyyden tutkiminen antaa paranemisen kannalta hyvin vähän tai ei ollenkaan merkittävää tietoa. On esitetty esimerkiksi erilaisia teorioita siitä, miten selkäsairaudet voisivat johtua kaikesta mahdollisesta liian kireistä lihaksista liian heikkoihin lihaksiin, elimistön myrkyttymisestä tai happamoitumisesta lapsuuden ajan traumoihin ja vääränlaiseen työtuoliin. Kiinnostava kysymys on missä tällainen happamuus, yliliikkuvuus tai muu ominaisuus on sillä hetkellä, kun potilaalla ei ole oireita? Terve ihminen on sellainen, jota ei ole tarpeeksi tutkittu Nykyään on vielä varsin tavallista, että ihmisen tilannetta lähestytään ongelmakeskeisesti: potilasta testataan, tutkitaan, seulotaan ja arvioidaan, jonka jälkeen löytyneet ongelmat luetellaan hänelle - kulumaa, ylipainoa, jäykkyyttä, yliliikkuvuutta, onnetonta lapsuutta ja muita syitä, joiden suhteen vaikuttamisen mahdollisuudet ovat varsin vähäiset. Tämän jälkeen potilas usein siirtyy seuraavalle asiantuntijalle uuteen hoitopaikkaan, jossa löydetään vielä entisten lisäksi muutama uusi vika. Joidenkin testipatterien perusteella saatetaan ihminen jopa testata riskiryhmäläiseksi, jolle on tulossa vaikeuksia selän kanssa. Mekanistinen maailmankuva on opettanut odottamaan, että joku asiantuntija hoitaa ongelmat tietokoneista terveyteen. Erityisesti selkäsairauksissa se ei onnistu. Ratkaisuun ei tarvita ongelmaa Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa ei jäädä pohtimaan ongelmia ja syiden selityksiä, vaan kiinnostavampaa on löytää erilaisia keinoja niiden asioiden suhteen, joihin on mahdollista vaikuttaa. Ihmisen ajatukset ovat osa hänen fysiologiaansa. Ihmisen on hyvä tunnistaa ja tunnustaa mitä haluaa. Siihen voidaan tarvita joskus toisen, ulkopuolisen ihmisen tukea, vaihtoehtoja tai uusia näkökulmia, jotka auttavat matkalla eteenpäin. Ratkaisukeskeisen työskentelytavan edustaja Milton Erickson on sanonut: jokainen ihminen tietää itse ratkaisun omiin ongelmiinsa, hän ei vaan tiedä, että hän tietää. Fysiologisia tapahtumia kehossa voidaan tarkastella myös taitoina: siihen mistä joku toinen osaa stressaantua, ei toinen kiinnitä edes huomiota. Kyselemällä ja haastattelemalla ihmisen ajattelutapaa saadaan kerättyä tietoa siitä, kuinka hän tätä taitoaan käyttää. Tämän taidon tilalle, esimerkiksi stressaantumisstrategialle, voidaan sitten hakea ja opetella jokin henkilön kannalta hyödyllisempi käyttäytymis- ja ajattelumalli. Monet ihmiset ovat varsin luovia ja kekseliäitä luodessaan toimintamalleja, joilla osaa saada aikaiseksi vaikkapa jännityspäänsäryn tai migreenikohtauksen. Parantamis- ja parantumistahto löytyy ihmisestä itsestään. Ihminen ei vain aina muista, että se löytyy. Ratkaisukeskeisellä toiminnalla säästämme potilaan aikaa ja rahaa. Suurin osa asiakkaistamme maksaa hoitonsa itse, joten olemme mitä suurimmassa määrin tulosvastuussa työnantajillemme.
4 Mikä on parasta selkähoitoa Selkävaivojen suhteen erilaisten hoitoja kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta ja tehosta pitkällä aikavälillä on varsin vähän näyttöä. Yhtenä syynä tähän on selkäkipuisten potilaiden niputtaminen tutkimuksissa ilman patoanatomista diagnoosia. Jos tutkittavassa ryhmässä on edustettuna kaikki selkävaivat spontaanisti paranevista tulehdustiloihin ja vakaviin, ehkä parantumattomiin selkäsairauksiin, niin satunnaistetut tutkimukset antavat varsin yksipuolisen kuvan kuntoutus- ja hoitotoimenpiteiden vaikutuksista. Mahdollisesti kokonaan toisenlaisia tuloksia jonkin hoitomenetelmän vaikuttavuudesta ja kustannusvastaavuudesta saataisiin, jos verrattaisiin erilaisten hoitojen vastetta jonkin spesifin patofysiologian kohdalla. Vaikeutena tällaisten tutkimusten tekemiselle on esitetty sitä, että selkäkipuilun varsinainen aiheuttaja jää useimmiten epäselväksi. Nykyiset diagnoosit ja tautiluokitukset vain harvoin sisältävät kudostason diagnoosin ja ne kuvaavatkin enemmän erilaisia oireyhtymiä. Tavallisimmin käytössä olevassa ICDjärjestelmässä (International Classification of Disease) on alaselkäkivusta 66 erilaista tautiluokitusta. Runsaasti julkisuutta saaneessa selkäkipujen vaikuttavuustutkimuksessa verrattiin kiropraktiikkaa, McKenzie- menetelmää ja selkävaivaisille jaettua potilasmonistetta. Pitkäaikaisseurannassa ei hoitomenetelmien ja potilasmonisteen välillä ollut eroa selkävaivasta paranemisen tai vaivan uusiutumisen suhteen. Potilaat tosin olivat tyytyväisempiä saamaansa hoitoon kuin kirjaseen. Toisenlaisen näkökulman asiaan voi saada, jos kuviteltaisiin vastaavanlainen tutkimus niputtamalla kaikki sydän- ja verisuonisairaudet ja vertailemalla kahta erilaista hoitokonseptia ja opaskirjasta. Vaikuttavuustutkimuksista on hyötyä vasta kun samanarvoisilla potilailla arvioidaan eri menetelmien tehokkuutta. Kaikki ihmiset ovat motivoituneita Terapeuttien tulisi kouluttaa itseään ymmärtämisekseen paremmin ihmisen oppimis- ja motivaatiostrategioita. Osa ihmisistä motivoituu uhkasta, osa tekemisen nautinnosta itsestään, osa tuloksien saavuttamisen kautta. Jotkut motivoituvat pois pahasta, toiset taas kohti parempaa. Jos terapeutti ohjaa potilasta pitäen omaa oppimisstrategiaansa oikeana, ei tasavertaista kohtaamista pääs e syntymään. Motivaatio on myös arvojen hyväksymistä ja kunnioittamista. Hyvin toteutuva kuntoutusprosessi etenee terapeutin tarjotessa kuntoutujalle uusia mahdollisuuksia toteuttaa kuntoutujalle tärkeitä arvoja. Kuntoutuminen on kehitystä omana itsenään. Vertailut viitearvoihin tai keskimääräisiin ihmisiin, muihin samanikäisiin tai työtovereihin eivät arvioi kehitystä. Aina on huonompia ja parempia samoin kuin te r- veempiä ja sairaampia tai nopeammin kuntoutuvia ja hitaammin kuntoutuvia. Mitä enemmän selkävaivoista tiedetään sitä vähemmän niistä ymmärretään Useiden tutkimusten mukaan ei ole olemassa viitteitä siitä, että selkäkipujen patologia olisi juurikaan muuttunut vuosisatojen aikana. Selkävaivojen lisääntymisestä ei myöskään ole merkkiä, vaan niiden esiintyvyys on pysynyt melko vakaana. Sitä vastoin selkäkipuihin liittyvät pitkäkestoiset sairauspoissaolot ovat jyrkästi lisääntyneet. Pitkittynyt selkäongelma alkaa aina tehottomasta lyhytkestoisen selkäongelman hoidosta. Pitkäkestoiseen sairastamiseen ja kipuiluun voi liittyä lujia uskomuksia ja väärinkäsityksiä kivusta, kudosvaurion luonteesta ja paranemisesta. Osa selkäpotilaista uskoo jonkinlaisen vaurion selässä aiheuttavan heidän selkäkipunsa: jotain on revähtänyt tai venähtänyt tai pois paikoiltaan. On varsin ymmärrettävää, että ihminen välttää liikkumista ja kehon sekä selän käyttöä samoin kuin kivun provosoitumista, jos hän olettaa kivun lisäävän tai pahentavan selän vaurioitumista tai hidastavan parantumista.
5 Uskomus siitä, että selän pitää olla täysin kivuton ennen kuin voi aloittaa uudelleen normaaliaktiviteetit on myös omiaan lisäämään varomista ja pelkäämään liikkumista. Selkää hoitavat terapeutit joskus vahvistavat aktiivisesti (hyvää hyvyyttään) potilaan välttämiskäyttäytymistä neuvomalla esimerkiksi: Nyt tämän täytyy antaa rauhoittua, Nyt saat liikkua vain kivun sallimissa rajoissa, ƒlä tee näitä harjoitteita, jos ne tuntuvat pahoilta tai Nyt sinun täytyy levätä niin, että selkä paranee. Tämäntyyppinen ohjaus voi johtaa myös niiden aktiviteettien välttämiseen, joiden arvelee voivan olla kivuliaita. Jollei potilasta alusta lähtien rohkaista toimimaan aktiivisesti - ja joskus kivusta huolimatta, jos se on patoanatomisesti perusteltua - vahvistetaan potilaan välttämiskäyttäytymistä passiivisesti. Välttämiskäyttäytyminen voi ylläpitää opittuja suoja-asentoja ja kivun myötä voi kokemusperäisesti syntyä uusia liikemalleja. Tämä voi käynnistää jatkumon kivun ja suojamekanismien välille. Vaivojen pitkittyessä ratkaisusuuntautunut, moniammatillinen ja laaja-alainen lähestymistapaa on usein ongelmien penkomista toimivampi strategia. Selkävaivoja hoitavan terveydenhuoltohenkilöstön tulisi muistaa, että tarkoituksena on vähentää kipuun liittyviä pelkoja ja kivuliaiden aktiviteettien välttämistä eikä päinvastoin. Jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija Ihmisen omat kokemukset kipujen, koetun haitan ja suorituskyvyn suhteen ovat tärkeimpiä mittareita hoidon tehoa ja etenemistä arvioitaessa. Jos terapiaan kuluu paljon käyntejä ja terapeutti tietää mistä vaivat johtuvat, mutta hoidollisesti tilanne ei etene eikä anna toivottua tulosta, niin on hyödyllistä vaihtaa rohkeasti toiselle terapeutille ja saada tilanteeseen erilaisia näkökulmia. Vaihdetaanhan lääkettäkin jos se alkaa osoittautua toimimattomaksi. Terapia on parhaimmillaan räätälintyötä, jossa kyseisen ihmisen elämäntilanteessa selvitetään, kuinka tilanne parhaalla mahdollisella tavalla saadaan etenemään toivottuun suuntaan. Potilashoitajakemiatkin ovat hyvin ratkaisevassa asemassa kuten moni terapiasuhteen parantavista vaikutuksista tehty tutkimus vahvistaa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuntoutujan henkilökohtaista osallistumista kuntoutumisen jokaiseen vaiheeseen. Vaikka joissain kohdin saatetaan tarvita ohjausta, opastusta, kannustusta ja tukea, niin paraneminen on sairastumisen kaltainen päinvastainen prosessi, jonka pääosassa on kuntoutuja itse. Ihminen on sataprosenttisesti lihaa ja luita, biologiaa ja fysiologiaa, soomaa ja fysiikkaa. Samanaikaisesti ihminen on yhtälailla sataprosenttisesti psykologiaa; järkeä ja tunteita, ajattelua ja valintoja. Ja samanaikaisesti ihminen koko ajan kuuluu sataprosenttisesti erilaisiin sosiaalisiin järjestelmiin; perheeseen, työyhteisöön, ystäväpiiriin, yhteiskuntaan, jne. Ihminen itse on oman elämänsä paras asiantuntija ja terapeutin tärkein tehtävä onkin arvostavasti palauttaa potilaalle tämän asiantuntijuus.
Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotFysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa
Fysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa Studia Veterinaria 6.3.2014 Heli Hyytiäinen, Fysioterapeutti (AMK), eläinfysioterapiaan erikoistunut, MSc in Veterinary Physiotherapy, tohtorikoulutettava Fysioterapeutti
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotSelkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri
Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,
LisätiedotTERAPEUTTISET IHMISSUHTEET
TERAPEUTTISET IHMISSUHTEET HOIDOLLISUUS TERAPEUTTISISSA JA TAVALLISISSA IHMISSUHTEISSA MARIEKE SAHER PSYKOLOGI (PST), PSYKOTERAPEUTTI (YET) LUENNON SISÄLTÖ Mitä ihmissuhteissa on terapeuttista? Mitä tekee
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotNivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)
Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotTehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen
Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen Toimintaterapeutit Jenni Heinäharju ja Anne Ronkainen Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala / Toimintaterapiapalvelut Asiakkaan kuntoutumisen
LisätiedotTurvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY
Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta
LisätiedotHuomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.
1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotFysioterapeutti Petri Jalava
Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotOSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN
OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotTyöhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa
Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri
LisätiedotKeksikää mahdollisimman monta:
Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotFYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus
FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO 10.5.2017 Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus SUORAVASTAANOTTO Tehtävänsiirto lääkäreiltä fysioterapeuteille Tarve kirjattu
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotKuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017
Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö Tarja Keltto/Vamlas 2017 Webropol kysely kuntoutuksen ammattilaisille Avoinna 14.- 30.11.2016 ja sitä jatkettiin tammikuun 2017 ajan Vastauksia yhteensä 181 N Prosentti
LisätiedotDiabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotFysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79
Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 26 Kokonaisvastaajamäärä: 79 A. TAUSTATIEDOT 1. 1) Sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 76 (ka: 1,3) (1.1) nainen 73,7% 56 (1.2) mies 26,3% 2 2. 2) Ikä Kysymykseen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotVoikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1
Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotAsenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva
Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Esimerkkinä Liikenneturvallisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen, joka ajaa päivittäin
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotSelkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet. Liikuntavastaavan tehtävät
Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet Liikuntavastaavan tehtävät 2 1. LIIKUNNAN MERKITYS SELKÄKIVUN HOIDOSSA LIIKUNTA JA SELKÄ Liikunta on tärkeää selälle. Sopivasti annosteltu liikunta
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ
ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun
LisätiedotArvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo
Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla
LisätiedotAuronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä.
Auronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä. Auron julisti sodan turhia lääkkeitä vastaan syksyllä 2016. Todistaaksemme fysioterapian tehon yhdistettynä etävalmennukseen
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotKINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016
1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotSeuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.
BECK Depression Inventory (BDI) Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. 1: 0. En ole surullinen. 1. Olen surullinen. 2.
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotValmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015
Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat
LisätiedotLaadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin
LisätiedotTärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotKatsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön
Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön 23.11.2018 AVOKUNTOUTUS Aikuisten fysio- ja toimintaterapia Lasten fysio- ja ja toimintaterapia Erityiskoulut Apuvälineyksikkö Lääkinnällisen kuntoutuksen
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotSelkäkipupotilaan mittaaminen ja
Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotTERAPIAAN HAKEUTUMINEN
TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen
LisätiedotUhkana työkyvyttömyysloppuuko
Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotRyhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa
Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotSelkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012
Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys
LisätiedotHyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1
Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotKÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014)
KÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014) Miten tulisi vaikuttavasti kuntouttaa läpi koko hoitoketjun? Timo Pohjolainen Sidonnaisuudet Työnantaja:ORTON Sivutoimi: Työeläkeasioiden
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotLiikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta
Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Sari Kukkamaa Neuropsykologi (OYS Neurokirurgia) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan käyttäytymistiedejäsen Psykologiliiton liikennepsykologian
LisätiedotKaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille
Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut / PALO / TA4 3.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyvystä Kuntoutumisesta
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
Lisätiedot