Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 50. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 50 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:55-18:10 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Seppo Salo Tiina Halttunen Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 50 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kimmo Oila Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 50 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Espoon liikenneverkkovisio, pöydälle Karhuniitynmäki, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen 10 nähtäville (MRA 27 ), alue , 72. kaupunginosa Karhusuo Kirkkojärvenpuisto, asemakaavaehdotuksen ja 18 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus Kilonkartano, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan 24 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 54. kaupunginosa Kilo 7 Matinlaakso, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 39 alue , 23. kaupunginosa Matinkylä 8 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä 43

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 50 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 50 2 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kimmo Oila.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon liikenneverkkovisio, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Petri Suominen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan liikenneverkkovisio -raportin Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 4.2. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta antaa samassa yhteydessä ohjeita toimenpideohjelman laadintaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 4.2. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta antaa samassa yhteydessä ohjeita toimenpideohjelman laadintaan. Liite Selostus 1 Liikenneverkkovision loppuraportti Taustaa Työ liittyy keskeisesti Espoon pitkän aikavälin yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämiseen antaen lähtökohtia liikenneverkkojen ja maankäytön jatkosuunnitteluun. Työssä on haettu Espoon liikenneverkolle kokonaisratkaisu, joka ottaa huomioon sekä eri kulkutavat että maankäytön kehittämistavoitteet. Kokonaisratkaisu on esitetty joukkoliikenteen, pyöräilyn sekä tie- ja katuverkon visioina vuodelle 2050.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 50 Selvityksen lähtökohtana on Espoon raideliikennevisio (2011), jossa täydennettiin seudullisen raideliikenteen tavoiteverkkoa Espoon sisäisillä raitioteillä vuoden 2050 tilanteessa. Liikkumisen kasvu Espoossa 2000-luvulla on kanavoitunut lähes täysin sisäiseen liikkumiseen. Samalla kun sisäinen liikkuminen on kasvanut kolmanneksen, joukkoliikenteen osuus sisäisillä matkoilla on hieman laskenut, mutta jalankulun ja pyöräilyn suosio on noussut. Visiotyön maankäyttöarvioissa vuodelle 2050 Espoon asukasmäärä on noin asukasta ja työpaikkamäärä noin työpaikkaa. Joukkoliikennevisio Espoossa joukkoliikenteen rungon muodostavat Länsimetro ja Espoon keskukseen ulottuva kaupunkirata. Poikittaiset yhteystarpeet voidaan täyttää noin 2030-luvulle asti runkobussilinjastolla. Runkobussilinjasto parannetaan asteittain pikaraitiojärjestelmäksi, jonka runko muodostuu Raide-Jokerin lisäksi kahdesta uudesta linjasta: Tapiola- Suurpelto-Espoon keskus ja Matinkylä-Suurpelto-Kera-Karamalmi. Runkoverkko kytkee kaupunkirata- ja metrojärjestelmät yhteen ja parantaa kaupunkikeskusten välisiä liikkumistarpeita ja liityntäyhteyksiä. Tähän ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy 23 kilometriä pikaraitiotietä (Raide-Jokerin lisäksi) ja varikko. Alustava kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe on kustannustehokas, mutta sen palvelu ei kata kaikkea visiotilanteeseen kaavailtua maankäyttöä. Kattavampi toinen vaihe sisältää noin 40 kilometriä pikaraitiotietä ja toisen varikon. Sen investointikustannus on 190 miljoonaa euroa. Toiseen vaiheeseen kuuluvien linjojen toteuttamisjärjestys riippuu siitä, missä järjestyksessä eri alueiden maankäyttöä kehitetään. Visiotilanteessa bussiliikenteen runkoyhteyksiä ovat Espoon keskus- Matinkylä, Espoon keskus-finnoo, Espoon keskus-espoonlahti, Jorvi- Kauniainen-Mankkaa-Tapiola ja Jorvi-Karamalmi-Leppävaara. Kaupunkikeskuksiin sijoittuvat raskaan raideliikenteen asemat Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti sekä Kivenlahti ovat liityntäliikenteen terminaaleja, joissa korostuvat laadukkaat liityntäbussiliikenteen olosuhteet sekä henkilöautojen ja pyörien liityntäpysäköinti. Pikaraitiojärjestelmän rakentaminen on mahdollista aloittaa, vaikka osa lähtökohtaverkon hankkeista olisi toteuttamatta. Käytännössä toteutuksen edellytyksenä on Raide-Jokeri, jotta verkko liittyy osaksi seudullista pikaraitiojärjestelmää. Lähtökohtaverkkoa täydentävän pikaraitiojärjestelmän rakentaminen voisi ajoittua ajanjaksolle , jolloin käytettäisiin vuosittain noin miljoonaa euroa pikaraitiojärjestelmän kehittämiseen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 50 Päätöshistoria Raitiotievarikoiden sijoittumista tutkitaan HSL:n varikkostrategiassa. Pyöräilyn tavoiteverkko Pyöräilyn laatureittien tavoitteena on tarjota sujuvat ja vaivattomat yhteydet kaupunkikeskusten välille. Laatureitit ovat nopeaan ja tasavauhtiseen pyöräilyyn tarkoitettuja, autoliikenteestä eroteltuja laadukkaita pyöräteitä, jotka yhdistävät kaupunkikeskuksia ja seudun suurimmat työpaikkakeskittymät ja kampusalueet toisiinsa. Pyöräilyn laatureittien tavoiteverkon tarkoituksena on osoittaa reitit, joiden laatutasoa tulisi ensimmäisenä nostaa. Tavoitetilanteessa pyöräilyn laatureittejä ovat Espoon kaupunkiratakäytävä välillä Mäkkylä-Kauklahti, Kehä I:n varsi, Länsiväylän ja Länsimetron liikennekäytävä sekä Espoon keskuksen ja Tapiolan välinen diagonaalinen laatureitti. Lisäksi laatureittejä kulkee Otaniemessä, Perkkaalla sekä Olarin ja Matinkylän metroaseman välillä. Tie- ja katuverkko HLJ 2011:n mukaisilla autoliikenneverkon hankkeilla sekä joukkoliikenteen ja pyöräilyolosuhteiden voimakkaalla panostuksella voidaan säteittäisväylien ja kehäteiden sujuvuus pääosin turvata vuoden 2050 ennustetilanteessa. Moottori- ja kehäteiden osalta kiireellisintä on parantaa Turunväylä Kehä II:n ja Tuomarilan välillä. Espoo selvittää, voidaanko Kehä II:n liikennekäytävään toteuttaa lisääntyvää maankäyttöä palveleva pää- tai kokoojakatu yhdistämään Karakallio ja Lintuvaara. Infrainvestointien ohella tieliikenteen sujuvuuteen voidaan vaikuttaa joukkoliikennettä, liityntäpysäköintiä ja liikenteen hinnoittelua kehittämällä sekä muulla kulkumuototavoitteita tukevalla liikennepolitiikalla. Liikenteen hinnoittelulla voidaan vähentää tieverkon ruuhkaisuutta. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan liikenneverkkovisio -raportin Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun asian pöydälle jättämisestä päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tuleen yksimielisesti hyväksytyksi.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 50 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen. Tiedoksi - Tekninen keskus - Ympäristökeskus - HSL

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / / / Karhuniitynmäki, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 72. kaupunginosa Karhusuo Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh Marno Hanttu, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Karhuniitynmäen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue , 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Karhuniitynmäki, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 3 Karhuniitynmäki, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Karhuniitynmäki, tapahtumaluettelo - Karhuniitynmäki, kaavamääräykset - Karhuniitynmäki, kaavakartta - Karhuniitynmäki, havainnekuva Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Karhusuon koulun merkittävä laajentaminen koulukeskukseksi sekä päiväkoti- ja kirjastotiloiksi. Lisäksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 50 osoitetaan turvalliset liikenneyhteydet jalan ja polkupyörällä Nupurintieltä Karhuniityntien kautta kouluun sekä Nupurintien liittymässä. Pieneltä osin kaavoitetaan pientaloaluetta Karhuniityntien länsipuolella koulun ja Nupurintien välissä. Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Karhuniitynmäki - Björnängsbacken, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6884, käsittää korttelin sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita, 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Espoon kaupungin tonttiyksikkö on sivistystoimen ja tilakeskusliikelaitoksen pyynnöstä esittänyt asemakaavan laatimista Karhusuon koulun laajentamiseksi. Kaavoituspyyntö jätettiin Vireilletuloon liittyviä muita poliittisia päätöksiä: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti kokouksessaan tärkeänä, että Karhusuon koulun laajennushanke toteutetaan investointiohjelman mukaisesti niin, että se on valmis viimeistään vuonna Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman investointiliitteessä vuosille on Karhusuon koulu ja päiväkodin lisärakennushankkeen määrärahavaraus vuosina

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 50 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi Karhusuon koulu- ja päiväkotihankkeen tarveselvityksen osan, joka koski hankkeen mitoitusta ja alustavia huonetilaohjelmia käytettäväksi rakennushankkeen suunnittelun pohjana. Karhusuon koulu suunnitellaan yhtenäiseksi 3-sarjaiseksi peruskouluksi, jonka laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 698. Samaan kiinteistöön tulevan Karhusuon päiväkodin mitoitus on kuusi ryhmää eli 126 laskennallista hoitopaikkaa, johon sisältyy esiopetus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Asemakaava käsittää noin 13,6 hehtaarin (ha) kokoisen alueen Karhusuon asuinalueen länsiosassa Nupurintien ja Karhuniityn alueen välissä. Suunnittelualueeseen kuuluvat Karhusuon koulun tontti ja sen pohjoispuolinen vanha niitty, osa Nupurintietä ja Karhuniityntietä, Karhuniityntien länsipuolella koulun ja Nupurintien välissä sijaitsevat pientalokiinteistöt sekä tien itäpuolella sijaitseva Björnkärrsbäckenin puronotko. Espoon kaupunki omistaa suurimman osan kaava-alueesta. Pientalokiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa, yleisen tien alueen omistaa Liikennevirasto. Asemakaava-alueella sijaitsee vuonna 1961 rakennetut koulu- ja opettajien asuinrakennukset sekä vuonna 1988 valmistunut pieni kirjastorakennus. Karhuniityntien varren kiinteistöillä sijaitsee eri-ikäisiä 1-1½-kerroksisia omakotitaloja. Alueen rakennukset on toteutettu poikkeusluvin ja suunnittelutarveratkaisuin. Osa pientalokiinteistöistä sijaitsee melualueella, jolla tieliikenteen päiväajan keskiäänitaso (LAeq) ylittää päiväajan ohjearvon 55 db nykyisellä liikennemäärällä. Ajoyhteys Nupurintieltä koulutontille on Karhuniityntien ja Karhuniitynkujan kautta. Kyseisillä teillä ei ole erillistä jalkakäytävää. Pientalokiinteistöille ajetaan Karhuniityntien kautta. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille on suunnittelualueen luoteisosassa metsäinen reitti Nupurintieltä koululle sekä Karhusuon asuinalueelta Karhusillan kautta Karhuniityntielle. Asemakaava-alueella, erityisesti koulutontilla ja sen välittömässä läheisyydessä on suurehkot korkeuserot, mäet ovat jyrkkäpiirteisiä. Björnkärrsbäckenin lehtomainen puronotko on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi luontoalueeksi ja Björnkärrsbäcken kalastollisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Alueella on havaittu liito-oravia. Koulutontin länsipuolella sijaitsee muinaismuistolain suojelema kivikautinen asuinpaikka. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu kantatie. Suunnittelualuetta sivuaa lännessä virkistysalue ja etelässä moottoriväylä.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 50 Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I, lainvoimainen ) alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), julkisten palveluiden aluetta (PY) ja virkistysaluetta (V), jolle on osoitettu pääulkoilureitti. Alueelle on merkitty muinaismuistoalue ja -kohde: merkintä sm2 osoittaa muinaismuistolain tarkoittamia tutkimustoimenpiteitä vaativan muinaisjäännöksen sijainnin. Kaikista aluetta koskevista maankäyttö- ja hankesuunnitelmista sekä toimenpiteistä tulee pyytää museoviraston lausunto. Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Yleiskaavaalue käsittää muun muassa kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Suunnittelualueella ei ole aiempaa asemakaavaa. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikön poissa ollessa asemakaavapäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin 17 kirjallista mielipidettä sekä saatiin kaksi lausuntoa ja yksi kannanotto. Mielipiteet koskivat muun muassa seuraavia asioita: - Asemakaavan ulottaminen myös Karhuniityntien pohjoisosiin ja Karhukujalle - Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus, liikennemäärät ja saattoliikenteen sujuvuus - Karhuniityntien liikenteen järjestäminen, Nupurintien ja Karhuniityntien liittymäalueen parantamistoimenpiteet - Joukkoliikenneyhteydet - Liikenteen aiheuttaman melun torjunta - Olemassa olevan pientaloalueen huomioiminen suunnittelussa - Pysäköinnin ja muiden toimintojen järjestäminen koulutontilla - Suuren koulukeskuksen koetaan lisäävän alueen tasa-arvoa muiden Espoon alueiden kanssa - Yksittäisten, merkittävien puiden säästäminen koulutontilla - Opettajien asuinrakennuksen purkaminen - Isoa koulukeskusta päiväkoteineen ollaan rakentamassa liikenteelliseltä sijainniltaan huonoon paikkaan - Koulun laajuus liian suuri kyseiselle tontille Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) jättivät lausunnot sekä Espoon kaupunginmuseo kannanoton. Niissä otettiin kantaa muun muassa liikenteen, melun ja ilmanlaadun ratkaisemiseen, rakentamisen vaikutuksiin maisemassa, koulun rakennushistoriallisten arvojen selvittämiseen, alueen luontoarvoihin sekä vesi- ja jätehuoltoon.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 50 Asemakaava Yleisperustelu Karhusuon koulu on käynyt ahtaaksi nykyisellään ja koulutontille onkin rakennettu siirtokelpoinen koulurakennus. Sivistystoimen väestöennusteisiin perustuvien laskelmien mukaan alueella tullaan tarvitsemaan koulu, joka käsittää luokka-asteet 1-9 noin 700 oppilaalle, sekä päiväkoti, jossa on 126 laskennallista hoitopaikkaa. Esiopetus sisältyy päiväkodin hoitopaikkojen määrään. Laajennus tarvitaan peruspalvelujen turvaamiseksi, ja se tulisi vastaamaan nykyisten asukkaiden ja nykyisen väestöennusteen määrän tarpeisiin. Sivistystoimi on tarkastellut eri vaihtoehtoja koulun sijainniksi ja päätynyt esittämään Karhusuon koulua laajennettavaksi muun muassa Nuuksion, Nupurin, Pitkäniityn ja Miilukorven alueiden tarpeisiin. Karhusuon koulun sijainti on keskeinen alueen koululaisten kannalta. Koulun laajennuksen aikataulusta johtuen myös alueen asemakaavoitus käynnistettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymän tarveselvityksen osan esittämässä laajuudessa. Tavoitteena on, että koulun rakentaminen alkaisi vuonna 2018 ja rakennus valmistuisi vuoden 2019 joulukuussa. Laajemmin koulu- ja päiväkotiverkkoa tarkastellaan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön yhteydessä tulevan maankäytön osalta. Turvallisten liikenneyhteyksien ratkaisemiseksi asemakaava-alueeseen on otettu mukaan Nupurintien ja koulutontin välinen pientaloalue sekä Nupurintie noin 300 metrin matkalta mukaan lukien Nupurintien- Karhuniityntien-Gumbölentien liittymä. Maankäyttö Asemakaavassa osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-1) noin 5,3 ha kokoinen alue. Korttelialueelle saa sijoittaa tiloja, jotka palvelevat peruskoulua, päiväkotia ja kirjastoa. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan k-m 2. Kerrosluvun sijaan rakennusalalle merkitään rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan likimääräinen korkeusasema +49,0 meren pinnan yläpuolella (mpy). Rakennusala rajautuu liito-oravan elin- ja liikkumisympäristön sekä muinaisjäännöksen asettamin reunaehdoin. YO-1-korttelialueelle osoitetaan kaksi ohjeellista urheilu- ja virkistysaluetta (vu) koulun urheilukentiksi. Koulukortteliin tulee osoittaa yksi autopaikka / 200 k-m 2 sekä yksi pyöräpaikka / 50 k-m 2, joista 20 % katettuun tilaan. Ohjeellisia pysäköimispaikkoja (p) on osoitettu Karhuniityntien varteen koulun pohjoispuolelle sekä Karhuniitynkuja päähän koulun eteläpuolelle. Olemassa olevalle pientaloalueelle muodostetaan kolme asuinpientalojen korttelialuetta (AP-1). Niille saa rakentaa kytkettyjä tai erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. Kerrosluku on ½k I u3/4. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan tehokkuusluvulla e = 0,20. Korttelialueiden pinta-ala on yhteensä noin 22,5 ha, ja rakennusoikeutta niille muodostuu k-m 2.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 50 Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuinrakennukseen kytkettyjä tai erillisiä yksikerroksia talousrakennuksia ja/tai autotalleja yhteensä enintään 20 prosenttia sallitusta rakennusoikeudesta. Maltillisella rakentamistehokkuudella säilytetään alueen nykyinen luonne väljänä pientaloalueena täydennysrakentamisen kautta. Suurempi tehokkuus saattaisi johtaa vaikeasti toteutettavaan rakennusoikeuteen tai kiinteistönmuodostukseen. Autopaikkoja tulee osoittaa kaksi paikkaa yhtä asuntoa kohti. AP-1-korttelialueella Nupurintien, Bifrostinkujan ja eko-1-merkityn alueen osan väliset kiinteistöt sijaitsevat melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Meluselvityksen mukaan täydentämällä massoittelua erillisellä autotalli- tai varastorakennuksella ja esimerkiksi umpinaisella tonttiaidalla saadaan uudisrakennuksille riittävän laajat piha-alueet, joilla ohjearvot eivät ylity. Asemakaavassa määrätään Nupurintien puoleisten julkisivujen ääneneristävyydestä. Asemakaavassa on huomioitu alueen suojelu- ja luontoarvot kaavamerkinnöin. Asemakaava-alueelle laaditun luontolausunnon mukaiset liito-oravan ydinalueet osoitetaan s-1-merkinnällä suojeltaviksi alueen osiksi, joilla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Liito-oravan suojeltavia elinympäristöjä sijaitsee pääosin YO-1-korttelialueella sekä Karhulaakson lähivirkistys- ja suojaviheralueilla (VL-1 ja EV-1). Eko-1- merkinnällä osoitetaan YO-1- ja AP-1-korttelialueilla liito-oravan latvusyhteystarpeet. Björnkärrsbäckenin osalta vesialueella ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm) sijoittuu pääosin lähivirkistysalueen (VL) puolelle, osin (sm-1) kuitenkin myös YO-1- korttelialueen puolelle sekä siellä vähäisessä määrin rakennusalalle. Liikenne Suuren koulukeskuksen sijainti päättyvän tien päässä ei ole liikenteellisesti ihanteellinen ratkaisu. Kaavahankkeen liikennetuotos ei ole kovin merkittävä Nupurintiellä, mutta Karhuniityntiellä koulumatkat, saattoliikenne ja huoltoajo lisääntyvät merkittävästi. Karhuniityntien liikennemäärän arvioidaan kolminkertaistuvan vuoden 2014 liikennemäärästä. Tuleva liikennemäärä ei ole katuverkolle ongelma välityskyvyn kannalta, mutta liikenteen lisääntymiseen tulee varautua saattopaikkojen, jalkakäytävien ja pyöräteiden rakentamisella sekä Nupurintien liittymän parantamisella, jotta turvallinen koulutie voidaan taata. Autoliikenne Nupurintieltä koululle tapahtuu Karhuniityntien kautta. Kaavassa osoitettava katu tulee noudattamaan pääosin nykyistä tielinjausta. Sen suunnittelua rajoittavat itäpuolen puronotkelma ja länsipuolen olemassa olevat kiinteistöt. Karhuniityntielle saadaan osoitettua riittävä tilavaraus katualueeksi, jotta sille voidaan rakentaa sekä

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 50 ajoväylä että yhdistetty jalankulku- ja pyörätie leikkauksineen ja pengerluiskineen. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan liittyen on tutkittu koulutontin liikenneratkaisut. Päiväkodin ja koululaisten saattoliikenne osoitetaan pääosin koulun eteläpuolelle, huoltoliikenne sekä henkilökunnan pysäköinti pohjoispuolelle. Hajautuneesta pysäköintiratkaisuista johtuen saattopaikkoja tarvitaan tavallista enemmän, jotta voidaan taata sekä sujuva saattoliikenne että turvallinen koulutie. Saattoliikenteelle on kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä osoitettu reilut 20 autopaikkaa, ja ajoneuvoliikenne eroteltu jalankulkijoista ja pyöräilijöistä. Koulureitit kulkevat osittain saattoalueen kautta, joten koulutontin jatkosuunnittelussa tulee asiaan kiinnittää huomiota. Asemakaavassa osoitetaan tilavaraus kaksikaistaiselle kiertoliittymälle tai valo-ohjatulle kanavoidulle liittymälle sekä alikululle Nupurintien alitse. Tilavaraus mahdollistaa myös bussipysäkkiparin siirtämisen liittymän länsipuolelle Nupurintien varrelle. Koulun laajentamiseen liittyvien turvallisten liikennejärjestelyjen toteuttaminen aiheuttaa Espoon kaupungille kustannuksia. Katualueet ja muut yleiset alueet tulevat kaupungin toteutettaviksi. Nupurintien ja sen risteysalueen parantamistoimenpiteet tapahtuvat Liikenneviraston omistamalla maalla, mutta rakentamiskustannukset tulevat hyvin todennäköisesti kaupungin maksettaviksi, jotta tarpeelliset toimenpiteet saadaan toteutettua ennen koulun valmistumista. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan liittyen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 3 miljoonaa euroa, josta liittymäalueen osuus on kiertoliittymänä ratkaistuna noin 1,9 miljoonaa euroa ja valo-ohjattuna kanavoituna liittymänä noin 1,6 miljoonaa euroa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista - Mielipidekartta

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 50 Tiedoksi - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / / / Kirkkojärvenpuisto, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Mikkola, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kommentit ja mielipiteet on annettu Kirkkojärvenpuiston valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kirkkojärvenpuisto - Kyrkträskparken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6791, joka käsittää korttelit ja sekä erityis-, virkistys- ja liikennealueita 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue (Muodostuu uusi kortteli 40140), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Jäsen Klar-Nykvist jäsen Lahden kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Klar-Nykvistin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 50 Liite Oheismateriaali Selostus 4 Kirkkojärvenpuisto, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 5 Kirkkojärvenpuisto, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kirkkojärvenpuisto, tapahtumaluettelo - Kirkkojärvenpuisto, kaavamääräykset - Kirkkojärvenpuisto, kaavakartta - Kirkkojärvenpuisto, ajantasa-asemakaava - Kirkkojärvenpuisto, havainnekuva Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa Kirkkojärvenpuistoon monipuolisen viher- ja virkistysalueen. Suunnittelua ovat ohjanneet alueen luontoarvot sekä lähiympäristön kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Asemakaava osoittaa pääosan alueesta virkistysalueeksi. Turunväylä on osoitettu liikennealueeksi. Virkistysalueelle suunnitellut vesiaihe ja uudet toiminnot sekä tärkeimmät ulkoilureitit on osoitettu alueelle ohjeellisilla merkinnöillä. Virkistysalueen keskelle on sijoitettu liikerakennusten korttelialue, johon on osoitettu 200 kerrosalaneliömetriä (k-m²) uutta kerrosalaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi T-merkinnällä kaavoituksen työohjelmaan vuodelle 2012 kuuluvien kohteiden linjaukset. Kirkkojärvenpuiston osalta seuraavasti: Kirkkojärven alue osoitetaan pääosin virkistyskäyttöön. Asemakaavaehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa Kirkkojärven vesialueen palauttaminen ja osoittaa alueelle monipuolista virkistyskäyttöä. Suunnittelussa tulee varmistaa alueen luontoarvojen säilyminen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Espoon tuomiokirkon asema tulee säilyttää jokilaakson maisemassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 50 Kirkkojärvenpuisto - Kyrkträskparken, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6791, käsittää korttelit ja sekä erityis-, virkistys- ja liikennealueita, 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue (Muodostuu uusi kortteli 40140). Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2012 nimikkeellä V14. Kirkkojärvenpuisto, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on tarkistettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Espoon keskuksessa, noin 800 metrin päässä Espoon asemalta. Alue rajautuu Kirkkokadun ja Turunväylän välille. Pohjoisessa aluetta rajaa Lehtimäentie ja golfkenttä, eteläpuolella Kirkkojärven asuntoalue. Suunnittelualue on osa Espoonjokilaakson viheraluevyöhykettä. Alue on nykyisellään pääasiassa matalaa vähäpuustoista niittyä, joka on kasvamassa umpeen. Maisema on melko avoin pohjoisen suuntaan. Alueen maapohja on savea ja maasto on erittäin vaikeakulkuista. Maaston vaikeakulkuisuutta lisäävät Espoonjokeen laskevat ojat. Alue on Espoonjoen niin sanottua tulvaniittyä, joka tulvii usein keväisin. Suurin osa suunnittelualueesta on alttiina Turunväylän liikennemelulle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu pääasiassa virkistysalueeksi, jossa on Espoonjoen suuntainen viheryhteystarve. Turunväylä on osoitettu moottoriväyläksi. Kirkon ympäristö ja Lehtimäentie on merkitty kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeiksi alueeksi ja tieksi. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) suunnittelualue on pääosin osoitettu virkistysalueeksi (V). Turunväylä on osoitettu tieliikennealueeksi (LM). Alue on lähes kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä, jossa suojeluarvoltaan merkittävät rakennukset, rakenteet ja vanha tiestö tulisi säilyttää. Alueen länsiosassa on sm1 - merkinnällä osoitettu muinaismuistolailla suojeltu kohde (Espoon terveyslähde). Alueen läpi on osoitettu pääulkoilureitti, joka on ensisijaisesti ulkoilukäyttöön tarkoitettu kevyen liikenteen väylä, sijainti on ohjeellinen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä ja kaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Suunnittelualue on suurelta osaltaan kaavoittamatonta aluetta. Alueen etelä- ja länsireunoilla on voimassa olevia asemakaavoja ja asemakaavan

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 50 muutoksia, jotka osoittavat alueita puistoksi (VP) ja korttelin autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä kirjallista mielipidettä, ja saatiin yksi lausunto ja yksi kannanotto. Mielipiteissä otettiin kantaa Turunväylän meluun, alueen kasvillisuuteen, alueen uusiin toimintoihin sekä uuden vesiaiheen laajuuteen ja teknisiin ratkaisuihin. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota alueen geotekniseen vakavuuteen, tulvakorkoihin ja alueen osittaiseen sijaintiin valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alueella. Tonttiyksikön kannanotossa ei ollut huomauttamista. Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on valmisteluvaiheen nähtävilläolon jälkeen tehty seuraavat tarkistukset: Liikerakennusten sekä autopaikkojen korttelialueiden rajoja ja sijaintia on muutettu vähäisissä määrissä. Liikerakennusten ja puiston korttelialueiden pääkäyttötarkoitusta on tarkennettu kulttuuriympäristön huomioimisen osalta. Kaavamääräyksiä on täydennetty mm. geoteknisen vakavuuden sekä kulttuuriympäristön ja tulvasuojelun huomioimisen osalta. Kirkkojärven päiväkodin kortteli on viety ehdotukseksi ja saanut lainvoiman omana kaava-alueenaan. Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava osoittaa pääosan alueesta virkistyskäyttöön. Valtioneuvoston melutason ohjearvot (alle 55 db) ylittyvät lähes koko alueen osalta. Alueen luonteen ja keskeisen sijainnin vuoksi pääosa alueesta on kuitenkin osoitettu puistomerkinnällä (VP/s) vain aivan Turunväylän vierellä osa alueesta on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Viheralueille osoitetut merkinnät ovat pääasiassa ohjeellisia, koska alueiden toiminnoista päätetään tarkemmin puistosuunnitelmassa. Alueelle on osoitettu uusi laaja vesiaihe sekä uusina toimintoina matonpesupaikka ja koirapuisto. Tärkeimmät jalankulun ja pyöräilyn reitit on merkitty kaavaan. Viheralueilla on sallittu puhtaiden maamassojen läjitys ja tulvahallinnan vaatimien pumppaamojen sijoitus. Uuden vesiaiheen laajuuden tutkiminen on ollut yksi suunnittelun lähtökohdista. Kaavassa ohjeellisena esitetty laajuus on arvioitu toteuttamiskelpoiseksi teknisesti sekä taloudellisesti. Suunniteltu laajuus on mahdollista toteuttaa kuivatyönä, jolloin Espoonjoen luontoarvot voidaan parhaiten huomioida. Alueelle osoitetaan vain vähän uutta rakentamista. Uuden vesiaiheen viereen sijoitetulle liikerakennusten korttelialueelle (KL/s) osoitetaan

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / k-m² uutta kerrosalaa. Paikalle voi rakentaa esimerkiksi puistopaviljongin, jossa tarjotaan kahvila- ja välinevuokrauspalveluita. Kaavassa on osoitettu alueita myös pysäköinnille. Kortteli on autopaikkojen korttelialuetta (LPA), joka on Omnian kampusalueen käytössä. Kaivomestarinniityn varrelle on osoitettu pieni yleinen pysäköintialue (LP), joka palvelee uudistuvan puiston käyttäjiä. Turunväylä on osoitettu maantien alueeksi (LT). Alueen rajaus on nykyisen tiealueen mukainen. Alueen kaakkoispäähän on osoitettu siltayhteys jalankululle ja pyöräilylle, kaavassa kohta on osoitettu eritasoristeyksenä (e). Kaavamääräyksin suojellaan Espoonjoen luontoarvoja ja Espoon kirkonmäen valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä. Espoon terveyslähteen alue on merkitty muinaismuistolailla rauhoitetuksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi (sm). Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset ja muut suunnitelmat Suunnittelualueesta ja suunnittelualueeseen liittyvästä Espoonjokilaaksosta on laadittu lukuisia selvityksiä ja suunnitelmia. Kaavaselostuksessa on kuvattu lyhyesti selvityksiä ja niiden sisältöä. Uusimmat selvitykset liittyvät puiston toimintoihin ja suunnitellun uuden vesiaiheen tekniseen ja taloudelliseen toteutettavuuteen sekä Espoonjoen tulvahallintaan. Kaavoituksen pohjaksi on vuonna 2013 laadittu alustava puistoyleissuunnitelma. Alustavan yleissuunnitelman tavoitteena oli luoda riittävät reunaehdot Kirkkojärvenpuiston asemakaavaa varten. Suunnitelmassa on esitetty puistoon sijoitettavien toimintojen tilavarauksia sekä kevyen liikenteen yhteysreittejä. Lisäksi on hahmoteltu puiston maisemaelementtejä. Kirkkojärven teknistaloudellinen selvitys on laadittu vuonna Työssä oli tehtävänä selvittää tekniset ja taloudelliset edellytykset Kirkkojärven palauttamiselle. Työssä tarkasteltiin suunnittelualuetta sekä suunnitelmavaihtoehtoja mm. Espoonjoen virtaamien ja vedenkorkeuksien, geotekniikan sekä maa- ja vesirakentamisen sekä maiseman ja ympäristön kannalta. Hanke voidaan tehtyjen tarkastelujen perusteella todeta teknis-taloudellisessa mielessä toteuttamiskelpoiseksi, ainakin raportissa esitetyillä suunnitelmaratkaisuilla. Asemakaavaehdotuksessa alueelle on esitetty laajempaa vesiaihetta. Vuosina 2013 ja 2014 on laadittu Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän ympäristössä sekä Espoonjoen tulvahallinnan jatkotarkastelut. Työssä määritettiin laserkeilausaineistosta laaditun

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 50 maastomallin avulla Turunväylän yläpuolella käytettävissä oleva tulvatilavuus, jonne Espoonjoen vesi voisi nousta ilman suurta haittaa sekä Kirkkopuiston ja Turunväylän väliset alueet, jonne tulvavesi voi nousta ja niiden perusteella mahdollisten suojausrakenteiden korkeusasemat. Laskelmin osoitettiin, että riittävän suuren tulva-alueen toteuttaminen virtaamien tarvittavaksi rajoittamiseksi ei ole mahdollista Turunväylän pohjoispuolella. Rakenteellinen suojaus Kirkkojärvenpuistossa todettiin toteuttamiskelpoiseksi ja kustannuksiltaan melko maltilliseksi. Rakenteelliseen suojaukseen liittyy kuitenkin riskejä ja epävarmuuksia, joita tulee selvittää jatkosuunnittelussa tarkemmin. Asemakaavassa on mahdollistettu tulvahallintaan liittyvien suojarakenteiden rakentaminen. Perittävät maksut Tonttiyksikkö on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kirkkojärvenpuiston alustava yleissuunnitelma (Loci maisemaarkkitehdit Oy, 2013) Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän ympäristössä (FCG, 2013) Espoonjoen tulvahallinnan jatkotarkastelut (FCG, 2014) Kirkkojärven teknistaloudellinen selvitys (FCG, 2011) Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Tonttiyksikkö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Liikennevirasto, lausuntopyyntö - Kauniaisten kaupunki, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 50 75/ / Kilonkartano, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 54. kaupunginosa Kilo Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi tiina.t.piironen@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kilonkartano asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue (Muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Asemakaavan 3 muutetaan kokonaisuudessaan kuulumaan: Lisärakennusoikeus - Asuntojen yhteiskäyttöiset varastot, askartelu-, harrastus- ja säilytystilat, pesutuvat, kuivaushuoneet, saunat ja jätehuollon vaatimat tilat, kuitenkin niin, että niiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 15 % kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä. - Edellisen lisäksi senioritalon palvelu- tai liiketilaa 50m 2 taloa kohti. Senioritalon esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. - Polkupyörävarastot ja katokset. - Auton säilytyspaikan.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 50 - Porrashuoneiden 20 m 2 ylittävän osan, mikäli se lisää viihtyvyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. - Talotekniikan vaatimat tilat, kuten maalämpökaivot. Lisäksi muutetaan Y-tontin käyttötarkoitusta, kaavamerkintää ja/tai määräystä siten, että mahdollistetaan tontin joustavampi käyttö, esim. yhdistelmä Y+P. Siten sen rakentaminen ja ylläpito voisi olla joko julkishallinnon tai yksityisen tai näiden kombinaation järjestämä. Ja itse toiminnan sisältökin voi muokkautua ajan mukana. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tuleen hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kilonkartano asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kilonkartano - Kilogård asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue (Muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193), 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali 6 Kilonkartano, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 7 Kilonkartano, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kilonkartano, tapahtumaluettelo - Kilonkartano, kaavamääräykset - Kilonkartano, kaavakartta - Kilonkartano, ajantasa-asemakaava - Kilonkartano, havainnekuva

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 50 Selostus Kilonkartanon asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa asuinkerrostalojen, palveluasuntojen ja päiväkodin rakentaminen Kilonkartanontien varteen. Kartanon alueelle mahdollistetaan nykyinen asuminen ja hevosurheilu. Lisäksi kaavassa osoitetaan muuta yritystoimintaa jo olemassa oleviin rakennuksiin. Suunnittelualue sijaitsee kaupungin tiivistyvässä alakeskustassa. Riittävä monipuolinen asukaskanta edesauttaa Kilon palveluiden kehittymistä. Kaavan tavoitteena on tukeutua olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sijoittamalla täydennysrakentaminen monipuolisten palvelujen välittömään läheisyyteen, sekä muodostetaan omaleimainen kulttuuriympäristöön soveltuva alueen osa. Kaavassa on varmistettu pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden ja virkistysyhteyden säilyminen huomioiden raideliikenteen aiheuttamat rajoitteet. Kaavalla mahdollistetaan hevosurheilutoiminnan jatkuminen Kilonkartanon alueella sekä huomioidaan kulttuurihistoriallinen aluekokonaisuus sekä turvataan kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen sekä historiallisena että toimivana kokonaisuutena. Tavoitteena on ollut varmistaa alueen kannalta toimivat julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteydet. Suunnittelualueelle mahdollistetaan uutta asuinrakennusoikeutta noin k-m 2. Tämän lisäksi E-1 alueelle mahdollistetaan tallin ja maneesin rakentaminen. Kaavalla muutetaan kaupunginosan raja muodostettavan E-1 korttelialueen koillisrajaan sekä tulevaisuudessa rakennettavan Säterinpuistotien jatkeen katualueen reunaan.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 50 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kilonkartano - Kilogård asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6540, joka käsittää osan katu- ja virkistysaluetta 54. kaupunginosassa (Kilo), sekä rautatie-, erityis- ja virkistysaluetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), muodostuu uudet korttelit 54183, 54184, 54193, alue Kaupunginosan rajan muutos. Vireilletulo Asemakaavan laatimista ja asemakaan muutosta on haettu ja saapuneilla hakemuksilla. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja tarkistettu laajentamisen takia Alueen nykytila Suunnittelualue käsittää kaavoittamattoman Kilon kartanon alueen ja Kilonkartanontietä. Lisäksi kaavamuutosalueeseen kuuluu rautatiealuetta, erityisaluetta ja virkistysaluetta. Kilonkartanontien itäpuolella, Turuntien ja rantaradan välissä sijaitsee Kilon kartano rakennuksineen ja laitumineen. Rakennukset sijaitsevat kartanoalueen keskellä muodostaen kulttuurihistoriallisesti merkittävän

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 50 kartanomaisemakokonaisuuden. Rakennuskanta koostuu 25 rakennuksesta, joista osa on mm. tallihenkilökunnan asuntoja ja osa on hevostalleja. Itse kartanorakennus sijaitsee pihapiiristä sivussa puiston keskellä. Alueella on hevosurheilun lisäksi myös muuta pääosin hevosiin liittyvää liiketoimintaa. Kadun ja maneesin välisellä alueella sijaitsee ainoastaan toinen ulkoratsastuskentistä ja pieni jaloittelureitti. Muilta osin alue on nuoren puuston peittämää. Katualueen vieressä, Kilonkartanon mailla, kulkee 110 kv avojohto, mikä rajoittaa alueen maankäyttöä. Tallialue rajoittuu pohjoisesta metsäiseen mäkeen ja etelästä laitumiin. Kartanoalueen itäpuolista niittyä halkoo tammikuja. Liikenne Alueelle on hyvät liikenneyhteydet. Alue liittyy tie- ja katuverkkoon Kilonkartanontien kautta. Turuntie on alueen pohjoispuolella. Vuonna 2014 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne oli Kilonkartanontiellä noin ajon/vrk ja Turuntien noin ajon/vrk. Kilonkartanotien liikennemäärä oli suurimmillaan vuonna 2002 ollen noin ajon/vrk, mutta pieneni Karantien ja radan ylittävän sillan avaamisen jälkeen. Liikenteen sujuvuus Kilonkartanontiellä on nykyisin hyvä, mutta Turuntien liittymässä jonoutumista ja viivytyksiä voi esiintyä. Alueelta on hyvät jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet. Kilonkartanontiellä liikennöi bussilinjat 110 Leppävaarasta Kilon ja Tapiolan kautta Kamppiin sekä 206A Karamalmilta Kilon ja Etelä-Leppävaaran kautta Elielinaukiolle. Lisäksi Turuntiellä liikennöi useita Espoon sisäisiä sekä seudullisia bussilinjoja. Kilon rautatieseisake on noin 500 m päässä suunnittelualueesta. Leppävaaran keskus on noin 1,5-2,0 km päässä. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Suunnittelualueen pohjoisosassa on metsäinen mäki. Idässä ja etelässä alavalla maalla sijaitsevat laidunmaat. Idässä laidunmaiden halki kulkee vanha tammikujanne, joka käsittää noin 20 iältään vuotiasta tammea. Tammikujanteet itäpäässä on koppelokääpäesiintymä. Alueella ei pesi erityisesti suojeltavia lintulajeja. Havaittuja harvalukuisia lajeja esiintyy myös muualla Espoossa. Alueella on paikallista linnustollista arvoa. Alueella on tehty havaintoja pohjanlepakosta ja alueella on kolmosluokan lepakkoalue. Keväällä 2014 alueelta löydettiin liito-oravan papanoita neljän puun tyveltä. Alueen läpi saattaa kulkea pohjois-eteläsuuntainen liito-oravayhteys. Vanhat Kilon kartanoon kuuluneet rakennukset, niiden pihapiirit ja avoimet laidunalueet niitä rajaavine metsänreunoineen muodostavat kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanomaisemakokonaisuuden.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 50 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on Kilonkartanon kohdalla osoitettu virkistys- ja ulkoilualueeksi. Länsiosa suunnittelualueesta on taajamatoimintojen aluetta. Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Kilonkartanon alueelle on yleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja virkistysaluetta (V). Lisäksi kartanon lähiympäristö on osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Asemakaavaehdotus on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Kilonkartanon alueella ei ole asemakaavaa. Muualla on voimassa: Kilonpuisto asemakaava ja asemakaavan muutos ja siihen liittyvä Kuninkainen asemakaavan muutos. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Säterinniitty asemakaava ja siihen liittyvä Leppäviita asemakaavan muutos. Kaavamuutosalueeseen kuuluu rautatie-, erityis- ja lähivirkistysalueet ja kaupunginosanrajan. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa MRA 30 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Valmisteluaineistosta saatiin viisi mielipidettä ja neljä kannanottoa ja lausuntoa. Mielipiteissä kiinnitettiin huomio Kilonkartanontien liikennemääriin sekä linjaukseen. Lisäksi katsottiin valmisteluaineiston kaavaratkaisun olleen yleiskaavan vastainen. Mielipiteissä esitettiin voimalinjan maakaapelointia. Palveluasumisen määrää esitettiin rajattavan, jotta ei muodostu eriytynyt asuinalue.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 50 Espoon kaupunginmuseo esitti tarkennuksia suojelumääräyksiin sekä piti ongelmallisena AK-korttelin rakennusten korkeuksia. Liikennevirasto edellyttää, ettei yksityistien tasoristeystä saa ulottaa LR-alueelle. Lisäksi asuinrakennuksissa tulee huomioida junaliikenteen mahdollinen melu-, tärinä ja runkomeluhaitta. Helsingin seudun liikenne kommentoi Kilonkartanontien bussipysäkkien koosta ja sijainnista. Tekninen keskus esittää, että ilmajohdon maakaapelointi tulisi selvittää. Valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen Kilonkartanon kaavasta irrotettiin Kilonpuisto (käsitti korttelin 54095) omaksi kaavamuutokseksi. Ne mielipiteet, mitkä ovat osoitettu kyseiseen kohteeseen on käsitelty Kilonpuisto kaavamuutoksen yhteydessä. Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava mahdollistaa kartanoympäristöön ja ratsastuskeskukseen sovitetun, kylämäisen asuinkorttelin rakentamisen Kilonkartanontietä myötäilevillä matalahkoilla asuinpistetaloilla. Rakennukset muodostavat kaupunkimaisen katumiljöön Kilonkartanontien varteen, kuitenkin siten, että rakennusten lomasta on pitkät näkymät korttelialueen läpi kartanon suuntaan. Suunnittelualueelle on muodostettu yhteisöllinen ja vehreä asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) keskellä on kaksi asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH), joille saa sijoittaa asuinkerrostalojen sekä yleisten rakennusten korttelialueen (YP- 1) leikki- ja oleskelualueiden lisäksi mm. viljelypalstoja ja yhteistilan esim. korttelisaunaa varten. Nämä luovat hyvät puitteet koko alueen yhteisölliselle elämäntavalle. AH-korttelialueelta on turvallinen yhteys YP- 1-korttelialueelle. Kortteliin mahdollistetaan mm. päiväkodin sijoittaminen palveluasumisen lisäksi, jolloin eri tiloille, kuten keittiölle, ruokailulle ja liikuntasaleille saadaan yhteis- ja vuorottaiskäyttöä. Suunnittelualue sijaitsee kaupungin tiivistyvässä alakeskuksessa. Laaja ja monipuolinen asukaskanta edesauttaa Kilon palveluiden kehittymistä. Kaavan mukainen ratkaisu on mahdollista, koska valmistelumateriaalissa maankäyttöä rajoittava voimalinja on tehtyjen selvitysten perusteella päätetty sijoittaa maakaapeliin. Suunnittelussa on huomioitu hevosten aiheuttamat rajoitteet jättämällä riittävät suojaetäisyydet asumisen ja hevostoiminnan väliin. Lisäksi uudisrakentaminen tulee sopeuttaa sekä mitoitukseltaan, että ulkonäöltään kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön sopivaksi. Asemakaavassa annetaan suojelumääräykset suojeltaville rakennuksille, kartanomaisemakokonaisuudelle, puukujanteelle, kivimuurille ja kujalle

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 50 sekä muinaisjäännösten alueelle. Lisäksi laidunalueiden osoittaminen asemakaavassa säilyttää maisemaa edelleen avoimena. Pohjois-eteläsuuntainen ekologinen yhteys turvataan säilyttämällä ympäristö suurimmalta osin nykyisenlaisessa käytössä, laitumina ja metsikköalueina. Liito-oravayhteys on merkitty kaavaan. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 32,5 ha. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin m 2 (2,2 ha). Kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0,9. Lisäksi alueelle saa sijoittaa talousrakennuksia yhteensä 240 k-m 2. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin m 2. Kokonaiskerrosala on 100 k-m 2. Rakennusoikeutta on osoitettu 100 k-m 2. Yleisten ja palvelu rakennusten korttelialue (YP- 1) Korttelialueen pinta-ala on noin m 2. Kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0,95. Hevosurheilukeskuksen korttelialue (E-1) Korttelialueen kokonaispinta-ala on noin m 2 (20,9 ha). Uudisrakentamisen kokonaiskerrosala on asuinrakentamisessa 500 k-m 2 ja talli- ja maneesirakentamisessa k-m 2. Virkistysalueet Kaavassa on osoitettu 5 eri virkistysaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta- ala on noin m 2 (4,9 ha). Rautatiealue (LR) Alueen pinta-ala on noin m 2. Suojaviheralue (EV) Alueen pinta-ala on noin m 2. Liikenne Vuoden 2035 liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä Kilonkartanontiellä on noin ajon/vrk ja Turuntiellä noin ajon/vrk. Toimivuustarkastelujen mukaan alueella ei ole liikenteen toimivuusongelmia parannetuilla liittymäjärjestelyillä. Kilonkartanontien bussipysäkit on suunniteltu nykyisille paikoilleen ja mitoitettu kahdelle bussille. Lisäksi Turuntiellä Kilonkartanon liittymän kohdalla on bussipysäkit. Tulevaisuudessa kaupunkiradan on suunniteltu jatkuvan Leppävaarasta Espooseen. Kaupunkiradan ratasuunnitelma on valmistunut vuonna Kilon asemalla kaupunkiradan laiturille on käynti sekä Kilonkartanontien alikulusta että Kilontunnelin kautta.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 50 Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat sujuvat. Suunnittelussa on huomioitu yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille. Radan pohjoispuolelle on suunniteltu pyöräilyn laatureitti, jota pitkin pääsee mm. Keran ja Kauniaisten kautta Espoon keskukseen ja Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Helsingin keskustaan. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta parannetaan mm. liikennevaloilla Kilonkartanontielle Multahaankujan eteläpuolelle ja Turuntien liittymän alikulkuratkaisuilla, jotka eivät sijaitse kaava-alueella, mutta ne ovat huomioitu suunnittelussa. Rata-alue on aidattu turvallisuussyistä aluetta hallinnoivan tahon toimesta. Yleiskaavan osoittama virkistysyhteys toteutuu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Säterinkadun pohjoisosan valmistuttua. Autopaikkojen vähimmäismäärät AK-korttelialueella: vähintään 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,8 ap / asunto. YP-1-korttelialueella: 1 ap / 150 k-m 2 E-1 korttelialueella: hevosurheilua varten 1 ap / 100 hevos- tallirakennusten k-m 2 asuntoja varten vähintään 1,5 ap / asunto muu liiketoiminta 1 / 50 k-m 2 Autopaikat saa sijaita toisella tontilla kiinteistöjen välisin sopimuksin. Polkupyöräpysäköintimäärät AK-korttelialueella: 1 pp / 30 k-m 2 kuitenkin vähintään 2 pp / asunto lukittuun, katettuun tilaan. Lisäksi pihalle / pihakannelle lähelle sisäänkäyntiä tulee järjestää polkupyörä-pysäköintipaikkoja. YP-1-korttelialueella: 1 pp / 50 k-m 2 katettuun tilaan. E-1 korttelialueella: vähintään 30 pyöräpaikkaa ja 2 pp / asunto. Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Suunnittelualueella on kaksi AK-korttelialuetta. Alueelle mahdollistetaan 12 viisikerroksista asuinkerrostaloa, joiden rakennusoikeus vaihtelee välillä. Asuinkerrostaloihin saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi asuntojen yhteiskäyttöiset varastot, askartelu-, harrastus- ja säilytystilat, pesutuvat, kuivaushuoneet, saunat ja jätehuollon vaatimat tilat, kuitenkin niin, että niiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 15 % kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä. Edellisten lisäksi senioritalon palvelu- tai liiketilaa 50 m 2 taloa kohti. Senioritalon esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi saa rakentaa polkupyörävarastot ja katokset, auton säilytyspaikan sekä talotekniikan vaatimat tilat, kuten maalämpökaivot. Näiden lisäksi kaavassa mahdollistetaan lisärakentaminen porrashuoneiden 20 m 2 ylittävän osan verran, mikäli se

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 50 lisää viihtyvyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. AK-korttelialueilla julkisivujen tulee olla pääasiassa puuta ja julkisivuväritys hillitty ja harmoninen. Korostusvärien käyttö on sallittua. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaista ja detaljoinnin viimeisteltyä. Julkisivuja ja kattotasanteita saa hyödyntää energiantuotantoon rakennuksen arkkitehtuuriin integroituna. Asuinrakennuksista tulee olla esteetön yhteys asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialueelle (AH). Kilonkartanontien puoleisista asuinkerrostaloista olla suorat uloskäynnit sekä kadun että pihan puolelle. Kortteli sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa AH-korttelialueille ja le-merkinnällä osoitetuille alueille. Mikäli Kilonkartanontien puolelle rakennusten väleihin sijoitetaan leikki- ja oleskelualueita tulee ne suojata meluesteillä (korkeus pihakannen tasosta 2,0-2,3 m). Meluesteen tulee olla pääosin läpinäkyvää lasia. AK-korttelialueen länsiosaan on osoitettu kaavassa vaara-alue. Alueella sijaitsevat voimajohdot tulee siirtää vaara-alueelta pois. Siirron jälkeen alue vapautuu asemakaavan osoittamaan rakentamiseen. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) AH-korttelialue tulee rakentaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Korttelialueelle saa sijoittaa AK- ja YP- 1-kortteleiden yhteiset ulkooleskelualueet, leikkipaikat sekä viljelypalstat. Korttelialuetta ei saa aidata. Eteläisemmässä AH-korttelissa on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa yksikerroksisen talousrakennuksen tai katoksen. AH-korttelin kautta on kulkuyhteys YP- 1-korttelialueelle, johon mahdollistetaan mm. palveluasumista ja päiväkotitoimintaa. Kaavan tavoitteena on luoda AH-alueesta koko alueen yhteinen ulko-oleskelutila. Yleisten rakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa päiväkodin ja vanhusten palveluasuntoja. Korttelin kerrosalasta saa enintään 100 m 2 käyttää liiketiloja varten. (YP-1) YP-1-korttelialueella julkisivujen tulee olla pääasiassa puuta ja väritys hillitty ja harmoninen. Korostus-värien käyttö on sallittua. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaista ja detaljoinnin viimeisteltyä. Suurin sallittu kerroslukumäärä on III. Kortteli sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja / tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asetetut ulkoalueiden melutason ohje-arvot eivät ylity. Kaikki muut paitsi rakennuksen itäpuolelle sijoittuvat ulko-oleskelutilaksi tarkoitetut parvekkeet ja terassit tulee suojata meluntorjunnan kannalta tarkoituksenmukaisin lasiseinin.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 50 AK-, AH- ja YP-1-korttelialueiden hulevesien käsittelyssä tulee suosia luonnonmukaisia menetelmiä. Hevosurheilukeskuksen korttelialue. Korttelin rakennuksiin saa sijoittaa enintään 800 m 2 hevosurheilua tukevaa liiketoimintaa ja enintään 200 m 2 ravintolaa varten. (E-1) Korttelialueen 15 rakennusta osoitetaan suojeltaviksi. Rakennuksia ei saa purkaa, eikä niissä saa tehdä sellaisia muutoksia tai korjauksia jotka heikentävät rakennusten alkuperäistä arkkitehtuuria. Rakennuksiin kohdistuvista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Vanha rakennuskanta pihapiireineen sekä niitä ympäröivä avoin maisematila muodostaa yhtenäisen kulttuurihistoriallisesti merkittävän suojeltavan kartanomaisemakokonaisuuden. Alueen käyttötarkoitus hevosurheilukeskuksena tukee kulttuurihistoriallisten ominaispiirteiden säilymistä. Mahdollinen uudisrakentaminen tai maaston muokkaus on suunniteltava alueen arvoihin sopivaksi. Alueella tapahtuvista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Tallin sijoittaminen nykyisen ratsastuskoulun tallin eteläpuolelle on mahdollista, mutta rakennuksen tulee arkkitehtuuriltaan sopia ulkonäöllisesti kartanomiljööseen. E-1 alueelle mahdollistetaan uutta asuinrakentamista henkilökuntaa varten sekä talli- ja maneesirakentamista. Hevosurheilu on merkittävässä osassa kaupunkilaisten urheilu ja vapaaajan toimintaa. Yhä tiivistyvässä pääkaupungissa on tärkeää pystyä tarjoamaan ratsastusurheilua lähellä eri-ikäisiä kaupunkilaisia. Kaavoittamalla hevosurheilun korttelialue turvataan toiminta siellä, missä kysyntää on paljon. Kaavoittamalla vahvistetaan urheilutoiminnan pysyminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Lisäksi alue on saavutettavissa nykyiselläänkin erinomaisesti pyörällä, mutta yhteydet tulevat entisestään paranemaan pyöräilyn laatukäytävän myötä. Virkistysreittien tarjontaa on monipuolistettu osoittamalla ratsastusreitti, mikä liittyy koko pääkaupunkiseudun, osin jo toteutettuun, ratsastusreitistöön. Reitistö yhdistää useat tallit Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Tuusulassa ja Nurmijärvellä. E-1-korttelialueella jaloittelutarhojen ja kenttien hule- ja valumisvesiä ei saa johtaa puhdistamattomina avo-ojiin tai maaperään. Virkistysalueet Kaavassa on osoitettu 5 toiminnoiltaan erilaista virkistysaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4,9 ha. Alueilla on mahdollistettu muun muassa ulkoilu- ja ratsastusreittien sijoittaminen. Lisäksi virkistysreiteillä sijaitsee eko-1 merkinnällä osoitettu alueen osa, jolla sijaitsee kehitettävä ekologinen yhteystarve liito-oravien elinalueiden välillä. Alue jatkuu E-1-korttelialueelle.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 50 Katualueet Asemakaavalla muodostetaan kaksi uutta tonttikatua: Multahaankuja ja Forstmestarinpiha. Uusille kaduille on suunniteltu yleistä pysäköinti kääntöpaikan yhteyteen ja Vanhalle Kilontielle kadun varteen. Kilonkartanontien ja Vanhan Kilontien katualue pysyy samana, mutta liikennejärjestelyjä parannetaan mm. liittymien osalta. Muut alueet Rautatie- ja suojaviheralue sekä virkistysalue, joka on hoidettava puistometsänä ovat kaavassa mukana kaupunginosarajamuutoksen takia. Kaupunginosan raja on osoitettu kaavassa edellä mainittujen alueiden itäpuolelle. Selvitykset Kaavoituksen yhteydessä on tehty kunnallistekninen yleissuunnitelma (Ramboll), johon sisältyy mm. liikenne-ennuste, liikenteen toimivuustarkastelu ja meluselvitys. Liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelu Liikenne-ennusteen mukaan Kilonkartanontiellä on noin ajon/vrk vuonna Liikennemäärän on ennustettu kasvavan nykyisestä, mutta olevan samaa suuruus luokkaa kuin vuonna Toimivuustarkastelujen mukaan alueella ei ole liikenteen toimivuusongelmia parannetuilla liittymäjärjestelyillä. Parannustoimenpiteitä on esitetty mm. Kilonkartanontien ja Turuntien sekä Kilonkartanontien ja Kilontien liittymiin. Meluselvitys Kaava-alue voidaan toteuttaa niin, että sisätiloissa, ulko-oleskelualueilla, parvekkeilla ja terasseilla saavutetaan melutasojen ohjearvot kohtuullisin melusuojaustoimenpitein. Edellytetyt melusuojaustoimenpiteet on huomioitu kaavamääräyksissä. Luontolausunto Luontolausunnossa suositellaan säilytettävän itäosassa kulkevan puron varsi, tammikujanne ja muut jalopuuesiintymät sekä kartanon pihapiiri sitä reunustavine metsineen. Lepakoiden käyttämä alue tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan. Arboristin lausunto Lausunnossa todetaan, että vuotias tammikujanne on jätettävä rakentamistoimien ulkopuolelle. Se ei säily jos rakentamistoimet, esimerkiksi kevyen liikenteen reitin rakentaminen tulee tammien juuristoalueelle.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 50 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksesta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut sekä tehdään tarvittavat sopimukset ja aluevaihdot, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Modelark on laatinut kaava-alueelle, päivätyn korttelisuunnitelman, mikä käsittää AK-, AH- ja YP-1-korttelit. Perittävät maksut Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hakijan yhteistyötaho YIT Rakennus on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaavaehdotusvaiheessa YIT ei ole osallisena kaavoituksessa. Kaavoitus on edennyt maanomistajavetoisesti. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Korttelisuunnitelma Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä / lausunnoista / kannanotoista Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kilonkartano asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Mahdollistetaan asuinkerrostalojen ja palveluasuntojen sijoittuminen alueelle.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / Tukeudutaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sijoittamalla täydennysrakentaminen monipuolisten palvelujen välittömään läheisyyteen. 1.3 Muodostetaan omaleimainen kulttuuriympäristöön soveltuva alueen osa. 1.4 Mahdollistetaan hevosurheilutoiminnan jatkuminen Kilonkartanon alueella. 1.5 Huomioidaan kulttuurihistoriallinen aluekokonaisuus sekä turvataan kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen sekä historiallisena että toimivana kokonaisuutena. 1.6 Varmistetaan pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden säilyminen huomioiden raideliikenteen aiheuttamat rajoitteet. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että - päätösehdotuksen kohta 1.1. muutetaan kuulumaan: Mahdollistetaan asuinkerrostalojen ja palveluasuntojen sijoittuminen alueelle. Tutkitaan vaihtoehtoja, jotta saadaan aikaan erityisesti senioreille tarkoitettu toiminnallisesti houkutteleva asumisen ja palvelujen kokonaisuus. - päätösehdotuksen kohta 1.5. muutetaan kuulumaan: Huomioidaan kulttuurihistoriallinen aluekokonaisuus sekä turvataan kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen sekä historiallisena että toimivana kokonaisuutena korostaen alueen itäosan tammikujan kartanomiljööllistä merkitystä. - päätösehdotuksen kohta 1.6. muutetaan kuulumaan: Varmistetaan pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden ja virkistysyhteyden säilyminen huomioiden raideliikenteen aiheuttamat rajoitteet. - lisätään uusi päätöskohta 1.7., joka kuuluu: Varmistetaan alueen kannalta toimivat julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteydet, erityisesti reitit pysäkeiltä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kilonkartano asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Mahdollistetaan asuinkerrostalojen ja palveluasuntojen sijoittuminen alueelle. Tutkitaan vaihtoehtoja, jotta saadaan aikaan erityisesti senioreille

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 50 tarkoitettu toiminnallisesti houkutteleva asumisen ja palvelujen kokonaisuus. 1.2 Tukeudutaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sijoittamalla täydennysrakentaminen monipuolisten palvelujen välittömään läheisyyteen. 1.3 Muodostetaan omaleimainen kulttuuriympäristöön soveltuva alueen osa. 1.4 Mahdollistetaan hevosurheilutoiminnan jatkuminen Kilonkartanon alueella. 1.5 Huomioidaan kulttuurihistoriallinen aluekokonaisuus sekä turvataan kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen sekä historiallisena että toimivana kokonaisuutena korostaen alueen itäosan tammikujan kartanomiljööllistä merkitystä. 1.6 Varmistetaan pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden ja virkistysyhteyden säilyminen huomioiden raideliikenteen aiheuttamat rajoitteet. 1.7 Varmistetaan alueen kannalta toimivat julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteydet, erityisesti reitit pysäkeiltä. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija(t) - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, Lähetetään pöytäkirjan hyväksymisen jälkeen niille, jotka ovat erikseen kirjallisesti pyytäneet. Myös sähköpostiosoitteet huomioidaan.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Matinlaakso, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Seppänen, puh etunimi.m.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy päivätyn Matinlaakso - Gäddvik asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6864, joka käsittää osan korttelista sekä osan katu-, urheilu- ja virkistysalueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , 2 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Matinlaakso, tapahtumaluettelo - Matinlaakso, kaavamääräykset - Matinlaakso, kaavakartta - Matinlaakso, ajantasa-asemakaava - Matinlaakso, katusuunnitelma Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa kiertoliittymän rakentaminen Matinkadun ja Matinkartanontien risteykseen laajentamalla katualuetta. Samalla parannetaan Matinkartanontien itäpuolen kevyen liikenteen yhteyksiä.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 50 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Matinlaakso - Gäddvik, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6864, käsittää osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueet, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Matinkadun ja Matinkartanontien risteys on toteutettu eriarvoisena risteyksenä. Syksyllä 2013 keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä oli Matinkartanontiellä ja Matinkadulla Risteyksen luoteispuolella sijaitsee Matinkylän terveysasema, jonka tontille nykyinen katu on osittain rakennettu. Matinkartanontien itäpuoli on urheilupuistoa, jossa sijaitsee muun muassa jäähalli- ja kioskirakennuksia. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Suunnittelualue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen pohjoispuolelle on merkitty seutuliikenteen ratayhteys. Espoon eteläosien yleiskaavassa Matinkatu ja Matinkartanontie, Länsiväylän ja Matinkadun välillä, on merkitty yksiajorataiseksi päätieksi, pääkaduksi tai alueelliseksi kokoojakaduksi. Matinkadun pohjois- ja

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 50 Päätöshistoria itäpuoli on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja etelässä on asuntoaluetta (A). Asemakaavassa suunnittelualue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), katualuetta sekä urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU, U). MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Caruna Espoo Oy ilmoitti lausunnossaan, että mahdolliset johtosiirrot tullaan tekemään yhtiön toimesta ja ainakin osa siirtokustannuksista veloitetaan siirtoa pyytävältä taholta. Yhtään mielipidettä kaavaehdotuksesta ei jätetty. Asemakaavan muutos Kaavamuutoksella laajennetaan katualuetta Matinkylän terveystalon tontille ja urheilupuistoon siten, että Matinkartanontien ja Matinkadun risteykseen on mahdollista rakentaa kiertoliittymä. Lisäksi mahdollistetaan kevyen liikenteen väylän rakentaminen Matinkartanontien itäpuolelle. Muutoksella poistuu urheilupuiston kioskirakennukset ja muutama pysäköintipaikka. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Matinlaakso - Gäddvik asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / , joka käsittää osan korttelista sekä osan katu-, urheilu- ja virkistysalueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue , 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä kaavakartta - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 43 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Seppänen, puh etunimi.m.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunto on annettu Matinmetsän asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Matinmetsä - Mattskogen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6827, joka käsittää korttelin tontin 4 sekä virkistysalueen, 23. kaupunginosa (Matinkylä), alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 820 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,33 euroa, eli yhteensä 1 353,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 8 Matinmetsä, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Matinmetsä, tapahtumaluettelo - Matinmetsä, kaavamääräykset - Matinmetsä, kaavakartta - Matinmetsä, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laajentaa tonttia puistoalueelle niin, että kerrostalon julkisivuun voidaan rakentaa hissit. Rakennusoikeutta

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 44 / 50 nostetaan sen verran, että hissit voidaan rakentaa ja yksi ensimmäisen kerroksen työtiloista voidaan muuttaa asunnoksi. Samalla muutetaan myymälälle varattu alueen osa pysäköintialueeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä ( ) kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana selvitettiin asunto-osakeyhtiön halukkuutta lisärakennusoikeuteen LPA-alueelle ja paikoituksen siirtämistä pysäköintitaloon. Asunto-osakeyhtiön hallituksen näkemyksen mukaan yhtiö ei halua kehittää LPA-aluetta asuntotuotantoon, koska se jumittaisi nykyisen hankkeen. Uusi hanke toisi laajentuessaan mukaan neljä muuta asunto-osakeyhtiötä, joilla on rasiteoikeus pysäköintitalon autopaikkoihin. Paikotuskannen rakentamishanke on iso asia yhtiöille, joilla on mittava korjausvaje hoidettavanaan. Pysäköintitalon tontti on Matinkylän Huolto Oy:n omistuksessa. Tontti ei ole yhtiön ensisijaisessa kehittämisjärjestyksessä, vaikka se sinällään suhtautuu myönteisesti täydennysrakentamiseen alueilla, joilla on siihen paremmat edellytykset. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Matinmetsä - Mattskogen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6827, käsittää korttelin tontin 3 sekä virkistysalueen, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston kuulutuksen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty