Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 65 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:40-20:10 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Simon Elo Toni Seppänen Nina From Inka Hopsu Sami Humala Kaija Kalliola Jarmo Nieminen Tiina Kujala Antti Kainulainen Henrik Vuornos Micke Lindholm Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari Sami Lehtonen Merja Vuori Muut saapuvilla olleet Jukka Vilske Aulis Pitkälä Kaisu Toivonen Virpi Mattila Juha Nurmi Ulla Valtonen Ilpo Salonen Tapio Erma Seija Juntunen Markku Kälviä Oskari Ruohonen Tuija Seppänen kaupunginhallituksen edustaja sivistystoimen johtaja suomenkielisen opetustoimen johtaja suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja kehittämispäällikkö varhaiskasvatuksen aluepäällikkö perusopetuslinjan päällikkö lukiolinjan päällikkö tiedottaja henkilöstön edustaja nuorisovaltuuston edustaja, saapui klo :n 93 käsittelyn aikana sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 65 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kaija Kalliola Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 65 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 89 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 90 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden talousarvion ja strategian huhtikuun seurantaraportti tilanteessa Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden talousarvion ja strategian huhtikuun seurantaraportti tilanteessa Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen 15 varhaiskasvatussuunnitelman hyväksyminen alkaen 94 Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen 18 suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 95 Saarnilaakson koulun joustavan perusopetuksen ryhmän 29 siirtäminen alkaen Karakallion kouluun 96 Lukuvuoden vuosiluokkien 7-9 oppilaspaikoista 32 päättäminen 97 Kuntalaisaloite ja lautakunnan valmistelukehoitus B1-34 kielen tuntimäärän lisäämisestä suomenkielisen perusopetuksen tuntijakoon 98 Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden 35 muuttaminen 99 Pyyntö oikaisuvaatimuksen uudelleen käsittelystä Lausunto hallinto-oikeudelle iltapäivätoiminnan 38 erityisavustuksen palauttamista koskevassa asiassa 101 Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen 42 vakinaisesta täyttämisestä (työavain ) Varhaiskasvatuksen kuljetusperiaatteet Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä 53 peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 105 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä 57 varhaiskasvatusjaoston päätökset 106 Valmistelukehoitus B1-kielen lisätunnista 7. ja 8. Luokille 58

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kaija Kalliola.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2017 talousarvion ja strategian huhtikuun seurantaraportti tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh Kirsti Askolin, puh Jaana Turunen, puh Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila merkitsee tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian lokakuun kuukausiseurannan tilanteessa Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tuloslaskelma tilanteessa Sivistystoimen tuloskortti tilanteessa Sivistystoimen tuloslaskelma tilanteessa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tuloskortti tilanteessa Selostus Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle laaditaan huhti-, heinä- ja lokakuun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Seurantaraportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Lautakunnat laativat oman tehtäväalueensa raportit huhti-, heinä- ja lokakuun lopun tilanteesta. Raporteissa käsitellään myös tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 65 Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Sivistystoimen tulokertymä oli huhtikuun lopulla 16,1 milj. euroa eli 31,1 prosenttia koko vuoden muutetusta budjetista. Ilman nettositovaa kulttuurin yksikköä kertymä on 15,4 milj. euroa eli 30,2 prosenttia. Toimialan tulokertymän ennustetaan alittavan tuloarvioin noin 3 milj. eurolla johtuen mm. varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muutoksesta sekä muun sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulojen ja -menojen ennustetaan ylittyvän noin 0,6 milj. eurolla. Toimialan toimintamenot olivat huhtikuun lopulla 226,3 milj. euroa eli 31,6 prosenttia koko vuoden budjetista. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 221,4 milj. euroa, 31,6 prosenttia. Sivistystoimen toimintamenojen ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä ennustetaan alittavan talousarvion noin 0,5 milj. eurolla johtuen Tapiolan uimahallin toimitilavuokrien säästöstä. Uimahalli on suljettuna tämän vuoden peruskorjauksen takia. Lautakunta-/tulosyksikkökohtaisten tulosten analyysi varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 0,5 milj. eurolla, johtuen varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutoksesta. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Rinnekoti -koulun opetuksen siirtyminen Postipuun koulun alaisuuteen tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia. Luvut tarkentuvat syksyllä. Svenska rum -lautakunnan toimintatulojen ja -menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutoksesta aiheutuva tulovaje ennustetaan saatavan katettua opetuksen tuista. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulojen ja -menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Nettobudjetoidun Kulttuurin yksikön toimintatulojen ja -menojen ennustetaan ylittyvän noin 0,6 milj. eurolla. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 0,1 milj. eurolla johtuen saaduista avustuksista. Toimintamenojen ennustetaan alittuvan noin 0,5 milj. eurolla. Omnia koulutuskuntayhtymältä syksyllä nuorisotoimeen siirtyvä Etsivä nuorisotyö tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia ja myös tuloja valtionosuuksina. Luvut tarkentuvat syksyllä. Muun sivistystoimen toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 3,1 milj. eurolla johtuen sekä liian suuresta tulo-odotteesta sekä

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 65 siitä, että maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta saatava valtionosuus tuloutetaan kaupungin rahoitukseen eikä se näy sivistystoimen tulona. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Investoinnit Liikuntapaikkojen perusparantamisen menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toiminnan ja tuloksen analyysi Käyttösuunnitelmassa on arvioitu, että vuoden 2017 lopussa varhaiskasvatuksessa on lasta. Huhtikuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä lasta. Lasten määrä on keväällä vuoden loppua suurempi yleensä sen vuoksi, että seuraavana syksynä kouluun lähtevien ikäluokka on vielä huhtikuussa varhaiskasvatuksessa ja edellisen vuoden aikana syntyneitä lapsia alkaa tulla varhaiskasvatukseen. Syksyllä tilanne yleensä tasaantuu, kun vanhin ikäluokka on siirtynyt perusopetukseen. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on joka tapauksessa kasvanut. Huhtikuussa 2017 varhaiskasvatuksessa oli 489 lasta enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Lasten määrä on ollut ennakoitua suurempi kunnallisissa päiväkodeissa, yksityisen hoidon tuella ja kerhotoiminnassa. Perhepäivähoidossa, ostopalveluissa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrä oli arvioidun mukainen. Huhtikuun alussa aloitti toimintansa Leppävaarassa uusi Nuumäen päiväkoti, jonne siirtyi väistöön Karamäen päiväkoti odottamaan vanhaa päiväkotia korvaavan uudisrakennuksen valmistumista vuoden 2019 aikana. Uusille hakijoille varhaiskasvatuspaikkoja jäi Nuumäkeen noin 30 lapselle. Varhaiskasvatusta järjestetään kevään aikana ns. poikkeusjärjestelyin 280 lapselle. Poikkeusjärjestelyjä on muilla palvelualueilla paitsi Matinkylä-Olarissa. Vanhaa purettua päiväkotia korvaavan uudisrakennuksen valmistumista odottamassa sekä sisätilaongelmista tai muista syistä johtuvissa väistötiloissa oli yhteensä 482 lasta. Uusia yksityisiä päiväkoteja aloitti toimintansa Tapiolan ja Espoonlahden alueilla. Touhula Laajalahden ja Tillinmäen VekaraVuoren päiväkotien toiminta käynnistyi tammikuussa Talous

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 65 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön muutettu talousarvio on 210 milj. euroa. Henkilöstömenojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion noin 3 milj. eurolla. Vastaavasti työvoimanvuokrauskustannuksien arvioidaan ylittyvän noin 3 milj. eurolla. Avustusten arvioidaan ylittyvän noin 0,8 milj. euroa starttirahaavustusten osalta. ICT-kustannusten osalta on ylityspainetta. Ylitykset katetaan tulosyksikön talousarviosta. Tulosyksikön menojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Tulosyksikön tulojen 24,5 milj. euroa ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla, johtuen voimaan tulleesta asiakasmaksulakimuutoksesta. Investointimenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tuloskortti Resurssit ja johtaminen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulojen ja toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta vähintään 1 %. Vuonna 2016 kunnallisten päiväkotien yksikköhinta oli , 0,7 % pienempi kuin vuonna Yksikköhinta ilman sisäisiä eriä oli 7 031, 0,4 prosenttia pienempi kuin vuonna Vuoden 2017 kustannukset saadaan tilinpäätöksen jälkeen vuoden 2018 puolella. Sivistystoimen yhteisen palveluverkon asiakashyöty paranemista edistetään lisäämällä varhaiskasvatuksen ja muiden tulosyksiköiden yhdessä käyttämien tilojen määrää. Vuoden 2017 aikana valmistuu asukaspuisto- ja nuorisotilat Järvenperään sekä Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila. Toukokuussa 2017 Haukilahden päiväkoti siirtyy väistöön Haukilahden kirjaston yhteyteen päiväkotikäyttöön muunnettuihin tiloihin. Tilat ovat osittain yhteiskäytössä. Henkilötyön tuottavuutta parannetaan 1,0 %. Henkilötyön tuottavuus parani vuonna 2016 yli 1,0 prosenttia. Vuoden 2017 tuottavuustieto saadaan loppuvuodesta. Tavoitteena on vähentää henkilöstön terveysperusteisia poissaoloja siten, että niitä on enintään 12 päivää / henkilötyövuosi. Terveysperusteisten poissaolojen määrä on kasvanut alkuvuodesta verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kasvua pyritään

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 65 hillitsemään käytettävissä olevin toimenpitein. Tavoitteen toteutuminen on epävarmaa. Palvelutarpeen mahdollistaessa luovutaan pienistä epätarkoituksenmukaisista tiloista. Vuoden 2017 aikana tavoitteena on luopua viidestä tilasta. on tammihuhtikuun aikana päättänyt neljän ryhmäperhepäiväkodin ja yhden päiväkodin toiminnan lopettamisesta vuoden 2017 aikana. Tavoite on toteutumassa. Tavoitteellisen johtamisen edistämiseksi sivistystoimessa käydään kehityskeskustelu jokaisen työntekijän kanssa ja asetetaan henkilöstölle henkilökohtaiset konkreettiset tavoitteet. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kehityskeskustelut käydään vuoden 2017 aikana kaikkien vähintään neljä kuukautta varhaiskasvatuksessa työskennelleiden työntekijöiden kanssa. Seuranta I yhteydessä raportoidaan kevään aikana käytyjen keskustelujen osuus. Asukkaat ja palvelut Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestelyjen tehostamiseksi lasten tukemisen rakenteita uudistetaan, tuki toteutetaan kustannustehokkaasti ja se kohdistuu nykyistä useammalle lapselle. käsittelee lasten tukemisen rakenteiden muutosehdotuksia toukokuun kokouksessaan. Tukea saavia lapsia oli vuoden vaihteessa yhteensä 982. Maaliskuussa tukea tarvitsevien lasten määrä oli Kerhotoiminnan tarjontaa on tavoitteena edelleen laajentaa siten, että siihen osallistuvien lasten määrä kasvaa. Kerhotoimintaryhmien sijoittumisen valmistelu syksylle on meneillään. Uusien toimipaikkojen määrä on tiedossa kesäkuuhun mennessä. Kerhotoiminnassa oli maaliskuussa 601 lasta, lisäystä vuoden vaihteen tilanteeseen verrattuna on 24 lasta. Maahanmuuttajataustaisten lasten mahdollisuuksia opetuksessa ja kasvatuksessa parannetaan Monikulttuurinen varhaiskasvatus Espoossa -koulutuskokonaisuuden oikealla kohdentamisella ja varmistamalla, että siihen osallistuu mahdollisimman moni lastentarhanopettaja. Monikulttuurinen varhaiskasvatus Espoossa - koulutuskokonaisuuteen on osallistunut 52 lastentarhanopettajaa 29 päiväkodista, joissa eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten määrä on vähintään 40 %. Sivistystoimen palveluja suunnitellaan asiakaslähtöisesti yhdessä asukkaiden kanssa kannustamalla lapsia ja huoltajia olemaan mukana varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnassa. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien laadinta painottuu syksylle. Lasten ja huoltajien osallistuminen niiden laadintaan raportoidaan syksyn seurantojen yhteydessä. Asiakaslähtöisyyttä edistää myös ennakkoarvioinnin käyttäminen kaikissa päätöksissä, jotka täyttävät ennakkoarvioinnin arviointikriteerit.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 65 Ennakkoarviointia on käytetty lasten kehityksen, kasvun ja oppimisten tuen järjestämisen valmistelussa. Tasa-arvoisten tvt- käyttömahdollisuuksien toteutumiseksi kehitetään varhaiskasvatuksen digitaalisia oppimisympäristöjä ja laajennetaan lasten käytössä olevien digitaalisten välineiden ja palveluiden käyttöä kunnallisissa päiväkodeissa ja esiopetusryhmissä laitemäärä yhteensä on 6,8 lasta/laite oli 10,8 lasta/laite laitteita on esiopetusryhmien (8 laitetta/ryhmä) lisäksi päiväkodeilla (8 laitetta/yksikkö). Päiväkodeissa, jossa on esiopetusryhmä samassa rakennuksessa, on yhteiset laitteet laitteita oli vain esiopetusryhmillä (8 laitetta/ryhmä). Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Tavoitteena on toteuttaa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vähintään yksi Oppiva Espoo -ydinteemaa edistävä toimenpide. Oppiva Espoo ydinteeman edistäminen kytketään varhaiskasvatussuunnitelman käyttöön ottoon. Toimenpiteet päätetään toimintavuoden alussa. Tavoitteena on uudistaa Espoon varhaiskasvatussuunnitelma ensimmäisten normitasoisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiseksi siten, että Espoon varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön lukien. Espoon varhaiskasvatussuunnitelma käsitellään toukokuun opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja se otetaan käyttöön elokuun alusta lukien. Tavoitteena on, että jokaisella varhaiskasvatusyksiköllä on kestävän kehityksen (ekososiaalinen sivistys) sitoumus ja sen toteutumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen sitoumusten arvioinnin seuranta on käytettävissä kesällä 2017 seuranta I yhteydessä.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2017 talousarvion ja strategian huhtikuun seurantaraportti tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Tuija Lindstedt, puh Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen merkitsee tiedoksi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian huhtikuun seurantaraportin tilanteessa Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 2 Suomenkielisen opetuksen seuranta tilanteessa Suomenkielisen opetuksen tuloskortti - Sivistystoimen tuloskortti - Sivistystoimen tuloslaskelma tilanteessa Selostus Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle laaditaan huhti-, heinä- ja lokakuun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Seurantaraportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Lautakunnat laativat oman tehtäväalueensa raportit huhti-, heinä- ja lokakuun lopun tilanteesta. Raporteissa käsitellään myös tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 65 Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Sivistystoimen tulokertymä oli huhtikuun lopulla 16,1 milj. euroa eli 31,1 prosenttia koko vuoden muutetusta budjetista. Ilman nettositovaa kulttuurin yksikköä kertymä on 15,4 milj. euroa eli 30,2 prosenttia. Toimialan tulokertymän ennustetaan alittavan tuloarvioin noin 3 milj. eurolla johtuen mm. varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muutoksesta sekä muun sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulojen ja -menojen ennustetaan ylittyvän noin 0,6 milj. eurolla. Toimialan toimintamenot olivat huhtikuun lopulla 226,3 milj. euroa eli 31,6 prosenttia koko vuoden budjetista. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 221,4 milj. euroa, 31,6 prosenttia. Sivistystoimen toimintamenojen ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä ennustetaan alittavan talousarvion noin 0,5 milj. eurolla johtuen Tapiolan uimahallin toimitilavuokrien säästöstä. Uimahalli on suljettuna tämän vuoden peruskorjauksen takia. Lautakunta-/tulosyksikkökohtaisten tulosten analyysi varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 0,5 milj. eurolla, johtuen varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutoksesta. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Svenska rum -lautakunnan toimintatulojen ja -menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutoksesta aiheutuva tulovaje ennustetaan saatavan katettua opetuksen tuista. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulojen ja -menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Nettobudjetoidun Kulttuurin yksikön toimintatulojen ja -menojen ennustetaan ylittyvän noin 0,6 milj. eurolla. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 0,1 milj. eurolla johtuen saaduista avustuksista. Toimintamenojen ennustetaan alittavan noin 0,5 milj. eurolla. Omnia koulutuskuntayhtymältä syksyllä nuorisotoimeen siirtyvä Etsivä nuorisotyö tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia ja myös tuloja valtionosuuksina. Luvut tarkentuvat syksyllä. Muun sivistystoimen toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 3,1 milj. eurolla johtuen sekä liian suuresta tulo-odotteesta sekä siitä, että maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta saatava valtionosuus tuloutetaan kaupungin rahoitukseen eikä se näy sivistystoimen tulona.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 65 Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Investoinnit Liikuntapaikkojen perusparantamisen menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. SUOMENKIELINEN OPETUS Suomenkielisen opetuksen toimintatulojen tavoite on euroa ja huhtikuun toteuma euroa, eli 37,8 %. Tulojen ennustetaan toteutuvan budjetin mukaisina. Toimintamenojen määräraha on euroa ja huhtikuun toteuma euroa, eli 32,3 %. Palvelujen ostojen ennustetaan ylittyvän 3,3 milj.eurolla, joka vastaavasti säästyy henkilöstömenoissa. Tämä johtuu työvoimavuokrien erilaisesta budjetoinnista. ICT-kustannuksissa ennustetaan säästöä 0,7 milj. euroa. Tämä johtuu ICT määrärahojen budjetoinnin muutoksesta sivistystoimen tasolla ja opetustoimen säästöt tasataan toimialan sisällä. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Rinnekoti -koulun opetuksen siirtyminen Postipuun koulun alaisuuteen tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia. Luvut tarkentuvat syksyllä.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / / Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelman hyväksyminen alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Varpu Ojala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila 1. hyväksyy Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelman kuntakohtaiset osat, 2. päättää, että Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön alkaen ja 3. oikeuttaa suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön tekemään vähäisiä, teknisluontoisia muutoksia Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelman kuntakohtaisiin osiin. Käsittely Päätös Asia käsiteltiin :n 90 käsittelyn jälkeen. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 3 Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma Lainsäädäntö ja viranomaismääräykset Lasten päivähoidosta annettu laki muuttui varhaiskasvatuslaiksi voimaan tulleella lainmuutoksella (580/2015). Varhaiskasvatuslaki sisältää mm. määrittelyn ja tavoitteet varhaiskasvatukselle. Opetushallitus antoi uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Määräyksen mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee laatia perusteiden pohjalta paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 65 Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma sisältää varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kirjaukset sekä perusteiden kirjauksia täydentävät paikalliset kuntakohtaiset osat. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön Valmistelu Sivistystoimenjohtaja asetti väliselle ajalle ohjausryhmän varhaiskasvatussuunnitelmien uudistamisprosessin suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. Ohjausryhmä on suomenkielisen varhaiskasvatuksen, ruotsinkielisten sivistyspalvelujen ja suomenkielisen opetustoimen yhteinen. Työryhmä on muun muassa vastannut tulosyksikkörajat ylittävien varhaiskasvatussuunnitelman osioiden valmistelusta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii suomenkielisen varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelman laadintatyössä on ollut mukana laajasti varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja päälliköitä. Huoltajat ja muut kuntalaiset ovat osallistuneet varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön vastaamalla kyselyyn välisenä aikana. Vastaajia pyydettiin arvioimaan muun muassa leikkiin, liikkumiseen, tutkimiseen ja taiteeseen liittyvän toiminnan järjestämistä, eri yhteistyömuotojen merkitystä, toimintakulttuurin kehittämistarpeita ja toimintaa ohjaavien arvojen tärkeyttä. Varhaiskasvatussuunnitelmatyötä käsiteltiin Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmässä, jossa on edustajia sekä sosiaali- ja terveystoimesta että sivistystoimesta. varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaosto käsitteli kuntakohtaista varhaiskasvatussuunnitelman luonnosta Helmikuussa 2017 tehtiin kysely, jossa henkilökunnalta tiedusteltiin mielipidettä keskeisimmistä varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavista asioista ja näkemyksiä espoolaisen varhaiskasvatuksen ominaispiirteistä. Henkilökunnan, sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja muiden yhteistyökumppaneiden oli mahdollista kommentoida luonnosta Lasten ja huoltajien varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön osallistuminen jatkuu ryhmä- ja lapsikohtaisia suunnitelmia tehtäessä. Espoon varhaiskasvatussuunnitelman rakenne Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma on rakennettu siten, että samassa asiakirjassa ovat näkyvillä sekä valtakunnalliset perusteet että kuntakohtaiset osat. Opetushallituksen

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 65 määräyksenä antama perusteteksti näkyy asiakirjassa värillisellä pohjalla ja Espoon kuntalinjaukset valkealla pohjalla. Tavoitteena on, että varhaiskasvatussuunnitelman kokonaisuus on helppo hahmottaa ja asioita ei tarvitse kirjata useaan kertaan. varhaiskasvatuslautakunnan hyväksyttäviksi esitetään asiakirjassa valkealla pohjalla olevat Espoon kuntakohtaiset osat. Tiedoksi - Varhaiskasvatuksen yksiköt

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / / Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh Anita Vataja, puh Anne Peltonen, puh Anu Vesiluoma, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila päättää hyväksyä seuraavat lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä koskevat periaatteet suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa: Lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen tuki järjestetään ensisijaisesti erilaisin joustavin järjestelyin lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä inkluusion periaatteiden mukaisesti. Lapsen edun ja tuen tarpeen vaatiessa tukea voidaan järjestää pedagogisesti vahvistetussa tai integroidussa ryhmässä. Integroituja ryhmiä järjestetään lasten tuen tarpeen sitä edellyttäessä noin 25 prosentille tukea tarvitsevista lapsista. Lapsimäärältään tavanomaista ryhmää pienempien integroitujen ryhmien verkosto kattaa kaikki palvelualueet ja ne sijoitetaan päiväkoteihin, jotka ovat liikenneyhteyksiltään mahdollisimman hyvin saavutettavia. Integroiduissa ryhmissä työskentelee lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, joka vastaa kehityksen, kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksesta Varhaiskasvatuksen erityisopettajien työtä suunnataan siten, että lapsilla on pääsääntöisesti mahdollisuus erityispedagogiseen tukeen omassa varhaiskasvatusympäristössään. Tarvittava määrä varhaiskasvatuksen erityisopettajia työskentelee laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävissä useammassa toimipaikassa. Laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan maantieteellisen vastuualueen määrittelyssä otetaan huomioon muun muassa toimipaikoissa olevien kehityksen, kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten sekä muiden lasten määrä ja vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen koordinointitehtäviin sijoittuu yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja jokaiselle palvelualueelle ja palveluyksikköön.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 65 Integroitujen ryhmien lisäksi järjestetään lasten tuen tarpeen mukaisesti määräaikaisia pedagogisesti vahvistettuja ryhmiä, joissa työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja ja lasten määrä ryhmässä on tavanomaista ryhmää pienempi. Lautakunta päättää lisäksi, että muutokset toteutetaan vaiheittain vuodesta 2018 vuoden 2019 elokuuhun mennessä ja että laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävää pilotoidaan toimintavuoden aikana. Käsittely Puheenjohtaja Hopsun kannattamana ehdotti asian palaluttamista uudelleen valmisteltavaksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. - Kymmenen varhaiskasvatuksen toimipaikan lausunto lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosehdotuksista - Vammaisneuvoston lausunto opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen - Laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävän pilotointi toimintavuonna Vaikutusten arviointi Johdanto Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa käsiteltiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa Lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja toivoi lausuntoa erityyppisistä päiväkodeista, joissa otettaisiin kantaa siihen, miten ehdotettu lasten kehityksen kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen vaikuttaisi heidän arkeen ja toimintaan. Jatkovalmistelussa lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen tavoitteita ja muutosehdotuksia on tarkennettu ja aikataulua muutosten toteuttamiseksi väljennetty ottaen huomioon päiväkotien ja muiden tahojen lausunnot ja kannanotot.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 65 Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten tavoitteet Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisten tuen järjestämisen muutosten tavoitteena on tuottaa espoolaisille lapsille laadukasta ja vaikuttavaa varhaiskasvatusta, jossa lapsen kulloinkin tarvitsema tuki on jo tarjolla ilman, että hänen täytyy tuen tarpeen vuoksi vaihtaa varhaiskasvatusryhmää tai -paikkaa. Jos lapsen tuen tarve on mittavampaa, tavoitteena on pääsääntöisesti järjestää tuki hänen normaaliin varhaiskasvatusympäristöönsä tehostetumpana erityispedagogisena tai muuna tukena. Tässä ns. inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa lapsilla on oikeus saada tarvitsemansa tuki omassa varhaiskasvatusympäristössään ja osallistua omien edellytystensä mukaan kaikkiin toimintoihin varhaiskasvatusta ohjaavien säädösten mukaisesti. Tavoitteena on myös varmistaa, että laaja-alaista ja jatkuvaa pedagogista tai erityispedagogista tukea tarvitseville lapsille on edelleen tarjolla lapsimäärältään pienempiä ryhmiä, joissa lapsi saa erityispedagogista tai vahvistettua pedagogista tukea päivittäin. Nykytilanne Maaliskuussa 2017 suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevista lapsista (7,8 %) tarvitsi kehityksen, kasvun ja oppimisen tukea säännöllisesti. Tuen tarve perustuu asiantuntijan arvioon. Lisäksi varhaiskasvatuksessa on lapsia, jotka tarvitsevat tukea lyhytkestoisesti tai joiden tuen tarpeen arviointi ja järjestäminen on vireillä. Tukea tarvitsevien lasten määrä kasvaa toimintavuoden aikana, kun varhaiskasvatukseen tulee uusia tukea tarvitsevia lapsia sekä osalla jo sijoitetuista lapsista todetaan tarve vahvempaan pedagogiseen tai erityispedagogiseen tukeen. Elokuusta 2016 maaliskuuhun 2017 tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvanut 207 lapsella (24 %). Lasten tarvitsema tuki järjestetään pedagogisin ja rakenteellisin tukitoimin. Pedagoginen tuki on muun muassa ympäristön ja kasvatustoiminnan mukauttamista sekä kuntouttavien elementtien kuten struktuurin, hyvä vuorovaikutuksen ja lapsen oman toiminnan ohjauksen vahvistamista lapsen varhaiskasvatuksessa. Pedagogista tukea tarvitsevat lapset ovat tavanomaisissa lapsiryhmissä ja tuen antaa lapsiryhmän kasvatushenkilöstö. Rakenteellisina tukitoimina ovat käytössä integroidut ryhmät ja pedagogisesti vahvistetut (pienennetyt) ryhmät, resurssierityislastentarhanopettajan tuki sekä avustamispalvelu. Pedagogisesti vahvistettujen ryhmien lapsimäärä on tavanomaista ryhmää pienempi, yleensä 15 kolme vuotta täyttänyttä lasta. Henkilökunta muodostuu kahdesta lastentarhanopettajasta ja lastenhoitajasta. Pedagogisesti vahvistettujen ryhmien sijoittuminen päätetään vuosittain

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 65 muun muassa sen mukaan, missä päiväkodissa on runsaasti lapsia, jotka tarvitsevat pienemmän ryhmän ja vahvistetun pedagogisen tuen. Integroidussa ryhmässä lapsimäärä on 13 kolme vuotta täyttänyttä lasta ja henkilökunta muodostuu erityislastentarhanopettajasta, lastentarhanopettajasta ja lastenhoitajasta. Integroidut ryhmät ovat sijoittuneet suhteellisen pysyvästi joihinkin päiväkoteihin. Uusimpana rakenteellisena tukitoimena on käytössä resurssierityislastentarhanopettajan tuki tavanomaiseen lapsiryhmään sijoitetuille tukea tarvitseville lapsille. Tällöin erityislastentarhanopettajalle on määritelty yhdessä tai kahdessa toimipaikassa olevien tukea tarvitsevien lasten tukeminen lapsen omassa varhaiskasvatusympäristössä. Resurssierityislastentarhanopettajaa ei lasketa henkilöstömitoitukseen, vaan hän on normaalin henkilöstömitoituksen ylittävä resurssi. Resurssierityislastentarhanopettajien sijoittuminen päätetään toimintavuodeksi kerrallaan. Rakenteellisena tukitoimena käytetään lisäksi avustamispalveluja, joita kohdennetaan sekä edellä mainituissa pienemmissä että tavanomaisissa ryhmissä oleville kehityksen, kasvun ja oppimisen tukea tarvitseville lapsille. Edellä selostettujen tukitoiminen lisäksi konsultoivat erityislastentarhanopettajat tukevat omalla vastuualueellaan sijaitsevien toimipaikkojen varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja vanhempia lasten kehitykseen, kasvatukseen ja opetukseen liittyvissä asioissa. Heidän työnsä painottuu erityisesti konsultaatioon ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan ohjaamiseen sekä tuen järjestelyihin liittyviin koordinoiviin tehtäviin. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien vastuualueilla on keskimäärin 645 lasta työntekijää kohden. Nykytilanteessa jatkuva päivittäinen tai viikoittainen erityispedagoginen tuki kohdistuu 40 prosentille kunnallisista päiväkotitoiminnan toimipaikoista ja 45 prosentille tukea tarvitsevista lapsista. Konsultoivat erityislastentarhanopettajat tukevat kaikkia muita päiväkoteja, perhepäivähoitoa, ostopalveluja ja yksityisten päiväkotien esiopetusryhmiä. Lasten mahdollisuudet erityispedagogiseen tukeen vaihtelevat näin ollen toimipaikkojen välillä. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa erityislastentarhanopettajan kelpoisuutta edellyttävissä tehtävissä on tällä hetkellä 93 työntekijää. Heistä 56 työskentelee integroiduissa ryhmissä, 16 resurssierityislastentarhanopettajina ja 21 konsultoivina erityislastentarhanopettajana. Muutostarpeet tavoitteiden toteuttamiseksi Nykyiset lasten tukemisen rakenteet tulee saada joustavammiksi sekä laajempaan tukea tarvitsevien lasten joukkoon vaikuttaviksi. Tarvitaan paremmat mahdollisuudet erityispedagogiseen tukeen riippumatta

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 65 esimerkiksi siitä, mihin toimipaikkaan tai mihin aikaan vuodesta lapsi sijoittuu varhaiskasvatukseen. Tarvitaan myös erityispedagogisen osaamisen jakamista tasaisemmin ja lisäämistä koko kasvatushenkilöstölle varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien tehtäviä on tarpeen uudistaa siten, että vapautuu enemmän työaikaa ja henkilöitä työskentelyyn lasten kanssa varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien hallinnollisia tehtäviä, kuten tukea tarvitsevien lasten sijoittamiseen ja tuen järjestämiseen liittyviä tehtäviä sekä monialaista verkostotyötä on mahdollista keskittää pienemmälle määrälle työntekijöitä. Integroitujen ryhmien määrää voidaan hallitusti vähentää muuttamalla niitä pedagogisesti vahvistetuiksi ryhmiksi tai tavanomaisiksi lapsiryhmiksi. Tällöin vapautuu lisää erityispedagogista resurssia laajempaan käyttöön. Integroitujen ryhmien määrän vähentäminen tulee tehdä suunnitelmallisesti siten, että näitä ryhmiä on edelleen tarjolla kaikilla palvelualueilla lapsille, joille integroitu ryhmä on oikea ja tarpeellinen tukimuoto. Tämän hetken arvion mukaan sijoitus integroituun ryhmään tarvitaan noin 25 prosentille tukea tarvitsevista lapsista. Vertailutietona voidaan mainita, että vuoden 2015 lopussa integroituihin ja erityisryhmiin oli Helsingissä sijoitettu 21 %, Vantaalla 27 % ja Espoossa 43 % tukea tarvitsevista lapsista (Suomen kuuden suurimman kaupungin päivähoidon vertailu 2015). Varhaiskasvatuksen henkilöstön erityispedagogista ja pedagogista osaamista on jaettava ja lisättävä. Varhaiskasvatussuunnitelman mukainen inkluusiivinen varhaiskasvatus on työskentelytapa, jonka omaksuminen edellyttää muun muassa henkilöstön täydennyskouluttamista, työssä oppimisen menetelmien kehittämistä sekä nykyisen osaamisen jakamista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvioon on sisältynyt ja tulee jatkossakin sisältyä kasvatushenkilöstön koulutustason nostaminen kunnallisissa päiväkodeissa lastentarhanopettajien osuutta lisäämällä. Koulutustason nostolla edistetään henkilöstön valmiutta tunnistaa lasten tuen tarpeita ja vastata niihin pedagogisin ja muin menetelmin. Vuoden 2016 lopussa lastentarhanopettajien osuus lapsiryhmien kasvatushenkilöstöstä oli 38,5 %. Erityispedagogisen henkilöstön määrän tulee vastata varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrän muutokseen. Tukea tarvitsevien lasten määrä kasvaa suurin piirtein samassa suhteessa kuin varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä lisääntyy. Tukea tarvitsevien lasten osuus varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on ollut jo usean vuoden ajan 7-8 prosenttia. Lasten määrän kasvaessa erityislastentarhanopettajien määrää on lisättävä lasten erityispedagogisen tuen varmistamiseksi.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 65 Muutosten toteuttamisessa ja rakenteellisen tuen kohdentamisessa tulee ottaa huomioon muun muassa tiedossa oleva tukea tarvitsevien lasten osuus varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, vieraskielisten lasten osuus alueiden varhaiskasvatusikäisestä väestöstä sekä muut vastaavat alueelliset tuen tarpeen jakautumiseen liittyvät vaihtelut. Tuen kohdentamisen tulee olla oikeudenmukaista ja alueiden toimintaympäristö huomioon ottavaa. Uudet lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteet ja rakenteet Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuki järjestetään osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Tuki annetaan ensisijaisesti erilaisin joustavin järjestelyin lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä. Lapsen edun vaatiessa tukea voidaan järjestää integroidussa tai pedagogisesti vahvistetussa ryhmässä. Integroitujen ryhmien verkosto kattaa kaikki palvelualueet ja ne sijoitetaan päiväkoteihin, jotka ovat liikenneyhteyksiltään mahdollisimman hyvin saavutettavia. Integroituja ryhmiä on lasten tuen tarpeen sitä edellyttäessä noin 25 prosentille tukea tarvitsevista lapsista. Pedagogisesti vahvistettuja tavanomaista pienempiä lapsiryhmiä sijoitetaan määräaikaisesti päiväkoteihin, joissa on useampia tehostettua tukea tarvitsevia lapsia, jotka tarvitsevat vahvistettua pedagogista tukea ja pienempää lapsiryhmää. Erityislastentarhanopettajan tehtävänimikkeen rinnalla on alettu yleisesti käyttää varhaiskasvatuksen erityisopettajan nimikettä ja se on käytössä myös tutkintonimikkeenä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja -nimike otetaan käyttöön Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajina työskentelevät ovat jatkossakin erityislastentarhanopettajan vakansseilla. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien työtä suunnataan siten, että useammilla lapsilla on mahdollisuus erityispedagogiseen tukeen omassa varhaiskasvatusympäristössään. Osa varhaiskasvatuksen erityisopettajista jatkaa työskentelyä integroiduissa ryhmissä osana henkilömitoitusta. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja vastaa ryhmän kehityksen, kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksesta. Lisäksi hän toimii toimipaikkansa erityispedagogisena asiantuntijana päiväkodin johtajan apuna. Osa varhaiskasvatuksen erityisopettajista sijoittuu ns. laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin, joissa painottuu inklusiivinen varhaiskasvatus useamman toimipaikan tavallisissa lapsiryhmissä. Laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja on lisäresurssi, jota ei lasketa lasten ja henkilöstön väliseen suhdelukuun. Laaja-alaisille varhaiskasvatuksen erityisopettajille määritellään

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 65 maantieteelliset vastuualueet. Vastuualueen määrittelyssä otetaan huomioon muun muassa toimipaikoissa tiedossa olevien kehityksen, kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten sekä muiden lasten määrä ja vieraskielisten lasten osuus ko. alueen varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja havainnoi toimintaa lasten tarpeiden tunnistamiseksi ja työskentelee lapsiryhmissä muun kasvatushenkilöstön rinnalla hyödyntäen esimerkiksi mallittamista, samanaikaisopetusta tai muita erityispedagogisia menetelmiä. Hän myös toimii erityispedagogisena asiantuntijana vastuualueensa päiväkodin johtajien tukena sekä ohjaa ja konsultoi henkilöstöä lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. Koordinoiviksi varhaiskasvatuksen erityisopettajiksi lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen koordinointitehtäviin sijoittuu Leppävaaraan ja Espoon keskuksen palvelualueille kumpaankin kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa ja Tapiolan, Matinkylä-Olarin ja Espoonlahden palvelualueille yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja kullekin palvelualueelle. Koordinoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja on palvelualueen aluepäällikön ja asiantuntijan työpari sekä tuki lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. Hän koordinoi alueen erityispedagogisia ratkaisuja yhteistyössä aluepäällikön ja asiantuntijan kanssa ja valmistelee esityksiä tukitoimien kohdentamisesta yhteistyössä yksikköesimiesten ja laaja-alaisten varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa. Koordinoiva erityislastentarhanopettaja toimii alueensa moniammatillisissa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöverkostoissa ja osallistuu Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen suunnitteluun ja kehittämiseen. Palvelualueiden käytössä on edelleen avustamispalveluja lapsille, jotka tarvitsevat avustajan tukea selvitäkseen arjen toimissa. Avustamispalvelujen henkilöstön valmiuksia tukea lapsia kehitetään nostamalla mahdollisuuksien mukaan heidän koulutustasoaan. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen muutosten valmistelu ja aikataulu varhaiskasvatuslautakunnan edellyttämät lausunnot pyydettiin kymmenestä erilaisesta päiväkodista. Valituissa kohteissa olivat edustettuna kaikki palvelualueet. Kohteissa painottuivat suomenkielisen varhaiskasvatuksen kokonaisuutta enemmän toimipaikat, joissa on erityispedagogista tukea päivittäin tai viikoittain. Lausunnon antaneista kohteista 80 prosentilla on tällä hetkellä erityispedagogista tukea päivittäin tai viikoittain, kun vastaava osuus suomenkielisen varhaiskasvatuksen kaikista yksiköistä on vain 40 %. Tiivistelmä päiväkotien lausunnoista

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 65 Lausunnoissa lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutokset peilautuivat selvästi päiväkotien nykyiseen tilanteeseen. Muutoksiin suhtautuivat myönteisimmin päiväkodit, joissa erityispedagogista tukea on nyt ollut tarjolla vähäisemmin ja huolta kantoivat eniten päiväkodit, joissa lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten arvioidaan vähentävän päiväkotiin kohdistuvaa erityispedagogista tukea. Osassa lausunnoista muutoksiin suhtauduttiin suhteellisen neutraalisti. Myönteisiä asioita arvioitiin olevan lapsen varhaiskasvatuspaikan pysyvyyden, kun lapsen tarvitsema tuki tulee lapsen luokse sen sijaan, että lapsi vaihtaa varhaiskasvatuspaikkaa tai -ryhmää tuen tarpeen vuoksi. Laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja on läsnä lapsen arjessa ja henkilöstön tukena sekä lisäämässä osaamista. Tämä edistää myös mahdollisuuksia toimia pienemmissä ryhmissä. Lapset oppivat luontaisesti kohtaamaan erilaisuutta. Lasten huoltajilla voi olla matalampi kynnys keskusteluun varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa toimipaikoissa, joissa erityisopettaja on nykyistä enemmän paikalla. Kaikkiaan lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen asiat olisivat arkipäiväisiä, kun niitä on mahdollisuus kohdata päivittäin tai nykyistä useammin kaikissa toimipaikoissa. Lausunnoissa nähtiin, että lapsiryhmien muodostaminen saattaa tulla haasteellisemmaksi, kun suurempi osa tukea tarvitsevista lapsista integroituu tavanomaisiin lapsiryhmiin. Myös toiminnan suunnittelu tulee moninaisemmaksi. Keinoina tämän ratkaisemiseksi esitettiin esimerkiksi pienryhmätoiminnan edistämistä ja koko henkilöstön pedagogisen ja erityispedagogisen osaamisen lisäämistä. Huolta tuotti myös, onko lapsille suunnattu tuki riittävää ja miten varmistetaan, että laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan työkokonaisuus on kohtuullinen. Toivottiin, että työkokonaisuuksien määrittelyssä painottuu riittävästi tukea tarvitsevien lasten määrä eri alueilla. Kaikissa lausunnoissa korostettiin henkilöstön osaamisen kehittämistä ja kouluttamista. Koulutusta tarvitaan sekä yleisistä varhaiskasvatustoiminnan muutoksista että lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutoksia johtuen. Muutosten käsittely eri tahoilla Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen koordinoinnista vastaava asiantuntija esitteli muutosehdotuksia Espoon vammaisneuvostolle Vammaisneuvosto antoi asiasta lausunnon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle Lausunto on oheismateriaalina. Muutoksia esitellään Sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmälle Konsultoiville erityislastentarhanopettajille ja resurssierityislastentarhanopettajille on järjestetty kaksi keskustelutilaisuutta ja integroitujen ryhmien erityislastentarhanopettajille yksi keskustelutilaisuus. Tilaisuuksissa varhaiskasvatuksen asiantuntija on esitellyt muutosehdotuksia ja eri tehtävissä työskentelevät

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 65 erityislastentarhanopettajat ovat kommentoineet niitä sekä tehneet niihin kehittämisehdotuksia. Kaikissa tapaamisissa voimakkaimmin esiin nousi aikataulu, jonka toivottiin olevan riittävän väljä. Keskustelua käytiin myös varhaiskasvatuksen henkilökunnan koulutustarpeesta ja siitä, miten lapsiryhmät ovat monimuotoistuneet ja erityispedagogisia työskentelytapoja ja osaamista tarvitaan monissa ryhmissä. Tärkeänä nähtiin koko varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttaminen inkluusion mukaiseen ajatteluun ja toimintaan. Integroitujen ryhmien erityislastentarhanopettajien keskustelutilaisuudessa nousi esiin kiinnostus pilotoida laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan työtä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen vuoden 2017 koulutussuunnitelmaan on sisällytetty laajasti koulutusta inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta. Koulutussuunnitelmassa on myös inkluusioajattelua tukevaa koulutusta positiivisesta psykologiasta ja pedagogiikasta sekä menetelmäkoulutusta. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on kartoitettu nykyinen lasten tukemisen palveluverkko. Joidenkin integroitujen ryhmien toiminta on tarkoituksenmukaista keskeyttää syksystä 2017 alkaen muun muassa sen vuoksi, että tukea tarvitsevat lapset siirtyvät kouluun. Tällöin on mahdollista vapauttaa erityislastentarhanopettajien resurssia laajaalaisempaan tehtävään. Palvelualueet ja osa varhaiskasvatuksen erityisopettajista ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita kokeilemaan laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimintamallia. Koska toimintamalli on uusi, sitä on luontevaa pilotoida toimintavuoden aikana. Monipuolisilla kokeiluilla saadaan kokemusta, miten laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäväkokonaisuus kannattaa määritellä tarkemmin. Pilotointi on tarkoitus käynnistää elokuussa 2017 Tapiolan, Espoon keskuksen ja Matinkylä-Olarin alueilla. Leppävaaran ja Espoonlahden palvelualueella tuen järjestämisen valmistelu etenee siten, että myös näillä palvelualueilla on mahdollisuus käynnistää pilotointi joko elokuussa tai myöhemmin syksyllä. Tavoitteena on järjestää myös pedagogisen toiminnan kehittämispilotteja. Esimerkiksi Espoon keskuksen palvelualueella on jo meneillään kokeilu, jossa kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen sekä monikulttuurisuuden haasteisiin vastataan suunnitelmallisella ja laadukkaalla musiikkikasvatuksella, joka kuuluu kaikille lapsille. Pilotti on innostanut henkilökuntaa hyödyntämään musiikkikasvatuksen mahdollisuuksia arjen työkaluna ja menetelmänä. Vahvasti pedagogisella ja ennaltaehkäisevällä työotteella pyritään vähentämään tuen tarvetta ja tarvittavan tuen vahvuutta. Kumppaneina pilotissa ovat kuntoutuspalveluiden psykologi ja puheterapeutti. Aikataulu ja kustannukset Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisten tuen järjestämisen muutoksia valmistellaan siten, että niitä aletaan ottaa pysyvästi käyttöön vuoden 2018 aikana. Integroitujen ryhmien muutoksia toteutetaan vaiheittain vuoden

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / elokuuhun mennessä. Muutokset suunnitellaan siten, että ne voidaan toteuttaa pääosin kustannusneutraalisti. Kasvavan lapsimäärän edellyttämät lisätarpeet lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen resursseihin esitetään sivistystoimen talousarvioesitysten yhteydessä. Arviointi Arviointia ja seurantaa toteutetaan koko prosessin ajan monimuotoisin menetelmin (mm. seurantakokoukset erilaisin kokoonpanoin, keskustelut, kyselyt ja haastattelut). Laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan toiminnan pilotteja seurataan ja arvioidaan henkilökunnan ja lasten saaman tuen näkökulmasta ja kokemuksia hyödynnetään laajempien muutosten toteuttamisessa. Myöhemmin muutosten kokonaisuutta arvioidaan lasten saaman tuen, henkilökunnan työjärjestelyjen ja huoltajien kokemusten näkökulmista. Arviointien tuloksista raportoidaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle muun muassa toimintakertomusten yhteydessä. varhaiskasvatuslautakunnan päätettäväksi esitettävät periaatteet varhaiskasvatuslautakunnalle esitetään päätettäväksi seuraavat suomenkielisen varhaiskasvatuksen lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä koskevat periaatteet Lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen tuki järjestetään ensisijaisesti erilaisin joustavin järjestelyin lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä inkluusion periaatteiden mukaisesti. Lapsen edun ja tuen tarpeen vaatiessa tukea voidaan järjestää pedagogisesti vahvistetussa tai integroidussa ryhmässä. Integroituja ryhmiä järjestetään lasten tuen tarpeen sitä edellyttäessä noin 25 prosentille tukea tarvitsevista lapsista. Lapsimäärältään tavanomaista ryhmää pienempien integroitujen ryhmien verkosto kattaa kaikki palvelualueet ja ne sijoitetaan päiväkoteihin, jotka ovat liikenneyhteyksiltään mahdollisimman hyvin saavutettavia. Integroiduissa ryhmissä työskentelee lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, joka vastaa kehityksen, kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksesta Varhaiskasvatuksen erityisopettajien työtä suunnataan siten, että lapsilla on pääsääntöisesti mahdollisuus erityispedagogiseen tukeen omassa varhaiskasvatusympäristössään. Tarvittava määrä varhaiskasvatuksen erityisopettajia työskentelee laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävissä useammassa toimipaikassa. Laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan maantieteellisen vastuualueen määrittelyssä otetaan huomioon muun muassa toimipaikoissa olevien kehityksen, kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten sekä muiden lasten määrä ja vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatuksessa olevista lapsista.