Komission tiedonanto: Uudet, kaikille avoimet ja vapaat eurooppalaiset työmarkkinat; Perustuslain 97 :n mukainen selvitys

Transkriptio

1 Eduskunnan suurelle valiokunnalle Komission tiedonanto: Uudet, kaikille avoimet ja vapaat eurooppalaiset työmarkkinat; Perustuslain 97 :n mukainen selvitys Työministeriö lähettää ohessa perustuslain 97 :n mukaisesti eduskunnan suuren valiokunnalle viitekohdassa mainitun komission tiedonannon sekä sitä koskevat työministeriön muistion. Työministeri Tarja Filatov Vanhempi hallitussihteeri Liisa Heinonen Liitteet: Komission tiedonanto suomeksi ja ruotsiksi Työministeriön muistio

2 TYÖMINISTERIÖ EU-PERUSMUISTIO Komission tiedonanto: Uudet, kaikille avoimet ja vapaat eurooppalaiset työ- ASIA: markkinat KOKOUS: Asiaa on käsitelty mm. työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaneuvoston kokouksessa sekä sisämarkkinaneuvoston kokouksessa EURODOC nro U-tunnus KÄSITTELYVAIHE JA KÄSITTELYN LUONNE: Komission tiedonannolla oli merkitystä Tukholman Eurooppa-neuvoston valmisteluun, mutta se sisältää tietoa komission suunnitelmista eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämiseksi myös pidemmällä tähtäimillä. ASIAKIRJAVIITTEET: Komission tiedonanto: Uudet, kaikille avoimet ja vapaat eurooppalaiset työmarkkinat, Kom (2001) 116 lopull. EU:N OIKEUDEN MUKAINEN OIKEUSPERUSTA/PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY: - KÄSITTELIJÄ(T): Työministeriö, vanhempi hallitussihteeri Liisa Heinonen, puh Työministeriö, työmarkkinaneuvos Jussi Toppila, puh Työministeriö, ylitarkastaja Meri-Sisko Eskola, puh Työministeriö, ylitarkastaja Kimmo Ruth, puh Oikeusministeriö, neuvotteleva virkamies Heidi Kaila, puh Opetusministeriö, projektipäällikkö Jari Jokinen, puh Sosiaali- ja terveysministeriö, vanhempi hallitussihteeri Katriina Alaviuhkola, puh Valtiovarainministeriö, finanssineuvos Ilkka Kajaste, puh SUOMEN KANTA/OHJE: Suomi pitää tärkeänä osaavan työvoiman saatavuutta koskevan komission selvitystyön aloittamista. Tähän selvitystyöhön liittyen on tärkeää arvioida myös EU:n laajentumisen vaikutuksia työmarkkinoihin. On tärkeää, että työvoiman liikkuvuuden esteiden poistamisen rinnalla korostetaan myös rakenne- ja muun työttömyyden poistamista. Sekä työttömien että työssä olevien osaamisen tulee kehittää vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita.

3 Komission tiedonannossa jää jossain määrin epäselväksi se, tarkoitetaanko kolmansien valtioiden kansalaisia koskevilla toimilla vain EU:n alueella jo pitkään ja laillisesti asuneiden kolmansien valtioiden kansalaisten liikkuvuutta vai voisivatko kyseeseen tulla myös EU:n ulkopuolelta tulevat työnhakijat. Esillä olevilla ehdotuksilla on liittymäkohtia komission maahanmuuttopolitiikasta antamaan tiedonantoon. Suomi pitää hyödyllisenä jäsenvaltioiden näkemysten ja kokemusten vaihdon lisäämistä kolmansien valtioiden kansalaisten liikkuvuudesta. Asiakirjassa on esitetty, että komissio perustaisi osaamista ja liikkuvuutta käsittelevän korkean tason työryhmän. Tukholman Eurooppa-neuvoston päätelmissä tuettiinkin ajatusta siitä, että komissio perustaa osaamista ja liikkuvuutta käsittelevän korkean tason työryhmän, jossa olisi liike-elämän, koulutusalan ja työmarkkinaosapuolten edustus. Ryhmän toimeksiantona olisi tarkastella Euroopan työmarkkinoiden erityispiirteitä ja havaittuja liikkuvuuden esteitä. Erityisesti kiinnitettäisiin huomiota tieto- ja viestintätekniikkataitojen tarpeeseen. Komissio esittäisi työryhmän selvityksen pohjalta kevään 2002 Eurooppa-neuvostolle toimintasuunnitelman uusien eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämiseksi ja avaamiseksi sekä ehdotuksia, joiden tavoitteena on yhtenäisempi, avoimempi ja joustavampi ammattipätevyyksien ja opintojaksojen tunnustamisjärjestelmä sekä lisäeläkkeiden siirrettävyys, kuitenkin niin, ettei tämä vaikuta jäsenvaltioiden verotusjärjestelmien yhtenäistämiseen. Suomi pitää tärkeänä sitä, että työryhmän raportti tuodaan tarpeellisten neuvoston kokoonpanojen käsiteltäväksi, jotta eri politiikkasektoreiden panos valmistelussa voidaan varmistaa. Suomi korostaa sitä, että tiedonannossa ehdotetut toimet tulee suorittaa olemassa olevien prosessien puitteissa. Työllisyyssuuntaviivat ovat ensisijainen väline kytkettäessä yhteen EU:n tasolla tehdyt työllisyyttä parantavat linjaukset niiden toteutukseen jäsenmaissa. Työvoiman liikkuvuuden kannalta olennaiset perustaidot, työvoiman sopeutuvuus, muodollisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittujen taitojen tunnustaminen ja inhimillisiin voimavaroihin tehtävien investointien lisääminen ovat yhteisen työllisyysstrategian keskeisiä osaamista ja liikkuvuutta tukevia elementtejä. Suomi tukee komission ehdotusta, jonka mukaan niiden kehittämistä tulee jatkaa yhteisen työllisyysstrategian puitteissa. Tiedonannossa ehdotetut yksittäiset hankkeet käsitellään kuitenkin normaalisti kunkin asian osalta toimivaltaisessa neuvoston kokoonpanossa. Suomi tukee tutkintojen tunnustamisen kehittämistä, vaikkakin pääseminen nopeasti nykyistä automaattisempaan tutkintojen tunnustamiseen voi olla ongelmallista. Asian ratkaisemista vaikeuttaa erityisesti jäsenmaiden tutkinto- ja koulutusjärjestelmien rakenteiden erot. Myöskään mahdollisten uusien jäsenmaiden mukaantulo ei helpota tätä tehtävää. Suomi suhtautuu positiivisesti myös sellaisten liikkuvuuden esteiden poistamiseen, jotka johtuvat lisäeläkejärjestelmiin liittyvistä säännöksistä ja kansallisista käytännöistä. Tiedonannossa mainitulle lisäeläkkeiden siirtämiselle maasta toiseen tulee olla myös muita vaihtoehtoja, joilla turvataan järjestelmän piiriin pääseminen ja kertyneen eläkeoikeuden säilyminen. Suomi on kannattanut komission ehdotuksia, joilla turvattaisiin laillisesti maassa olevan ja vakuutetun kolmannen valtion kansalaisuutta olevan työntekijän oikeus sosiaaliturvaan samoin ehdoin kuin jäsenvaltioiden kansalaisille. Asiakirja nostaa esiin tietoteollisuuden (ICT) alan osaamiskapeikot. Suomessa on tietoteollisuusohjelman avulla lisätty merkittävästi alan peruskoulutusta sekä aikuisille suunnattua tutkin-

4 toon johtavaa muuntokoulutusta. Tässä yhteydessä on syytä muistaa myös se, että tämäkään ala ei ole suojassa suhdannevaihteluilta. Liikkuvuuden edistäminen on keskeisessä asemassa myös eurooppalaisessa koulutuspolitiikassa. EU:n tilannetta voi olla vaikea suoraviivaisesti vertailla USA:n tilanteeseen erilaisista kansallisista lainsäädännöistä ja kulttuureista johtuen. On erittäin hyvä, että asiakirja tuo selkeästi esille koulutusohjelmien (SOKRATES ja LEONARDO DA VINCI) myönteisen vaikutuksen koulutuksessa olevien ja koulutuksen piirissä toimivien liikkuvuudelle. Tukholman Eurooppa-neuvosto antoi tukensa komission tiedonannossaan ehdottamalle liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen täyden palvelun tietopisteen kehittämiselle siten, että työvoimatoimistojen käyttöön annetaan Euroopan laajuinen tietokanta työpaikoista, työnhakijoista sekä opiskelumahdollisuuksista. Suomi on aiemminkin korostanut tarvetta kehittää ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin EU:n EURES-työnvälitysjärjestelmän mahdollisuuksia, joten komission tämänsuuntaiset suunnitelmat ovat kannatettavia. Lisäksi Suomi on tukenut komission tiedonannon tavoin tarvetta selvittää lainsäädännöllisten esteiden ohella myös liikkuvuuden käytännön esteitä. Tässä selvitystyössä olisi paikallaan hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kansalaisten eri jäsenvaltioiden esteistä saamia käytännön kokemuksia. Liikkuvuuden edistämisellä on yhteys Euroopan oikeusalueen luomiseen Tampereen Eurooppa-neuvostossa sovittujen suuntaviivojen mukaisesti. Oikeusalueen keskeisenä tavoitteena on helpottaa kansalaisten arkielämää. Vaikka jäsenvaltioiden väliset rajat on poistettu, kansallisten oikeus- ja hallintojärjestelmien erilaisuus ja monimutkaisuus asettaa tosiasiallisia esteitä ihmisten ja yritysten mahdollisuuksille toteuttaa vapauksiaan ja oikeuksiaan. Tämä haittaa sisämarkkinoiden täydellistä toteutumista. Kansalaisten tulisi myös voida nauttia hyvästä hallinnosta heidän liikkuessaan jäsenvaltioiden rajojen ylitse. Heille tulisi varmistaa tietyt hallinnollisen oikeussuojan takeet riippumatta siitä, missä päin unionia he oleskelevat. PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ: Komission tiedonannossa ehdotetaan toisaalta jo asetettujen tavoitteitten toimeenpanoa (ensimmäinen vaihe) sekä osaamista ja liikkuvuutta käsittelevän työryhmän (task forcen) asettamista valmistelemaan pohjaa komission toimintaohjelmalle, joka tehtäisiin kevään 2002 Eurooppa-neuvostolle (toinen vaihe). Työryhmän työn perusteella komissio aikoo esitellä kevään 2002 Eurooppa-neuvostolle toimintaohjelman, joka kattaisi toimet vuotta 2005 koskeviksi yleisiksi tavoitteiksi koskien seuraavia seikkoja: - eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämisen tiellä olevien esteiden poistaminen, - eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen houkutteleviksi, toimiviksi, kaikille avoimiksi ja vapaiksi, - Euroopan työvoiman tehokas kehittäminen ja hyödyntäminen, erityisesti osaamista koskevan kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi. Euroopan työvoiman osaamisen kehittäminen elinikäisen oppimisen keinoin.

5 - Sisämarkkinoiden mahdollisuuksien maksimaalinen hyödyntäminen tuote- ja tavaramarkkinoiden integraation ja uudenaikaisten, korkeaan osaamiseen perustuvien eurooppalaisten työmarkkinoiden harmoniseksi kehittämiksi. 1. Ensimmäisessä vaiheessa keskityttäisiin: - poistamaan osaamisvajeita mm. kehittämällä ammattitutkintojen ja työssä hankitun osaamisen tunnustamista, - kehittämällä elin-ikäistä oppimista, - vaihtamalla hyviä käytäntöjä opetus- ja koulutusjärjestelmien osalta. - edistämään liikkuvuutta mm, palvelujen tarjoamisen esteitä poistamalla - poistamalla lisäeläkkeiden maasta toiseen siirtämiseen liittyvät esteet, - edistämällä tutkijoiden, opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja opettajien liikkuvuutta, - edelleen kehittämällä siirtotyöläisten sosiaaliturvaa, - edistämällä kolmansien valtioiden kansalaisten liikkuvuutta yleisesti sekä erityisesti palvelujen tarjoamisen yhteydessä. - parantamaan tiedottamista ja läpinäkyvyyttä mm. kehittämällä komission internet-pohjainen informaatiokanava, joka kattaisi mm. EURES- työnvälitysjärjestelmän mukaiset tiedot sekä kansalaisten vuoropuhelu- nettisivujen tiedot. - kehittämällä tiedotusta kelpoisuusvaatimuksista. 2. Toisessa vaiheessa: - Komission asettaisi huhtikuussa 2001 korkean tason osaamis- ja liikkuvuustyöryhmän (task force) mandaattinaan: o selvittää osaamistarpeita kansallisella ja alueellisella tasolla ammateittain ja sektoreittain, elinikäistä oppimista sekä liikkuvuutta, myös kolmansien valtioiden kansalaisten osalta. o selvittää työmarkkinoiden kehittämisen pääasialliset esteet. - laatia ehdotuksia sen takaamiseksi, että työmarkkinat ovat avoimet vuoteen 2005 mennessä sekä tehdä suosituksia Euroopan tason sekä kansallisen tason toimiksi. - Työryhmän, joka koostuisi yritysjohtajista, työmarkkina- ja opetusalan asiantuntijoista sekä työmarkkinajärjestöjen edustajista, tulisi raportoida komissiolle joulukuuhun 2001 mennessä. - Työryhmän raportin pohjalta komissio laatisi toimintaohjelman kevään 2002 Eurooppa-neuvostolle sen turvaamiseksi että Euroopan työmarkkinat ovat kaikille avoimet ja vapaat vuoteen 2005 mennessä. Tämä toimintaohjelma sisältäisi toimintapolitiikkaa koskevia aloitteita sekä suosituksia sen varmistamiseksi, että uudet eurooppalaiset työmarkkinat ovat kaikille avoimia. Komissio toteaa, että kaikki edellä kuvattu on tarkoitus toteuttaa olemassa olevien prosessien puitteissa.

6 KANSALLINEN KÄSITTELY: - Työasiainneuvoston integraatiojaosto (kirjallinen menettely) sekä etniset suhteet ja työvoiman vapaa liikkuvuusjaosto KANSALLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ: - TALOUDELLISET VAIKUTUKSET: - MUUT MAHDOLLISET ASIAAN VAIKUTTAVAT SEIKAT: -