TASEKIRJA. Kunnanhallitus

Transkriptio

1 TASEKIRJA Kunnanhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden näkymät Janakkalan taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Janakkalan visio Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain Liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA TULOSALUE VAALIT TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA TULOSALUE TARKASTUSTOIMI TOIMIELIN KUNNANHALLITUS TULOSALUE YLEISHALLINTO TULOSALUE HALLINTOPALVELUT TULOSALUE TALOUSPALVELUT TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT TULOSALUE PELASTUSLAITOS TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

3 TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO TULOSALUE RUOKAPALVELUT TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ TULOSALUE KADUNPITO TULOSALUE ALUETEKNIIKKA TULOSALUE TILAPALVELU TULOSALUE KUNNAN ULKOPUOLISTEN TILOJEN YLLÄPITO TULOSALUE SIIVOUSPALVELUT TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA TULOSALUE VAMMAISTYÖ TOIMIELIN TERVEYSJAOSTO TULOSALUE YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT. 168 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO TULOSALUE VARHAISKASVATUS TULOSALUE OPETUSTOIMI TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMIELIN KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT TOIMIELIN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT TULOSALUE NUORISOPALVELUT Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Satunnaisten tuottojen ja kulujen (erien) erittely Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Pakollisten varausten muutokset

4 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Omistuksia muissa yhteisöissä Saamisten erittely Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Vieras pääoma Velkojen erittely Sekkilimiitti Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Huollettavien varat Elatustuen takautumissaatava Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Kiinteistökiinnitykset Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Janakkalan Veden erillistilinpäätös Toimintakertomus Talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 ESIPUHE Vuoden 2011 tasekirja on laadittu noudattaen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 2009 antamaa yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta. Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, tilinpäätöksen liitetiedot, kunnallisen liikelaitoksen Janakkalan Veden erillistilinpäätöksen, luettelon kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä tilinpäätöksen allekirjoituksen ja tilinpäätösmerkinnän. Toimintakertomuksen on laatinut ja koonnut talousjohtaja Jenni Jokela. Talousarvion toteutumisvertailu perustuu toimielinten käsittelemiin toimintakertomuksiin. Tilinpäätöslaskelmat liitetietoineen on laadittu Seutukeskus Oy Hämeessä pääkirjanpitäjä Pirjo Weckmanin johdolla. 5

6 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Toimintavuotta 2011 sävytti edelleen epävarmuutta luova maailmantalouden tilanne. Pitkään jatkuneen vaikean ja epävakaan kauden jälkeen maailman talouskasvun vakiintumisesta alkoi näkyä merkkejä vuoden 2011 lopulla, ja uusimpien tietojen mukaan kehitys on vuoden 2012 alussa jatkunut samansuuntaisena. Rakenteellisten vaikeuksien odotetaan kuitenkin keskipitkällä aikavälillä edelleen jossain määrin rajoittavan maailmantalouden kasvuvauhtia. Vaikeudet liittyvät pääasiassa työ- ja asuntomarkkinoiden heikkouteen joissakin tärkeimmissä kehittyneissä talouksissa, sekä tarpeeseen jatkaa sekä julkisen että yksityisen talouden taseiden korjaamista. Bruttokansantuotteen on ennustettu supistuvan vuonna 2012 ja hitaan nousun alkavan vuonna Eurooppaa koskeva finanssikriisi jatkui koko vuoden 2011 saaden matkan varrella erilaisia käänteitä. Esimerkiksi elokuussa tilanne oli erittäin jännitteinen, minkä seurauksena EKP toteutti ylimääräisiä rahoitusoperaatioita. Mielialat rahoitusmarkkinoilla paranivat tammikuussa 2012, mistä seurasi euron valuuttakurssin vahvistumista suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja Japanin jeniin. Kuitenkin euroalueen maiden finanssipolitiikan ja talouden näkymien suhteen epävarmuus ja huoli jatkuvat kevättä kohti mentäessä edelleen. Kotimaassa kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen maahan saatiin uusi hallitus pitkien hallitusneuvotteluiden tuloksena. Tuore hallitus käynnisti heti koko maan laajuisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on vähentää kuntien määrää merkittävästi. Hallitus päätyi etenemään virkamiestyöryhmän valmistelun kautta siten, että työryhmän selvitys uudeksi kuntarakenteeksi julkaistiin helmikuussa Virkamiestyöryhmä esitti selvitysalueen perustamista Hämeenlinnan seudulle, tavoitteena Janakkalan ja Hattulan kuntien liittyminen Hämeenlinnaan. Janakkalan valtuusto hyväksyi kunnan vastauksen valtiovarainministeriölle, jonka keskeisenä viestinä Janakkala ilmoitti aikovansa edelleen jatkaa itsenäisenä. Hallitusohjelmaan nojaava kuntarakenneuudistus edustaa suomalaisen kunnallisalan historiassa lähes ainutlaatuisen voimakasta valtiovallan ohjaamispyrkimystä. Samanaikaisesti vireillä on kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus ja kuntien tehtävien tarkastelu, ja lisäksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväkokonaisuuden selvittäminen ja suunnittelu. Hyvällä syyllä voidaan sanoa että kuntakenttä on kuluneen vuoden aikana ollut myllerryksessä, jonka kaltaista ei ole ennen nähty. Tulevaisuuden ennakointi ja siihen varautuminen on aina vaikeaa, ja erityisen vaikeaa se on kuntien kannalta juuri nyt. Janakkalan väestönkasvun osalta tahti hiipui hieman edellisvuodesta ja kasvuprosentiksi saatiin lopulta 0,4 %. Viime vuosi oli viime vuosien aikana toistaiseksi hitaimman kasvun aikaa, kasvuennusteena on käytetty 1,2 %. Muuttoliike hidastui talouden epävarmojen näkymien vuoksi, mutta todellinen työllisyyden kehitys oli kuitenkin Janakkalassa parempaa kuin Kanta-Hämeessä keskimäärin. Investointien osalta merkittävimpinä hankkeina työmaavaiheessa olivat keskuskeittiöuudisrakennuksen rakentaminen Turenkiin ja entisen Puuvanhainkodin, tulevan työterveyshuollon toimitilan, peruskorjaaminen samassa Tapailan korttelissa. Sekä investointirakentamisen että käyttötalouden osalta paineita aiheutui toimintavuoden aikana erilaisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Nämä ongelmat vaativat välittömiä toimia, mistä seurasi ylityksiä tilapalveluiden tulosalueen määrärahoissa. Naapurikuntien kanssa tehtiin laajaa yhteistyötä. Maaseutuhallinnon osalta Janakkalasta tuli vuoden 2012 alusta isäntäkunta kuuden kunnan muodostamalle yhteistoiminta-alueelle. Ympäristöterveydenhuollon osalta sen sijaan päätettiin vielä odottaa ja katsoa valtionhallinnon tulevia rakennelinjauksia ennen lopullisten päätösten tekemistä. Rakennelinjauksilla on ympäristöterveydenhuollossa merkitystä erityisesti eteläisille kuntakumppaneille. Samoin PARAS-lain sisältämän sosiaalitointa koskevan velvoitteen täytäntöönpanoa päätettiin lykätä ministeriön ohjeen mukaisesti. Perusterveydenhuollon osalta Hattulan ja Janakkalan yhteistoiminta jatkui sujuvana ja hyvänä. Kunnan taloudellinen kehitys oli hieman parempaa kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu, mutta selvästi huonompaa kuin muutetussa talousarviossa oli ennakoitu. Verotulojen kasvu on hidastunut aiemmista vuosista selvästi. Muutetussa talousarviossa ennakoitua verotulokehitystä ei saavutettu johtuen 6

7 mm. valtiovarainministeriön asetuksen 796/2011 mukaan tekemistä jako-osuuksien muutoksista koskien verovuosia 2010 ja Oikaisujen vaikutus Janakkalalle oli n Pitkään nousussa ollut lainakanta laski hieman edellisestä vuodesta, mutta korkea investointitahti ja siis velkaantumisen kasvu jatkuu kuluvana vuonna edelleen ja kääntyy uudelleen laskuun vuonna Janakkalassa tilikauden alijäämäksi muodostui euroa. Maaliskuussa 2012 julkistettujen uusien valtionosuusleikkausten tuloksena lähes koko kuntakenttä joutuu jälleen uusien veronkorotus- ja palvelutason laskemispäätösten eteen. Toimintaympäristössä edelleen tapahtuvien muutosten aiheuttama epävarmuus tekee kurinalaisesta ja vastuullisesta taloudenpidosta entistäkin tärkeämpää. Tämä koskee sekä käyttö- että investointitaloutta. Tulevaisuuteen katsoen ei juuri tällä hetkellä näe kauaksi, ja se mitä näkyy, on jossain määrin huolestuttavaa. Janakkalalla on kuitenkin Suomen kuntien joukossa monessa suhteessa eräänlainen etulyöntiasema sekä optimaalisen kokonsa että loistavan sijaintinsa vuoksi. Arvokkaasta perinnöstä on nyt syytä pitää hyvää huolta. Janakkalassa Anna-Mari Ahonen Kunnanjohtaja 7

8 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Janakkalan kunnan hallinto-organisaatio Kunnanjohtaja Pekka Harju Konsernipalvelut Perusturva Perusturvajohtaja Matti Valtonen Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Tekniikka ja ympäristö ö Teknisen Tekninen toimen johtajaja maankäytön Anna-Mari Ahonen johtaja Janakkalan Vesi Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Seppo Palmanto Hallintopalvelut Hallintojohtaja Hallintojohtaja Liisa Puranen Talouspalvelut Talousjohtaja Talousjohtaja Jenni Jokela Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpäällikkö Henkilöstöjohtaja Vs. Merja Elinkeinotoiminta Viestintä ja markkinointi Ja viestintä Viestintäpäällikkö Viestintäpäällikkö Johanna Rosnell-Varjo Janakkalan kunnan luottamushenkilöorganisaatio Janakkalan kunnan luottamushenkilöorganisaatiossa ei tapahtunut vuoden 2011 aikana merkittäviä muutoksia. Valtuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Keskusvaalilautakunta Ympäristölautakunta Maaseutulautakunta Perusturvalautakunta Kasvatus- ja Koulutuslautakunta Kirjasto- ja kulttuuri lautakunta Liikunta- ja nuoriso lautakunta Janakkalan Vesi johtokunta Tiejaosto Terveysjaosto Varhaiskasvatukseen kuuluvien Yksiköiden Ja koululaitokseen kuuluvien koulujen johtokunnat 8

9 Valtuusto Valtuusto on pitänyt 8 kokousta, joissa käsiteltiin 75 asiaa. Ennen kutakin varsinaista valtuuston kokousta on valtuutetuille järjestetty informaatiotilaisuus kokouksessa käsiteltävistä asioista. Lisäksi valtuustoa on informoitu Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen sosiaali- ja terveyshuollossa, Paras II lainsäädännön muutosten valmistelutilanteesta Janakkalan ja Hattulan kanssa, kuntauudistustilanteesta ja Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelystä vuosille 2012 Valtuusto piti elokuussa strategia- ja talousseminaari Millä eväillä vuoteen Seminaarin tavoitteena oli saada aikaan yhteinen näkemys v talouden päälinjoista talousarviovalmistelun pohjaksi. Kertomusvuonna järjestettiin yksi suullinen kyselytuntia, jonka aiheena oli - Miten Janakkalan opettajilla on mahdollisuus käyttää tietoteknisiä apuvälineitä oman opetuksensa tukena? Miten teknologiaa hyödynnetään erilaisten oppijoiden oppimisen tukemisessa? Miten teknologia tukee oppilasta aktiivisena tiedonkäsittelijänä? Kertomusvuonna jätettiin 6 valtuustoaloitetta. Valtuuston puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Esa Silvennoinen (KOK), 1. varapuheenjohtajana liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka (SDP), 2. varapuheenjohtajana lakiasiainsihteeri Irja Pynnönen (KESK) ja 3. varapuheenjohtajana pääluottamusmies Ari-Pekka Jaatinen (VAS). Valtuuston sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Liisa Puranen. 9

10 Kokoonpano: osallistuminen kokouksiin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (13) Aho Soini (7) Ahonen Heikki (8) Alijärvi Pirjo (5) Hautamäki Maria (8) Ilmarinen Kalevi (8) Koskela Satu (8) Löytynoja Reijo (7) Nylund Piia (8) Pohjantähti Esa (7) Ranta-Porkka Raija (8) Rissanen Titta (7) Salmi Heikki (8) Virtanen Janne (7) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Lindstén Tomi (5) Hämäläinen Janne (2) Heinämäki Markus (1) Suomen Keskusta (10) Autio Sirpa (5) Forsström Tarja (8) Kautto Mikko (7) Lamberg Jaana (7) Murronmaa Markku (8) Pynnönen Irja (7) Taponen Merja (8) Tokeensuu Osmo (6) Virtanen Markku (8) Välilä Päivi (8) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Linna Heljä (5) Vesala Terhi (2) Virtanen Kalevi (1) Kansallinen Kokoomus (10) Elo Irmeli (8) Hiidenkari Tiina (8) Laivola Ari (7) Lintumäki Aki (8) Mattila Jussi (8) Saarinen Kari (6) Saarinen Teemu (6) Selin Sanna (8) Silvennoinen Esa (8) Silvennoinen Mika asti (0) Aronen Riikka alkaen (4) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Aronen Riikka (4) Pikivirta Anna (3) Keipilä Leenamaria (2) Vasemmistoliitto (5) Helle Esko (7) Jaatinen Ari-Pekka (3) Kivistö Jaana (7) Puistola Helena (8) Vilkman Marko (7) 10

11 kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Haanperä Kirsti (1) Lampen Arto (1) Ruokonen Matti (2+1 osakokous) Stolt Veikko (4) Vihreä liitto (3) Lepistö Anssi (8) Marttinen Piia (8) Ojanen Petri (6) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Ahola Tanja (2) Suomen Kristillisdemokraatit (1) Pöhö Mirja (8) Perussuomalaiset (1) Laakso Marko asti (6) Sippala Teuvo alkaen (2) Valtuuston tärkeimmät päätökset: Valtuuston puheenjohtajien ja kunnanhallituksen vaali vuosiksi Sivistystoimenjohtajan viran vaali Rastikankaan yritysalueen asemakaavan hyväksyminen Rastikangas II, Lidl Suomi Ky Keskuskeittiön uudisrakennuksen luonnossuunnitelmien ja kustannusarvion hyväksyminen Tervakosken Elsakodin alueen rakennuskaavan muutoksen hyväksyminen Kunnan energiatehokkuusohjelman hyväksyminen Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen isäntäkuntana Janakkalan kunta Vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistaminen Turengin koulun laajennuksen ja peruskorjauksen tarveselvityksen hyväksyminen Perusterveydenhuoltoa koskevan Janakkalan ja Hattulan yhteistoiminta-alueen laajentamisen suunnittelun aloittaminen koskemaan koko sosiaalihuoltoa ja perusterveydenhuolto siten, että laajennettu yhteistoiminta-alue on toiminnassa viimeistään Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Hämeenlinnan kaupungin lukiokoulutuksen järjestäminen Kunnan omavelkaisen takauksen antaminen Janakkalan Asunnot Oy:lle Vuoden 2011 talousarvion muutoksien hyväksymiset Palvelurakennemuutos ikäihmisten palveluissa kuntalaiset saavat tarvitsemansa hoidon ja hoivan palvelutarpeensa mukaisessa ja tarkoituksenmukaisessa toimintaympäristössä Kanta-Hämeen alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen tarkistaminen Vuoden 2012 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen Hallintosäännön muutoksien hyväksymiset Tervakosken Eväsojan alueen tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen Vuoden 2012 talousarvio ja v taloussuunnitelman hyväksyminen 11

12 Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön joulukuussa 2011 julkaiseman suhdannekatsauksen (2/2011) mukaan vuoden 2011 BKT:n kasvuksi ennustetaan 2,6 %. Kuluvana vuonna kasvua ennustetaan kertyvän 0,4 %. VM:n ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Heikkenevä kansainvälinen ja kotimainen kysyntä vähentää investointitarvetta. Ennusteen mukaan yksityiset investoinnit supistuvat vuonna ½ %. Vuonna 2012 työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysaste nousee 8,1 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen määrän kasvu on ensi vuonna ½ %. Kotitalouksien kokeman epävarmuuden odotetaan heijastuvan myös kulutuksen rakenteeseen. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä kääntyy ensi vuonna laskuun. (VM:n suhdannekatsaus 2/2011) Vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi ennustetaan 2,7 %, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Inflaatio Suomessa on silti nopeampaa kuin monissa kilpailijamaissa. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä tuottajien kustannuspaineita. (VM:n suhdannekatsaus 2/2011) Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden alijäämä syvenee ensi vuonna -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon, kun vielä syyskuussa julkisyhteisöjen arvioitiin olevan vain runsas puoli prosenttiyksikköä alijäämäinen. Julkisen talouden alasektoreista erityisesti valtion rahoitusaseman näkymät ovat heikentyneet tuntuvasti alkusyksystä. Verotuloarvioita on alennettu, siksi että keskeisten veropohjien, kuten yksityisen kulutuksen, ansio ja pääomatulojen sekä yritysten toimintaylijäämän arvioidaan kasvavan aiemmin arvioitua hitaammin. Lisäksi ennustejaksolla työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksen kustannukset valtiolle ovat ensi vuonna runsas 400 milj. euroa ja v noin 550 milj. euroa. Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna noin 7,4 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on noin 3,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. (VM:n suhdannekatsaus 2/2011) Kuntatalouden näkymät Valtiovarainministeriön joulukuussa 2011 julkaiseman suhdannekatsauksen (2/2011) mukaan kuntatalous on lievästi alijäämäinen. Kuntien verotulojen kasvu on hidastunut samalla kun palkkamenojen kasvu on nopeutunut loppuvuotta 2011 kohti. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla ovat muun muassa vuoden 2010 verotuksen valmistumisen jälkeen tehdyt kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien oikaisut. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat selvästi kuluvaa vuotta hitaammin, vaikka kunnat nostavat keskimääräistä kunnallisveroprosenttiaan 0,09 prosenttiyksiköllä. Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu tuntuvasti ja kunnat myöhentävät investointien aloituksia, syvenee kuntatalouden alijäämä vuonna Myös kuntien lainakannan kasvu uhkaa jatkua. Vuonna 2013 kustannusten nousun arvioidaan hidastuvan maltillisten palkankorotusten seurauksena, verotulojen kasvu nopeutuu, mutta kuntatalous pysyy edelleen alijäämäisenä Janakkalan taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella Janakkalan kunnan asukasmäärä on kasvanut vuoden 2011 aikana 72 henkilöä ollen vuoden lopussa Kasvua edelliseen vuoteen kertyi siis 0,4 %. Voimakkainta väestönkasvu oli huhti-toukokuussa, jolloin kunnan väkiluku kasvoi n. 70 hengellä. Vuoden 2011 suunnitteluoletuksena käytettiin 1,2 %:n väestönkasvua. Vuotuinen väestönkasvu on vaihdellut vuosina Janakkalassa 0,4 1,8 % välillä, joista viime vuosi oli hitaimman kasvun aikaa. Kuuden vuoden asukasmäärän kasvun keskiarvo on 1,1 %. 12

13 Väestökehitys v Asukasta * Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) * = ennakkotieto Työllisyys kehittyi Janakkalassa paremmin kuin Kanta-Hämeessä keskimäärin. Janakkalassa trendi on ollut samansuuntainen, mutta työttömyysaste on säännönmukaisesti keskimäärin 1,1 % alhaisemmalla tasolla kuin Kanta-Hämeessä ja 1,3 % alhaisemmalla tasolla kuin koko maassa. Janakkalan vuoden 2011 keskimääräinen työttömyysaste oli 7,9 %. Muutosta edelliseen vuoteen on tapahtunut -1,3 %. Työttömyysaste v kuukausittain (ml lomautetut) 10,5 10,0 9,5 9,0 % 8,5 8,0 7,5 7,0 tammi 2011 helmi 2011 maalis 2011 huhti 2011 touko 2011 Janakkala 8,9 8,7 8,1 7,8 7,2 7,8 8,3 7,2 7,1 7,5 7,4 8,3 Kanta-Häme 10,2 9,9 9,5 8,9 8,4 9,0 9,5 8,3 8,2 8,2 8,4 9,3 Koko maa 10,1 9,8 9,4 8,6 8,2 9,2 9,9 8,7 8,3 8,6 8,8 9,7 kesä 2011 heinä 2011 elo 2011 syys 2011 loka 2011 marras 2011 joulu 2011 Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) Elinkeinotoimintaa hoitaa Janakkalan kunnassa kunnanjohtaja yhteistyössä Janakkalan Teollisuusalueet Oy:n kanssa. JTA Oy järjestää kunnalle yritysasiamiespalvelut. Yritysasiamies huolehtii mm. yhteydenpidosta nykyisiin yrityksiin, yrittäjäjärjestöihin ja muihin sidosryhmiin sekä edistää uusien yritysten syntymistä yhteistyössä Hämeen Uusyrityskeskuksen kanssa. Taloudellinen epävarmuus näkyy uusien yrittäjien ja toimintansa lopettaneiden yritysten määrässä. Vuonna 2010 elinkeinoelämä virkistyi laimean edellisvuoden jälkeen, mutta elinkeinoelämän imu hiipui hieman. 13

14 Janakkala Uusien yritysten määrä, kpl Toimintansa lopettaneita yrityksiä, kpl Netto Yritystontteja myytiin neljä kappaletta ja niiden pinta-ala on yhteensä 17,4 ha. Janakkala Myydyt yritystontit, kpl Myydyt yritystontit,ha ,6 17,4 Vuoden 2011 marraskuussa valmistui vuoden 2010 lopullinen verotus, jonka mukaan janakkalalaisten ennakonpidätyksen alaiset tulot v olivat yhtensä 311,1 milj. euroa. Kasvua edelliseen verovuoteen verrattuna oli 3,5 %. Tulolajeittain tarkasteltuna muutokset (euroissa) edelliseen verovuoteen 2010 verrattuna olivat seuraavat: palkkatulot + 2,9 %, eläketulot + 3,5 %, työttömyyskorvaukset +19,8 % ja sosiaalietuudet +2,7 %. Verotettavat ansiotulot tulolajeittain 2010 eläketulot 22,9 % tyött.korvaus 3,0 % sos.etuudet 2,5 % palkkatulot 71,6 % Lähde: Verohallinto, tulokehitystilasto 2010 Janakkalan kunnan taloudellinen kehitys oli hieman parempaa (n ) kuin alkuperäisessä (ulk. ja sis. tulot ja menot) talousarviossa ennakoitiin, mutta huomattavasti huonompaa kuin muutetussa talousarviossa. Muutetussa talousarviossa ennakoitu 1,3 milj. euron tilikauden ylijäämä vaihtui loppuvuodesta n euron alijäämään. Notkahdus johtuu pääosin toimintakulujen ennakoitua suuremmasta määrärahojen ylityksestä (2,4 milj. ) ja joulukuun huomattavasti normaalia pienemmästä verotilityksestä (n ). Vuoden 2011 tilikauden alijäämää on selostettu luvussa olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa. Janakkalan verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,8 %, kun verotulojen vuosittainen kasvu on vuosina Janakkalassa ollut n. 5,9 %. Verotulojen kasvu on siis hidastunut selvästi. Vuoden 2011 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna verotulot kasvoivat vain 0,7 % eli n eikä muutetun talousarvion verotuloarviota saavutettu. Verotulot alittivat muutetun talousarvion 1,1 % eli jopa n euroa. Vuonna 2011 verotulot /asukas kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 72, kun vuonna 2010 kasvu oli 135 /asukas (vrt. ed. vuoteen). Verotulojen tarkempi erittely lajeittain vuoden 2011 osalta löytyy kappaleen lisätiedoista sekä vertailu edelliseen vuoteen tuloslaskelman liitetiedoista luvusta

15 Verotulot, /as Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Verotulot, /as Janakkala as. kunnat * Kanta-Häme * Manner-Suomi * Lähde: Kuntaliitto, * ennakkotieto Valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 10,7 %. Valtionosuuksien vuosittainen kasvu on vuosina Janakkalassa ollut n. 7,9 %. Valtionosuuksien kasvu alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli 6,9 % ja muutettuun talousarvioon 1,7 %. Valtionosuuksien tarkempi erittely lajeittain vuoden 2011 osalta löytyy kappaleen lisätiedoista sekä vertailu edelliseen vuoteen tuloslaskelman liitetiedoista luvusta Valtionosuudet, Lähde: Kuntaliitto 15

16 Vos /asukas Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto, * ennakkotieto Vuonna 2011 Janakkalan kunnan vuosikate (ulk. ja sis. tulot ja menot) ilman kunnallista liikelaitosta Janakkalan Vettä on 2,3 milj. euroa ja tilikauden alijäämä n euroa (luku Tuloslaskelman toteutuminen). Kun lasketaan yhteen Janakkalan kunta ja Janakkalan Vesi, koko organisaation vuosikatteeksi (ulk. tulot ja menot) muodostuu n. 3,4 milj. euroa ja tilikauden alijäämäksi n euroa (luku Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut). Liikelaitoksen vaikutusta kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen voi tarkastella luvusta Janakkalan kunnan vuosikate /asukas (ulk. tulot ja menot, Janakkalan Vesi mukaan lukien) on noussut hieman edellisestä vuodesta. Positiivinen suunta on kuitenkin vaihtunut negatiiviseksi viime vuonna Kanta- Hämeessä, asukkaan kunnissa sekä Manner-Suomessa. Vuosikate, /as Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Vuosikate, /as Janakkala as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto, * ennakkotieto Kunta nosti uutta pitkäaikaista lainaa 2,5 milj. ja lyhensi talousarviolainojaan n. 5 milj.. Janakkalan Vesi ei nostanut uutta talousarviolainaa lainkaan, mutta lyhensi vanhoja lainoja n Lainakanta kääntyi siis monen vuoden jälkeen laskuun. 16

17 Lainakanta , milj. 40,0 35,0 33,7 35,8 32,4 30,0 27,4 25,0 20,0 17,1 20,6 15,0 12,7 10,0 5,0 0, (ml. Janakkalan Vesi) Janakkalan kunnan lainakanta (Janakkalan Vesi mukaan lukien) vuoden 2011 lopussa oli 32,4 milj.. Lainakanta laski edellisestä vuodesta n. 3,3 milj. euroa. Samoin lainakanta /asukas-tunnusluku laski edelliseen vuoteen verrattuna 206 euroa. Janakkalan lainakanta on noussut nopeasti vuodesta 2003 lähtien, johtuen pitkään jatkuneesta korkeasta vuosittaisesta investointitasosta. Vuosi 2011 on lainakannan kehityksen osalta tilapäinen poikkeus, sillä korkea investointitahti jatkuu edelleen kuluvalla taloussuunnitelmakaudella. Taloussuunnitelman mukaan velkaantuminen pysähtyy vuonna 2015, jolloin lainakanta kääntyy uudelleen laskuun Lainakanta , /as Janakkala as.kunnat Kanta-Häme Manner Suomi Lainakanta , /as Janakkala as.kunnat Kanta-Häme Manner Suomi Lähde: Kuntaliitto (ml. Janakkalan Vesi) 17

18 Janakkalan kunnan lainakanta ilman kunnallista liikelaitosta Janakkalan Vettä on vuoden 2011 lopussa 27,7 milj., kun se vuonna 2010 oli 30,2 milj.. Kunnan lainakanta on siis laskenut n. 2,5 milj.. Lainakanta /asukas oli /asukas. Vastaava tunnusluku vuonna 2010 oli /asukas. Laskua edelliseen vuoteen on 154 /asukas Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Syksyllä 2011 valmistui kunnan maaomaisuuden tarkistustyö, jonka myötä nykyinen maaomaisuus arvostettiin hankintamenoon. Tarkistuksen tuloksena kirjanpitoon merkittyä maa- ja vesialueiden arvoa korotettiin ,69 :lla. Korjaus tehtiin edellisten tilikausien ylijäämään. Edellisten tilikausien ylijäämää olisi ollut edellä mainitun muutoksen jälkeen n. 4,4 milj. euroa, mutta tilikauden 2011 ollessa n. 0,5 milj. alijäämäinen, edellisten tilikausien ylijäämäksi muodostuu n. 3,9 milj. euroa. Edellä mainitun lisäksi olennaisina muutoksina voidaan mainita valtion taholta kunnalle määrätyt seuraavat uudet lakisääteiset tehtävät (muun muassa): Tekniikka ja ympäristö toimiala: - rakennuslain ja -asetuksen muutokset vaikuttavat tilapalvelujen toimintaan (mm. energiatodistukset, lämpöeritykset, iv-määräykset) nousevina käyttötalous- ja investointimenoina - Palo- ja pelastuslaki vaikuttavat rakennuksiin ja niiden varusteisiin (mm. sprinklaus) Perusturvan toimiala - Kotikuntalaki muuttui siten, että laitoshoidossa tai asumispalveluissa oleva asiakas voi vaihtaa kotikuntaa. Uusi kotikunta järjestää palvelut ja vanha kotikunta maksaa kustannukset. Janakkalasta on yksi asiakas muuttanut toiseen kuntaan. - Kunnan tuli laatia maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Uudet säädökset velvoittavat kuntaa kehittämään laaja-alaisesti palveluja maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi. Lisäksi kuntaa velvoitetaan laatimaan alkukartoitus ja sen mahdollisena seurauksena yksilökohtainen suunnitelma maahanmuuttajalle, joka on sosiaalitoimen asiakas. Alkukartoitus tulee tehdä muutoinkin, jos maahanmuuttaja sitä vaatii. - Lastensuojelulakia muutettiin Laki velvoittaa kuntaa järjestämään lapsen tarpeiden mukaisia palveluita. Palvelut tulee järjestää, vaikka niitä ei tosiasiallisesti olisikaan eikä palveluiden järjestämiselle saa asettaa taloudellisia esteitä. Ko. palveluista tehtävä päätös on valituskelpoinen. - Vammaispalvelulain muutoksessa alkaen henkilökohtainen apu laajeni 30 tuntiin (aikaisemmin 10 tuntia). - Terveyskeskuksen asiakkaalla on lähtien ollut valinnan vapaus siitä, minkä perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveysaseman palveluja käyttää. - Laajennetut määräaikaiset terveystarkastukset aloitettiin neuvola-, koulu ja opiskelijaterveydenhuollossa. Sivistystoimen toimiala - Perusopetuslain muutokset tulivat voimaan Perusopetuslain muutosten mukainen esiopetuksen erityisopetus; erityisopetuksen antamisen velvoite ja erityisen tuen kolmiportaisuus - Em. perusopetuslain muutosten mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Lakimuutos koskee oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämistä ja arviointia. Muutos on aiheuttanut lisäresurssin tarvetta oppilaiden lainmukaisten tukitoimien järjestämiseen. - Perusopetuslain 8a luvun mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta on pitänyt järjestää alkaen uudistettujen perusteiden ja uudistetun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Muutos on aiheuttanut lisäresurssin tarvetta oppilaiden lainmukaisten tukitoimien järjestämiseen. - Nuorisolain mukainen etsivä nuorisotyö sekä kunnille asetettu velvoite perustaa nuorten monialainen ohjaus- ja palveluverkosto. Edellä mainitut lakimuutokset tulivat voimaan ja merkitsivät lisätyötä nuorisopalveluille. Kunnan talouteen vaikuttaa voimakkaasti myös suunnitelmakauden suurimman investointihankkeen, ruokapalvelukeskuksen rakentamisen käynnistyminen ja sen kustannusarvion nousu alkuperäisestä 2,6 miljoonasta 18

19 3,8 miljoonaan euroon. Toisen suuren investointihankkeen suunnittelu, Turengin terveysaseman peruskorjaus, on myös käynnistynyt. Turengin terveysaseman peruskorjauksen kustannusarvio on 4,1 milj. euroa. Merkittävimmät poikkeamat kunnan tuloslaskelmassa (ulk. ja sis. tulot ja menot, ilman Janakkalan Vettä) tilinpäätösvuoden muutettuun talousarvioon nähden olivat: - Toimintatuotot toteutuivat 1,3 milj. suurempina kuin oli arvioitu. Myyntituottoja kertyi n arvioitua enemmän, johtuen mm. kotikuntakorvauksista (n ) ja muista yhteistoimintakorvauksista (n ) Tuet ja avustukset ylittyivät n (mm. tuet ja avustukset valtiolta n ) Muut toimintatuotot ylittyivät n (mm. käyttöomaisuuden myyntivoitot ) - Toimintakulut toteutuivat 2,4 milj. suurempina kuin oli arvioitu. Palkat ja palkkiot ylittyivät n. 1,4 milj., josta jaksotettujen palkkojen osuus oli Jaksotettuja palkkoja ei ole talousarviossa budjetoitu, joten todellinen henkilöstökulujen ylitys oli 1,0 milj.. Vakinaisten kuukausipalkat alittuivat n. 2,1 milj., mutta sijaisten ja tilapäisten palkat (1,5 milj.) sekä sairas- ja äitiyslomasijaisten palkat (0,9 milj.) ylittyivät arvioidusta. Myös vuosilomasijaisten palkat (n ) ja erilliskorvaukset (0,5 milj. ) ylittyivät. Palvelujen ostot ylittyivät n. 1,0 milj.. Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä ylittyivät n ja asiakaspalvelujen ostot muilta ylittyivät n Suurin ylitys oli tulosalueella sosiaalityö ja toimeentuloturva, jossa ylitys oli (mm. perheryhmäkodit , lastensuojelun avohuolto , lastensuojelun ennaltaehkäisevä työpari ja päihdehuollon laitoshoito ). Janakklalan terveydenhuolto ylittyi n (mm.erikoissairaanhoito/lisälasku , Koivikkokoti , sairaankuljetus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ). - Verotuloja kertyi n vähemmän kuin muutetussa talousarviossa ennakoitiin. Tämä johtui joulukuun ennakoitua pienemmästä tilityserästä. - Valtionosuudet ylittyivät n Talousarviossa ennakoitua varauksen purkua ei toteutettu (maanhankinta) Janakkalan Veden osalta käyttötalouden toteutumaa ja sen poikkeamaa selvitetään tasekirjan luvussa Tilikauden päättymisen jälkeen, maaliskuun 2012 lopulla, on valtion taholta ilmoitettu uusista valtionsosuuksien leikkauksista, jotka kohdistuvat taloussuunnitelmakaudelle Leikkausten euromääräistä vaikutusta ei vielä tiedetä, mutta leikkaus tullee vaikuttamaan jatkossa merkittävästi kunnan tuloperustaan Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä oli henkilöä (kasvua ed. vuoteen + 17 henkilöä, + 1,5 %). Vakituisessa työ-/virkasuhteessa toimi 812 henkeä eli 72 % henkilöstöstä (% osuus sama kuin ed. vuonna). Tilapäisessä palvelussuhteessa toimi 318 henkilöä eli 28 % henkilöstöstä (% osuus sama kuin ed. vuonna). Naisten osuus henkilöstöstä oli 85,4 % (v.2010, 86,25 %) ja henkilöstön keski-ikä oli 46,3 vuotta (v.2010, 46,4 vuotta). Vuonna 2011 koko henkilöstön sairauspäivien määrä oli työpäivää (v tpv) ja henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,4 % (v.2010, 7,4 %). Sairauspäivien määrä on hieman kasvanut, mutta henkilöstön vaihtuvuusprosentti on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan henkilöstöstä on laadittu erillinen henkilöstökertomus, josta saa tarkempaa tietoa henkilöstöstä. Tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 4.6. on esitetty keskeiset henkilöstön määrää ja henkilöstökuluja koskevat tiedot. 19

20 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kunnassa on käytössä vuonna 2007 kunnanhallituksen hyväksymä riskienhallinnan toimintaohje ja riskianalyysi. Riskianalyysi sisältää tarkastelun seuraavista olennaisista riskiluokista: toiminta-, henkilö-, tieto- ja tietojärjestelmien, sopimus- ja vastuu-, yhteiskunnan, talous-, ympäristöriskit ja omaisuuden vahinkoriskit. Vuoden 2011 riskianalyysi on käsitelty johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa Riskianalyysissä ei havaittu mitään suurta tai poikkeavaa negatiivista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Mieluumminkin voisi mainita joitakin parannuksia mm. henkilöriskien osalta. Kunnan riskienhallintajärjestelmää aloitettiin uudistamaan vuonna Vuoden 2012 aikana sisäisen valvonnan yleisohjeet tulevat uudistumaan ja kunnalle ollaan parhaillaan laatimassa riskienhallintapolitiikkaa. Riskienhallintajärjestelmästä tehdään kunnan toimintaa ja sen kehittämistä paremmin palveleva kokonaisvaltainen järjestelmä. Riskeihin liittyvien seikkoja on tarkasteltu myös luvussa 1.2. (Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä) ja luvussa (Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä) Ympäristötekijät Ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä, lupa- ja valvontamenettelystä sekä ympäristön tilan seurannasta ja ympäristön kunnostamisesta on vastannut ympäristölautakunta oman talousarvionsa puitteissa. Lisäksi lautakunta vastaa maa-aineslain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä. Lupakäsittely ja valvonta ovat osin maksullista, mutta maksut kattavat vain pienen osan toiminnan kuluista. Yllättäviin ympäristövahinkoihin tai laajempiin tutkimuksiin ei ole talousarviossa varauduttu. Aiesopimus ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisesta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa on hyväksytty valtuustossa ja sopimuksen kestoa on jatkettu vuoden 2012 loppuun kunnanhallituksen päätöksellä Lain edellyttämä ja sopimuksen mukainen yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Tällöin kunnan palveluksessa olevat kaksi terveystarkastajaa ja kunnaneläinlääkäri siirtyvät Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän palvelukseen, joka jatkossa hoitaa kunnan velvollisuuden olevat ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän tehtävät. Kertomusvuoden merkittävin ympäristöinvestointi oli Janakkalan Veden Matinvuoren vedenottamon rakentamisen aloittaminen. Uudella vedenottamolla pystytään varautumaan veden kulutuksen kasvuun sekä mahdolliseen ongelmatilanteeseen muulla olemassa olevalla vedenottamolla. Vedenottamoiden sijainti keskellä tiheää asutusta ja vilkkaita liikenneväyliä aiheuttavat merkittävän riskin ottamon saastumiselle ja poistamiselle käytöstä. Lisäksi jätevesiverkoston saneerauksella on Tervakoskella saavutettu vuotovesimäärien selvää alentumista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteon laatiminen Velvollisuus laatia selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä perustuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen on tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Selonteko perustuu kunnanviraston johtoryhmässä päätettyyn menettelyyn, jossa toimialajohtajat arvioivat sisäisen valvonnan onnistumista edellisen vuoden osalta itsearviointilomakkeen avulla. Talousjohtaja on koostanut toimialajohtajien vastauksista tämän selonteon. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmä on asianmukainen eikä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ole havaittu puutteita. Toimialajohtajat ovat omilla toimialoillaan riskien hallinnan ja sisäisen val- 20

21 vonnan raportointiin edellisvuotta tyytyväisempiä, mutta toivovat edelleen riskien tunnistamiseen ja seurantaan suurempaa panostusta. Lautakuntatyöskentely on koettu edellisvuoden tapaan tehokkaaksi ja työskentelyssä on noudatettu menneenä vuonna hyvää hallintotapaa. Toimielimien tehtävät, vastuut ja velvollisuudet tulisi kuitenkin määritellä entistä selkeämmin. Operatiivisten tehtävien tulee olla toimialan viranhaltijoiden tehtäväkenttää. Johtokuntatyöskentelyyn ollaan tyytyväisiä. Toimialajohtajat olivat edellisvuotta tyytyväisempiä myös henkilöstön riittävyyteen. Pätevän henkilöstön saatavuus ei riipu ainoastaan yksittäisen kunnan ponnisteluista vaan liittyy osittain koko valtakunnan koulutuspolitiikkaan. Kokonaisuutena toimialajohtajat olivat tyytyväisempiä johtamis- ja hallintojärjestelmään kuin edellisvuonna. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnassa on käytössä kunnanhallituksen vuonna 2007 hyväksymä riskienhallinnan toimintaohje ja riskianalyysi. Toimialat pyrkivät kaikessa toiminnassaan ennakoimaan mahdollisia riskejä ja estämään niiden toteutumisen. Mikäli riskejä havaitaan, riskeille suunnitellaan vähentämistoimet ja ne aikataulutetaan sekä vastuutetaan. Riskien vähentämistoimenpiteet ovat osa toimialan työn suunnittelua ja käytännön toimintaa. Myös strategian toteuttamisesta aiheutuvat olennaiset riskit on tunnistettu. Hyväksyttävää riskitasoa ei ole kaikilla toimialoilla määritelty, joskin toimialoittaisia erillisarviointeja on suoritettu. Riskitasojen määrittelyn puute johtuu keskitetyn ohjeistuksen ja kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän puuttumisesta. Kokonaisuutena toimialajohtajat olivat riskien hallinnan järjestämiseen yhtä tyytyväisiä kuin edellisvuonna. Vuoden 2011 riskianalyysi on käsitelty kunnanhallituksessa Riskienhallinnan toimintaohjetta ei ole uusittu vuoden 2011 aikana, mutta kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän suunnittelu on aloitettu. Valvontatoimenpiteet Toimialajohtajat kautta linjan ovat tyytyväisiä olemassa oleviin valvontatoimenpiteisiin. Toimialojen toimintaprosesseihin sisältyy asianmukaiset seuranta-, arviointi- ja raportointimenettelyt, jotka turvaavat toiminnan lainmukaisuuden. Kunnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita lainmukaisuusvalvonnassa. Toimialojen keskeiset prosessit on kuvattu ja prosessien kehittämiseksi on sovittu toimenpiteet. Toimialoilla seurataan ja arvioidaan järjestelmällisesti omaa toimintaa, varojen käyttöä ja tavoitteiden saavuttamista sekä raportoidaan niistä. Viime vuosi kuitenkin osoitti suurten käyttötalouden määrärahojen ylitysten myötä, että talouden seurannan osalta tarvitaan korjaavia toimenpiteitä sekä ehdottomasti tulosalueiden nopeampaa reagointia. Kunnassa ei ole erillistä ohjeistusta sopimustoiminnasta. Sopimuksia laadittaessa käytetään tarvittaessa eri alojen asiantuntijoita. Sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta on nykyisellään asianmukaista ja vastuutettua. Toimialoja koskevien sopimusten seurannan ja valvonnan koetaan olevan kunnossa. Ulkoistettujen palvelujen laadun seurantaan ja valvontaan haluttaisiin panostaa enemmän, mutta tämä vaatisi enemmän resursseja. Tiedonkulku Informaatioon ja tiedonkullkuun ollaan kokonaisuutena tyytyväisempiä kuin edellisenä vuonna. Kunnassa on käytössä monipuoliset tiedonkulun kanavat, joilla pyritään takaamaan kunnan henkilöstön oikean tiedon saanti oikea-aikaisena. Sisäisen tiedonkulun kanavat ovat tehokkaita (mm. intra ja sähköposti) ja niitä käytetään aktiivisesti. Ulkoisen tiedotuksen menettelytapoihin kaivataan pelisääntöjä ja selkeämpää vastuunjakoa. Tiedottaminen on avointa ja läpinäkyvää. Vireille tulevat asiat ja niiden käsittelyvaiheet rekisteröidään asianhallintajärjestelmään. Asiakirjat ovat julkisia, jollei JulkisuusL tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. 21

22 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitos) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 999 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,7 19,3 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

23 Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. = 100 * Vuosikate / Poistot. Vuosikate, euroa / asukas Tunnusluku on yleisesti käytetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Asukasmäärä; Asukasmääränä käytetään asukaslukua tilikauden lopussa Vuosikate/Poistot % ,8 10,0 9,8 8,8 Milj. 8,0 6,0 4,0 3,7 6,8 6,2 5,8 2,9 3,0 4,5 3,4 5,3 4,3 3,8 4,0 4,0 3,4 3,0 2,0 1,0 1,7 1,0 0, Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot (ml. Janakkalan Vesi) 23

24 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitos) Toiminnan rahavirta VUOSIKATE Satunnaiset erät 999 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 16 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutust Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muuto Vaihto-omaisuuden muutos 15 5 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 62,3 60,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 30,6 30,4 Lainanhoitokate 0,7 0,7 Kassan riittävyys, pv Asukasluku EPÄVIRALLINEN TUNNUSLUKU Kassan riittävyys, pv (kunta)

25 Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Investoinnit Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. =100* Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoito Lainanhoitokate Lainahoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Maksuvalmius Rahavarat , 1000 euroa (Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) Kassan riittävyys (pv) Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 25

26 Tase ja sen tunnusluvut 12/ /2010 ulkoiset tuotot ja kulut (ml. Liikelaitos) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hank Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 1 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2 7 Lainasaamiset 2 7 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

27 12/ /2010 ulkoiset tuotot ja kulut (ml. Liikelaitos) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 4 5 Muut toimeksiantojen pääomat 1 10 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 53,5 51,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 47,1 53,5 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä EPÄVIRALLISET TUNNUSLUVUT Lainakanta 31.12, (ilman liikelaitosta) Lainakanta , /asukas (ilman liikelaitosta)

28 Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % Tunnusluvulla mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja se kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50%:n tai sitä alenpi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (toimintatuotot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) milj. Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. =edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas =(Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä)) / Asukasmäärä. Lainakanta , milj. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollisen vieraan pääoman kokonaismäärää. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat /asukas = Lainakanta / Asukasmäärä Lainasaamiset , milj. Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyvien vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä Asukasmääränä käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. Suhteellinen velkaantuneisuus % ,5 53,5 46,8 47,1 37,9 39,3 32, (ml. Janakkalan Vesi) 28

29 1.4. Kokonaistulot ja menot TULOT 1000 MENOT 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön -268 Valtionosuudet Korkokulut 839 Korkotuotot 182 Muut rahoituskulut 1 Muut rahoitustuotot 105 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Pakollisten varausten lis. (+), väh (-) Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 932 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 218 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

30 1.5. Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt 2 Kuntayhtymät 6 Osakkuusyhteisöt 2 Muut omistusyhteysyhteisöt 1 Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Konserniohjeet Valtuusto on hyväksynyt konserniohjeet Konserniohjeiden mukaan konsernijohdolla tarkoitetaan kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernijohdon päätökset eivät sido oikeudellisesti tytäryhteisöjen toimielimiä. Niillä on kuitenkin painoarvoa pääomistajan kannanottona. Konsernijohdon päätökset ohjaavat myös kunnan valitsemien edustajien toimintaa tytäryhteisöjen toimielimissä. Erillisiä omistajapoliittisia linjauksia kuntaan ei ole hyväksytty. Tytäryhteisöt raportoivat toiminnastaan kolmannesvuosittain. Raportit annetaan kirjallisena kunnanhallitukselle. Raportointikaudet ovat ja Ensimmäisen vuosikolmanneksen raportissa seurataan budjetoitujen eurojen toteutumista tulos- ja rahoituslaskelmatasolla. Toisen vuosikolmanneksen raporttiin tulee sisällyttää lisäksi ennuste talousarvion toteutumiseksi tuloslaskelmatasolla, investointien toteutumisprosentti sekä strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. Koko vuoden raportointi suoritetaan tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. Konserniraportointi toteutettiin kertomusvuonna oikea-aikaisesti hieman konserniohjeita soveltaen. Virallisen konserniraportoinnin lisäksi kunnanhallitukselle toimitettiin määrämuotoinen talousraportti, jossa käsitellään tarkemmin tytäryhteisöjen taloudellista tilaa ja talouden tunnuslukuja. Konserniohjeiden päivitys on ajankohtaista vuoden 2012 aikana. 30

31 Tytäryhteisöille asetetut tavoitteet Janakkalan Asunnot Oy Yleistä Janakkalan Asunnot Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö, joka on perustettu ja rekisteröity Yhtiön toiminimi oli saakka Janakkalan Asunnonhankinta Oy. Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja, isännöitsijä ja toimistosihteeri. Kunnan asunto- ja tilapalvelut siirrettiin Janakkalan Asunnot Oy:n hoidettavaksi ostopalveluna. Toimiala ja asuntokanta Yhtiön toimiala on omistaa ja hankkia asuntoja asunnontarvitsijoille. Toiminta perustuu valtion lainoittaman asuntokannan osalta aravalain- ja asetusten määräyksiin sekä valtion asuntohallinnon eri organisaatioiden antamiin ohjeisiin ja määräyksiin. Yhtiö noudattaa toiminnassaan osakeyhtiölain määräyksiä. Yhtiön omistuksessa on 26 taloa, joista 12 on kerrostaloja ja 14 rivitaloja. Näissä on yhteensä 526 asuntoa. Kiinteistöistä 21 sijaitsee Turengissa, 4 Tervakoskella ja 1 Leppäkoskella. Yhtiön omistuksessa on myös Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Turengin Kolmonen, jossa on yhteensä 18 asuntoa. Lisäksi yhtiöllä on 24 asunto-osakehuoneistoa Janakkalan Asunnot Oy:n omistuksessa on yhteensä 568 asuntoa. Talous, TP 2011 Liikevaihto ,39 Poistot ,41 Tilikauden voitto 0,55 Taseen loppusumma ,20 Lainat ,77 (sis. kunnan lainat ,02 ) Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Tuottaa asuntotoimen palvelut Janakkalan kunnalle. Janakkalan Asunnot Oy on hoitanut asuntopalvelut Janakkalan kunnalle ostopalveluina. Tehtäviin on kuulunut asuntojen vuokraus, vuokrareskontra, isännöinti sekä arava- ja korkotukilainat. Kuntaan ei ole jätetty yhtään lainahakemusta. 31

32 Taloudelliset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan peruskorjaukset ilman kunnan lisäpanostusta, kuitenkin siten että vuokrataso pysyy kohtuullisena ja kilpailukykyisenä ympäristökuntien kanssa. Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla. Janakkalan Asunnot Oy on pystynyt hoitamaan asuntokannan vuosikorjaukset ja kunnossapidon ilman Janakkalan kunnan lisäpanostusta. Vuokrataso on kohtuullinen ja kilpailukykyinen ympäristökuntiin nähden. Janakkalan Asunnot Oy on tehnyt kiinteistöistä kuntotutkimukset joiden pohjalta tehdään vuosittaiset kunnossapito- ja korjaussuunnitelmat. Lisäksi yhtiö on mukana Janakkalan kunnan energiatehokkuusohjelmassa. Isoja peruskorjauksia yhtiössä ei ole tehty vuoden 2011 aikana. Janakkalan Teollisuusalueet Oy Yleistä Janakkalan Teollisuusalueet Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö. Yhtiön 1860 osakkeesta on merkitty Janakkalan kunnalle 1800, Janakkalan Osuuspankille 40 ja Tervakoski Oy:lle 20. Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja, yritysasiamies, talouspäällikkö asti ja osa-aikainen toimistosihteeri. Toimiala ja toimitilat Yhtiön toimialana on omistus- ja vuokraoikeuden nojalla hallita Janakkalan kunnan alueella olevia kiinteistöjä, rakentaa teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettaviksi vuokra-oikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa osakkeita ja osuuksia. Yhtiö voi työllisyyden turvaamiseksi sijoittaa tarvittavaa pääomaa toimiviin ja perustettaviin yrityksiin. Janakkalan kunnan yritysasiamiespalvelut hoidetaan yhtiön toimesta. Tehtävien hoitamista varten yhtiö on palkannut yritysasiamiehen. Yhtiön omistuksessa on teollisuusrakennuksia 20 kappaletta, joiden yhteispinta-ala on n m2. Rakennuksista 16 kpl on vuokrakäytössä ja neljään on tehty yritystilasopimus. Yhtiöllä on kaksi tytäryhtiötä: Kiinteistö Oy Janakkalan Virastotalo osoitteessa Harvialantie 7 b Turenki, jossa yhtiön omistuksessa on toimitiloja 1.662,5 m2. Tilat on vuokrattu. Tumen Kiinteistö Oy osoitteessa Sudenkorventie 1 Turenki, jossa yhtiön omistuksessa on toimitiloja m2. Tilat on vuokrattu Talous, TP 2011 Liikevaihto Poistot Tilikauden voitto ennen veroja Tilikauden voitto Taseen loppusumma Lainat

33 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Tarjota kilpailukykyisiä ja toimivia JTA:lla toimitiloja n m2, tilaratkaisuja Janakkalaan muuttaville ja Janakkalassa jo toimiville toimitilaa rakennettiin m2. joissa toimii n. 50 yritystä. Uutta yrityksille yritysten tarpeet huomioiden rakentamisesta on Neuvotteluja uusien toimitilojen käynnissä. Rastikankaan yritysalueen kehittäminen yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa Osaltaan edistää työllistämistä Janakkalassa laadukkaalla toimitilapalvelujen tuottamisella Hoitaa kunnan yritysasiamiestehtävät Rastikankaalle kaavoituksessa lisää yritystontteja, joka monipuolistaa tarjontaa. JTA tarjoaa vuokra- ja yritystilasopimustiloja. JTA:lla on valmiudet toteuttaa uusia toimitilahankkeita. JTA:lla työskentelevä yritysasiamies palvelee yrityksiä erilaisissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Taloudelliset tavoitteet Yhtiön toiminnan tuottavuuden ylläpito siten, että yhtiö selviytyy vastuistaan ja velvoitteistaan omalla tulorahoituksellaan. Tavoite Toteutuma Vuokrataso tulee pitää kilpailukykyisenä Vuokrataso on säilynyt kilpailu- ympäristökuntien kanssa. kykyisenä. Vuokrausaste keskimäärin 99 %. JTA:n toiminta on ollut taloudelli-sesti kannattavaa. Käyttökate 37,8 %. Liikevoitto 16,1 %. Yhtiön edellytetään tuottavan 2 %.n tuotto kunnan sijoittamalle pääomalle (n ) mikäli tilikauden tulos on voitollinen ja yhtiössä on jakokelpoisia varoja. JTA maksaa vuoden 2011 tuloksesta kunnan tuottovaatimuksen mukaisen osingon Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tytäryhteisöjen osalta ei tapahtunut merkittäviä investointeja tai muita olennaisia muutoksia. 33

34 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Selonteon laatiminen Selonteko perustuu kunnanjohtajan suorittamaan konsernivalvonnan toteutumisen arviointiin. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Konserniohjeissa, jotka valtuusto on hyväksynyt , on määritelty melko täsmällisesti konsernijohto ja sen vastuut. Kuntakonsernissa on noudatettu hyvää hallintotapaa, jota myös konserniohjeet edellyttävät. Konserniohjeet eivät ole nykyisellään täysin riittävät varmistamaan konserniyhteisöjen tehokkaan johtamisen, tarkoituksenmukaisen päätöksenteon, riskien ennalta ehkäisemisen ja hallinnan sekä ajantasaisen raportoinnin ja tiedottamisen. Konserniohjeet tullaankin vuoden 2012 aikana uudistamaan, jotta ne toimisivat mahdollisimman ajanmukaisena ja tehokkaana johtamisen välineenä. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Konserniohjeiden mukaan (kohta 7) kunnanhallitus antaa ohjeet yhtiökokousedustajikseen valituille sekä kuntaa tytäryhteisössä edustaville kunnan kannan ottamisesta kulloinkin käsiteltävänä oleviin asioihin. Tytäryhteisöissä oleville kunnan edustajille on annettu ohjeita mm. kunnan omistajapoliittisista linjauksista. Konsernijohdon ja kunnan valitsemien edustajien yhteistoimintaa on konserniohjeiden uudistamisen yhteydessä kuitenkin tarpeen lisätä ja toimintatapoja täsmentää. Tytäryhteisöt ovat toimineet pääosin annettujen ohjeiden mukaisesti. Tytäryhteisöt noudattavat osakeyhtiölakia. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Kunta on asettanut tytäryhteisöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka ovat antaneet oikean kuvan konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta. Nykymuotoinen tavoitteenasettelu on toiminut asianmukaisesti, mutta konserniohjeiden päivityksen yhteydessä tavoitteiden asettamiseen ja niiden tarkoituksenmukaisuuteen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Tavoitteena on, että konsernijohto voi asetettujen tavoitteiden seurannan perusteella saada entistä paremman kuvan konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta tapahtuu kunnanhallituksen hyväksymien talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti ( , sekä tilinpäätöksen yhteydessä) kolmannesvuosittain kunnan osavuosikatsauksen yhteydessä. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta-, analysointi- ja raportointijärjestelmät ovat olleet jokseenkin toimivia, mutta järjestelmää tulee edelleen kehittää. Raportointi on perustunut standardoituihin tunnuslukuihin ja niiden pohjalta tehtyihin johtopäätöksiin. Myös raportointi investointitarpeista on ollut ajanmukaista. Konsernijohto on kuullut tarvittaessa tytäryhteisöjä. Osavuosiraportointi suoritetaan konserniohjeiden mukaisesti (kohta 8.3) kolmannesvuosittain. Konsernitavoitteiden raportoinnin lisäksi kunnanhallitukselle toimitetaan määrämuotoinen talousraportti, jossa käsitellään tarkemmin tytäryhteisöjen taloudellista tilaa ja talouden tunnuslukuja. Konserniraportointi toteutettiin kertomusvuonna oikea-aikaisesti, mutta edellä mainittuun viitaten hieman nykyisiä konserniohjeita soveltaen. Konsernijohto on edellyttänyt (konserniohjeiden kohta 12) merkittävien taloudellisten ratkaisujen hyväksyttämistä tai ainakin informointia etukäteen. Konserniyhteisöjen hallitusten esityslistat toimitetaan etukäteen kunnanjohtajalle sekä kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniohjeissa on suosituksia koskien hankintayhteistyötä, rahoitus- ja sijoitustoimintoja, perintää, vakuutusten kilpailuttamisesta, riskien hallintaa, tietohallintoa, markkinointia ja ympäristöpolitiikkaa. Pankkipalve- 34

35 luissa yhteinen konsernitili on ollut käytössä jo useamman vuoden ajan. Konserniohjeeseen ei sisälly yksiselitteisiä velvoitteita käyttää keskitettyjä konsernitoimintoja lukuun ottamatta arkistotointa. Velvoitetta keskitettyjen konsernitoimintojen käyttöön tulee myös pohtia kokonaistaloudelliselta näkökannalta konserniohjeita uudistettaessa. Konsernipalvelujen käyttö ja siirtohinnoittelun kustannusvastaavuus Konserniohjeissa on määritelty ainoastaan konsernin omistuksessa olevien tilojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen koko konsernin kesken. Tämän tavoitteen toteuttamisessa ei ole ollut ongelmia. Kunnan taloudellisten toimintaperiaatteiden mukaisesti mahdollisten tytäryhteisöjen käyttämien konsernipalvelujen siirtohinnat perustuvat kustannusvastaavuuteen. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisöjen riskienkartoitus on ajan tasalla ja se on tehty riittävän kattavasti. Tytäryhteisöjen toiminnan kannalta oleelliset riskit eivät ole toteutuneet (tilojen vajaakäyttö ja korkoriski). Riskien hallinta ja seuranta on vastuutettu konsernijohdon toimesta selkeästi, mutta ohjeistus tulee täsmentymään kunnan riskienhallintajärjestelmän uudistuksen myötä. 35

36 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden yli- ja alipariarvot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -8-6 Osuus kuntayhtymien tuloksesta 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 36,4% 36,6% Vuosikate/Poistot, % 87,7 % 98,5 % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Konsernituloslaskelman tunnuslukuihin löytyy selvennystä kappaleessa

37 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 16 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-1 Antolainasaamisten vähennykset 0 44 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 70,6 % 73,8 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,9 % 40,2 % Lainanhoitokate 0,9 0,9 Kassan riittävyys, pv Konsernin rahoituslaskelman tunnuslukuihin löytyy selvennystä kappaleessa

38 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Enn.maksut ja keskener.hank Edellisten tilikausien alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Maa- ja vesialueet Rakennukset VÄHEMMISTÖOSUUDET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet VARAUKSET Enn.maksut ja keskener.hank Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut saamiset 0 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Saamiset Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusarvopaperit Rahat- ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 41,3 % 40,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 66,0 % 72,6 % Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 3,1 2,7 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Konsernin lainakanta , milj. 60,6 64,2 Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaamiset milj. 0 0 Kunnan asukasmäärä Konsernitaseen tunnuslukuihin löytyy selvennystä kappaleessa

39 1.6. Tilikauden tuloksen käsittely Janakkalan kunnan tilikauden tulos on ,47euroa ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Kunnanhallitus esittää tilikauden ,47euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,81euroa. katetaan tilikauden alijäämä ,66 euroa taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa. 39

40 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2011 toiminan ja talouden suunnittelun perustana on ollut kunnanhallituksen ja johtoryhmän muokkaama strategiaesitys valtuustolle. Valtuusto hyväksyi kuntastrategian Janakkalan visio 2020 Vuonna 2020 Janakkala on metropolialueen paras asuinkunta. Olemme taloudellisesti vahva ja teemme rohkeasti omat valintamme. Osaamistamme, vastuullisuuttamme ja yhteistyökykyämme arvostetaan. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat yhteisöömme ja edistävät kanssamme kuntalaisten hyvinvointia. Meidät tunnetaan laatuasumisen ja terveysliikunnan edelläkävijänä Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain 1. Vaikuttavuus ja palvelukyky Päämäärä Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin ja osallistuvat aktiivisesti arjen sujuvuuden parantamiseen. Kriittiset menestystekijät Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto Helppo ja kattava sähköinen asiointi Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä 2. Prosessit ja rakenteet Päämäärä Tuottavuus perustuu ennaltaehkäisyyn ja monimuotoiseen palvelutuotantoon. Prosessit on laadittu palvelun käyttäjän näkökulmasta. Kriittiset menestystekijät Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Ennaltaehkäisevä toiminta Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista 3. Talous ja resurssit Päämäärä Taloudellinen vakaus mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen. Kriittiset menestystekijät Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu 40

41 Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö 4. Henkilöstö ja uudistuminen Päämäärä Kehittyminen perustuu johdon ja henkilöstön väliseen avoimeen, hallintorajat ylittävään vuorovaikutukseen. Henkilöstö tietää mitä heiltä odotetaan. Kriittiset menestystekijät Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen Strategian mukainen osaamisen kehittäminen Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen Turvallinen ja arvostava työilmapiiri Tulosalueittaisissa strategisissa tavoitteissa on on esitetty vain ne kriittiset menestystekijät, joihin lautakunta on asettanut tavoitteen. Tavoitteet ja mittarit hakevat vielä muotoaan ja talousarviovuotta 2011 voidaankin pitää harjoitusvuotena. Vuoden 2012 talousarvioon tavoitteiden määrää on vähennetty merkittävästi. 41

42 Liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kunnallisena liikelaitoksena toimivan Janakkalan Veden erillistilinpäätös ja toimintakertomus on esitetty kokonaisuudessaan tämän tasekirjan luvussa 5.1. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Korkeatasoisten juomavesi- sekä jätevesipalveluiden tuottaminen liikelaitoksen toiminta-alueella asuville kuntalaisille ja siellä sijaitseville yrityksille. Yritystoiminnan ja asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuoltoinvestoinnit suunnitellaan yhdessä teknisen lautakunnan infrainvestointien kanssa. Talousvesi on täyttänyt sille asetetut laatuvaatimukset. Suunnittelemattomia vesikatkoksia oli 8 kpl, suunniteltuja 3kpl. Jätevesien puhdistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Toteutunut taloussuunnitelman mukaan Taksapoliittiset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Taksat tulee pitää kilpailukykyisinä ympäristökuntien vesilaitoksiin verrattuna talousvesi- ja jätevesimaksut yht. (sis alv): JaVe 3,52, HS-vesi 3,27, Loppi 4,81, Riihimäki 3,69, Forssa 3,47 Taloudelliset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Janakkalan Vesi tuottaa kunnalle vuosittain 6 % peruspääomasta eli noin Janakkalan Veden tilikauden tuloksen on oltava suunnitelmakaudella ylijäämäinen. Peruspääoman korko on huomioitu taloussuuunnittelussa, summa on toimitettu kunnalle yhdessä erässä kertomusvuoden joulukuussa. Suunnitelmakauden kumulatiivinen ylijäämätavoite on huomioitu taloussuunnitelmia laadittaessa toteutunut tulos on tavoitteen mukainen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen on esitetty toimielimittäin. Lisäksi on esitetty toimielinten kokoonpanot, toiminnan kuvaus ja palvelustrategian toteutuminen. Tulosalueittain on esitetty toiminnan kuvaus, strategisten tavoitteiden toteutuminen, merkittävimmät poikkeamat suunniteltujen suoritteiden toteutumisessa sekä merkittävimmät poikkeamat toimintatuottojen ja kulujen toteutumisessa. Käyttötalousosassa tulosalueen toimintatuotot, valmistus omaan käyttöön sekä toimintakulut ovat valtuustoon nähden sitovia eriä. 42

43 TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Keskusvaalilautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Puranen Liisa, pj (6) Toivonen Leena, vpj (6) Karvinen Matti (6) Paturi Eija (6) Seppäläinen Vesa (6) Keskusvaalilautakunnan sihteerinä on toiminut asianhallintapäällikkö Anne Jokinen Keskusvaalilautakunta kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa. Käsitellyt asiat: - Eduskuntavaalien järjestämiseen liittyvät päätökset sekä valmistautuminen vuoden 2012 presidentinvaaleihin - Uusien varavaltuutettujen määrääminen Kansallinen Kokoomus rp:lle, Kristillisdemokraatit rp:lle sekä Perussuomalaiset rp:lle Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut

44 TULOSALUE VAALIT Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunnan ja sen tulosalueen vaalit tehtävänä on vaalilain ja oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti huolehtia valtiollisten ja kunnallisvaalien järjestämisestä ja tarvittavasta päätöksenteosta kuntatasolla. Valtio korvaa kunnalle valtiollisten vaalien kulut laskennallisin perustein. Kunnallisvaalit järjestetään kunnan omalla kustannuksella ilman valtion korvausta. Ennakkoäänestys toimitetaan kunnan toimesta Turengissa ja Tervakoskella kirjastossa. Mahdollisista muista ennakkoäänestyspaikoista päätetään saatujen kokemusten pohjalta kunkin vaalin yhteydessä erikseen. Vuonna 2011 toimitettiin eduskuntavaalit. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut

45 TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Sirpa Autio (KESK) pj (5) Satu Koskela (SDP) vpj (9) Mirja Pöhö (KD) (7) Lauri Levanto (VAS) (9) Tapani Ryynänen (KOK) (8) Varajäsen Leenamaria Keipilä (KOK) (1) Riitta Lindell (KOK) (2) Lautakunta on kokoontunut 9 kertaa ja käsitellyt 48 asiaa Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut

46 TULOSALUE TARKASTUSTOIMI Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunnan ja sen tulosalueen tarkastustoimi tehtävänä on järjestää hallinnon ja talouden tarkastus, valmistella tarkastusta koskevat asiat ja arvioida valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Lautakunnan suorittama arviointi vaikuttavuuden ja palvelukyvyn, prosessien ja rakenteiden, talouden ja resurssien, henkilöstön ja uudistumisen sekä riskien hallinnan osalta kuvataan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa. Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Tarkastustoimi Toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Muut toimintatuotot: Tarkastustoimen (tilintarkastajan) vyörytettävä erä on laskutettu Janakkalan Vedeltä Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Kokouspalkkioita on maksettu vähemmän kuin arvioitiin. - Palvelujen ostot: Palvelujen ostot on arvioitu alun perin hieman liian suureksi määrärahaksi. Lakisääteinen tilintarkastus on toteutettu suunnitelman mukaan. 46

47 TOIMIELIN KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Taponen Merja (KESK) puheenjohtaja (29) Kautto Mikko (-) Ilmarinen Kalevi (SDP) 1. vpj. (27) Tamminen Seppo (1) Ojanen Petri (VIHR) 2. vpj. (27) Marttinen Piia (1) Alijärvi Pirjo (SDP) (23) Rissanen Titta (6) Löytynoja Reijo (SDP) (26) Sorsa Veikko (3) Mattila Jussi (KOK) (27) Lassila Harri (2) Puistola Helena (VAS) (25) Kivistö Jaana (4) Selin Sanna (KOK) (29) Eskelinen Pia (-) Tokeensuu Osmo (KESK) (20) Forsström Tarja (8) Silvennoinen Esa, valtuuston puheenjohtaja (KOK) (28) Ranta-Porkka Raija, valtuuston 1. varapuheenjohtaja (SDP) (23) Pynnönen Irja, valtuuston 2. varapuheenjohtaja (KESK) (27) Jaatinen Ari-Pekka, valtuuston 3. varapuheenjohtaja (VAS) (16) Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Pekka Harju (3 kokousta) ja kunnanjohtaja Anna- Mari Ahonen (vs. kunnanjohtajana 7 kokousta, kunnanjohtajana 19 kokousta alkaen). Kunnanjohtajan sijaisena on toiminut hallintojohtaja Liisa Puranen. Kunnanhallituksen sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Liisa Puranen (28 kokousta) ja hänen sijaisenaan talousjohtaja Jenni Jokela (1 kokous) Kunnanhallitus kokoontui 29 kertaa ja käsitteli 317 asiaa. Toiminnan kuvaus Toimielin sisältää seuraavat tulosalueet: Yleishallinto, Hallintopalvelut, Talous- ja henkilöstöpalvelut, Työllistäminen, Elinkeinopalvelut, Asunto- ja tilapalvelut ja Pelastuspalvelut. Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu on kunnanjohtajalla. Kunnanhallitus on käsitellyt varsinaisten kokousten yhteydessä tai erikseen mm. seuraavia teemoja: - maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen - paikallisten järjestelyvaraerien laskeminen - vuoden 2011 talousarvion seuranta ja raportointi - Kuntien Tiera Oy:n osakkuus - Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen ja Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen yhteistyö - HHT-akselin (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) yhteistyöhanke - ajankohtaiset elinkeinotoimen asiat - Hämeenlinnan kaupungin esitys Janakkalan ja Hattulan kunnille yhteistyön tiivistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa - toimialoittaiset talousarvion valmisteluun liittyvät teemat - joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn valmistelu - kunnan työllistämistoimet - Turengin taajaman itäosien yleiskaava - kuntauudistus - sosiaalisen yrityksen perustamisedellytykset - matkailun kehittäminen Hämeenlinnan seudulla - Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelma - uuden jätelain mukaisen yhteislautakunnan perustamisen valmistelu 47

48 Kunnanhallituksen ja perusturvalautakunnan yhteiskokous perusturvan toimialaan kuuluvista asioista kunnanhallitus ja johtoryhmän strategiakokous Janakkalan ja Hattulan kuntien yhteistapaaminen liittyen sosiaalihuollon yhteistoimintaan Janakkalan ja Hattulan kuntien yhteistapaaminen liittyen sosiaalihuollon yhteistoimintaan ja kuntauudistukseen Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KUNNANHALLITUS Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain. Palvelustrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Tiedonohjaussuunnitelmien (TOS) laadintatyötä on jatkettu ja toimintaprosesseja kehitetty. 48

49 TULOSALUE YLEISHALLINTO Toiminnan kuvaus Konsernipalvelut vastaa yleishallinnon tulosalueella hallinnon järjestämisestä, viestinnästä ja markkinoinnista sekä keskitetyistä kuljetuspalveluista ja joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä. Joukkoliikennelain mukaisena viranomaisena toimii Hämeenlinnan kaupunki ja luottamustoimielimenä yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto. Tulosalueen kokonaisvastuu on hallintojohtaja Liisa Purasella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn mukaisen joukkoliikenteen toteutus. Mittari Matkustajamäärä. ostoliikenneso- Huomioidaan Euroa/ostettu km pimusten tarkistuksen yhteydessä määrärahojen puitteissa. Hämeenlinnan seudun ja Etelä- Suomen AVIN joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on hyväksytty joulukuussa Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Kuntasuunnittelu ja alueiden käyttöönotto pohjautuu asuntopoliittiseen ohjelmaan. Tontti- ja asuntotarjontatopoliittisen oh- Aloitetaan asunjelman laadinta, jossa määritellään myös eri toimijoiden tehtävät ja työnjako. Projektisuunnitelma on valmis ja sen toteuttaminen on käynnistetty. Itsearviointi 5 Johtoryhmässä käynnistetty kehittämishankkeiden ohjelmointi. Asuntopoliittisen ohjelman valmistelua ei ole aloitettu. Osallistumista Hyödynnetään edistävä, kattava nykyteknologian yhdistysten ja ja sovellusten yhteisöjen verkostosuudet sähköi- tuomat mahdollisessä ympäristössä Kartoitetaan kehittämistarpeet yhteydenpidon ja tiedon kulun näkökulmasta. Itsearviointi 0 Digium-kysely kehittämistarpeista on toteutettu syyskuussa ja sen perusteella käytännön toimenpiteiden valmistelu etenee. Helppo ja kattava sähköinen Kunnassa käytössä oleva asi- Ollaan mukana sähköisen asi- Itsearviointi 5 Kehitystyö jatkuu 49

50 Kriittinen menestystekijä asiointi. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen ointiympäristö on valtakunnallisen kehityksen mukaisella tasolla Käytössä on Palautteiden toimiva palautteen seurantajär- toiminnan muu- pohjalta tehdyt jestelmä tokset Palautteiden käsittely osaksi toimialojen johtoryhmien kokousten asialistoja oinnin hankkeissa osana normaalia toimintaa. Itsearviointi 3 Kunnan joryssä on sovittu, että toimialojen joryt ottavat palautteita esille. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö ja palveluliiken- Joukkoliikenteen kuntien, yritysten teen kustannukset ovat kilpailu- ja yhdistysten kanssa. kykyisiä. Mittari /km Ostoliikennesopimusten tarkis- uusi kilpailutus. Kh on tehnyt Option käyttö tai taminen sopimuskauden vaih päätöksen teessa. ja 42 option käyttämisestä Lehdon Liikenteen ja Pekolan liikenteen kanssa kesään asti. Tervakosken alueen liikennöintiä jatkaa Ventoniemi Oy kesään 2012 asti. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Kunnassa on kaikkia hallintokuntia velvoittava ympäristöohjelma. Ympäristöohjelman laatimistyön käynnistäminen Itsearviointi 5 Johtoryhmässä käynnistetty ohjelmoinnin valmistelu ja ympäristöohjelman laatiminen on aloitettu opinnäytetyönä, johon liittyi laaja kysely henkilökunnalle. Vuoden 2012 talousarviossa ympäristöohjelman laatiminen on huomioitu ympäristölautakunnan tavoitteissa. Itsearviointi 5 50

51 Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Selkeä, helposti Muutoksen johtaminen ja sen johdettava organisaatiorakenne. hyödyntäminen. Kriittinen menestystekijä Osallistujamäärä, hankkeen kustannus /asukas Vanajavesihankkeen idean edistäminen. Vesiensuojeluyhdistysten ja rantaasukkaiden osallistujamäärän kasvattaminen. Janakkalan kunnalle on tehty esitys ryhtyä Vanajavesisäätiön perustajajäseneksi ja valtuusto päätti liittyä säätiöön Itsearviointi 5 Strategian käytäntöön vieminen tasoilla on tieto Organisaation eri päätöksenteossa siitä, mitä strate- ja toiminnassa. gia tarkoittaa niiden osalta. Strategiatyön jatkotoimenpiteet on toteutettu: 1) esimieskoulutukset ja strategian jatkokäsittely työpaikoilla on järjestetty. 2) Strategiaan liittyvien kehittämisprojektien ohjelmointi on käynnistetty. 3) Taloussuunnitelma perustuu hyväksyttyyn strategiaan. Kunnan sijainnin Janakkalalla on hyödyntäminen aktiivinen rooli osana metropolivyöhykettä. HHT-kuntien verkostossa Verkoston luonti Itsearviointi 5 HHT-kuntien verkosto toimii. Janakkalalla aktiivinen rooli. Itsearviointi 4 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Mittari Vuosikate /asukas Lainakanta /asukas Ymmärretään päätöksenteon vaikutukset talouteen ja resursseihin. Tuloveroprosentti Käynnistetään valtuuston ja hallituksen päätösten kustannusvaikutusten seuranta On käynnistetty. Kunnanhallitukselle, jorylle ja kokousvalmistelijoille on lisäksi jaettu Kuntaliiton julkaistu suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista päätöksenteos- 51

52 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Luodaan malli palvelutarpeiden ennakointiin. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Projektisuunnitelman laatiminen ja rahoituksen hankinta. sa. Itsearviointi 5 Projektisuunnitelmaa ei ole tehty, mutta väestön alueelliseen sijoittumiseen perustuvaa ennakointivälinettä ollaan selvittämässä. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Ei ole vielä aloitettu Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Toiminta perustuu strategian mukaisiin omistajapoliittisiin linjauksiin. Palvelutuotanto järjestetään kilpailun käytön periaatteiden mukaisesti. Hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö. Kunnan omistajapoliittisten linjausten määrittely. Kunnan kilpailun käytön periaatteiden määrittely. Täyttämättä jätetyt Vakansseja täy- vakanssit. tettäessä selvitetään mahdollisuudet tehtävien uudelleenjärjestelyihin yli hallintokuntarajojen. Itsearviointi 2 Ei ole vielä aloitettu Itsearviointi 0 Itsearviointi 0 Täyttöprosessi kuvataan ja täyttöpäätökset tulee johtoryhmä on Kunnanviraston perustella. velvoittanut toimialoja perustelemaan vakanssien täyttämistarpeet. Täyttöprosessi on kuvattu ja esitelty kh:lle Itsearviointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstötarpeet ja avoimiksi tulevat vakanssit on hyvin ennakoitu. Mittari henkilökunnan määrä/asukasluku Pitkän tähtäimen henkilöstömuutosten ennakointijärjestelmän luominen. Henkilöstömuutosten (eläköityminen) seurantaraportit on saatavissa Kevasta pyydettäessä. Lisäksi Populuksesta on saatavissa merkkipäiväluetttelo työyksiköittäin. Populukseen on myös valmistu- 52

53 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen massa palveluaikalaskentajärjestelmä. Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Henkilöstön palkitseminen perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Uusien toimintatapojen kehittäminen on osa jokapäiväistä toimintaa. Luodaan tulospalkkiojärjestelmän perusteet ja siinä käytettävä mittaristo Itsearviointi 5 Vertailutiedon hankkiminen on aloitettu. Itsearviointi 2 Painotetaan esimieskoulutuksessa Henkilöstöhallinnollisia prosesseja on yksinkertaistettu ja kirkastettu, jotta esimiestyö helpottuisi. Henkilöstöhallinnon prosesseja sekä ohjeita on käyty esimiesiltapäivässä läpi. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Osaamisen hallintajärjestelmä on toiminnassa koko kunnassa. Selvitetään osaamisen hallinnan tarpeet. Itsearviointi 5 Valmius osaamisen hallintajärjestelmän hankintaan vuoden 2012 aikana. Osaamisenhallintajärjestelmään liittyvät tehtävänkuva- ja kehityskeskustelu-osioiden hankinta on taloussuunnitelmassa vuodella Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Esimiehet kannustavat henkilökunnan liikkuvuutta ja omaaloitteista yhteistyötä Yhteisesti hyväksytyt arvot ja pelisäännöt Esimies- ja alaistaitokoulutus Määritellään arvot Itsearviointi 5 Koulutusta ei ole toteutettu määrärahojen puutteessa. Itsearviointi 0 Arvokeskustelua ei ole vielä aloitettu. Itsearviointi 0 53

54 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Taloudellisesti vastuullinen päätöksenton kasvattaminen Menojen hallitsema- Kriittinen teko ja/tai tulopohjan pettäminen Ajantasainen seuranta Seuranta on ajantasaista ja talouden raportointit on saatavilla kuukausittain intrasta. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Nykyisen henkilöstön pysyvyys ja uu- Merkittävä den saatavuus poistuvien tilalle Itsearviointi 4 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Itsearviointi 5 Hyvä henkilöstöpolitiikka ja tehokas Janakkalassa on rekrytointijärjestelmä käytössä KuntaRekryrekrytointijärjestelmä. Käyttöönoton tehostamiseksi on nimetty järjestelmävastaava ja ohjausryhmä. Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Yleishallinto Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot: Joukkoliikenteen ja keskitettyjen kuljetuspalvelujen sisäiset myyntituotot (n ) ovat jääneet alle arvioidun, koska ne on kirjattu toteutuneiden kulujen mukaisesti. - Tuet ja avustukset: Joukkoliikenteen valtionosuuksia saatiin arvioitua enemmän (n ) - Muut toimintatuotot: Tonttien myyntivoitot ovat toteutuneet yli arvioidun

55 TULOSALUE HALLINTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Hallintopalvelut tuottaa kunnan keskitetyt toimisto- ja tukipalvelut; palvelutoimisto Lyyli, monistamo, postitus, toimistotarvikevarasto ja keskitetty atk. Tulosalueen kokonaisvastuu on hallintojohtaja Liisa Purasella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kunnan lomakkeet on helposti saatavilla. Henkilökunta on helposti saavutettavissa Mittari Lisätään toimipisteiksi kirjastot. Tehostetaan puhelinkeskuksen infojärjestelmän käyttöä on toteutettu. Itsearviointi 5 Kalenterimerkintöjen synkronointi puhelinkeskuksen poissaoloinfoon on koekäytössä. Palvelu otetaan koko henkilöstön käyttöön vuoden 2012 aikana. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Lomakkeet ovat kattavasti saatavana myös sähköisesti Sähköisten lomakkeiden määmaketilanne ja Kartoitetaan lorä tehdään tarpeelliset täydennykset Itsearviointi 4 Kartoitus on tehty ja lomakkeita lisätään uusien tarpeiden ilmaantuessa. Itsearviointi 4 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö palvelutuotanto Seudullinen ICT- kuntien, yritysten on laadukasta ja ja yhdistysten kustannustehokasta. kanssa. Mittari Osallistuminen seudullisesti perustettavaan palvelinympäristöön Toimiva palvelinympäristö Palvelinympäristöä on aloitettu muodostamaan Seudullisessa ICT-palveluissa. Ratkaisut tullaan tekemään vasta 55

56 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen kun kuntarakennelinjaukset ovat selvillä. Palvelutuotannon yhteistyö hankintayhteis- Seudullinen kuntien, yritysten työ laajasti käytössä. ja yhdistysten kanssa. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Paperin kulutuksen vähentäminen. Toimistopaperin vuosikulutus Hyödynnetään seudullisia hankintasopimuksia. Kannustetaan paperittomaan toimistoon koko kunnassa.selvitetään sähköisen kokouskäytännön laajentaminen koskemaan kaikkia toimielimiä. Kaikki mahdolliset hankinnat tehdään Seutukeskus Oy Hämeen kilpailuttamilta toimittajilta. Ohjeistetaan hallintokunnat. Paperin kulutus vähenee. Itsearviointi 3 Ohjeistettu talousarvion täytäntöönpanoohjeissa. Seudullisen hankintatoimen yhteydenpito kuntaan on selkeytynyt. Talousjohtaja kuuluu ohjausryhmään ja päättää kunnan keskitettyjen hankintojen tuoteryhmämuutoksista ja käyttöönotosta. Itsearviointi 5 Sähköinen kokouskäytäntö on vähentänyt esityslistojen ja niiden liitteiden monistustarvetta huomattavasti. Sähköisen kokouskäytännön laajentaminen selvitetään siten, että käyttöönotto voisi laajentua seuraavan valtuustokauden alussa vuonna Vuoden 2012 talousarviossa ei vielä huomioitu käytön laajentamista. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Aktiivinen työllisyyden hoito. Mittari Tarjotaan kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. henkilötyökuukausi/vuosi Tarjotaan riittävän haastavia tehtäviä ja tue- Itsearviointi 4 Lisätään aktiivisuutta oppilaitosten suuntaan. koja on Harjoittelupaik- tarjottu 56

57 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen taan työssä oppimista. useille harjoittelijoille eri oppilaitoksista. Kiipulasäätiön kanssa on tehty sopimus oppilasharjoittelijapaikkojen tarjoamisesta. Hallintopalveluissa on ollut kolme (Kiipula, HAMK) harjoittelijaa. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Monistamon kustannustason seuranta. oma- vrt. ostopalvelu /tuloste Verrataan seudulla kilpailutettuihin monistuspalveluihin. Vertailu suoritettu Itsearviointi 5 Uuden kopiokoneen hankintapäätöksen valmistelun yhteydessä on tehty kustannusvertailu. Nykyisellä kopiointimäärillä oma työ tulee edullisemmaksi ja on joustavampaa ja turvaa kiireellisesti tehtävät työt. Itsearviointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari Varaudutaan eläköitymisiin hyvissä ajoin. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstösuunnitelma huomioidaan 2012 talo- suunnitellusti Toteutetaan usarvion valmistelussa. Itsearviointi 4 Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Yhteistyö verrokkikuntien kanssa hallinnon kehittämishankkeissa Asianhallinnan edelleen kehittäminen ja vuorovaikutteiset tapaamiset Edetään suunnitelman mukaan. Janakkalan kunnan osaamista on esitelty mm. Hattulan kunnalle ja Vantaan kaupungille sekä valtakunnallisilla käyttäjäpäivillä. Henkilökunta on tutustunut Pirkkalan kunnan 57

58 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen asianhallinnan kehittämiseen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Ajantasainen osaaminen Koulutustarpeet kartoitetaan vuosittain kehittämiskeskustelujen yhteydessä. Itsearviointi 5 Koulutusta on toteutettu suunnitelman ja tarpeen mukaisesti. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Tietotaito on koko kunnan käytössä Jatketaan ja tiivistetään jo aloitettua verkostoitumista yli hallintorajojen. Itsearviointi 5 Valmistelijoiden ja sihteereiden koulutusta asianhallintaan liittyen on järjestetty. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Vuorovaikutteinen ja avoin työyhteisö Kannustetaan henkilökuntaa edelleen aloitteellisuuteen. Itsearviointi 5 Toteutetaan Itsearviointi 3 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Hallintopalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: -585 Toimintatuotot: - Myyntituotot: Toimistotarvikevaraston sisäiset myyntituotot ovat jääneet alle arvioidun (n ), koska ne on kirjattu toteutuneiden kulujen mukaisesti. 58

59 TULOSALUE TALOUSPALVELUT Toiminnan kuvaus Talouspalveluiden tehtävänä on kunnan talouden hoidon johtaminen, kehittäminen ja valvonta. Talouspalvelut (kirjanpito, reskontrat ja sähköinen laskunkierrätyspalvelu) ostetaan Seutukeskus Oy Hämeeltä. Tulosalueen kokonaisvastuu on talousjohtaja Jenni Jokelalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö tannustehokas Laadukas ja kus- kuntien, yritysten seudullinen palvelutuotanto ja yhdistysten kanssa. talouspalveluissa. Mittari Vuosittaiset neuvottelut palvelusopimusten toteutumisesta. Palvelut saadaan sopimuksen mukaan. Palvelut on saatu sopimuksen mukaisesti. Talouspalvelujen kehittämiseen liittyviä neuvotteluja käydään läpi vuoden tarpeen mukaan. Selkeä, helposti Toimiva toiminnan suunnittelu- johdettava organisaatiorakenne. ja seurantajärjestelmä. Laaditaan koko organisaation kattava vuosikello. Otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2012 talousarvion valmisteluprosessissa. Itsearviointi 5 Vuosikello kattaa toiminnan ja talouden suunnittelun sekä raportoinnin osalta koko organisaation. Itsearviointi 5 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari Kartoitetaan kustannusten Otetaan käyttöön las- kentatapa. vertailutietona taloustilastoon perustuvat kustannustiedot. Toteutettu, on otettu osaksi normaalia toimintaa. Talousjohtaja ja talouspäälliköt ovat saaneet lisäkoulutusta tuotteistamiseen ja kustannuslaskentaan. Kustannus- 59

60 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen laskentaa käytetään vaikutusten arvioinnissa päätöksenteon tukena. Itsearviointi 3 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Päätökset perustuvat puutteellisiin tietoihin. Merkittävä Kustannuslaskenta perustuu Kuntaliiton suosituksiin. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Käytetään Kuntaliiton opasta kustannuslaskennan perustana. Talousarviomuutokset Itsearviointi 5 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Talouspalvelut Toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Muut toimintatuotot: Talouspalvelujen vyörytettävä erä on laskutettu Janakkalan Vedeltä 60

61 TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT Toiminnan kuvaus Henkilöstöpalvelut hoitaa kunnalle työnantajana kuuluvat henkilöstöasiat. Palkkalaskentapalvelut ostetaan Seutukeskus Oy Hämeeltä Tulosalueen kokonaisvastuu on henkilöstöjohtaja Merja Ylipaavalniemellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Sijaisrekisterijärjestelmä Mittari Palkatut sijaiset Sijaisrekisterijärjestelmän perus- Järjestelmä on Otetaan käyttöön taminen käytössä ja osa esimiehistä (pilottina vanhustyö) on koulutettu järjestelmän käyttöön. Vastuuhenkilö on nimetty. Itsearviointi 2 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö tannustehokas Laadukas ja kus- kuntien, yritysten seudullinen palvelutuotanto ja yhdistysten kanssa. henkilöstöpalveluissa. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja Ajantasainen muutostilanteet vakanssirekisteri hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Mittari Mittari Vuosittaiset neuvottelut palvelusopimusten toteutumisesta. Palvelut saadaan sopimuksen mukaan. Vakanssirekisteri Valmis talousarvion 2012 val- saatetaan käyttöönottovalmiiksimisteluun mennessä. Palvelut on saatu sopimuksen mukaan. Palvelusopimusneuvottelut on käyty. Itsearviointi 5 Ajantasaisen vakanssirekisterin tekemistä ei ole aloitettu, koska järjestelmä ei toimi kaikilta osin tavoit- 61

62 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen teiden mukaisesti. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Koko kunnan Koulutuspäivät kattava henkilöstön koulutusjärjestelmä. Järjestelmien luominen Itsearviointi 0 Järjestelmä on valmis vaiheittaiseen käyttöönot- vuodessa järjes- Neljä kertaa toon. tettävät esimiesiltapäivät ovat osa normaalia toimintaa. Esimiesiltapäivissä on vakiona Populus-koulutusta. Esimiesvalmennus siirrettiin 2012 talousarviovalmisteluissa vuodelle Populus HRtyökalujen hankinta siirrettiin myöskin vuodelle Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Suoritettujen tutkintojen määrä Esimiehille järjestetään Janakkalan johtamistarpeisiin räätälöity Johtamisen erikoisammattitutkinto. Ensimmäinen ryhmä aloittaa syksyllä 2011 Itsearviointi 3 Janakkala JET toteutetaan oppisopimuksena. Ensimmäinen 15 hengen ryhmä aloittaa vuonna Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Henkilöstöbarometri on systemaattinen osa toiminnan suunnittelua Henkilöstöbarometrin tulosten analysointi ja siitä johdetut toimenpiteet Itsearviointi 0 Henkilöstöbarometriraportti on valmis ja se on käsitelty tarvittavissa elimissä. Henkilöstökysely toteutetaan jatkossa kolmen vuoden välein. Itsearviointi 5 62

63 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Henkilöstön määrän ja osaamistarpeen muutokset ennakoidaan ajoissa Merkittävä Ennakoinnin epäonnistuminen Suunnitelmallisuuden lisääminen Huomioidaan henkilöstöhallinnon ennakointijärjestelmän laadinnan yhteydessä. Selvitetty yleishallinnon kohdassa. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri Käyttötalous Kunta menettää hyvän työnantajan maineen Merkittävä Hyvä henkilöstöpolitiikka Itsearviointi 4 Tyky-kyselyn tulokset on käyty työyksiköissä läpi ja muistiot kehittämiskohteineen on toimitettu toimialojen johdolle. Henkilöstön tykykyselyn raportti on valmis ja se on käsitelty tarvittavissa elimissä. Henkilöstökysely toteutetaan jatkossa kolmen vuoden välein. Itsearviointi 5 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Henkilöstöpalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut

64 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Tuet ja avustukset: - Kelan työterveyshuollon korvauksia saatu n enemmän kuin talousarviossa 2011 on arvioitu - Muut toimintatuotot: Henkilöstöpalvelujen vyörytettävä erä on laskutettu Janakkalan Vedeltä Toimintakulut: - Henkilöstökulut: - Henkilöstökulut: alittuvat , joka johtuu pääosin henkilöstöpalvelut-kustannuspaikan Kuel-varhemaksuista. Talousarviossa on varauduttu Kuel-maksuihin liian isolla määrärahalla ( ), vaikka todellinen kulu on ollut vain n Käyttämättä on jäänyt siis euroa. Kustannuspaikalle on myös kirjattu n euron suuruinen hyvityslasku vuoden 2010 osalta. Näin ollen henkilöstökulujen osalta käyttömattä jäänyt määräraha on euroa. - Uranvaihto-ohjelmasta on jäänyt n käyttämättä 64

65 TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN Toiminnan kuvaus Henkilöstöpalvelut koordinoivat keskitetysti kunnan työllistämistä. Tulosalueella hoidetaan sekä valtion tukema että kunnan oma työllistäminen. Tulosalueen kokonaisvastuu on henkilöstöjohtajalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Aktiivinen työllisyyden hoito. Henkilöstöhallinnolla on sisäisen työllisyydenhoidon koordinointivastuu. Mittari Prosessin kuvaus ja toimintaohtämisprosessi Toimiva työllisjeet Itsearviointi 5 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Toimintaohjeet on tiedossa ja prosessi on kuvattu. Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Työllistäminen Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut 0 Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut

66 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Valtion tukema työllistäminen: Toimintatuotot: - Tuet ja avustukset: TE-toimistosta on saatu työllistämistukea n enemmän kuin talousarviossa 2011 on arvioitu. Toimintakulut: - Henkilöstökulut: ylittyneet Työvoimapalvelulain mukaisia velvoitetyöllistettyjä on ollut 6 henkilöä, joiden kustannus on n Velvoitetyöllistettyjä ei voi tietää etukäteen. Kunnan oma työllistäminen: Toimintatuotot: - Myyntituotot: Oppisopimuskoulutuskorvauksia on saatu n Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Palkkoja jäänyt käyttämättä ja sivukuluja on jäänyt käyttämättä euroa. - Palvelujen ostot: Siviilipalvelusmiehiin varattuja rahoja jäi käyttämättä n Sosiaalisen työllistämisen selvityksestä kohdentui vuodelle 2011 n ja vuodelle 2012 n Avustukset: Työllisyyssetelin määrärahoista on jäänyt käyttämättä

67 TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT Toiminnan kuvaus Elinkeinopalvelut sisältävät ostopalvelut Janakkalan Teollisuusalueet Oy:ltä sekä määrärahat EU- ja aluehankerahoituksiin. Tulosalueen kokonaisvastuu on kunnanjohtajalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Yritysasiamiespalvelujen saatavuus on erinomainen. Mittari Yrityskontaktit Janakkalan Teol-Toimenpiteelisuusalueet Oy ostopalveluso- tuottaa palvelun. pimuksen mukaisesti. Ostopalvelusopimus hyväksyttiin kh:ssa ja allekirjoitettiin Palvelut on tuotettu sopimuksen mukaisesti. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Ajantasaiset toimipaikka- ja yritysrekisterit Huomioidaan kunnan ja JTA:n ostopalvelusopimuksessa. Käytettävissä vuoden 2011 alkupuolella Itsearviointi 5 Yritysrekisteri on päivitetty. Uusi palveluhakemisto (sekä paperi että sähköinen versio) on valmistunut syksyllä. Itsearviointi 5 67

68 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Elinkeinopalvelut Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - kirjattu Janakkalan Teollisuusalueet Oy:lle maksettava osuus yritysasiamiespalveluista ( ) ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen aikaisemmin hallinnoimat vanhat hankkeet sekä kunnanhallituksen v alusta alkaen hyväksymät hankkeet. 68

69 TULOSALUE PELASTUSLAITOS Toiminnan kuvaus Pelastustoimen palvelut ostetaan Kanta-Hämeen Pelastuslaitokselta. Päättävänä toimielimenä toimii Hämeenlinnan kaupungin hallinnossa pelastuslautakunta. Tulosalueen kokonaisvastuu on kunnanjohtajalla. Tavoitteet Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Pelastuslaitos Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Ovat ylittyneet eläkemenoperusteisten maksujen osalta. - Palvelujen ostot: Turengin paloasemalle tehtiin miehistön lisäämisestä johtuvat tilamuutokset ja tähän ei ollut varattu määrärahaa. 69

70 TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA Maaseutulautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Tarja Forsström (KESK) pj. (6) Ulla Korpinen (KESK) (-) Tapani Lehtovaara (SDP) vpj. (6) Paavo Aaltonen (SDP) (-) Paula Lindholm (SDP) (6) Pirkko Lehmussaari (SDP) (-) Aki Lintumäki (KOK) (4) Martti Brotherus (KOK) (-) Petteri Mäkelä (KESK) (6) Timo Partanen (KESK) (-) Irene Pirhonen (SDP) (4) Inga Mäkelä (SDP) (2) Aila Selinummi (KOK) (4) Timo Vuorenpää (KOK) (-) Teuvo Sippala (PS) (6) Tuula Rajamäki (PS) (-) Erkki Valtonen (VAS) (6) Veikko Stolt (VAS) (-) Lautakunta on kokoontunut 6 kertaa ja käsitellyt 36 asiaa. Toiminnan kuvaus Maaseutulautakunnan sekä tulosalueen maaseutu- ja kyläpalvelut keskeisin tehtävä on suorittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät Janakkalan ja Hattulan kuntiin. Tehtävät käsittävät mm. maatilojen EU- ja kansallisten tukien käsittelyn sekä lausunnonantoa Melan varhennettujen eläkkeiden hakemuksiin. Muita maaseutulautakunnan toimintasektoreita ovat Janakkalan osalta yksityisteiden kunnossapito- ja perusparannusavustusten käsittely sekä osin myös tiekuntien neuvonta. Lisäksi kylätoimintaan liittyvät asiat kuuluvat toimenkuvaan. Toimielimen ja tulosalueen johtamisen kokonaisvastuu on maaseutuasiamies Ari Uotilalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama MAASEUTULAUTAKUNTA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut

71 Palvelustrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Palveluprosessien parantamisohjelma - Maaseututoimen palvelun tuottamisketjuja seurataan vuosittain ja tarvittaessa toimintaan tehdään muutoksia. o EU-maataloustuet vaativat vuoden 2013 alusta lähtien enimmillään 5 henkilön työketjun, jonka saavuttamiseksi kuntien maaseutuhallinnosta annettu laki edellyttää em. ajasta lähtien, että kuntien maataloustukikäsittely tulee toteuttaa yksiköissä, joissa on vähintään 800 asiakasmaatilaa ja 5 viranhaltijaa. Tämä saavuttamiseksi Janakkala isännöi jatkossa Maaseutupalveluyksikköä, joka käsittää Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kunnat, jolloin asiakasmaatiloja on noin 1500 ja viranhaltijoita 9. 71

72 TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Maataloustoimisto palvelee päivittäin täyden palvelun toimistona Turengissa Edistetään hajaasutusalueiden pysyvän asutuksen käyttämien yksityisteiden liikennöitävyyttä Janakkalan kylien vuotuinen tapaaminen Sähköistä asiointia edistetään Mittari Toimisto on pääosin avoinna virkapäivänä. Puhelinpalvelua maaseutuasiamiehen pyritään jatkamaan myös ohi virka-ajan. Avustusten maksatus alkaa viimeistään Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Maataloustoimisto huomioi saa- muutetaan tar- Toimintatapoja dun palautteen peen mukaan toimintatapojen kehittämisessä Henkilöstön työtehtävät ja vapaat järjestetään siten limittäin, että toimistolla on mahdollisuuksien mukaan virkapäivinä päivystys toimiston aukioloajan puitteissa Avustetaan yksityisteiden kunnossapitoa ja peruskunnostusta Janakkalan kylillä on vuosittain vähintään yksi yhteinen kokoontuminen Vähintään 25 %:a päätukihaun hakijoista käyttää sähköistä asiointia Hanketoimijoiden kanssa järjestetään Janakkalan kylien yhteistoimintaa Markkinoidaan sähköistä asiointia Seurataan hakemusprosessien toimintaa Toimisto on vain satunnaisesti suljettu virkapäivinä Avustusten maksatus alkaa viimeistään Vähintään yksi kylätapaaminen/vuosi Vähintään 25 %:a päätukihaun hakijoista käyttää sähköistä asiointia Toimintaprosessissa havaitut ongelmakohdat kirjataan Tavoite toteutunut myös toisella vuosikolmanneksella. Itsearviointi 5 Tavoite toteutunut Itsearviointi 3 Tavoite ei toteutunut. Itsearviointi 0 Tavoite toteutunut. Sähköisiä hakemuksia 36 %. Itsearviointi 5 Ongelmakohtia ei ole havaittu. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Riihimäen ja Hämeenlinnan seutujen sekä Janakkalan maaseutuhallinnon toimialueet yhdistyvät niin, että Janakkalalla on vetovastuu. Mittari Yhteistyösopimuksen valmistuminen Yhteistyöalueena toimivat kunnat varmistuvat. Yhteistyösopimus saataisiin valmiiksi. Yhteistyö on alkanut Itsearviointi 5 72

73 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhintaja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Maaseutuhallinto Tuettu peltoala, ha ,0 3 /tuettu peltohehtaari, brutto 11,6 11,9 13,6 114,1 1,7 /tuettu peltohehtaari, netto 7,0 7,1 9,0 127,1 1,9 Aktiivitilojen lukumäärä ,4 1 Asiakastilojen lukumäärä ,8 7 Maaseutuhallinto Maksettavat tuet , Hallintokulu %:a tuesta, brutto 1,66 1,72 1,96 113,9 0,2 Hallintokulu %:a tuesta, netto 1,01 1,03 1,30 125,9 0,3 Maaseutuhallinto Asiakastilojen lukumäärä ,8 7 Hallintokulut/asiakastila, brutto ,1 49 Hallintokulut/asiakastila, netto ,9 60 Yksityisteiden avustukset Tuettavaa yksityistietä, km ,7-9 Avustus /kilometri, brutto ,0 27 Avustus /kilometri, netto ,1 22 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: Talousarvion ylitys heijastuu yksikkökustannusten nousuna hallintokulujen mittareissa. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Maaseutu- ja kyläpalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - Henkilöstökulut: uuden viran henkilöstökulut on hiukan aliarvioitu. Jaksotettuja palkkoja sivukuluineen ei ole huomioitu talousarviossa, määrärahaylitys noin Muut toimintakulut: tilavuokrat ovat ylittäneet arvioidun, määrärahaylitys noin

74 TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristölautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Ahonen Heikki (SDP), pj (8) Leppänen Veikko (SDP) () Elo Irmeli (KOK), vpj (9) Mäki Hannele (KOK) (-) Anttila Tiina (VIHR) (6) Komulainen Milena (VIHR) () Helminen Pertti (SDP) (8) Peltola Pentti SDP) (1) Lassila Harri (KOK) (8) Pesonen Reijo (KOK) () Penttinen Maria (KESK) (7) Koivula Seela (KESK) (1) Porkka Sofia (SDP) (0) Kivistö Anja (SDP) (9) Ruokonen Matti (VAS) (9) Röynä Irina (VAS) () Virtanen Kalevi (KESK) (9) Seitsonen Mika (KESK) () Lautakunta on kokoontunut 9 kertaa ja käsitellyt 67 asiaa. Toiminnan kuvaus Ympäristölautakunta ja tulosalue ympäristöpalvelut vastaa kunnan velvoitteeksi lainsäädännöllä osoitetuista rakennusvalvontaviranomaisen, ympäristösuojeluviranomaisen ja terveysvalvontaviranomaisen tehtävistä sekä eläinlääkinnän järjestämisestä kunnassa. Lautakunta pyrkii omalta osaltaan edistämään kestävää kehitystä sekä turvaamaan turvallisen, terveellisen ja ekologisesti kestävän rakennetun- ja luonnonympäristön asukkailleen. Tavoitteena on laadukas, joustava ja kustannustehokas asiakaspalvelu. Toimielimen ja tulosalueen johtamisen kokonaisvastuu on ympäristöpäällikkö Heikki Tammisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot Maksutuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut

75 TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Viivytyksetön, joustava ja asiantunteva palvelu. Hyvä tavoitettavuus Mittari asiakaspalaute tavoitettavissa hyvä palaute joko sähköisesti, puhelimitse tai paikanpäällä jatkuvasti virkaaikana. Vastaus asiakkaan yhteydenottopyyntöön vuorokauden kuluessa. Asia valmiiksi käsitelty mahdollisimman nopeasti. Aikataulut, joihin itse on pystytty vaikuttamaan, ovat pitäneet. Lupa- ym hallinnollisten prosessien aikatauluihin vaikuttaa asioiden käsittely muutoksenhakuelimissä. Palaute on ollut pääosin myönteistä, eikä edellytä merkittäviä muutoksia. Tavoitettavuus on ollut hyvä. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja energiatehokas rakennuskanta ja ympäristö asiakaspalaute asuntotarjonta asukastyytyväisyys viranomaissäädösten noudattaminen. neuvonta. energiatehokkuuden korostaminen taloudellisena ja ympäristökysymyksenä. Hyvä palaute. Rakennuslupamenettely sujuu joustavasti ja viivytyksettä. Itsearviointi 4 Rakennuslupamenettely on sujunut hyvin, uusi rakennustarkastaja on rekrytoitu eläköityneen tilalle. Energiatehokkuuden ja vaihtoehtoisten energiamuotojen merkitys on korostunut. Osallistumista aktiivinen molempia yhteistyöyhdis- osapuolia tysten ja tapah- edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. hyödyttävä avoimeen vuorovaikutukseen perustuva yhteistoiminta alan yhdistysten kanssa tumien määrä yhteistoiminta yhteistyö lisääntyy mm. vesiensuojeluyhdistysten, luonto- ja ympäristöyhdistyksen, asukasyhdistyksien kanssa Itsearviointi 4 Yhteistyö alan järjestöjen kanssa on toimivaa ja hyödyttänyt molempia osapuolia. Yhteistyö Vanajaveskeskuksen kanssa on ollut aktiivista. 75

76 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Helppo ja kattava sähköinen asiointi. sähköisen asioinnin lisääminen. sähköisen asioinnin osuus ohjeistetaan asiakkaat lähettämään asiakirjoja ja kyselyjä myös sähköisinä. ympäristö- ja maaaineslupahakemusasiakirjat saadaan myös sähköisinä. Itsearviointi 4 Edetty vähitellen käytännön mahdollisuuksien, tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Palaute vaikuttaa toimintaa kehittävästi, sen avulla löydetään puutteita ja heikkouksia. palautteiden määrä ja vaikuttavuuden arviointi kirjataan palautteet ja niiden aiheuttamat toimenpiteet kirjaukset kunnossa, vaikutus toimintaa kehittävä Itsearviointi 3 Palaute on saatu pääosin suullisesti, ja otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Itsearviointi 3 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö velut ja ostopal- Asiantuntijapal- kuntien, yritysten velut kilpailutetaan. Perustyö ja yhdistysten kanssa. virkatyönä. Toimiva yhteistyöyhdistysten verkosto. Mittari ostetut palvelut, käytetyt eurot, yhteistyökumppanit Viranomaistoiminnan lisäksi tarvittavat palvelut ostetaan markkinoilta.yhteistyötä yhdistyksien kanssa. tarvittavat palvelut saadaan tuotettua ja hankittua asiantuntevasti ja taloudellisesti Peruspalvelut on tuotettu itse, lisäksi on käytetty tarpeen mukaan ostopalveluita. Yhteistyö toimialan yhdistysten kanssa on toimivaa. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ennaltaehkäisyn merkitys ymmärretään taloudellisesti ja toiminnallisesti olennaiseksi. Lupaja valvontamenettely on osa ennaltaehkäisyä.lisäksi neuvontaa ja ohjausta. Toiminta perustuu vaikutusten arviointiin. Valvontasuunnitelmien ja niiden toteutumisen arviointi. Lupien määrä, valvontakäyntien määrä. Neuvonnan määrä. Vaikutusten arvioinnin onnistuminen Riskinarviointiin perustuva suunnitelmallinen ennakkovalvonta. Vaikutusten arviointiin perustuva työn suuntaaminen suunnitelmat toteutuvat Itsearviointi 4 Suunnitelmallista ennakko valvontaa on toteutettu erityisesti terveysvalvonnassa. Rakentamisen valvonta sekä ympäristö- ja maaainesvalvonta toteutuvat lupamenettelyn kautta sekä tarvittaessa jälkivalvonnan kautta. Ympäristön tilan Kunnan kaikessa pinta- ja pohja- Kts kunnan ym- Tietoisuus kas- Itsearviointi 4 76

77 Kriittinen menestystekijä paranemiseen johtava toiminta. Tulosalueen tavoite vuoteen toiminnassa otetaan huomioon ympäristönäkökulma. Ympäristöpalvelujen yksikön perustehtävä. Ympäristöyksikön strategiatyökirjasta perusteet ja runko. Selkeä, helposti Työntekijöiden johdettava organisaatiorakenne. hyvä motivaatio, sitoutuminen, osaaminen, hyvä työilmapiiri ja yhteistyöhalu.prosessi- ja asialähtöinen organisaatiokehitys, hallintokuntien rajoja rikkovat työkäytännöt. Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä. Kasvavat odotukset elinympäristön laadulta turvataan. Ympäristökuormitusta rajoitetaan. Edellyttää yhteistryötä ja verkottumista, koska ympäristövaikutukset ja ympäristön tila eivät ole kuntarajaan sidottuja. Nopeat maankäytön muutokset ja rakentaminen hallitusti ja palvelutarpeiden kehitys ennakoiden. Mittari vesien tila ilmanlaatu jätemäärät ja hyötykäyttö monimuotoisuus suojelualueiden pinta-ala yhdyskuntarakenteen kehitys hiilitase ekologinen jalanjälki maankäyttömuodot jätevesien käsittelytaso ekologinen jalanjälki CO2 päästöt jne työhyvinvointi työn tulokset Sijainnista johtuvat ympäristötekijät ja niiden kehitys. päristönsuojeluviranomaisen, terveysvalvontaviranomaisen sekä rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät. Kts ymp.ltk:n strategiatyökirja. säännölliset työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut, tehtäväkuvien harkinta, yhteistyön aktivointi yksiköiden välillä Tuodaan esille Janakkalan hyvää ympäristöä osana metropolialuetta. vaa kaikissa hallintokunnissa. Kaikkien yksiköiden tavoitteisiin kuuluu ympäristön tilan paranemiseen vaikuttavia asioita. Ympäristöpalveluiden toiminta selkeää osana kunnan organisaatiota. Ympäristöjohtamista selkeytetään. Janakkalan kuntakuva ympäristyökuntana on hyvä. Opinnäytetyö ja siihen liittyvä ympäristöopas ovat valmistuneet. Itsearviointi 4 Kunnan ympäristöjohtamisessa ei muutoksia. Ympäristöpalvelut toimii viranomais- ja asiantuntijayksikkönä. Terveysvalvonnan yhteistoiminta-alue aloittaa vuoden 2013 alusta. Itsearviointi 3 Sekä rakennetun- että luonnonympäristön laatu kestää vertailun, samoin viranomaistoiminnan laatu. Itsearviointi 4 77

78 Kriittinen menestystekijä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Tulosalueen tavoite vuoteen oman lähiympäristön arvostuksen lisääminen, toimiminen ympäristön hyväksi. Yhteistoimintaa asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Mittari ympäristöön vaikuttavan kuntalaistoiminnan määrä yhdistystoiminnan tukeminen, tapahtumat, neuvonta kuntalaisten aktiivisuus ja vastuunotto nousustystoimintaa on. Aktiivista yhdissa Kuntalaisten rakentavaa osallistumista vara lisätä. Itsearviointi 3 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Ymmärretään päätöksien taloudelliset vaikutukset. Asiakkaiden kuuleminen on olennainen osa päätöksentekoa. Laaditaan perusteltu talousarvio, missä menot eivät olennaisesti kasva, ja noudatetaan talousarviota. vastuu omista työntekijöistä. mahdollisuuksien mukaan tarjotaan työmahdollisuuksia työllistettäville ja opiskelijoille. Mahdollistetaan omalta osalta vastuullinen yrittäminen. Kannustetaan ympäristöalan yrittämistä. Ennakoinnissa otetaan huomioon ympäristöja terveysvaikutukset ja käytetään asiantuntemusta. Toimialojen välinen yhteistyö ennakoinnissa. Eläköitymiset Mittari talousarvion toteutuminen asiakaspalaute henkilöstön pysyvyys. harjoittelijoiden ja työllistettyjen määrä. ympäristöyritysten määrä. ympäristö- ja terveysvaikutusten arviointi, palaute, suunnitelmien toteutuminen toiminnanharjoittajien kuuleminen. taksapolitiikan harkinta. taloudellisten vaikutusten arvioiminen lupa- ym hankekohtaisesti. harjoittelumahdollisuuden/opinnäytetyö n tarjoaminen. Yritysyhteistyö. omasta henkilöstöstä huolehtiminen osallistutaan hankkeiden vaikutusten arvointiin omalla asiantuntemuksen alueella. valvonta perustuu riskinarviointiin. Talous on toteutunut suunnitelmallisesti talousarvion mukaan. Viranomaistoiminnan taloudelliset vaikutukset asiakkaan kannalta on ymmärretty ja otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Itsearviointi 4 Omat työntekijät täystyöllistettyjä. Sijaisia eläinlääkinnässä ja terveysvalvonnassa. Opinnäytetöitä toteutui kaksi. Itsearviointi 4 Osin toteutunut, mutta tarvittaisiin vielä parempaa yhteistyötä yksiköiden kesken ennakoinnissa ja vaikutusten arvioinnissa. Itsearviointi 3 78

79 Kriittinen menestystekijä Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Tulosalueen tavoite vuoteen ennakoidaan henkilöstöpolitiikassa. viranomaistyö omana työnä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti Ennallaan, toteutuu. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. valvontasuunnitelmien toteuttaminen. töiden vaikuttavuuden arvointi ja priorisointi asiantuntemuksen ja paikallistuntemuksen perusteella Nopeus ja joustavuus työssä. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Koko ajan käytettävissä asiantunteva henkilöstö Mittari kustannukset henkilöstöä ja suoritetta kohti toteutuman arviointi, suoritteiden arviointi, palaute Mittari viranomaistyö omanan työnä, asiantuntijapalveluita ostetaan hyvin suunniteltu ja toteutettu työ olemassaolevilla resursseilla. henkilöstömäärä, varaudutaan pysyvyys, asian- rakennustarkastajan eläköitymituntemus,työsuoritteetseen laittamalla paikka ajoissa auki. Tämä kasvattaa tilapäisesti palkkakustannuksia, joihin tulee talousarviossa varautua. Vuoden 2011 alusta aloittaa uusi terveystarkastaja eläköityneen tilalla. Toiminnan määrästä ja laadusta kertovat mittaristo, joiden seuraamiseen ja ylläpitoon ei käytetä tarpeettomasta aikaa ja energiaa. Voidaan mitata sekä sanallisesti arvioimalla että lumm. suoritemäärät, vesien tila, jätemäärät, suojelualueet, lupamäärät, tilaisuuksiin osallistumismäärät,tarkastukset, yhdyskuntarakenteen kehitys, hiilidioksidipäästöt, ekologinen harkitaan olennaisia mittareita ja niiden käyttömahdollisuutta. strategiatyön yhteydessä laadittua työkirjaa hyödynnetään Itsearviointi 5 Ennallaan, toteutuu. Itsearviointi 4. Rakennusvalvonnassa täysi miehitys. Terveysvalvonnassa toinen terveystarkastaja osittaisella hoitovapaalla, joka sijaistettu. Ympäristötarkastaja virkavapaalla, hoidettu ilman sijaista. Virkavaapaan päätyttyä joko palaa virkaan, tai paikka laitetaan auki. Itsearviointi 4 Vaativaa, kesken. Itsearviointi 2 79

80 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen vuilla. Ympäristön tilaa mitataan monella tavoin, mittaustietoa käytettävissä ja saatavissa resurssien mukaan. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. avoin työkulttuuri, mahdollisuus koulutukseen ja oppimiseen ja tehtäväkuvien kehittymiseen. Mittari jalanjälki, jne. työhyvinvoinnin arviointi työn tuloksien arviointi arkipäivän työkulttuuri, keskustelut, kokoukset, työprosessit kunnossa. Perusasiat kunnossa, tekemistä riittää. Henkilöstön motivaatiossa ei ongelmia. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Osaava ammattihenkilöstö. Mahdollisuus koulutukseen ja oppimiseen. Henkilöstön asiantuntemus on käytössä. Käytämme koko kunnan osaamista työssämme. Hallintorajojen merkitys vähenee. Omassa yksikössä vallitsee turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Työn sisältö on motivoivaa, ja ihmissuhteet kunnossa. toteutunut koulutus työn tulosten arviointi Työhyvinvointi. Kriisit. Osaamisen kartoittaminen. Koulutussuunnittelu ja toteuttaminen. terveysvalvonnan yhteistyössä huolehditaan mielekkäistä tehtäväkuvista ja työkokonaisuuksista. Pyritään aktiiviseen keskusteluun organisaatiorajoista riippumatta, tehtävä- ja asiakohtainen ajattelu. tehtäväkuvat kunnossa, työpaikkakokoukset, avoin valmistelu, virkistystapahtumat. Itsearviointi 4 Koulutukseen on osallistuttu tarpeiden mukaan. Henkilöstön ammattitaito kestää vertailun. Itsearviointi 4. Kesken, osin toimii, tekemistä riittää. Itsearviointi 3. Itsearviointi4. Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Ennaltaehkäisevä toiminta Perusasiat kunnossa. Terveysvalvonnan yhteistoimintaalueen aloitus vuoden 2013 alusta. Asiaa valmisteltu henkilöstön toimesta. Rakennusvalvonnasta johtuva ra- Kohtalainen; taloudellinen, turvallisuus Asiantunteva ja huolellinen työ, proses

81 Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide kennusvirhe esim. sin hallinta sortuminen tai homevaurio Ennaltaehkäisevä toiminta Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta Eläintautiepidemia, jolloin eläimiä sairastuu, kuolee ja lopetetaan Kriittinen; taloudellinen, eläinsuojelullinen Ympäristön pilaantuminen esim. vesisnen, ekologinen, Kriittinen; taloudellitö, pohjavesi tai terveydellinen maaperä pilaantuu. Terveydellisten olosuhteiden vaarantuminen esim. homesairastuminen tai juomaveden pilaantuminen Ennaltaehkäisevä terveydenhoito, ennakkovalvonta, kriisivalmius ja alueellinen yhteistyö Suunnitelmallinen riskinarviointiin perustuva ennakkovalvonta,lupamenettely, kriisivalmius Riski ei ole toteutunut, tilanne normaali. Itsearviointi 4. Riski ei ole toteutunut, tilanne normaali. Itsearviointi 4. Riski ei ole toteutunut, tilanne normaali. Turengin keskusta-alueen pohjaveden likaantuminen ratkaisematta. Maaainesottoon liittyvä asia poliisitutkinnassa ja valvontaprosessissa. Itsearviointi 4. Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Rakennusvalvonta Rakennusluvat yht , näistä asuinrakennuksia ,7-5 Korjausavustukset/kpl 49,0 30,0 61,0 203,3 31,0 Terveysvalvonta Tarkastuskäynnit ja näytteenotot ,3-54 Tehdyt päätökset ,0-5 Eläinlääkintäpalvelut El.lääkärin sairaskäynnit ,3 43 Eläinsuojien tarkastukset ,7 28 Ympäristönsuojelu Ympäristöluvat ,0-5 Maa-ainesluvat ,0-2 Muut ,0-9 81

82 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Ympäristöpalvelut Toimintatuotot Maksutuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Maksutuotot: rakennusvalvonnan (n ) ja terveysvalvonnan (n ) tuottoja on kertynyt arvioitua enemmän Toimintakulut: - Henkilöstökulut: ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän (n ) henkilöstökulujen ylittyminen 82

83 TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Nylund Piia, pj (SDP) (11) Hämäläinen Janne (SDP) (-) Välilä Päivi, vpj. (Kesk) (9) Forsström Tarja (Kesk) (-) Hiidenkari Tiina (Kok) (8) Pikivirta Anna (Kok) (-) Kivistö Jaana (Vas) (11) Lehtiö Asta (Vas) (-) Murronmaa Markku (Kesk) (11) Jantunen Markku (Kesk) (-) Rahikainen Jorma (Kok) (9) Lindell Martti (Kok) (2) Tamminen Seppo (SDP) (10) Ranki Annikki (SDP) (1) Vehkomäki Arto (KD) (7) Heinonen Esa (KD) (2) Virtanen Janne (SDP) (11) Oksanen Markku (SDP) (-) Lautakunta on kokoontunut 11 kertaa ja käsitellyt 137 asiaa. Toiminnan kuvaus Tekniset palvelut vastaavat yhdyskuntarakenteen suunnittelusta ja ohjauksesta, kunnan omaisuuden ylläpidosta ja hoidosta, katujen pidosta, puistojen ja yleisten alueiden ylläpidosta, ruokapalveluista sekä teknisen lautakunnan alaisen investointiohjelman toteuttamisesta. Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu on ollut tekninen johtaja Anna-Mari Ahosella saakka, teknisen toimen ja maankäytön johtaja Juha Prittisellä ja vs. teknisen toimen ja maankäytön johtaja Hannu Seppälällä alkaen. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma TEKNINEN LAUTAKUNTA Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain. 83

84 Palvelustrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Palvelujen määrää ja laatua koskevat muutokset - laatumittareita ja raportointia kehitetty, mm. energiatehokkuus, ruokapalveluiden palvelusopimukset, viheralueiden kunnossapidon laatuluokitus, siivouspalveluiden kehittämisprojekti - toimialalle saapuneet palautteet ja aloitteet ohjanneet palvelutuotantoa - palvelujen määrä ja laatu ovat riippuvaisia talousarviossa myönnetyistä määrärahoista, mm. katuvalojen sammutus öiseen aikaan, katu-, viher- ja liikunta-alueiden hoitotaso. Palvelujen tuottamisrakenteiden muutokset (rakenteet ja tuottamistavat) - Haahtelan RES ohjelman käyttöönotto, sähköinen kiinteistöjen vikailmoitus otettu käyttöön. Palveluprosessien parantamisohjelma - henkilöstön koulutusta lisäämällä parannettu palveluprosessien sujuvuutta - tiedonohjaussuunnitelmien (TOS) laadintatyö ja toimintaprosessien kehittämistyö edennyt projektiaikataulun mukaisesti - ruokapalveluselvityksessä esiin tulleita tuotannon tehostamisen prosesseja työstettiin ja uusia toimintamalleja otettiin käyttöön resurssien mukaan. Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen - ruokapalveluissa kahden ravitsemistyöntekijän eläköidyttyä paikat on täytetty määräaikaisin sijaisuuksin ( saakka/keskuskeittiön valmistuminen) - kaavoituksessa ja mittauksessa mittamiehen eläköidyttyä paikkaa ei täytetty - tilapalveluissa eläköitymisen hyödyntäminen ei ole ollut mahdollista. Omaisuuden realisointi - myyty Tervakosken kylästä Kuoppamäki tila osoitteessa Launostentie 90, Vähikkälä (tila on tullut valtiokonttorin kautta kunnalle). 84

85 TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Toiminnan kuvaus Teknisen toimen hallintoon kuuluu teknisen sektorin ylin päätäntävalta (tekninen lautakunta), toimialan talousja hallintopalvelut, toiminnan kehittäminen, eri tulosalueiden ohjaus ja avustaminen (mm. hankinnat) sekä kunnalle kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitaminen. Tulosalueen kokonaisvastuu on talouspäällikkö Tiina Vesalalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Teknisen toimen palvelujen saavutettavuutta parannetaan. Viestintä huomioidaan osana jokapäiväistä toimintaa. Mittari Palautteen määrä Tulosalueiden ohjaus saatujen palautteiden perusteella. Asiakastyytyväisyys palveluiden osalta kasvaa. Saadut palautteet ja aloitteet ovat pääosin palautejärjestelmässä tai intrassa ja ne on käsitelty toimialan johtoryhmässä tai teknisessä lautakunnassa. Kunnan on tiedotettu toimialan ajankohtaisista asioista. Helppo ja kattava sähköinen kratian toteuttami- Kuntalaisdemo- asiointi. nen asiakaslähtöisesti toimivaa kaikkien ikäryhmien osalta. Vastaamisajan pituus ja asiakaspalvelun laatu Palautteet ohjataan sähköiseen palautejärjestelmään ja sen käyttöä vahvistetaan tiedottamalla Vastausaika sähköisen palautejärjestelmän kautta 14 vrk, muilta osin Itsearviointi 4. Palautteet on ohjattu sähköisen palautejärjestelmään vastaus mahdollisimman nopeasti. palautteita kpl / Toimialalle tulleita vastausaika vrk: - asuminen ja rakentaminen 33 kpl/16pv - elinympäristö 34 kpl/ 5 pv - kaavoitus ja tontit 8 kpl/ 4 pv - liikenneturvallisuus ja tienpito 108 kpl/8 pv - ruokapalvelut 4 kpl/ 8 pv - tilapalvelu 1 kpl/1 pv. Itsearviointi 4. 85

86 Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Oikea-aikainen viestintä päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun pohjana. Palautteiden määrä Toiminnan kehittäminen saatujen palautteiden perusteella. Palautteiden aktiivinen seuranta ja raportointi. Tiedottamista on parannettu kunnan saatujen palautteiden perusteella, mm. maankaatopaikka, katuvalot. Itsearviointi 4. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Yksityisiltä hankitut palvelut on kilpailutettu. Mittari Kustannus /vuosi Hankintaosaamisen vahvistaminen koulutuksella. Hankintaprosessi on kuvattu. Hankintaosaamisen laajentaminen toimialalla. Hankintaprosessit kuvattu suorahankintoja lukuun ottamatta. Seutukeskus Oy Hämeen hankinta- ja kilpailuttamisyksikön kilpailutuspalveluita on käytetty tarvittaessa. Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Yksityisiltä hankitut palvelut on kilpailutettu. Kustannus /vuosi Jatkuvaa toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisuuden arviointia. Oman tuotannon taso tunnetaan sekä laadun ja hinnan osalta. Itsearviointi 5. Sopimusten kerääminen ja keskitetty vienti sähköiseen asianhallintajärjestelmään pääosin tehty (pl. investointirakentaminen). Sähköisen asianhallintajärjestelmän (TDoc Anna) käyttöönottoa ja osaamista tehostettu. Ennaltaehkäisevä toiminta. Strategisesti tärkeitä osa-alueita ohjelmoidaan. Ohjelmointityön eteneminen Katuverkko- ja katuvaloselvitys käynnistetään. Itsearviointi 3. Ohjelmointityöt etenevät toimenpidesuunnitelmalojen ja katuvalo- Janakkalan katuva- mukaisesti. keskusten kuntotutkimuksen ja saneeraussuunnittelun konsulttisopimus tehty C2 SmartLight Oy:n kanssa. Katuverkkokuntoselvitys siirtyy v Itsearviointi 3. 86

87 Kriittinen menestystekijä Ennaltaehkäisevä toiminta. Tulosalueen tavoite vuoteen Strategisesti tärkeitä osa-alueita ohjelmoidaan. Mittari Ohjelmointityön eteneminen Kiinteistöjen energiansäästöohjelmointia jatketaan. Ohjelmointityöt etenevät toimenpidesuunnitelmaden toimintasuunni- Energiatehokkuu- mukaisesti. telma valmistunut Uusiutuvan energian kuntakatselmus valmistuu Ennaltaehkäisevä toiminta. Strategisesti tärkeitä osa-alueita ohjelmoidaan. Ohjelmointityön eteneminen Julkisten viheralueiden hoitotapojen kehittämisselvitystä jatketaan. Itsearviointi 4. Ohjelmointityöt etenevät toimenpidesuunnitelmatunut lokakuun ai- Konsulttityö valmis- mukaisesti. kana. Työ jatkuu kuntalaisten kuulemisella. Selkeä, helposti johdettava viranhaltijoiden Lautakunnan ja organisaatiorakenne. selkeä hyvä yhteistyö ja roolijako. Selkeä vastuunjako. Vuosittainen arviointi- ja palautekeskustelu luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Itsearviointi 4. Arviointi- ja palautekeskustelun Arviointi- ja palautekeskustelu käytiin tulos ohjaa jatkotyötä. teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan yhteisseminaarissa. Teknisen lautakunnan kokouksessa keskustellaan ajankohtaisista asioista (keskusteluasiat). Selkeä, helposti johdettava tion rakennetta Virasto-organisaa- orga- kehitetään jatkuvasti tarpeen munisaatiorakennekaan. Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä. Yhteistyötä vahvistetaan metro- hankkeet ja Yhteiset polialueen muiden prosessit kuntien ja tiedeyhteisöjen kesken. Konkreettinen organisaatiomuutos. Jatketaan jo määrittyy resurssien alkanutta yhteistyötä olemassa mukaan. olevilla resursseilla. Itsearviointi 4. Ei ole toteutettu. Itsearviointi 0. Osallistuttu VTT:n Remixhankkeeseen, jossa tarkastellaan uusiutuvan energian tuotantoteknologioiden yhdistelmän mallia. Janakkala mukana asiakkaan ominaisuudessa. Tarkasteluun tulee n. 3 casea, joihin tavoitteena hakea mahdollisia uusiutuvan energian tuotantoteknologian yhdistelmämalleja. Ohja- 87

88 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari usryhmätyöskentely käynnistymässä. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Esteettömyydestä ja muusta turvallisuudesta huolehditaan liikenneympäristöissä. Liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä kehittävien toimenpiteiden määrä. Saatu palaute. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden ohjelmointi valmistuu hankkeen tuloksena. Itsearviointi 4. Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen Ekoliitu raportti on valmistunut. Raportissa esitettyjä toimenpiteitä tullaan käyttämään liikenneturvallisuuteen liittyvissä jatkosuunnitteluissa. Saatettu myös valtuuston tiedoksi Kuntalaisen Virkistysliikunnan kannustaminen mahdollisuudet vastuunottoon pidetään laadukkaina. hyvinvoinnista. Osallistuminen kestävän ja turvallisen liikkumisen hankkeeseen. Itsearviointi 5. Kunta on liittynyt Pyöräilykuntien verkostoon. Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen Ekoliitu raportti on valmistunut. Itsearviointi 4. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan. Mittari Talouden toteuma (tuotot ja kulut). Lisätään kustannustietoisuutta toimialalla (virastoorganisaatio ja luottamushenkilöt). Suoritemittareiden uudistamistyö strategian jatkotyönä. Päätöksenteossa osataan ottaa aiempaa paremmin kustannusvaikutukset huomioon. Teknisen lautakunnan asioiden esittelyteksteihin on lisätty päätöksen / hankinnan kustannusvaikutukset. Talousarvion toteutuminen on käsitelty teknisessä lautakunnassa toukokuussa ja syyskuussa. Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Investointitaloudessa saavutetaan tasapaino Nettoinvestoinnit enin- investointiohjel- Uudistetaan tään poistojen mointia. Tila- Investointien ohjelmointitapa ja tilahankkeiden Itsearviointi 4. Investointien 10- vuotisohjelmointityö 88

89 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari pitkällä aikavälillä. suuruiset. hankkeiden käsittelyohje otetaan käyttöön käsittelyohje tukevat vastuullista Investointien vaiku- on valmistunut. päätöksentekoa. tusta käyttötalouteen on huomioitu Investointien vaikutus käyttötalouteen on huomioikustannuksissa. tulevissa ylläpitotu. Tilahankkeiden käsittelyohjetta ei ole vielä hyväksytty. Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Kuntastrategia asetetaan talouden ja kehittämisen perustaksi. Budjetin tarkka Talousarvion toteutuma 95 % - seuranta ja toimenpiteisiin ryhtyminen tarvitta- 100 %. essa. Itsearviointi 3. Talousarvion toteutumista on seurattu toimialan johtoryhmässä ja muutosta vaativat poikkeamat taloudessa viety tekniseen lautakuntaan. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Osallistutaan kuntasuunnittelun prosesseihin aiempaa tiiviimmin. Yhteisten toimialojen välisten suunnittelukokousten määrä/vuosi. Prosessi on kuvattu. Osallistutaan ennakointityön prosessikuvaukseen. Työryhmän työskentelytapa vakiinnutetaan. Toiminnasta tulee säännöllistä ja ennakointityön tulokset otetaan huomioon kaikessa kuntasuunnittelussa. Itsearviointi 4. Ennakointia on tehty yleiskaavatyön aikana ja tarkennettu asemakaavan laadinnan yhteydessä. Kustannuslaskentaan on panostettu ja sitä varten on tehty suunnitelma, joka toteutetaan v aikana. Kilpailukykyinen oma palve- palvelutuotanto Pidetään oma lutuotanto. kilpailukykyisenä ja verrataan sitä markkinoiden tilanteeseen. Kuntalais- ja asiakaspalautteet. Talouden toteuma. Toimintolaskelmat ja tuotteistaminen yhteistyössä tulosalueiden kanssa. Itsearviointi 4. Yhdessä tulosalueiden kanssa Tuotteistamisen / kasvatetaan kustannuslaskennan avulla on tuo- oman palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja hyödynnetty tavoitettu tietoa, jota on laatutasoa. teasettelussa, määrärahatarpeiden ja tuloksellisuuden arvioinnissa sekä palvelujen hinnoittelussa. Tuotekohtaisia kustannuksia, mm. henkilöstötuntiveloitus on määritelty sisäisen laskutuksen perusteiksi. Itsearviointi 4. 89

90 Kriittinen menestystekijä Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Tulosalueen tavoite vuoteen Yhdessä tulosalueiden kanssa huolehditaan siitä, että henkilöstön määrä ja ammattirakenne sekä muut aineelliset resurssit vastaavat asetettuja palvelutavoitteita. Mittari Talouden toteuma ja palveluiden laadusta saatu palaute. Jatkuvaa seurantaa ja kouluttautumista, vahvistetaan tulosalueen omaa osaamista. Koulutussuunnitelma hyväksytty. V varattuja koulutusmäärärahoja käytetty n. 51 %. Itsearviointi 4. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Mittari Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen. Henkilöstöresurssien ja palvelutarpeen kohtaaminen Jatkuvaa työtä. Virat ja toimet ovat käytössä, mikäli palvelutarve edellyttää. Virkojen/ toimien täyttämisen harkintaa on tehty eläköitymisen yhteydessä. Henkilöstöä on käytetty joustavasti eri tulosalueilla mahdollisuuksien mukaan. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Johtaminen tukee muutosta ja kehitystä sekä ohjaa vaadittavaan koulutukseen. Palkkausjärjestelmä Osallistutaan palkkausjärjestelmän rakentamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kannustavan palkkausjärjestelmän saaminen koko organisaatioon. Itsearviointi 4. KVTES-esimiestyön vaativuuden arviointityöhön osallistuttu. Ts sopimuksen henkilökohtaisen lisän määräytymiskriteereitä ei ole määritelty. Strategian mukainen Tarkennetaan Toteutunut osaami- strategiassa ase- koulutusoh- sen kehittäminentettujen tavoitteiden vaikutus kouluttautumistarpeeseenjelma. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Monipuolinen yhteistyö kunnan sisällä ja yhteistyökumppaneiden Kuntasuunnittelun uusien toimintatapojen vakiintu- Kehityskeskusteluissa kartoitetaan henkilöstön koulutustarve ja varataan talousarvioon riittävä koulutusmääräraha. Toiminnan muutoksesta aiheutuva koulutustarve otetaan ajoissa huomioon. Aktiivinen ja oikea-aikainen tiedottaminen. Asiantuntijapu- itsearviointi 3. Suunnitelmallinen koulutusmäärärahojen kohdistamilutustarpeet on ke- Tulosalueiden kounenrätty ja niiden perusteella on laadittu koulutussuunnitelma. Kasvatetaan koko organisaation osaamista. Asiantuntijoiden Itsearviointi 4. Yhteistyötä on tehty eri hankkeissa ja henkilöstö on osal- 90

91 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen kanssa. Mittari minen käytännöiksi. heenvuorojen järjestäminen (aiheena esim. ilmastonmuutos). verkostoituminen. listunut poikkihallinnollisiin työryhmiin ja tapaamisiin. Tiedottamista on vahvistettu mm. intran avulla. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Huolehditaan siitä, Tyhy-kyselyt, että työilmapiiri yleiset havainnot, hen- toimialalla säilyy saavutetulla tasollakilöstön poissaolo. Jatkuvaa työtä. Itsearviointi 4. Jatkuva seuranta. Toimialan johtoryhmässä käydään keskustelua henkilöstöön liittyvistä asioista. Itsearviointi 4. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Teknisen toimen hallinto Toimintatuotot Maksutuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot 0 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Valmistus omaan käyttöön: projektisihteerin palkkaa ei aktivoitu keskuskeittiöhankkeelle Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys ): jaksotetut palkat + sivukulut (ylitys n ) sekä kehittämispäällikön palkka alkaen (ylitys n , vastaava kuluvähenemä ruokapalveluissa) - Palvelujen ostot (alitus ): asiantuntijapalveluiden ostot ja koulutusmäärärahat 91

92 TULOSALUE RUOKAPALVELUT Toiminnan kuvaus Ruokapalvelujen tehtävänä on tuottaa laadukkaita ateriapalveluita kunnan sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Ruokapalvelujen toimintaa ohjaavat arvot ovat terveellisyys, asiakaslähtöisyys ja taloudellisuus. Päivittäinen lounasaterioiden määrä on n annosta. Sisältää palvelut: ruokapalveluiden hallinto, Tapailakodin ravintokeskus, Turengin koulun aluekeittiö, Turengin yhteiskoulun aluekeittiö, Tervakosken koulun aluekeittiö, Tervakosken yhteiskoulun keittiö, Löyttymäen koulun keittiö, Tanttalan koulun keittiö ja Tarinmaan koulun aluekeittiö. Tulosalueen kokonaisvastuu on vt. ruokapalvelupäällikkö Marko Vilkmanilla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Mittari Ruokapalvelut on kuntalaisten tavoitettavissa. Asiakasmäärät Nykyiset palvelupisteet säilytetään. Valmistuskeittiöiden ja palvelupisteiden määrä on säilynyt ennallaan. Asiakasmäärät kasvaneet Tervakosken kouluruokailussa. Helppo ja kattava sähköinen tannon ohjaus- ja Sähköinen tuo- asiointi. tilausjärjestelmä on käytössä koko ruokapalveluissa. Käyttäjien Käyttöönottoa määrä, tehdyt vahvistetaan tilaukset vastuuyksikkökohtaisin koulutuksin. Käyttöaste 90 % Itsearviointi 5. Palvelukeittiöistä 10/11 Mysli tuotetilausjärjestelmässä. Kaikista tulosyksiköistä 8/8 Eväs laskutusjärjestelmässä. Asiakasyksiköistä 48/48 Mysli ateriatilausjärjestelmässä. Ruokapalvelun toimipaikoista 19/19 internet yhteys ja sähköpostiyhteys. Palautteen järjestelmällinen ja henkilöstö- Asiakaspalautteet hyödyntäminen kyselyn tulokset toiminnan kehittämisessä. käsitellään nopeasti. Asiakaspalautteen määrä ja henkilöstökyselyn tulokset. Asiakaspalautteiden ja henkilöstökyselyn läpikäynti ja toimenpiteisiin ryhtyminen. Ruokapalvelun henkilöstökysely toteutetaan. Asiakaspalautteen vastausaika on 1 viikko. Itsearviointi 5. Erillistä kyselyä ruokapalveluhenkilöstölle ei tehty. Asiakaspalautteiden vastausaika kiitettävä. 92

93 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari Itsearviointi 3. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Seudullinen Aromi yhteistyö on tuloksellista. Mittari Osallistumisaktiivisuulistuminen seu- Aktiivinen osaldullisen Aromi ohjelman kehitystyöhön ja ohjelman käytön laajentaminen. Seudullisen yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen. Seudullisen Aromin palvelu ja yhteistyösopimus Seutukeskus Oy Hämeen kanssa laadittu ja hyväksytty. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ateriat suunnitellaan niin, että ravitsemussuositukset toteutuvat. Ravintoarvolaskelmat Itsearviointi 5 Ruokalistasuunnittelussa huotukset toteutuvat. Koura työryhmä Ravitsemussuosimioidaan uudet tutkii erityisruokavalioiden ravintoarvo- ravitsemussuositukset. Yhteistyötä Koura- Kouraryhmän toijen toteutumista. työryhmän minta on edennyt kanssa kehitetään. suunnitellussa aikataulussa. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Ympäristönäkökulman huomioiminen hankinnoissa ja tuotannossa. Kilomäärät Valmistus- ja jakeluhävikin minimoiminen reseptiikkaa ja valmistusmenetelmiä kehittämällä. Itsearviointi 4 Tuotannosta ja tarjoilusta syntyvä Tuotannosta ja tarjoilusta syntyvä ruokajätemäärä on alle 5% koko- ruokajätemäärä naisvalmistus- määrästä tusmäärästä tarkis- kokonaisvalmistuspunnituksissa keskimäärin 13 % Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Ruokapalveluiden kehittämishankkeessa onnistutaan. Henkilöstökysely Ruokapalveluiden kehittämishankesunnitelma toteutetaan suunnitellusti. Ruokapalveluiden kehittämishankesunnitelma toteutuu onnistuneesti. Itsearviointi 3 Palvelusopimukset on valmiit. Palautekeskustelut aloitettu palvelusopimuksista asiakkaiden kanssa. Kehittämishanke aikataulutettu uudelleen vuodelle Henkilöstön haastattelut vielä kesken. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Toimenkuvat ovat selkeitä ja yhtenäisiä koko ruokapalveluissa. Toimenkuvat päivitetään Kaikkien yksiköiden toimenkuvat päivitetään. Itsearviointi 3 Kaikki toimenkuvat käyty läpi. Yhtenäistämistä toteu- 93

94 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari tettu isojen aluekeittiöiden, päiväkotien palvelukeittiöiden osalta. Nimikkeenmuutokset tehty. Itsearviointi 4 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Aktiivinen työllisyyden hoito. Ruokapalvelut on haluttu oppisopimuskumppani ja yhteistyökumppani alan oppilaitosten työssäoppimisjaksoille. Mittari Opiskelijoiden Työssäoppijoiden ottaminen. määrä Työllistämistuki. Työllistämistuella 5 hlö. Avotyöntekijöitä 1 uusi hlö. Työssäoppijoita 5 hlö. Kesätyöntekijöitä 4 hlö. Työllistetään vähintään 2 henkilöä. Kilpailukykyinen oma palvetanto on kilpailu- Oma palvelutuolutuotantokykyistä ja asiakastyytyväisyys on kiitettävä. Kustannustietoisuus ja tehodään kustannus- Hankinnat tehkas resurssien tietoisesti ja tehokkaasti. käyttö. Asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset Toteutetaan asiakastyytyväisyyskyselyt Ostamista ja hankintaa tehostetaan sähköisen tilaamisen avulla. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palvelun laatuun. Itsearviointi 5. Koulujen asiakastyytyväisyyskysely toteutettu maaliskuussa 2011 yhteistyössä opetustoimen kanssa. Itsearviointi 5. Elintarvikkeiden hankintakustannukset eivät nouse. Elintarvikekustannukset 3,7 % korkeammat kuin vastaavana ajanjaksona Itsearviointi 3. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Keskuskeittiövetoisen toimintamalliin siirtymisessä onnistutaan. Henkilöstön määrä on riittävä. Eläköityminen huomioidaan hen- kilöstösuunnitte- Mittari Järjestettyjen koulutusten määrä ja osallistumisaktiivisuus. Muutoskoulutuksen järjestäminen koko henkilöstölle. Koko henkilöstöstä jokainen osallistuu vähintään 1 koulutukseen / vuosi. Muutoskoulutustilaisuuksia 1 osallistujia 32/45. Asiakaspalvelukoulutuksia 1 osallistujia 30/45. Henkilöstökoulutukset myöhästä aikataulusta. 94

95 Kriittinen menestystekijä Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Tulosalueen tavoite vuoteen lussa. Ruokapalveluita mitataan luotettavilla valtakunnallisesti vertailukelpoisilla mittareilla. Kehitetään uusia tuotanto- ja toimintatapoja. Strategian mukainen osaami- ammattitaitoista ja Henkilöstö on sen kehittäminentilliseen koulutuk- osaavaa. Ammaseen osallistumista tuetaan ja kannustetaan. Mittari Valitaan ja luodaan palvelun tasoa ja kehitystä kuvaavat mittaristot. Osallistumisaktiivisuutelman laadinta Koulutussuunni- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen. Tuetaan ja onnistutaan uusien tapojen käytäntöön viemisessä. Säilytetään muutosvalmius ja jatkuva kehitystyö. Itsearviointi 3. Aterioiden ja palveluiden hinnoittelu uudistettu. Itsearviointi 5. Tuotekehitys aikataulussa. Reseptimuutosten määrä Aromi ohjelmassa 98 kpl. Itsearviointi 5. Koulutukseen osallistuu vähintään 50 % henkilöstöstä vuosittain. Koulutussuunnitelma laadittu. Esimiestyön seminaari osallistujia 4/5. Erityisruokavalio koulutus osallistujia 12/45. Aromi koulutus osallistujia 2/5. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Olemme osa seudullista ammatillista yhteistyöryhmää joka kehittää alan tuotantomenetelmiä ja toimintatapoja. Osallistumisaktiivisuuminen Sedu- 100% osallistutyöryhmään Osallistuminen yhteistyöryhmän toimintaan on aktiivista. Itsearviointi 4 Hämeenlinna lopetti Sedu työryhmän toiminnan Aloitti uusi työryhmä jossa osapuolina Janakkala ja Hattula. Uusi yhteistyö toiminut suunnitelman mukaisesti. Kokoontumisia 3 kertaa. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Työpaikkakokoukset pidetään työpaikkako- Pidettyjen säännöllisesti ja kousten ja kehityskeskustelut kehityskeskustelujen toteutuvat. määrä. Työpaikkakokouksia järjestetään jokaisessa yksikössä vähintään 1 kerran kuukaudessa. Kehityskeskustelut pidetään kaikille. Itsearviointi 4 Työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut toteusia 34 Työpaikkakokouktuvat 100% Henkilöstökokouksia 2 Keittämön kokouksia 4 Kehityskeskusteluita käyty Vilkman 8/10. Oksanen 7/7. Pihlaja 5/7. Rämänen 6/6. Haverinen 95

96 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari 9/12. Itsearviointi 4 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Ateriat hoitolaitoksissa Aamupala kpl , Lounas kpl , Päivällinen kpl , Henkilöstöruokailu, lounas kpl , Erityisruokavaliot kpl/%, lounas , Kotihoidon ateria Lounas arkisin kpl , Viikonloppuisin ja arkipyhinä kpl ) Erityisruokavaliot kpl/%, lounas , Päivätoiminnan asiakkaat Aamupala kpl ,1-526 Lounas kpl ,8 147 Päivällinen kpl ,3 344 Erityisruokavaliot kpl/%, lounas ,0 840 Päiväkotien ateriat Aamupala kpl ) Lounas kpl , Esikoululaiset lounas kpl ) Välipala kpl , Päivällinen kpl ,7-312 Iltapala kpl ) Erityisruokavaliot kpl/%, lounas , Henkilökunnan esimerkkiruokailu kpl , Koulujen ateriat Lounas kpl , Iltapäiväkerhojen välipala kpl ,3 674 Erityisruokavaliot kpl/%, lounas , Henkilökunnan esimerkkiruokailu kpl , Elintarvikekulut , Elintarvikesuoritehinta keskimäärin 0,90 0,88 0,89 0,8 0,01 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: 1) kotihoidon lounasateriat sisältävät myös viikonlopun ja arkipyhien ateriat 2) päiväkotien ilta- ja aamupalojen annosmääriä ei enää seurata, ne myydään välitystuotteina 3) päiväkotien lounasmäärät sisältävät myös esikoululaisten lounaat Erityisruokavalioiden määrät ovat toteutuneet ennakkotilauksia suurempina. Kaikki ateriatilaukset eivät toteutuneet ennakkoarvioiden mukaisesti. 96

97 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Ruokapalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys ): ateriatilaukset eivät toteutuneet ennakkoarvioiden mukaisesti, ruoankuljetustuotot tuloutettu myyntituottoihin (käyttösuunnitelmassa muissa toimintatuotoissa) - Tuet ja avustukset: (alitus ) matalapalkkatukea ei maksettu v Muut toimintatuotot: (alitus ) ruokapalvelut maksoi ruoankuljetuksista n , ruoankuljetusmaksuja tuloutettiin n (tuloutettu myyntituottoihin). Valmistus omaan käyttöön (alitus ): käyttösuunnitelmasta poiketen kehittämispäällikön henkilöstökuluista jäi suurempi osuus ruokapalveluiden kuluiksi, eikä sitä tuloutettu keskuskeittiöhankkeesta, summa ei myöskään sisältynyt ateriahintoihin. Toimintakulut: - Henkilöstökulut: (ylitys ), sairauspoissaolot kasvoivat 18 %, kehittämispäällikön palkasta osa (n ) maksettu teknisen toimen hallinnosta. 97

98 TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ Toiminnan kuvaus Yhdyskuntarakenteen ohjaus tapahtuu maankäytön strategian tavoitteiden mukaisesti yleis- ja asemakaavoituksen sekä MRL:n ohjauskeinoin. Tulosalue vastaa omalta osaltaan kunnan maapolitiikan hoidosta. Sisältää palvelut: maankäytön yleissuunnittelu, yksityiskohtainen suunnittelu ja paikkatieto ja maaomaisuus. Tehtävät: maankäytön suunnittelu sekä maankäyttö- ja rakennuslain kunnalle määräämät tehtävät kiinteistönmuodostamislainsäädännön kunnalle määräämät tehtävät maanrakentamisen ja vesihuoltotoiminnan mittaukset ja muut mittauspalvelut kunnan kiinteän omaisuuden hankintaan liittyvä valmistelu sekä kiinteän omaisuuden luovutus. Tulosalueen kokonaisvastuu on kaavoitusarkkitehti Leena Turkalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kaupalliset palvelut säilyvät keskustoissa ja tätä tuetaan kaavoituksen keinoin. Mittari Kaavassa varattu kerrosala/vuosi Rakennettu uusi kerrosala/vuosi Turengin keskustan asemakaavan muutos. Turengin keskustan kaava valmis. On haettu toteuttamiskelpoista ratkaisua kaavaluonnoksen viemiseksi eteenpäin osina. Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kunnan tuottamien palvelujen oikea-aikainen varautuminen maankäytön suunnittelussa. Kaavassa varattu kerrosala/vuosi Turengin itäosien yleiskaava. Itsearviointi 3 Turengin itäosien yleiskaava saanut Hankkeen tärkeysjärjestystä muutet- lainvoiman. tiin toteuttamisajankohdan antaessa tilaa. Kaavaehdotuksen valmistuminen siirrettiin vuodelle 2012 Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Asuintonttien tarjonta vastaa eri asukasryhmien kysyntään monipuolisesti. Kaavoitettujen tonttien varanto. Luovutettujen tonttien määrä. Turengin Kyterin I osan asemakaava. Turengin Kyterin I osan kaava valmis. Itsearviointi 4 Hankkeen tärkeysjärjestystä muutettiin toteuttamisajankohdan antaessa tilaa. Kaavaehdotuksen valmistuminen siirrettiin vuodelle 2012 Itsearviointi 4 98

99 Kriittinen menestystekijä Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari Kaavoituksen vuorovaikutusmenetelmien parantaminen Kaavaprosessin sujuvuus. Yleisötilaisuudet. Kaikkien osallisten tavoittaminen. Osallistuttu em. Oasin kehittäminen. hankkeiden lisäksi vesihuollon kehittämishankkeeseen ja Hämeenlinnan ja Janakkalan rajaalueen liikenneselvitykseen. Helppo ja kattava sähköinen verkossa. Uusi opaskartta asiointi. Palvelun määrä ja laatu Opaskartan tuottaminen Opaskartta valmis. Itsearviointi 4 Opaskartan tarkistustyö kunnassa on meneillään. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Toimintaympäristön muutostilanteiden tunnistaminen Palvelun määrä ja laatu Viranomaisneuvottelut Palautteenhavainnollistaminen. Vastineet. Itsearviointi 4 Palautteet käsiteltiin ja työn jatkon periaatteet hyväksyttiin. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Riittävä varautuminen tarpeellisiin ostopalveluihin. Mittari Toteutuneiden hankintojen taloudellisuus / laatu Yleiskaavoituksen perusselvitykset. Kaavoituksen numeerisen pohjakartan aloitus. Selvitysten valmistuminen aikataulussa. Vuoden aikana tuotettu Rastilan- Rastikankaan luonto- ja maisemasekä hulevesiselvitykset sekä rakennettavuusselvityksiä. Aloitettiin digitaalisen pohjakartan tarjouskilpailu. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Rakennemallin jatkotoimenpiteiden käynnistäminen. Osallistuminen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Itsearviointi 5 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuollon kehittämissuunnitelman valmis. luonnos on valmistunut. Sovittu rakennusjärjestyksen uudistuksen käynnistämisestä. Kunnan sijainnin hyödyntä- Kuntarajat ylittävä yhteistyö. Valintojen Harvialan suunnan onnistuminen. yleiskaavoi- Toimenpiteistä päättäminen. Itsearviointi 4 Kunnan lausuntojen 99

100 Kriittinen menestystekijä minen osana metropolivyöhykettä. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari tus. vaikuttavuus vaihemaakuntakaavaan hyvä. Itsearviointi 5 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Rakennemallin jatkotyönä maapoliittisen ohjelman tavoitteisto Mittari Jatkotyöt hyväksytty rakennemallissa. Kehittyvä yhdyskuntatalouden arviointi suunnittelussa. Arvioitu taloutta projektikohtaisesti ja maanhankinnan vaikuttavuutta. Uuden kustannuslaskentaohjelman käyttöönotto koko tuotantoketjulle. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Palvelutarpeiden Palvelujen ennakointi ja edellytysten ennakoin- onnistunut järjestämisen ti. ajoitus. Neuvottelut toimialojen kanssa. Palvelutarpeet tunnistettu. Itsearviointi 3 Jatkettu yhteistyötä hankekohtaisesti. Itsearviointi 3 Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Viranomaistoiminnan lisäksi riittävä resurssi hoitaa maankäytön palvelutuotantoa. Toimintakyky säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Viranomaisvelvoitteiden hoitaminen. Kysyntään vastaaminen. Työ ohjelmoidaan tehokkaasti kaavoituskatsauksessa. Kaavoituskatsauksen ja talousarvion toteutuminen. Palvelutuotantoon varattu resurssi tarpeet ennakoiden. Kaavoituskatsauksen laatiminen vuosittain. Pystytään vastaamaan myös yllätyksellisiin tarpeisiin. Yhdyskuntatalouden kustannusvaikutukset tunnetaan. Osallistuttu ennakoimattomien yrityskyselyjen tilatarpeiden ja edellytysten selvittämiseen. Itsearviointi 4 Sovittu kaavoitusohjelman laatimisesta yhteistyössä ympäristöpalvelujen kanssa. Itsearviointi 3 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Strategian mukainen osaamisen kehittämi- Muutostarpeisiin reagointi. Koulutusohjelma strategiaa tukevaksi. Mittari Ei muutoksia. Koulutusten Vuosittaisen toteutuminen. koulutusohjelman laatiminen. Ei muutoksia Koulutusten toteutuminen. Koulutussuunnitelma toteutunut pää- 100

101 Kriittinen menestystekijä nen. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari osin. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Kaksisuuntainen tarpeiden tunnistaminen. Intran käytön tehostaminen. Intran käytön tehostaminen. Toisten tarpeiden tiedostaminen. Itsearviointi 4. Aloitettu intran hyödyntäminen kaavoituksen, infran suunnittelun ja rakentamisen yhteistyössä. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Työpaikkakokoukset Kokousten määrä. Intran hyödyntäminenkoukset Säännölliset ko- Tiedon jakaminen. Palautteen käsittely. Itsearviointi 4. Toteutuneet Itsearviointi 5 101

102 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Yleiskaavoitus Turengin itäosan yleiskaava Luonnos Ehdotus Harvialan yleiskaava Luonnos Luonnosvaihtoehto hyväksytty kh:ssa.kaavaehdotuksen valmistuminen siirretty v Vuoden aikana muutettu järjestystä ja Tervakosken yleiskaavan selvitystyö toteutetaan ennen Harvialaa. Alustavaa ohjelmointia tehty. Rastilan Rastikankaan yleiskaava Luonnos Tehty kaavoituksen selvityksiä. Asemakaavoitus Tervakosken liikekeskustan muutos Käynnistäminen Ajoitus riippuu yksityisestä tahosta Turengin keskustan asemakaavan muutos Hyv Hyv Kaavaratkaisun edellytyksiä selvitetty maanomistajien kanssa. Lassilan alue Luonnos Hyv Valmistui v Kyteri 1 Luonnos Hyv Kaavaluonnoksen nähtävänäolo suoritettu ja saatu mielipiteet ja lausunnot. Kaavaehdotuksen valmistuminen siirretty vuodelle 2012 Tervakoski pohjoinen luonnos Kaavoitus on mahdollista maanhankinnan toteutuessa. Harvialan kartanoalueen asemakaava Luonnos Luonnos Vireillä Harvialan Marjoniemen asemakaava Luonnos Vireillä riippuu yksityisestä Kauppakujan eteläosa (meijeri) tahosta Ajoitus riippuu yksityisestä tahosta Kauppakujan pohjoisosa Ajoitus riippuu yksityisestä tahosta Hakamäen liikuntapuisto Luonnos Luonnos Ei edistetty Käyty viranomaisneuvottelut ja tehty vaaditut Pyhämäki, asema Luonnos Luonnos selvitykset. Rastikangas 11 Hyv Valmistui v Rastikankaan kaavoituksen jatko reagoidaan tarpeeseen Rastikangas 12. Käyty viranomaisneuvottelu ja tehty kaavoituksen selvityksiä. Kaavaluonnos ollut nähtävänä. Valmistuneet asemakaavat, ha Tonttimyynti Eväsoja siirtynyt vuodelle 2011 Eväsoja siirtynyt vuodelle 2012 (asemakaavasta tehtiin valitus) Painopisteenä Harviala ja Eväsoja Myyntikaupat kpl /ha (asuin- ja toimitilatontit) / / 20 Uudet vuokrasopimukset, kpl Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: 102

103 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kaavoitus ja maankäyttö Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys ): toteutuneet ennakoitua suurempina, mm. rakennusvalvonnan lisääntyneiden tilausten johdosta - Maksutuotot (alitus ): tulot on ennakoitu kertynyttä suuremmiksi, koostuvat pääosin tonttimyynnin tontti- ja varausmaksuista - Tuet ja avustukset (ylitys ): ennakoimattomia maantietoimitusten korvauksia - Muut toimintatuotot (ylitys ): maa- ja vesialueiden vuokratuotot ylittyneet. Valmistus omaan käyttöön (ylitys ): katuvalosaneeraukseen sisältyvät mittaukset (investointitaloudesta) Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys ): toteutuneet lähes ennakoidusti, vaikka KuEL-maksua (eläkemenoperust.) on peritty n enemmän kuin arvioitu - Palvelujen ostot (alitus ): asiantuntijapalveluista on säästynyt n mm. keskustan kaavoituksen viivästymisen johdosta. 103

104 TULOSALUE KADUNPITO Toiminnan kuvaus ylläpidetään kunnan omana työnä katuja ja yleisiä liikennealueita lautakunnan hyväksymän laatutason mukaisesti sekä valvotaan ulkoistettuja alueurakoita katualueiden suunnittelun ja rakennuttamisen valvonta konepalvelujen tuottaminen kunnan omalla kalustolla. Tulosalue sisältää palvelut: kadut yleiset, katujen kunnossapito, liikennealueiden rakennuttaminen, maankaatopaikat ja konepalvelut. Tulosalueen kokonaisvastuu maanrakennuspäällikkö Ville Mattilalla saakka ja Pirjo Saartenkorvella alkaen. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Katualueet teknisen lautakunnan hyväksymän laatutason mukaisessa kunnossa Mittari Laatutason seuranta kuukausikierroksilla sekä oman tuotannon että urakoitsijoiden edustajien kanssa Kierrokset urakoitsijan alueella tehty kuukausittain ja muulloinkin kun on alueella liikuttu. Oman tuotannon alueita kiertänyt maanrak.pääll. ja kunnossapitoesimies säännöllisesti. Osallistumista Yksityisten tienhoitokuntien neu- edistävä, kattava yhdistysten vonta tarvittaessa ja yhteisöjen teiden kunnossapidossa verkosto. Tarvittaessa tienhoitokuntien tarpeen mukaan Itsearviointi 4. Alikartano yksityistien kunnossapito lopetettu ja tiehoitokuntaa neuvottu. - Kustannussäästöjä kunnalle ja tasapuolista kohtelua yksityisteille. Kunta ei enää kunnossapidä niitä. Palautteen järjestelmällinen viestintä ja palaut- määrä Oikea aikainen Palautteiden hyödyntäminen teiden käsittely toiminnan kehittämisessä. Toiminnan kehittäminen saatujen palautteiden perusteella Palautteiden aktiivinen seuranta ja raportointi Itsearviointi 5. Nettisivut päivitetty ja tiedotusta lisätty tarpeen mukaan (katuvalojen sam- 104

105 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari muttaminen ja huoltoasiat). Itsearviointi 5. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennaltaehkäisevä toiminta. Infran kuntoarvioinnit Mittari ohjelmien eteneminen katuvalo- ja katuverkko selvityksen päivittäminen ohjelmointi etenee suunnitellusti Kilpailutus tehty. Tekijä valittu. Työ etenee. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Kalustoa uudistettaessa huomioidaan koneiden ympäristövaikutus Kaluston tarjouspyynnöissä huomioidaan kiristyvät ympäristövaatimukset Itsearviointi 5. Ruokapalvelun autosta luovutaan, palvelu siirtyy yksityiselle. Itsearviointi 5. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite vuoteen Tulosalueen ta- Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Työajanjousto järjestelmien kehittäminen kunnossapitoon Mittari Neuvotellaan Työmuoto käytössä talvikaudel- periaatteet siirretyn työajan käytöstla 2011 Talvipäivystystä kevennetty ja järkeistetty. Tästä kustannussäästöjä kunnalle n. 9000e/v. Itsearviointi 4. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Strategian mukainen osaamivän osaamisen Työtehtäviin liittysen kehittäminentegian kehittäminen stra- mukaiseksi Mittari Koulutustarpeen määrittely kehityskeskustelujen yhteydessä kunnossapitoesimies Mauri Lahtinen ollut marraskuussa esimieskoulutuksessa. Kehityskeskustelut pidetty. Itsearviointi 5 105

106 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhintaja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Kadut, km ,0 0 Kadut, kesäkunnossapito /km ,9 356 Kadut, talvikunnossapito /km ,5 473 Katuvalaistus, kpl ,0 0 Katuvalojen kunnossapito /kpl ,6-17 Katuvaloenergia /kpl ,6-5 Konepalvelun konetyötunnit , Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kadunpito Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys ): Lidl maksanut korvauksen poistuvasta kadusta laajennuksen tieltä ( ), tilapalveluille tehty rakentamispalveluja, esim. Jänispolun ja Kettukallion päiväkotien pihat, Seuratalon piha-alue ( ) - Muut toimintatuotot (ylitys ): liikennevirasto maksanut korvauksen VR:n huoltoteistä ( ), kadunpidon irtaimen omaisuuden hankinnan yhteydessä myyty käytöstä poistettua kalustoa; pienoistraktoreita ( ) ja pakettiauto (3.252 ), (vaihtokoneen myynti kirjataan käyttötalouteen, uuden koneen osto irtaimistoinvestointeihin). Valmistus omaan käyttöön (ylitys ): investointirakentaminen omana työnä oli arvioitua suurempaa. Toimintakulut: - Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys ): talousarvioon varatut määrärahat eivät riittäneet, suurimmat ylitykset seuraavissa toimintakuluissa; poltto- ja voiteluaineet (ylitys ), katuvalojen sähkö (ylitys ), Rehakan kaatopaikan suotovesien pumppauskorvaus JaVelle (ei varattu talousarvioon, ). 106

107 TULOSALUE ALUETEKNIIKKA Toiminnan kuvaus viheralueita suunnitellaan ja kunnossapidetään lautakunnan hyväksymän laatutason mukaisesti hoidetaan liikunta-alueita sekä kiinteistöjen piha-alueita tilaajien edellyttämän tason mukaisesti toteutetaan luonnonarvot huomioivaa metsänhoitoa hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisesti. Sisältää palvelut: aluetekniikka yleiset, puistoalueet, liikunta-alueet, kiinteistöjen alueet, metsäalueet, erityisalueet ja palvelujen myynti. Tulosalueen kokonaisvastuu on kunnanpuutarhuri Eero Simolalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Viheralueet lautakunnan hyväksymän laatutason mukaisessa kunnossa. Mittari Osallistumista Asukas / käyttäjä edistävä, kattava yhdistysten nen vastuun nostami- ja yhteisöjen verkosto. asukastalkoopäivät Palautteen järjestelmällinetely sovitussa määrä Palautteiden käsit- Palautteiden hyödyntäminen ajassa toiminnan kehittämisessä. Laatutason seuranta kuukausikierroksilla sekä oman tuotannon että urakoitsijoiden edustajien kanssa. siistimistalkoiden koululais- ja asukastalkoita vähin- järjestäminen tään neljänä päivänä vuodessa Toiminnan kehittäminen saatujen palautteiden mukaan seuranta ja raportointi Kierrokset tehty tyydyttävästi. Oman tuotannon alueilla tarkennettava jatkossa. Itsearviointi 3. Syksyn risutalkoiden järjestäminen ei onnistunut. Kevättalkoita järjestettiin kolmena päivänä. Itsearviointi 4. Palautteisiin vastattu pääosin aikataulussa. Palautemäärät kasvaneet viherja liikunta-alueilla runsaasti. Itsearviointi 4. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ympäristön tilan paranemiseen johtava Viher- ja metsäalueiden kunnossapidossa huomi- Mittari Tarvittavan lisäkoulutuksen huomioiminen Tarvekartoitusta tehty syksyn aikana 107

108 Kriittinen menestystekijä toiminta. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari oidaan toimenpiteiden vaikutukset ympäristön tilaan. koulutusohjelmassa kehityskeskusteluissa. Itsearviointi 4. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito. Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan Työllistämistuella olevien työllistäminen yhdessä sosiaalitoimen kanssa Mittari Työllistettyjen palvelukuukausien määrä / vuosi Lisätään kustannustietoutta koko työyksikössä ja kehitetään seurantamittareita oikeaan suuntaan Yhteistyö Sosiaalitoimen Pajan kanssa alkuharjoittelun jälkeen työmahdollisuuksien tarjoamiseksi vähintään 5 hlö sijoitettu Liikuntapaikkojen kustannuksista ja laatutasosta sovittu tilaajan kanssa. Itsearviointi 4. Työllistettyjä on ollut 5 henkilöä ja työpanos 36 kk vuoden aikana. Vuodeksi 2012 työllistetyt poistuvat lähes kokonaan. Itsearviointi 5. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja Henkilöstön muutostilanteiden en- muutostilanteet hyödyntävä nakointi henkilöstösuunnittelu. Strategian mukainen osaami- osaamisen kehit- Työtehtävien sen kehittäminentäminen strategian mukaiseksi Mittari Työtehtävien muutos tilanteessa olevien henkilöiden tukeminen osaamisen kehittämisellä Koulutustarpeen määrittely kehityskeskustelujen yhteydessä Lisäkoulutustarve määritelty uusien tehtävien mukaiseksi Henkilöstön halukkuutta eri tehtäviin selvitetty kehityskeskusteluissa Itsearviointi 4. ATK koulutusta järjestetty halukkaille yksikössä Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Rakennetut ja hoidetut puistot ha 53,2 60,0 60,0 100,0 0 /ha (laskettu toimintakuluista) ,7 294 /ha (sis. työll.tuki+koululaiset) ,9 332 Rakennetut kiinteistöjen pihat ha 29,2 30,0 29,2 97,3-1 Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito /ha ,6 318 Hakkuusuorite m ,8 922 Itsearviointi

109 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Rakennetut ja hoidetut puistot ha: Harvialan uudet viheralueet olivat (6,8 ha) ensimmäistä vuotta mukana kunnossapidossa - Rakennetut kiinteistöjen pihat ha: kiinteistön pihojen talvikunnossapito oli arvioitua kalliimpaa suuren lumimäärän takia - Hakkuusuorite m3: metsäkaupasta kertyi arvioitua suurempi hakkuumäärä (metsänmyyntituotot ylittyivät) Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Aluetekniikka Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys ): metsänmyyntituotot ylittyivät (hakkuista kertynyt määrä arvioitua suurempi) Valmistus omaan käyttöön: (ylitys ): investointirakentaminen omana työnä oli arvioitua suurempaa. Toimintakulut: - Henkilöstökulut (alitus ): toteutui suunnitellun mukaan, kun huomioidaan myös tapaturma- ja sairaskulukorvaukset - Palvelujen ostot (ylitys ): sisäisten konepalveluiden ostot ylittyneet lumenkäsittelyn takia avioitua enemmän. 109

110 TULOSALUE TILAPALVELU Toiminnan kuvaus Kiinteistöjen ylläpito kokonaistaloudellisesti hyödyntäen olemassa olevien tilojen kapasiteetti. Kunnan omaan käyttöön tulevan uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarkoituksenmukainen rakennuttaminen yhteistyössä käyttäjähallintokuntien kanssa. Sisältää palvelut: kiinteistöjen ylläpito yleiset, laitetoiminnot ja rakennuskorjaukset. Tehtävät: kunnan omassa käytössä olevien kiinteistöjen hoito ja ylläpito kokonaistaloudellisesti hankkia kunnan omassa käytössä olevien kiinteistöjen tarvitsemat energia, vesi- ja jätehuollon järjestäminen kustannustehokkaasti toteuttaa ylläpitokorjaukset, kiinteistönhoitotyö ja rakennuttamispalvelut talonrakennusinvestointiohjelman toteuttaminen energiatehokkuusohjelman toteuttaminen kustannustason nousun hillitsemiseksi. Tulosalueen kokonaisvastuu on kiinteistöpäällikkö Juha Härkösellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Mittari Käyttäjien ja kuntalaisten palaute. Julkiset rakennukset hyvässä kunnossa Kunnossapitomäärärahat kohdennetaan tarkoituksen mukaisesti. Rakennuskannan arvon säilyminen. Rakennusten arvo säilynyt ennallaan. Rakennuksien sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot ohjanneet määrärahojen kohdentumista. Itsearviointi 3 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennaltaehkäisevä toiminta. Riittävän ajoissa huomioitu korjausrakentaminen ja Mittari ennakoivat huoltotoimenpiteet. Kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien kustannusten väheneminen. Korjausrakentamisen ja huolsuuden arvon Kiinteistöomaitotoimenpiteiden säilyminen. priorisointi. Sisäilmaongelmien tutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä suoritettu. Ennaltaehkäisevä toiminta kärsi suuresta sisäilmaongelmien määrästä. Ympäristön tilan paranemi- Ympäristötavoitteiden huomioimi- Toteutetut säästötoi- Energiansäästöohjelman toteut- 2-3 toteutunutta energiansäästö- Itsearviointi

111 Kriittinen menestystekijä seen johtava toiminta. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari nen korjausrakentamisessa ja laite- menpiteet toiminnoissa. kohdetta taminen vaiheittain. Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi valmistunut. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen laadinta aloitettu. Kuntalaisen Käyttäjien osallistaminen toimitilo- kannustaminen vastuunottoon jen vastuulliseen hyvinvoinnista. käyttöön. Tilojen käyttöja kunnossapito kustannusten väheneminen. Kiinteistöjen hallinnoinnista vastaavien ohjeistus. Isoimpien kiinteistöjen toimintatapojen selkeytys. Itsearviointi 5. Käyttäjille suunnatun energiansäästöohjeistus valmis, julkaistaan ympäristöoppaan yhteydessä. Energia-asioiden tiedottaminen kuntalaisille valmistelussa. Itsearviointi 4. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite vuoteen Tulosalueen ta- Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Oma palvelutuotanto on joustava ja kilpailukykyinen. Mittari 3/4 asiakkaista tyytyväisiä. Palaute palvelujen käyttäjiltä. Kustannuslaskelmat ja palautekysely. Kustannusvertailussa oma tuotanto on kilpailukykyistä. Palautekyselyä ei ole suoritettu, muuten saatua palautetta on hyödynnetty palvelutuotannossa. Kustannustietoisuus ja tehonusten pienentä- Energiakustankas resurssien minen. käyttö. Kulutusseurannat Uuden kulutusseurantaohjelman käyttöönotto. Itsearviointi 4. Energian kulutuksen kasvun hallitseminen. Kulutusseurantaohjelma otettu käyttöön Itsearviointi 5. Kustannustietoisuus ja teholinnoinnin keskit- Kiinteistöjen halkas resurssien täminen kokonaisuudessaan tila- käyttö. palveluun. Hallinnointi tilapalvelulla. Siirrytään kiinteistöjen keskitettyyn hallinnointiin. Keskitetty hallinnointi toimii. Kiinteistöjen hallinnoinnin keskittämisen selvitystyö muiden hallintokuntien kanssa on käynnistetty. Itsearviointi

112 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Riittävä määrä henkilöstöä suhteutettuna kiinteistö massaan. Mittari Kiinteistöjen hoitotason säilyminen. Kiinteistönhoitajan rekrytointi Resurssien säilyttäminen nykytasolla. Onnistunut rekrytointi. Henkilöstöresurssit säilyneet entisellä tasolla. Strategian mukainen Henkilöstön koulu- Koulutukseen Koulutuksien osaamitus. sen kehittäminen. osallistuminen. järjestäminen. Itsearviointi 4. Koko henkilöstö osallistuu vähintään yhteen kou- saavutettu. Koulutustavoite lutukseen vuoden aikana. Itsearviointi 4. Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Kiinteistöpalvelun hallinnon henkilökuntavaje; Yllättävä pitkäaikainen poissaolo. Kohtalainen; Kiinteistönhoidon tason lasku. Nopea reagointi tilanteeseen, rekrytointi Tilanteen jatkuva seuranta. Henkilöstön määrässä ei muutoksia. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Kiinteistöpalvelun hallinnon henkilökuntavaje; Yllättävä pitkäaikainen poissaolo. Kohtalainen; Rakennuttamistehtävien suunnittelun ja valvonnan lamautuminen. Ostopalvelu Itsearviointi 4. Tilanteen jatkuva seuranta. Rakennuttamisen osalla henkilöstömäärä palautunut ennalleen. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Kiinteistöpalvelun hallinnon henkilökuntavaje; Yllättävä pitkäaikainen poissaolo. Kohtalainen; Hallinto- ja talousasioiden vaikeutuminen. Itsearviointi 4. Toimintojen siirto tai rekrytointi. Tilanteen jatkuva seuranta. Hallinnon osalta ei muutoksia. Itsearviointi 4. Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Lämmitys /m3 2,49 2,63 2,48 94,3-0,15 Sähkö /m3 1,41 1,52 1,59 104,6 0,07 Kiinteistönhoitotyöt /m3 0,97 1,03 1,10 106,8 0,07 Vesi/jätevesi /m3 0,32 0,32 0,34 106,3 0,02 Rakennus R-m ,0 0,00 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - lämmitysenergian kulutuksen säästö leudon syksyn vuoksi - sähkön hinnan odotettua suurempi nousu vuoden alussa, kulutuksen kasvu - kiinteistönhoitajan eläköitymisen ja irtisanoutumisen johdosta aiheutunut päällekkäispalkkaus. 112

113 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Tilapalvelu Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys ): Tapailankuja 2:n, teollisuustalon ja Leppäkosken rivitalon lämpölaskutus sekä autopaikkamaksut, em. tuotot ylittyneet arviosta - Muut toimintatuotot (alitus ): Teollisuustalon vuokrat arvioitu virheellisesti talousarviossa kahteen eri tulokohtaan, vuokratuottoihin ja muihin vuokratuottoihin, tulo toteutunut vain kerran. Valmistus omaan käyttöön (ylitys ): investointirakentaminen omana työnä oli arvioitua suurempaa. Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys ): projekti-insinöörin palkka ( ), teknisen johtajan vuorotteluvapaan sijainen kiinteistönhoitajan eläköitymisen päällekkäispalkka (7.000 ) KUEL-eläkeperusteiset maksut ( ) KUEL-varhemaksut ( ). - Palvelujen ostot (ylitys ): atk-kustannusten ylitys, res-ohjelman käyttöön otto ja lisenssit ( ) jätehuoltokustannuksien ylitys, kilpailutus nosti kustannuksia arvioitua enemmän (7.000 ) sisäilmaongelmien tutkimukset: terveystarkastajan ja työterveyshuollon henkilöstön kanssa sovittuja sisäilmatutkimuksia henkilöstön oireilun vuoksi hammashuolto/neuvola -osa ( ) Jänispolun päiväkoti ( ) Tervakosken yhteiskoulu/lukio ( ) vesivahinkojen kuivaukset ja korjaukset Turengin koulu (6 000, wc:n käsisuihkun letkuosan vuoto, vesi kasteli rakenteet kellarikerrokseen asti) 113

114 Turengin yhteiskoulu/lukio, osa menoista rakennuskorjauksista (3.000, wc-istuimen säiliön rikkoutuminen 3. kerroksessa ja veden valuminen alakerroksiin) Tervakosken koulu (10.500, sadevesikaivon tulvimisen seurauksena rankkasateella vesi kulkeutui kellarikerroksen tiloihin) Haltian päiväkoti (5.000, vuoto vesikatteen ruuvin reiästä) Vähikkälän koulu (15.000, kaivon veden tuoton ehtyminen, paineavaus ja vanhan pumpun uusiminen sekä suihkutilan lattian lahovaurion korjaus) Laurinmäen tuulimylly (18.000, tuulimyllyn siipi putosi lahovaurion seurauksena, uusien siipien rakentaminen sekä julkisivujen lahovaurioiden korjaus ja maalaus) Löyttymäen koulu (16.000, vuoto vesikatteessa, katteen korjaus) Turengin koulu (27.000, alkuperäisten lahovaurioituneiden ikkunoiden uusiminen ja ulko-ovien korjaus) Turengin koulu (5.000, autolämmityspaikkojen siirto rakennuksen länsipuolen pysäköintialueelle, aikaisemmassa paikassa putoava lumi/jää vaurioitti autoja, korvausvastuu kunnalla) Tarinmaan koulun ja Kettukallion päiväkodin lämmönsäätölaitteet (12.500, Tarinmaalla laiterikko, Kettukalliolla säätölaitteiden toimintavajaus) Turengin yhteiskoulu/lukio (5.000, palotarkastajan määräämiä muutoksia, mm. palo-ovien automaattiset aukipitolaitteet) lumien pudotus kiinteistöjen katoilta ( , runsaslumisen talven aiheuttama ylimääräinen lumienpudotuskierros) Teollisuustalon vesikate (10.000, vesikatteen vuoto) Kunnantalon tilamuutokset (12.000, sivistystoimen tilatarpeen huonetilojen muutokset kunnantalon alakerrassa, kaksi uutta työtilaa) laitoskeittiöiden laitehuolto / laitteiden korjaustarpeet (27.000, Tapailan ruokakeskuksen laitehuollon virheellinen varaus talousarviossa) Uimahalli: naisten saunan kiukaan uusiminen (10.000, laiterikko), ikkunoiden häikäisysuojat (4.500, häikäisyn poistaminen valvontahenkilöstön vaatimuksesta työskentelyolosuhteiden parantamiseksi) ja vaihtimen uusiminen (3.000, käyttövesivaihtimen rikkoutuminen) paloilmaisinkeskus uusiminen Vapari ja Kivitaskun päiväkoti (9.500, ukkosvauriot). Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys ): sähkön käyttökustannusten odotettua suurempi kasvu. - Muut toimintakulut (alitus ): oman käytön alv. Nykyisellä tasolla olevat rakennuksien ja laitteiden korjausmäärärahat (pääasiassa palvelujen ostoa) eivät salli ylimääräisiä vahinkoja tai vaurioitumisia rakennuksissa ja laitteissa. Viime vuonna yleistyneet/ilmaantuneet sisäilmaongelmat, niiden tutkimukset ja korjaukset sekä erilaiset kosteusvauriot ja muut yllättävät korjaustarpeet nostivat rakennuksien kunnossapitokustannuksia merkittävästi. Tämä aiheutti sen, että muista ns. vuosikorjaustoimenpiteistä jouduttiin tinkimään. Yleisesti voidaan todeta, että vaikka rakennukset ovat melko hyvässä kunnossa, ovat monet rakennukset jo niin vanhoja, että niiden järjestelmien tekninen käyttöikä on jo ylitetty ja viime vuoden kaltaisia lisääntyneitä korjaustarpeita on odotettavissa myös tulevina vuosina. 114

115 TULOSALUE KUNNAN ULKOPUOLISTEN TILOJEN YLLÄPITO Toiminnan kuvaus Ulkopuolisten tilojen ylläpito ja vuokraus kokonaistaloudellisesti. Tehtävät: kunnan ulkopuolisille vuokraamien kiinteistöjen vuokraus, hoito ja ylläpito kokonaistaloudellisesti ulkopuolisille vuokrattujen kiinteistöjen energia-, vesi- ja jätehuollon järjestäminen kustannustehokkaasti toteuttaa ylläpitokorjaukset ja kiinteistönhoitotyöt. Tulosalueen kokonaisvastuu on kiinteistöpäällikkö Juha Härkösellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Mittari Käyttäjien ja kuntalaisten palaute. Julkiset rakennukset hyvässä kunnossa Kunnossapitomäärärahat kohdennetaan tarkoituksen mukaisesti. Rakennuskannan arvon säilyminen. Rakennusten arvo säilynyt ennallaan. Rakennuksien kosteusvauriot ohjanneet määrärahojen kohdentumista. Itsearviointi 4. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennaltaehkäisevä toiminta. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Riittävän ajoissa huomioitu korjausrakentaminen ja Ympäristötavoitteiden huomioiminen korjausrakentamisessa ja laitetoiminnoissa. Mittari ennakoivat huoltotoimenpiteet. Kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien kustannusten väheneminen. Korjausrakentamisen ja huolmisen ja huolto- Korjausrakentatotoimenpiteidetoimenpiteiden priorisointi. priorisointi. Toteutetut säästötoimenpiteet Energiansäästöohjelman toteuttaminen vaiheittain. Sisäilmaongelmien tutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä suoritettu. Ennaltaehkäisevä toiminta kärsi suuresta sisäilmaongelmien määrästä. Itsearviointi toteutunutta energiansäästökohdetta Energiansäästösopimus tehty TEM:n kanssa. Toiminta suunnitelma energiankäytön tehostamiseksi valmistunut. Energiansäästökoh- 115

116 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari teita ei valmistunut. Itsearviointi 4. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Kustannustietoisuus ja tehonusten pienentä- Energia kustankas resurssien minen. käyttö. Mittari Kulutusseurannat Uuden kulutusseurantaohjelman käyttöönotto. Itsearviointi 5. Energian kulutuksen kasvun hallitseminen. Kulutusseurantaohjelma otettu käyttöön. Käyttötalous Kunnan toiminnan Alkuperäinen Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten ulkopuolisten tilojen ylläpito talousarvio jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys ): virastotalon sähkön, atk:n ja siivouksen laskutus todellisten kulujen mukaan - Muut toimintatuotot (ylitys ): Harvialan rakennusten vuokratuottojen kasvu (9.000 ), Kulma- Juttilan ja Tapailankuja 2:n vuokratuotot ( ) Toimintakulut: - Palvelujen ostot (ylitys ): talousarviossa ei ollut varausta seuraaviin kustannuksiin vanhustentalon vesivuoto sisätiloihin ja seinän väliin / räystäiden uusiminen ( ) Tervakosken koulun asuinrakennuksen kosteusvauriot, 2 kpl ( ) lumien pudotus kiinteistöjen katoilta (8.000 ) Launostentien asunnon myynti (perintö): kuntotutkimus, välityspalkkio ( ) Harvialan saunarakennus ja pakkaamon wc (3.000 ) 116

117 Kuntotarkastus Altintie 1 ja remontti (4.000 ) jätevesimaksut budjetissa virheellinen varaus (7.000 ) kaapeli tv-liittymän perusmaksu Tervakosken vanhustentalo (2.300 ) Musiikkiopiston tuuletusputken asennus ja katos (2.500 ) - Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys ): lämmityksen ylitys, Harvialan autotalli, Tapailankuja 2 ( ) sähkökustannusten ylitys, Tapailankuja 2 (2.500 ) rakennusmateriaalikustannusten ylitys, Tervakosken asuntola (5.000 ) vesimaksut budjetissa virheellinen varaus (5.000 ). - Muut toimintakulut (ylitys ): As. Oy Kulma-Juttilan yhtiövastikkeet ( ) ja Paturintie 8, kerhotilan vuokra (3.000 ). 117

118 TULOSALUE SIIVOUSPALVELUT Toiminnan kuvaus Tuotamme kunnan omistamiin ja vuokraamiin kiinteistöihin puhtauspalvelut joko omana työnä tai ostopalveluna tuotettuna. Tehtävät: siivouspalveluiden suunnittelu ja johtaminen tuottaa kunnan omassa käytössä olevien tilojen toiminnan vaatima siivouspalvelu lukuun ottamatta perusturvan tiloja uimahallin kahvio- ja lipunmyyntityöt ulkopuolisille vuokrattujen tilojen siivouspalvelut perusturvan ja sivistystoimen (päiväkodit ja pienet koulut) puhtauspalvelujen konsultointi ja tilojen siivoustyömäärien mitoittaminen. Tulosalueen kokonaisvastuu on siivouspalvelupäällikkö Kirsti Halisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Asiakaspalvelun palautelomake Intranettiin Mittari Lomakkeen suunnittelu ja tiedotus 10 palautetta Palautelomake tehty intraan, mutta yhtään palautetta ei ole saatu. Palautteen järjestelmällinekaat Tyytyväiset asiak- Asiakas- ja tilojen kyselyt työ- hyödyntäminen käyttötarkoituksen kohteissa toiminnan kehittämisessä. mukainen puhtaustaso Kyselyjen tulosten purku ja toimenpiteiden määrittely 50 % työkohteista selvitetty Itsearviointi 2. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettu lokakuussa, tulosten käsittely toteutettu yhdessä työntekijöiden kanssa työpaikkakokouksessa. Tarvittavien toimenpiteiden käsittelyä jatketaan työpistekohtaisissa palavereissa. Itsearviointi 4. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö Mittari Puhtauspalveluiden osto yrityksiltä % -osuus kokonaistyö- Säännölliset laadunseuranta- 1 x kuukaudessa 17 % ostopalvelua 118

119 Kriittinen menestystekijä kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Tulosalueen tavoite vuoteen oman työn vaihtoehtona tai tueksi Mittari määrästä palaverit palvelun tuottajien kanssa ja 83 % omaa tuotantoa toteutunut, kaksi yritystä tuottaa palveluja, laadunseurantapalavereja yhteensä ajalla ollut 18 kertaa. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Kuntalaisen Siisteyskasvatuksen tukeminen kannustaminen vastuunottoon kouluilla hyvinvoinnista. Hankinnoissa huomioidaan ympäristöarvot Ympäristösertifiotujen aineiden ja tarvikkeiden % - osuus käytössä olevista valikoimista Käytössä olevat valikoimat selvitetty 100 % Itsearviointi 4. Toteutunut toiminnassa, jatkuva seuranta hankinnoissa. Itsearviointi 4 Selvitetään asiakkaiden tahtoti- tilanne selvitetty Toteutunut Kaikkien koulujen la ja kartoitetaan toimintatavat Itsearviointi 3 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Aktiivinen työllisyyden hoito. Hyvä yhteistyö Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa Mittari Tarjotaan työtä Työllistetään kolme henkilöä työttömille henkilöille Työllistetty yhteensä 4 eri henkilöä Kilpailukykyinen oma palve- joustava ja mo- Ammattitaitoinen, lutuotanto. niosaava oma henkilöstö Ammattitutkintojen määveselvitys Koulutustarrä 1 ammattitutkinto lisää itsearviointi 5. Toteutunut, yhteensä 3 uutta ammattitutkintoa aloitettu Kustannustietoisuus ja tehokas ja tarkoituk- Työaikojen tehokas resurssien sen mukainen käyttö. käyttö Työajan käytön selvityskysely henkilöstölle ja asiakkaille Työajan kohdentaminen työyksi- selvitetty Kaikki työyksiköt köissä tehokkaasti ja joustavasti Itsearviointi 5. Selvitetty asiakaspalautekyselyn yhteydessä, ei aiheuttanut toimenpiteitä Itsearviointi 4. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja Hyödynnetään muutostilanteet mahdollisuuksia hyödyntävä toteuttaa laajempia tehtäväkuvia henkilöstösuunnittelu. muutostilanteissa Mittari Onnistuneet toteutukset 3 toimivaa työkohdetta kaksi kohdetta toiminnassa. Itsearviointi

120 Kriittinen menestystekijä Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Tulosalueen tavoite vuoteen Ammattitutkinto ja tarvittavaa täydennyskoulutusta kaikille Mittari Suoritetut tutkinnot Uusia tutkintoja aloitettu yksi Toteutunut, uusia lh-tutkintoja aloitettu yhteensä 3 kpl. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Konsultointi- ja ohjauspalvelua kunnan kaikille hallintokunnille Palveluun käytetyt työtunnit Vastataan kysyntään itsearviointi 5. Konsulttiselvitystyö valmistunut ja sen pohjalta tehty toimintasuunnitelma organisaation kehittämisestä, toteuttaminen jatkuu ensi vuodelle Itsearviointi 4. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Säännölliset työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut kaikille Pidettyjen tilaisuuksien lukumäärä Pidetään 4-5 työpaikkakokousta ja kehityskeskustelut kaikille 100 % kaikki osallistuvat Työpaikkakokouksia pidetty ajalla yhteensä 11 kpl. Itsearviointi 4. Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Ammattitaitoinen työvoima; Puhdistuspalveluala ei ole kiinnostava, alan heikko arvostus ja huono palkkaus vaikeuttavat työvoiman riittävää saantia merkittävä / kriittinen Aktiivinen yhteistyö alan koulutustahojen kanssa, työolosuhteiden kehittäminen kiinnostaviksi ja palkkausjärjestelmän kannustavuuden hyödyntäminen Yhteistyö oppilaitosten kanssa on jatkuvaa työtä Itsearviointi 4 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Siivottavien kiinteistöjen m ,4-672 Siivouksen tuottavuus m2/h (oma työ) * ,4 1 Siivouskustannus /m2/kk ** 1,84 1,89 1,90 100,5 0,01 * sisältää ostopalvelut v ** sisältää yhteiset kustannukset v

121 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Siivouspalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (alitus ): muut liiketoiminnan tuotot arvioitu liian suuriksi - Tuet ja avustukset (alitus ): matalapalkkatukea ei maksettu v Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys ): jaksotetut palkat ja palkkiot - Palvelujen ostot (alitus ): ostopalvelujen uusi sopimus vähentänyt kuluja - Aineet, tarvikkeet ja tavarat (alitus ): siivousaineisiin ja tarvikkeisiin kulunut arvioitua vähemmän rahaa. 121

122 TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvalautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Teemu Saarinen (KOK) pj (7) Kari Saarinen (KOK) (1) Heikki Salmi (SDP) vpj (10) Esa Vanhakoski (SDP) (-) Veikko Sorsa (SDP) (7) Soini Aho (SDP) (2) Sirpa Kiukkonen (SDP) (9) Sirkka-Liisa Aho (SDP) (1) Päivi Remula (Pöyhönen) (KOK) (7) Seija Ojanen (KOK) (-) Hannu Alvari (VAS) (10) Pirjo Hakkarainen (VAS) (-) Piia Marttinen (VIHR) (8) Anita Ventola (VIHR) (-) Mikko Kautto (KESK) (5) Jyrki Nummenpää (KESK) (2) Terhi Vesala (KESK) (7) Heli Stenberg-Salonen (KESK) (-) Lautakunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 70 asiaa (asioista oli julkisia 65 ja ei-julkisia yksilöasioita 5). Lautakunnan esittelijänä toimi perusturvajohtaja Matti Valtonen. Toiminnan kuvaus Perusturvalautakuntaan kuuluvat seuraavat tulosalueet: talous- ja hallintopalvelut, vanhustyö ja pitkäaikaishoito, sosiaalityö ja toimeentuloturva sekä vammaistyö. Perusturvalautakunnan alaisen toiminnan kokonaisvastuu on perusturvajohtaja Matti Valtosella. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen PERUSTURVALAUTAKUNTA Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain. 122

123 Palvelustrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Palvelujen tuottamisrakenteiden muutokset (rakenteet ja tuottamistavat) - Vammaistyössä siirretty/siirretään vuosina kaksi asiakasta ostetusta laitoshoidosta kunnan omiin asumispalveluihin, joka vaatii kuitenkin lisäresursointia kunnan omissa palveluissa. Nettokulusäästö vuositasolla o ETEVA-kuntayhtymän laitoshoidosta siirtyi kaksi asiakasta kunnan omiin asumispalveluihin. Vuonna 2011 laitoshoidon kustannukset olivat Edellisenä vuonna kustannukset olivat

124 TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Tulosalue käsittää perusturvalautakunnan ja perusturvan johtamisen kustannuspaikat. Perusturvalautakunta huolehtii kunnan asukkaille suunnatun sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä. Tavoitteena on tuottaa palveluita, jotka edistävät terveyttä, sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Perusturvalautakunnan palvelutoiminta käsittää vanhustyön ja pitkäaikaissairaanhoidon, sosiaalityön ja toimeentuloturvan sekä vammaistyön. Perusturvan johtamisen kustannuspaikka vastaa asioitten valmistelusta päätöksentekoa varten yhteistyössä tulosalueiden kanssa. Lisäksi se vastaa toiminnan kehittämisestä, talouden ja hallinnon kokonaisvaltaisesta koordinoinnista sekä tulosalueiden ohjauksesta ja neuvonnasta. Tulosalueen kokonaisvastuu on talous- ja hallintopäällikkö Mauno Matikaisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Toimialalla on hyvä palvelurakenne ja ohjaus. Mittari Saadut palautteet (positiiviset, negatiiviset). Valitukset päätöksistä. Luodaan palauterekisteri, johon saadut palautteet kirjataan. Saadaan tieto palautejärjestelmän kehittämistarpeista. Palauterekisteri työstettiin valmiiksi vuoden 2011 aikana ja otettiin varsinaisesti käyttöön vuoden 2012 alusta. Sosiaalityön tulosalue on kirjannut palauterekisteriin kaikki vuonna 2011 tulleet palautteet. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Asiakaslähtöisesti toimiva mahdollisuus sähköiseen asiointiin. Sanallinen kuvaus. Selvitetään ne osa-alueet, jossa sähköistä asiointia voitaisiin käyttää/lisätä. Suunnitelman laadinta. Itsearviointi 5 Sähköisen asioinnin suunnitelmaa ei ole tehty. Kunnan www-sivuille on lisätty hakulomakkeita ja päivitetty olemassa olleita lomakkeita. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen Toimialalla on hyvä palvelurakenne ja Saadut palautteet (positiiviset, negatiiviset). Luodaan palauterekisteri, johon palautejärjestel- Saadaan tieto saadut palaut- män kehittämis- Itsearviointi 2 Palauterekisteri työstettiin val- 124

125 Kriittinen menestystekijä toiminnan kehittämisessä. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen ohjaus. Valitukset päätöksistä. teet kirjataan. tarpeista. miiksi vuoden 2011 aikana ja otettiin varsinaisesti käyttöön vuoden 2012 alusta. Sosiaalityön tulosalue on kirjannut palauterekisteriin kaikki vuonna 2011 tulleet palautteet. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kitut palvelut on Yksityisiltä han- kuntien, yritysten kilpailutettu. ja yhdistysten kanssa. Mittari Kustannukset/vuosi. Kartoitetaan ne Hankintaprosessi on kuvattu. palvelut, jotka on mahdollista kilpailuttaa. Mahdolliset kilpailutettavat palvelut on kartoitettu. Hankintaprosessit lukuun ottamatta suorahankintaa on kuvattu kunnan tiedonohjaussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Perusturvan työyksiköt ottavat yhä enemmän toiminnassaan huomioon ympäristönäkökulman. Perusturvan toimialalla järjestetään työyksiköiden tai tiimien välinen ympäristötekokilpailu. Itsearviointi 4 Johtoryhmä valmisteli ympäristötekokilpailua loppuvuodesta ja kilpailu järjestettiin tammihelmikuussa Esityksiä ympäristöteoiksi saatiin kahdesta yksiköstä. Selkeä, helposti Toimielimen ja Kahdensuuntainen kokemus johdettava organisaatiorakenne. hyvä yhteistyö ja yhteistyön suju- viranhaltijoiden selkeä roolijako. misesta. Vuosittainen arviointi- ja palautekeskustelu luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Arviointi- ja palautekeskustelun tulos ohjaa jatkotyötä. Itsearviointi 3 Varsinaista palautekeskustelua ei ole käyty. Yhteistyö luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä on 125

126 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen ollut sujuvaa. Itsearviointi 4 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan. Kuntastrategia on talouden ja kehittämisen perustana. Mittari Talouden toteuma (tuotot ja kulut). Lisätään kustannustietoisuutta toimialalla (virasto -organisaatio / luottamushenkilöt). Päätöksenteossa osataan ottaa aiempaa paremmin huomioon kustannusvaikutukset. Toimintakate %. Päätöksentekoon ei ole viety asioita ilman kustannusselvitystä, jos päätöksellä on kustannusvaikutuksia. Toimintatuotot ylittyivät euroa (103,8 %). Toimintakulut ilman lomapalkkavelkaa ylittyivät euroa (103,7 %) ja toimintakate ylittyi euroa (103,7 %). Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Osallistutaan kuntasuunnittelun prosesseihin Yhteisten toimialojen välisten kokousten määrä/vuosi. Osallistutaan ennakointityön prosessikuvaukseen. Työryhmän työskentelytapa vakiinnutetaan. Toiminnasta tulee säännöllistä ja ennakointityön tulokset otetaan huomioon kaikessa kuntasuunnittelussa. Itsearviointi 2 Kyseessä koko kunnan yhteinen projektisuunnitelma, jota ei ole tehty. Väestön alueelliseen sijoittumiseen perustuvaa ennakointivälinettä on selvitetty. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Yhdessä tulosalueiden kanssa teuma. Talouden to- varmistetaan, että henkilöstön määrä, ammattirakenne ja muut resurssit vastaavat palvelutavoitetta. Itsearviointi 1 Jatkuva seuranta Toimintakate 99 ja reagointi tarvittaessa. 101 %. Toimintatuotot ylittyivät euroa (103,8 %). Toimintakulut ilman lomapalkkavelkaa ylittyivät euroa (103,7 %) ja toimintakate ylittyi euroa (103,7 %). Talousarvion 126

127 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen toteumaa seurattiin säännöllisesti ja loppuvuoden osalta yksikkökohtaisesti. Lokakuun lopun tilanteessa arvio oli, että toimintakate ylittyisi euroa. Itsearviointi 3 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen. Strategiassa asetettujen tavoitteiden vaikutus koulutustarpeisiin on tarkennettu. Mittari Rekrytoinnin onnistuminen. Henkilöstön pysyminen toimialan palveluksessa. Toteutetaan lähtöhaastattelut 100- prosenttisesti. Toteutunut koulutusohjelma. Kehityskeskusteluissa/osaamiskartoi Haastattelujen tulokset otetaan huomioon työyhteisöjen kehittämisessä. tuksissa kartoitetaan henkilöstön koulutustarve ja varataan riittävä koulutusmääräraha. Koulutusmäärärahat kohdistetaan suunnitelmallisesti ja otetaan huomioon kunnan eri toimialojen yhteiset koulutukset. Lähtöhaastattelu on käyty niitten työntekijöiden kanssa, jotka ovat olleet siihen halukkaita. Lisäksi työntekijällä on ollut mahdollisuus täyttää lähtöhaastattelukaavake. Mikäli palautteessa on tullut esiin sellaista, mikä edellyttää työyhteisön toimintatapojen muutosta, niin saatua palautetta on hyödynnetty. Itsearviointi 5 Vanhustyössä tehtiin osaamiskartoitus. Tulosten käsittely on vielä kesken ja koulutussuunnitelma laaditaan kevään 2012 aikana. Muilla tulosalueille koulutustarpeet on arvioitu kehityskeskustelujen yhteydessä. Itsearviointi 4 127

128 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Taloudellisesti vastuullinen päätöksen- yllättävät tilanteet Ennakoimattomat ja Merkittävä. teko. kuntalaisten palvelutarpeissa / määrärahojen riittävyys. Jatkuva seuranta ja reagointi tarvittaessa Toimintatuotot ylittyivät euroa (103,8 %). Toimintakulut ilman lomapalkkavelkaa ylittyivät euroa (103,7 %) ja toimintakate ylittyi euroa (103,7 %). Talousarvion toteumaa seurattiin säännöllisesti ja loppuvuoden osalta yksikkökohtaisesti. Lokakuun lopun tilanteessa arvio oli, että toimintakate ylittyisi euroa. Itsearviointi 3 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Talous- ja hallintopalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen

129 TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO Toiminnan kuvaus Vanhustyön ja pitkäaikaishoidon tehtävänä on tuottaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja pääasiassa ikäihmisille tiiviissä yhteistyössä perusturvan ja terveysjaoston muiden tulosalueiden kanssa. Ensisijaisena tehtävä on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja kotona selviytymistä ennalta ehkäisevän työn, kuntoutuksen ja kotihoidon palvelujen turvin. Tehtävänä on lisäksi huolehtia terveyskeskussairaalan ja erikoissairaanhoidon välisen hoitoketjun toimivuudesta ja tuottaa kuntalaisille akuuttia sairaalahoitoa heidän tarpeitaan vastaavasti. Kun kuntoutuminen ei enää ole mahdollista, niin vanhustyön tehtävä on tuottaa iäkkäille kuntalaiselle hoiva- ja huolenpitopalveluja toimintaympäristössä, missä hänen elämänkokemuksiaan ja ihmisarvoaan kunnioitetaan ja hänen on mahdollista kokea arvokas kuolema. Tulosalueen kokonaisvastuu on vanhustyön johtaja Eija Kangasmaalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Mittari Palvelurakenne pystyy vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen. Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivien määrä. Ympärivuorokautisen valvo- on alle 30. Siirtoviivepäiviä tun asumispalvelun lisääminen ja sairaalan pitkäaikaishoidon vähentäminen. Siirtoviivepäiviä kertyi 93 (kustannus euroa). Syksyn aikana akuuteissa päivystyssiirroissa hyödynnettiin Hattulan vuodeosastoa,(12 potilasta ja 132 hoitopv). Syksyllä kunnan sisäinen hoitoketju ei toiminut ja sairaalassa odotti jatkohoitopaikkaa yli 30 kuntalaista. Pahimmallaan sairaalan 20 akuuttipaikasta oli käytössä akuuttihoitoon vain kaksi. Hoivapaikkojen puute näkyy koko hoitoketjun toiminnassa eikä sairaalan toiminta pysty kohdentumaan akuuttiin ja kuntouttavaan 129

130 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen hoitotyöhön. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Kotona asuminen on ikäihmisen ensisijainen vaihtoehto. Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden määrä. Kotona selviytymistä tehostetaan kohdentamalla kotihoidon palvelut paljon apua tarvitseville kuntalaisille. Kotona asuu 89 %:a 75-vuotta täyttäneistä. Itsearviointi 2 Palveluohjausmalli hyväksyttiin perusturvalautakunnassa (11/2011) ja se otettiin käyttöön kotihoidon asiakkaiden palvelun tarvetta arvioitaessa. Palvelun kohdentaminen paljon apua tarvitseville on vielä kesken. Kotona asuu 88 %:a 75-vuotta täyttäneistä. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Sähköinen hakeminen eri palveluihin on mahdollista. Sähköisten hakemusten määrä. Omaishoidontuen hakemuksen muokkaaminen sähköiseen muotoon sähköisesti lähetettäväksi. Sähköinen hakemus omaishoidon tuen hakemista varten. Itsearviointi 3 Sähköistä hakemuslomaketta ei toistaiseksi ole tehty. Vanhustyössä käytiin keskustelua siitä, onko omaishoidon tuen sähköinen lomake toiminnallisesti järkevä. Perinteisellä tavalla toimiessa voidaan mahdolliselle hakijalle antaa palveluohjausta ja tietoa omaishoidon tuen kriteereistä jne. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Toimiva asiakas- Kyselylomake. ja omaispalautejärjestelmä. Ennakoivan vanhustyön asiakaskyselyn toteuttaminen. Uuden palvelun alkukartoitus. Itsearviointi 2 Asiakaskysely toteutettiin ja vastausprosentti oli 59. Asiakkaat olivat tyytyväisiä henkilökohtaiseen palveluun, mutta ohjeiden ja neuvonnan (ma- 130

131 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen teriaalin) selkeyteen tulee kiinnittää huomiota. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Kuntalaisella on mahdollisuus valita yksityisiä palveluja kotona asumisen tueksi. Mittari Palveluseteliä Palvelusetelijärjestelmän käyt- käyttävien asiakkaiden määrä. töönotto. 50 asiakasta käyttää palveluseteliä. Palveluseteliyrittäjiä on yhdeksän. Säännöllisen kotihoidon palveluseteliasiakkaita on ollut 54, tilapäisen kotihoidon asiakkaita 23 ja kauppapalvelun asiakkaita 47. Ennaltaehkäisevä toiminta. Pitkäaikaisen laitoshoidon tarve vähenee. 75-vuotta täyttäneiden määrä pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Kuntouttavan hoitotyön koulutuksen jatkaminen kotihoidon henkilöstölle. Itsearviointi 5 75-vuotta täyttäneistä alle 6 %:a Kuntouttavan on pitkäaikaisessa laitoshoidoskauttamista jat- koulutuksen jalsakettiin. Arjen aktivointi kuuluu osana kotihoidon työtä. Selkeä, helposti Prosessijohtaminen on esimiesten päivittäminen palvelujen seu- Prosessimittarit. Prosessikuvaus- Ulkoistettujen johdettava organisaatiorakenneten parasta ja mittarikorttien rantamittarit on osaamista. täsmentäminen. laadittu. Itsearviointi 4 Pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittuneiden yli 75-vuotiaiden määrä on vain hieman vähentynyt. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 8 %:a 75 vuotta täyttäneistä. Itsearviointi 3 Tavoite on toteutunut osittain. Ulkoistettujen prosessien hallinnassa ja seurannassa on edelleen kehitet- 131

132 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen tävää. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Ennalta ehkäisevät kotikäynnit Käyntimäärä. tukevat ikäihmisten kotona selviytymistä. EHKO-käyntien pilotti. Tehdään arvio EHKO-käyntien sisällöstä ja mahdollisuudesta arvioida niiden vaikuttavuutta. Itsearviointi 3 Terveyttä ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien pilotti on tehty. Pilotin tulosten käsittely ja johtopäätösten tekeminen on kesken. Uusi toimintamuoto vaatii resursseja ja jatkosuunnitelmasta päätetään seuraavan talousarvion laadinnan yhteydessä. Itsearviointi 5 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Vanhustenhuollon palvelujen kustannukset ovat alle valtakunnan keskitason. Mittari Vanhusten laitospalvelujen käyttökustannukset. Sairaala osasto 1:n saneerauksessa huomioidaan kuntoutukseen tarvittava hoitoympäristö. Sairaalan ja vanhainkodin kuntoutusyksikön välinen työnjako muuttuu osasto 1:n saneerauksen jälkeen. Ikäihmisten palvelurakennemuutoksesta tehtiin päätökset syksyllä Sairaalan entisen osasto 1:n toimintaympäristö on suunniteltu aktiiviseen kuntoutukseen. Toiminnallisten muutosten suunnittelu on aloitettu. Kuntoutusyksikön toiminnan siirto saneerattuihin tiloihin tapahtuu aikaisintaan Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Vanhustenhuollon palvelut perustuvat ikääntyneiden ennakoituun määrää ja Valtakunnalliset tavoitteet palvelujen kattavuudesta. Sairaalan pitkäaikaishoidon purkaminen. Itsearviointi 4 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa Tavoite ei ole sairaalassa on toteutunut. Sairaalan pitkäai- alle 3 % yli 75 vuotta täyttäneis-kaishoitoa ei 132

133 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen arvioituun palvelutarpeeseen. Mittari tä. pystytä purkamaan ennen kuin tehostetun asumispalvelun paikkojen määrää on lisätty. Sairaalan pitkäaikaisessa laitoshoidossa on ollut 5 %:a 75- vuotta täyttäneistä. Sairaalan hoitopaikkoja käyttävät hoivapaikan tarvitsevat kuntalaiset, koska tehostettua asumispalvelua ei ole tarvetta vastaavaa määrää. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Henkilöstövoimavarat kohden- laatusuositukset Valtakunnalliset tuvat asukkaiden henkilöstömitoituksista. tarpeiden mukaisesti. Kotihoidon palvelut kohdentuvat paljon apua tarvitseviin ikäihmisiin. Kotihoidon resurssista palvelusetelin käyttöönoton myötä mahdollisesti vapautuva henkilökunta siirretään suunniteltuun tehostettuun asumispalveluun. Itsearviointi 1 Kotihoidon asiakasmäärä ei ole laskenut eikä kotihoidon resurssi ole kohdentunut paljon apua tarvitseviin kuntalaisiin. Palveluohjausmallin toteuttaminen asiakasohjauksessa on vasta alkuvaiheessa. Sen tarkoituksena on parantaa palveluohjausta ja kotihoidon palvelujen kohdentumista. Henkilöstön vapautuminen mahdollistuu vasta kevään 2012 aikana. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Oman palvelutuotannon kus- palvelujen määrä Tuotteistettujen tannukset ja laatu on määritelty. Kotihoidon palvelujen tuotteistaminen. Kuntalaisella on käytettävänään vertailutiedot kunnan oman kotihoidon palvelutuotannon ja Itsearviointi 1 Kotihoidon palvelujen tuotteistaminen on aloitettu Tuotteistamis- 133

134 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen yksityisen palvelutuotannon välil- tukena konsultti- prosessissa on lä. palvelu. Prosessin on arvioitu kestävän asti. Itsearviointi 2 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Mittari Vakanssien täyttöaste. Rekrytointiin panostaminen henkilöstöhallinnon kanssa yhteistyössä. Toimet ovat täysimääräisesti käytössä. Vakituisista sairaanhoitajan toimista on ollut täyttämättä neljä vakanssia ja ne on täytetty väliaikaisesti lähihoitajalla. Henkilöstön rekrytoinnissa on ollut ja on suuria vaikeuksia erityisesti sijaisten osalta. Sijaisrekrytoinnin helpottamiseksi on esitetty sijaistiimikokeilun aloittamista vuoden 2012 alkupuolella. Kuntarekry.fi - ohjelman käyttöönotto yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa on viivästynyt. Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Henkilöstö arvioi säännöllisesti oman yksikkönsä toimintaa. ITE-kysely. Tulosten analysointi ja yksikön kehittämiskohteiden valinta. Itsearviointi 2 Vuoden 2009 valittujen kehittämisalueiden tulosten parantuminen. Itsearviointitulosten perusteella vain osa valituista kehittämiskohteista oli parantunut. Edelleen kehitettäväksi yleisesti jäi perehdyttäminen ja sisäisten asiakkaiden kanssa tehtävä yhteis- 134

135 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen työ. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Osaamiskartoitus on toteutettu. Yksikköjen osaamiskartoitustulosten käsittely on vielä kesken. Koulutussuunnitelma laaditaan tulosten ja keskustelujen perusteella kevään 2012 aikana. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Henkilöstön jatkuvasta ammatillisesta koulutuksesta huolehditaan. Osaamiskysely. Osaamiskartoituksen toteuttaminen ja koulutussuunnitelman laatiminen vuosille Esimiehille jää aikaa työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Henkilöstöhallinnollisten päätösten määrä. Esimiestyön uudelleen organisointi ja sijaistamisjärjestelmän uusiminen. Itsearviointi 5 Koulutussuunnitelman mukaiset koulutukset toteutuvat. Itsearviointi 4 Esimiehillä oman yksikön sisäinen Esimiesten lomien aikana on sijaisjärjestelmä ja yhdellä esimiehellä alle puolinen sijainen ollut yksi ulko- 25:n työntekijän sijaistaen vuorollaan kaikkia esi- henkilöstöhallintomiehiä. Tämä on osittain helpottanut lomien aikana vakituisten esimiesten työpainetta. Henkilöstömäärät ovat edelleen suuret / esimies, sairaslomia yksiköissä on paljon ja sijaisrekrytointi haasteellista. Yhdellä esimiehellä oli henkilöstöhallinnollisia päätöksiä 1270 päätöstä, vähimmilläänkin päätöksiä on 420 / esimies. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Vanhustyössä Työhyvinvointikysely tapahtuvat muutokset johdetaan hallitusti. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton suunnittelu ja toteutus yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa. Muutos ei vaikuta työhyvinvointia laskevasti. Itsearviointi 3 Koko kunnan työhyvinvointikyselyä ei toteutettu vuonna Kotihoidon henkilöstön sai- 135

136 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen raslomapäivien määrä ei ole kasvanut ja palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto on toteutunut kohtuullisen hyvin. Kotihoidon tiimin sairaanhoitajien ja palveluohjaajien kanssa on pidetty säännölliset palaverit. Itsearviointi 3 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstöä ei saada avoinna oleviin vakansseihin eikä sijaisuuksiin. Vaarantaa toiminnan ja potilas- / asiakasturvallisuuden. Merkittävä. Rekrytoinnin parantaminen, kilpailukykyisen palkkauksen sekä houkuttelevan työantajakuvan rakentaminen. Henkilöstöresurssi on riittävä työn kuormitukseen nähden Rekrytointi ei ole tuottanut tarvittavaa sijaisreserviä, vaan yksiköissä on jouduttu tekemään jatkuvasti sisäisiä järjestelyjä työvuorojen toteutuksessa. Henkilökunta joutuu tekemään kahta työvuoroa peräkkäin tai tulemaan vapaapäiviltään töihin. Henkilöstöresurssi koetaan riittämättömäksi työn kuormittavuuteen nähden. Henkilöstö on ajoittain erittäin väsynyttä ja työterveyshuollon kanssa on pidetty tyky-kokouksia työssä jaksamisen turvaamiseksi. Työterveyshuolto on tuonut esiin huolen sekä esimiesten että henkilöstön jaksamisesta. Sijaisrekrytoinnin helpottamiseksi on esitetty sijaistiimikokeilun aloittamista vuoden 2012 alkupuolella. 136

137 Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Esimiesjärjestelmän kuormittavuus. Tulosalueen esimiehillä on jopa 39 alaista ja sijaistaessaan toisiaan heillä on yli 60 alaista. Kaikilla esimiehillä on runsaasti ylityötunteja. Esimiesten työhyvinvointi on koetuksella eikä työn suunnitteluun ja kehittämiselle jää aikaa, koska henkilöstöhallinto päätöksineen vie kaiken ajan. Merkittävä Itsearviointi 1 Esimiestyön kuormittavuus on edelleen liian suuri eikä esimies selviydy työtehtävistään työajan puitteissa. Esimiehille ei jää aikaa toiminnan johtamiseen eikä työn kehittämiseen. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ennaltaehkäisevä Merkittävä. toiminta ei toteudu, jos kaikessa kuntasuunnittelussa ei huomioida ikäihmisten mahdollisuuksia selviytyä itsenäisesti ja asua omassa kodissaan. Ikäihmisten hyvinvointi on kansalaisten aktiivisen toiminnan ja poikkihallinnollisen yhteistyön tulos - ikäihmiset huomioidaan palvelujen, asumisen ja esteettömän ympäristön suunnittelussa. Itsearviointi 1 Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä on aloitettu omalla tulosalueella (terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit), mutta poikkihallinnollisessa yhteistyössä on edelleen paljon kehitettävää. Itsearviointi 2 137

138 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Sairaala Hoitopäivät ,5 453 Pitkäaikaishoitopäivät , Lyhytaikaishoitopäivät , /hoitopäivä, brutto ,3 2 /hoitopäivä, netto ,0 0 Vanhainkoti Hoitopäivät ,0 191 Pitkäaikaishoitopäivät ,8-431 Lyhytaikaishoitopäivät ,6 622 /hoitopäivä, brutto ,2 8 /hoitopäivä, netto ,5 7 Asumispalvelut Asumispalveluvrk , Tehostettu hoitopäivä ,0-789 Tavalllinen hoitopäivä ,5 124 /hoitopäivä, brutto ,5 6 /hoitopäivä, netto ,8 6 Kotihoito Kotihoidon avokäynnit , / käynti, brutto ,5-3 /hoitopäivä, netto ,4-2 Säännöllinen kotihoitok , Tilapäinen kotihoitok ,3-100 Yksityiset käynnit , Päiväkuntoutuskäynti ,8-60 Ehkäisevän vanhustyönk ,0-240 Palvelujen peittävyys 75 vuotta täyttäneillä TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Pitkäaikainen laitoshoito 9 % 6 % 8 % 130,0 Tehostettu asumispalvelu 3 % 4 % 4 % 100,0 Säännöllinen kotihoito 18 % 16 % 17 % 106,3 Omaishoidon tuki 3 % 4 % 5 % 125,0 Ehkäisevä vanhustyö 29 % 10 % 25 % 250,0 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Kotihoidon avokäynnit; kotihoidon asiakasmäärä ei ole vähentynyt tavoitteiden mukaisesti. Asiakaskäyntien määrä on kasvanut, mutta välitön asiakastyöaika on vähentynyt. Kotihoidon palvelut eivät ole kohdentuneet paljon apua tarvitseville tavoitteiden mukaisesti eikä palveluohjausmallin toteuttaminen ole vielä nähtävissä suoriteluvuissa. - Kotihoito, yksityiset käynnit; palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto on ollut suunniteltua hitaampaa. 138

139 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Vanhustyö ja pitkäaikaishoito Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (alitus ): Valtion korvaukset sotainvalidien palveluista (vuonna 2010 liikaa maksetun palautus ). - Maksutuotot (ylitys ): Sairaalan ja vanhainkodin hoitomaksut , kotihoidon tukipalvelut Tuet ja avustukset (ylitys ): Palvelusetelijärjestelmän kehittämishanke, maakunnan kehittämisraha Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen Vakituisten palkkojen alibudjetointi sivukuluineen noin , josta normaalipalkkojen osuus ja vuorotyöntekijöille maksettava lomalisä Vuosilomasijaisten palkat sivukuluineen Erilliskorvaukset sivukuluineen Varhemaksujen ylitys Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys ): Ilmaisjakelutarvikkeet Lääkkeet Avustukset (ylitys ): Omaishoidon tuki, ylitys Elsakodin nettotappio, alitus

140 TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA Toiminnan kuvaus Sosiaalityön palvelut perustuvat kansalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön, joka velvoittaa järjestämään subjektiiviseen oikeuteen ja asiakas-, kuntoutus-, aktivointi- ja palvelusuunnitelmaan perustuvat palvelut. Näitä palveluita ovat lastensuojelun ehkäisevät, avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palvelut; toimeentuloturvan perus-, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, päihdehuollon palvelut, kuntouttavan työtoiminnan palvelut, perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät palvelut. Lakimuutos (Lsl) alkaen edellyttää, että kunnan tulee järjestää asiakkaan tarpeen mukaiset palvelut ja palveluista on tehtävä valituskelpoinen päätös. Lisäksi lainsäädäntö korostaa ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä ensisijaisena vaihtoehtona. Kunnalla on korvausvelvollisuus niiden pitkäaikaistyöttömien osalta, joita ei ole kyetty saamaan työllistämistoimenpiteiden piiriin. Sosiaalityön palvelut tuotetaan henkilöstöresurssien osalta pääosin itse ja lisäksi ostetaan laajasti erilaisia palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Tulosalueen kokonaisuudesta vastaa sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Toimeentulotuen käsittely 7 arkipäivän aikana hakemuksen saapumisesta. Mittari Kirjataan kuukausittain saapuneiden hakemusten käsittelyaika. Ohjauksen ja 100%. neuvonnan lisääminen. Luodaan helppokäyttöinen taulukkomalli. Selvitetään taulukon käyttö sähköisessä muodossa. Toimeentulotukihakemuksia tuli vuoden aikana 4086, joista 95,2 % eli 3891kpl on käsitelty lain määräämässä seitsemässä arkipäivässä. Hakemuksista 4,7 % eli 191 kpl käsiteltiin 8-20 pv:n sisällä. Sähköinen seurantajärjestelmä on otettu käyttöön. Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Päätös lastensuojelutarpeesta 7 vrk kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kirjataan lastensuojeluilmoituksen saapuminen ja käsittely- ja päätöksentekoaika. Luodaan helppokäyttöinen taulukkomalli. Selvitetään taulukon käyttö sähköisessä muodossa. 100%. Itsearviointi 5 Ohjelman toimittaja ei ole kyennyt kehittämään sähköisessä muodossa olevaa seurantajärjestelmää. Vuoden aikana saa- 140

141 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen pui 253 lastensuojeluilmoitusta, joiden kaikkien osalta on arvioitu jatkotoimenpiteet 7 vrk:n kuluessa. Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Lastensuojelutarpeen selvitys valmis 3 kk:n kuluessa. Kirjataan, milloin on tehty päätös lastensuojelun tarpeen selvityksen aloittamisesta ja koska selvitys on saatu valmiiksi. Luodaan helppokäyttöinen taulukkomalli. Selvitetään taulukon käyttö sähköisessä muodossa. 70%. Itsearviointi 4 Ohjelman toimittaja ei ole kyennyt kehittämään sähköisessä muodossa olevaa seurantajärjestelmää. Lastensuojeluilmoitusten perusteella tehtiin 42 lastensuojelutarpeen selvitystä. Näistä 38 (90 %) tehtiin 3 kuukauden määräajassa ja neljä 5 kuukauden aikana. Osallistumista Osallistutaan edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. lapsiperheiden avoimen toiminnan ryhmään; aktivoidaan perheitä hyödyntämään järjestöjen perhepalveluita. Sanallinen kuvaus Kartoitetaan lapsiperheasiakkaiden kanssa perheen tarpeiden mukaiset perhepalvelut. Joudutaan ostamaan vähemmän erilaisia perhepalveluita lapsiperheille oman kunnan palveluvalikon monipuolistuessa. Itsearviointi 4 Ehkäisevän perhetyön merkitys ilmenee siinä, että lastensuojelun asiakkuuteen tulee entistä vähemmän alle kouluikäisiä lapsia. Asiakkuudet keskittyvät pääasiassa yläkouluikäisiin yli 13- vuotiaisiin. Pienten lasten perheisiin on kohdennettu kotona tehtävää työtä entistä enemmän. Lisäksi kotiin on kohdennettu myös pitkäkestoista perhekuntoutusta vaihtoehtona sijoitukselle. 141

142 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Kaikille tarpeenmukainen asunto, lisätään tuetun asumisen asuntoja ja nuorille edullisia asuntoja huomioiden erityisryhmät. Raportoidaan kuinka usein toimeentulotuen tarve johtuu asumiskuluista. Erityisryhmille asumisen mahdollisuus omalla paikkakunnalla; seurataan ostopalveluiden määrää. Laaditaan seurantajärjestelmä kevään 2011 aikana. Kartoitetaan erityisryhmien asuntotarve. Toimeentulotukea saavilla henkilöillä tulotasoon nähden kohtuulliset asumiskulut. UIkopuolisen ostopalvelun osuus vähenee. Itsearviointi 4 Asiakastietojärjestelmästä ei saada tietoa, mitkä syyt johtavat toimeentulotuen hakemiseen. Siten ei voida eritellä kuinka, usein on kysymys asumiskuluista. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen osalta voidaan sen sijaan erottaa yksittäiset syyt ja asumisen turvaaminen on näistä tärkein. Parrutyöryhmä on jatkanut ostopalveluiden vertailua ja mitkä seikat vaikuttavat laadun ja hinnan määrittelyyn. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Kootaan eri asiakasryhmille kohdennetut palautelomakkeet ja uusia niille osa-alueille, joista vielä puuttuu. Sanallinen kuvaus. Asiakkaiden valituksien ja kanteluiden määrä. Palautejärjestelmä on käytössä ja ensisijaisesti palveluiden laatu on arvioitavissa. Palautteet, asiakkaiden valitukset ja kantelut analysoidaan tiimissä. Valitusten ja kanteluiden määrä on laskenut 50%. Itsearviointi 3 Palauterekisteri työstettiin valmiiksi vuoden 2011 aikana ja otettiin varsinaisesti käyttöön vuoden 2012 alusta. Sosiaalityön tulosalue on kirjannut palauterekisteriin kaikki vuonna 2011 tulleet palautteet. Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto Pakolaisten vastaanotossa ja kotouttamisessa toimiva, aktiivinen verkosto. Kotouttamisohjelmassa kuvattu touttamisohjel- Jatketaan ko- verkostot. man laadintaa. Kotouttamisohjelma valmis. Itsearviointi 5 Kotouttamis- eli monikulttuurisuusohjelma valmistui 12/2011. Toimielimissä ohjelmaa 142

143 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen käsiteltiin tammihelmikuussa Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Lastensuojelun avopalvelujen seudullinen kilpailutus ei toteutunut. Laitoshuollon kustannuskehitys säilynyt maltillisena. Kilpailutukseen osallistuneista lastensuojeluyksiköistä vain kaksi nosti vuorokausimaksuja. Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Lastensuojelun laitosten kilpailutus toimii ja kustannukset ovat hallinnassa. Maakunnallisen perhepankin vakiinnuttaminen käynnistyy ja kuntien kustannusosuudet on tiedossa. Mittari Laitoshuollon kustannuskehitys. Perhehoito sijoitusmuotona laajenee. Seudullinen laitospalveluidenee lastensuoje- Kilpailutus laaje- kilpailutus jatkuu. lun avopalveluihin. Osallistutaan maakunnallisen perhepankin jatkokehittelyyn. Perhehoito kykenee vastaanottamaan enemmän tukea tarvitsevia lapsia. Itsearviointi 2 Osallistumisesta maakunnalliseen perhepankkiin tehtiin päätös ja perhepankin toiminta alkoi vuoden 2012 alusta. Perhehoitajien määrän kasvu ja useampi sijoitus perhehoitoon ei vielä näy käytännössä. Ennaltaehkäisevä toiminta. Asiakastietojärjestelmään luodaan ennaltaehkäisevän palvelun osio. Saadaan erikseen seurantatietoa ennaltaehkäisevän palvelun asiakasmääristä ja toimenpiteistä. Ehkäisevän palvelun osio luodaan yhdessä ohjelmatoimittajan kanssa. Lastensuojelun osiosta on saatu irrotettua ehkäisevän palvelun käyttäjät ja kuvaus siitä, miten muut peruspalvelut ovat voineet auttaa en- Itsearviointi 3 naltaehkäiseväs- ti. Asiakastietojärjestelmään on luotu uusia asiakkuuksia ja tukimuotoja. Järjestelmästä on saatavissa tietoa ehkäisevän työn piirissä olevista asiakasmääristä. Ehkäisevän työn 143

144 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen vaikuttavuus ei ole pelkästään asiakastietojärjestelmän avulla todennettavissa. Ennaltaehkäisevä toiminta. Vakiinnutetaan ehkäisevän perhetyön työpari ostopalveluna. Ehkäisevän työn vaikuttavuus ja kustannukset /asiakas. Tiedotetaan ehkäisevän työparin palveluista kuntalaisille ja laajasti muille toimijoille. Painopiste on siirtymässä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Itsearviointi 2 Ehkäisevän työn vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta ei ole systemaattisesti arvioitu. Asiakaspalaute ja kunnan toimijoiden palautteen mukaan ehkäisevä työ on ollut hyvää ja tarpeellista. Perheiden ongelmatilanteita on saatu ratkaistua muutamalla asiakastapaamisella. Vaikuttavuuden arvioimiseksi olisi tehtävä useamman vuoden seuranta. Selkeä, helposti Organisaatio johdettava organisaatiorakennejautuvista tii- rakentuu itseohmeistä. Kaikki toimenkuvat kuvattu ja osaamiskartoitus toteutettu. Jokainen työntekijä osallistuu tiimityöhön oman perustehtävänsä ja osaamisen perusteella. Kuvaus tiimirakenteesta ja tiimien tehtävästä valmis. Itsearviointi 2 Työtyytyväisyys lisääntyy ja asiakaspalvelu temineiden tiimien Pidempään toihostuu. itseohjautuvuus on lisääntynyt, mutta edellyttää vielä paljon esimiehen läsnäoloa. Pääosin kaikilla tiimeillä on käytettävissä työnohjaus. Tiimien ja koko henkilöstön yhteinen koulutus toteutuu keväällä Ennaltaehkäisevä toiminta. Kaikilla palvelutuotannon osa- Uusi vakanssi alueilla ennaltaehkäisevä työ on Uuden sosiaalityöntekijän vakanssin toimenkuvaa luodaan Painopiste on siirtymässä korjaavasta työstä ehkäisevään Itsearviointi 3 Lapsiperheiden sosiaalityössä ehkäisevä työ on 144

145 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen ensisijaista. On saatu yksi sosiaalityön vakanssi toimenkuvana lapsiperheiden sosiaalityö ja ennaltaehkäisevät palvelut. yhdessä muiden työhön. toimialojen palveluiden kanssa. lisääntynyt selkeästi. Lastensuojelun asiakkuuksilta on vältytty, kun perheitä rasittavia tekijöitä on kyetty ratkaisemaan normaalipalveluin. Lapsiperheiden sosiaalityön tavoitteita on tehty tunnetuksi muissa peruspalveluissa ja mm. varhaiskasvatuksen asiakaspalavereissa perheitä voidaan tavata joustavammin. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Kuntalaiset ja Sanallinen kuvaus Ohjauksessa ja asiakkaat tietoisia hyvinvointia tukevista palveluista. Riittävästi aikaa motivoida kuntalaisia ja asiakkaita vastuun ottamisesta omasta hyvinvoinnista. neuvonnassa käytössä riittävä tieto palveluista. Sanallinen kuvaus Itsearviointi 4 Tiettyjen erityisryhmien osalta on tehostettu hyvinvoinnin tukemista ja omasta terveydentilasta huolehtimista (mm. pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat). Yksittäisiä asiakkaita tuetaan käytössä olevilla keinoilla. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Taloudellisesti ja laadullisesti oikea palvelu. Mittari Kustannusvaikutus. Arvioidaan yhdessä eri toi- tasapainossa. Kustannukset menpiteiden kustannusvaikutus ja hyödynnetään erityisesti lastensuojelun laitoshoidon kilpailutuksen tu- Itsearviointi 3 Huolimatta kustannustietoisuudesta kustannuksia ei ole saatu hallintaan. Laki edellyttää lapsen edunmukaisia toimenpi- 145

146 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen losta. teitä, mikäli lastensuojelun tarvetta ilmenee. Määrällinen ennakointi on vaikeaa. Lastensuojelussa on siirrytty avohuoltopainotteisempaan toimintaan. Siirtymävaihe aiheuttaa lisäkustannuksia, kun vanhat sijoitukset jatkuvat. Toisaalta avohuollon keinoin on pystytty välttämään uusia sijoituksia. Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito. Laaditaan lastensuojelulain mukainen lastensuojelun suunnitelma osana koko kuntaa sitovaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelma sisältää lastensuojelun kehitystä kuvaavia mittareita. Kyetty lisäämään kuntouttavan työtoiminnan paikkoja laajasti kunnan eri toimialueille. Kaikki lastensuojelutyön prosessit kuvattu ja kehittämiskohteet kartoitettu. Yli 500 päivää työttömänä olleiden määrän työllistyminen toimenpiteiden ansioista lisääntynyt. Kelalle maksettavien korvauksien määrä vähentynyt. Lastensuojelusuunnitelman laatiminen. Tiedotetaan laajasti kunnan esimiehille kuntouttavasta työtoiminnasta; kuvataan millaista osaamista ja työpanosta työyhteisö voi saada; kuntouttavan työtoiminnan kautta; valmennetaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia työelämän sääntöihin. Kunnan maksama Kela-korvaus vähenee vuoden 2009 tasolle. Yli 500 päivää työttömänä olevien osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan lisääntyy; vuoden aikana 90 asiakasta on sijoittunut kuntouttavaan työtoimintaan. Itsearviointi 2 Lastensuojelusuunnitelma valmis ja saatu lautakuntakäsittelyyn. Lastensuojelusuunnitelman laadinta ei ole edennyt. Itsearviointi 1 Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 70 henkilöä, joista alle 25-vuotiaita on 11. Lisäksi nuorten työpajalla oli työelämänvalmennuksessa, työharjoittelussa tai -kokeilussa 23 henkilöä. Kelalle maksettavien korvausten määrä ei ole vähentynyt, koska yli 500 päivää työttömänä olevien joukossa on 146

147 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole työllistettävissä joko iän tai terveydentilan vuoksi. Kunnan eri toimialoille on sijoittunut melko vähän asiakkaita eikä nuorten työpajalla ole tilaa vastaanottaa kaikkia työllisyystoimenpiteisiin oikeutettuja henkilöitä. Aktiivinen työllisyyden hoito. Aktiivinen työllisyyden hoito. Nuorten työpajan Alle 25- toiminnan painopiste erityisesti alle 25- vuotiaissa. Laajentaa työmenetelmien osaamista erityisesti päihdeongelmaisten työhön kuntoutumisen onnistumiseksi. vuotiaiden osuus nuorten työpajassa 50 %. Löydetään päihdeongelmaisille nuorten työpajan asiakkaille testattuja työmenetelmiä. Selkiytetään työnjakoa kunnan muiden toimialueiden kanssa asiakkaiden ohjaamisessa oikein kohdennettuihin työpaikkoihin. Nuorten työpaja osallistuu Kiipulan hallinnoimaan Kansainvälinen työammatti hankkeeseen. Itsearviointi 3 Nuorten työpajalle kohdennetun Työpajojen valtionavustuksen valtionavustuksen kasvu. ohjeistuksen mukaan nuori työpajalainen on alle 29- vuotias. Viime vuonna nuoria työpajalaisia oli 32 henkilöä eli noin 50 %:a. Valtion avustusta saatiin euroa ( euroa vuonna 2010). Selkiytetty nuorten työpajan osuutta kansainvälisessä hankkeessa ja täsmennetty työpajaympäristöön Itsearviointi 4 soveltuvia menetelmiä. Nuottavalmennuksen kanssa toteutettiin kaksi intensiivistä leirijaksoa, joihin osallistui seitsemän nuorta. Nuorten työpaja on osallistunut kansainväliseen työammattihankkeeseen, jossa yksilötason työskentely liittyy Nuottavalmennukseen. Työn kehittäminen on 147

148 Kriittinen menestystekijä Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Jatketaan edelleen laitos-, perhekoti- ja perhehoidossa olevien hoitovuorokausien määrän seurantaa, sijoitusten päättymisiä lapsen ikäseurannan perusteella ja hoitovuorokausimaksujen oikeellisuutta lapsen iän mukaisesti (= jälkihuoltoon siirtyminen alentaa hoitovuorokausimaksuja). Asiakkaan päihdehuollon palveluiden tehokkaampi arviointi. Selkiytetään vastuukysymyksiä jatkohoitoon lähettämisessä. Osallistutaan ylisektorisen oman perhepalveluverkoston laatimiseen. Ennakointi toteutuu. Löydetty toimiva, edullisempi palveluvaihtoehto. Sanallinen kuvaus. Sijoituksen tarve arvioidaan jokaisen lapsen kohdalla asiakassuunnitelmassa. Tiimissä arvioidaan ja päätetään yhdessä eri toimenpidevaihtoehdot. Jatketaan selvitysmiehen raportin mukaisesti palveluverkoston rakentamista. 100%. Asiakkaan tarpeen mukainen edullisin ratkaisu Perhepalveluverkosto valmiina 2011 keväällä. Riippumattomuus Hämeenlinnan perheneuvolan palveluista lisääntyy. tapahtunut tutustumalla kansainvälisten yhteistyökumppaneiden hyviin työkäytäntöihin Skotlannissa ja Tanskassa Itsearviointi 5 Vuonna 2011 otettiin huostaan 8 uutta lasta. Sijoitusten määrää ei ole saatu laskemaan. Sijoitetuista lapsista 5 on yli 13- vuotiasta. Nuorten kohdalla ennakoivia toimenpiteitä ei ole riittävästi, joilla sijoituksia välttää. Itsearviointi 2 Sosiaalikehitys Oy:n konsultin johdolla aloitettiin koko kunnan psykososiaalisten palvelujen selvitystyö. Ao. palvelujen selvitystyö jatkuu mm. Kuulashankkeen sisällä. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Arvioidaan eri toimenpiteiden vaikutus myös kustannusten kannalta. Jokaisessa asiakastapauksessa arvioitu tarvittavat resurssit ja niiden kustan- Asiakaskuntoutus- ja palvelusuunnitelmassa toteutuneet tavoitteet. Itsearviointi 2 Kustannuskehitys hallitumpaa. Kodin ulkopuolelle tapahtuvia sijoituksia olisi ollut huomatta- 148

149 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen nusvaikutus. Mittari vasti enemmän, jos ehkäiseviä ja ennakoivia toimenpiteitä ei olisi ollut. Tämä koskee erityisesti alle kouluikäisiä. Seitsemän lapsen sijoitus vältettiin tiiviillä kotona tehtävällä perhekuntoutuksella. Seitsemän lapsen sijoitus olisi vuositasolla halvimmillaan maksanut euroa. Nyt perhekuntoutukseen panostettiin euroa. Itsearviointi 3 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Työsuhteissa tapahtuvat muutokset ennakoitavissa riittävän ajoissa. Turvataan uusille työntekijöille riittävä perehdytys. Mittari Vakanssien tyhjäkäynti Kehityskeskusteluissa terävöitetään työsuhteessa tapahtuvien muutosten ennakointia. Luottamuksen turvaaminen esimiesalaissuhteessa. Avoimet vakanssit saadaan täytettyä siten, että palvelutuotantoon ei synny saatavuusongelmia. Henkilöstössä ei ole ollut vaihtuvuutta kuin yhden vakanssin kohdalla, johon on saatu palkattua pätevä työntekijä. Myös kesäajan sijaiset olivat kelpoisuudeltaan päteviä. Henkilöstöresurssit eivät ole täysin riittäneet kaikkiin velvoitteisiin ja on jouduttu turvautumaan tilapäisiin työntekijöihin (mm. nuorten työpaja ja maahanmuuttopalvelut). Innovatiivisuu- Koko työyhteisön Järkevää resurs- Jatketaan vuon- Asiakastyössä Itsearviointi 4 149

150 Kriittinen menestystekijä teen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen kehittäminen luo sien käyttöä. yhteistä ymmärrystä toimintatapojen muutoksen hyödyistä. na 2010 aloitettua koko palvelupeen mukaan asiakkaan tartuotannon yhteistyön rajapin- henkilöstö- oikein mitoitetut tojen kartoitusta resurssit. ja luodaan yhteiset pelisäännöt ja toiminnan rakenteet. Yksittäisissä asiakastilanteissa on arvioitu järkevä resurssien käyttö päällekkäisen työn välttämiseksi. Ongelmana on ollut kunnan omien psykososiaalisten palvelujen rajaukset. Tämä on vaatinut mm. erilaisten terapiapalveluiden ostamista. Yhteistyön lisääntyminen opetustoimen, varhaiskasvatuksen ja avoterveydenhuollon kanssa on selkiyttänyt työnjakoa. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Koulutussuunnitelma perustuu us. Sanallinen kuva- kehityskeskusteluihin ja tiimien koulutustarpeisiin. Kehityskeskustelulomakkeen kehittäminen palvelemaan koulutustarpeen kartoittamista. Itsearviointi 3 Kehityskeskustelulomakkeessa toimiva ja helppokäyttöinen koulutussuunnitelmaosio. Kehityskeskusteluissa nousseita asioita on työstetty TYKYtoiminnassa. Keskusteluissa on selvitetty täydennyskoulutusja osaamisen päivittämistarpeet. Erilaiset hankkeet (Vahvuutta Vanhemmuuteen ja Haapa-hanke) ovat mahdollistaneet moniammatillisen koulutuksen Kehityskeskustelut on toteutettu 100 %:sti. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Teemapäivä Sanallinen kuvaus. Teemapäivä toimialueen eri osa-alueista laajalti yhteiskumptyön aikuissosiaali- palveluista, työmenetelmistä Teemapäivä toteutettu. Itsearviointi 4 Teemapäivä ei ole toteutunut. 150

151 Kriittinen menestystekijä Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen paneille ja kuntalaisille. Ylisektoristen moniammatillisten tiimien kehittäminen. Sanallinen kuvaus. ja työn sisällöstä. Itsearviointi 1 Osallistutaan Väli-Suomen Kaste II - hankkeeseen yhdessä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa tiimityön ja palveluohjauksen kehittämiseksi. Kaste-II hankkeen käynnistyminen. Kuulashankkeen (osa Kaste II - hanketta) rakenteet on valmiina. Janakkalan hankkeelle on perustettu oma moniammatillinen tukiryhmä ja kunnan edustaja on Kuulashankkeen ohjausryhmässä. Varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2012 puolella. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Intraan kuvattuna koko henkilöstön tehtävät ja osaamisalueet. Sanallinen kuvaus. Työntekijät jaksavat innostua ja us. Sanallinen kuva- heillä on riittävästi aikaa työn kehittämiseen. Yhteiset kokoukset ja kehittämispäivät vahvistavat osallisuutta. Jokainen työntekijä laatii lyhyen kuvauksen omasta työstään. Kaikkien toimenkuvat kuvattu ja käyty yhdessä läpi työyhteisössä; kaikilla työntekijöillä tieto omasta ja työtoverin perustehtävästä. Kaikki toimialueen tehtäväalueet on kuvattuna intrassa. Oman perustehtävän lisäksi luotu järkevät yhdessätekemisen toimintamallit. Itsearviointi 2 Tavoite ei ole toteutunut. Itsearviointi 1 Työ- ja tehtäväkuvat on laadittu, mutta kirjalliset ja viimeistellyt kuvaukset puuttuvat. Tiimeissä selkiytetään jatkuvasti eri tehtäviä ja työnkuvia järkevämmiksi ja vastaamaan asiakasprosesseja. Itsearviointi 3 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Aktiivinen työllisyyden hoito. Työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Toimeentulotuen kasvu. Työ- ja toimintakyvyn heikentyminen. Kelalle maksettavien korvausten kasvu. Kuntalaisen yhä pahempi syrjäytymi- Aktiivinen yhteistyö työvoimahallinnon kanssa. Kunnan yhteisvastuullisuus pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi Pitkäaikaistyöttömiä ja alle 25-vuotiaita on saatu sijoitettua nuorten työpajalle ja sitä kautta lyhyiksi jaksoiksi muille kunnan toimialoille. 151

152 Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide nen. Merkittävä Suoria sijoituksia muille toimialoille tapahtuu vähän, koska vastaanottava taho katsoo tästä aiheutuvan paljon työtä. Kaikki käytännön asioista sopiminen jää nuorten työpajalle. Yhteinen vastuu työllistämisasioissa ei ole toteutunut, vaikka yhteistyötä esimiesten kanssa on lisätty. Työllistymisen edistämiseksi on lisätty yhteistyötä yritystoiminnan kanssa, mutta tämä ei ole vaikuttanut työttömien sijoittumiseen ulkopuolisiin työpaikkoihin. Yhteistyö TYP:n kanssa on ollut ongelmallista ja useita neuvotteluja on käyty. Vaikeasti työllistettävien eläkeselvitykset ovat vähentyneet huomattavasti. Työvoimahallinnon palvelujen heikentyminen vaikuttaa töiden kasautumiseen sosiaalitoimelle. Vaikeasti työllistettävien työllistymiseen haetaan uusia keinoja Kansainvälisen työelämähankkeen kautta. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Asiantuntijatehtäviin vaikea saada pätevää ja kokenutta henkilöstöä. Vakanssit ilman työntekijää pitkiä aikoja; työssäolevien uupuminen työmäärien lisääntyessä; lakisääteisten vapaiden pitäminen vaikeutuu---> aiheuttaa jaksamisongelmia; asiakassuhteet katkeavat; asiakasjonot kasvavat ja Aktiivinen rekrytointi oppilaitosten suuntaan; AMKtason ja yliopistotason harjoittelujaksojen hyödyntäminen. Yhteistyö oppilaitosten ja Sosiaalialan kehittämisyksikön kanssa. Opiskelijoille luotava mahdollisuuksia Itsearviointi 2 Valtakunnallinen kova pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä näkyy mm. alan palkkakehityksessä. Janakkalan palkkataso lisää tulevaisuudessa riskiä saada päteviä, ammattitaitoisia ja ko- 152

153 Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide havaitsemattomat opinnäytetöiden ongelmat lisääntyvät. tekemiseen. Merkittävä keneita työntekijöitä. Vertailu on toteutettu 10 kunnan kesken. Opiskelijaharjoittelijoita on saatu riittävästi ja opiskelijoiden palaute harjoittelujaksolta on ollut positiivinen. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Ruohonjuuritason työn kehittäminen edellyttää aikaa. Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen edellyttää ylisektorista kehittämistä ja johtamista. Jos johtamisjärjestelmä ei tue kehittämistä, hyvät toimintatapojen muutokset eivät siirry työkäytäntöihin. Kohtalainen. Taloudellisesti vastuullinen päätöksen- lyhyellä varoitusajal- Valtion taholta tulee Merkittävä. teko la lisää lakisääteisiä velvoitteita, joita ei talousarvion laadintavaiheessa ole voitu huomioida. Kuntaan voi muuttaa muualta perhe, joka vaatii paljon palveluita; kannustava kuntaan muutto taustalla. Sosiaalityön palvelutuotannossa paljon viimesijaista palvelut; jos joku muu jättää tekemättä, niin kuntalaisella on oikeus saada jostain apua (esim. kohtuuhintaisten asuntojen Erityisesti perhepalveluissa kunnan päätöksentekijöiden tulee ottaa suurempi vastuu viedä eteenpäin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisessa. Lain velvoittavuus. Itsearviointi 2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käynnistäminen valmistellaan kunnanhallitukseen keväällä Nuorten palvelujen ohjausryhmä perustetaan 2/2012. Monialainen ryhmä seuraa nuorisoikäisten tilannetta. Kuulas-hanke on antanut valmiuksia ja rakenteita viedä eteenpäin ylisektorisen palvelutuotannon kehittämistä ja keinoja sitouttaa luottamushenkilöitä ja ylintä johtoa hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Itsearviointi 2 Riskit eivät ole hallittavissa muutoin kuin Lapsiperheitä houkuttelevana kuntana talousarvion ylitykseen varautumisessa. muuttanut monilap- Janakkalaan on sisia ja monia eri palveluita tarvitsevia perheitä, joiden palvelutarvetta ei ole mitenkään voitu ennakoida. Viikoittain asiakastiimeissä arvioidaan, voisiko ehkäisevillä ja halvemmilla toimenpiteillä ehkäistä myöhemmän vaiheen kalliita ja korjaavia toimenpiteitä. Lisääntyneet muiden toimijoiden tekemät rajaamiset 153

154 Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide rakentaminen, hammashoidon palvelut, kuntalainen joutuu käyttämään yksityisiä palveluita palveluiden järjestämisessä on siirtänyt palvelujen järjestämisvastuuta ja kustannuksia sosiaalityön tulosalueelle. Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut, että työttömien terveystarkastukset ja eläkeselvittelyt siirtyvät täysin kunnan vastuulle alkaen. Tämän työmäärän ja siihen liittyvään resurssitarpeeseen ei ole voitu varautua. Ennaltaehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisevä Merkittävä. toiminta ei toteudu, jos peruspalveluissa ei ole toimivia työ- ja työmenetelmäkäytäntöjä, joiden avulla aidosti ehkäistään ongelmien pahenemisen ja kuntalaisia/asiakkaita ohjataan viimesijaisiin palveluihin. Koko kunnan tasolla, erityisesti terveydenhuollon ja opetustoimen toimialoilla, tulisi määritellä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Itsearviointi 3 Ylisektorisen yhteistyön suunnitelmallinen lisääntyminen tuo mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään ja kuntalaisen hyvinvointia tukevaan palvelujärjestelmään. Asiakkaan ja kuntalaisen oikeus osallistua palvelutarpeen arviointiin ja sen mukaiseen palveluiden määrittelyyn mahdollistaa palveluiden kohdentumisen oikeaaikaisemmin ja varhemmin. Erilaiset hankkeet eri ikäryhmille ja väestönosille tukevat asiakaslähtöistä palveluiden kehittämistä. Itsearviointi 3 154

155 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Lastensuoj. laitoshoito Hoitopäivät ,8 454 /hoitopäivä, brutto ,2 9 /hoitopäivä, netto ,8 12 Lastensuoj. perhehoito Hoitopäivät ,3-171 /hoitopäivä, brutto ,9 4 /hoitopäivä, netto ,3 3 Toimeentulotuki Kotitaloudet ,7-81 /kotitalous/vuosi, brutto ,1 276 /kotitalous/vuosi, netto ,6 184 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Toimeentulotuki, kotitaloudet; Hyvin suurelta osin asiakasmäärän väheneminen koskee sellaisia henkilöitä, joilla ei ole enää täyty toimeentulotuen kriteerit heidän saatuaan takuueläkkeen. Myös lisääntynyt panostus työllistämistoimenpiteisiin ja sitä kautta koulutuksiin ja työllistymiseen on vähentänyt kotitalouksien määrää. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Sosiaalityö ja toimeentuloturva Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut

156 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (alitus ): Valtion korvaus pakolaisista, alitus (katso toimintakulut avustukset). Nuorten työpajan myyntituotot, ylitys Tuet ja avustukset (ylitys ). Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen Varhemaksujen ylitys Tilapäisten palkat sivukuluineen (sosiaalityö, nuorten työpaja ja maahanmuuttopalvelut). - Palvelujen ostot (ylitys ): Perheryhmäkodit , lastensuojelun avohuolto , lastensuojelun ennaltaehkäisevä työpari , päihdehuollonlaitoshoito Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys ): Elintarvikkeet , rakennusmateriaali (nuorten työpaja). Kalusto Avustukset (alitus ): Perustoimeentulotuki, alitus Pakolaisten avustukset, alitus Lastensuojelun avustukset, ylitys

157 TULOSALUE VAMMAISTYÖ Toiminnan kuvaus Janakkalan kunnan vammaistyö tarjoaa apua ja tukea vammaisille ja heidän läheisilleen. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut (mm. asunnonmuutostyöt, kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu) sekä kunnan omat asumisyksiköt, päivätoiminta ja avotyö muodostavat työn kokonaisuuden. Vammaispalvelujen järjestämisessä on tehty voimakasta uudistamista viimeisen viiden vuoden aikana. Palvelurakenteita on tarkasteltu niin asiakkaiden, henkilöstön, prosessien kuin taloudenkin näkökulmasta. Palvelurakenteen muutokseen on pystytty henkilöstömäärää lisäämättä niin, että työntekijöiden työnkuvia on muutettu ja työalueen ydinprosesseja on tarkastettu ja muutettu. Vammaistyön tärkeimpiä työmuotoja on asiakkaan ja hänen omaisensa ohjaus, neuvonta ja tukeminen tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden saavuttamiseksi. Palveluohjaus alkaa asiakkaan tilanteen kartoittamisella, jonka jälkeen eri palveluvaihtoehdot selvitetään ja sovitetaan yhteen asiakkaan ja hänen verkostonsa kannalta. Kirjallisesti tehtävä palvelusuunnitelma toimii työprosessin välineenä. Palveluohjaajien tehtäviin kuuluvat vaikeavammaisten lapsiperheiden palveluiden järjestäminen, sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut sekä alle 65-vuotiaiden omaishoidontuki. Vammaistyöllä on kolme kehitysvammaisille suunnattua asumisyksikköä; Honkakoti, Mäntykoti ja Pihlajakoti. Asumisyksiköiden toimintaa on viime vuosina kehitetty vastaamaan ikääntyvien ja entistä enemmän hoitoa ja ohjausta vaativien asiakkaiden tarpeisiin. Pitkäaikaisen asumisen paikkoja on yhteensä 29 ja tilapäishoitoa varten 2 paikkaa. Katajan päivätoiminta tarjoaa ohjattua ja tavoitteellista toimintaa aikuisille kehitysvammaisille ja muille tukea ja apua tarvitseville kuntalaisille. Päivätoiminnassa hoidetaan myös kouluikäisten vammaisten lasten iltapäivä- ja loma-ajan hoito. Päivätoimintaa toteutetaan pienryhmissä. Asiakkaalle rakennetaan yksilöllinen viikkoohjelma, jossa huomioidaan hänen tarpeensa, toiveensa ja voimavaransa. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yhteistyössä omaisten kanssa palvelusuunnitelma sekä ohjaussuunnitelma. Avotyötoiminnassa tärkeintä on asiakkaan oman elämän hallinnan tukeminen, erilaisten taitojen oppiminen ja kuntoutus. Avotyössä olevat tekevät työtä tavallisilla työpaikoilla ja ovat vammaistyön asiakkaita. Avotyötoiminnasta maksetaan työosuusrahaa. Avotyönohjaaja järjestää asiakkailleen myös liikunnallista vapaaajanohjelmaa, leirejä ja vertaistapaamisia. Tulosalueen kokonaisuudesta vastaa vammaistyön johtaja Riitta Bastman. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kehitysvammahuollossa 90 %:lla on ajantasainen palvelusuunnitelma sekä erityishuolto-ohjelma Mittari Ajantasaisten palvelusuunnitelmien lukumäärä. Tarkistetaan tehdyt palvelusuunnitelmat ja tarvittaessa päivitetään tai tehdään uusi palvelusuunnitelma. Kehitysvammahuollossa 90 %:lla on ajantasainen palvelusuunnitelma. Kehitysvammahuollossa 95 %:lla on ajantasainen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmien yhteydessä on tarkistettu myös eri- 157

158 Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Kriittinen menestystekijä tyishuoltoohjelmien ajantasaisuus. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Kehitysvammaisten asumisyksiköiden toiminnan uudelleenjärjestely paremmin palvelutarpeita vastaavaksi. Sanallinen kuvaus. Uuden toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto. Asiakkaan asumisvaihtoehto on oikea asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja tuen määrään nähden. Itsearviointi 4 Tällä hetkellä vammaistyön asumisyksiköissä asukkaat ovat oman palvelutarpeen mukaisissa asumisyksiköissä. Honkakodin monitoimitilaan rakennettiin kaksi asukashuonetta lisääntyneen palvelutarpeen vuoksi. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Päihde- ja mie- Sanallinen kuvausvuuden Sijoitusten osulenterveyskuntoutujien sekä vammaisten palvelutarpeen mukainen asuminentamenetelmien seuran- kehittäminen. Asiakkaan asumisvaihtoehto on asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja tuen määrään nähden oikea. Itsearviointi 4 Ostetuissa asumispalveluissa oli vuoden vaihteessa 32 henkilöä. Viime vuonna tehtiin kolme asukassiirtoa yksiköstä toiseen ja uusia sijoituksia tehtiin viisi. Omaan kuntaan itsenäisesti asumaan siirtyi yksi henkilö. Kaikkien sijoitusten asianmukaisuus selvitettiin asiakaskäynneillä. Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. Yhteistyö paikallisten alan yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Sanallinen kuvaus. Säännöllinen yhteydenpito ja vakiintuneet yhteiset tapahtumat. Itsearviointi 4 Nykyisten säännöllisten ja toimivien yhteistyötiin Kehitysvam- Yhteistyötä tehverkostojen ylläpitoton, Hämeenlinmaisten tukiliinan Virvelinrannan päivätoiminnan, Hämeenlinnan sekä Hattulan vammaistyön, alueen 158

159 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen ammatillisten oppilaitosten, alueen eri yrittäjien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vammaistyön, seurakunnan, tukiyhdistyksen ja Lions Iidojen perinteiset yhteiset tapahtumat toteutettiin viime vuonna. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Kehitetään sähköistä asiointia us. Sanallinen kuva- vammaistyössä tukemaan palvelun saatavuuden parantamista. Tutkitaan sähköisten hakemuslomakkeiden käyttöönoton mahdollisuutta. Vammaistyön internet-sivujen ja intranetin päivittäminen ja kehittäminen. Päätös sähköisten hakemuslomakkeiden käyttöönotosta. Itsearviointi 3 Vammaistyöhön on tehty sähköiset hakulomakkeet Janakkalan kunnan wwwsivuille. Lomakkeilla voi hakea kaikkia vammaistyön palveluita. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Kaikkiin asiakaspalautteisiin reagoidaan ja pyritään vastaamaan yksilöllisesti. Palautteiden/vastausten lukumäärä. Palautekansion käyttöönotto. Kaikkiin asiakaspalautteisiin reagoidaan ja pyritään vastaamaan yksilöllisesti. Itsearviointi 4 Palauterekisteri työstettiin valmiiksi vuoden 2011 aikana ja otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Pidetään yllä nykyisiä, toimivia yhteistyöverkostoja. Luodaan yhteneväisiä palveluntuottamiseen liittyviä toimintatapoja Hattulan kunnan vammaistyön kanssa. Mittari Sanallinen kuvaus. Toteutetaan aikaisemmin muodostettuja yhteistyökäytäntöjä. Pidetään yllä nykyisiä, toimivia yhteistyöverkostoja. Olemassa olevia yhteistoimintaverkostoja ylläpidetään. Seudullinen yhteistyö Hämeenlinnan, Hattulan ja Riihimäen vammaispalveluiden tuottajien kanssa 159

160 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen aloitettiin syksyllä Tavoitteena on palveluiden yhdenmukaisuuden turvaaminen. Ennaltaehkäisevä toiminta. Vammaistyön eri työmuodoissa pyritään huomioimaan ja ennakoimaan myös tulevat palvelutarpeet. Sanallinen kuvaus. Toteutetaan palvelusuunnitelmien tarkistuksen yhteydessä. Toteutetaan muodostuneita työkäytänteitä. Itsearviointi 2 Säännölliset kontaktit asiakkaisiin ja yksilöllutarpeita huo- Yksittäisiä palvelisten tukiverkostojen luominen. dollisimman tarmioidaan mahkasti palvelusuunnitelmien teon ja asiakastyön yhteydessä. Palveluiden lisääntyvä tarve on tullut esiin esimerkiksi asumispalveluissa, koulua käyvien vammaisten lasten iltapäivähoidossa, henkilökohtaisessa avussa sekä omaishoidon tuessa. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Prosessikuvausten tarkentamirä. Prosessien määnen ja hyödyntäminen palvelujen tehostamisessa. Kuvataan kaikki tarvittavat prosessit ja aloitetaan osan työstäminen ja vieminen intranettiin. Itsearviointi 4 Luodaan selkeät moniammatilliset Vammaistyössä prosessikuvauksettasaiset kymme- kuvatut ajannen prosessia ovat seuraavat: asumisyksiköiden asiakkaaksi tulo, asunnonmuutostyöt, avotyön asiakkuus, henkilökohtainen apu, Katajan päivätoiminnan asiakkuus, kiintiöpakolaisten kuljetuspalvelu, muu kuljetuspalvelu (myönteinen ja kielteinen) omaishoidon tuki, ostettu asumispalvelu ja palveluohjaus. 160

161 Kriittinen menestystekijä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Kannustetaan asiakkaita vastuunottoon omasta hyvinvoinnistaan palveluohjauksen keinoin. Sanallinen kuvaus. Tuetaan vammaisten henkilöiden vastuunottoa omasta hyvinvoinnistaan kaikissa vammaistyön työmuodoissa, painotetaan itsemääräämisoikeutta. Itsearviointi 4 Itsemääräämisoikeuden huomioiminen kaikissa vammaistyön työmuodoissa. Itsemääräämisoikeuteen liittyvä koulutus on päättynyt. Työskentely aiheen parissa jatkuu itsenäisesti eri vammaistyön työyksiköissä arjen asiakastyössä. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Järjestämämme palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja kilpailukykyisin hinnoin. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tuetaan avotyön keinoin. Mittari Vuosikustannukset Työpaikkojen määrä. Sanallinen kuvaus. Olemassa olevien tarpeiden ja us. Sanallinen kuva- faktojen hyödyntäminen budjetin ja toiminnan suunnittelussa. Budjetin tarkka seuranta ja toimenpiteisiin ryhtyminen tarvittaessa. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tuetaan avotyön keinoin. Olemassa olevien tarpeiden ja faktojen hyödyntäminen budjetin ja toiminnan suunnittelussa. Itsearviointi 3 Budjetin toteuma %. Talousarvion toteutuminen: tuotot 124,9 %, kulut ilman lomapalkkavelkoja 94,4 % ja toimintakate 93 %. Toteuttaa olemassa olevia työkäytänteitä avotyössä. Palveluiden tuottaminen annetuissa raameissa. Itsearviointi 5 Avotyön työpaikoissa oli 20 henkilöä. Itsearviointi 4 Vammaistyön talousarvion toteutumista seurattiin tarkasti, vuoden 2011 toimintakate tulee alittumaan. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Toteutetaan, kehitetään ja hyödynnetään omia palveluita. Sanallinen kuvaus. Asumisyksiköiden toiminnan muutoksen läpivieminen. Päivätoiminnan käytäntöjen ja toimintamallien tarkastelu ja kehittäminen. Oppivelvollisuusikäisten kehitys- Itsearviointi 5 Vastataan yhä haastavampiin Vammaistyön palvelutarpeisiin asumisyksiköi- järjestämällä itse palveluita ostopalveluiden sijaan. den muutos toteutettiin luopumalla Ratasmyllyn yksiköstä ja perustamalla Pihlajakoti. Samalla tarkistettiin eri yksiköiden 161

162 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen vammaisten loma-aikojen hoidon järjestäminen. Tukihenkilötoiminnan käynnistämismahdollisuuden tarkastelu. henkilöstömitoitus ja asukkaiden sijoittuminen eri yksiköihin. Päivätoiminnan kehittäminen on aloitettu ja se jatkuu edelleen. Laitosasumisesta on siirretty kaksi henkilöä vammaistyön asumisyksiköihin. Vammaisten lasten koulujen loma-aikainen päivähoito sekä kouluaikainen iltapäivähoito on järjestetty pääsääntöisesti Katajan päivätoiminnassa. Henkilökohtainen apu on korvannut tukihenkilötoiminnan tarvetta. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Kustannustehokas työskentely jatkuu ennallaan. Vuosikustannukset. Budjetin tarkka seuranta ja toimenpiteisiin ryhtyminen tarvittaessa. Itsearviointi 3 Budjetin toteuma %. Talousarvion toteutuminen: tuotot 124,9 %, kulut ilman lomapalkkavelkoja 94,4 % ja toimintakate 93 %. Itsearviointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstö on aktiivinen toimija vammaistyön toiminnan muutoksissa ja kehittämisessä. Mittari Sanallinen kuvaus. Tavoitteet luodaan yhdessä avoimen keskustelun kautta yhteisiä palavereita hyödyntäen, jotta koko henkilöstö on vaikuttamassa vammaistyön toimintaan. Huolehditaan siitä, että perustehtävä tulee suoritetuksi. Yhteiset tavoitteet työlle on käyty läpi henkilöstön kanssa. Vammaistyön johtoryhmä on kokoontunut 23 kertaa ja henkilöstökokouksia on ollut yhdeksän. Työyksikkökohtaiset henkilöstöpalaverit asumispalveluissa ja päivätoi- 162

163 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen minnassa on toteutettu säännöllisesti. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Esimiestaitoja ja johtamista kehitetään ja tuetaan koulutuksilla. Esimiesten hankkima koulutus. Johtoryhmän jäsenille kirjataan henkilökohtainen koulutussuunnitelma kehityskeskustelun yhteydessä. Henkilöstön jatkuvasta ammatillut. Koulutuksiin Kehityskeskuste- Henkilöstön lisesta koulutuksesta huolehdi- osallistuminen. taan. Koulutus on suunnitelmallista ja perustuu kehityskeskusteluihin. Turvataan yhteistyö vammaisus. Sanallinen kuvatyön sisällä ja eri ammattiryhmien kanssa. Efficatietojärjestelmän käyttöönotto tukemaan sujuvia hoito- ja palveluketjuja vammaisilla henkilöillä. Kaikki esimiehet osallistuvat esimiehisyyttä tukevaan koulutukseen koulutussuunnitelmansa mukaisesti. työnkuvien ja koulutussuunnitelmien läpikäynti kehityskeskusteluiden yhteydessä. Kehityskeskustelut ja niiden yhteydessä tapahtuva koulutustarpeen arviointi tehdään 100 %sti. Yhteistyö toteutuu vammaistyön sisällä ja eri ammattiryhmien kanssa. Itsearviointi 3 Johtoryhmän jäsenten kehityskeskustelut on pidetty ja niiden yhteydessä on määritelty yksilölliset koulutustarpeet, joihin toteutettu koulutus on perustunut. Itsearviointi 4 Vammaistyössä pidettyjen kehityskeskustelujen yhteydessä on selvitetty työntekijöiden koulutustarpeita, joihin toteutettu koulutus on perustunut. Itsearviointi 4 Efficaasiakastietojärjestelmän käyttöönoton suunnittelu toteutettiin viime vuoden aikana. Käyttöönotto ajoittuu keväälle Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Vammaistyössä panostetaan henkilöstön hyvinvointiin. Sanallinen kuvaus. Työpaikkakokoukset toteutetaan säännöllisesti. Esimiehet ovat helposti lähestyttävissä ja vastaavat mahdollisimman pian henkilöstön yhteydenottoihin. Vastuu tiedottamisesta ja tiedon vastaanottamisesta on koko henkilöstöllä. Itsearviointi 3 Henkilöstökokouksia pidettiin 9 kertaa. Työyksikkökohtaiset henkilöstöpalaverit asumispalveluissa ja päivätoiminnassa toteutetaan säännöllisesti. Vammaistyön 163

164 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Tyky-työryhmä on toiminnassa. Itsearviointi 3 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Taloudellinen vastuullinen päätöksenteko. Talouden ja resurssien riittämättömyys. Asiakasmäärien ja palvelutarpeiden äkillinen, ennakoimaton lisääntyminen. Talouden tasapaino ei pysy. Henkilöstömäärä ei riitä. Merkittävä. Todellisen tilanteen tiedottaminen päätöksentekijöille Vammaistyön johtoryhmä on seurannut kuukausittain talousarvion toteutumista. Lisäksi johtoryhmässä on tarkastettu/toteutettu erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa kustannuksiin. Henkilöstölle on tiedotettu talousarvion toteutumisesta. Itsearviointi 5 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Laitoshoito Hoitopäivät /hoitopäivä, brutto /hoitopäivä, netto Asumispalvelu Hoitopäivät /hoitopäivä, brutto /hoitopäivä, netto Katajan päivätoiminta Käyttöpäivä /käyttöpäivä, brutto /käyttöpäivä, netto

165 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Vammaistyö Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys ): Muille kunnille myydyt palvelut Osa ateriamaksuista on aiemmin ollut maksutuotoissa ja Honkakodin ateriamaksujen perintä siirtyi Palvelutalosäätiöltä kunnalle Maksutuotot (alitus ): Katso myyntituotot. Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito 8/2011 alkaen Palvelujen ostot (alitus ): Kehitysvammaisten laitoshoito , kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito , kehitysvammaisten perhehoito Avustukset (alitus ): Vammaisten asunnon muutostyöt ja henkilökohtaiset avustaja

166 TOIMIELIN TERVEYSJAOSTO Terveysjaoston kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Janakkala Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Mikko Kautto (KESK) pj (9) Jyrki Nummenpää (KESK) (-) Esa Vanhakoski (SDP) (5) Veikko Sorsa (SDP) (-) Heli Soiletsalo (SDP) (6) Sirpa Kiukkonen (SDP) (1) Kari Saarinen (KOK) (7) Teemu Saarinen (KOK) (-) Heli Stenberg-Salonen (KESK) (7) Terhi Vesala (KESK) (1) Lilja Rantanen (KD) (8) Riitta Salonen (KD) (-) Kirsti Haanperä (VAS) (6) Pirkko Kuvamo (VAS) (2) Hattula Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Heikki Pajuoja (SDP) vpj (5) Hellevi Luopajärvi (SDP) (2) Kari Ventola (KOK) (9) Jari Wihersaari (KOK) (-) Pirkko Lokinperä (SIT) (8) Seppo Kopra (SIT) (-) Taina Heikkilä (KD) (8) Saara Kiuru (KESK) (1) Terveysjaosto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 57 asiaa. Terveysjaoston esittelijänä toimi perusturvajohtaja Matti Valtonen. Toiminnan kuvaus Terveysjaosto vastaa Janakkalan ja Hattulan kansanterveyslain mukaisista tehtävistä. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä sekä yksilön sairaanhoitoa. Terveysjaostoon kuuluvat tulosalueet: Yhteistoiminta-alueen talous- ja hallintopalvelut, Janakkalan terveydenhuolto, Hattulan terveydenhuolto. Terveysjaoston alaisen toiminnan kokonaisvastuu on perusturvajohtaja Matti Valtosella. 166

167 Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen TERVEYSJAOSTO Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain. 167

168 TULOSALUE YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Tulosalue käsittää terveysjaoston toiminnan. Jaoston tehtävänä on huolehtia erityisesti yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon järjestämisestä yhteistyössä perusturvalautakunnan kanssa. Jaosto määrittelee painopistealueet ja kehityksen suunnan perusterveydenhuollossa sekä huolehtii siitä, että palveluja tuotetaan yhteisvastuullisesti ja toiminnallisesti järkevällä tavalla. Jaosto päättää myös erityistason sairaanhoidon ostamisen periaatteista. Tulosalueen kokonaisvastuu on talous- ja hallintopäällikkö Mauno Matikaisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Yhteistoiminta-alueen talous- ja hallintopalvelut Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut

169 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO Toiminnan kuvaus Janakkalan terveydenhuolto huolehtii kunnan alueella ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja sairaanhoidon kansanterveystyöhön kuuluvista tehtävistä kansanterveyslain mukaisesti. Kansanterveyslain mukaisia tehtäviä ovat muun muassa: Terveysneuvonta ja terveystarkastukset neuvoloissa, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus, mielenterveyslain mukainen mielenterveystyö, sairaankuljetus, suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä työterveyshuolto. Janakkalan terveydenhuollon tulosalueelle kuuluu myös erikoissairaanhoidon palveluja. Tulosalueen kokonaisvastuu on ylilääkäri Mira Uunimäellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Hoidon tarpeen arviointi tehty hoitotakuulain mukaisesti. Mittari Effica-kirjaus HOISA-lehdellä tehty jokaisesta yhteydenotosta Puhelintavoitettavuuden parantaminen (läpipäässeiden puheluiden selvittäminen). Hoidon tarpeen arviointi tehty 2 vrk:n sisällä kaikista yhteydenottajista hoitotakuulain mukaisesti. Takaisinsoittojärjestelmä otettiin käyttöön avoterveydenhuollon osalta. Tämän avulla kaikki puhelut saadaan vastaanotetuksi. Järjestelmän käyttöaika on ollut niin lyhyt, että seurantaa ei ole vielä tehty. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Kotona asuminen on ikäihmisen ensisijainen vaihtoehto. Kotihoidon lääkärin kotikäyntien määrä n määrittäminen. Itsearviointi 4 Kotona asuu 89 % 75 vuotta täyttäneistä. määrittämistyö n aloitettiin vuoden 2011 aikana ja sitä jatketaan vuonna Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Päihde- ja mie- Sanallinen kuvauvuuden Sijoitusten osulenterveyskuntoutujien sekä vammaisten palvelutarpeen mukainen asuminentamenetelmien seuran- kehittäminen. Itsearvointi 2 Asiakkaan asumisvaihtoehto on Seurantamenetelmien kehittä- asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja tuen määtettu vuoden mistyötä ei aloirään nähden 2011 aikana. oikea. 169

170 Kriittinen menestystekijä Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Sähköistä asioin-sanallinetia kuvaukaisinsoittojär- Tutkitaan ta- kehitetään terveydenhuollossa tukemaan palvelun saatavuuden parantamistajestelmää ja tekstiviestimuistutuksen käyttöönottoa. Päätös toiminnan aloittamisesta jollakin sähköisen asioinnin/toiminnan saralla. Itsearvointi 0 Takaisinsoittojärjestelmä otettiin käyttöön Tekstiviestimuistutusjärjestelmää on selvitetty ja se otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen hyödyntämään toiminnan kehittämistä. Saatujen palautteiden määrä Itsearviointi 5 Aloitetaan kerätä Palautteiden järjestelmällisesti kirjaaminen posi- Palauterekisteri kaikki saadut kirjalliset palautteet. tiivisina ja negatiivisina palautteina Exceltaulukkoon. työstettiin valmiiksi vuoden 2011 aikana ja otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kitut palvelut on Yksityisiltä han- kuntien, yritysten kilpailutettu. ja yhdistysten kanssa. Mittari Kustannukset / vuosi Kilpailutetaan avofysioterapian ja veteraanikuntoutuksen palvelut. Säästö aikaisempaan vuoteen. Valtio on kilpailuttanut veteraanien laitoskuntoutuksen. Veteraanien avokuntoutuksen ja avofysioterapian hankintaasiakirjojen laadinta aloitettiin vuoden 2011 lopulla ja kilpailutus toteutetaan alku-vuonna Ennaltaehkäisevä toiminta. Psykososiaalisten palvelujen rakenteen järkevöittäminen niin, että vältyttäisiin kalliilta, syrjäyttäviltä ja toimintakykyä heikentäviltä seurauk- Selvityksen valmistuminen Laaditaan selvitys yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimivan, yhteisesti hyväksytyn mallin löytäminen. Itsearviointi 2 Sosiaalikehitys Oy:n konsultin johdolla aloitettiin koko kunnan psykososiaalisten palvelujen selvitystyö. Ao. palvelu- 170

171 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen silta. Mittari jen selvitystyö jatkuu mm. KUU- LAS-hankkeen sisällä. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Prosessikuvauksien tarkentaminen ja hyödyntäminen palvelujen tehostamisessa. Uusien ja uudistettujen prosessien määrä Kuvata kaikki tarvittavat prosessit ja aloittaa osan työstäminen ja vieminen intraan. Itsearviointi 2 Luodaan selkeät moniammatilliset Henkilöstölle on prosessikuvaukset asiakasohja- ohjeita ja työ on tehty yksittäisiä uksista eri tilanteisiin ja tavalli- hyvin. Työtä jat- käynnistynyt simpiin kansansairauksiin sekä daan valmiiksi ketaan ja saa- saattaa ne intranettiin. vuoden 2012 aikana. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Omahoitoisuuden lisääminen. Sanallinen selvitys Omahoitosivujen perustaminen / linkitys kunnan internet-sivuille. Hoitajat opastavat omahoitoisuuteen lisääntyvästi. Itsearviointi 3 Varsinaisia sivustoja ei ole perustettu. Terveydenhuollon nettisivuilla on joitakin omahoito-ohjeita. Hoitajat ohjaavat potilaita omahoitoisuuteen säännönmukaisesti. Itsearviointi 3 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite vuoteen Tulosalueen Mittari Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Terveydenhuollon kustannukset set Vuosikustannuk- valtakunnallisesti alle keskitason. Budjetin tarkka seuranta ja toimenpiteisiin ryhtyminen tarvittaessa. Toteutuma % Toimintakate on 102 % ilman lomapalkkavelkaa. Ylitys johtuu lähinnä ulkopuolisista toimijoista (erikoissairaanhoito, sairaankuljetus ja Koivikkokoti). ktiivinen työllisyyden hoito. Terveystarkastusten ja hoitoohjelmien laadinta pitkäaikaistyöttömille ja alle Tarkastukset toteutuvat 85 %:sti Itsearviointi 3 Tarkastusten määrä / vuosi / pitkäaikaistyöttömien määrä ja alle 25- Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25- vuotiaiden työttömien terveystarkastusten Terveystarkastukset ovat toteutuneet 90 %:sesti. 171

172 Kriittinen menestystekijä Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen 25-vuotiaille työttömilletömien määrä vuotiaiden työt- Järjestämämme Vuosikustannukset palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. tekeminen määritellysti. Itsearviointi 4 Prosessien järkeistäminen 3. pari lääkäriterveydenhuollossamallissa avohoitaja työpari- aloittaa Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Kustannustehokkaasti mietitys Sanallinen selvityt palveluprosessit auttavat kohdentamaan palveluja niitä eniten tarvitseville. Hoitotarvike- /hoitovälinejakel u-kriteerien tarkistus ja yleisohjeen laadinta. Hoitotarvikekulujen jatkuva kasvu saadaan minimoitua. Kolmas työpari aloitti vuoden 2011 alussa. Hyvä Vastaanotto -hankkeen myötä toimintoja on järkeistetty monella tapaa vuoden 2011 aikana. Itsearviointi 5 Seutukeskus Oy kilpailutti diabetesvälineet, jonka myötä kulut laskivat selkeästi. Ilmaisjakelutarvikkeiden jakoperusteet tarkistettiin siten, että uudet kriteerit otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta. Itsearvointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen. Mittari Toimien ja virkojen täyttöaste Esimiesten tarvittavat rekrytointitoimenpiteet sekä hyvä oppilaitosyhteistyö ja harjoitteluohjaus. Virat ja toimet ovat täysimääräisesti käytössä. Etenkin suun terveydenhuollossa on koko vuoden ollut runsaasti ongelmia sairaslomien ja Turengin hammashoitolan tilojen vuoksi. Lisäksi uutta hammaslääkärin vakanssia ei ole saatu täytettyä. Myös hoitopalveluissa ja terveydenhoitopalveluissa on jonkin verran ollut pulaa sai- 172

173 Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Kriittinen menestystekijä raslomasijaisista. Toimintoja ei kuitenkaan ole jouduttu supistamaan muualta kuin suun terveydenhuollosta. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Johtaminen tukee alan jatkuvaa muutosta ja kehitystä ja motivoi hakeutumaan siinä vaadittavaan koulutukseen omissa työyksiköissä ja ulkopuolella. Sanallinen selvitys Kannustetaan koulutukseen, erityisesti esimiestehtäviä tukeviin koulutuksiin. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Kehityskeskustelun Esimiesten ilmoi- Ohjataan esimies kautta esitus kehityskesmiehiä kehitys- ja työntekijä tietävät yhteikusteluistkeskustelujen pitämiseen. sen suunnan työntekijän kehittymiselle ja tarpeille. Monipuolinen Sanallinen selvitys yhteistyö kunnan sisällä ja yhteistyökumppanien kanssa mahdollistaa työn asiakkaan parhaaksi. Itsearviointi 3 Vähintään joka toinen esimies Osa esimiehistä kävisi kehityskeskustelun musyyttä tukevaa käy esimiehikaisesti esimiehisyyttä tukevastusta. Niiden johtamiskoulusa koulutuksessa. olleet aiemmin osalta, jotka ovat koulutuksissa, on asiaa käsitelty kehityskeskusteluissa. Itsearviointi 4 Kehityskeskustelut vakinaisen Kaikki kehityskeskustelut on henkilökunnan kanssa käyty pääosin käyty. 100 %:sti. Joitakin yksittäisiä keskusteluja on jäänyt käymättä. Mietitään mahdollisuuksia osaamisen jakamiseksi eri sektorien kanssa. Yhteistyötarkistus sosiaali- ja vammaispalvelun kanssa. Prosessikuvausten laadinta / tarkistus. Itsearviointi 5 Lasten palvelutarpeen selvitys sosiaalitoimen kanssa on kesken. Vammaispalvelun kanssa syksyksi sovittu aloituskokous peruuntui. Itsearviointi 2 173

174 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Lääkäripalvelut Vastaanottokäynnit , /käynti, brutto ,7-1 /käynti, netto ,1 0 Hoitopalvelut Käynnit/sairaanhoitaja Käynnit/perushoitaja Käynnit/perushoitaja ja sairaanhoitaja ,6-464 /käynti/sh ,8 3 /käynti/ph ,6 3 Terveydenhoitajapalvelut Käynnit , /käynti, brutto ,8-1 /käynti, netto ,7 0 Suun terveydenhuolto Käynnit , /käynti, brutto ,4 19 /käynti, netto ,4 15 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Lääkäripalvelut/Vastaanottokäynnit; hyvä lääkäritilanne ja Hyvä vastaanotto hanke on lisännyt lääkärivastaanottojen määrää. - Terveydenhoitajapalvelut/Käynnit; Terveydenhoitajien sairaslomasijaisuuksiin ei aina ole saatu sijaisia. Lisäksi laajennetut terveystarkastukset neuvoloissa ja kouluissa (asetus 338/2011) vievät enemmän aikaa hoitajilta, jolloin suoritemäärät ovat laskeneet. - Suun terveydenhuolto/käynnit; Hammaslääkäri ja hoitajapula sekä Turengin hammashoitolan tilaongelmat ovat vaikuttaneet käyntien vähenemiseen. 174

175 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Janakkalan terveydenhuolto Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys ): Valtion korvaus veteraanikuntoutuksesta, jota ei ole budjetoitu Kotikuntakorvaukset (ei janakkalalaisille annetut palvelut) Yhteistoimintakorvaukset (laboratorion hajautettu näytteenotto, tulot ovat aiemmin kirjautuneet maksutuottoihin). Työterveyshuollon maksutuotot Maksutuotot (alitus ): Hammashuoltomaksut Laboratoriomaksut (hajautettu laboratorion näytteenotto, tulot kirjattu myyntituottoihin). Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen Erilliskorvaukset sivukuluineen Vakituisten palkkojen alibudjetointi sivukuluineen noin Varhemaksujen ylitys Palvelujen ostot (ylitys ): Erikoissairaanhoidon lisälasku Koivikkokoti Sairaankuljetus Sosiaali- ja terveyspalvelut (lääkäripalvelut, suun terveydenhuolto, laboratorio ja röntgen). - Aineet, tarvikkeet ja tavarat (alitus ): Hoitotarvikkeet, alitus Lääkkeet, alitus Lainattavat apuvälineet, ylitys Avustukset (ylitys ): Valtion kustantama veteraanikuntoutus, jota ei ole budjetoitu, ylitys

176 TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO Toiminnan kuvaus Hattulan terveydenhuolto huolehtii kunnan alueella ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja sairaanhoidon kansanterveystyöhön kuuluvista tehtävistä kansanterveyslain mukaisesti. Kansanterveyslain mukaisia tehtäviä ovat muun muassa: Terveysneuvonta ja terveystarkastukset neuvoloissa, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus, mielenterveyslain mukainen mielenterveystyö, sairaankuljetus, suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä työterveyshuolto. Tulosalueen kokonaisvastuu on ylilääkäri Mira Uunimäellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Palvelut vastaavat kysyntää ja niitä saa riittävän nopeasti. Mittari Jonotusaika Jonotusseurannan järjestäminen. Max 75 % hoitotakuun enimmäisajasta. Seurantaa on tehty säännöllisesti ns. T3 järjestelmän mukaan eli selvitetään kolmas vapaa aika lääkäreiden vastaanotto-toiminnasta. Hattulassa vaihteluväli vuonna 2011 on ollut 7-25 päivää ja keskiarvo 13 päivää. Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Suun terveydenhuollossa puhelinyhteyden saaminen helpottuu. Vastaamattomien puhelujen määrä (operaattorin puheluraportti). Luodaan tarkempi mittaristo. Vastaamattomat puhelut vähenevät. Itsearviointi 3 Läpipäässeiden puheluiden määrää ei ole pystytty selvittämään operaattorista johtuen. Takaisinsoittojärjestelmä otetaan Hattulassa käyttöön maaliskuussa Tämän avulla kaikki puhelut saadaan vastaanotetuksi. 176

177 Kriittinen menestystekijä Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Sähköistä asioin-sanallinetia kuvauskaisinsoittojär- Tutkitaan ta- kehitetään terveydenhuollossa tukemaan palvelun saatavuuden parantamistajestelmää ja tekstiviestimuistutuksen käyttöönottoa. Päätös toiminnan aloittamisesta jollakin sähköisen asioinnin/toiminnan saralla. Itsearviointi 3 Takaisinsoittosekä tekstiviestimuistutusjärjestelmää on selvitetty ja ne otetaan käyttöön alkuvuonna Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautejärjestelmän hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Suun terveydenhuollossa asiakaskyselyn tulos. Asiakaskyselyn järjestäminen. Itsearviointi 5 Yleisarvosana 8,5. Asiakaskysely toteutettiin marraskuussa 2011 ja tulos oli 9,3. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kitut palvelut on Yksityisiltä han- kuntien, yritysten kilpailutettu. ja yhdistysten kanssa. Mittari Kustannukset / vuosi. Kilpailutetaan avofysioterapian ja veteraanikuntoutuksen palvelut. Säästö aikaisempaan vuoteen. Itsearviointi 5 Valtio on kilpailuttanut veteraanien laitoskuntoutuk-sen. Veteraanien avokuntoutuksen ja avofysioterapian hankinta-asiakirjojen laadinta aloitettiin vuoden 2011 lopulla ja kilpailutus toteutetaan alkuvuonna Terveydenhuollon prosessien kehittäminen Erikoissairaanhoidon jotkut palvelut hankitaan taloudellisesti edullisimmalta toimijalta. Kilpailutetut palvelut %/erikoissairaan hoidon kulut. Käynnistetään kilpailutukset ja ostot. Esh:n kustannukset alenevat 0,5 % vuoden 2008 tasosta. Itsearviointi 2 Resurssit ovat riittäneet pääasiassa vain Hattulan avoterveydenhuollon ja vuodeosastopalvelujen kilpailuttmiseen. Päätöksenteko Säännöllinen perustuu ajantasaiseen tietoon tilastoraportointi terveysjaostolle. Raporttien lukumäärä Raporttien rakenteen ja tuotointi toimii. Kuukausiraportantotavan selvit- Itsearviointi 2 Selvitystyö aloitettiin loppuvuo- 177

178 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen täminen. desta. Ensimmäiset raportit viedään terveysjaostoon maaliskuussa Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Omahoidon lisääminen. Sanallinen selvitys Omahoitosivuston luominen. Kunnan internetsivuille linkitys kansallisiin hyväksyttyihin sivuihin. Ryhmäohjaustoiminnan (esim. painonhallintaryhmät) aloittamismahdollisuuden selvittäminen. Aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (esim. diabetesja sydänyhdistykset). Itsearviointi 2 Tavoitteena oli omahoitosivuston perustaminen Janakkalan terveydenhuollon nettisivuille ja saman aineiston siirto Hattulan terveydenhuollolle. Janakkalan omahoitosivustojen perustamiseen resurssit eivät riittäneet. Itsearviointi 0 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan. Mittari Talouden toteuma (tuotot ja kulut). Toimintakate Lisätään kustannustietoisuutta toimialalla (henkilöstö ja luottamushenkilöt). Avoterveydenhuolto- ja vuo- deosastopalvelu- jen kilpailuttaminen. Päätöksenteossa osataan ottaa aiempaa paremmin kustannusvaikutukset huomioon. Toimintakate % Onnistunut kilpailutus Päätöksiä tehtäessä luottamushenkilöille on esitetty kustannusvaikutukset, mikäli niitä päätöksestä on aiheutunut. Toimintakate on 102 % ilman lomapalkkavelkaa. Avoterveydenhuolto- ja vuodeosastopalvelujen kilpailutus toteutettiin onnistuneesti. Aktiivinen työllisyyden hoito. Terveystarkastusten ja hoito määrä / vuosi / Tarkastusten ohjelmien laadinta pitkäaikais- tömien määrä pitkäaikaistyöt- ja Tarkastukset toteutuvat 85 %:sti. Itsearviointi 4 Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25- vuotiaiden työttömien terveys- Terveystarkastukset ovat toteutuneet

179 Kriittinen menestystekijä Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari työttömille ja alle alle 25- tarkastusten 25-vuotiaille työttömilletömien vuotiaiden työt- tekeminen mää- määrä. ritellysti. Kilpailukykyiset Kustannusvertailu Vertailtavien hinnat ja seudun ja vas- kohteiden ja taloudellisesti taavankokoisiin ajanjakson valitseminen. järkevä toiminta. kuntiin. Sijoittuminen vertailussa edullisimpien kuntien joukkoon tuotetun terveyshyödyn näkökulmasta. %:sesti. Itsearviointi 5 Vertailtavien kohteiden ja ajanjakson valintaan eivät resurssit ole riittäneet. Itsearviointi 0 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Mittari Henkilöstön kannustaminen kouluttautumiseen. Kehityskeskustelujen määrä huollossa kehi- Suun terveydentyskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarpeet. Kehityskeskustelut pidetty 100 Kehityskeskustelut on pidetty 100 %:sesti. %:sesti ja koulutussuunni-telmat on tehty. Itsearviointi 5 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. Erikoissairaanhoitoon ohjautuu sinne kuulumattomia potilaita. Merkittävä. Seuranta Erikoissairaanhoidon käytön seurantaohjelma on saatu toimimaan. Säännöllinen raportointi terveysjaostolle alkaa vuoden 2012 alkupuolella. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Suun terveydenhuollossa henkilös- Merkittävä. tön saatavuus. Tällä hetkellä on vaje hammaslääkäreissä (1,5 vakanssia täyttämättä). Vuokratyövoimaa käytettäessä kustannukset kohoavat ja vuokratyövoimaa ei aina ole edes saatavilla. Vuosilomasijaisen (hammaslääketieteen kandidaatti) palkkaaminen. Lisätyökorvausten tarkistaminen. Aktiivinen rekrytointi. Itsearviointi 2 Vuosilomasijaista ei saatu palkattua vuoden 2011 kesällä. Seurantavuoden aikana aloitettiin lisätöiden teko. Vuoden 2011 aikana avoimeksi tullut suuhygienistin toimi saatiin täytettyä. Itsearviointi 4 179

180 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Lääkäripalvelut Vastaanottokäynnit ,1 7 /käynti, brutto 0 77 /käynti, netto 0 Hoitopalvelut Käynnit/perushoitaja ja sairaanhoitaja , /käynti/sh 0 /käynti/ph 0 Terveydenhoitajapalvelut Käynnit , /käynti, brutto 0 /käynti, netto 0 Suun terveydenhuolto Käynnit ,2 635 /käynti, brutto ,8 3 /käynti, netto ,4-1 Vuodeosasto Hoitopäivät ,7-515 /hoitopäivä, brutto ,2 9 /hoitopäivä, netto ,7 1 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Hoitopalvelut/Käynnit; Vuoden 2010 tilinpäätöstieto on virheellinen. Hattulan kotisairaanhoidosta on kirjattu käyntejä avoterveydenhuoltoon. Virheellisen tiedon pohjalta on arvioitu suoritemäärä vuodelle 2011 liian suureksi. - Terveydenhoitajapalvelut/Käynnit; Kokonaisuudessaan laajennetut terveystarkastukset neuvoloissa ja kouluissa vievät enemmän aikaa hoitajilta, jolloin suoritemäärät ovat laskeneet. - Vuodeosasto/Hoitopäivät; Vuodeosaston käyttöaste on ollut 82 % ja keskimäärin asiakaspaikkoja on ollut käytössä 12,3/vrk. 180

181 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Hattulan terveydenhuolto Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys ): Valtion korvaus veteraanikuntoutuksesta, jota ei ole budjetoitu Hattulan Janakkalalle maksama kuntaosuus Kotikuntakorvaukset (ei hattulalaisille annetut palvelut) Maksutuotot (ylitys ): Hammashuoltomaksut Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen, ylitys Palvelujen ostot (ylitys ): Asiantuntijapalvelut euroa (terveydenhuollon kilpailutus , suun terveydenhuolto ). Palvelujen ostot: Erityistyöntekijät 5 700, päivystyspalvelut euroa, suun terveydenhuolto euroa. Sairaankuljetus Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys ): Hoitotarvikkeet Avustukset (ylitys ): Valtion kustantama veteraanikuntoutus, jota ei ole budjetoitu, ylitys Muut toimintakulut (ylitys ): Vuokrat Luottotappiot

182 TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Koulutuslautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Lepistö Anssi (VIHR) pj (12) Ahola Tanja (VIHR) () Sorsa Jaana (SDP), vpj (12) Virtanen Janne (SDP) () Rissanen Titta (SDP) (10) Rajamäki Marjo (SDP) () Lindstén Tomi (SDP) (10) Anttila Jouni (SDP) () Lintumäki Aki (KOK) (11) Vanhatalo Jaana (KOK) () Torkkel Marjo (KOK) (12) Puolakka Sanna (KOK) () Lamberg Jaana (KESK) (11) Koskela Hannu (KESK) () Linna Heljä (KESK) (12) Koivula Seela (KESK) () Vilkman Marko (VAS) (12) Anttila Miikka (VAS) () Kasvatus- ja koulutuslautakunta kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 91 asiaa. Lautakunnan esittelijänä toimi vs.sivistystoimenjohtaja Jaana Koski saakka ja alkaen vs. sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola. Toiminnan kuvaus Kasvatus- ja koulutuslautakunta tarjoaa kuntalaisille yksilön ja yhteiskunnan tarpeet huomioonottavaa laadukasta kasvatusta ja koulutusta sekä tasavertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen elinikäiseen oppimiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta vastaa sivistystoimen hallintoon, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja koululaisten iltapäivätoimintaan liittyvistä asioista. Lautakunta ostaa aikuiskoulutuspalvelut Vanajaveden Opistolta ja musiikin opetuspalvelut Sibelius-opistolta. Toimielimen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: 182

183 Käyttötalous KASVATUS- JA Alkuperäinen Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten KOULUTUSLAUTAKUNTA talousarvio jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät muutokset esitetään tulosalueiden kohdalla. 183

184 TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää kasvatus- ja koulutuslautakunnan toiminnan sekä sivistystoimen johtamisen. Tulosalueen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Hyvä palvelurakenne ja -ohjaus. Osallistumista Vanhempainyhdistykset toimivat edistävä, kattava yhdistysten ja aktiivisesti. yhteisöjen verkosto. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Huoltajilla on mahdollisuus hoitaa asioita sähköisesti. Henkilöstöllä on tarvittavat viestimet käytössä ja taito käyttää niitä. Palautetta kerätään monipuolisin menetelmin eri kohderyhmiltä. Mittari Kouluverkkokeskustelun käynnistäminen Opetussuunnitelmauudistuksen koordinointi oppimisen tuen osalta. Olemassa olevien viestimien käyttöä tehostetaan. Lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointikyselyjen analysointi ja käsittely moniammatillisesti päivitetyt kohdat opetussuunnitelmassa otetaan käyttöön. Tulokset siirtyvät moniammatillisiksi kehittämistoimiksi. Kouluverkkokeskustelua aloitettu. Opetussuunnitelmamuutokset voimassa. Itsearviointi 4 Sähköistä lomakkeistoa on kehitetty. Itsearviointi 3 Lasten- ja nuorten hyvinvointikyselyn analysointia ja käsittelyä on tehty kouluittain moniammatillisesti. Kehittämistoimia on tehty ja ne jatkuvat. Itsearviointi 4 184

185 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö tehdään Hä- Seutuyhteistyötä kuntien, yritysten meenlinnan seudun kuntien ja yhdistysten kanssa. kanssa palvelurakenteeseen ja -ohjaukseen liittyen. Mittari Selkeä, helposti Lautakunnan ja Kahdensuuntainen kokemus johdettava organisaatiorakenne. hyvä yhteistyö ja yhteistyön suju- viranhaltijoiden selkeä roolijako. misesta. Yhdessä tekemiseen, kumppanuuteen ja asiantuntijuuteen perustuva työkulttuuri. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Ennakointityö on suunnitelmallista Ennakointitietoa ja säännöllistä. käytetään suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan. Kuntastrategia toiminnan talouden ja kehittämisen perustana. Käytetään ennakointitietoa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Yhdessä tulosalueiden kanssa varmistetaan, että henkilöstön määrä, ammattirakenne ja muut resurssit vastaavat palvelutavoitetta. Mittari Talouden toteuma (tuotot ja kulut). Seudullista yhteistyötä jatketaan Vanajaveden Opiston, Sibelius Opiston, muiden oppilaitosten sekä toisen asteen eri työryhmien kanssa. Vuosittainen arviointi- ja palautekeskustelu luottamushenkilöiden ja viranhaltioiden kesken. Kustannustietoisuuden lisääminen toimialalla (virastoorganisaatio ja luottamushenkilöt). Suoritemittareiden uudistamistyö strategian jatkotyönä. Ennakoinnin työskentelytapa vakiinnutetaan. Kaikki peruskoulun päättävät saavat jatkoopiskelupaikan ja opinto-ohjaus on tuloksellista. Arviointi- ja palautekeskustelun tulos ohjaa jatkotyötä. Peruskoulun 2011 päättäneistä vain 2 jäi ilman opiskelupaikkaa. Opintoohjaus oli erittäin tuloksellista. Itsearviointi 5 Arviointi- ja palautekeskustelu vuoden 2011 osalta toteutettu 1/12. Tulos kirjattu vuosikelloon. Itsearviointi 4 Päätöksenteossa otetaan huomioon aiempaa paremmin kustannusvaikutukset. Investointien vaikutus käyttötalouteen huomioidaan. Kustannustietoisuutta huomioitu talousarvion valmistelun yhteydessä. Itsearviointi 5 Itsearviointi 3 Talous on tasapainossa. Vuoden 2011 talousarvio toteutunut suunnitellusti. Itsearviointi 5 185

186 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja Palvelutuotantoa muutostilanteet vastaava henkilöstömäärä ja hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. osaaminen. Mittari Hallinnon henkilöstömitoitus toteutettu toimistosihteerien osalta. Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Itsearviointi 4 Käytetään kuntatason henkilöstökyselyjä. Henkilöstökyselyn 2010 tuloksen pohjalta tehdään kehittämissuunnitelma. Toimialakohtaista Kehittämissuunnitelmaa ei tehty. kehittämistoimia tehty koulukohtaisesti mm. kehityskeskusteluja kehitetty, hiljaista tietoa tehty näkyväksi, sijaisten perehdyttämistä parannettu jne. Henkilöstön ammattitaito vastaa työtehtäviä. Toiminnan muutoksesta aiheutuvat koulutustarpeet otetaan ajoissa huomioon. Henkilöstön ammattitaito kehittyy täydennyskoulutuksen, työnohjauksen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämisen kautta. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Arviointikeskustelut toteutuvat 100%. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan henkilöstön koulutustarve ja ennakoidaan tulevat muutokset. Itsearviointi 3 Arviointikeskusteluja toteutettu. Itsearviointi 3 Koulutustarve kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä keväällä Itsearviointi 3 186

187 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Ennaltaehkäisevä toiminta Henkilöstön poissaolo; Tehtävien hoito kriittinen henkilöstön pitempiaikaisten poissaolojen aikana. Yllättävät kriisitilanteet;toimintasuunnit elma yllättävien kriisitilanteiden varalle on puutteellinen. Työtehtävien hoitamisen suunnitelma poissaolojen varalle. kriittinen Kriisiviestinnän ja - johtamisen suunnitelma Hallinnon osalta suunnittelu käynnissä ja osin toteutettu Itsearviointi 3 Toteutus kunnan valmiussuunnitelman valmistumisen yhteydessä Itsearviointi 2 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Sivistystoimen hallinto Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Jaksotettuja henkilöstömenoja on kirjattu yhteensä euroa. Jaksotettuja henkilöstömenoja ei ole budjetoitu, joten oikea ylitys henkilöstömenoissa Aineet, tarvikkeet ja tavarat: käyttö alle arvion 187

188 TULOSALUE VARHAISKASVATUS Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää varhaiskasvatuksen johtamisen, ohjatun perhepäivähoidon, päiväkotihoidon ja muut varhaiskasvatuspalvelut. Tulosalueen kokonaisvastuu on varhaiskasvatusjohtaja Liisa Tonterilla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Varhaiskasvatuksen palveluohjaus toimii Mittari Tiedotustilaisuudet. Suunnitelman valmistuminen Varhaiskasvatuspalvelut toteu-henkilöstön aloi- Vanhempien ja tuvat kasvatuskumppanuuden Vanhempien tuskeskustelut. hengessä lasten vierailut hoitopaikassa kasvatuksellisia tarpeita vastaavasti Toteutetaan tiedotustilaisuus 1- vuotiaiden lasten vanhemmille yhdessä lastenneuvolan kanssa. Tehostetun ja erityisen tuen palveluohjaussuunnitelma laaditaan esi- ja perusopetuksen osalta. Aloituskeskustelut toteutuvat 100%. Vanhempien ryhmävierailut Haltian päiväkodissa 80% Perheillä on tarvittava tieto mahdollisuuksista lapsensa hoidon järjestämiseksi. Suunnitelma tehty. Vanhemmilla ja henkilöstöllä muodostuu yhteinen kasvatuksellinen näkemys. Lastenneuvolan kanssa aloitettu 6 kk perheiden ryhmäneuvolat. Toteutettu Tervakoskella neljä tilaisuutta. Itsearviointi 5 Haltian päiväkodissa on kuluvana toimintavuonna toteutunut 80% vanhempien ryhmävierailuista. Aloituskeskustelut ovat toteutuneet uuden toimintavuoden alussa 95% ja koko vuoden aikana 94%. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Vanhemmilla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa ja hoitaa asioita sähköisten viestimien kautta. Sähköinen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Sähköinen lapsen varhaiskastusasioiden Lapsen kasvavatus- säännöllinen suunnitelmapoh- ja otetaan koe- tehostuu. dokumentointi käyttöön vuorohoidossa, Pikkuniitun päiväkodissa ja Päiväkoti Kivitaskussa. Itsearviointi 4 Sähköisen varhaiskasvatussuunnitelman pilotointi 2 päiväkodissa, vuorohoidossa ja perhepäivähoidossa on aloitettu. Uutta lapsen 188

189 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Atk-laitteisto on ajanmukaista. Extranet käyttöön vuorohoidossa. varhaiskasvatussuunnitelmaa ollaan ottamassa käyttöön muuallakin paperiversiona. Sähköisen lomakkeen käyttöönottoa hankaloittaa atkyhteyksien ja - laitteiden puutteet. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Toimintaa kehitetään kumppanuushengessä lasten, vanhempien, varhaiskasvatusyksiköiden ja yhteistyötahojen kanssa. Asiakaskyselyn palaute Seuraava asiakaskysely toteutetaan vuonna 2012 Kehitetään vuonna 2010 esiin nousseita kehittämiskohteita Itsearviointi 3 Loppuvuodesta muokattiin vuoden 2012 asiakaskyselyn kysymyksiä. Itsearviointi 3 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän tarkistus päiväkotihoidon osalta tuli voimaan alkaen. Yksityistä päiväkotitoimintaa ei ole vielä saatu kuntaan. Ennaltaehkäisevä toiminta. Varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan yhteistyössä yksityisen päivähoidon kanssa. Mittari Lasten yksityisen Lasten yksityisen Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalistalisää hoidon tuen kun- hoidon tuen kuntalisän tarkiste- taan siten, että se mahdollistaa yksityiselle päiväkotitoiminnalle toimintaedellytykset. tarkistus toteutuu Käytetään ennaltaehkäiseviä hoito-, kasvatusja opetusmenetelmiä monipuolisissa oppimisympäristöissä. Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma on linjassa kunnan turvallisuussuunitelman kanssa. Yhteistyörakenteet Varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolatyön yhteistyön täsmentäminen vuonna 2010 kuvatun toimintamallin mukaisesti Ympäristön tilan Ympäristökasva- Varhaiskasva- Yksikkökohtai- Yksikkökohtai- Itsearviointi 2 Yhteistyö toimii samanlaajuisesti Toteutus siirtyy Turengissa ja vuodelle Tervakoskella Itsearviointi 2 189

190 Kriittinen menestystekijä paranemiseen johtava toiminta. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä. Tulosalueen tavoite vuoteen tusta toteutetaan yksikkökohtaisesti. Työt on määritelty ja jaettu. Työntekoa koordinoidaan ja roolit ovat selkeät. Työn pelisäännöt on sovittu ja työkulttuuri perustuu asiantuntijuuteen, yhdessä tekemiseen ja kumppanuuteen. Olemme aktiivisesti mukana yhteistyö-,vaikuttamis- ja koulutusverkostoissa. Mittari tuksen ja esiopetuksen työsuunnitelmien toteutuminen Seudulliset koulutukset sesti sesti Noudatettu työsuunnitelmia. Osallistuttu Kui Siistiikampanjaan. Opeteltu lajittelua ja kierrätystä. Prosessikuvaukset Varhaiserityiskasvatuksehaiserityiskasva- Laaditaan var- avustajien tehtäviä tarkistetaan en tuksen avustaji- tehtäväkuvat Toteutetaan seudullista koulutusta Itsearviointi 4 Varhaiserityiskasvatuksen avustajien tehtäväkuvat on laadittu. Itsearviointi 4 Kaksi seudullista koulutusta toteutuu seudullisessa Olemme mukana Varhaiskasvatussuunnitelmakoulutusprosessissa. Toteutuu suunnitellusti. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Lapset ja vanhemmat osallistuvat heitä koskevaan päätöksentekoon. Johtokuntien toiminta Johtokuntien toiminta vakiintuu Itsearviointi 4 Johtokunnat kokoontuvat vähintään kaksi usaikataulu kaksi Normaali koko- kertaa vuodessa kertaa vuodessa on toteutunut. Johtokuntatyöskentely vielä opetteluvaiheessa. Itsearviointi 4 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Kokonaistaloudellisesti vastullinen päätöksenteko Mittari Talousarvion Toteutamme Toteutamme mukaisesti. Toimintakate, tuotot vion mukaisesti. vion mukaisesti. taloutta talousar- taloutta talousar- ja kulut % Henkilöstömenot ylittyivät ennakoimattomien sijaistarpeiden vuoksi. Tulot eivät kertyneet ennakoidusti. Itsearviointi 3 190

191 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Osallistutaan kuntasuunnittelun prosesseihin aiempaa tiiviimmin ja osallistutaan ennakointityöhön. Yhteisten toimialaojen välisten suunnittelukokousten määrä/vuosi. Ennakoinnin työskentelytapa vakiinnutetaan. Toiminnasta tulee säännöllistä ja ennakointityön tulokset otetaan huomioon kuntasuunnittelussa. Turengin ja Tervakosken varhaiskasvatuksen tarvekartoitukset vuodelle Itsearviointi 2 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Varhaiskasvatuksessa on mitoitusnormin mukainen henkilöstö päivähoidon tarpeen ruuhkahuipuissa ja henkilöstön poissaolotilanteissa. Vuorohoitoon saadaan päiväkodin henkilöstörakenne vuosina Mittari Varahenkilöjärjestelyt. Vuorohoidon nimikemuutokset. Varahenkilöiden työjärjestelyt joustavat tarpeen mukaan. Vuorohoidossa toteutetaan kolme nimikemuutosta: perhepäivähoitajan nimikkeestä yksi laitoshuoltajaksi ja kaksi lastentarhanopettajaksi. Varhasierityiskasvatukseen perustetaan lasten päivähoitajan toimi avustajatehtäviin. Varahenkilöiden työpanos kohdentuu tarkoituksenmukaisesti. Jatkamme vuorohoidon muuttamista ryhmäpäivähoidosta päiväkotihoidoksi. Vahvennetaan varhaiserityiskasvatuksen osaamista. Varhaiserityiskasvatuksen osaamisen vahventaminen ei toteutunut, koska talousarvioesityksen lasten päivähoitaja ei toteutunut. Itsearviointi 0 Vuorohoidon muuttaminen päiväkotihoidoksi suunnittelu on käynnissä. Vuorohoidon talousarvion mukaiset nimikemuutokset on toteutettu. 4 Varahenkilöiden työjärjestys on toteutunut suunnitellusti. Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Käytämme pääasiassa kuntatason henkilöstökyselyä Henkilöstökysely Kehitetään vuoden 2010 henkilöstökyselyssä esiin nousseita kehittämiskohteita Kehitetään vuoden 2010 henkilöstökyselyssä esiin nousseita Itsearviointi 4 Laadittu ja toteuttettu yksiköittäin kehittämiskohteisiin toi- kehittämiskohteitmenpiteitä. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Varhaiskasvatus Esiopetuksen on tulevaisuuteen suuntaututelma opetussuunnineiden kasvattajien yhteisö. Tieteellistä tietoa sovelletaan käytäntöön pedagogisen johtamisen Pedagoginen johtaminen on painopistealue. Opetussuunnitelman uusiminen esiopetuksen osalta. Varhaiskasvatuksen esimiesrakennetta kehitetään vuoden 2009 rakenneselvityksen arvioinnin mukaisesti siten, että keskeisenä Itsearviointi 4 Kunnan esiopetussuunnitelman päivitys on tehty. Työsuunnitelmat on laadittu sen mukaisesti. 191

192 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen kautta. Mittari osana johtamista Itsearviointi 4 on työyksikön Esimiesrakenteessa on mah- kehittäminen. dollistettu Haltian ja Pikkuniitun johtajille 50% aikaa johtamiseen ja vuorohoidon muutokseen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Henkilöstön ammattitaito vastaa työtehtäviä. Henkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä täydennyskoulutuksen, työnohjauksen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämisen kautta. Suunnittelu-, koulutus- ja työryhmät kootaan asiantuntijuuden perusteella asian mukaan. Työntekijät kokevat kuuluvansa yhteisöön Benchmarkkausten määrä benchmarkkaus- sisäinen bench- Kunnan sisäistä Yksi kunnan ta lisätään. markkaus per yksikkö toteutuu Koulutusjärjestelyt Työhyvinvointisuunnitelmat Huoli puheeksi - koulutusten ja kasvatuskumppanuuskoulutusten toteuttaminen yhteistyössä koulun, lastenneuvolan, sosiaalityön ja kolmannen sektorin kanssa Yksiköittäin toteutetaan omaa työhyvinvointisuunnitelmaa käyttäen pohjana kunnan henkilöstön työhyvinvointikyselyä 2010 Yksi Huoli puheeksi -koulutus ja yksi kasvatuskumppanuuskoulutus Yksiköittäin parannetaan yksi työhyvinvointikyselyssä esiin noussut asia Itsearviointi 4 Toteutunut. Aiheina mm. lapsihavainnointi, vuorohoito, oppimistyylien mukainen oppiminen. Itsearviointi 4 Molemmat koulutukset on toteutettu. Itsearviointi 5 Toteutunut. Aiheina mm. tiimisopimukset, henkilöstön keskinäinen kohtaaminen. Itsearviointi 4 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu Osallistutaan kuntasuunnittelun proses- merkittävä seihin aiempaa tiiviimmin ja osallistutaan ennakointityöhön. Hoitopaikkahakemuksia tulee iso määrä yllättävästi Varhaiskasvatus voi järjestää hoitopaikkoja tiukassa paikassa ylittämällä budjetin Uuden toimintavuoden alussa elokuussa sijoitettiin päivähoitoon ja esiopetukseen 246 lasta. Lisäksi kuukausittain sijoitettiin kahden viikon velvoitteella 192

193 Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide kahden viikon järjestämisvelvoitteella, subjektiivisen päivähoito-oikeuden lain velvoitteen täyttäminen vaarantuu keskimäärin 6,17 lasta ja neljän kuukauden velvoitteella 12,83 lasta. Kuukuaisttainen sijoittelu lisääntyi edellisvuoteen 3,34 lasta kuukaudessa. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Varhaiskasvatuksessa on mitoitus- kriittinen normin mukainen henkilöstö päivähoidon tarpeen ruuhkahuipuissa ja henkilöstön poissaolotilanteissa. Henkilöstön poissaolot ruuhkautuvat yllättäen, asetuksen mukainen henkilöstörakennevelvoite ei toteudu ja lasten turvallisuus vaarantuu. Itsearviointi 3 Päiväkodeissa ja vuorohoidossa on Perhepäivähoitajien riittästi varahenkilöresurssia ja mahdollain piiriin on lisän- siirtyminen työaikalisuuksia palkata nyt varahoitotarpeita sijaisia. Perhepäivähoidon varahoitoa peen suuruuden päiväkodeissa. Tar- mahdollistetaan arviointi pidemmällä erillisillä varahoitoryhmillänossa. Päiväkotien aikajänteellä on me- käyttöasteen kasvaminen uuden käytännön myötä ja henkilöstön poissaolot kuormittavat päiväkotien henkilöstöä aiempaa enemmän. Ennaltaehkäisevä toiminta Varhaiskasvatuksen kriittinen turvallisuussuunnitelma on linjassa kunnan turvallisuussuunnitelman kanssa. Kuntatason turvallisuus- ja tiedotussuunnitelman puuttuminen yllättävissä kriisitilanteissa. Kuntatason turvallisuus- ja tiedotussuunnitelma tulee laatia yhteistyössä eri tahojen kesken. Itsearviointi 3 Kuntatason suunnitelmat puuttuvat. Itsearviointi 0 193

194 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Päiväkodit Hoitopäivät, kokopäivähoito , /hoitopäivä, brutto ,3-1 /hoitopäivä, netto ,0 0 Hoitopäivät, osapäivähoito ,3 969 /hoitopäivä, brutto ,9 0 /hoitopäivä, netto ,0 0 Ohjattu perhepäivähoito Hoitopäivät ,9-24 /hoitopäivä, brutto ,8 13 /hoitopäivä, netto ,5 14 Vuorohoito Hoitopäivät ,8-893 /hoitopäivä, brutto ,8 10 /hoitopäivä, netto ,3 11 Esiopetus Esiopetuspäivät ,9 283 /esiopetuspäivä, brutto ,0 0 /esiopetuspäivä, netto ,0 0 Kotihoidon tuki Lapsia keskim./kk ,5-35 /hoitopäivä, brutto ,6 0 /hoitopäivä, netto ,6 0 Yksityisen hoidon tuki Lapsia keskim./kk ,6 14 /hoitopäivä, brutto ,7 0 /hoitopäivä, netto ,7 0 Osittainen kotihoidon tuki Lapsia keskim./kk ,0 8 /hoitopäivä, brutto ,9 1 /hoitopäivä, netto ,

195 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Varhaiskasvatus Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot: muilta kunnilta saatavia kotikuntakorvauksia ( euroa) ei kertynyt v. 2011, oppilaanohjaustuloja sen sijaan kertyi euroa - Maksutuotot: mm. päivähoitomaksut jäivät alle arvion ( euroa), korjattu v talousarviossa - Tuet ja avustukset: talousarvioon merkittyä matalapalkkatukea (25 974) ei maksettu enää v. 2011, korjattu 2012 talousarviossa Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Jaksotettuja henkilöstömenoja kirjattu yhteensä euroa. Jaksotettuja palkkausmenoja ei ole budjetoitu. Lisäksi henkilöstömenoissa ylitystä sijaispalkoissa. Sijaisia on tarvittu arvioitua enemmän mm. äitiyslomien, päiväkotien useiden pitkien sairauslomien takia, korjattu v talousarviossa - Palvelujen ostot: Mm. asiantuntijapalveluissa ( euroa), sisäisissä ruokapalvelumenoissa ( euroa) kulut ovat jääneet alle arvion - Aineet, tarvikkeet ja tavarat: kulut ovat jääneet alle arvion (16 375) - Tuet ja avustukset: kotihoidon tuet ( euroa) jäivät alle arvion 195

196 TULOSALUE OPETUSTOIMI Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää peruskoulut ja lukiot, aikuiskoulutuksen ja musiikinopetuksen. Aikuiskoulutuspalvelut ostetaan Vanajaveden Opistolta ja musiikin opetuspalvelut Sibelius-opistolta. Kunta ei järjestä toisen asteen ammatillista koulutusta, mutta kuuluu Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymään Tulosalueen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Hyvä palvelurakenne ja hyvä palveluohjaus. Mittari Suunnitelman valmistuminen. Päätös kouluverkosta. Tehostetun ja erityisen tuen palveluohjauksen suunnitelma laaditaan esi- ja perusopetukseen. Palvelusuunnitelma laadittu. Kouluverkkoa koskeva päätös siirtyi vuodelle Löyttymäen koulun osalta päätös valtuustossa 6/2011. Vuosikellot ladittu palveluohjauksen tueksi esija alkuopetuksen, ala- ja yläkoulun sekä yläkoulun ja toisen asteen oppilaitosten nivelvaiheisiin. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Laadukas perusopetus ja lukiokoulutus. Koululaiset saavat omien tarpeidensa mukaista opetusta ja tukea suunnitelmallisesti. Itsearviointi 3 Valtakunnallisten Hankkeet toteutuvat suunnitel- Hankkeet toteu- perusopetuksen kehittämishankkeiden toteutta- suunnitelmien mien mukaisesti. tuneet lähes minan (kelpo, mukaisesti ja kerho ja kansainvälisyys). saatu kelpo- ja uutta rahoitusta kerho-hankkeille vuodelle Harvilan, Turengin ja Tervakosken kouluilla sekä Turengin lukiossa kansainvälistä hanketoimintaa (Comenius). Itsearviointi 4 196

197 Kriittinen menestystekijä Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Tulosalueen tavoite vuoteen Huoltajilla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa ja hoitaa asioita sähköisten viestimien kautta. Mittari Yläkoulut tehostavat wwwliittymä Wilman käyttöä kodin ja koulun yhteistyössä. Käyttö lisääntynyt ja yhteydenpitotavat ja tiedotustavat monipuolistuneet. Sähköpostimuistutukset uusista viesteistä toimii. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. T oimintaa kehitetään kumppanuushengessä oppilaiden, huoltajien, kouluyksiköiden ja yhteistyötahojen kanssa. T erveyskyselyn (yläkoulu) ja oppilaiden hyvinvointikyselyn (alakoulu) tulosten käsittely. Kyselyjen tulokset siirtyvät kehittämistoimiksi. Itsearviointi 4 Koulukohtaisia kehittämistoimia tehty: mm. koulupihaa ja f yysistä ympäristöä remontoitu; tiedonkulkuun sekä kiusaamisen ja tupakoinnin lopettamiseen liittyviä toimintamalleja kehitetty; OHR:n toimintaa tehostettu jne.. Koulut ovat tehneet omia tarkentavia jatkokyselyjä ongelmakohtiin liittyen. Itsearviointi 4 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö tuksen palveluis- Osa erityisope- kuntien, yritysten ta ostetaan muilta palvelutuotta- ja yhdistysten kanssa. jilta. Mittari Erityisopetuspalveluja ostetaan Hämenllinnan kaupungilta. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden opetusta sekä suurta yksilöllistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja toiminta-alueittain opiskelevien opetusta ostetaan Hämeenlinnan kaupungilta. Hämeenlinna lopetti vammaistyön piirissä olevien lasten iltapäivätoiminnan järjestämisen. 197

198 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö työ ja musiikin- Vapaa sivistys- kuntien, yritysten opetus järjestetään seudullises- ja yhdistysten kanssa. ti. Yhteistyö jatkuu Vanajaveden opiston ja Sibeliusopiston kanssa. Palvelutuotannon yhteistyö työssä yhdistys- Olemme yhteis- kuntien, yritysten ten kanssa koululaisten toimin- ja yhdistysten kanssa. nallisten ja valvottujen iltapäivien järjestämisessä. Ennakointitietoa tuotetaan itse sekä kerätään yhteistyötahoilta. Tietoa käytetään toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä prosessien kuvaamisessa. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ennaltaehkäisevä toiminta. Käytetään ennaltaehkäiseviä kasvatus- ja opetusmenetelmiä. Yhteistyö jatkuu Vanajaveden opiston ja Sibeliusopiston kanssa. Laaditaan joustavan perusopetuksen aloittamisen suunnitelma. Vähintään yksi opettaja osallistuu koulutukseen. Itsearviointi 4 Itsearviointi 5 Joustavan perusopetuksen opetussuunnitelma laadittu ja opetus alkaa syksyllä Tervakosken yhteiskoulun opettaja osallistui koulutukseen. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ennaltaehkäisevät yhteistyöprosessit on kuvattu. Yhteistyö 2.asteen oppilaitosten kanssa. Peruskoulun päättävien jatkoopintopaikan saamisen ja opintojen seuranta aukotonta. Itsearviointi 5 Seudullisesti laadittiin vuosikello jatkoopintojen aloittamisen varmistamiseen ja opintojen jatkumisen seurantaan. Itsearviointi 5 198

199 Kriittinen menestystekijä Ennaltaehkäisevä toiminta. Mittari Tulosalueen tavoite vuoteen Koulun ja kotien välinen vuorovaikutus on vilkasta ja luottamuksellista. Kasvatuskumppanuuskoulutusta järjestetään opettajille. Kursseja toteutui kaksi suunnitelman mukaisesti. Lähes jokaisella koululla on nyt koulutuksen käyneitä opettajia (yht. 14), kouluohjaajia ja kouluterveydenhoitajia. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä. Opetustoimen turvallisuussuunnitelma on ajantasalla ja linjassa kunnan turvallisuussuunnitelman kanssa Työt on määritelty ja jaettu. Työntekoa koordinoidaan ja roolit ovat selkeät. Työn pelisäännöt on sovittu ja työkulttuuri perustuu asiantuntijuuteen, yhdessä tekemiseen ja kumppanuuteen. Osallistuminen kunnan turvallisuussuunnitelman laadintaan. Koulut toteuttavat valtakunnallista, kunnan ja koulun opetussuunnitelmaa ja työsuunnitelmaa ympäristöaihekokonaisuuden osalta (vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta). Rehtorin roolin ja työnkuvan kartoitus aloitetaan. Jatketaan kartoitusta toimistopalveluista. Olemme aktiivisesti mukana yhteistyö-, vaikuttamis- ja koulutusverkostoissa. Osaavahankeessa mukana Itsearviointi 5 Toimialajohtaja osallistui kuntatason valmiussuunnitelman valmisteluun. Itsearviointi 3 Koulut toteuttivat opetussuunnitelmaa ja työsuunnitelmiaan. Kouluilla järjestettiin aihekokonaisuuteen liittyen teemapäiviä,osallistuttiin kilpailuun ja Kui siistiikampanjaan, jne.. Itsearviointi 4 Tervakosken ja Turengin koulujen rehtoreiden ja sivistystoimen hallinon toimistosihteerien tehtäviä tarkennettu. Itsearviointi 4 Olemme Osaava-hankkeessa mukana. Itsearinoiti 5 199

200 Kriittinen menestystekijä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Tulosalueen tavoite vuoteen Selkeät vaikuttamiskanavat ja - tavat. Oppilailla ja huoltajilla on mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon johtokunnan, oppilaskuntatoiminnan, koulufoorumin ja nuorisofoorumin kautta. Mittari kuva toiminnasta. Opettajat osallistuvat kasvatuskumppanuuskoulutuksiin Johtokuntien roolia kirkastetaan ja kokouskäytäntöjä hiotaan. Nuorisofoorumin edustaja kakolassa. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Kilpailukykyinen oma palvelutuo- Kokonaistaloudellisesti ( sis. arvot ja laadun) vastuullinen päätöksenteko. Opetuksen järjestämistä suunnitellaan ennakointitietojen perusteella. Lukiokoulutus säilyy Turengis- Mittari Talousarvion mukaisesti. Toimintakate, tuotot ja kulut %. Oppisopimusopiskelijoiden koulutus, työllistettyjen vastaanotto, harjoittelijoiden työllistäminen, siviilipalvelusta suorittavien työllistäminen mahdollisuuksien mukaan. Toimintakate 99%. Itsearviointi 5 Kouluilla oli yhteensä 9 oppisopimusopiskelijaa, työllistettyä tai työelämävalmennuksessa olevaa työntekijää. Itsearviointi 4 Tervakosken 200

201 Kriittinen menestystekijä tanto. Tulosalueen tavoite vuoteen sa ja Tervakoskella. Mittari lukion oppilasmäärä syksyllä oppilasta enemmän ja Turengin lukion oppilasmäärä 13 oppilasta enemmän kuin lukuvuonna Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Vastuullinen ja kustannustietoinen resurssien käyttö talousarvioin puitteissa. Itsearviointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Kuntatason henkilöstökysely ja sen tulokset hyödynnetään työyksiköissä. Mittari Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Tieteellistä tietoa sovelletaan käytäntöön pedagogisen johtamisen kautta. Opetustoimi on tulevaisuuteen suuntautuneiden kasvattajien yhteisö. Henkilöstön ammattitaito vastaa työtehtäviä. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoa täydennyskoulutuksen, työnohjauksen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämisen kautta. Opetussuunnitelmauudistus oppimisen tuen osalta. Kunnan sisäistä benchmarkkausta lisätään. Konsultoivat opettajat. Moniammatilliset koulutukset (esim. kasvatuskumppanuus, huoli puheeksi). Lautakunta hyväksyi kesäkuussa muutokset ja lisäykset perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Itsearviointi 4 Benchmarkkaus lisääntynyt (8 opettajaa), konsultoivat opettajat toimineet 9 koululla, paikallisiin moniammatillisiin koulutuksiin osallistunut yli 30 opettajaa. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Suunnittelu-, koulutus- ja työryhmät kootaan asiantuntijuuden perusteella. Itsearviointi 4 Monialainen työote lisääntynyt mm. Kuulashankkeen, kelpohankkeen, kas- 201

202 Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Kriittinen menestystekijä vatuskumppanuuskoulutusten ja opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Työntekijät kokevat kuuluvansa yhteisöön. Itsearviointi 4 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu Ennaltaehkäisevä toiminta Oppilasmäärä lisääntyy ennakoimattomasti niin paljon, että tilat ja henkilöstöresurssit eivät riitä opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Yllättävät tilanteet.; Koulujen turvallisuussuunnitelmien ja tiedotussuunnitelmien puutteellisuus yllättävissä tilanteissa. Alueellisen pelastustoimen ja poliisin resurssipula. merkittävä kriittinen Suunnitelmien jatkuva päivittäminen, henkilöstön kouluttautuminen ja turvatoimien harjoitteleminen Tilat ja henkilöstöresurssit riittivät opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Itsearviointi 4 Koulupoliisin palvelut loppuivat. Itsearviointi 4 202

203 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Peruskoulut Oppilasmäärä ,4 7 /oppilas, brutto ,2 80 /oppilas, netto ,0-64 Perusk. viikkotuntimäärä ,7 62 /viikkotunti, brutto ,8 0 /viikkotunti, netto ,7-2 Lukiot Oppilasmäärä ,8 10 /opiskelija, brutto ,4-721 /opiskelija, netto ,2-731 Lukion viikkotuntimäärä ,5 11 /viikkotunti, brutto ,4-7 /viikkotunti, netto ,2-7 Aikuiskoulutus Opiskelijamäärät Janakkalalaisia opiskelijoita ,6-108 /opiskelija, brutto ,2 5 /opiskelija, netto ,2 5 Valt.os. oik. tuntim. Janakkalassa ,1 165 /tunti, brutto ,3 0 /tunti, netto ,3 0 Musiikinopetus Oppilasmäärät - varsinaisia oppilaita , musiikkileikkikoulu/perhemuskari /varsinainen soitto-oppilas, brutto ,7-427 /varsinainen soitto-oppilas, netto ,7-427 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Lukioiden oppilasmäärän kasvu: lukion oppilasmäärä oli syyslukukauden alussa 237 oppilasta, kun se vuotta aiemmin oli

204 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Opetustoimi Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot: peruskoulun kotikuntakorvaustuloja kertyi euroa arvioitua enemmän - Myyntituotot: peruskouluissa ja lukioissa saatiin harkinnanvaraisia valtionavustuksia mm. Comenius-, Cimo-koulutus-, ryhmäkokojen pienentämis-, kerhotoiminnan järjestämis- sekä Kelpo - erityistukihankkeisiin euroa. Toimintakulut: - Palvelujen ostot: Janakkalan kuntalaisten, muiden kuntien kouluissa käyvien, kotikuntakorvaukset ylittyivät n eurolla, sisäiset ruokapalvelumenot ylittyivät n eurolla, koulukuljetusmenot ylittyivät n eurolla (mm. kesken kauden muuttuneet reitit, lisääntyneet esikoulukuljetuskustannukset, ruotsinkieliseen opetukseen/hml kuljetukset) - Aineet, tarvikkeet ja tavarat: menot n euroa alle arvion (osa määrärahasta jätetty kattamaan ylittyneitä koulukuljetusmenoja). 204

205 TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisen perusopetuksen luokkalaisille ja muiden luokkatasojen erityisoppilaille. Tulosalueen kokonaisvastuu on opetustoimen kehittämispäällikkö Jaana Koskella Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Iltapäivätoiminnan järjestämisen laajuus sekä hakumenettely ja toiminnan järjestämisen periaatteet ovat selkeästi esillä tiedotteissa ja kunnan www-sivustolla. Vanhemmilla on mahdollisuus hakea iltapäivätoimintapaikkaa sähköisesti, vastata kyselyihin sähköisesti sekä olla yhteydessä iltapäivätoiminnan ohjaajiin sähköisten viestimien kautta. Vuosittain arviointipalautetta pyydetään lapsilta, huoltajilta, kollegoilta ja yhteistyökumppaneilta. Palaute huomioidaan seuraavan lukuvuoden suunnittelussa. Mittari Tiedottamisen selkeys ja ajankohtaisuus wwwsivustolla ja tiedotteissa. Vanhemmilta saatu palaute. Sähköisten välineiden määrä ja käyttötaito. Palautteen määrä ja monipuolisuus toiminnan suunnitelussa. Sähköisen haun toteuttaminen. Monipuolisia menetelmiä arviointipalautteen saamiseksi kehitetään. Mahdollisuus hakea iltapäivätoimintapaikaa sähköisellä hakemuksella. Vanhemmilta saadun palautteen määrä lisääntyy. Iltapäivätoiminnan ohjaajien toisilleen antaman palautteen määrä lisääntyy. Tiedotussuunnitelmaa tarkenne-. taan. Tiedotussuunnitelmaa tarkennettiin uuden toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Itsearviointi 4 Sähköinen haku mahdollista. Linkki sähköiseen hakemukseen >perusopetus>iltapäivätoim inta Itsearviointi 5 Ohjaajien toisiltaan saama palaute ja oma reflektointi toteutui joidenkin benchmarkkausten kautta ja ohjaajien kokouksissa. Vuonna 2011 vanhemmilta pyydettiin arviointipalautetta valtakunnallisesti opetushallituksen toimesta. Itsearviointi 3 205

206 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö toimintaa järjes- Yhteistyö kerho- kuntien, yritysten tävien yhdistysten kanssa. ja yhdistysten kanssa. Mittari Ennaltaehkäisevä toiminta. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Iltapäivätoiminta huomioidaan oppilashuoltotyössä yhtenä tukimuotona. Ympäristöasiat on toiminnan tavoitteellinen asiasisältö. Iltapäivätoiminnanohjaajien kokemus oppilashuoltoryhmän tuesta oppilasasioissa. Iltapäivätoiminnan roolia tukitoimena linjataan opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Moniammatillinen yhteistyö ja suunnitelmallisuus lisääntyy. Kuntatason opetussuunnitelman ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman päivitykset edellyttävät moniammatillista yhteistyötä ja vahvistavat iltapäivätoiminnan roolia tukimuotona. Itsearviointi 3 Elinympäristö ja kestävä elämäntapa on yksi iltapäivätoiminnan sisältökokonaisuus. Selkeä, helposti Iltapäivätoiminta johdettava organisaatiorakenne. koulun on kiintea osa toimintaa. Kunnan sijainnin Koordinaattori ja hyödyntäminen ohjaajat toimivat osana metropolivyöhykettäeellisessa ip- aktiivisesti aluverkostossa. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Ohjaajien esimiesrakenne selkeytetään. Osallisuuden edistäminen ja vastuunotto hyvinvoinnista ovat toiminnan tavoitteellisia asiasisältöjä. Itsearviointi 4 Rehtorit ovat iltapäivätoiminnan ohjaajien lähiesimiehiä. Itsearviointi 4 Osallisuuden edistäminen ja vastuunotto hyvinvoinnista on yksi iltapäivätoiminnan tavoite. Itsearviointi 4 206

207 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Aktiivinen työllisyyden hoito. Kolmen iltapäivätoiminnan/kouluohjaaja n toimen vakinaistaminen Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Iltapäivätoiminnan ja kouluohjauksen välillä joustava aika- ja henkilöstöresurssin käyttö. Mittari Kolme vakinaista toimea lukuvuoden alusta alkaen. Kolme toimea vakinaistettu. Itsearviointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Tietoa sovelletaan käytäntöön pedagogisen johtamisen kautta. Iltapäivätoiminta on osa tulevaisuuteen suuntautunutta kasvattajien yhteisöä. Henkilöstön ammattitaito vastaa työtehtäviä. Henkilöstö pitää ammattitaitoa yllä täydennyskoulutuksen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämisen kautta. Työntekijät kokevat kuuluvansa yhteisöön. Mittari Kaikki ohjaajat käyvät benchmarkkaamassa kunnan iptoimipisteissä yhden päivän. Osa ohjaajista benchmarkannut kunnan sisällä. Benchmarkkaukset jatkuvat. Itsearviointi 3 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Koululaisten iltapäivätoiminta Osallistujamäärä ,7-10 /osallistuja/brutto ,3 339 /osallistuja/netto ,9 32 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Osallistujamäärän kasvu kevätlukukaudelta oli noin

208 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Koululaisten iltapäivätoiminta Toimintatuotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Maksutuotot: iltapäivätoiminnan maksutuottoja kertyi yli arvion n euroa (osallistujamäärän kasvu) Toimintakulut: - Henkilöstökulut: henkilöstökulut ylittyivät ; iltapäivätoimintaan ilmoittautui niin paljon oppilaita, että syyslukukauden alusta jouduttiin perustamaan kaksi uutta ryhmää - Palvelujen ostot: Sisäiset ravitsemuspalvelut (välipalat) ylittyivät euroa (laskutusperusteiden muuttuminen talousarvion laatimistilanteesta) 208

209 TOIMIELIN KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Raija Ranta-Porkka (SDP), pj (3) Sakari Lahti (PS) () Ari PK Kiipula (KOK), vpj (2) Martti Lindell (KOK) (1) Reija Jääskeläinen (KOK) (3) Hannele Aarnio-Närhi (KOK) (1) Tino Lehtonen (SDP) (4) Ari Millasnoore (SDP) () Eero Elo (SDP) (2) Tapani Lehtovaara (SDP) () Tanja Ahola (VIHR) (2) Petri Vuorio (VIHR) () Toimi Löyttyniemi (KESK) (4) Arja Marjatsalo-Kyllästinen (KESK) () Pirjo Rättyä (KESK) (4) Ritva Litja (KESK) () Elise Lindroos (VAS) (4) Hilkka Nykänen (VAS), (1) Lautakunnan esittelijöinä ovat toimineet kirjastotoimenjohtaja Matti Karvinen ja kulttuurisihteeri Eira Saramäki. Lautakunta on kokoontunut 4 kertaa ja käsitellyt 21 asiaa. Toiminnan kuvaus (Kirjastolaki 904/1998 ja kulttuurilaki 728/1992) Kirjaston tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Kulttuuritoimen tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Toimielimen kokonaisvastuu on kirjastotoimenjohtaja Matti Karvisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KIRJASTO- JA KULTTUURILTK Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain. 209

210 TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Kirjasto on kaikille avoin kulttuurin, tiedon ja sivistyksen keskus. Kokoelmillaan kirjasto tukee kaikenikäisten ihmisten yhteisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja virkistäytymiseen. Kirjasto ruokkii lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua, tukee järjestettyä ja omaehtoista oppimista, tarjoaa kansalaisille aineksia henkilökohtaiseen kehitykseen, tukee medialukutaitoa ja muita kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja, on tie kulttuuriperinnön ja tieteen tulosten tuntemukseen sekä tarjoaa tilan ihmisten ja kulttuurien kohtaamiselle. Tulosalueen kokonaisvastuu on kirjastotoimenjohtaja Matti Karvisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kirjastopalvelut kaikkien tavoitettavissa. Mittari Kävijä/pysäkki. Muutetaan kirjastoautopysäkkejä tarpeen mukaan. Kirjastoautoverkko säilytetään tiheänä. Kirjastoautolla on 64 pysäkkiä. Iltapysäkeillä keskimäärin 7-8 asiakasta/pysäkki. Koulujen pysäkeillä riippuen koulun koosta. Leppäkoskelle uusi pysäkki syyskuun alussa. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Kirjaston käytössä riittävästi asiakaspäätteitä. Toimivat Internet-palvelut. Axiell Arenan käyttö % asiakkaista. Axiell Arena otetaan käyttöön ja asiakkaita opastetaan käyttämään sitä.. Axiell Arena asiakkaiden käytössä. Itsearviointi 5 Hankinta siirtynyt edelleen Axiellkirjastot aikataulusta johtuen. Luvattu toimitettavaksi kesään 2012 kuluessa. Itsearviointi 1 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kirjastojen välistä Hml:n seudun kuntien, yritysten yhteistyötä kehitetään toiminnal- ja yhdistysten kanssa. lisen ja taloudellisen hyödyn saamiseksi. Mittari Yhteistyön mahdollisuudet selvitoautoyhteistyö- Tehdään kirjastetään kirjastoautotoiminnatä. osalta. Asiasta käytiin keskustelu joulukuussa Päätettiin jatkaa selvitystä kartoittamalla pysäkit, 210

211 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen minkä jälkeen selvitetään reittien muuttamisen tarve. Itsearviointi 2 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Kirjastopalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Mittari Kulttuuri- ja opetusministeriön vuositilasto. Seudullinen kilpailutus. Ammat- tuotetaan valta- Kirjastopalvelut titaitoinen henkilökuntatailun keskitasoa kunnallisen ver- edullisemmin. Lainan hinta 2,64 (valtak. 3,10). Lainaajia/asukasluku 43,36 % (Valtak. 39,24 %). Toimintakulut/as 50,39. (valtak. 56,03. Henkilöstökulut/as 28,79 (valtak. 30,76). Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Kirjaston tilat tehokkaassa käytössä. Käyttöaste. Opetustilan ja näyttelytilan markkinointia tehostetaan. Itsearviointi 4 Tilat aktiivisemmassa käytössä. Näyttelyjä yhteensä 11 (33 vko), opetustilan varauksia 933 tuntia koko vuonna. Itsearviointi 4 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Palvelutuotantoa vastaava henkilöstömäärä. Henkilökunnan eläköityminen vv Tällä hetkellä 4 osaaikaeläkkeellä, yksi jää osaaikaeläkkeelle ja vuonna 2012 kaksi työntekijää vanhuuseläkkeelle. Mittari 100 %:lla henkilökunnasta on kirjasto- ja informaatioalan koulutus. Kirjastovirkailija Kirjastovirkailijan vanhuuseläkkeelle ja tämän jann toimi täytet- toimi on täytetty. Kirjastovirkaili- toimen täyttäminen vakinaisesti. lutustavoite täyty Koutetty. Itsearviointi 5 211

212 Kriittinen menestystekijä Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Tulosalueen tavoite vuoteen Kirjaston henkilökunta on ammattikoulutettua. Mittari Koulutuspäiviä vähintään 2 pv/vuosi. Henkilökunnan koulutusta lisätään. Henkilökunnan koulutus kattavaa ja monipuolista. Koulutuspäiviä yhteensä 27 pv eli 2,1/työntekijä. Itsearviointi 3 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Lainat , /laina, brutto 2,8 2,6 2,8 104,9 0,13 /laina, netto 2,7 2,6 2,7 104,7 0,12 Kävijät , /käynti, brutto 6,31 5,98 6,37 106,5 0,39 /käynti, netto 6,10 5,81 6,16 106,0 0,35 Hankinnat ,9-64 Kirjastonkäytönopetus lkm ,0 114 Asiakaspäätteet (Internet) ,1 1 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Kirjastokäytönopetus on lisääntynyt huomattavasti. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kirjastopalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Henkilöstökulut ylittyivät arvioidusta lähes eurolla. Henkilöstökulut on arvioitu liian alhaiseksi. Lisäksi vuoden 2011 aikana on jouduttu käyttämään sijaisia henkilökunnan eläkkeelle siirtymisen, henkilökunnan vaihtumisen, sairauslomien, yms. vapaiden vuoksi. Jaksotetujen palkkojen osuus on edellä mainitusta n Palvelujen ostot: Talousarvion tasapainottamiseksi tiettyjä hankintoja on jätetty suorittamatta. 212

213 TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT Toiminnan kuvaus Kulttuuritoimintaa järjestetään yhteistyössä eri sektorien ja toimijoiden kanssa, jolloin luodaan mahdollisuuksia edistää taiteen ja kulttuurin positiivista vaikutusta erityisesti lasten ja ikäihmisten keskuudessa. Museoita pidetään avoinna kesäaikaan yleisölle ja niitä kehitetään elämysten tarjoajina. Monipuolisia kulttuuriharrastusmahdollisuuksia tuetaan. Kulttuuripalveluihin kuuluu varsinainen kulttuuritoiminta, museotoiminta, Tervakosken Seuratalon yleisötilat, Taideteosten hankinta ja hoito sekä kulttuurityötä tekevien järjestöjen avustukset. Tulosalueen kokonaisvastuu on kulttuurisihteeri Eira Saramäellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Lasten ja ikäihmisten kulttuuripalvelut Mittari kaikki järjestetyt tapahtumat/lastenja ikäihmisten tapahtumat Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Lapsille ja ikäihmisille on tarjolla Järjestettyjä tapahtumia yh- monipuolisia kulttuuritilaisuuksia 296.Lasten tilaiteenssuuksia 54, osallistujia Nuorten tilaisuuksia 20,osallistujia 900.Ikäihmisten tilaisuuksia 9, osallistujia 600. Osallistumista Toimivat kulttuurijärjestötöjen määrä Tuettujen järjes- edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. Tuetaan kulttuurijärjestöjä ja deavustukset Yleis- ja koh- kulttuurityötä tekeviä järjestöjä Itsearviointi 5 Avustuksia myönnetty 19 järjestölle. Yleisavustukset maksettu 100%. Kohdeavustukset (kuittia vastaan) maksettu 97,84%. Avustuksia maksettu yhteensä 98,98%. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Palaute toimii tehty toiminta tulevan toiminnan kehittämisen välineenä Lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointikyselyn analysointi ja käsittely moniammatilli- Kehittämistoimenpiteet yhteistyössä sivistystoimen henkilöstön kanssa Itsearviointi 5 Turengin yhteiskoulun 8lk oppilaille ja vanhempain iltaan tarjottu keskustelun 213

214 Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen sesti. pohjaksi draamaesitys.saatu positiivinen palaute tilaisuuksista. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö elämysten tarjo- Museot toimivat kuntien, yritysten ajina ja yhdistysten kanssa. Mittari tilaisuuksien määrät/ yhteistyökumppaneiden määrä Museotoiminnassa yhteistyö eri toimijoiden kanssa Museoilla ohjelmallisia tilaisuuksia Museopäiviä 130, joissa 10 yhteistyökumppania. Yhteensä kävijöitä Kävijöissä myös 26 ryhmää. Itsearviointi 5 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite vuoteen Tulosalueen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Kulttuuripalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti Mittari palvelu/ hinta Toimiva yhteistyöverkosto Yhteistoiminta eri sektorien kanssa Toiminta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja talousarvion puitteissa. Itsearviointi 4 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja Palvelutuotantoa muutostilanteet vastaava henkilöstömäärä ja hyödyntävä henkilöstösuunnitteluko vakinainen osaaminen. Ko- henkilöstö jää eläkkeelle Tilapäisen museonhoitajan pätkätyöt vakinaistetaan. Mittari Varaudutaan eläköitymisiin hyvissä ajoin. Henkilöstösuunnitelma huomioidaan v.2012 talousarvion valmisteluissa. Henkilöstösuunnittelu huomioitu lautakunnan talousarvion valmistelussa vuodelle Itsearviointi 3 214

215 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Kulttuuritilaisuudet ,6-54 /kulttuuritilaisuus, brutto ,0 131 /kulttuuritilaisuus, netto ,9 131 Kulttuuritilaisuuksiin osallistujat ,0-117 /kulttuuritilaisuus, brutto 123, /kulttuuritilaisuus, netto 145, ,9 131 /osallistuja, brutto 7,1 8,5 10,5 123,5 2,0 /osallistuja, netto 6,8 8,3 10,4 125,3 2,1 Avustetut järjestöt ,0-1 Avustusjärj. Osallistuja 20,19 20,19 22,51 111,5 2,32 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kulttuuripalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Muut toimintatuotot: Seuratalon vuokratulot vähentyneet johtuen mm kesäaikana tehdystä keittiöremontista (ei juhlia ilman keittiötä). Seuratalon alakerta on koulutiloina, joita ei voi vuokrata muuhun säännölliseen opetustoimintaan kuten ennen. Toimintakulut: - Henkilöstökulut: mm. museonhoitajana toiminut tilapäinen henkilö ollut töissä n. 9 kk. - Palvelujen ostot: Kertymä useista eri määrärahoista mm. painatuksiin varattu määräraha alittui, koska Leppäkoskea ja Ida Aalberg-museota koskevaa esitettä ei saatu valmiiksi - Aineet, tarvikkeet ja tavarat alittuneet. Kertymä useista eri määrärahoista 215

216 TOIMIELIN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Liikunta- ja nuorisolautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Ari Laivola (KOK), pj (5) Marcin Cegielski (KOK) (-) Esa Pohjantähti (SDP) vpj (6) Heikki Aaltonen (SDP) (-) Nina Tarino (SDP) (6) Marjut Saarinen (SDP) (-) Markus Heinämäki (SDP) (4) Mika Löytynoja (SDP) (-) 31.3.saakka Niko-Veikko Leppänen (SDP)(-) 1.4.alkaen Riikka Aronen (KOK) (6) Rakel Marin (KOK) (-) Marja Oksanen (VIHR) (4) Saija Varjus (VIHR) (-) Markku Virtanen (KESK) (6) Pirjo Rättyä (KESK) (-) Janne Lintilä (KESK) (1) Markku Jantunen (KESK) (2) Pirkko Kuvamo (VAS) (4) Vesa-Pekka Tauru (VAS) (-) Lautakunnan esittelijänä on toiminut liikuntasihteeri Helena Luoti ja saakka vs.nuorisosihteeri Satu Punkari sekä 1.4.alkaen nuorisosihteeri Sanna Laine. Lautakunta on kokoontunut 6 kertaa ja käsitellyt 33 asiaa. Toiminnan kuvaus Liikunta- ja nuorisolautakunnan tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävälle ja edistävälle liikunnalle sekä kilpaurheilun mahdollistaville olosuhteille ja tarjota kaikille kunnan nuorille turvalliset vapaa-ajanviettopaikat sekä kohdentaa työpanos kulloisenkin tilanteen vaatimiin toimintaympäristöihin. Toimielimen kokonaisvastuu on liikuntasihteeri Helena Luodilla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous LIIKUNTA- JA Alkuperäinen Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten NUORISOLAUTAKUNTA ta lousa rvio jälkeen Toteutum a Poikkeam a Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toim intatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toim intakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toim intakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toim intakate Poistot ja arvonalentum iset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain

217 TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT Toiminnan kuvaus Liikuntapalvelut sisältää varsinaisen toiminnan, uimahallin, liikuntahallin, keilahallin, urheilu- ja ulkoilualueet (kentät, luistinradat, reitit, ladut, uimarannat) sekä liikuntatoimen avustukset. (Liikuntalaki 1998/1054) Tulosalueen kokonaisvastuu on liikuntasihteeri Helena Luodilla. Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kuljetukset ikäihmisille ja erityisryhmille liikuntapaikoille. Osallistumista Järjestöjen ja edistävä, kattava kunnan yhteistapahtumana va- yhdistysten ja yhteisöjen verkostopaa-aikamessut. Mittari Osallistujien määrä. Uimahalliin kuljetuksettelmä toimii syk- Kuljetusjärjessystä alkaen (ohjatut ryhmät). Kissanpäiven ohjelmasuunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen. Tassu-bussin aikataulut ja reitti on tarvittaessa mahdollista suunnitella niin, että otetaan huomioon liikuntaryhmät uimahallilla. Itsearviointi 4 Paikalliset yhdistykset mukaan. Liikuntapalvelut oli mukana Kissanpäivien suunnittelussa. Urheiluseurojen laajamittainen mukaansaanti ei onnistunut. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Asiakastyytyväisyyskysely vuosittain. Kyselykohteena uimahalli Toteutetaan syyskauden aikana. Itsearviointi 3 Mahdollisten epäkohtien korjaaminen. Asiakastyytyväisyyskysely laitoshuollon (siivous) opinnäytetyönä toteutettiin. Uimahallin osalta vastaaminen oli vaisua eikä tuloksesta saatu toiminnassa hyödynnettävää tietoa. Itsearviointi 1 217

218 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö laajentaminen Ohjaustoiminnan kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Mittari Selvitetään erityislasten ja - nuorten ohjausmahdollisuudet eri toimijoiden kesken. Tavoite ja toimenpiteet ovat osa suurempaa kokonaisuutta, osa kunnan visiota: Meidät tunnetaan terveysliikunnan edelläkävijänä. Asia käsitellään terveysliikuntastrategiassa, toimenpidesuunnitelmassa lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi Ennaltaehkäisevä toiminta. Liikuntapaikkoja kysyntää vastaava määrä. Lähiliikuntapaikkojen ylläpito ja varustaminen talousarvion puitteissa. Itsearviointi 2 Lähiliikuntaan liittyvien skeittilaitteiden uusimista tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen ja markkinointi. Liikuntaesitteen laatiminen Itsearviointi 5 Esite jakoon syyskauden alkuun mennessä. kunnasta toteu- Esite senioriliitettiin vuosisuunnitelman mukaisesti. Itsearviointi 4 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Vertaisohjaajatoiminta kiinteäksi osaksi ohjaustoimintaa. Mittari Ohjaajien määrä.vertaisohjaajakoulutus. Toiminta käynnistyy syyskauden alkaessa. Vertaisohjaajtoiminta on käytössä. Tarve ja tilanne elää toiminnan mukaan. Itsearviointi 4 218

219 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Toiminnan suunnittelu ja seuranta yhteistyönä Mittari Yhteistyössä henkilöstön kanssa on laadittu toiminnan vuosisuunnitelma. Seurantaa tehdään työpaikkakokouksissa. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Säännölliset työpaikkakokukset ja vuosittainen tyhy-päivä. Suunnitelman toteuttaminen Itsearviointi 4 Työilmapiirin Vuosisuunnitelma kyselyn tulokset. Työpaikkakokokouksia on pidetty tarpeen mukaan ja henkilöstön koulutuspäivät on järjestetty suunnitelminen mukaisesti. Työilmapiirikyselyn tulokset on käyty läpi otettu niissä tulleet asiat huomioon toiminnassa. Henkilökunnan tyhy - päivä toteutettiin suunnitellusti. itsearviointi 4 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Ulkoilu- ja urheilualueet ,0 0 Liikuntalaitokset ,0 0 Liikuntahalli /asukas, brutto 15,4 18,7 14,9 79,7-3,8 /asukas, netto 10,7 15,5 10,5 67,9-5,0 Uimahalli / asiakas, brutto 8,4 10,1 8,0 78,9-2,1 / asiakas, netto 5,4 6,8 5,1 74,5-1,7 /asukas, brutto 27,3 29,3 26,0 88,7-3,3 /asukas, netto 17,5 19,8 16,6 83,8-3,2 Ulkoilu- ja urheilualueet /asukas, brutto 9,4 7,8 7,4 94,8-0,4 /asukas, netto 9,2 7,6 7,2 95,5-0,3 219

220 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Liikuntapalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot: budjetoimattomia osallistumismaksuja, mm. ikäihmisten maksut Ylläksen ruskaretkestä Toimintakulut: - Henkilöstökulut: toimistosihteerin vakanssi oli täyttämättä Täytettiin 50 % liikunta- ja nuorisopalvelut, 50 % koulutoimen hallinto 220

221 TULOSALUE NUORISOPALVELUT Toiminnan kuvaus Nuorisopalvelut sisältää varsinaisen toiminnan, nuorisotilat, leirikeskuksen ja nuorisotoimen avustukset. (Nuorisolaki (72/2006) Tulosalueen kokonaisvastuu on nuorisosihteeri Sanna Laineella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Mittari Nuorisonohjaajat ovat helposti lähestyttäviä ja palvelut kaikkien yläkouluikäisten nuorten saatavilla. Nuorisotiloilla ja koulupäivystyksessä edelleen runsaasti kävijöitä Nuorisotilojen toiminta ja aukioloajat vakaana, koulupäivystyksen vakiinnuttaminen molemmilla yläkouluilla Nuorisotilat vetävät edelleen paljon kävijöitä ja nuorisonohjaajalla on tilojen puitteissa mahdollisuus olla molemmilla yläkouluilla Ryhmäytymiskokonaisuus saatiin kokonaisuudessaan toteutettua Tervakoskella. Turengin seiskaluokkalaiset jäivät ilman joulunalustunteja koulun aikataulullisten seikkojen takia. Osallistumista Tiiviimpi yhteistyö kolmannen edistävä, kattava yhdistysten ja sektorin kanssa. yhteisöjen verkostofoorumi jokaisen Toimiva nuoriso- nuoren vaikuttamiskanavana Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehit- Ohjaaja saavutettavissa laajasti myös sosiaalisessa mediassa. Facebook, nettisivut, sähköpostiyhteydenpito. Nuorisotiloilla toimii aktiiviset tilatoimikunnat jotka käsittelevät Nuorten ja päättäjien yhteinen ilta, jossa mukana nuoria erilaisista toimintaryhmistä Kaikki tieto netissä ajantasaista ja palautteen jättäminen helppoa, palautteeseen vastataan ja tieto arkistoidaan. Tilatoimikuntien toimintaa elvytetään ja nuoria opetetaan palau- Luonteva ja ajantasainen yhteistyö kaikkien nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa Nuorisofoorumin toiminta vakiintuu. Ohjaaja löydetään myös netistä jossa nuoret aikaansa viettävät, mutta sähköinen asiointi ei korvaa nuoren ja aikuisen kohtaamisia kasvotusten. Nuoret oppivat antamaan realistista palautetta. Itsearvio 3 Nuorisofoorumi toteutti Vatipäivän ja se onnistui yli odotusten. Itsearvio 4 Facebook toimii nuorisopalvelujen pääasiallisena tiedottamiskanavana. Nuorten yhteydenotot ovat luontevia ja reaaliaikaisia. Itsearvio 4 Syksyn aikana pohdittiin nuorisopalvelujen auditointia. Jon- 221

222 Kriittinen menestystekijä tämisessä. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen palautteen ja toimintaa kehitettään palautteiden suuntaisesti. tekäytäntöön. kinlainen arviointikierros on tarkoitus toteuttaa vuoden 2012 aikana. Itsearvio 3 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö yhteistyötä jatke- Seutukunnallista kuntien, yritysten taan ja kolmannen sektorin ja yhdistysten kanssa. kanssa yhteistoimintaa kehitetään. Lasten kesäleirien uudelleen suunnittelu. Mittari Nuorten ja päättäjien yhteinen ilta yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Tuttuuden lisääminen ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen. Vastuunjaon miettiminen kesäleirien järjestämisen suhteen. Neuvoteltiin yhteistyöhankkeesta mediakasvatuksen teemalla. Kesän 2012 leireille haettiin Allianssi ry:n kautta kansainvälisiä ohjaajia. Ennaltaehkäisevä toiminta. Suurin osa nuorisonohjaajien työstä on ja pysyy ennaltaehkäisevänä. Nuorten alkoholinkäytön aloitusikä nousee. Tupakoivien nuorten määrä vähenee. Nuorten vanhempiin vaikuttaminen median kautta. Kilpailu ja kurssi tupakoinnin lopettamiseksi. Päihdemyönteisyys vähenee ja samalla kielteisyys päihteitä kohtaan kasvaa. (ryhmäpaine) Itsearvio 4 Päihteisiin liittyviä keskusteluja nuokkareilla. Poikaryhmä yhdessä moniammatillisen yhteistyöryhmän kanssa. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Työtehtävät määritelty ja vastuut selkeät Itsearvio 4 Tehtävänkuvauksien tarkistaminen Nuorisopalveluissa tehtävän jaot selvät. Suunniteltu nuorisopalvelujen vuosikelloa. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Tupakoinnin väheneminen ja kasvava kielteisyys tupakointia kohtaan. Päihdemyönteisyyden väheneminen. Tupakoivien nuorten määrä vähenee Tupakanpolton lopettamista tukeva kurssi ja kilpailu tupakoinnin lopettaville nuorille naapurikuntaa vastaan. Puolet vähemmän tupakoivia nuoria Itsearvio 4 Varsinaista yhteityöprojektia ei saatu käynnistettyä. Nuorisotilat, pienryhmät toimineet päihteettöminä kohtauspaikkoina. Itsearvio 3 222

223 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Kokonaistaloudellinen päätöksenteko Mittari Hinta-laatusuhde pysyy hyvänä Loppuvuotena aloitettiin uuden nuorisotilan kartoitustyö Turengissa. Itsearvio 4 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Osaamisen jakaminen, yhteinen aika ja yhdessä tekeminen tuo tuttuutta joka lisää turvallisuutta. Yhteistyön lisääminen eri hallintokuntien välillä. Mittari Yhteiset viikkopalaverit ja tiiviit työtiimit Kouluyhteistyön lisääminen, kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen ja mielenterveys- ja päihdetyöhön osallistuminen. Ennakoiva ja Nuorisonohjaajien työpanoksen muutostilanteet hyödyntävä hen- oikea kohdentaminenkilöstösuunnittelu. Nuorisopalveluilla kaikki virat ja toimet täytetty ammattilaisilla. Kesäajan toiminnan miettiminen, muun muassa koulupudokkaiden kanssa tehtävä työ. Nuorisopalveluilla kaikki virat ja toimet täytetty ammattilaisilla. Ammatillinen kehittyminen. Itsearvio 4 Viikottainen maanantainpalaveri, kerran kuussa liikkuva kokous. Itsearvio 4 Kasvatuskeskustelut, pienryhmä. Itsearvio 3 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Nuorisopalvelut /alle 29-v. nuori, brutto 59,0 52,3 43,3 82,7-9,0 /alle 29-v. nuori, netto 56,6 49,9 40,3 80,7-9,6 Leiritoiminta Leirien määrä ,5-1 Leirivuorokaudet Leiriläisten määrä /leirivuorokausi/leiriläinen, brutto 30,9 60,8 40,7 67,0-20,1 /leirivuorokausi/leiriläinen, netto 24,3 51,6 34,0 65,9-17,6 223

224 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Nuorisopalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyserät - Vyörytystuotot Vyörytyskulut Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Vakituinen nuorisosihteeri aloitti työssään , siihen asti työtä hoidettiin sijaisjärjestelyin. Nuorisonohjaajan toimi oli täyttämättä elokuusta lokakuuhun. 224

225 Tuloslaskelmaosan toteutuminen JANAKKALAN KUNTA ILMAN LIIKELAITOSTA (ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot , , , ,72 Myyntitulot , , , ,16 Maksutulot , , , ,33 Tuet ja avustukset , , , ,14 Muut toimintatulot , , , ,09 Valmistus omaan käyttöön , , , ,67 Toimintamenot , , , , ,40 Henkilöstömenot , , , , ,57 Palvelujen ostot , , , ,37 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,18 Avustukset muille , , , ,97 Muut toimintamenot , , , ,25 Toimintakate , , , , ,01 Verotulot , , , , ,39 Valtionosuudet , , , , ,33 Rahoitustulot ja -menot: Korkotulot muilta , , , ,42 Muut rahoitustulot muilta , , , ,50 Korvaus peruspääomasta liik elaitok silta , , , ,00 Korkomenot , , , ,39 Muut rahoitusmenot , ,00-879, ,58 Vuosikate , , , , ,96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,39 Tilikauden tulos , , , , ,35 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , , ,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , ,35 225

226 Tuloslaskelman toteutuman lisätiedot: Verotulojen erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero , , , , ,37 Osuus yhteisöveron tuotosta , , , ,95 Kiinteistövero , , , ,97 Valtionosuuksien erittely Talousarviomuutokset Talousarvio Alkuperäinen Talousarviomuutokset jälkeen Toteutuma Poikkeama muutosten talousarvio Valtionosuudet , , , , ,33 Kunnan peruspalvelujen (ns. putken) valtionosuudet, ml.tasaus , , , , ,33 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , , , ,00 226

227 Investointien toteutuminen TE/HANKERYHMÄ/HANKE Edellisten vuosien toteuma Alkuperäinen talousarvio Kustannusarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannus arviosta käytetty KUNNANHALLITUS KIINTEÄ OMAISUUS JA OSAKKEET Maa-alueiden osto , Maa-alueiden myynti , Osakkeiden osto ,00-97 IRTAIN OMAISUUS Värikopiokone , KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ Tulot , Menot , Netto , Myyntivoitot ,90 PERUSTURVALAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS Osasto 1:n saneeraus/kalustaminen , PERUSTURVALAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tulot ,00 0 Menot , Netto , TERVEYSJAOSTO IRTAIN OMAISUUS Terjan, irtain omaisuus Janakkala/Hattula , Defibrillaatorit , Seniorisalilaitteiden uusinta , Verisolulaskija , Autoklaavi (Tervakoski) , TERVEYSJAOSTO YHTEENSÄ Tulot ,00 0 Menot , Netto , LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS Uimahallin laitehankintoja , LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tulot ,00 0 Menot , Netto ,

228 Edellisten vuosien toteuma Alkuperäinen talousarvio Kustannusarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannus arviosta käytetty TE/HANKERYHMÄ/HANKE TEKNINEN LAUTAKUNTA TALONRAKENNUSINVESTOINNIT Tervakosken TK-talon peruskorjaus , Kirjasto- ja kulttuuriltk/perusturvaltk , Turengin koulun D-siiven peruskorjaus , Turengin yhteiskoulu/lukion salin korjaus , Jänispolun päiväkodin sisäilmaongelmat , Kasvatus- ja koulutuslautakunta , Laurinmäen museoalueen korjaussuun , Kirjasto- ja kulttuurilautakunta yhteensä , Tohvelan korv asumispalveluyksikkö , Turengin terveysaseman peruskorjaus , Janakkalan sairaalan laajennus , Janakkalan hammashuollon sisäilmaongelmat , Perusturva yhteensä , Kulunvalvonta / Turengin koulu , Energiansäästöinvestoinnit , Vanhusten rivitalon muutostyöt , Ruokapalvelukeskus , Harvialan kartanon autotallirakennus , Tervakosken vanhustentalon jakokeskus , Seuratalon keittiön peruskorjaus , Turengin koulun tilamuutokset , Ennalta arvaamattomat kohteet , *Pyhämäen kunnallistekniikan siirto ,06 *Viralan leirintäalueen korjaukset ,20 *Tervakosken yht.koulu/lukion sisäilmaongelma ,70 *Turengin yht.koulu/lukion vesivahinko ,98 Tekninen toimi yhteensä , Talonrakennusinvestoinnit yhteensä , JULKISEN KÄYTTÖOMAISUUDEN INVESTOINNIT Yr.tonttien johd.tarv.infratyö , Yritystoiminnan katuhankkeet yhteensä , Asuinalueiden viimeistely , Päällystystyöt + kivityöt , Asuntotuotannon katuhankkeet yhteensä , Pyhämäent. Rakenteiden peruskorj , Routavaurioiden korjaus , Er.mittaus ja suunnittelutyöt , Peruskorjauskohteet yhteensä , Ulkovalaistuksen saneerausohjelma , Erittelemätön , Liikenneturvallisuuden parantaminen , Katuvalojen saneeraus , Tervakosken liityntäpysäköinnin rakentaminen , Muut hankkeet yhteensä , Harvialan puistoalueet , Koirapuisto , Leikkikenttävälineet / valot uusiminen , Leikkikenttävarusteet uusinta, Turenki , Suruttoman piha-alueen peruskorjaus , Tammenoksa-Kettuktie puistoväylän valaistus , Viheralueet ja puistot yhteensä , Varatien alue , Eväsojan asuinalue , Leppäkosken pyörätie , Harvialan kartanon alue , KVL-väylä Saarentie-Lastuvuorentie , Seuratalon piha-al. Peruskorjaus , Tekninen ltk infra-investoinnit yhteensä Ulkoilureittien perusparannus , Ahilammen uimarannan rakentaminen , Tanttalan koulun lähilikkuntapaikka , Valajärven uimarantajärjestelyt , Liikunta-ja nuorisiltk infra-investoinnit yhteensä , Julkisen käyttöomaisuuden investoinnit yht ,

229 Edellisten vuosien toteuma Alkuperäinen talousarvio Kustannusarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama TE/HANKERYHMÄ/HANKE IRTAIN OMAISUUS Kaavoitus- ja maankäyttö Pohjakartan uusiminen numeeriseksi , Suurtulostinjärjestelmän uusiminen , Kadunpito Pienoistraktori , Pakettiautojen vaihdot , Moottorikelkkojen vaihto , Tekninen ltk/irtain omaisuus yhteensä , Kustannus arviosta käytetty TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tulot Menot , Netto , Myyntivoitot ,03 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Tulot , Menot , Netto , ,76 Myyntivoitot ,93 JANAKKALAN VESI/ Vesihuoltoinvestoinnit Uudisrakentaminen Yritystoiminnan katuhankkeiden vesihuolto , Asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuolto , Laitosten rakentaminen , Uudisrakentamisen vesihuolto yhteensä , Peruskorjaus Katujen peruskorjauskohteiden vesihuolto , Laitosten peruskorjaus , Peruskorjauksen vesihuolto yhteensä , JANAKKALAN VESI YHTEENSÄ Tulot ,00 0 Menot , Netto , INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ (ml. Liikelaitos) Tulot , Menot , Netto , Myyntivoitot ,93 229

230 Rahoitusosan toteutuminen (pl. liikelaitos) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma 2011 Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , , ,96 Tulorahoituksen korjauserät 0, , ,93 Toiminnan rahavirta , , , , ,89 Investointien rahavirta 0,00 Investointimenot , , , , ,66 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus ,00 0, , , ,03 Investointien rahavirta , , , , ,69 Toiminta ja investoinnit netto , , , , ,20 Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , , , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,00 0, , , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 0, , ,56 Vaikutus maksuvalmiuteen -458,00 974,00 516, , ,76 230

231 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Määrärahat Tuloarviot Sitovuus Alkup. talousarvio TA:n muutokset TA muut:n jälkeen Alkup. TA:n talousarvio muutokset TA muut:n jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit B Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi B Kunnanhallitus Yleishallinto B Hallintopalvelut B Talouspalvelut B Henkilöstöpalvelut B Työllistäminen B Elinkeinopalvelut B Pelastuslaitos B Maaseutulautakunta Maaseutu- ja kyläpalvelut B Ympäristölautakunta Ympäristöpalvelut B Tekninen lautakunta Teknisen toimen hallinto B Ruokapalvelut B Kaavoitus ja maankäyttö B Kadunpito B Aluetekniikka B Tilapalvelu B Kunnan toiminnan ulkopuoliset tilat B Siivouspalvelut B Perusturvalautakunta Talous- ja hallintopalvelut B Vanhustyö ja pitkäaikaishoiva B Sosiaalityö ja toimeentuloturva B Vammaistyö B Terveysjaosto Yhteistoiminta-alueen talous- ja hallintopalvelut B Janakkalan terveydenhuolto B Hattulan terveydenhuolto B Kasvatus- ja koulutuslasutakunta Sivistystoimen hallinto B Varhaiskasvatus B Opetustoimi B Koululaisten iltapäivätoiminta B Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Kirjastopalvelut B Kulttuuripalvelut B Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntapalvelut B Nuorisopalvelut B Liikelaitos Janakkalan Vesi B KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ

232 1 000 Määrärahat Tuloarviot Sitovuus Alkup. talousarvio TA:n muutokset TA muut:n jälkeen Toteuma Poikkeama Alkup. TA:n talousarvio muutokset TA muut:n jälkeen Toteuma Poikkeama TULOSLASKELMAOSA Janakkalan kunta Verotulot N Valtionosuudet N Korkotuotot N Muut rahoitustuotot N Korkokulut N Muut rahoituskulut N Liikelaitos Korkotuotot N Muut rahoitustuotot N Korkokulut N Muut rahoituskulut N TULOSLASKELMAOSA YHTEENSÄ INVESTOINTIOSA Janakkalan kunta Kiinteä omaisuus B Osakkeet B Talonrakennus B Kunnallistekniikka B Irtain omaisuus B Liikelaitos Vesihuoltoinvestoinnit B INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ RAHOITUSOSA Janakkalan kunta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys N Pitkäaikaisten lainojen vähennys N Lyhytaikaisten lainojen muutos N 218 Liikelaitos Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys N Pitkäaikaisten lainojen vähennys N RAHOITUSOSA YHTEENSÄ YHTEENSÄ

233 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitos) Toimintatuotot Myyntituotot , ,98 Maksutuotot , ,64 Tuet ja avustukset , ,61 Muut toimintatuotot , ,43 0A , ,66 Valmistus omaan käyttöön , ,12 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,61 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,74 Muut henkilösivukulut , ,32 Palvelujen ostot , ,18 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,36 Avustukset , ,31 Muut toimintakulut , , , ,92 Toimintakate , ,14 Verotulot , ,40 Valtionosuudet , ,87 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,44 Muut rahoitustuotot , ,82 Korkokulut , ,36 Muut rahoituskulut -879, ,33 0A , ,43 Vuosikate , ,70 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,51 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,15 Tilikauden tulos , ,34 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,81 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,15 233

234 3.2. Rahoituslaskelma ulkoiset tuotot ja kulut (ml.liikelaitos) Toiminnan rahavirta VUOSIKATE , ,70 Satunnaiset erät ,15 Tulorahoituksen korjauserät , ,00 Investointien rahavirta Investointimenot , ,45 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,52 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustu , ,49 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,59 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,62 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutok , ,67 Vaihto-omaisuuden muutos , ,47 Saamisten muutos , ,84 Korottomien velkojen muutos , ,60 Rahoituksen rahavirta , ,18 Rahavarojen muutos , ,59 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,74 Rahavarat , , , ,59 234

235 3.3. Tase ulkoiset tuotot ja kulut (ml.liikelaitos) 12/ /2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,61 Aineettomat hyödykkeet , ,98 Tietokoneohjelmistot , ,52 Muut pitkävaikutteiset menot , ,46 Aineelliset hyödykkeet , ,66 Maa- ja vesialueet , ,36 Rakennukset , ,29 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,09 Koneet ja kalusto , ,20 Muut aineelliset hyödykkeet , ,18 Ennakkomaksut ja keskener.hank , ,54 Sijoitukset , ,97 Osakkeet ja osuudet , ,75 Muut lainasaamiset , ,22 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,66 Valtion toimeksiannot , ,68 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 486, ,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,26 Vaihto-omaisuus , ,26 Aineet ja tarvikkeet , ,26 Saamiset , ,26 Pitkäaikaiset saamiset 1 980, ,00 Lainasaamiset 1 980, ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,26 Myyntisaamiset , ,06 Lainasaamiset , ,47 Muut saamiset , ,95 Siirtosaamiset , ,78 Rahat ja pankkisaamiset , ,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,53 235

236 ulkoiset tuotot ja kulut (ml.liikelaitos) 12/ /2010 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,94 Peruspääoma , ,93 Edell. tilikausien yli-/alijäämä , ,86 Tilikauden yli-/alijäämä , ,15 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,13 Poistoero , ,13 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,06 Valtion toimeksiannot , ,68 Lahjoitusrahastojen pääomat 4 278, ,20 Muut toimeksiantojen pääomat 1 148, ,18 VIERAS PÄÄOMA , ,40 Pitkäaikainen , ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Liittymismaksut ja muut velat , ,00 Lyhytaikainen , ,40 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lainat muilta luotonantajilta , ,22 Saadut ennakot , ,73 Ostovelat , ,10 Liittymismaksut ja muut velat , ,17 Siirtovelat , ,18 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,53 236

237 3.4. Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Toimintatuotot , ,12 Toimintakulut , ,91 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) , ,68 Toimintakate , ,47 Verotulot , ,40 Valtionosuudet , ,26 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,47 Muut rahoitustuotot , ,89 Korkokulut , ,80 Muut rahoituskulut , ,27 Vuosikate , ,48 Poistot ja arvonalentumiset , ,58 Tilikauden yli- ja alipariarvot , ,56 Satunnaiset erät 0, ,15 Tilikauden tulos , ,61 Tilinpäätössiirrot , ,25 Vähemmistöosuudet , ,05 Osuus kuntayhtymien tuloksesta 0,00 33,96 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,27 237

238 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,48 Satunnaiset erät, netto 0, ,15 Tulorahoituksen korjauserät , ,31 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,52 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustu , ,09 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,93 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -341,34-612,49 Antolainasaamisten vähennykset 0, ,79 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,32 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,79 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,62 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset 264, ,09 Muutokset vähemmistön osuudessa , ,56 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutok , ,83 Vaihto-omaisuuden muutos , ,91 Saamisten muutos , ,00 Korottomien velkojen muutos , ,32 Rahoituksen rahavirta , ,08 Rahavarojen muutos , ,01 Rahavarojen muutos , ,01 Rahavarat , ,83 Rahavarat , ,82 238

239 Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,12 Aineettomat hyödykkeet , ,43 Aineettomat oikeudet , ,88 Muut pitkävaikutteiset menot , ,17 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 587, ,38 Aineelliset hyödykkeet , ,34 Maa- ja vesialueet , ,35 Rakennukset , ,57 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,52 Koneet ja kalusto , ,99 Muut aineelliset hyödykkeet , ,13 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,78 Sijoitukset , ,35 Osakkuusyhteisöosuudet , ,05 Muut osakkeet ja osuudet , ,70 Muut lainasaamiset , ,60 Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,39 Valtion toimeksiannot , ,41 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 486, ,98 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,36 Vaihto-omaisuus , ,86 Aineet ja tarvikkeet , ,44 Keskeneräiset tuotteet , ,17 Muu vaihto-omaisuus 2 373, ,25 Saamiset , ,67 Pitkäaikaiset saamiset , ,24 Myyntisaamiset , ,19 Lainasaamiset 1 980, ,00 Muut saamiset 1 138,91 935,05 Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset , ,43 Myyntisaamiset , ,55 Lainasaamiset , ,47 Muut saamiset , ,31 Siirtosaamiset , ,10 Rahoitusarvopaperit , ,76 Osakkeet ja osuudet 812,76 812,76 Muut arvopaperit , ,00 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin ,00 Joukkovelkakirjalainasaamiset ,88 Rahat- ja pankkisaamiset , ,07 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,87 239

240 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,13 Peruspääoma , ,79 Arvonkorotusrahasto , ,26 Muut omat rahastot , ,92 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,89 Tilikauden alijäämä , ,27 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,14 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,31 Poistoero , ,44 Vapaaehtoiset varaukset , ,87 PAKOLLISET VARAUKSET , ,11 Muut pakolliset varaukset , ,11 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,37 Valtion toimeksiannot , ,41 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,78 Muut toimeksiantojen pääomat 1 148, ,18 VIERAS PÄÄOMA , ,81 Pitkäaikainen , ,89 Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,40 Lainat julkisyhteisöiltä , ,49 Liittymismaksut ja muut velat , ,00 Lyhytaikainen , ,92 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,75 Lainat julkisyhteisöiltä , ,77 Saadut ennakot , ,71 Ostovelat , ,68 Liittymismaksut ja muut velat , ,76 Siirtovelat , ,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,87 240

241 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kunnanvaltuuston hyväksymää ( ) tarkistettua poistosuunnitelmaa on noudatettu alkaen. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluontoiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Konsernitili Kunnan konsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen kunnan tytäryhteisöjen rahavarat esitetään kunnan rahoissa ja pankkisaamisissa sekä lainana muilta luotonantajilta. Tytäryhteisöjen rahavarat per olivat yhteensä ,66 euroa. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät kaksi koronvaihtosopimusta. Koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisen lainan vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksella kiinteään korkoon. Sopimukset ovat voimassa ja asti. Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelma ja tase ovat vertailukelpoisia edelliseen vuoteen lukuun ottamatta maa- ja vesialueita sekä edellisten tilikausien yli-/alijäämää. Tilinpäätöksessä on korjattu maa-alueiden arvostuksessa vuonna 2010 havaittu virhe ja nykyinen maaomaisuus on nyt arvostettu hankintamenoon. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Maa-ja vesialueiden arvo tarkistettiin syksyllä 2011 ja tarkistuksen tuloksena kirjanpitoon merkittyä maaja vesialueiden arvoa korotettiin ,69 :lla. Korjaus tehtiin edellisten tilikausien ylijäämään. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Edellisen tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia lukuun ottamatta maa- ja vesialueita ja edellisten tilikausien yli-/alijäämää. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia tuottoja ja kuluja ei ole kirjattuja. 241

242 4.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja tytäryhteisöjen omat tyttäret sekä kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä lukuun ottamatta Asunto Oy Turengin Kulma-Juttilaa, josta tuli yhtiömuodon muutoksen seurauksena Janakkalan kunnan tytäryhteisö. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien taseisiin merkityt olennaiset keskinäiset saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa Edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan tilinpäätöksessä. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Valtionosuuksien erittelyyn on lisätty ammatillisten kuntayhtymien yksikköhintarahoituksen osuudet yleisohjeen muutoksen mukaisesti, vertailutieto ja liitetieto on korjattu. Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin ky teki ensimmäisen konsernitilinpäätöksen v. 2011, vertailutiedot ja liitetiedot on korjattu vuodelle Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri ky:n vaikutuksen vuoksi suurin osa vuoden 2010 konsernin vertailutiedoista on muuttunut. Vuoden 2010 konsernitilinpäätökseen on korjattu Hämeenlinnan seudun koulutus ky:n toimintatuottoihin ja kuluihin sisältyneet yrityksen sisäiset tulot/menot, jotka ovat olleet konsernissa ,65 euroa liian suuret. Korjauksella ei ole vaikutusta edellisten tilikausien yli-/alijäämään. 242

243 Vuoden 2010 konsernitilinpäätökseen on muutettu tiedot Kehittämiskeskus Oy Hämeen osalta, yhtiön tilinpäätöstietoihin on tehty muutoksia konsernitilinpäätöksen julkaisemisen jälkeen. Kiinteistö Oy Kulma-Juttila muutti yhtiömuotoa kiinteistöosakeyhtiöstä asunto-osakeyhtiöksi. Muutos tuli voimaan , jolloin yhtiön uudeksi nimeksi tuli Asunto Oy Turengin Kulma-Juttila. Samassa yhteydessä kunnan omistusosuus kasvoi ja on muutoksen jälkeen 50,07 %. Yhtiöstä tuli näin kunnan tytäryhteisö, kun se oli aiemmin omistusyhteisyhteisö, jossa omistus oli jaettu tasan Kiipulasäätiön kanssa. Asunto Oy Turengin Kulma-Juttilaa ei kuitenkaan ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, koska isännöitsijätoimisto ei toimittanut pyydettyjä tilinpäätöstietoja ajoissa. Asunto Oy Turengin Kulma- Juttilan tilikauden voitto oli 3.245,43 ja tulos ei vaikuta merkittävästi konsernin tulokseen. Myöskään Asunto Oy Kulma-Juttilan taseluvuilla ja vastuilla ei ole merkittävää vaikutusta konserniin. Janakkalan kunnan edellisten tilikausien yli-/alijäämää on oikaistu maa-alueiden arvonkorjauksella ,69, kun kunnan laatima lista maa-alueista valmistui syksyllä Kirjauksella on korotettu maa- ja vesialueiden arvoa sekä edellisten tilikausien yli-/alijäämää. 243

244 4.3. Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kunta Konsernipalvelut Tekniikka ja ympäristö Perusturvan toimiala Sivistystoimen toimiala Janakkalan Vesi liikelaitos Toimintatuotot yhteensä Verotulojen erittely Kunta Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot 0 0 Verotulot yhteensä Valtionosuuksien erittely Konserni Kunta Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus Ammatillisen kuntayhtymän yksikköhintarahoituksen valtionosuus Hämeen Maakuntaliitto, Kesäyliopisto Valtionosuudet yhteensä Satunnaisten tuottojen ja kulujen (erien) erittely Konserni Kunta Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymän purku Muut satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot yhteensä

245 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty valtuuston vahvistamaa poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet Poistomenetelmä Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot Tasapoisto 5 vuotta Tutkimus- ja kehittämismenot Tasapoisto 5 vuotta Konserniliikearvo Tasapoisto 5 vuotta Liikearvo Tasapoisto 5 vuotta ATK-ohjelmistot Tasapoisto 4 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto 1-20 vuotta Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 50 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 30 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 50 vuotta Muut rakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet Kadut, tiet, torit ja puistot Menojäännöspoisto 20 % Tievalaistus Menojäännöspoisto 20 % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 20 % Urheilualueet Menojäännöspoisto 20 % Johtoverkostot ja laitteet Vedenottamot Menojäännöspoisto 10 % Vesijohtoverkko Menojäännöspoisto 10 % JV-pumppaamot Menojäännöspoisto 10 % Jv-puhdistamot Menojäännöspoisto 10 % Viemäriverkko Menojäännöspoisto 10 % Vesilaitoksen koneet Menojäännöspoisto 25 % Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Traktorit ja raskaat työkoneet Tasapoisto 12 vuotta Kuorma-autot Tasapoisto 12 vuotta Kevyet traktorit ja työkoneet Tasapoisto 6 vuotta Henkilö- ja pakettiautot Tasapoisto 6 vuotta Paloautot Tasapoisto 15 vuotta Veneet Tasapoisto 10 vuotta Muut koneet ja laitteet Muut työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Kalusteet Tasapoisto 5 vuotta Terveyskeskuksen laitteet Tasapoisto 5 vuotta ATK- ja vastaavat laitteet Tasapoisto 3 vuotta Ensikertainen kalustaminen Tasapoisto 10 vuotta Ns. pienhankintaraja on euroa, jonka alle jääneet pienet pysyvien vastaavien hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. 245

246 Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Janakkalan kunta TP TP Taloussuunnittelu Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Investointien omahankintamenot Suunnitelman mukaiset poistot Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Poikkeama% -29% Jos eroa verrataan suunnitelman mukaisiin poistoihin -41% Jos eroa verrataan investointeihin -29% Suunnitelman mukaiset poistot investoinneista 71% Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu osin liikelaitoksen puhdistamon hankintamenoa alentavista rahoitusosuuksista ja osin siitä, että tarkastelujaksoon ajoittui poikkeuksellisen suuria investointihankkeita Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta Potilasvahinkovakuutusmaksu Lisäykset tilikaudella 0 0 Vähennykset tilikaudella Potilasvahinkovakuutusmaksu Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Konserni Kunta Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kunta Osinkotuotot muista yhteisöistä Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 0 0 Yhteensä

247 4.4. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Maa-alueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno , , , , , ,99 Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,39 Vähennykset tilikauden aikana 0, ,10 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Siirrot erien välillä , , , ,08 Saldo ennen poistoja , , , , , ,46 Kertyneet poistot 0,00 Tilikauden poistot , , , , ,16 Vähennysten kertyneet poistot Poistamaton hankintameno , , , , , ,30 Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet yhteensä Osakkeet ja osuudet Lainasa Poistamaton hankintameno , , , , , , Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,00 Vähennykset tilikauden aikana , ,10 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 Siirrot erien välillä , , ,62 0,00 Saldo ennen poistoja , , , , , , Kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden poistot , , ,90 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , , , Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Kuntayhtymä Tasearvo 1.1. Lisäys + / vähennys - tilikaudella Tasearvo Kunnan osuus ky:n peruspääomasta Hämeen liitto Hämeen päihdehuollon ky Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston ky Koulutuskeskus Tavastia ky Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Eteva ky Yhteensä Ero 247

248 Omistuksia muissa yhteisöissä Nimi Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus Konsernin osuus omasta opo:sta Konsernin osuus vieraasta opo:sta Konsernin tilikauden tuloksesta Tytäryhteisöt Kotipaikka Janakkala Janakkalan Asunnot Oy 100 % 100 % Kiinteistö Oy Turengin Kolmonen 100 % Janakkalan Teollisuusalueet Oy 97 % 97 % Kiinteistö Oy Janakkalan Virastotalo 86 % Tumen kiinteistö Oy 100 % Kuntayhtymät Hämeen Maakuntaliitto, kuntayhtymä 9,62 % 9,62 % Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 1,58 % 1,58 % Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä 24,82 % 24,82 % Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 12,40 % 12,40 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 10,05 % 10,05 % Eteva ky 0,44 % 0,44 % Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Turengin Kauppakuja 25 % 25 % Kehittämiskeskus Oy Häme 20 % 20 % Yhdistelemättä Omistusyhteysyhteisöt Asunto Oy Kulma-Juttila 50,07 % 50,07 % Säätiöt Janakkalan Palvelutalosäätiö 49,75 % 49,75 % Riihimäen ajoratasäätiö 6,70 % 6,70 % 248

249 Saamisten erittely Saamisten erittely Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset yhteensä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Pitkäaikaiset siirtosaamiset Muut siirtosaamiset muilta Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot Verosaamiset Kelan korvaus työterveydenhuollosta EU-tuet ja avustukset Muut tulojäämät Tulojäämät yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä

250 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Oma pääoma 1000 Konserni Kunta Peruspääoma /- muutokset tilikaudella Peruspääoma Arvonkorotusrahasto /- muutokset tilikaudella 0 Arvonkorotusrahasto Muu oma pääoma /- muutokset tilikaudella Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- /alijäämä /- muutokset tilikaudella Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Oma pääoma yhteensä Vieras pääoma Vuoden 2011 tilinpäätöksessä olevat velat, jotka erääntyvät maksettaviksi myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. Konserni Kunta Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Yhteensä

251 Velkojen erittely Vieras pääoma Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat 386 Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat Vieras pääoma yhteensä Sekkilimiitti Konserni Kunta Luotollisen sekkitilin sekkilimiitti Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Muut menojäämät Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Siirtovelat yhteensä

252 Huollettavien varat Kunta Huollettavien varat eli ns. itsenäistymisvarat , , Elatustuen takautumissaatava Kunta Taseeseen saamisiin merkitty määrä Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Kiinteistökiinnitykset Konserni Kunta Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat muilta luotonantajilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni Kunta Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita Vastuusitoumukset Vastuusitoumukset Konserni Kunta Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma

253 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunta Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava 0 0 osuus takauskeskuksen rahastosta Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut Konserni Kunta Sopimusvastuut Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet Vuokravastuut Sopimusvastuut yhteensä Johdannaissopimukset Kuntarahoitus Oyj:ltä otetut vaihtuvakorkoiset talousarviolainat Lno KSW AP003/11 Pääoman nimellismäärä Vaihtuva korko: EUR-Euribor-Reuters 6 kk:n helibor (Kuntarahoitus) Kiinteä korko: 2,736 % (Janakkalan kunta) Lno KSW AP041/11 Pääoman nimellismäärä Vaihtuva korko: EUR-Euribor-Reuters 3 kk:n helibor (Kuntarahoitus) Kiinteä korko: 2,131 % (Janakkalan kunta) Johdannaissopimukset tytäryhteisöjen puolesta Janakkalan Teollisuusalueet Oy Kuntarahoitus Oyj:ltä otettu laina 12985/08 Pääoman nimellismäärä Vaihtuva korko: EUR-Euribor-Reuters 6 kk:n helibor (Kuntarahoitus) Kiinteä korko: 3,705 % (Janakkalan kunta) Arvonlisäveron palautusvastuu

254 4.6. Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Konsernipalvelut Tekniikka ja ympäristö Perusturvan toimiala Sivistystoimen toimiala Janakkalan Vesi liikelaitos Yhteensä Henkilöstökulut KPA 2: Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Yhteensä tuloslaskelman mukaan Yhteensä henkilöstökulut

255 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1. Janakkalan Veden erillistilinpäätös Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus Yleistä Vuosi 2011 oli Janakkalan Veden yhdeksäs toimintavuosi liikelaitoksena. Laitoksen henkilöstössä tapahtui merkittäviä muutoksia kuluneen vuoden aikana. Yli neljäkymmentäyksi vuotta laitosta palvellut toimistosihteeri Hilkka Heinemaa siirtyi eläkkeelle joulukuun alussa. Pitkäaikainen toimitusjohtajamme Seppo Palmanto siirtyi toukokuussa vuorotteluvapaalle ja joulukuun alusta viimeisille vuosilomille. Varsinainen eläke alkoi maaliskuun alussa Talousveden toimintavarmuuden parantaminen eteni saatuamme uudelle vedenottamolle pohjaveden ottoluvan ja rakennustyöt pääsivät alkuun. Vedenottamon on tarkoitus valmistua vuoden 2012 aikana. Rakennustyön tuomista lisätehtävistä varsinaisten päivittäisten rutiinitehtävien ohella suoriuduttiin hyvin, mistä kiitokset laitoksen henkilökunnalle sekä kaikille yhteistyötahoille. Talous Janakkalan Veden tulos oli hieman odotuksia parempi, mutta jäi silti tappiolliseksi. Vesi- ja jätevesimaksut olivat lähikuntiin nähden kilpailukykyiset. Taloutta rasittaa kuitenkin kuluneiden viime vuosien korkea investointimäärä lainarahoituksen suurena määränä. Rakentaminen Investointiohjelman suurin hanke, Matinvuoren vedenottamon rakentaminen, alkoi marraskuussa. Keskuspuhdistamon huolto- ja varastorakennustyö valmistui kesällä. Asuntotuotannon vesihuoltoa rakennettiin Eväsojalla Tervakoskella. Jätevesiverkostojen vuotovesien vähentämiseksi jatkettiin uusimistyötä Turengissa ja Tervakoskella. Tulevia näkymiä Vuodelta 2001 voimassa olleen vesihuoltolain uudistamistyö on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Lain odotetaan astuvan voimaan vuoden 2012 aikana. Laitoksen valvonta- ja varautumissuunnitelma on uusinnassa, minkä yhteydessä on laadittu kriisiviestintäohje poikkeuksellisia olosuhteita varten. Laitokselle on laadittavana myös mm. arkistointia palveleva tiedonhallintasuunnitelma sekä yhdessä kunnan kanssa työstettävä vesihuollon kehittämissuunnitelma. Toimitusjohtaja Ari Kaunisto 255

256 Strategisten päämäärien toteutumisvertailu Vaikuttavuus ja palvelukyky Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin ja osallistuvat aktiivisesti arjen sujuvuuden parantamiseen. Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite Mittari Palautteen järjestelmällinen Palautteen käsittelyn Vesihuolto- Palautteiden Palautteiden Kirjaamistapaa hyödyntäminen toiminnan kehittämisessälukujärjestelmän lisääminen laitosten tunnus- mittari. kirjaamisvälineiden kehittäminen. luokittelu ja analyysi. kehitetään prosessikartoitusten yhteydessä Prosessit ja rakenteet Tuottavuus perustuu ennaltaehkäisyyn ja monimuotoiseen palvelutuotantoon. Prosessit on laadittu palvelun käyttäjän näkökulmasta. Kriittinen menestystekijä Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Järjestelmään syötettävien tietojen keräämistä tarkennettu. Käytetty mahd. paljon Seutukeskus Oy Hämeen kilpailuttamia hankintoja. Ennaltaehkäisevä toiminta. Tulosalueen tavoite Kustannus- ja laatutietoinen hankinta. Pitkäkestoisiin sähkökatkoksiin varautuminen. Talousveden riittävyys Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Liikelaitostoimintamallin kehittäminen Mittari Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän mittari Tunnuslukujen käyttöönottoa lisätään. Prosessien kartoitus ja tehtävämäärien tasapainotus Prosessikartoituksen jatkaminen Varavoimalaitteisto rakennettu 2011 Tuotantokapasiteetti Lisävedenhankinnan aloittaminen Liikelaitoksen ja muiden hallinnollisten yksiköiden tehtävien ja vastuuraja-pintojen selkiyttäminen Asiakaspalaute Varavoimavalmius vedenottamoilla. Uuden vedenottamon rakentaminen aloitettiin ja hanke jatkuu 2012 lopulle. Yhteydenpitoa lisätty etenkin konsernijohdon kanssa. Hallintokuntien kanssa suorat ja luontevat yhteydet. Kartoituksia tehtiin asiakaspalvelun ja talousveden käsittelyn ja toimittamisen osalta. Työ jatkuu

257 Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Tarkka kustannusten kohdentaminen Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän mittarit Raportointijärjestelmien kehittäminen Talous ja resurssit Taloudellinen vakaus mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen. Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite Mittari Taloudellisesti Verkostojen ja Talouden Vuotovesien vastuullinen laitosten ns. tasapaino karsinta päätöksenteko korjausvelan vähentäminen Viemäriverkoston vuotovedet ovat vähentyneet vuosittaisten saneerausten ansiosta. Tunnuslukuja seurataan vuositasolla. Tilastojen päällekkäisyyksiä ja puutteita arvioidaan Henkilöstö ja uudistuminen Kehittyminen perustuu johdon ja henkilöstön väliseen avoimeen, hallintorajat ylittävään vuorovaikutukseen. Henkilöstö tietää, mitä heiltä odotetaan. Kriittinen menestystekijä Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Tulosalueen tavoite Ns. hiljainen tieto siirtyy ajoissa eteenpäin Mittari Työilmapiiri Eläkkeelle siirtyvän toimistosihteerin tehtäviin perehdyttäminen ja toimitusjohtajan eläköitymiseen varautuminen Sekä toimitusjohtaja että toimistosihteeri valittiin laitoksen sisältä. Riskien hallinta Strateginen riski sarakkeessa on se kriittinen menestystekijä, jonka riskiä arvioidaan. Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan 1.1. toimenpide Hyvälaatuisen pohjaveden loppuminen Pohjaveden pilaantuminen 4 kriittinen Uuden vedenottamon rakentaminen. Yhdysjohtojen kun- Uuden vedenottamon rakentaminen on aloitettu. Vesihuoltopalvelujen keskeytyminen Pitkäaikainen sähkökatkos nossapito 4 kriittinen Varavoiman hankinta Vedenottamoille on rakennettu varavoiman syöttöyhteydet. Keskuspuhdistamolla on kiinteä varavoimakone. 257

258 Olennaiset tapahtumat ja muutokset toiminnassa ja taloudessa Laitoksen palvelutoiminta jatkui vakiintuneen käytännön mukaisena. Tervakoskelle aloitettiin omakotialueen rakentaminen Eväsojan alueelle. Tervakoskella on ollut pitkään pulaa omakotitonteista. Matinvuoren vedenottamon rakentaminen aloitettiin. Vedenottamon valmistuminen vuoden 2012 aikana parantaa huomattavasti vedentuotannon varmuutta mahdollisissa häiriötilanteissa. Tuotantokapasiteetin nosto mahdollistaa paljonkin vettä kuluttavan teollisuuden sijoittumista kuntaan. Koko liikelaitosaika on ollut suurta investointiaikaa ja runsas velanotto tuo haastetta taloudenhoitoon. Johtokunta Janakkalan Vesi liikelaitoksen johtokunta johtaa laitoksen toimintaa kunnanhallituksen alaisuudessa. Johtokunta koostuu 7 jäsenestä. Asioiden esittelijänä vuoden ensimmäisessä kokouksessa oli toimitusjohtaja Seppo Palmanto ja muissa kokouksissa hänen vuorotteluvapaa- ja vuosilomansijaisensa Ari Kaunisto. Nykyisellä kokoonpanolla johtokunta toimi kertomusvuotena kolmatta vuotta. Kunnanhallituksen nimeämä edustaja oli Osmo Tokeensuu, hän osallistui 4 kokoukseen aikana johtokunta kokoontui 5 kertaa. Lisäksi eri kokoonpanoilla hoidettiin vesihuoltoinsinöörin tehtävää hakeneiden haastattelut. Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet 2011 (suluissa osallistuminen) Markku Virtanen, pj (4) (Kalevi Virtanen) (1) Soini Aho, varapj (5) (Jouni Anttila) Arto Lampen (5) (Kauko Hänninen) Anna Pikivirta (2) (Leena Toivonen) (3) Annikki Ranki (3) (Anne Jokinen) Ismo Remula (3) (Veijo Elo) Päivi Välilä (3) (Heli Stenberg-Salonen) (1) Kokouksissa toimi sihteerinä laitoksen talouspäällikkö Päivi Halme paitsi kokouksessa nro 5 toimistosihteeri Sanna Kiljunen. Osa jäsenistä osallistui liikelaitosten johdolle suunnattuihin tai vesihuoltoalan koulutuksiin. Henkilökunnan ja johtokunnan yhteistä pikkujoulua vietettiin perinteiseen tapaan joulukuussa. Puheenjohtaja osallistui pääosin myös muihin henkilökuntatilaisuuksiin. Johtokunta käsitteli kertomusvuoden kokouksissaan mm. seuraavia asioita: - laitoksen käyttösuunnitelma ja hankekohtainen investointiohjelma viemäriverkoston vuotovesisaneeraukset Tervakoskella ja Turengissa - toimitusjohtajan ja vesihuoltoinsinöörin virkojen auki julistaminen - Eväsojan asuntoalueen vesihuollon rakentaminen - Matinvuoren vedenottamohanke - Pyhämäen alueen vesihuoltosaneeraus - Janakkalan keskuspuhdistamon huoltorakennus - teollisuuden talousvesisopimus - ympäristörikosepäily pohjavesialueella - Janakkalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma - Vähähiidentien vesihuollon rakentaminen - Kuumolan vedenottamon saneerauksen aloittaminen 258

259 Henkilöstö Seppo Palmanto, toimitusjohtaja, vuorotteluvapaalla ja vuosilomalla 10.5.alkaen Ari Kaunisto, vs.toimitusjohtaja alkaen Mikko Honkala, vs. vesihuoltoinsinööri Markku Koivula, käyttömestari Päivi Halme, talouspäällikkö Hilkka Heinemaa, toimistosihteeri, asti Sanna Kiljunen, toimistosihteeri Veikko Stolt, mittarihuoltaja Risto Laatikainen, käyttövastaava Pekka Nyholm, käyttövastaava Eero Mäkinen, käyttövastaava Toni Höylänen, laitoksenhoitaja Kalle Lehtovirta, laitoksenhoitaja Asko Luukkonen, laitoksenhoitaja Henri Helenius, laitoksenhoitaja, asti Ville Vainikka, laitoksenhoitaja, 1.5. alkaen Toimitusjohtaja Seppo Palmannon viimeinen varsinainen työssäolopäivä oli Toimistosihteeri Hilkka Heinemaa siirtyi eläkkeelle joulukuussa. Molempien eläkkeellesiirtymisiä juhlistettiin läksiäiskahvien ja iltatilaisuuden merkeissä. Tervakoskelaisen laitoksenhoitajan 50 v. merkkipäivä huomioitiin jääkiekko-ottelun yhteydessä. Hilkka Heinemaan seuraajaksi valittiin Sanna Kiljunen. Sanna on toiminut laitoksella v.2006 lähtien, aluksi osa-aikaisena. Ville Vainikka Riihimäeltä valittiin keväällä laitoksenhoitajaksi edellisen toimenhaltijan irtisanouduttua tehtävästään. Vakinaisten lisäksi laitoksella työskenteli muutamia kesäapulaisia. Vakanssit: 13, lukumäärässä ei muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna Maksetut palkat ja palkkiot: eur (2010: eur) Arvio merkittävimmistä riskeistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Merkittävin toimintariski liittyy talousveden puhtauteen ja sitä kautta ihmisten terveyteen ja elintarviketeollisuuden toimintaan. Vakavimmin talousveden puhtautta uhkaa pohjaveden saastuminen. Saastumisen vaara liittyy mm. liikenteeseen, jossa jokainen vaarallista kemikaalia sisältävä kuljetus pohjavesialueella muodostaa onnettomuustilanteessa suuren riskin. Vanhat ympäristöpäästöt ovat piilevinä ennalta arvaamattomia. Niiden olemassaolo voi joskus realisoitua. Jätevesien joutuminen pohjaveteen on myös mahdollista. Jäteveden puhdistuksessa toimintahäiriö uhkaa vesistöä. Kaikissa toteutuvissa onnettomuuksissa ovat mukana myös taloudelliset tappiot. Myös maine saattaa tahraantua pitkäksi aikaa. Suurasiakkaan menettäminen tietäisi toimintojen sopeuttamista alentuneeseen liikevaihtoon. Ympäristötekijät Jäteveden puhdistuksessa ja veden hankinnassa toimitaan ympäristöluvan ehtojen puitteissa. Ympäristöviranomainen valvoo molempia toimia. Aiheutetusta ympäristövahingosta on aiheuttaja korvausvastuussa. Kertomusvuonna ei maksettu vahingonkorvauksia. 259

260 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Vesihuoltolaitosten toiminta on yksityiskohtiaan myöten säänneltyä. Sääntely pitää sisällään rakenteita, jotka toimivat sisäisen valvonnan kannalta hyvin. Keskeinen tekijä on avoimuus toiminnoissa. Janakkalan Vesi noudattaa Janakkalan kunnan sisäisen valvonnan yleisohjetta. Seuraavassa luettelossa mainitaan joitakin laitoksen toimintojen sisään rakentuneista käytännöistä, jotka toimivat samalla sisäisen valvonnan välineinä: Talouteen liittyvät käytännöt talousarvio, hankintamenettely, laskujen hyväksymismenettely, kassavirtaennuste 10 vuodelle, toiminnan vakuuttaminen, tunnuslukujärjestelmä Toimintaan liittyvät käytännöt - johtamiseen liittyvät säännöt, johtokuntatyö ja johtaminen, tilintarkastus, valvontaviranomaiset, varallaolojärjestelmä, varautuminen, tiedonhallintasuunnitelma Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen tulos vuodelta 2011 ennen varausten muutoksia on ,61 euroa alijäämäinen. Tilinpäätöskirjausten* jälkeen tilikauden tulos on edelleen alijäämäinen, ,80 euroa. Johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä siirretään taseeseen Tilikauden yli-/alijäämä tilille. *) Kirjausesitys varausten ja poistoeron muutoksiksi: Tilikauden tulokseen ,61 tuloutetaan poistoeroa ,81 (Keskuspuhdistamo, 2009 alkaen) 260

261 Talousarvion toteutumisvertailu Toiminnan kuvaus Tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesta vedenhankinnasta ja viemäröinnistä toiminta-alueella ja toimittaa erikseen sovitut vesihuoltopalvelut toiminta-alueen ulkopuolella sijaitseville liittyjille. Tulosyksiköt: asiakas- ja laitospalvelut, vesilaitos, viemärilaitos. Johtokunnan asettamien tavoitteiden toteutuminen: Oma arviointi asteikolla 0 5 (5= erinomainen, 0 = ei toteutunut lainkaan) Talousveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisena Vedenottamoiden raakavesiä ja asiakkaille toimitetun talousveden laatua tarkkailtiin valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Talousvesi täytti laatuvaatimukset. Oma arviointi: 5 Puhdistetun jäteveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisena Myös Tervakosken ja Leppäkosken jätevedet johdettiin nyt koko vuoden ajan Keskuspuhdistamolle puhdistettavaksi. Jätevesiä tarkkailtiin jätevesien ympäristöluvissa edellytettyjen jätevesitarkkailuohjelmien mukaisesti. Keskuspuhdistamolla päästiin vuoden jokaisessa tarkkailujaksossa lupaehtojen mukaisiin tavoitteisiin puhdistustuloksissa. Oma arviointi: 5 Vesihuollon toimintavarmuuden ylläpito Toimintavarmuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi toteutettiin mm. seuraavat toimenpiteet: - Matinvuoren vedenottamon ja siihen liittyvän yhdysvesijohdon rakentaminen aloitettiin, aluehallintovirasto myönsi kohteeseen 1500m 3 /d vedenottoluvan - Kuumolan vedenottamon alustava saneeraussuunnittelu käynnistettiin - Tervakosken pohjoisosan toimitusvarmuuden lisäämiseksi tehtiin suunnitelmat ja sijoitussopimukset maanomistajien kanssa yhdysvesijohdon rakentamiseksi Maunontien päästä Kirkkotielle - Varautumissuunnitelman päivitystä jatkettiin Oma arviointi: 4 Vuotovesien vähentäminen Jätevesiverkoston saneerauksia tehtiin etupäässä Turengin alueella akuuttien korjaustarpeiden vuoksi. Tervakosken ja Leppäkosken alueella saneeraukset jäivät vähäisiksi. Tervakoskelta kuitenkin löytyi suurehko vuotokohta, joka saatiin korjattua. Löydettyjä yksittäisiä vuotokohtia korjattiin koko toimintaalueella. Vesijohtoverkoston vuotovesimäärä on kohtuullisella tasolla. Oma arviointi: 4 261

262 Matinvuoren vedenottamon rakentaminen Kertomusvuoden aikana aloitettiin Matinvuoren vedenottamon ja siihen liittyvän 3500m pituisen yhdysvesijohdon rakentaminen. Uudella vedenottamolla varaudutaan kasvavaan vedentarpeeseen sekä lisätään veden toimitusvarmuutta. Aluehallintovirasto myönsi kohteeseen 1500m 3 /d vedenottoluvan. Yhdysvesijohdon varrella olevilla kiinteistöillä on mahdollisuus halutessaan liittyä vesi- ja viemäriverkostoon. Hanke valmistuu tulevalla tilikaudella. Oma arviointi: 4 Eläkkeellesiirtymisiin varautuminen Toimistosihteeri siirtyi eläkkeelle joulukuun alkupuolella ja toimi täytettiin vakituisesti. Valittu henkilö oli toiminut jo vuosia eläkkeelle siirtyvän työparina, joten ns. hiljaista tietoa saatiin mahdollisimman paljon siirrettyä eteenpäin. Toimitusjohtaja siirtyi eläkkeelle maaliskuun alussa Laitoksen vesihuoltoinsinööri valittiin seuraajaksi ja vesihuoltoinsinöörin tilalle valittiin uusi henkilö, joka toimi jo toimitusjohtajan vuorotteluvapaan sijaisena. Oma arviointi: 5 Vertailulaskelmat Käyttötalous 2011 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama JANAKKALAN VESI Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä joista sisäiset tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä joista sisäiset kulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset TA 2011 ja toteutunut toimintakate %:

263 Tuotot: Liikevaihtotavoite saavutettiin. Laskutetut talousvesi- ja jätevesimäärät noudattelivat edellisten vuosien tasoa. Vedenkulutus väheni hieman palvelualan kiinteistöissä. Asumiskäytön kokonaiskulutuksessa ei ole juurikaan muutosta huolimatta uusista liittyjistä: omakotitalojen kokonaiskulutus on ennallaan ja taloyhtiöiden vedenkulutus on laskusuunnassa. Perusmaksujen osuus oli tavoitteen mukaisesti noin 10 % liikevaihdosta. Kulut: Palvelujen ostojen kirjaamiseen vaikutti jonkin verran kesken vuotta voimaan astunut rakennuspalvelujen käänteinen arvonlisävero -sääntö. Ko. rakennuspalveluja sisältävät laskut kirjattiin kokonaisuudessaan palvelujen ostoihin vaikka niissä oli usein mukana myös tarvikkeita. Tavanomaisempien ja vakiintuneiden palveluostojen lisäksi ulkopuolisia asiantuntijapalveluja käytettiin myös mm. Kuumolan vedenottamon saneerauksen yleissuunnitteluun ja laitoksen turvallisuussuunnitelman laatimiseen. Vedenottamoilla uusittiin ja kohennettiin ulkoalueiden aitauksia. Aineet ja tarvikkeet erästä noin puolet koostuu sähkökuluista. Siitä suurin osa (77 %) on kohdistettavissa viemärilaitokselle, jonka energiakustannukset oli arvioitu optimistisesti. Jäteveden puhdistuksen energiankulutus väheni kwh (2011) ja kwh (2010), sen sijaan jätevesien johtamisen kustannukset siirtoviemäreiden käyttöönottamisen jälkeen lähes kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta budjettia laadittaessa oltiin varauduttu esim. lietteenjalostuksen sidosainekustannuksiin ja toteutunutta suurempiin varaosahankintoihin. Muut toimintamenot koostuvat lähinnä toimitila- ja laitevuokrista (noin eur). Lisäksi erässä ovat mukana autoverot ja muut veroluonteiset maksut, luottotappiot, vahingonkorvaukset sekä ns. muut kulut. Muihin kuluihin kirjattiin mm. Matinvuoren yhdyslinjan maanomistajille maksettavat johtojen sijoituskorvaukset. Luottotappioita ja sijoituskorvauksia ei oltu budjetoitu. Lisäksi toimitilavuokrien pääomaosuutta ei oltu ennakoitu täysimääräisenä. PALVELUJEN MYYNTI Uusia kiinteistöjä liitettiin 2011 aikana laitoksen verkostoon seuraavasti: Turenki Tervakoski Kirkonkylä Leppäkoski Yht. Omakotitalo Paritalo Rivitalo Kerrostalo Teollisuus Palvelut Kunta Yhteensä Turengin vapaat tontit sijaitsivat lähinnä Harvialassa ja Pirttimäen alueella laskutettiin liittymismaksuja yhteensä (2010: ,55 ). Liittymismaksuvarat on kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin Palautus- ja siirtokelpoiset liittymismaksut tilille. 263

264 Laskutettu talousvesi ja jätevesimäärä m³ tal.vesi jätevesi SUORITTEET JA YKSIKKÖHINNAT TP 2010 TA 2011 TOT 2011 TOT % Poikkeama Vesilaitos Laskutettava talousvesimäärä m³ , Talousveden kokonaiskust /m³ 1,02 1,00 1,02 102,00 0,02 Talousvesi, käyttömaksu* / m³ 1,08 1,08 1,08 100,00 0,00 Viemärilaitos Laskutettava jätevesimäärä m³ , Jäteveden kok.kust. /m³ 2,05 2,43 2,34 96,30-0,09 Jätevesi, käyttömaksu* /m³ 1,68 1,78 1,78 100,00 0,00 *) pl erillishinnoittelu 2011 käyttökulut: Talousvesi 0,62 /m³ (34% käyttömenoista) Jätevesipalvelut 1,20 /m³ (66% käyttömenoista) 2011 kokonaiskustannukset: käyttökulut, peruspääoman korko, rahoituskulut ja investointien 2011 osuus (poistot) Talousvesi 1,02 /m³ (30% kokonaiskustannuksista) Jätevesipalvelut 2,34 /m³ (70% kokonaiskustannuksista) 2011 tuotot käyttömaksut, perusmaksut, tonttijohtomaksut, huolto- ja palvelumaksut yhteensä Talousvesi 1,22 /m³ (37%) Jätevesipalvelut 2,06 /m³ (63%) 264

265 LASKUTUS RAKENNUSTYYPEITTÄIN Asumiskäyttö Teollisuus Palveluelinkeinot Yht Talousvesi 55 % 31 % 14 % 100 % Jätevesi 53 % 35 % 12 % 100 % JAKO TAAJAMITTAIN Laskutetusta talousvedestä (ml. kaikki rakennustyypit) toimitetaan vuosittain Turengin alueella sijaitseviin kiinteistöihin noin 67 %, Tervakoskelle 30 %, Leppäkoskelle 2 % ja Kirkonkylään 1 %. Turengissa on toistaiseksi 2 vedenottamoa, muissa taajamissa yksi. Alueet on yhdistetty toisiinsa yhdysvesijohdoilla. Jätevedet puhdistetaan keskitetysti Turengissa, Janakkalan keskuspuhdistamolla. Kertomusvuonna muista taajamista johdettiin siirtoviemäreissä noin m³ (27 % laskutetusta jv) keskuspuhdistamolle. Tuloslaskelma (1000 eur) Tilin nimi TA 2011 TOTEUMA JÄLJELLÄ TOT % Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön 2 2 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Alijäämä ennen satunnaisia eriä Alijäämä ennen varauksia Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron muutos Tilikauden alijäämä

266 Rahoituslaskelma (1000 eur) TA POIKKEAMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Rahan käyttö Käyttömenot 48% ( eur) Peruspääoman korko 7 % ( eur) Investoinnit 25% ( eur) Lyhennyks. ja korot 20% ( eur) 266

267 Investoinnit toteutuneet investoinnit 17m, ja suunnitelma TA ,6 m TA2012 TA2013 TA TA2015 INVESTOINNIT Hankeryhmittäin TA 2011 TOT 2011 JÄLJELLÄ TOT% Uudisrakentaminen Yritystoiminnan katuhankkeiden vesihuolto Asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuolto Laitosten rakentaminen *Tervakoski-Turenki yhd.vesij. ja siirtoviemäri * Matinvuoren vedenottamo ja yhdysvesijohto UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ Peruskorjaus Katujen peruskorjauskohteiden vesihuolto Laitosten peruskorjaus PERUSKORJAUS YHTEENSÄ

268 toteutettujen investointien rahoitus: tulorahoitus ja liittymismaksuvarat 60%, lainarahoitus 40% Investoinnit m Lainanotto, alkaen ,8m Liittymismaksut yht 2,1m Tulorahoitus ,1m 268

269 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja tuloslaskelman tunnusluvut Liikevaihto , , , ,75 Valmistus omaan käyttöön 2 255, , , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,51 Materiaalit ja palvelut , ,68 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,35 Ostot tilikauden aikana , ,35 Palvelujen ostot , , , ,68 Henkilöstökulut , ,23 Palkat ja palkkiot , ,81 Henkilösivukulut , ,42 Eläkekulut , ,19 Muut henkilösivukulut , , , ,23 Poistot ja arvonalentumiset , ,34 Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,34 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,13 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , ,88 Rahoitustuotot ja -kulut , ,42 Korkotuotot , ,92 Muut rahoitustuotot 5 739, ,49 Muille maksetut korkokulut , ,00 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut ,55-5, ,42 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , , , ,46 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , , ,46 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , , , ,81 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,27 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,78 % 3,53 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 1,44 % 4,68 % Voitto, % -4,99 % 2,68 % 269

270 Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Sijoitetun pääoman tuotto, % Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa suhteellista kannattavuutta. = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Korkokulut +Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + otetut lainat + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset). Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pääoman tuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli-/alijäämäerät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista. = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) 270

271 Tase ja taseen tunnusluvut 12/ /2011 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,62 Aineelliset hyödykkeet , ,88 Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennukset , ,48 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,10 Koneet ja kalusto , ,42 Ennakkomaksut ja keskener.hank , ,88 Sijoitukset 9 607, ,74 Osakkeet ja osuudet 9 607, ,74 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,53 Saamiset , ,17 Lyhytaikaiset saamiset , ,17 Myyntisaamiset , ,68 Lainasaamiset kunnalta , ,50 Saamiset kunnalta 708, ,65 Muut saamiset 0, ,16 Siirtosaamiset 2 477,07 108,18 Rahat ja pankkisaamiset , ,36 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,15 271

272 12/ /2011 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,04 Peruspääoma , ,91 Edell. tilikausien yli-/alijäämä , ,86 Tilikauden yli-/alijäämä , ,27 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,13 Poistoero , ,13 VIERAS PÄÄOMA , ,98 Pitkäaikainen , ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,00 Lyhytaikainen , ,98 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Ostovelat , ,73 Korottomat velat kunnalta , ,28 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,74 Siirtovelat , ,23 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,15 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 50,13 44,02 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 223,78 301,91 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset,

273 Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden liikevaihdosta, liiketoiminnan muista tuotoista sekä tuesta ja avustuksesta kunnalta. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku liikelaitosten välisessä vertailussa, koska käyttäomaisuuden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet liikelaitoksella on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta Liikelaitoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoitukset esim. osakkeisiin 273

274 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,88 Poistot ja arvonalentumiset , ,34 Rahoitustuotot ja -kulut , ,42 Investointien rahavirta Investointimenot , ,96 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,52 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,64 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset kunnalta/kuntayhtymältä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä , ,80 Saamisten muutos muilta , ,24 Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhty , ,89 Korottomien velkojen muutos muilta , ,05 Rahoituksen rahavirta , ,90 Rahavarojen muutos , ,74 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,36 Rahavarat , , , ,74 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 118,2 46,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 69,7 37,5 Lainanhoitokate 1,6 1,9 Kassan riittävyys, pv 57 2 Quick ratio 1,2 1,1 Current ratio 1,2 1,1 274

275 Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus % -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja). = 100 *( Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa liikelaitoksen tuloista investointeihin kulujen jälkeen jäävän nettomäärän prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) LAINANHOITO Lainanhoitokate Lainanhoitokate kertoo liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. = (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) Liikelaitoksen maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kesken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5-1, heikko: alle 0,5. = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, mutta se sopii quick ratio -tunnuslukua paremmin myös eri toimi-alojen yritysten vertailuihin. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1 2, heikko: alle 1. = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) 275

276 Tilinpäätöksen liitetiedot Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kunnanvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto Asiakas- ja laitospalvelut 412,51 259,45 Vesilaitos , ,10 Viemärilaitos , ,20 Yhteensä , ,75 Liiketoiminnan muut tuotot Asiakas- ja laitospalvelut , ,21 Vesilaitos , ,38 Viemärilaitos , ,92 Yhteensä , ,51 276

277 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty valtuuston vahvistamaa poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot Tutkimus- ja kehittämismenot Konserniliikearvo Liikearvo ATK-ohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Poistomenetelmä Tasapoisto 5 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Tasapoisto 4 vuotta Tasapoisto 1-20 vuotta Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 50 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 30 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 50 vuotta Muut rakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet Kadut, tiet, torit ja puistot Menojäännöspoisto 20 % Tievalaistus Menojäännöspoisto 20 % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 20 % Urheilualueet Menojäännöspoisto 20 % Johtoverkostot ja laitteet Vedenottamot Menojäännöspoisto 10 % Vesijohtoverkko Menojäännöspoisto 10 % JV-pumppaamot Menojäännöspoisto 10 % Jv-puhdistamot Menojäännöspoisto 10 % Viemäriverkko Menojäännöspoisto 10 % Vesilaitoksen koneet Menojäännöspoisto 25 % Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Traktorit ja raskaat työkoneet Tasapoisto 12 vuotta Kuorma-autot Tasapoisto 12 vuotta Kevyet traktorit ja työkoneet Tasapoisto 6 vuotta Henkilö- ja pakettiautot Tasapoisto 6 vuotta Paloautot Tasapoisto 15 vuotta Veneet Tasapoisto 10 vuotta Muut koneet ja laitteet Muut työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Kalusteet Tasapoisto 5 vuotta Terveyskeskuksen laitteet Tasapoisto 5 vuotta ATK- ja vastaavat laitteet Tasapoisto 3 vuotta Ensikertainen kalustaminen Tasapoisto 10 vuotta Ns. pienhankintaraja on euroa, jonka alle jääneet pienet pysyvien vastaavien hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. 277

278 Pysyvien vastaavien tase-erät Maa- ja vesialueet Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Osakkeet ja osuudet Pysyvät vastaavat yhteensä Hankintameno , , , , , , , ,62 Lisäykset tilikauden aikana 0, , ,30 0, , ,42 0, ,42 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0, ,88 0,00 0, ,88 0,00 0,00 0,00 Saldo ennen poistoja , , , , , , , ,04 Kertyneet poistot 0, , , ,09 0, ,98 0, ,98 Tilikauden poistot 0, , , ,81 0, ,85 0, ,85 Kirjanpitoarvo , , , , , , , ,19 Erittely suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Janakkalan Vesi liikelaitos TP TP Taloussuunnittelu Viiden vuoden keskiarvo Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Investointien omahankintamenot Suunnitelman mukaiset poistot Ero Poikkeama % -16% Jos eroa verrataan suunnitelman mukaisiin poistoihin -19% Jos eroa verrataan investointeihin -16% Suunnitelman mukaiset poistot investoinneista 84% 278

279 Taseen vastaavien liitetiedot Saamisten erittely Pitkäaikaisten saamisten erittely Muut saamiset Muut saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikainen saamisten erittely Myyntisaamiset Tytäryhteisöiltä , ,39 Kuntayhtymiltä 0,00 0,00 Kunnalta , ,75 Muilta , ,54 Lainasaamiset Kunnalta , ,50 Muut saamiset Kunnalta 708, ,65 Muilta 2 477, ,34 Yhteensä , ,17 279

280 Taseen vastattavien erittely Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,91 Peruspääoma , ,91 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,86 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,86 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,27 Oma pääoma yhteensä , ,04 Pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen erittely Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat Kuntarahoitus Oy:ltä , ,00 Muut velat Liittymismaksut , ,00 Yhteensä , ,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat Kuntarahoitus Oy:ltä , ,00 Saadut ennakot Saadut ennakot muilta 0,00 0,00 Ostovelat Ostovelat muille , ,73 280

281 Muut velat Muut velat kunnalle , ,28 Tilitettävä arvonlisävero ,67 0,00 Ennakonpidätysvelka , ,21 Sosiaaliturvamaksuvelka 967,53 906,66 Koljalan-Vuorenkylän vok 984, ,00 Lopen kunta jv-maksut 4 372, ,96 Punkan-Nummenpään vok 5 225, ,84 Uhkoilan vok 2 833, ,07 Muut velat muille 0,00 0,00 Siirtovelat Siirtyvät korot muille , ,54 Lomapalkkajaksotus , ,45 Palkkavelat 9 943, ,33 Kuel maksut 9 701, ,87 Tapaturmavakuutusmaksu 141,10 121,97 Työttömyysvakuutusmaksut 2 057, ,69 Ryhmähenkivakuutusmaksu 36,37 40,64 Muut siirtovelat kunnille 0,00 0,00 Muut siirtovelat muille 0,00 812,74 Yhteensä , ,98 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Muita sitoumuksia: Määräaikaistalletus ( asti) varattu kompostointikentän jälkitöihin (HämYK). Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä : 13 Toistaiseksi palkatut: 13 Henkilöstökulut Palkat,palkkiot , ,37 Eläkekulut , ,19 Muut hlösivukulut , ,23 Henkilöstökulut yhteensä , ,23 281

282 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista KIRJANPITOKIRJAT Tasekirja Päiväkirja Pääkirja APUKIRJAT Myyntireskontra Ostoreskontra Käyttöomaisuus Vesikanta SÄILYTYSTAPA Sidottu kirja Atk-tiedosto Atk-tiedosto SÄILYTYSTAPA Atk-tiedosto Atk-tiedosto Atk-tiedosto Paperilla Tositelaji Tapahtuma Säilytystapa Kirjanpito PANKKI Pankin tiliote Atk-tiedosto MUIST1 Muistio/Raindance Atk-tiedosto EXCEL1-3 Muistio/excel Atk-tiedosto PALKAT Palkat Atk-tiedosto SISLAS Sislas/Proe Atk-tiedosto SISRON Sisäiset laskut Rondo Atk-tiedosto VARAST Varasto Atk-tiedosto ALKUSA Alkusaldot Atk-tiedosto ALKUSS Alkusaldot, sisäinen Atk-tiedosto Myyntireskontra MR10 Myyntilaskut, Pro elaskutus Atk-tiedosto MRVIIT Viitesuoritukset Atk-tiedosto MRMANU Manuaalisuoritukset Atk-tiedosto MRHYV Hyvityslaskujen kuittaus Atk-tiedosto Ostoreskontra OSTOT Ostolaskut, Rondo Atk-tiedosto OMAKSU Ostolasku, maksatus Atk-tiedosto Käyttöomaisuus KOMTOS Käyttöomaisuus Atk-tiedosto KOKESK Keskeneräinen investointi Atk-tiedosto 282

283 Tilinpäätöksen allekirjoitus Janakkalassa 15. maaliskuuta 2012 Markku Virtanen Puheenjohtaja Soini Aho Arto Lampen Leena Toivonen Annikki Ranki Ismo Remula Ari Kaunisto Toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Janakkalassa / 2012 Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö 283

284 Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN TULOSLASKELMA VUOSI 2011 Talousarvion toteutuminen Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Tuloslaskelma kunnan tilinpäätöksessä Kunta Liikelaitos Kunta Liikelaitos Toimintatuotot Myyntituotot , , ,82 Myyntitulot, sisäiset , , ,34 2) ja 4) ,08 1) ja 3) 0,00 Maksutuotot , , ,86 Maksutuotot, sisäiset , ,90 2) 0,00 Tuet ja avustukset , , ,92 Muut toimintatuotot , , ,53 Muut toimintatuotot, sisäiset , , ,19 2) ja 4) ,99 1) ja 3) 0,00 Valmistus omaan käyttöön , , ,39 Toimintakulut Henkilöstökulut , , ,32 Palvelujen ostot , , ,42 Palvelujen ostot, sisäiset , , ,86 2) ja 3) ,82 1) ja 4) 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,18 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset , , ,83 2) 1 223,99 4) 0,00 Muut toimintakulut , , ,82 Muut toimintakulut, sisäiset , , ,28 2) ja 3) ,72 1) ja 4) 0,00 Toimintakate , , , , ,22 Verotulot , ,61 Valtionosuudet , ,33 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , ,86 Korkotuotot, sisäiset 0, , ,79 6) 0,00 Muut rahoitustuotot , , ,28 Muut rahoitustuotot, sisäiset ,00 0, ,00 5) 0,00 Korkokulut , , ,16 Korkokulut, sisäiset ,79 0, ,79 6) 0,00 Muut rahoituskulut -879,42 0,00-879,42 Muut rahoituskulut, sisäiset , ,00 5) 0,00 Vuosikate , , , , ,28 Suunnitelman mukaiset poistot , , ,75 Satunnaiset tuotot 0,00 Tilikauden tulos , , , , ,47 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , , ,81 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , ,66 Eliminoinnit 1) Eliminoidaan liikelaitoksen sisäinen myynti ja sisäiset ostot 2) Eliminoidaan kunnan sisäinen myynti ja sisäiset ostot 3) Eliminoidaan liikelaitoksen sisäiset myynnit kunnalle 4) Eliminoidaan kunnan sisäiset myynnit liikelaitokselle 5) Eliminoidaan liikelaitoksen peruspääoman tuotto 6) Eliminoidaan sisäinen korko 284

285 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN RAHOITUSLASKELMA Talousarvion toteutuminen Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Kunta Liikelaitos Kunta 1) Liikelaitos 2) Rahoituslaskelma kunnan tilin-päätöksessä Tulorahoitus Vuosikate , , , , ,28 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät ,93 0, ,93 Investointien rahavirta Investointimenot , , ,76 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovut ,03 0, ,03 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,38 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,56 0, ,56 Oman pääoman muutokset 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,83 Vaihto-omaisuuden muutos , ,49 Saamisten muutos, sisäiset , , , ,91 0,00 Saamisten muutos muilta , , ,71 Korottomien velkojen muutos, sisäiset , , , ,65 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta , , ,25 Rahoituksen rahavirta , , , , ,32 Rahavarojen muutos , ,77 Eliminoinnit kunta 1) Saamisten muutos Sisäiset muut siirtosaamiset liikelaitokselta ,65 Korottomien velkojen muutos Sisäiset ostovelat liikelaitokselta ,70 Sisäiset lainasaamiset liikelaitokselta ,63 Sisäiset muut siirtovelat liikelaitokselta ,98 Eliminoinnit liikelaitos 2) Saamisten muutos Sisäiset myyntisaamiset kunnalta ,70 Sisäiset lainasaamiset kunnalta ,63 Sisäiset muut siirtosaamiset kunnalta 1.114,98 Korottomien velkojen muutos Muut sisäiset velat kunnalle ,65 285

286 6. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA KIRJANPITOKIRJAT Tasekirja Päiväkirja Pääkirja SÄILYTYSTAPA Sidottu kirja Atk-tiedosto Atk-tiedosto APUKIRJAT Myyntireskontra Ostoreskontra Käyttöomaisuus SÄILYTYSTAPA Atk-tiedosto Atk-tiedosto Atk-tiedosto Tositelaji Tapahtuma Säilytystapa Kirjanpito PANKKI Pankin tiliote Atk-tiedosto MUIST1 Muistio/Raindance Atk-tiedosto EXCEL 1-3 Muistio/excel Atk-tiedosto KATSU2 Effican käteiskassat Atk-tiedosto SOSTYO Sosiaalityö/Pro Consona Atk-tiedosto PALKAT Palkat Atk-tiedosto SISRON Sisäiset laskut/proe Atk-tiedosto VARAST Varasto Atk-tiedosto ALKUSA Alkusaldot Atk-tiedosto ALKUSS Alkusaldot sisäiset Atk-tiedosto Myyntireskontra MR10 Myyntilaskut, Pro elaskutus Atk-tiedosto MRVIIT Viitesuoritukset Atk-tiedosto MRMANU Manuaalisuoritukset Atk-tiedosto MRHYV Hyvityslaskujen kuittaus Atk-tiedosto Ostoreskontra OSTOT Ostolaskut, Rondo Atk-tiedosto OMAKSU Ostolasku, maksatus Atk-tiedosto Käyttöomaisuus KOKESK Keskeneräiset investoinnit Atk-tiedosto KOMTOS Käyttöomaisuus Atk-tiedosto 286

287 7. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Janakkalassa 2. päivänä huhtikuuta 2012 Merja Taponen Kalevi Ilmarinen Piia Marttinen Reijo Löytynoja Jussi Mattila Helena Puistola Titta Rissanen Sanna Selin Osmo Tokeensuu Anna-Mari Ahonen kunnanjohtaja 8. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Edellä esitetty tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Janakkalassa / 2012 Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö 287