Toimenpideselvitys. Kantatien 57 liikenneturvallisuuden parantaminen Parolan taajaman kohdalla, Hattula

Transkriptio

1 Toimenpideselvitys Kantatien 57 liikenneturvallisuuden parantaminen Parolan taajaman kohdalla, Hattula

2 1 (16) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Työn lähtökohdat Työn tavoitteet Suunnitteluorganisaatio NYKYTILA-ANALYYSI Liikennejärjestelyt Kaavoitus Ajoneuvoliikenne Liikennemäärät Liikenne-ennuste Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuuden tila Koettu liikenneturvallisuus KANTATIEN 57 KEHITTÄMINEN Vaihtoehtotarkastelun lähtökohdat Vaihtoehdot kantatien kehittämiseksi Suositeltavat kehittämistoimenpiteet ja niiden priorisointi Kehittämistoimenpiteiden kustannusarviot YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä Jatkotoimenpiteet RAPORTIN LIITTEET... 16

3 2 (16) 1 Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Työn lähtökohdat 1.2 Työn tavoitteet Kantatiellä 57 on sattunut Parolan kohdalla useita onnettomuuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suurin onnettomuuskeskittymä on ollut kantatien 57 ja maantien 3053 Aulangontien liittymässä. Liittymää onkin parannettu 2000-luvun aikana rakentamalla liittymään kanavointi sekä merkitsemällä sivuteille pakolliset pysähtymisen liittymään saavuttaessa. Yksittäisiä onnettomuuksia on sattunut tasaisesti Katinalantien ja Aulangontien välisellä osuudella. Viimeisin kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui vuonna 2012 Hattulantien eteläpuolella Penttiläntien liittymän kohdalla. Onnettomuus nosti keskusteluun kantatien turvallisuuden parantamisen Parolan kohdalla. Tehtävänä on laatia tiivis toimenpideselvitys, jossa korostuu liikenneturvallisuus kantatien 57 liikennejärjestelyissä. Toimenpideselvityksessä tutkitaan liittymien parantamistarpeet lasketaan parannustoimenpiteiden kustannusarviot priorisoidaan hankkeet tärkeysjärjestykseen Työn tavoitteet saavutetaan portaittain etenevän suunnittelutyön avulla, johon sisältyy lähtötietojen hankinta liikennelaskennoista ja rekisteritiedoista, nykytila-analyysin teko lähtötietojen pohjalta sekä tie- ja liittymäjärjestelyiden parantamissuunnitelmien laatiminen nykytila-analyysin avulla. 1.3 Suunnitteluorganisaatio Työn tilaajana toimii Uudenmaan ELY-keskus, jossa hankkeesta on vastannut liikennejärjestelmäasiantuntija Pekka Hiekkala. Suunnitelma on laadittu Sito Oy:ssä, jossa hankkeen projektipäällikkönä on toiminut DI Juha Mäkinen ja pääsuunnittelijana Ins. (AMK) Tero Backman. Hattulan kunnan edustajana toimenpidesuunnitelmaa on kommentoinut tekninen johtaja Janne Teeriaho. 2 Nykytila-analyysi 2.1 Liikennejärjestelyt Kantatie 57 on noin 30 kilometriä pitkä etelä-pohjoissuuntainen yhteys valtateiden 3 ja 12 välillä, kulkien Hämeenlinnan Tiiriöstä Pälkäneen eteläpuolelle Laitikkalan kylään. Suunnittelualue käsittää noin 3,5 kilometrin matkan Katinalantien pohjoisen liittymän ja maantien 3053 (Aulangontie) välillä Parolan taajamassa Hattulassa. Kantatie 57 on erikoiskuljetusten muu reitti. Kantatie on suunnittelualueella kaksi-kaistainen. Maanteiden 3051 (Hattulantie) ja 3053 (Aulangontie) liittymissä on pääsuunnalla kanavointi. Suunnittelualueella on kahdeksan tie-, yksityistie tai katuliittymää, joista viisi on 4-haaraliittymiä. Kantatie on koko suunnittelualueen matkalta valaistu. Hattulantien ja Aulangontien liittymäalueilla on kaksipuoleinen valaistus, muutoin valaistus on vain toisella puolen tietä. Kantatie 57 on vaaka- ja pystygeometrialtaan tasainen, eikä suunnittelualueella ole merkittäviä näkemähaittoja aiheuttavia mutkia tai mäkiä. Nykyisistä liittymistä ainoas-

4 3 (16) taan Penttiläntien idänpuoleisessa liittymässä kantatielle on vajavainen näkemäalue pienen kallioleikkauksen vuoksi. Kantatien 57 varrella kulkee ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä Hattulantien liittymästä etelään. Hattulantiestä pohjoiseen kuljettaessa kevyen liikenteen väylä päättyy Kirkkotien liittymään, josta eteenpäin ei ole selkeää jalankulkijoille ja pyöräilijöille suunnattua väylää. Tällöin jalankulkijat ja pyöräilijät suuntautuvat Kirkkotielle. Kirkkotien pohjoispää liittyy takaisin kantatiehen hieman ennen Aulangontien liittymää. Ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä jatkuu Kirkkotien pohjoisesta liittymäkohdasta Aulangontien liittymään, josta kevyen liikenteen yhteydet jatkuvat länteen Tyrvännöntielle ja itään Aulangontielle. Hattulantien ja Aulangontien sekä Hattulantien eteläpuolella Oikokujan kohdalla on kevyen liikenteen alikulkukäytävät. Kantatiellä ei ole suojatieylityksiä. Kantatien 57 nopeusrajoitus Parolan kohdalla on 60 km/h (Hattulantien ja Aulangontien välillä). Muutoin nopeusrajoitus on 80 km/h. Hattulantien ja Aulangontien nopeusrajoitukset ovat 60 km/h ja Tyrvännöntiellä (mt 3061) n puolestaan 50 km/h nopeusrajoitus. Kantatiellä 57 on useita linja-autopysäkkipareja. Suunnittelualueella on kahdeksan pysäkkiparia, joista Hattulantien liittymäalueen pysäkkipari on pikavuoropysäkit. Linjaautopysäkit on toteutettu pysäkkisyvennyksiä, lisäksi Hämeenlinnan suunnan pysäkeillä on pääsääntöisesti pysäkkikatokset. Kuva 1, Suunnittelualue ja nykytila

5 4 (16) 2.2 Kaavoitus Suunnittelualueella on osittain voimassa asemakaava. Lisäksi Hattulan kunta on laatimassa koko suunnittelualueen kattavaa osayleiskaavaa. Osayleiskaavan laatimisessa on käynnissä toisen kaavaluonnoksen laatiminen. Hattulan kunnan on tarkoitus viedä kaava hyväksyttäväksi kevään 2013 aikana. Osayleiskaavassa lisätään maankäyttöä varsinkin Aulangontien varrella. Aulangontien varren kehittäminen sekä kunnan hallinnollisten palveluiden siirtyminen Pappilanniemen alueelle Aulangontien varteen lisäävät tulevaisuudessa Aulangontien liikennettä. Aulangontien liikenteen kasvu puolestaan hankaloittaa sen liikenteen liittymistä kantatiehen 57. Aulangontien varren kehittämisen lisäksi osayleiskaavassa on suunniteltu täydennysrakentamista myös kantatien 57 varrelle, jossa yksi merkittävin paikka on Katinalan pohjoisen liittymän kohdalla olevan kantatien ja Hattulanselän välisen rantakaistan rakentaminen. Rantakaistan täydennysrakentaminen luo osaltaan paineita Katinalantien pohjoisen liittymän sekä Vanhankirkontien eteläisen liittymän uusille liittymäjärjestelyille. 2.3 Ajoneuvoliikenne Liikennemäärät Kantatien 57 liikennemäärät ovat Parolan kohdalla hieman alle 8000 ajon./vrk. Aulangontie-Tyrvännöntie liittymästä pohjoiseen liikennemäärä putoaa alle 4000 ajon/vrk. Kesäkaudella liikennettä on noin ajon/vrk keskimääräisiä liikennemääriä enemmän. Raskaan liikenteen osuus on Aulangontien liittymän eteläpuolella noin 4-5 % ja pohjoispuolella noin 8 % Liikenne-ennuste 2030 Liikenneviraston kuntaennusteen mukaan Hattulaan on esitetty vuosien välillä valtatiellä 43 % kasvua, kantatiellä 42 % kasvua, seututeillä 31 % kasvua ja yhdysteillä 16 % kasvua. Mikäli liikennemäärien oletetaan kasvavan keskimääräisten kasvuennusteiden mukaisesti, kantatien 57 liikennemäärien oletetaan kasvavan vuodesta 2012 vuoteen 2030 mennessä 30 % ja yhdysteillä 12 %. (Lähde: Liikenneviraston kuntaennuste ). Liikennemäärät vaihtelevat ennusteen mukaan ajoneuvoa vuorokaudessa. Kun Hattulan osayleiskaavan vaikutukset otetaan huomioon, kantatien 57 liikennemäärät kasvavat Rambollin tekemän selvityksen mukaan Aulangontien liittymän eteläpuolella mitoitusennusteella ajon./vrk. Vastaavasti Aulangontien liittymän pohjoispuolella mitoitusennusteen kasvu on ajon./vrk. Pääosa kantatien 57 liikenteenkasvusta johtuu alueen läpikulkevan liikenteen kasvusta. Aulangontien liikennemäärät puolestaan kasvaisivat maankäytön toteutumisesta riippuen tien pohjoispäässä nykyisestä 3300 ajoneuvosta vuorokaudessa ajoneuvoon vuorokaudessa, missä osayleiskaavan osuus on ajon./vrk. (Ramboll 2012).

6 5 (16) Kuva 2, Suunnittelualueen liikennemäärät ja liikenne-ennuste. Kuvan 2 vuoden 2010 keskimääräiset vuorokauden liikennemäärät ovat kantatien ja maanteiden osalta tierekisteripohjaista tietoa. Yksityisteiden/katujen liikennemäärät on määritetty syksyllä 2012 tehtyjen liikennelaskentojen perusteella. Vuoden 2030 mitoitus- ja maksimiennusteet on saatu Rambollin tekemästä raportista, jossa käsitellään Hattulan osayleiskaavan liikenteellisiä vaikutuksia. Rambollin selvityksessä maksimiennuste sisältää Merven alueelle suunnitellun bioenergialaitoksen tuottaman liikenteen. 2.4 Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuuden tila Liikenneturvallisuuden tila on määritetty tierekisteritietojen pohjalta. Tarkastelussa on hyödynnetty viimeisten viiden vuoden ( ) onnettomuustilastoa. Vertailun vuoksi ja suunnittelutyön pohjustamiseksi tarkasteltiin myös tätä edeltävää viiden vuoden onnettomuusjaksoa ( ) sekä EKOLIITU-projektin tutkimusta. Vuosina (kuva 3) tieosuudella 57/1/ /2/1350 on tapahtunut 14 onnettomuutta, joista viisi on henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia ja näistä edelleen yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Eniten onnettomuuksia on tapahtunut kantatien 57 ja Hattulantien liittymässä. Lisäksi viidestä henkilövahinkoon johtaneesta onnettomuudesta neljä on sijoittunut 400 m säteelle kyseisestä liittymästä. Vuonna henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet olivat luokaltaan erilaisia: Vanhankirkontien ja Kalliolantien liittymien välillä liittymättömällä alueella tapahtunut loukkaantumiseen johtanut onnettomuus oli luokaltaan mopedionnettomuus

7 6 (16) Penttiläntien liittymässä tapahtunut kuolemaan johtanut onnettomuus oli kohtaamisonnettomuus Parolantien liittymässä tapahtuneista loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista toinen oli polkupyöräonnettomuus ja toinen risteämisonnettomuus Kirkkotien liittymässä tapahtunut onnettomuus oli peräänajo-onnettomuus. Kuva 3, liikenneonnettomuudet vuosina Havaintoja onnettomuuskehityksestä vuosina Vertailutarkastelun perusteella havaittiin, että vuosina tarkastelujaksolla tapahtui 27 onnettomuutta. Samalla tieosuudella tapahtui vuosina vain 14 onnettomuutta. Vuosien onnettomuuksista 14 tapahtui kt 57 Pälkäneentie / mt 3053 Aulangontie / mt 3061 Tyrvännöntien liittymässä. Näistä onnettomuuksista viisi oli loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. EKOLIITU-projektin taulukossa pahimpia maanteiden onnettomuuskasaumia erääksi vaarallisimmista liittymistä on luokiteltu kt 57 / mt 3053 / mt 3061 tasoliittymä, jossa oli tapahtunut kaksi loukkaantumiseen ja kahdeksan omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta aikavälillä Liittymän turvallisuutta onkin parannettu luvun alkupuolella rakentamalla liittymään pääsuunnalle kanavointi sekä vaihtamalla sivusuuntien kärkikolmiot STOP-merkkeihin vuosina 2010/2011. Kyseisessä liittymässä ole vuoden 2006 jälkeen tapahtunut kuin kaksi onnettomuutta, joista molemmat tapahtuivat vuonna Vuonna 2012 on Hattulan alueella tapahtunut ainakin kaksi onnettomuutta, joista toinen on kuolemaan johtanut onnettomuus. Nämä molemmat onnettomuudet sijoittuvat Kalliolantie-Vanhankirkontie-Pälkäneentie liittymän alueelle. Kuolemaan johtanut onnettomuus oli luokaltaan peräänajo-onnettomuus.

8 7 (16) Koettu liikenneturvallisuus Tehtävänä on ollut selvittää tilastollisen liikenneturvallisuuden lisäksi koettu liikenneturvallisuus. Koettuun liikenneturvallisuuteen on saatu viitteitä EKOLIITU-projektin raportista. Projektissa on tehty asukaskysely, jonka yhtenä kyselyaiheena on ollut liikenneturvallisuuden tila. Kyselyn tarkastelualueet oli jaoteltu Hattulaan, Janakkalaan, Kanta-Hämeenlinnaan, muuhun Hämeenlinnaan ja koko seutuun. Koko seutua tarkasteltaessa liikenneturvallisuuden tila sai arvosanan 3,2 asteikolla yhdestä viiteen. Hattulassa arvosana oli puolestaan 3,29 eli Hattulassa liikenneturvallisuustilanne koetaan keskimääräistä parempana muuhun seutuun verrattuna. Korkeista onnettomuusmääristä huolimatta asukkaat kokevat seudun liikenneturvallisuustilanteen kokonaisuutena varsin kohtuulliseksi. Keskimääräistä paremmaksi koetusta liikenneturvallisuustilanteesta huolimatta EKOLIITU-projektin asukaskyselyssä kävi ilmi, että Hattulassa yhdeksi autoilua rajoittavaksi esteeksi/ongelmaksi nousi valmiiksi annetuista vaihtoehdoista liikenne-onnettomuuksien pelko ja turvattomuus enemmän kuin koko seudulla keskimäärin (Hattula ~4,5 %, koko seutu ~3,5 %). Samaten Hattulassa korostui jalankulkua ja pyöräilyä rajoittavana tekijänä turvattomuuden tunne sekä pelko loukkaantumisesta enemmän kuin seudulla keskimäärin (Hattula 5 %/7 %, koko seutu 4 %/5,5 %). Heikoksi koetun liikenneturvallisuuden osuus ei kuitenkaan ole yksi merkittävimmistä liikkumisen esteistä alueella minkään kulkumuodon suhteen, mutta kertoo alueen koetusta turvallisuustilanteesta. Jalankulun osalta esimerkiksi laiskuus ja mukavuudenhalu sekä pitkät etäisyydet olivat merkittäviä esteitä. Hattulan vastaukset asukaskyselyssä perustuvat 70 hengen vastauksiin. 3 Kantatien 57 kehittäminen 3.1 Vaihtoehtotarkastelun lähtökohdat Tässä työssä tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja kantatien 57 (Pälkäneentie) parantamiselle Parolan kohdalla. Työssä pyrittiin esittämään ensisijaisesti liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, eikä niinkään liikenteen sujuvuutta parantavia toimenpiteitä. Pälkäneentien nopeusrajoituksen alentaminen Parolan kohdalla 80 km/h (Hattulantien ja Aulangontien liittymien välillä 60 km/h) ei myöskään ollut lähtökohtaisesti ensisijainen toimenpide. Tieympäristö ei tue nykyisellään nopeusrajoituksen alentamista ja Hattulan kunnan esille nostama väylän luokan muuttaminen seututieksi sijoittuu pidemmälle tulevaisuuteen kuin tässä työssä haettavat toimenpiteet. Pälkäneentiellä on sattunut 2000-luvulla useita liikenneonnettomuuksia, joista valtaosa on ollut risteämis- ja kääntymisonnettomuuksia. Suunnittelualueella Katinalantien ja Aulangontien välillä on kahdeksan liittymää, joissa Kirkkotien liittymiä sekä Vanhankirkontien eteläistä liittymää lukuun ottamatta on kaikissa sattunut onnettomuuksia. Kahdeksasta liittymistä viisi on 4-haaraliittymiä ja niistä neljässä on sattunut kääntymis- tai risteämisonnettomuus. Liikenteellisesti hankalia liittymiä ovat maanteiden 3051 (Hattulantie) ja 3053/3061 (Aulangontie/Tyrvännöntie) liittyminen kantatiehen 57 (Pälkäneentie). Hattulantie ja Aulangontie ovat liikennemääriltään selvästi vilkkaimmat tiet Pälkäneentien jälkeen. Ruuhka-aikoina varsinkin vasemmalle kääntyminen on hankalaa liityttäessä Hattulantieltä ja Aulangontieltä Pälkäneentielle. Molemmissa liittymissä on pääsuunnalla täydellinen kanavointi sekä sivusuunnilla kääntymiskaistat vasemmalle ja oikealle. Tulevaisuudessa liikennemäärien kasvu ja maankäytön lisääntyminen varsinkin Aulangontien varrella hankaloittaa entisestään liittymistä edellä mainituista liittymistä Pälkäneentielle.

9 8 (16) Pälkäneentie on koko suunnittelualueelta valaistu ja erillinen kevyen liikenteen väylä kulkee Pälkäneentien länsipuolta lähes koko suunnittelualueen matkan. Ainoa kevyen liikenteen yhteyspuute on Kirkkotien kohdalla, jolloin kevyelle liikenteelle ei ole erillistä väylää vaan liikenne ohjataan Kirkkotielle. Suunnittelualueella on myös kolme kantatien alittavaa kevyen liikenteen alikulkukäytävää. Kevyen liikenteen onnettomuuksia on sattunut muutama Hattulantien ja Aulangontien liittymissä sekä yksi yksittäinen onnettomuus suoralla tiejaksolla Kalliolantien ja Vanhankirkontien eteläisen liittymän välillä. Kirkkotien kohdan yhteyspuutteen ei katsottu olevan kovinkaan merkittävä. Suurempi riski jalankululle ja pyöräilylle on vilkkaan Hattulantien ylittäminen tasossa Pälkäneentien liittymässä. 3.2 Vaihtoehdot kantatien kehittämiseksi Suunnittelualueen nykytilanteen, liikennemäärien, liikenne-ennusteen ja onnettomuushistorian perusteella on päädytty esittämään ensisijaisesti nykyisten liittymien vähentämistä sekä 4-haaraliittymien muutamista 3-haaraisiksi tai kiertoliittymiksi. Liittymien poistamisten ja muutosten lisäksi myös nykyisten säilyvien liittymien havaittavuutta ja hahmotettavuutta pyritään parantamaan rakentamalla liittymiin tulppasaarekkeita. Nopeusrajoituksen muutokselle ei suoranaista tarvetta ole, mutta nopeusrajoitusten valvontaa liittymäalueille voitaisiin tehostaa esimerkiksi poliisin automaattisella liikenteenvalvonnalla. Esitettyjen liittymätyyppien toimivuus on varmistettu Synchro/SimTraffic - simulointiohjelmalla. Toimivuustarkasteluiden palvelutasoluokat ja määritelmät on esitetty liitteessä 5. Kalliolantien, Pyhänristintien, Penttiläntien ja Kirkkotien eteläinen liittymä Nykyisistä liittymistä Pälkäneentielle katsottiin mahdollisiksi katkaista Kalliolantien, Pyhänristintien ja Penttiläntien liittymät. Kalliolantiellä ja Penttiläntiellä ei ole tarvetta sallia henkilöautoliikenteen läpiajoa. Myös Pyhänristintien liikenne voidaan opastaa (opastus Pyhän Ristin kirkolle) Vanhankirkontien liittymien kautta, jos pohjoiseen liittymään rakennetaan kiertoliittymä. Kaikkien katkaistujen liittymien kohdalle tulee jättää maatalousliittymä pelloille kulkua varten. Pyhänristintien katkaisun vaihtoehtona tarkasteltiin myös väistötilan rakentamista Pälkäneentielle liittymän kohdalla. Väistötila olisi kuitenkin kustannuksiltaan kohtuuttoman suuri sen tuomiin hyötyihin, koska Vanhankirkontien pohjoiseen liittymään suositeltavan kiertoliittymän toteuttaminen jättäisi väistötilan tarpeettomaksi. Kirkkotien eteläisen liittymän katkaisua tarkasteltiin mutta Kirkkotien varrella sijaitsevien opastettujen palvelukohteiden opastaminen tultaessa etelästä Hattulantien, Teollisuustien ja Mierolantien kautta katsottiin olevan hankalaa. Kevyempänä toimenpiteenä esitetään Kirkkotien eteläinen liittymä pidettäväksi ennallaan ja samalla pohjoisesta tultaessa ennen liittymää oleva Parolan opastetaulu siirrettäväksi sijaitsemaan liittymän jälkeen. Opastetaulun siirrolla pyritään välttämään Kirkkotien ja Hattulantien liittymien sekoittuminen keskenään.

10 9 (16) Hattulantien ja Vanhankirkontien pohjoinen liittymä Vanhankirkontien pohjoisen liittymän katkaisua Hattulantien liittymää vastapäätä tutkittiin. Liittymän liikennemäärät ovat alle 500 ajoneuvoa vuorokaudessa mutta liittymän paikka vilkkaassa 4-haaraliittymässä on hankala. Liittymän katkaisu vaatisi uuden liittymän rakentamista (liittymäalueen porrastus) Hattulantien liittymän eteläpuolelle. Sopiva paikka uudelle liittymälle on 150 metriä Penttiläntien liittymän eteläpuolella, noin 500 metrin etäisyydellä nykyisestä liittymästä. Uusi liittymä tulisi keskelle peltoaukeaa, joka ei maisemallisesti ole paras paikka liittymälle. Lisäksi Vanhankirkontie kulkee liittymäkohdassa noin 2,5 metriä Pälkäneentietä korkeammalla, joten liittymien välisen ajoyhteyden pituuskaltevuudeksi jäisi noin 6 prosenttia. Kuva 4, Vanhankirkontien ja Hattulantien liittymän porrastaminen Vaihtoehtona Hattulantien ja Vanhankirkontien pohjoisen liittymän porrastukselle on kiertoliittymän rakentaminen Pälkäneentien liittymään. Kiertoliittymä olisi mahdollista toteuttaa länsipuolisilta osiltaan nykyisellä tiealueella. Liittymän itäpuolella Vanhankirkontien liittymän uusi linjaus sekä pohjoisen suunnan linja-autopysäkin uusi paikka vaatisi nykyisen tiealueen laajentamista. Pälkäneentien alittava kevyen liikenteen alikulkukäytävä säilyisi ennallaan. Kiertoliittymän yhteydessä myös Kirkkotien eteläinen liittymä olisi mahdollista katkaista Pälkäneentieltä ja johtaa se Pälkäneentien alitse sekä yhdistää Vanhankirkontien kanssa samaan haaraan kiertoliittymässä. Ratkaisu vaatisi kuitenkin uuden ajoneuvoliikenteen alikulun Pälkäneentielle, joten ratkaisu olisi huomattavasti pelkkää kiertoliittymää kalliimpi eikä sitä näin ollen esitetä toteutettavaksi toimenpiteeksi. Hattulantien ylittävä kevyen liikenteen väylä voitaisiin johtaa alikulkukäytävällä Hattulantien alitse kiertoliittymän rakentamisen yhteydessä mutta tässä ratkaisussa kiertoliittymän keskipistettä jouduttaisiin viemään idemmäksi pellolle, jolloin myös Pälkäneentien tulosuuntia jouduttaisiin taivuttamaan liittymään pidemmältä matkalta. Ratkaisu olisi uusina alikulkukäytävineen ja pääsuunnan uusine linjauksineen myös huomattavasti pelkkää kiertoliittymää laajempi, joten myös tästä vaihtoehdosta luovutaan kustannuksiltaan kalliina ratkaisuna.

11 10 (16) Vuoden 2030 liikenne-ennusteessa Pälkäneentien ja Hattulantien liittymän liikenteellinen palvelutaso heikkenee Hattulantieltä vasemmalla käännyttäessä nykyisestä tyydyttävästä (C) tasosta huonoon (E) ja samalla kääntymissuunnan kapasiteetti ylittyy. Liittymä ylikuormittuu vuoteen 2030 mennessä ja koska liittymässä on nykyisin kanavointi niin kehittämisvaihtoehtoina ovat lähinnä liikennevalot tai kiertoliittymä. Myös Vanhankirkontien pohjoisen liittymän palvelutaso heikkenee hieman nykyisestä hyvästä tasosta tyydyttävään. Toimivuustarkastelut tehtiin vuoden 2030 liikenne-ennusteella nykytilan lisäksi myös kiertoliittymälle sekä liikennevaloille. Sekä kiertoliittymä ja liikennevalot toimisivat liittymässä hyvin, vaikka odotusajat olisivat liikennevaloilla kiertoliittymää pidemmät ja sen vuoksi kaikkien kulkusuuntien osalta vasemmalla kääntyvien palvelutaso olisi liikennevaloilla tyydyttävä kiertoliittymällä hyvä. Tämä johtuu pääosin liikennevalojen kierron pituudesta 4-haaraliittymässä. Maankäytön kasvu ja koetut turvallisuuspuutteet liittymässä, varsinkin vasemmalle käännyttäessä aiheuttavat lähivuosina tarpeen kehittää liittymää, jolloin kiertoliittymän toteuttaminen olisi suositeltavin vaihtoehto. Kuvat 5, 6 ja 7, Pälkäneentien ja Hattulantien/Vanhankirkontien liittymän palvelutasoluokitus vuoden 2030 liikenne-ennusteella. Kuva 5 palvelutaso nykyisillä liikennejärjestelyillä, kuva 6 palvelutaso kiertoliittymässä ja kuva 7 palvelutasoluokitus.

12 11 (16) Aulangontien ja Tyrvännöntien liittymä Aulangontien ja Tyrvännöntien liittymä Pälkäneentiehen on nykytilanteessa kanavoitu eikä liittymän kanavoinnin muuttamisella olisi vaikutusta liikenteen sujuvuuteen tai liikenneturvallisuuden parantumiseen. Liittymien porrastaminen ei myöskään auttaisi hankalaa vasemmalle kääntymistä Aulangontieltä. Koska onnettomuudet liittymässä ovat selvästi vähentyneet viime vuosina, osittain liittymään tehtyjen parannustoimenpiteiden ansiosta, on liittymän pitäminen nykyisellään mahdollista liikenneturvallisuusmielessä. Vuoden 2030 liikenne-ennusteella liittymän palvelutaso pysyy edelleen hyvänä nykyisillä liikenneratkaisuilla, vaikka sivusuunnilla kuormitus jonkin verran nousee nykyisestä. Toimivuustarkasteluja varten tehdyn liikennelaskennan yhteydessä havaittiin Aulangontieltä vasemmalla kääntyvien jonossa suurimmillaan kuusi autoa. Odotusajat olivat kuitenkin lyhyet ja jonot purkautuivat nopeasti, josta myös hyvä palvelutaso kertoo. Näin ollen välttämätöntä tarvetta liittymän parantamiselle ei ole ja tilanne on huomattavasti parempi kuin Hattulantien liittymässä. Liittymä on kuitenkin koettu hankalaksi varsinkin sivusuuntien vasemmalla kääntymisen osalta, joten jatkossa on syytä seurata mahdollisia muutoksia liittymän toimivuudessa. Kuvat 8, 9 ja 10, Pälkäneentien ja Aulangontien/Tyrvännöntien palvelutasoluokitus liikenne-ennustetilanteessa vuonna Kuva 8 palvelutaso nykyisillä liikennejärjestelyillä, kuva 9 palvelutaso kiertoliittymässä ja kuva 10 palvelutasoluokitus.

13 Kirkkotien pohjoinen, Vanhankirkontien eteläinen ja Katinalantien liittymä 12 (16) Edellisten liittymien lisäksi Kirkkotien pohjoiseen liittymään sekä Vanhankirkontien eteläiseen liittymään ja Katinalantien pohjoiseen liittymään on tutkittu mahdollisuutta rakentaa liittymään sivuteille tulppasaareke. Saareke jäsentäisi liittymää ja parantaisi liittymän havaittavuutta. Kaikissa liittymissä tulppasaareke on mahdollista rakentaa liittymään pienin muutoksin. Kirkkotien eteläinen liittymä on tyypiltään hyvin samanlainen kuin edellä mainitut liittymät mutta, koska se sijaitsee hyvin lähellä Hattulantien liittymää, ei sitä ole tarpeen liikaa korostaa vaan ohjata liikennettä mahdollisimman paljon Hattulantien liittymän kautta. Kirkkotien eteläinen liittymä on esitetty pidettäväksi ennallaan. Täydennysrakentaminen Katinalantien pohjoisen liittymän ja Hattulanselän välisellä maakaistaleella voi tulevaisuudessa luoda tarpeen uuden liittymän rakentamiselle Pälkäneentieltä itään Katinalantien liittymän kodalla. Tällöin olisi mahdollista yhdistää Katinalantie, Vanhankirkontie ja uusi liittymä yhdeksi kiertoliittymäksi. Alueen täydennysrakentamisen aikataulusta ei kuitenkaan ole vielä tarkempaa tietoa, joten ensimmäisessä vaiheessa olisi kustannustehokkaampaa tehdä pelkät tulppasaarekkeet nykyisiin liittymiin, koska niiden rakentamiskustannukset eivät ole kovinkaan suuret suhteessa uuteen kiertoliittymään. Kuva 11, Vanhankirkontien Ja Katinalantien kiertoliittymä 3.3 Suositeltavat kehittämistoimenpiteet ja niiden priorisointi Toimenpiteiden priorisointi Liikenneturvallisuuden kannalta 4-haaraliittymien poistaminen on ensisijainen parannustoimenpide. Liittymien katkaisu on mahdollista liikennemääriltään pienimmillä teillä, joihin on myös muita kulkureittejä. Liikenneturvallisuudeltaan hankalimmiksi koetut liittymät ovat myös liikennemääriltään suurimmat Hattulantien ja Aulangontien 4-haaraliittymät. Edellä mainituissa liittymissä on jo olemassa olevat kanavoinnin ja kevyt liikenne kulkee päätien alitse eri tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Molem-

14 13 (16) missa liittymissä mahdollisiksi parannusvaihtoehdoiksi jää liittymien porrastus tai kiertoliittymien rakentaminen. Liittymien porrastus auttaisi liikenneturvallisuuteen mutta ei poista kummassakaan liittymässä hankalimmaksi koettua vasemmalle kääntymistä. Koska varsinkin Hattulantien liittymän kehittäminen vaatisi kiertoliittymien rakentamisen, on parannustoimenpiteiden rakentaminen jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa on listattu pieniä ja kustannuksiltaan edullisia toimenpiteitä, jotka on mahdollista toteuttaa kustannuksiltaan kalliita hankkeita nopeammalla aikataululla. Toisessa vaiheessa on esitetty suurempia muutoksia vaativia ja rakentamiskustannuksiltaan kalliimpia toimenpiteitä kuten kiertoliittymien rakentaminen. Toisen vaiheen toimenpiteet vaativat myös laajempaa jatkosuunnittelua sekä Hattulan kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyötä hankkeissa. Vaiheistuksen ulkopuolella on esitetty poliisin automaattisen liikennevalvonnan asentamista Pälkäneentielle. Jos Hattulantien ja Aulangontien liittymiin ei ole lähitulevaisuudessa tulossa kiertoliittymiä niin ajonopeuksia voitaisiin hillitä kameravalvonnalla, mikäli koko tieyhteys tulee valvonnan piiriin. Kameroiden paikat olisi Pälkäneentiellä etelästä tultaessa ennen Hattulantien liittymää ja pohjoisesta tultaessa ennen Aulangontien liittymää. Jos, edellä mainittuihin liittymiin tulevaisuudessa toteutetaan kiertoliittymät jaa kameravalvonta silta osin turhaksi. Kehittämistoimenpiteet on esitetty yleis- ja toimenpidekartoilla raportin liitteissä 1-4. Vaihe 1 Ensimmäisessä vaiheessa esitetään toteutettavaksi Kalliolantien ja Penttiläntien liittymien katkaisu Pälkäneentieltä. Liittymien katkaisu vähentää kääntyvien autojen aiheuttamia riskitilanteitä Pälkäneentiellä. Liittyvien teiden liikennemäärät eivät ole kovin suuria, joten Hattulantielle siirtyvä liittyvä liikenne ei aiheuta suuria muutoksia Hattulantien liikenteeseen. Katkaistujen liittymien kohdalle jätetään maatalousliittymät mahdollistamaan kulkuyhteydet pelloille. Kirkkotien pohjoiseen, Vanhankirkontien eteläiseen ja Katinalantien pohjoiseen liittymään Pälkäneentielle esitetään rakennettaviksi sivuteille tulppasaarekkeet. Saarekkeet jäsentävät liittymiä sekä auttavat niiden havainnointi suorilla tieosuuksilla. Katinalantien liittymän kohdalla kevyen liikenteen väylä johdetaan tulppasaarekkeen läpi ilman reunatukiylitystä. Kirkkotien liittymässä kevyen liikenteen väylä päätetään liittymään. Pyhänristien liittymään esitetään myös ensimmäisessä vaiheessa rakennettavaksi sivutielle tulppasaareke. Pyhänristien katkaisua ei ilman, että Vanhankirkontie pohjoiseen liittymään rakennetaan kiertoliittymä. Koska kiertoliittymä on suositeltava toimenpide Hattulantien/Vanhankirkontien liittymään jo lähitulevaisuudessa, ei Pyhänristien nykyiselle liittymälle ole tarpeen tehdä sivutien saareketta laajempia toimenpiteitä. Kirkkotien eteläisen liittymän kodalla esitetään Parolan opastetaulun siirtämistä pohjoisesta tultaessa Kirkkotien liittymän jälkeen. Nykyisin opastetaulu sijaitsee ennen kirkkotien liittymää ja se voi helposti sekoittaa ulkopaikkakuntalaisia autoilijoita kääntymään Kirkkotien liittymästä Hattulantien liittymän sijasta. Pälkäneentien nopeusrajoitukset esitetään pidettäväksi ennallaan. Kiertoliittymien mahdollisen rakentamisen sekä Pälkäneentien täydennysrakentamisen jälkeen on syytä pohtia nopeusrajoituksen mahdollista laskemista Aulangontien ja kantatien 57 alun välillä kokonaan 60 km/h.

15 14 (16) Vaihe 2 Toisessa vaiheessa esitetään kiertoliittymän rakentamista Hattulantien liittymään sekä Pyhänristintien liittymän katkaisua Pälkäneentieltä. Kiertoliittymä rauhoittaa liikennettä vilkkaalla Pälkäneentiellä ja sujuvoittavat liittymistä sivuteiltä päätielle. Kiertoliittymä hidastaa pääsuunnan liikennettä ja aiheuttaa osittain haittaa Pälkäneentiellä kulkeville erikoiskuljetuksille, mutta ne ovat kanavointeja parempi vaihtoehto liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta. Hattulantien kiertoliittymän rakentaminen vaatii lisätiealueen lunastuksia liittymän itäpuolelta. Lisäksi kiertoliittymän jatkosuunnittelussa on huomioitava mahdollinen tarve Kirkkotien eteläisen liittymän yhdistäminen uudella alikulkukäytävällä kiertoliittymään sekä kevyen liikenteen mahdollinen alikulkukäytävä Hattulantien alitse. Kirkkotien liittäminen kiertoliittymään sekä Pälkäneentien alikulkukäytävän rakentaminen nostavat kuitenkin hankkeen toteuttamiskustannuksia niin paljon, ettei niitä ole esitetty tässä suunnitelmassa ensisijaisina vaihtoehtoina. Aulangontien liittymä esitetään pidettäväksi toistaiseksi nykyisellään. Maankäytön lisääntyminen ja Hattulan kunnan palvelujen siirtymien Aulangontien varteen lisää liikennettä Aulangontien ja Pälkäneentien liittymässä. Liikennemäärien lisääntymistä, liittymän toimivuutta sekä onnettomuuskehitystä on syytä seurata myös jatkossa, jotta liittymätyypin mahdolliseen muutostarpeeseen osataan varautua. Kiertoliittymän rakentamisen on arvioitu olevan mahdollista nykyisellä tiealueella. Liittymään olisi mahdollista rakentaa kiertotilan halkaisijalta 25 metrinen kiertoliittymä ilman, että nykyistä kevyen liikenteen alikulkukäytävää jouduttaisiin uusimaan. 3.4 Kehittämistoimenpiteiden kustannusarviot Toimenpiteiden kustannusarviot on laadittu Rapalin FORE hankeosalaskennalla, käyttäen MAKU-indeksiä 150, 2005=100 (suunnitelman laadinnan aikana MAKUindeksi oli 136,60, 2005=100). Ilmoitetut kustannusarviot ovat alv. 0 % hintoja. Vaihe 1 Katinalantien liittymän tulppasaareke Vanhankirkontien eteläisen liittymän tulppasaareke Kirkkotien pohjoisen liittymän tulppasaareke Liittymien katkaiseminen ja jättäminen maatalousliittymiksi á 6000 Parolan opastetaulun siirtäminen 1000 Vaihe 2 Hattulantien ja Pälkäneentien liittymän kiertoliittymä Pyhänristien liittymän katkaiseminen 6000 Muut tutkitut vaihtoehdot Aulangontien ja Pälkäneentien kiertoliittymä Hattulantien ja Vanhankirkontien liittymien porrastus Haaraliittymän liikennevalojärjestelmä Kirkkotien yhdistäminen Hattulantien kiertoliittymään Kevyen liikenteen alikulku Hattulantielle kiertoliittymässä Katinalantien ja Vanhankirkontien eteläisen liittymän yhdistäminen kiertoliittymällä

16 15 (16) 4 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet 4.1 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä Kantatien 57 liikenneturvallisuutta parantamaan esitetään pääosin pieniä ja suhteellisen edullisia toimenpiteitä kuten vähäliikenteisten teiden liittymien katkaisua sekä olemassa olevien liittymien havaittavuuden parantamista. Pienet toimenpiteet on priorisoitu vaiheeseen yksi, koska ne ovat rakentamiskustannuksiltaan alhaisia ja näin ollen mahdollista toteuttaa jo lähivuosina. Katkaistaviksi esitetyt liittymät ovat vähäliikenteisiä ja kaikki ovat läpikulkuteitä, joten korvaavia yhteyksiä ei taritse rakentaa. Liittymien katkaisut eivät myöskään lisää liikennettä merkittäväksi muulla tie- ja katuverkolla. Liittymien katkaisujen yhteydessä varmistetaan pääsy pelloille joille on ollut kulku liittymän kautta. Vanhat tiepohjat voidaan jättää jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Liikenteellisesti hankaliksi koetut Hattulantien ja Aulangontien liittymät Pälkäneentiehen vaatisivat parannustoimenpiteenä liikennevalot tai kiertoliittymät. Suositeltavampi ratkaisu kyseisiin kohteisiin on kiertoliittymä, jossa odotusajat ovat tasaiset ja risteämisonnettomuuksien riski pieni. Priorisoinnissa on vaiheeseen kaksi esitetty kiertoliittymän rakentamista Hattulantien liittymään. Aulangontien liittymään ei kiertoliittymää tässä suunnitteluvaiheessa esitetä vaan sitä tulee seurata ja tarkastella maankäytön kehittymisen myötä myöhemmin uudelleen. Hattulantien ja Aulangontien kiertoliittymät ovat Uudenmaan ELY-keskuksen tasoliittymien tarveselvityskorissa 60 tärkeimmät liittymän joukossa. Hattulantien liittymä oli tätä selvitystä tehdessä keväällä 2013 korissa sijalla 47 ja Aulangontien liittymä sijalla 59. Hattulan kunta pitää tarpeellisena kiertoliittymien toteuttamista molempiin liittymiin. 4.2 Jatkotoimenpiteet Liittymien havaittavuuden parantaminen rakentamalla tulppasaarekkeet nykyisellä tiealueella eivät välttämättä vaadi tiesuunnitelmaa vaan pelkkä kevyt rakennussuunnitelma saattaa riittää. Liittymien katkaisuista on syytä tehdä tiesuunnitelma, jotta alueen asukkailla on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmiin. Kokonaisuutena pieniä parantamistoimenpiteitä on suositeltavaa niputtaa mahdollisimman paljon saman tiesuunnitelman alle. Osa parannustoimenpiteistä, kuten liittymien katkaisuista on esitetty teille, jotka on kaavassa merkitty Historiallisiksi tielinjauksiksi. Tällaisia teitä ovat Vanhankirkontie ja Kalliolantie. Näiden teiden ympäristön uudis- ja korjausrakentaminen sekä teiden korjaustoimenpiteet tulee sopeuttaa tien varren kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Lisäksi alueen pelloista iso osa kuuluu maisemallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Museoviranomaiselle tuleekin varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen tiesuunnitelmien ja rakennussuunnitelmien laatimista.

17 16 (16) 5 Raportin liitteet Liite 1 Yleiskartta 1: Liite 2 Toimenpidekartta 1 1:2000 Liite 3 Toimenpidekartta 2 1:2000 Liite 4 Aulangontien kiertoliittymä 1:2000 Liite 5 Toimivuustarkasteluiden määritelmä