Aspergillus-ryhmän rihmasienet ovat opportunistisia
|
|
- Vilho Manninen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Esa Jantunen Aspergillus-rihmasienet ovat tärkeitä invasiivisten infektioiden aiheuttajia kantasolusiirtopotilailla. Allogeenisen kantasolusiirron yhteydessä aspergilloosin riski on 4 10 %, autologisella kantasolusiirrolla tuetussa intensiivihoidossa selvästi pienempi. Aspergilloosin diagnostiikka on pulmallista ja hoitotulokset toistaiseksi vaatimattomia erityisesti allogeenisen kantasolusiirron saaneilla. Varhainen diagnostiikka ja nopeasti aloitettu sienilääkitys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla näiden infektioiden ennustetta voitaisiin parantaa. Aspergillus-ryhmän rihmasienet ovat opportunistisia taudinaiheuttajia, joita tavataan yleisesti elinympäristössämme. Immunosuppressiopotilailla nämä sienet voivat aiheuttaa vakavia invasiivisia infektioita. Erityisen riskiryhmän muodostavat kantasolusiirtopotilaat sekä akuuttia leukemiaa sairastavat, mutta myös eräissä kiinteiden elinten siirroissa (mm. keuhkon- ja maksansiirto) aspergillusinfektiot ovat merkittävä pulma. Seuraavassa käsitellään aspergilloosin epidemiologiaa, kliinisiä piirteitä, diagnostiikkaa ja hoitoa kantasolusiirtopotilailla. Diagnostiikan ja hoidon suuntaviivat ovat samankaltaisia myös muilla elinsiirtopotilailla ja leukemiapotilailla. Epidemiologia Allogeenisen kantasolusiirron saaneista % sairastuu invasiiviseen sieni-infektioon. Tavallisimpia aiheuttajia ovat Aspergillus- ja Candidalajit. Suomalaisessa aineistossa yli 70 % näiden potilaiden sieni-infektioista oli aspergillusten aiheuttamia (Jantunen ym. 1997). Aspergillusinfektioiden ilmaantuvuus on allogeenisilla kantasolusiirron saaneilla 4 10 % (Saugier- Veber ym. 1993, Wald ym. 1997, Jantunen ym a). Suomalaisessa vastaavassa pediatrisessa aineistossa invasiivinen sieni-infektio todettiin 16 %:lla potilaista ja puolet tapauksista oli aspergillusinfektioita (Hovi ym. 2000). Autologisella kantasolusiirrolla tuetun intensiivihoidon saaneiden aspergilloosiriski on selvästi pienempi ja eräässä kokooma-aineistossa insidenssi oli 2,6 % (Paterson ja Singh 1999). Suomalaisessa aineistossa aspergilloosi todettiin 3 %:lla pediatrisista potilaista, joista valta-osa oli saanut intensiivihoidon luuytimensiirron tuella (Hovi ym. 2000). Veren kantasolujen käyttö intensiivihoidon tukena vähentänee aspergilloosiriskiä. KYS:n aikuishematologian osastolla on todettu invasiivinen aspergilloosi alle 1 %:lla kantasolusiirtopotilaista (1/161). Potilaista 97 % oli saanut veren kantasolusiirteen. Autologisen intensiivihoidon jälkeen aspergillusinfektio ilmaantuu usein neutropenian aikana tai pian neutropenian korjaantumisen jälkeen (Wald ym. 1997). Allogeenisen siirron jälkeen esiintyy varhaisiakin infektioita, mutta valtaosa ilmenee vasta useiden kuukausien kuluttua intensiivihoidosta ja liittyy erityisesti käänteishyljintään ja sen hoitoon (Saugier-Veber ym. 1993, Wald ym. 1997, Jantunen ym. 2000a). Tavallisin invasiivisia infektioita aiheuttava laji on A. fumigatus, mutta myös A. flavus, A. Duodecim 2001;117:
2 Taulukko 1. Aspergillusinfektioiden riskitekijöitä allogeenisen kantasolusiirron saaneilla potilailla (Jantunen ym. 1997, Wald ym. 1997, Wingard 1999). Akuutti ja krooninen käänteishyljintä Kortikosteroidihoito Antilymfosyyttiglobuliinihoito Aiempi invasiivinen aspergilloosi Neutropenia Rekisteriluovuttaja Luovuttajan ja potilaan kudostyyppierot Hoito huoneessa, jossa ei ole tehokasta ilmansuodatusta T-solujen poisto siirteestä Taulukko 2. Aspergillusinfektioiden diagnostiikka kantasolusiirtopotilailla. Menetelmä BAL Ohutneulabiopsia Avoin keuhkobiopsia Seerumin galaktomannaanin määritys PCR (seerumi, BAL) Kommentteja positiivinen löydös hoidon indikaatio sensitiivisyys 50 %, vähän komplikaatioita invasiivinen, hyvä sensitiivisyys toistuvat määritykset tarpeen, kliinistä merkitystä selvitetään parhaillaan toistuvat määritykset tarpeen, lisätutkimuksia tarvitaan BAL = bronkoalveolaarinen huuhtelu PCR = polymeraasiketjureaktio niger ja A. terreus voivat tulla kyseeseen. Kantasolusiirtoja tekevissä yksiköissä on kuvattu aspergilloosiepidemioita, joiden taustalla ovat usein olleet lähistön rakennustyö tai ilmastointijärjestelmän ongelmat. Riskitekijät Autologisen intensiivihoidon yhteydessä neutropenian kesto on keskeinen riskitekijä. Allogeenisissa kantasolusiirroissa aspergillusinfektiot liittyvät ennen muuta luovuttajan ja potilaan kudostyyppieroista aiheutuvaan käänteishyljintään ja sen hoitoon, mutta muitakin riskitekijöitä on todettu (taulukko 1). Kliininen kuva Aspergillusitiöt pääsevät elimistöön ensisijaisesti hengitysteiden kautta. Valtaosa (90 %) invasiivisista infektioista paikantuukin keuhkoihin. Harvemmin tavataan aspergilluksen aiheuttamaa sinuiittia. Allogeenisen kantasolusiirron jälkeen disseminoitunut infektiotyyppi on tavallinen. Erityisen herkästi aspergilloosi leviää keskushermostoon; jopa puolella allogeenisen kantasolusiirron saaneista aspergilloosipotilaista on todettu keskushermostoinfektio (Saugier-Veber ym. 1993, Jantunen ym. 2000a). Aspergillussieni on verisuonihakuinen, mikä selittää infektioon usein liittyvät kudosnekroosit sekä taipumuksen levitä eri elimiin. Kuume puuttuu osalta potilaista infektion toteamisen aikaan. Keuhko-oireet ovat yleisiä mutta epäspesifisiä. Keskushermoston aspergilloosiin liittyvät oireet ovat monesti dramaattisia (kouristukset, hemipareesi) ja etenevät nopeasti. Diagnostiikka Koska aspergilloosin oireet ja kliiniset löydökset ovat epäspesifisiä, kliinikolta vaaditaan valppautta riskipotilaiden hoidossa. Aspergilloosin diagnostiikka on edelleen vaikeaa, mutta hoitotulosten kannalta varhainen diagnoosi olisi mitä tärkeintä (Denning 1998). Jos infektio ehtii levitä veriteitse disseminoituneeksi taudiksi, paranemismahdollisuudet ovat vähäiset. Tärkeimmät aspergilloosin toteamiseen käytettävät diagnostiset keinot on esitetty taulukossa 2. Radiologiset löydökset herättävät usein epäilyn aspergilloosista. Keuhkoröntgenkuvassa nähdään monissa tapauksissa nodulaarisia periferiassa sijaitsevia muutoksia. Tietokonetomografialöydökset ovat usein huomattavasti runsaammat. Ohutleikekerroskuvaus paljastaa muutokset aiemmin kuin natiivikuvaus (Caillot ym. 1997). Tyypillinen löydös on noduluksia ympäröivä halovyöhyke (Kuhlman ym. 1985, Blum ym. 1994). Myös onteloitumista tavataan usein. On kuitenkin huomattava, että radiologinen löydös on vain viitteellinen. Riskipotilaalla löydös on kuitenkin hoidon aloituksen aihe. Bronkoalveolaarista huuhtelua (BAL) käytetään usein kantasolusiirtopotilaiden keuhkopulmien selvittelyssä. Se antaa viitteellisiä löydöksiä keuhkojen invasiivisesta aspergilloosista %:lla potilaista (Caillot ym. 1997, Jantunen 1716 E. Jantunen
3 ym. 2000a). Riskipotilaan BAL-näytteen mikroskooppitutkimuksessa todetut sienirihmat tai positiivinen viljelytulos viittaavat vahvasti invasiiviseen aspergilloosiin (Horvath ja Dummer 1996) ja ovat hoidon aihe. Lisäksi BAL antaa usein hyödyllistä tietoa muista mahdollisista keuhkopatogeeneista. Radiologisesti ohjatut keuhkojen ohutneulabiopsiat ovat osoittautuneet turvallisiksi myös kantasolusiirtopotilailla (Jantunen ym. 2001). Ellei ohutneulabiopsia ole teknisesti mahdollinen tai tulos on negatiivinen, torakoskopiateitse otettu keuhkobiopsianäyte antaa usein diagnoosin. Viime vuosina on pyritty kehittämään uusia menetelmiä aspergillusinfektioiden varhaistoteamiseen. Yksi tällainen on seerumin galaktomannaanin määritys (Bretagne ym. 1998, Machetti ym. 1998, Maertens ym. 1999, Salonen ym. 2000). Suuren riskin potilaille tutkimus pitäisi tehdä 1 2 kertaa viikossa, ja on esitetty, että kaksi peräkkäistä positiivista tulosta yhdistettynä muihin seikkoihin (oireet, radiologiset löydökset) aiheellistavat hoidon. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan vielä, ennen kuin nämä menetelmä ohjaa ratkaisevasti kliinistä päätöksentekoa. Sienen DNA:ta voidaan tutkia esimerkiksi seerumista tai BAL-näytteestä DNA:n monistuksella (polymeraasiketjureaktio eli PCR). Tekniikkaa on sovellettu myös kudosbiopsianäytteiden tutkimiseen (Hendolin ym. 2000). Menetelmän käytöstä on saatu alustavia kokemuksia myös kantasolusiirtopotilaiden osalta (Bretagne ym. 1995, Hebart ym. 2000, Williamson ym. 2000). Nämä tekniikat voisivat jonkin verran varhaistaa diagnostiikkaa. Sieni voidaan tunnistaa kudosnäytteistä myös immunohistokemiallisilla menetelmillä (Jensen ym. 1997). Kun otetaan huomioon aspergillusinfektioiden pulmallinen diagnostiikka, on oleellista, että suunnattu hoito aloitetaan kliinisen epäilyn perusteella odottamatta diagnoosin varmistumista. Hoito Hoidon keskeiset piirteet ovat varhainen diagnoosi, tehokas sienilääkitys ja mikäli mahdollista immunosuppression keventäminen. Hoitomahdollisuudet on koottu taulukkoon 3. Suuriannoksinen amfoterisiini B (AmB) on aspergilloosin standardihoito. Varsinkin allogeenisen kantasolusiirron saaneilla muut samanaikaisesti käytettävät munuaistoksiset lääkkeet estävät usein AmB-hoidon. Riittävällä nesteytyksellä ja elektrolyyttitasapainon korjauksella voidaan jonkin verran lievittää AmB:n nefrologisia haittoja. AmB aiheuttaa runsaasti myös muita haittavaikutuksia. Siksi on pyritty vähentämään hoidon toksisuutta kehittämällä lipidimuotoisia AmB-valmisteita. Niiden tehosta verrattuna AmB:hen ei ole tehty satunnaistettuja tutkimuksia kantasolusiirtopotilailla, mutta tehoa pidetään samanlaisena (Richardson ja Kokki 1998). Keskeinen ongelma lipidimuotoisten valmisteiden käytössä ovat suuret kustannukset sekä osin annostelun vakiintumattomuus. Myös itrakonatsoli tehoaa aspergilluksiin. Erityisesti allogeenisen siirron saaneilla ongelmana on lääkkeen vaihteleva imeytyminen, minkä vuoksi pitoisuusmääritykset ovat tarpeen. Itrakonatsolilla on myös runsaasti lääkeinteraktioita. Käytännössä itrakonatsoli sopisi parhaiten Taulukko 3. Aspergillusinfektioiden hoito kantasolusiirtopotilailla. Sienilääkitys Amfoterisiini B (AmB) 1,0 1,5 mg/kg/vrk munuaisten toiminnan seuranta Lipidimuotoinen AmB kolme valmistetta, haittavaikutuksissa voi olla eroja teho sama kuin AmB:llä munuaistoksisuus vähäisempää 3 5 mg/kg/vrk Itrakonatsoli lääkeinteraktioita jatkohoitoon AmB:n jälkeen 400 mg/vrk suun kautta Kasvutekijät Ei osoitusta hyödystä kontrolloiduissa tutkimuksissa jos potilaalla neutropenia, käyttö tukihoitona loogista Kirurginen hoito valikoidut potilaat epäily suurten suonten invaasiosta yksittäinen keuhkopesäke invasiivinen sinuiitti ihoabsessit 1717
4 amfoterisiini B -hoidon jatkoksi niille potilaille, jotka ovat vastanneet alkuhoitoon (Paterson ja Singh 1999). Leikkaus saattaa tulla kyseeseen tietyissä tapauksissa, mutta se ei auta disseminoituneessa taudissa eikä multifokaalisessa keuhkoaspergilloosissa. Joskus leikkaus voi olla tarpeen sienen suoni-invaasiosta johtuvien verenvuotojen estämiseksi ja myös ennen intensiivihoitoa. Immunosuppression keventämisellä ja neutropenian korjaamisella voidaan mahdollisesti lisätä aspergilloosin paranemismahdollisuuksia. Aspergillusinfektion hoidon kesto ja hoitovasteen arviointi ovat keskeisiä pulmia. Mitään tarkkaa suositusta ei voida antaa hoidon kestosta, joka riippuu potilaan perustilanteesta ja hoitovasteesta. Vastetta on arvioitu ensisijaisesti kuvantamistutkimuksin. Myös seerumin galaktomannaanin määrittämisestä tai PCR-tekniikoista voi olla hyötyä hoitovasteen arvioinnissa. Käytännössä hoito kestää kuukausia. Parantuneita potilaita on hoidettu jopa puoli vuotta (Jantunen ym. 2000b). Ennuste Aspergillusinfektion ennuste on edelleen synkkä allogeenisen kantasolusiirron saaneilla, eikä se ole viime vuosina olennaisesti parantunut. Vain 7 25 % potilaista on paranee (Wald ym. 1997, Ribaud ym. 1999, Jantunen ym. 2000b). Kolmannes potilaista saavuttaa kliinisen ja radiologisen hoitovasteen ja elää useita kuukausia diagnoosin jälkeen (Jantunen ym. 2000b). Allogeenisen kantasolusiirron saaneilla on usein hankala käänteishyljintä ja disseminoitunut infektio, jotka huonontavat ratkaisevasti paranemismahdollisuuksia. Autologisen intensiivihoidon jälkeen aspergilloosin paranemismahdollisuudet ovat selvästi paremmat. Hoitotuloksista on vähän raportteja, mutta tulokset lienevät pitkälti samanlaiset kuin akuuttia leukemiaa sairastavien infektioissa. EORTC:n analyysissä yli 40 % hematologisista potilaista saavutti hyvän hoitovasteen (Denning ym. 1998). Ehkäisymahdollisuudet Koska diagnosoidun aspergilloosin hoitotulokset ovat vaatimattomat, on ponnisteltu ehkäisymahdollisuuksien löytämiseksi. Jos potilaalla on ennen intensiivihoitoa todettu aspergilloosi, infektion uusiutumisriski kantasolusiirron jälkeen on suuri. Jos sienipesäke on kirurgisesti poistettavissa, on asiaa syytä vakavasti harkita. Joka tapauksessa potilaalle tulee antaa tehokasta sienilääkitystä intensiivihoidon jälkeen. Autologisen intensiivihoidon yhteydessä riittää yleensä lyhyt sekundaariprofylaksi neutropenian korjaantumiseen saakka. Allogeenisen siirron saaneilla tulee profylaksia jatkaa pidempään ainakin siihen saakka, kunnes on selvinnyt, ilmaantuuko potilaalle merkkejä akuutista käänteishyljinnästä. Profylaksista huolimatta aspergilloosi uusiutuu noin kolmasosalla kantasolusiirtopotilaista intensiivihoidon jälkeen (Offner ym. 1998). Potilashuoneiden ilman tehokas suodatus vähentää varhaisten aspergillusinfektioiden ilmaantuvutta allogeenisen kantasolusiirron yhteydessä (Wald ym. 1997), mutta on luonnollisesti tehoton kuukausien kuluttua ilmaantuvia infektioita vastaan. Koska itiöt kulkeutuvat elimistöön hengitysteiden kautta, amfoterisiini B -inhalaatioita on kokeiltu hematologisilla potilailla, mutta tuoreessa satunnaistetussa tutkimuksessa tästä ei havaittu olevan hyötyä (Schwartz ym. 1999). Vakuuttavaa näyttöä ei ole myöskään pieniannoksisen AmB:n tai lipidimuotoisten AmB-valmisteiden hyödyistä tässä suhteessa (Paterson ja Singh 1999). Itrakonatsoli tai vorikonatsoli voisivat teoriassa olla varsin tehokkaita profylaksikeinoja kantasolusiirtopotilailla, mutta näyttö tästä puuttuu toistaiseksi. Koska aspergilloosiriski liittyy allogeenisen kantasolusiirron yhteydessä läheisesti käänteishyljintään, voitaisiin riskiä vähentää ainakin teoriassa käänteishyljinnän tehokkaammalla estolla. Ruudun ym. (2000) tuoreessa satunnaistetussa tutkimuksessa tehokkaamman käänteishyljinnän estolääkityksen saaneiden sieni-infektioriski todettiinkin pienemmäksi kuin tavanomaisen estohoidon saaneilla. Sekä allogeenisen että autologisen intensiivihoidon yhteydessä 1718 E. Jantunen
5 neutropenian lyhentäminen käyttämällä verestä kerättyä kantasolusiirrettä ja kasvutekijöitä saattaa myös pienentää aspergilloosiriskiä. Lopuksi Aspergillusinfektiot ovat edelleen merkittävä ongelma kantasolusiirtopotilailla, erityisesti allogeenisen siirron saaneilla. Muiden infektioiden hoitomahdollisuuksien kehittyessä aspergilloosin suhteellinen merkitys on jopa lisääntynyt. Jotta allogeenisen kantasolusiirron saaneiden aspergilloosin hoitotuloksia voitaisiin parantaa, tulisi diagnoosia varhentaa, hoitoa tehostaa ja immunosuppressiota keventää. Lähiaikoina on tulossa käyttöön uusia, toivottavasti nykyistä tehokkaampia sienilääkkeitä, kuten vorikonatsoli ja kaspofungiini. * * * Kiitän Veritautien Tutkimussäätiötä, joka on tukenut kantasolusiirtopotilaiden aspergillusinfektioiden tutkimusta. Kirjallisuutta Blum U, Windfur M, Bitrago-Tellez C, ym. Invasive pulmonary aspergillosis: MRI, CT and plain radiographic findings and their contribution to early diagnosis. Chest 1994;106: Bretagne S, Costa J-M, Marmorat-Khuong A, ym. Detection of Aspergillus species DNA in bronchoalveolar lavage samples by competitive PCR. J Clin Microbiol 1995;33: Bretagne S, Costa J-M, Bart-Delabesse E, ym. Comparison of serum galactomannan antigen detection and competitive polymerase chain reaction for diagnosing invasive aspergillosis. Clin Infect Dis 1998;26: Caillot D, Casanovas O, Bernard A, ym. Improved management of invasive pulmonary aspergillosis in neutropenic patients using early thoracic computed tomographic scan and surgery. J Clin Oncol 1997;15: Denning DW. Invasive aspergillosis. Clin Infect Dis 1998;26: Denning DW, Marinus A, Cohen J, ym. An EORTC multicentre prospective survey of invasive aspergillosis in haematological patients: diagnosis and therapeutic outcome. J Infect 1998;37: Hebart H, Löffler J, Reitze H, ym. Prospective screening by a panfungal polymerase chain reaction assay in patients at risk for fungal infections: implication for management of febrile neutropenia. Br J Haematol 2000;111: Hendolin PH, Paulin L, Koukila-Kähkölä P, ym. Panfungal PCR and multiplex liquid hybridization for detection of fungi in tissue specimens. J Clin Microbiol 2000;38: Horvath J, Dummer S. The use of respiratory tract cultures in the diagnosis of pulmonary aspergillosis. Am J Med 1996;100: Hovi L, Saarinen-Pihkala UM, Vettenranta K, Saxen H. Invasive fungal infections in pediatric bone marrow transplant recipients: single center experience of 10 years. Bone Marrow Transplant 2000;26: Jantunen E, Ruutu P, Niskanen L, ym. Incidence and risk factors of invasive fungal infections in allogeneic BMT recipients. Bone Marrow Transplant 1997;19: Jantunen E, Piilonen A, Volin L, ym. Diagnostic aspects of invasive Aspergillus infections in allogeneic BMT recipients. Bone Marrow Transplant 2000 (a);25: Jantunen E, Ruutu P, Piilonen A, ym. Treatment and outcome of invasive Aspergillus infections in allogeneic BMT recipients. Bone Marrow Transplant 2000 (b);26: Jantunen E, Piilonen A, Volin L, ym. Radiologically guided fine needle lung biopsies in the evaluation of focal pulmonary lesions in allogeneic stem cell transplant recipients. Bone Mar-row Transplant 2001;267:S202 (abstrakti). Jensen HE, Salonen J, Ekfors TO. The use of immunohistochemistry to improve sensitivity ans spesiificity in the diagnosis of systemic mycoses in patients with haematological malignancies. J Pathol 1997;181: Kuhlman JE, Fishman EK, Siegelman SS. Invasive pulmonary aspergillosis in acute leukemia: characteristic findings on CT, the CT halo sign, and the CT in early diagnosis. Radiology 1985;157: Maertens J, Verhaegen J, Demuynck H, ym. Autopsy-controlled prospective evaluation of serial screening for circulating galactomannan by a sandwich enzyme-linked immunosorbent assay for hematological patients at risk for invasive aspergillosis. J Clin Microbiol 1999;37: Machetti M, Feasi M, Mordini N, ym. Comparison of an enzyme immunoassay and a latex agglutination system for diagnosis of invasive aspergillosis in bone marrow transplant recipients. Bone Marrow Transplant 1998;21: Offner F, Cordonnier C, Ljungman P, ym. Impact of previous aspergillosis on the outcome of bone marrow transplantation. Clin Infect Dis 1998;26: Paterson DL, Singh N. Invasive aspergillosis in transplant recipients. Medicine 1999;78: Ribaud P, Chastang C, Latge J-P, ym. Survival and prognostic factors of invasive aspergillosis after allogeneic bone marrow transplantation. Clin Infect Dis 1999;28: Richardson MJ, Kokki M. Antifungal therapy in bone marrow failure. Br J Haematol 1998;100: Ruutu T, Volin L, Parkkali T, ym. Cyclosporine, methotrexate, and methylprednisolone compared with cyclosporine and methotrexate for the prevention of graft-versus-host disease in bone marrow transplantation from HLA-identical sibling donor: a prospective randomized study. Blood 2000;96: Salonen J, Lehtonen O-P, Teräsjärvi M-R, Nikoskelainen J. Aspergillus antigen in serum, urine and bronchoalveolar lavage specimens of neutropenic patients in relation to clinical outcome. Scand J Infect Dis 2000;32: Saugier-Veber P, Devergie A, Sulahian A, ym. Epidemiology and diagnosis of invasive pulmonary aspergillosis in bone marrow transplant recipients: results of a 5-year retrospective study. Bone Marrow Transplant 1993;12: Schwartz S, Behre G, Heinemann V, ym. Aerosolized amphotericin B inhalations as prophylaxis of invasive Aspergillus infections during prolonged neutropenia: results of a prospective randomized multicenter trial. Blood 1999;93: Wald A, Leisenring W, Burik J-A, Bowden RA. Epidemiology of Aspergillus infections in a large cohort of patients undergoing bone marrow transplantation. J Infect Dis 1997;175: Wingard JR. Fungal infections after bone marrow transplant. Biol Blood Marrow Transplant 1999;5: Williamson ECM, Leeming JP, Palmer HM, ym. Diagnosis of invasive aspergillosis in bone marrow transplant recipients by polymerase chain reaction. Br J Haematol 2000;108: ESA JANTUNEN, LT, erikoislääkäri esa.jantunen@kuh.fi KYS:n sisätautien klinikka PL 1777, Kuopio 1719
Sienet syvien infektioiden aiheuttajina. Juha Salonen, LT Päijät-Hämeen keskussairaala
Sienet syvien infektioiden aiheuttajina Juha Salonen, LT Päijät-Hämeen keskussairaala Sienet infektioiden aiheuttajina Aitotumallisia (eukaryootteja) vaikea löytää tehokkaita ja hyvin siedettyjä sienilääkkeitä
LisätiedotSyöpäpotilaiden infektioiden ehkäisy mikrobilääkkein. Jaana Syrjänen, Pekka Kujala, Marjatta Sinisalo ja Jukka Lumio
Syöpäpotilaan infektiot Syöpäpotilaiden infektioiden ehkäisy mikrobilääkkein Jaana Syrjänen, Pekka Kujala, Marjatta Sinisalo ja Jukka Lumio Mikrobilääkehoidolla on pyritty ehkäisemään etenkin niitä syöpäpotilaiden
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotAllogeenisten kantasolujensiirtojen kehityssuunnat ja niiden heijastuminen Turun siirtokeskuksen toimintaan ja tuloksiin
Katsaus KARI REMES, SINI LUOMA, TOIVO T. SALMI, TARJA-TERTTU PELLINIEMI, MAIJA ITÄLÄ, MARJUT KAUPPILA, JUKKA NIKOSKELAINEN, MERVI PUTKONEN, VELI KAIRISTO, ALLAN RAJAMÄKI, ANRI TIENHAARA, SEPPO PYRHÖNEN
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi
ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi Eija Mahlamäki erikoislääkäri Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä 23.10.2013 Hematopoieettisten kantasolujen
LisätiedotValtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki
LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotBorrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista
1 Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista Vasta-aineseulonta tehdään aina ensin kahden ELISA-testin avulla, eli S-Borr C6 (2001) ja S- Borr IgG (2004). Jos tulokset eriävät, tai jos jompikumpi tai
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotWALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA
WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotMyelooman muuttuva hoito
Katsaus Esa Jantunen Myelooman muuttuva hoito Viime vuosina autologinen kantasolusiirto on vakiinnuttanut asemansa nuorempien myeloomapotilaiden hoidossa, ja talidomidia käytetään entistä useammin osana
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotKATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu
KATSAUS Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet Tapani Ruutu Kantasolusiirron avulla voidaan lisätä pahanlaatuisen veritaudin solunsalpaaja- ja sädehoidon voimakkuutta ja suurentaa taudin paranemistodennäköisyyttä.
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
Lisätiedot10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999
1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotHelikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014
Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia
LisätiedotIäkkään potilaan akuutin leukemian hoito. Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019
Iäkkään potilaan akuutin leukemian hoito Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019 Sidonnaisuudet Pfizer, Amgen Asiantuntijapalkkiot, matkakustannukset Kuka on iäkäs (leukemiapotilas)?
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotAllergeenien analytiikka. Anu Kallinen Tullilaboratorio
Allergeenien analytiikka Anu Kallinen Tullilaboratorio 4.10.2017 Mikä on allergeeni? Allergeeni on antigeeni, joka saa aikaan immuunivasteen elimistössä Allergeenit ovat useimmiten proteiineja Elintarvikkeiden
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotKeuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010
Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...
LisätiedotAutologiset kantasolusiirrot. aiheet non-hodgkin-lymfoomissa. Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen
Alkuperäistutkimus Autologiset kantasolusiirrot non-hodgkin-lymfoomissa Esa Jantunen, Taru Kuittinen, Eija Mahlamäki ja Tapio Nousiainen Non-Hodgkin-lymfoomat ovat yleisin autologisella kantasolusiirrolla
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotPRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING
PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotABPA. SKLY Minna Purokivi Dos, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri KYS
ABPA SKLY 11.11.2016 Minna Purokivi Dos, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden laatu Saanut ky:lta palkkaa/palkkion
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotGranulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet. Erkki Elonen
LÄÄKEVAAKA Granulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet Erkki Elonen Vaikea neutropenia altistaa vaarallisille infektioille. Granulosyyttikasvutekijät ovat parantaneet granulosytopeniapotilaiden elämänlaatua
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotOhjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana
Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi)
EMA/642231/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi) Tämä on Blincyto-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotRanneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka
Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus
Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotKOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI
KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI matti korhonen, ylilääkäri Solupalvelut SPR Veripalvelu 21.9.2016 Sisältö 1. Suomen Kantasolurekisterin toiminta 2. Luovuttajan valinta, siirteen
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotKrooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on
KATSAUS Kroonisen lymfaattisen leukemian nykyhoito Maija Itälä Krooninen lymfaattinen leukemia on länsimaiden yleisin leukemia, ja sitä on totuttu hoitamaan kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Alkyloiva
LisätiedotMyyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto
ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos
LisätiedotLääkkeenanto- ja seurantaopas
MY-001-03 MYCAMINE mikafungiini Lääkkeenanto- ja seurantaopas Tietoa lääkäreille ja hoitajille Elokuu 2016 Johdanto Tässä lääkäreille ja hoitajille suunnatussa oppaassa annetaan mikafungiinin, ekinokandiinien
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotKivessyövän hoidossa tapahtuu
Kivessyövän hoidossa tapahtuu S. Jyrkkiö, Tyks Onkologiapäivät 30.8.2014 Kivessyöpä yleistyy Nordcan database/ylönen O. 1 ST I kivessyöpä: seuranta tai adj hoito? 2 Seminoma ST I SWENOTECA tulokset V 2007-2010
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotLapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella
Laura Palonkoski, Olli Lohi, Mikko Arola ja Kim Vettenranta ALKUPERÄISTUTKIMUS Lapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella Johdanto: Lapsuusiän syövän hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi
LisätiedotLymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot
Esa Jantunen, Sirkku Jyrkkiö, Outi Kuittinen, Tuula Lehtinen, Rita Janes, Erkki Elonen ja Liisa Volin Lymfoomapotilaiden allogeeniset kantasolujensiirrot Monien lymfoomatyyppien hoitotulokset ovat parantuneet.
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotKANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN
KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016 Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotAllogeeniset, vertamuodostavien kantasolujen
Mervi Taskinen, Samppa Ryhänen ja Kim Vettenranta Käänteishyljintä kantasolusiirroissa Käänteishyljintä muodostaa edelleen keskeisen hoitoon liittyvän riskin potilaalle allogeenisten kantasolusiirtojen
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotSyöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn
Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä viimeisen 3-v aikana: Amgen,
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotBiopankkitoiminta Suomessa. Dos. Heli Salminen
Biopankkitoiminta Suomessa Dos. Heli Salminen Suomalaisten sairaalabiopankkien erityispiirteet ja mahdollisuudet Miten biopankit vastaavat terveydenhuollon haasteisiin Perustuslaki Biopankkilaki Henkilötietolaki
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
Lisätiedot