VENNY on visuaalisten hahmotusvaikeuksien
|
|
- Pauliina Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Heikon matematiikan numeron syynä visuaaliset hahmotusvaikeudet? Miksi matematiikka voi olla niin vaikeaa? MAIJA KOIVULA, FK, erityisopettaja Kirjoittaja on visuaalisten hahmotusvaikeuksien kartoitus- ja kuntoutusmenetelmä VENNYn kehittäjä. Menetelmä on tulosta yli kahdenkymmenen vuoden taustatutkimuksesta sekä vuosikymmenten intensiivisestä opetustyöstä lasten ja nuorten parissa. Korjaamattomat visuaaliset hahmotusvaikeudet voivat olla suuri este ja ongelmien aiheuttaja lapsen/nuoren elämässä niin kouluopiskelussa kuin myöhemmin työelämässäkin. Ne saattavat olla pohjimmainen syy monenlaisiin oppimisvaikeuksiin. Myöhemmin ne voivat olla korjaamattomina myös syy yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Koska visuaaliset hahmotusvaikeudet ovat kuitenkin yleensä kuntoutettavissa, olisi tämän ongelman hoitamiseen panostettava huomattavasti. VENNY-menetelmän avulla kuntouttava opetus koulussa tai kotona voisi olla merkittävä apu. Jokaisen opettajan olisi tärkeä tuntea asia voidakseen auttaa lasta/nuorta. VENNY on visuaalisten hahmotusvaikeuksien kartoitus- ja kuntoutusmenetelmä. Visuaalisella hahmottamisella tarkoitetaan tässä kykyä saada havainnoimalla tarkkaa tietoa itsestä ja ympäröivästä maailmasta, sen erilaisista tilanteista ja kokemuksista. Visuaalinen hahmottaminen on yksinkertaisesti sitä, miten ymmärrämme näkemämme. Menetelmän kehittäminen lasten oppimisvaikeuksien auttamiseksi on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä ja yli viidentoista vuoden ajan tiiviissä yhteistyössä konsultoivan asiantuntijatahon HUS:n (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) kanssa vahvana tukijana ja edustajanaan lasten neuropsykologian erikoispsykologi. VENNY:n tavoitteena on ennaltaehkäistä mahdollisia korjaamattomien visuaalisten hahmotusvaikeuksien seurannaisilmiönä syntyviä ja ajan mittaan syveneviä ja laajenevia oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksista esim. kielen ymmärtämisen ja matematiikan ongelmat saattavat pohjautua visuaalisiin hahmotusvaikeuksiin. Visuaaliset hahmotusvaikeudet ilmenevät opetusmaailmassa mm. seuraavanlaisina ongelmina: taululta jäljentäminen on vaikeaa, varsinkin matematiikan sanallisten tehtävien ymmärtäminen on vaikeata, samoin kaikenlaiset ongelmaratkaisu- ja päättelytehtävät, lukujen sijoittelukin saattaa tuottaa ongelmia, oman kehon tuntemus (törmäilyt), liikunta- ja joukkuepelit sekä yleensä tilan hallinta on ongelmallista, käden taidot, tilannearviointi sekä sijaintiin liittyvät käsitteet ovat vaikeita, ongelmat vuorovaikutustaidoissa sekä niukka kielellinen ilmaisu ovat tavallisia, monimutkaisempien lauserakenteiden ymmärtäminen, kello- ja yleensä aikaan liittyvät käsitteet tuottavat ongelmia. Visuaalinen hahmottaminen kehittyy vielä varhaislapsuudenkin jälkeen ja sillä on selkeä yhteys yleiseen älylliseen kehitykseen. Visuaaliset hahmottamisongelmat esiintyvät yleensä ensimmäisellä ja toisella luokalla vain visuaalisella puolella, mutta kolmannesta luokasta eli noin yhdeksännestä ikävuodesta eteenpäin ne ilmenevät korjaamattomina ns. Matteus-efektin lailla yhä laajenevina ja syvenevinä ongelmina mm. kielen ymmärtämisen ja sanavaraston puutteina, matemaattisina ongelmina sekä keskittymis- ja tarkkaavaisuusvaikeuksina, sosiaalis-emotionaalisina ongelmina, samoin kuin myös puutteellisina ongelmanratkaisutaitoina. Kyseessä on hitaasti yleistyvä viive, joka aiheuttaa alentumaa monissa älyllisissä taidoissa. Vaikka testeissä iän mukana lapsen suorituksen raakapisteet nousisivatkin, niin kuitenkin suoritus suhteessa ikätasoon heikkenee. Mikäli lapsella/nuorella on visuospatiaalisia hahmotusvaikeuksia, vaikuttavat ne hänen kehitykseensä ja koko elämäänsä. On luonnollista, että visuaalisella havaitsemisella on yhteys sosiaaliseen havaitsemiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Onhan suurin osa ihmisten välisestä viestinnästä sanatonta ilmeelekieltä ja toisaalta kehonkielen tulkintaa. Dimensio 2/
2 Tutkijoiden mukaan ei-kielellisiin oppimisvaikeuksiin liittyy pysyviä sosio-emotionaalisia ongelmia noin kymmenennen ikävuoden jälkeen. Ongelmia saattaa olla sosiaalisessa havaitsemisessa sekä arvioinnissa (ilmeet ja eleet ja niiden tulkinta, sekä oma viestintä) että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Nämä ongelmat saattavat johtaa helposti ahdistuneisuuteen ja erilaisiin vaikeuksiin ihmissuhteissa ja näin ollen monenlaisiin ongelmiin myös opiskelussa. Tämä näkyy usein koulumaailman arkisissa tilanteissa ja kaverisuhteissa tovereiden puutteena tai muutoin ongelmina sosiaalisessa kanssakäymisessä. Spatiaalinen vaikeus ilmenee lapsen/nuoren kohdalla kielen tasolla kieliopillisten suhteiden ymmärtämisvaikeutena. Ongelmia ilmenee yläkäsitteissä ja myös abstrakteissa merkityksissä. Tämä näkyy opiskelussa niin puhutun kuin luetunkin kielen ymmärtämisvaikeutena sekä myös omassa ilmaisussa. Erityisesti ongelmia ilmenee matemaattisten käsitteiden ja yleensä matemaattisen kielen ymmärtämisessä, sillä onhan matematiikka suhdejärjestelmä ja täynnä käsitteitä oleva kieli, ikään kuin oma kielensä, arkikielen sisällä. Oppilaan, jolla on visuaalisia hahmotusongelmia, on vaikea orientoitua ympäristössään, hän sekoittaa suunnat, ei pysty erottamaan oikeaa tai vasenta, myös kellon tunteminen ja yleensä ajan hallinta ja hahmottaminen on vaikeaa. Matematiikka oppiaineena aivan erityisesti edellyttää avaruudellisten ja ajallisten suhteiden tajua ja niihin liittyvien käsitteiden ymmärtämistä sekä myös riittävää kielellistä valmiutta. Matematiikassa hahmotushäiriöiselle lapselle tuottavat vaikeuksia niin sanallisten tehtävien ymmärtäminen kuin myös geometrian tehtävät, samoin erilaiset taulukot ja niiden ymmärtäminen. On siis tärkeää, ettei oppilaan lievempiäkään ongelmia jätetä huomiotta, koska ongelmien taipumus kasaantua tunnetaan hyvin. Oppimisen ongelmat vaarantavat lapsen/nuoren terveen kehityksen ja ovat uhka hänen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnilleen. Pelkkä ongelmien havaitseminen ja tunnistaminenkin vaikuttavat positiivisesti lapsen/nuoren maailmaan. Pähkinä pohdittavaksi: Opettajat ovat varmastikin Suomessa huipputasoa! Mutta miten matematiikkaa ja kouluopetusta pitäisi muuttaa, jotta matematiikan tulokset edustaisivat taas huippua maailmalla? Kuntouttavan opetuksen tuloksia Seuraavanlaisia seikkoja on havaittavissa lapsen/ nuoren elämässä joko kotona tai oppilaitoksessa tehtyjen säännöllisten kuntouttavien VENNYharjoitusten tuloksena: matemaattisissa taidoissa tapahtuu selkeää paranemista kielen ymmärtämiseen (kuullun ja luetun) liittyvät taidot paranevat kognitiiviset taidot yleensä oppimisen eri alueilla paranevat oman toiminnan ohjaukseen liittyvät taidot vahvistuvat (sillä monimutkainen visuaalinen prosessointi edellyttää myös etuotsalohkonalueiden toimintaa; näissä tapahtuu myös suunnittelun organisointi, impulssien hillintä ja oman toiminnan arviointi) keskittymis- ja tarkkaavaisuustaidoissa tapahtuu edistymistä sosiaalisissa taidoissa tapahtuu edistymistä koko koulusuoriutuminen paranee oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi kohenee myös muistin alue usein vahvistuu visuaalisen puolen korjaantumisen ja harjoitusten myötä Visuaaliset hahmotustaidot ovat siis vahvassa yhteydessä lapsen/nuoren älyllisten ajattelutaitojen kehittymiseen! Kun visuaaliset hahmotustaidot paranevat ja korjaantuvat, vahvistuvat tämän seurauksena lapsen/nuoren kokonaisvaltaiset kognitiiviset opiskelutaidot ja koulusuoriutuminen sekä samalla myös kaikinpuolinen hyvinvointi. Tästä seuraavalla aukeamalla esimerkkinä M.Liisan taitojen kehittyminen visuaalisten hahmotustaitojen kuntoutuksen myötä (3. 6. lk). Siirryin samaiselle koululle M.Liisan aloitellessa kolmatta luokkaa, jolloin heti aloitimme VENNYkuntoutuksen pienryhmässä. Konkreettisten harjoitusten avulla luodaan siis VENNY:ssä pohjaa kieliopin avulla esitettävien suhteiden ymmärtämiselle. Konkreettinen käsin tekeminen seuraa koko ajan yhä vaikeutuvina harjoituksina teoreettisten harjoitusten rinnalla. Kuntouttava opetus olisi luonnollisesti tehokkainta, jos se painottuisi jo alkuopetukseen ja olisi siis laajempia ongelmia ennalta ehkäisevää, mutta toisaalta selkeästi myös jo mahdollisia olemassa olevia ongelmia korjaavaa. (Myös varhaiskasvatuksen puolella voitaisiin jo tehdä paljon asian eteen.) 100 Dimensio 2/2016
3 Hanna tekee VENNY-harjoituksia sekä VENNY 2 -kirjan tehtäviä pöydän ääressä. Dimensio 2/
4 Taulukkomuotoinen selvitys pienryhmässä tehdystä visuaalisen hahmotusvaikeuden kuntoutuksesta, yksi oppitunti M. Liisa M. HAHMOTUSTAITOJEN Liisa M. M. HAHMOTUSTAITOJEN Liisa M. Liisa Liisa HAHMOTUSTAITOJEN KUNTOUTUS, KUNTOUTUS, LK:T 3 KUNTOUTUS, LK:T KUNTOUTUS, VENNY LK:T 2 - VENNY 3 - LK:T 33 LK:T V 3 1 lk 1 lk 1 lk 1 lk lk 1 lk 2 lk lk 1 lk 2 lk 1 3 lk 3 lk 1 lk lk 12 lk lk 2 3 lk lk 2 lk 34 Alakoulu Alakoulu VENNY VENNY VENNY VENNY VENN V Ikätasoinen Ikätasoinen suoritus Ikätasoinen suoritus Ikätasoinen suoritus suoritus Suoritustaso Suoritustaso Suoritustaso alle alle ikätason ikätason Suoritustaso alle ikätason Suoritustaso alle alle ikätason alle ikätason Oppilaan Oppilaan suoritustaso suoritustaso Oppilaan suoritustaso Oppilaan Oppilaan suoritustaso suoritustaso Kielellinen ja Kielellinen visuaalinen ja päättelytaito visuaalinen Kielellinen Kielellinen ja päättelytaito visuaalinen ja ja visuaalinen päättelytaito päättelytaito Kielellinen ja visuaalinen päättelytaito Kielellinen Kielellinen päättelytait päättelyta Visuaalinen Visuaaline päättelytait päättelyta Matematiikan, Matematiikan, lukemisen ja Matematiikan, kirjoituksen lukemisen Matematiikan, ja ongelmat kirjoituksen lukemisen lukemisen ja ongelmat kirjoituksen ja ja kirjoituksen ongelmat ongelmat Syksy ongelmat OHR: Syksy OHR: Syksy Tutkimukse Syksy OHR: Syksy OH Matematiikan, lukemisen ja kirjoituksen ongelmat Matemaattiset Syksy OHR: Matemaattiset vaikeudet, Matemaattiset ymmärtämisen det, vaikeu- ymmärtämisen det, koulupsyk det, ymmärtä det, y Matemaattis koulupsykol vaikeu- Tutkimuks Koulupsykologin Koulupsykologin tutkimukset Koulupsykologin tutkimukset Tulokset: Koulupsykologin tutkimukset Tulokset: tutkimukset Tulokset: Tulokset: Tulokset: vaikeudet det, ymmärtämisen vaikeudet vaikeudet Kielell vaike Koulupsykologin tutkimukset Tulokset: vaikeudet taidot Kielk Älyllinen peruskapasiteetti Älyllinen peruskapasiteetti Älyllinen kokonaisuudes- Älyllinen peruskapasiteetti kokonaisuudes- peruskapasiteetti kokonaisuudessaan heikkotasoinen: saan heikkotasoinen: tarve Uusintatutkimuksen (oppilashuol- tarve (oppilashuol- tarve rajalla. heiko tarv (o kokonaisuudes- Uusintatutkimuksen Uusintatutkimuksen heikon taido Uus Älyllinen saan heikkotasoinen: peruskapasiteetti saan heikkotasoinen: saan kokonaisuudessaan Suurimmat heikkotasoinen: vaikeudet Suurimmat kielellistä vaikeudet Suurimmat päättelykykyä kielellistä Suurimmat vaikeudet vaikeudet päättelykykyä vaikeudet kielellistä kielellistä kielellistä päättelykykyä päättelykykyä tokokous tarve (oppilashuoltokokous tutkimusjonoon). 0902, sy tutkimusjonoon). pää- sy päättel tutkim Näh sy mittaavassa tisen päättelykyvyn luokittelutehtävässä tisen päättelykyvyn tehtävässä. tisen tisen päättelykyvyn tehtävässä. ja tisen aritmeet- päättelykyvyn tehtävässä. tehtävässä. sy tutkimusjonoon). leen päätt all 0902, tokokous pää- 0902, tokokou Nähty pää- rajall Suurimmat mittaavassa vaikeudet luokittelutehtävässä mittaavassa kielellistä luokittelutehtävässä mittaavassa päättelykykyä ja mittaavassa aritmeet- luokittelutehtävässä ja aritmeet- ja aritmeet- ja aritmeet- ja aritmeetstisen päättelykyvyn tehtävässä. Syksyllä ELA Syksyllä M.K: ELA Syksyllä M.K: Matem leen Näönvarainen Näönvarainen päättely alle Näönvarainen ikätason. päättely Näönvarainen alle ikätason. päättely päättely päättely alle alle ikätason. alle ikätason. keskittyminen Syksyllä ELA keskittyminen systemaattisesti keskittyminen temaattisesti etene- sys- etene- temaatt todistu Perushahmottaminen Perushahmottaminen hankalaa. Perushahmottaminen hankalaa. hankalaa. hankalaa. viin temaattisesti hahmotus- viin etene- ja hahmotus- viin Suosit ja todis viin hah M.K: keskittym sys- todistu Mat Näönvarainen päättely alle ikätason. Perushahmottaminen hankalaa. sarjoitusharjoituksiin. sarjoitusharjoituk- (1h/vko) siin. (1h/vko) siin. tyisesti erity siin. (1h viin hahmotus- sarjoitusharjoituk- ja sarjoitus erityiso Suo Silmä-käsi-yhteistyö Silmä-käsi-yhteistyö hidasta. Silmä-käsi-yhteistyö hidasta. hidasta. hidasta. hidasta. Silmä-käsi-yhteistyö hidasta. siin. (1h/vko) suaalis tyise Tarkkaavaisuus Tarkkaavaisuus herpaantuu Tarkkaavaisuus helposti. herpaantuu Tarkkaavaisuus helposti. herpaantuu herpaantuu helposti. helposti. helposti. tusvaik suaa Tarkkaavaisuus herpaantuu helposti. vuoksi. tusva Toiminnanohjauksen Toiminnanohjauksen tueksi Toiminnanohjauksen tarvitaan tueksi aina tarvitaan tueksi aina tueksi tarvitaan tueksi tarvitaan tarvitaan aina aina aina Mietitä vuok Toiminnanohjauksen aikuisen apua. aikuisen apua. tueksi aikuisen tarvitaan aikuisen aikuisen apua. aina apua. apua. yläaste Miet aikuisen apua. mää. yläas EMU-opetukseen EMU-opetukseen suositus (laajat EMU-opetukseen suositus oppimisvaikeudet). Taustalla det). kotiongelmat, suositus Taustalla (laajat det). kotiongelmat, vanhempien det). Taustalla oppimisvaikeudet). Taustalla Taustalla avioero. kotiongelmat, vanhempien kotiongelmat, avioero. vanhempien vanhempien avioero. avioero. avioero. logisiin Lähe EMU-opetukseen (laajat suositus oppimisvaikeu- suositus suositus (laajat (laajat oppimisvaikeu- (laajat oppimisvaikeu- Lähete mää. EMU-opetukseen det). Yleisopetus Taustalla kotiongelmat, jatkuu Yleisopetus (äiti kielsi jatkuu vanhempien Yleisopetus EMU:n) (äiti Yleisopetus kielsi jatkuu avioero. EMU:n) jatkuu (äiti jatkuu (äiti kielsi (äiti kielsi EMU:n) kielsi EMU:n) EMU:n) Oppilas logis Yleisopetus jatkuu (äiti kielsi EMU:n) tem. Oppi va hahmo tem. sia hahm ELA mässä sia EL mäss 102 Dimensio 2/2016
5 viikossa, kolmannesta luokasta kuudenteen asti. Seuranta kesti ensimmäisestä luokasta lukion loppuun asti. 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 9 lk Yläkoulu ja lukio VENNY VENNY VENNY ma 8 ma 8 ma 7 ka.8.8 Kielellinen päättelytaito Visuaalinen päättelytaito Kielellinen ja visuaalinen päättelytaito Suoritustaso alle ikätason Tutkimukset 2004 koulupsykologi: Kielelliset päättelytaidot keskitason ja heikon keskitason rajalla. Nähtyyn perustuva päättelykyky edelleen alle ikätason. Matematiikan todistusarvosana todistuksessa jo 7. Suositus jatkaa erityisopetusta erityisesti ikätason visuaalisten hahmotusvaikeuksien vuoksi. Mietitään EVY:ä ja yläasteen pienryhmää. Lähete neuropsykologisiin tutkimuksiin. Oppilas jatkaa system. vaikeutuvia hahmotusharjoituksia ELA:n pienryhmässä (1 h/vko). Neuropsykologin lausunto 2005: Oppilaan kognitiiviset päättelytaidot vastaavat nyt ikätasoa sekä kielellisen että visuaalisen päättelyn osalta. Visuaalisen päättelyn taidoissa on tapahtunut huima kehitys edelliseen koulupsykologin tutkimukseen verrattuna. Oppilas jatkaa edelleen hahmotustaitoja kuntouttavassa erityisopetuksen ryhmässä. Oppilas voittaa Hyvinkään kaupungin järjestämän kirjoituskilpailun toisen palkinnon kuudennen luokan keväällä. Suuri hetki tytön elämässä Oppilas jatkaa edelleen koko 6. luokan systemaattista hahmotusohjelmaa ELA:ssa.. 7. luokan todistusarvosana matematiikassa luokan todistusarvosana matematiikassa luokan todistusarvosana matematiikassa 7. Peruskoulun päättötodistuksessa lukuaineiden keskiarvo 8.8. Oppilas aloitti lukion syksyllä Lukion 1. luokan syyskaudella valtakunnallinen matematiikan koe 9 1/2 ja todistuksen keskiarvo 9.0. Keväällä 2013 pääsi ylioppilaaksi. Yotodistuksessa kolme 10:ä (huom. mm. historia!). Dimensio 2/
6 Mitä tapahtuu, kun lapsen maailma saa uuden järjestelmällisen luonteen? Systemaattiset ja vaiheittain etenevät visuaaliset (viivataso=> pintatason= >syvyystaso) hahmotusharjoitukset vahvistavat, mittaavat, luokittavat jne. ympäröivää maailmaa ja sen järjestystä antaen maailmalle järjestelmällisen luonteen. Harjoitukset: => luovat lapsen maailmaan paremman järjestyksen (oikeat suhteet, mitat, muodot, luokat) => opettavat lasta ikään kuin tunnistamaan ja tuntemaan liikennemerkit ja liikennevalot ja niiden noudattamiseen liittyvät säännöt (simultaanisynteesin vahvistuessa, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden sekä oman toiminnan ohjauksen parantuessa, luetun, kuullun, nähdyn ymmärtämisen lisääntyessä jne.) => vahvistavat oman minän ja ympäröivän maailman sekä näiden keskinäisen suhteen hallintaa => lisäävät elämän hallinnan tunnetta, koska maailma saa yhä jäsentyneemmän ja järjestäytyneemmän luonteen => parantavat lapsen kognitiivista suoriutumista monissa kouluaineissa ja monilla eri oppimisen alueilla => vahvistavat lapsen itsetuntoa ja emotionaalista hyvinvointia => parantavat lapsen sosiaalista vuorovaikutusta ja kanssakäymistä => parantavat lapsen ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista hyvinvointia => vahvistavat oppilaan yleistä loogista päättelyä ja ongelmaratkaisukykyä, koska visuaalisilla hahmotustaidoilla on selkeä yhteys yleiseen älylliseen ajatteluun Nuorten kehitysriskejä koskevien tutkimusten mukaan kouluepäonnistuminen on kaikkein voimakkaimmin yhteydessä myöhempään heikkoon sosiaaliseen selviytymiseen ja mielenterveysongelmiin. Epäonnistuminen on yhteydessä koulutusuran katkeamiseen, epäsosiaaliseen kehitykseen, päihteiden ja huumeiden väärinkäyttöön, työttömyysuhkaan ja moneen muuhunkin ongelmaan. Psykologisista seuraamuksista selvimmin on havaittu heikko itsetunto ja masentuneisuus. Merkittävää on, että syrjäytyminen voi alkaa jo koulun aloitusvaiheessa osaamattomuudesta. Jos lapsen/nuoren tilannetta ei ymmärretä, oppimisen vaikeudet Esimerkki peilikuvatehtävästä, jossa on sekä konkretiaettä teoriatehtävä rinnakkain. uhkaavat lapsen/nuoren tulevaisuutta vaikuttamalla mm. hänen omanarvontuntonsa muodostumiseen. Resurssien yhä vähetessä edellytetäänkin kouluilta uudenlaisia taitoja oppimisvaikeuslasten ja -nuorten ohjaamiseksi ja auttamiseksi. Kyse on lapsen/nuoren kohdalla korjaamattomana hänen koko tulevaa elämäänsä merkittävästi vaikeuttavasta ja syrjäytymisriskiäkin aiheuttavasta ongelmasta. Sen hoitamiseen ja korjaamiseen on kuitenkin nyt auttamiskeino, jonka saattaminen kaikkien visuaalisista hahmotusvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten avuksi, on menetelmän tärkein tavoite. Lisätietoa: Opetusministeriö on tukenut VENNY-menetelmän kartoitusosion kehittämistä KELPOhankkeessa vuosina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on tukenut VENNY:n kehittämistä yli viidentoista vuoden ajan konsultoivana asiantuntijanaan lasten neuropsykologian erikoispsykologi. Keksintösäätiö on tukenut VENNY:ä uutena suomalaisena innovaationa elokuusta Henry Fordin Säätiö on tukenut keväästä 2015 VENNY:n edelleen kehittämistä. VENNY 1 on ilmaiseksi ladattava kartoitusmenetelmä, jonka opettaja/ ohjaaja tai vanhempi voi ohjeiden mukaan tehdä lapselle Dimensio 2/2016
Sivu 1 V E N N Y VISUAALISTEN HAHMOTUSONGELMIEN KARTOITUS- JA KUNTOUTUSOHJELMAN ENSIMMÄINEN OSA
Sivu 1 V E N N Y VISUAALISTEN HAHMOTUSONGELMIEN KARTOITUS- JA KUNTOUTUSOHJELMAN ENSIMMÄINEN OSA VENNY 1 KOULUTULOKKAIDEN VISUAALISTEN HAHMOTUSONGELMIEN KARTOITUS SEKÄ KYSELYLOMAKE OPETTAJILLE Maija Koivula
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotOppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotV E N N Y VISUAALISTEN HAHMOTUSVAIKEUKSIEN KARTOITUS-JA KUNTOUTUSMENETELMÄN ENSIMMÄINEN OSA
1 V E N N Y VISUAALISTEN HAHMOTUSVAIKEUKSIEN KARTOITUS-JA KUNTOUTUSMENETELMÄN ENSIMMÄINEN OSA VENNY 1 KOULUTULOKKAIDEN VISUAALISTEN HAHMOTUSVAIKEUKSIEN KARTOITUS mahdollisten tulevien oppimisvaikeuksien
LisätiedotSivu 1 V E N N Y VISUAALISTEN HAHMOTUSVAIKEUKSIEN KARTOITUS-JA KUNTOUTUSMENETELMÄN ENSIMMÄINEN OSA
Sivu 1 V E N N Y VISUAALISTEN HAHMOTUSVAIKEUKSIEN KARTOITUS-JA KUNTOUTUSMENETELMÄN ENSIMMÄINEN OSA VENNY 1 KOULUTULOKKAIDEN VISUAALISTEN HAHMOTUSVAIKEUKSIEN KARTOITUS mahdollisten tulevien oppimisvaikeuksien
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotOppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotKysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena
Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kuntoutuspäivät 2018 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, Malminkartano, Helsinki Mila Gustavsson-Lilius Terveyspsykologian
LisätiedotKuka on erilainen oppija
Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotINFOA: Matematiikan osaaminen lentoon!
1(5) INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon! Ilmaisia koulutuksia! Opetushallitus on myöntänyt Lapin yliopistolle määrärahan koulutushankkeelle Matematiikan osaaminen lentoon: pedagogista ymmärrystä ja
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotHahmottamisen kuntoutus -hanke. Mika Minkkinen FM, Projektitutkija Hahmotuksen kuntoutus -hanke Niilo Mäki Instituutti
Ha Hahmottamisen kuntoutus -hanke Mika Minkkinen FM, Projektitutkija Hahmotuksen kuntoutus -hanke Niilo Mäki Instituutti Tavoitteet: Hahmottamisen kuntoutus -hanke (2014-2017) Tietokonevälitteiset kuntouttavat
LisätiedotMATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET
JOHDANTO JOHDANTO Nykyinen yhteiskuntamme vaatii kaikilta matemaattisten taitojen hallintaa, ja näin on todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Jokainen meistä käyttää joitakin matemaattisia perustaitoja
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen
Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa
LisätiedotKUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
LisätiedotALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2
ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotPALAUTE KOULUSTA 1 (6)
1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
Lisätiedot2/2016 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 80. VUOSIKERTA IRTONUMERO 15
2/2016 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 80. VUOSIKERTA IRTONUMERO 15 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 80. vuosikerta JULKAISIJA Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotErilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotKOULUTUSPALVELUT LUKUVUOSI ESIOPETUSPAIKKA
LUKUVUOSI LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA TÄMÄ SUUNNITELMA ON MYÖS Suomen/ruotsin kielen tukemisen suunnitelma Valmistavan opetuksen oppimissuunnitelma Tehostetun tuen suunnitelma (Perusopetuslaki
LisätiedotLasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta
Lasten visuaaliset hahmotushširišt Pekka RŠsŠnen JyvŠskylŠ, 1998 NŠkšhŠirišt Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, jolla tarkoitetaan erittšin voimakasta nššn tarkkuuden heikkoutta tai nškškentšn kapeutta (alle
LisätiedotKasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset
LisätiedotKOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotLIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy
LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan
LisätiedotMaahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto
Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.
LisätiedotMiten opettaja voi tukea?
Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
Lisätiedot5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT
5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen
LisätiedotOPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut
OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotMikä auttaa selviytymään?
Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi
LisätiedotKoulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.
Koulu Hyrylän yläaste Hyökkälän koulu Jokelan yläaste Kellokosken koulu Kirkonkylän koulu Klemetskogin koulu Kolsan koulu Lepolan koulu Mikkolan koulu Nahkelan koulu Paijalan koulu Pertun koulu Riihikallion
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotSISUKAS 2012-2016 PROJEKTI
Arjen sankareita lasta kannatteleva kumppanuus: Maire Saksola, Johanna Liukkonen, Sari-Maarika Mäntymaa SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI WWW.PESAPUU.FI Sisukastiimi Christine Välivaara, projektipäällikkö Johanna
LisätiedotSISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI
Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä
LisätiedotMonikielinen oppilas
Monikielinen oppilas Annele Laaksonen, KT, EO Daut Gerxhalija, omankielinen opettaja Turun yliopisto, Turun normaalikoulu A. Laaksonen & D. Gerxhalija, TY, TNK 1 Kielitietoinen koulu Turun normaalikoulu
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
LisätiedotAdoptoitu lapsi ja nuori koulussa
Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotFormatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?
Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotOppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?
Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotHailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan
LisätiedotVälineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1
Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotLoviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS
Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,
LisätiedotAlakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018
Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.
LisätiedotPARKANON YHTENÄISKOULU
PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille
LisätiedotNivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta
Nivelvaiheet Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta Pontuksen päiväkotikoulu pähkinänkuoressa 2017 toimintansa aloittanut solumallin koulu - pian kaksivuotias! Eri-ikäiset lapset soluissa
LisätiedotKasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13
Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että
Lisätiedot