Kestävän kehityksen ohjeita kuvataideopettajille

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen hjeita kuvataidepettajille Hankintahjeita Mieti materiaaleja ja tekniikita valitessasi ympäristö- ja työterveys näkökulmia. Yleishjeena: pyri välttämään kertakäyttötutteita, ngelmajätteeksi päätyviä ja uusiutumattmista raaka-aineista valmistettuja tutteita. Valitse tilalle lähellä tutettuja, käyttöä kestäviä, kierrätettäviä ja kierrätysmateriaaleista sekä lunnnmateriaalista valmistettuja ja bilgisesti hajavia tutteita. Tutteen kk elinkaaren ympäristövaikutukset huminttava ajattelu timii myös taidemateriaalien ja työskentelyvälineiden khdalla. Susi tutteita, jtka vat saaneet ikeuden virallisen ympäristömerkin käyttöön. Älä sta tutteita, jiden valmistajat ja markkinijat eivät le valmiita kertmaan tutteeseen liittyvistä terveys- ja ympäristönäkökhdista. Pyri valitsemaan tutteita, jissa ei le käytetty liuttimia ja vaarallisia kemikaaleja. Vältä siis liuttimia henteina ja pesuaineina sekä liuttimia sisältäviä värejä ja liimja. Pyri valitsemaan tilalle vesiliukinen vaihteht. Kkeile vesiliukisia öljyvärejä varsinkin lasten kanssa työskenneltäessä. Myös hupakynistä, silkkipainväreistä ja musteista löytyy vesiliukiset vaihtehdt. Ole erityisen tarkkana pienten lasten khdalla etteivät käytetyt materiaalit sisällä mitään vaarallisia aineita, elintarvikevärit vat yksi turvallinen vaihteht. Puhdistusaineeksi ei useinkaan tarvita järeitä liuttimia, mäntysaippua n käytännöllinen ja luntystävällinen pesuaine. Krvaa työskentelytiljen siivamisessa mahdllisuuksien mukaan käsipaperit pestävillä siivusräteillä. Siiva välineet ja työtilat heti työskentelyn jälkeen, kska puhdistaminen n sillin helpmpaa ja vaatii pienempiä liutinmääriä. Taidemaalit ja grafiikan painvärit kstuvat pigmenteistä, sideaineista, liuttimista sekä säilöntäja täyteaineista. Ympäristölle haitallisia aineita vivat maaleissa lla myrkylliset pigmentit, sideaineina käytettävät hartsit ja öljyt, sekä erilaiset liuttimet. Kannatta lla tietinen siitä, että ngelma ympäristön ja työturvallisuuden kannalta vi siis sisältyä mihin tahansa maalin saan. Hanki kasviphjaisia värejä mahdllisuuksien mukaan, ainakin kasviphjaisia vesivärejä ja mehiläisvahaliituja n saatavilla. Niihin ei myöskään le lisätty turhia säilöntäaineita. Pyri välttämään kaikessa työskentelyssä (keramiikka, kankaanpain, maalaus, grafiikka) väriaineita, jtka sisältävät raskasmetalleja (mm. lyijy, kadmium, kupari, elhpea). Vaikka vesiliukiset värit vat pääasiassa turvallinen vaihteht, eivätkä sisällä haitallisia liuttimia, niin

2 myös ne saattavat sisältää haitallisia pigmenttejä. Kattava luettel pigmenttien kstumuksesta ja terveysvaikutuksista löytyy Kuvataiteilijan työsujeluppaasta. Susi maalaamattmia ja lakkaamattmia kyniä ja siveltimiä, sekä uudelleentäytettäviä mustekyniä. Työturvallisuuden kannalta rasvaiset liidut vat parempia kuin pölisevät (kuivapastelli)liidut. Kkeile henteena ympäristössä hajavaa ja sitrusmehutellisuuden jätteestä valmistettua sitrushennetta, jlla tsin n sin samja työturvallisuutta kskevia ngelmia kuin muillakin liuttimilla. Valitse mieluummin piirustustekniikita, jissa piirustuksen kiinnittämiseen ei tarvita fiksatiivia. Js kuitenkin fiksatiivia tarvitaan, niin käytetään vetkaappia, ja fiksatiivipulla säilytetään ja se hävitetään hjeiden mukaisesti. Myös tyhjä fiksatiivipull n ngelmajätettä (pull ei välttämättä le täysin tyhjä, sillä vaikka pnnekaasu n pullsta lppunut, vaikuttavia ja siis haitallisia aineita saattaa lla vielä jäljellä). Lisää petuksessa jään, lumen, hiekan, risujen yms. lunnssa itsestään hajavien materiaalien käyttöä. Kkeile välillä myös tehtäviä jissa käytetään vain erilaista jäte- ja rmumateriaalia, esimerkiksi remnttien yhteydessä rskalavilta löytyy mielenkiintisia ja käyttökelpisia materiaaleja. Phdi ppilaiden kanssa pysyvän taideteksen ajatusta ja sitä visik mia vanhja teksia tai niiden materiaaleja käyttää myöhemmin sana uutta testa. Neulanreikävalkuvaus lienee ympäristöystävällisintä valkuvausta, kertakäyttökamerat taas edustavat tista ääripäätä. Ylipäätään valkuvauskameriksi ja niiden lisälaitteiksi kannattaa hankkia mahdllisimman mekaanisia laitteita, jtka kestävät kvaakin kulutusta. Seuraa digitaalikameriden kehitystä, hyvänä pulena niissä n se, ettei ngelmajätteeksi päätyviä kemikaaleja tarvita ja kuvatessa ei tarvitse miettiä kuluvan filmin ja valkuvapapereiden määrää. Tisaalta digikameriden elinkaari n järjestelmäkamerita humattavasti lyhyempi, jka kskee myös tietkneita jilla digitaalisessa mudssa levia kuvia käsitellään. Ympäristötekja kuvislukassa Säästä pienet materiaalimäärät, esimerkiksi erilaiset paperinpalat, puunkappaleet, rautalangan pätkät kkeilu- ja lunnstelumateriaaliksi, jita ppilaat vivat käyttää tehtäviin tarkitettujen materiaalien ulkpulella. Pansta mieluummin laatuun kuin määrään sekä materiaalihankinnissa että kuvistunneilla työstettävien tehtävien khdalla. Työskentely n kiireettömämpää ja ppilaille jää aikaa myös phtia työskentelyään.

3 Opeta ppilaat pitämään työskentelytilat ja välineet siisteinä ja järjestyksessä. Välineet säilyvät käyttökuntisina pitempään, eikä työturvallisuusriskejä synny. Tutetta hankkiessasi pyydä kunnlliset hit-, säilytys- ja jätehult-hjeet. Kirjalliset välineiden hult-hjeet ja jätteiden lajitteluhjeet kuvislukan seinällä timivat ppilaiden muistin apuna. Ohjeiden visualisinnin vi tehdä vaikka kuviksen tehtävänä. Kulun näyttelyitä sekä juhlien kristuksia ja lavastuksia tehtäessä tulisi pyrkiä mnikäyttöisyyteen ja sasten helppn uudelleenyhdistelyyn ja jatktyöstämiseen. Valitse isja seinäpintja ja esineitä maalattaessa maaleiksi myrkyttömiä vesiliukisia maaleja, kkeile myös perinne- ja lunnnmaaleja. Tietkneella työskenneltäessä vältä turhaa tulstamista ja hjaa piskelijitakin tulstamaan vain tdella tarpeelliset printit. Printtaa ja kpii kaksipuleisena, esimerkiksi piskelijille jakamasi kirjallinen materiaali. Knsulti kulun tiettekniikanpettajaa, hän saa neuva energiaa säästäviä ratkaisuja tietkneen ja tulstimen hankinnassa, käytössä ja laitteiden säädöissä. Js mat kemian taitsi vat päässet rustumaan, etkä ymmärrä vaikkapa jnkun tutteen käyttöturvallisuustiedtteita, niin vit pyytää kulun kemianpettajalta apua. Taidemateriaalien kemialliseen kstumukseen tutustumisessa visi lla myös lunteva mahdllisuus yhteistyöhön kuviksen ja kemian petuksessa. Pyri pienentämään sähkön ja veden kulutusta. Humi tämä esimerkiksi seuraavin tavin. Hulehdi siitä, että käytettävät sähkölaitteet sammutetaan sillin kun niitä käytetä. Auringnvala kannattaa hyödyntää mahdllisuuksien mukaan valaistuksessa. Täytä keramiikkauuni täyteen ja tarkista että kaikki säädöt vat ikein, ettei energiaa kulu hukkaan. Älä juksuta turhan paljn ja pitkään vettä valkuvien huuhtelussa. Kuivaa valkuvafilmit ja vedkset ilman sähkökäyttöistä kuivuria. Susi valkuvapapereina muvipapereita, jtka vaativat lyhyemmän huuhtelun kuin kuitupaperit. Kerää maalintähteet työskentelyvälineistä niille kuuluvaan jäteastiaan ja pese ne vasta sitten vedellä. Säästät vettä ja varmistat, että viemäriin päätyy mahdllisimman vähän haitallisia aineita. Viemäriin asennettavat sudatinlaitteet ja sastusaltaat varmistavat, että viemäriin jutuvat haitalliset aineet eivät kulkeudu pidemmälle. Js kulussasi tehdään pientäkin remnttia niin pyri vaikuttamaan siihen että päätöksissä humiidaan ympäristö- ja työsujelunäkökhdat. Ohjeita kuvataidelukan suunnitteluun

4 löydät Peruskulun ja lukin kuvaamataidn petustiljen suunnitteluppaasta. Jätteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja ngelmajätteistä Järjestä kuvislukkaan timiva jätteiden lajittelu- ja kierrätyspiste. Lukassa tarvitaan ainakin tavallinen "sekarskis" ja kannellinen metalliastia liuttimia sisältäville jätteille. Papereita, trasseleita ja rättejä jihin n imeytynyt vaarallisia kemikaaleja, öljyjä ja liuttimia ei saa laittaa tavalliseen paperirskikseen, kska ne vat ngelmajätteitä ja sisältävät tulipalriskin. Lisäksi tarvitaan lukittava palturvallinen kaappi vaarallisten kemikaalien säilyttämiseen ja jäteastia käytetyille valkuvakemikaaleille. Järjestä myös metallinkierrätys, vaikkapa yhteistyössä teknisen työn tai ktitaluden pettajan kanssa. Kunnan ympäristönsujeluviranmaiselta saat lisätietja jätehulln järjestämisestä. Kats tarkennetut hjeet jkaisen kemikaalin khdalla sen säilyttämisestä ja hävittämisestä käyttöturvallissuustiedtteesta. Js tute n merkitty kemikaalilain mukaisilla vaarallisuutta tai haitallisuutta sittavalla merkillä se n useimmiten ngelmajätettä. Opiskele kemikaalien vaarallisuusmerkinnät. Tutustu myös valtakunnalliseen ngelmajäteluetteln, sieltä vit tarkistaa nk käyttämäsi tute tai vastaava tute määritelty ngelmajätteeksi. Kuvataidetunneilla käytettävistä aineista ngelmajätteitä vat esimerkiksi erilaiset liuttimet (jista yleisin lienee tärpätti), hapt, valkuvakemikaalit, liima-, lakka- ja maalijätteet. Kvetettuja liimja, maaleja ja lakkja ei lukitella ngelmajätteiksi. Ole kuitenkin niiden kanssa tarkkana, sillä kuivunut maali vi lla sisältä pehmeää ja siitä vi irrta vaarallisia aineita sekajätteen jukkn. Muista, että myös vaarallisten aineiden pakkaukset vat ngelmajätettä, sillä niissä vi lla jäämiä kyseisestä aineesta. Täysin tyhjät ja kuivat maalipurkit vi laittaa sekajätteeseen. Kemikaalien säilyttämisen yleishjeena timii se, että kaikkien vaarallisten kemikaalien säilytys ennen käyttöä ja käytön jälkeen (ennen jätteenkäsittelylaitkselle timittamista) täytyy tapahtua lukittavassa palturvallisessa kaapissa asianmukaisissa astiissa selkeästi lajiteltuna ja merkittynä. Ongelmajätteistä ei saisi tehdä ns. "ccktaileja", vaan ngelmajätteet pitäisi säilyttää jk alkuperäisessä pakkauksessaan tai sitten vastaavassa astiassa, jhn n selkeästi merkattu, mitä astia sisältää, tutteen tarkat tiedt ja että se n jätettä (näin käytetyt kemikaalit erttuvat selvästi käyttämättömistä). Älä kskaan käytä elintarvikepakkauksia vaarallisten aineiden säilyttämiseen. Vit kysellä kuluunne spivaa säilytystynnyriä esimerkiksi valkuvauskemikaalijätteelle ngelmajätteitä vastaanttavalta tahlta. Valkuvafilmit ja -paperit eivät sinällään le ngelmajätettä, vaan ne saa laittaa tavalliseen rskikseen. Kuitenkin js niihin n

5 imeytynyt vaaralliseksi lukiteltuja aineita (esim. kehite- tai kiinniteliusta, jta ei le huuhdeltu pis) ne tulee timittaa ngelmajätteen keräykseen. Akut ja paristt vat pääasiassa ngelmajätettä. Js et le jstain tutteesta varma, niin kannattaa pelata varman päälle ja timittaa sekin ngelmajätteen keräykseen. Js akkua ei saa irti laitteesta, vie kk laite ngelmajätekeräykseen. Käytä mahdllisuuksien mukaan mieluummin verkkvirtaa kuin akkuja tai paristja virranlähteenä. Näiden hjeiden kkamisessa n käytetty hyväksi seuraavia kirjallisia ja Internet -lähteitä, jista löydät kuvataidepettajalle hyödyllistä lisätieta ympäristönsujelusta ja työturvallisuudesta: Heinnen Teuv: Ongelmajätepas. Ekkem Oy Ab, Peruskulun ja lukin kuvaamataidn petustiljen suunnittelupas. Opetushallituksen julkaisusarjat, kehittämissarja 21/1993. Salnen Heli, Phjla Jukka & Priha Eer: Kuvataiteilijan työsujelupas. Kustannus Oy Taide, Salnen Heli ym.: Työsujelupas taidegraafikille. Sumen Taidegraafikt. Megaprint, Helsinki, Sujanen Ulla: Vihreät tekstiilit. Tekstiilien ympäristövaikutuksista. Ylipistpain, Helsinki Suuri Valkuvausvihknen. Ekpht? Kuvataideakatemia, Helsinki Kuluttajavirastn verkksivut Vihreä knsti -sivustn tavitteena n tarjta vihreitä rakennuspalikita tutteiden kanssa työskenteleville Jätelaitsyhdistyksen tuttama sivust ngelmajätteistä Ympäristöhallinnn sivust