POTILASTURVALLISUUDEN HAASTEET MIELENTERVEYSPALVELUISSA

Transkriptio

1 POTILASTURVALLISUUDEN HAASTEET MIELENTERVEYSPALVELUISSA Juhani Ojanen Raportointiverkoston kokous Lahti

2 Potilasturvallisuuden systemaattinen tarkastelu on mielenterveyspalveluissa ja psykiatrian erikoisalalla jäänyt toistaiseksi jälkeen alan kehityksestä somaattisilla erikoisaloilla. Potilasturvallisuuteen liittyy psykiatrian alalla tavanomaisten potilasturvallisuusongelmien (kuten lääketurvallisuus) lisäksi omia erityispiirteitä esim. - eristäminen ja sitominen - itsemurha ja muu itseä vahingoittava käyttäytyminen - sairaalasta karkaaminen Psykiatrian piirissä korostuvat myös yhteiskunnan taholta tulevat kontrollipoliittiset paineet. Odotetaan, että psykiatria voisi poikkeavan käyttäytymisen lääketieteellistämällä ja siihen perustuvaa valtaa käyttämällä vapauttaa yhteiskunnan poikkeavuuteen liittyvästä arvokeskustelusta.

3 Psykiatriassa esim: 1. Potilaan itsemurha 2. Tiedonkulku ja tiedonhallinta 1. Pakon käyttö 2. Lääkitysturvallisuus 3. Väkivalta, pahoinpitely 1. Hoitotoimenpiteeseen liittyvä HaiPron HaiPronluokittelu luokittelueieiaina ainasuoraan suoraanistu istu mielenterveyspalveluihin kehittämisen mielenterveyspalveluihin kehittämisenpaikka? paikka?

4 Vaikka mielenterveyspotilaat kokevat runsaasti stressiä, pelkoa, ja ovat ennakkoluulojen ja siihen liittyvän syrjinnän kohteena, on vain vähän huomiota kiinnitetty potilaan kokemaan psykologiseen haittaan, jonka taustalla on - psykiatrinen hoito ja - hoitoon liittyvät potilaan vapauden ja autonomian rajoitukset Huomion rajoittuminen potilasturvallisuustapahtuman aiheuttamiin fysikaalisiin haittoihin jättää potilasturvallisuuden tarkastelussa emotionaaliset ja psykologiset haitat / traumatisoitumisen usein huomiotta nämä ovat kuitenkin mielenterveyspalveluissa olennaisia.

5 Mielenterveyspalveluille on samalla olennaista jännite potilasturvallisuutta takaamaan tarkoitettujen toimien ja potilaan autonomian ja ihmisoikeuksien välillä, kuten esim. - potilaan vapaan liikkumisen rajoittaminen eri tavoin, aina osastolle sulkemisesta eristämiseen ja sitomiseen, - potilaiden ja heidän tavaroittensa tutkiminen, - omaisuuden takavarikoiminen, - teknisen valvonnan käyttö

6 NPSA / Kanada totesi v yhdeksää erilaista terveydenhuollon sektoria vertaillessaan, että potilasturvallisuustapahtumaan liittyvä potilaan kuolema oli kolmanneksi yleisintä ja potilaaseen kohdistunut vakava potilasvahinko viidenneksi yleisintä mielenterveyspalveluissa. Yleisin kuolemaan johtanut tapahtuma liittyi potilaan itsensä vahingoittamiseen.

7 Missä mielenterveyspalvelujen erilaiset riskit sitten piilevät Kanadalaisen tutkimuksen mukaan: - lääketurvallisuustapahtumat: avohoito - itsensä vahingoittaminen: avohoitopotilaan oma koti - tapaturmat: yksityiset hoitokodit - kuolema ja itsensä vakava vahingoittaminen: avohoitopotilaan oma koti Avohoidon ja laitoshoidon ulkopuolisten palvelujen merkityksestä huolimatta eniten tietoa potilasturvallisuudesta on psykiatrista sairaaloista, mikä liittynee niiden kehittyneempiin raportointijärjestelmiin.

8 Psykiatrisen hoidon luonne on muuttunut nopeasti kun laitoshoitopainotteisista palveluista on siirrytty avohoitopainotteiseen mielenterveyspalvelujen järjestämiseen. Tähän liittyen potilasturvallisuuden riskit avohoidossa ovat lisääntyneet ja toisaalta yhä sairaampien ja huonokuntoisempien potilaiden suhteellinen osuus psykiatristen sairaaloiden potilaiden joukossa on lisääntynyt samalla lisäten osastohoitoon liittyviä potilasturvallisuuden riskejä.

9 Psykiatrisessa osastohoidossa lisääntyneet potilasturvallisuusriskit liittyvät mm: - psykiatrisen sairauden ja päihderiippuvuuden samanaikaisuuteen (kaksoisdiagnoosipotilaat), - potilaan itsemurhariskiin, - potilaan väkivaltaisuuteen muita potilaita ja henkilöstöä kohtaan, - estottomaan seksuaaliseen käyttäytymiseen (riski kohdistuu erityisesti sekaosastojen naispotilaisiin) - karkaamiseen osastolta, - samanaikaisiin somaattisiin sairauksiin.

10 Potilasturvallisuuteen vaikuttavat mielenterveyspalveluissa monimutkaiset systeemiset tekijät kuten: - potilaaseen liittyvät tekijät - henkilöstöön liittyvät tekijät - organisaatioon liittyvät tekijät - fyysiseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät

11 Potilaaseen liittyviä tekijöitä: Riskeillä on taipumus liittyä toisiinsa: Esim. riski karata, vahingoittaa itseään tai yrittää itsemurhaa, haastava käyttäytyminen ja hoitokielteisyys sekä taipumus käyttäytyä väkivaltaisesti liittyvät usein samaan potilaaseen. Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että potilaat pyrkivät toimimaan osastolla siten, että he aktiivisesti huolehtivat turvallisuudestaan välttämällä vaarallisia potilastovereita tai tilanteita, varoittavat muita potilaita omasta arvaamattomuudestaan, välttävät riskialttiiden tilanteiden eskaloitumista ja etsivät turvaa henkilökunnasta ja toisistaan. Tämä seikka alleviivaa sitä, kuinka tärkeää on ottaa potilaat mukaan potilasturvallisuutta parantavien toimenpiteiden suunnitteluun!

12 Henkilökuntaan liittyviä tekijöitä: Potilasturvallisuuden paranemisen liittyy henkilökunnan: - kyky arvostaa potilaita - kyky säädellä omaa omaa pelkoaan ja kiukkuaan potilaita ja potilaiden käyttäytymistä, aggression ilmauksia, itsensä vahingoittamista ja karkailua kohtaan - hyvä kommunikaation taso, runsas hankittu ja saatu palaute sekä henkilöstön työn hyvä koordinoiminen Potilasturvallisuuden heikentymiseen liittyy vastaavasti: - osaston suuri kuormitus ja ahtaat tilat - henkilöstön vähäinen potilaan kanssa vietetty aika - henkilökunnan huono kommunikaatio keskenään sekä potilaiden ja näiden omaisten kanssa

13 Organisaatioon liittyviä tekijöitä: Mielenterveyspalvelujen sirpaloituminen sinänsä ja toisaalta somaattisen ja psykiatrisen hoidon eriytyminen toisistaan vaikuttavat kielteisesti potilasturvallisuuteen. Erityisen kielteisesti vaikuttavat puutteet informaation siirrossa, ja henkilöstövoimavaroissa Palvelujen toteuttamisen tapa voi myös vaikuttaa mielenterveyspalvelujen potilasturvallisuuteen: Kun psykiatrinen trias toimii omana prosessinaan somaattisen päivystyksen yhteydessä ja siihen integroituna, paranee mielenterveyspotilaiden hoidon laatu ja potilasturvallisuus verrattuna malliin, jossa psykiatria antaa vain pyydettäessä konsultaatioapua päivystyspisteeseen.

14 Hoidon fyysinen ympäristö: Hoitoympäristön suunnittelussa tulee huomioida potilasturvallisuus: - hoitoympäristön tulee mahdollistaa naispotilaalle turva miespotilaiden seksuaaliselta häirinnältä ja naispotilaan ei-toivomilta kontakteilta miespotilaisiin (esim. vain naisille sallitut omat tilat), - aggressiivista ja impulsiivista käyttäytymistä vähentää tilojen riittävyys, avaruus, valoisuus, leveät käytävät ja hiljaiset alueet, - potilaiden nukkumiseen varattujen tilojen olisi mahdollistettava lukkoon saaminen sisäpuolelta kuitenkin siten, että henkilöstö tarvittaessa pääsee sisään, - potilashuoneeseen ym. tiloihin linnoittautumisen estämiseksi ovien täytyy joko aueta molempiin suuntiin tai olla nopeasti ja yksinkertaisesti kokonaan poistettavissa. - tiloissa ei saa olla kiinnikkeitä, joihin voi hirttäytyä, hirttäytymisen mahdollistavia naruja tms., ikkunoiden on oltava rikkoutumattomia ym.

15 Potilasturvallisuuden ja henkilöstön turvallisuuden välinen suhde Väkivalta ja aggressio, ei-toivottu seksuaalinen kontakti, seksuaalinen väkivalta ja ahdistelu voivat kohdistua sekä toisiin potilaisiin että henkilökuntaan. Henkilöstön huonot työskentelyolosuhteet, liika työpaine, heikko miehitys sekä autonomian puute työpaikalla heikentävät paitsi hoidon laatua, vaikuttavat kielteisesti myös sekä henkilökunnan turvallisuuteen että potilasturvallisuuteen. Mielenterveyspalveluissa ei siten voida parantaa yksin potilasturvallisuutta, vaan täytyy ottaa samanaikaisesti huomioon myös henkilöstön työturvallisuus.

16 Minkälaiset potilasturvallisuustapahtumat ovat mielenterveyspalveluille ominaisia 1) Väkivalta ja aggressio Mielenterveyspotilaat ovat erityisen alttiita kokemaan väkivaltaa niin tekijöinä, todistajina, mutta yleisimmin uhreina. Väkivalta ja aggressio on yleisimpiä potilasturvallisuustapahtumia erityisesti psykiatrisen osastohoidon yhteydessä, mutta peiteltynä ja pitkään jatkuvana myös hoiva- ja kuntouttavan asumisen yhteydessä. Päihteiden käyttö mielenterveysongelman ohella on tärkeä väkivaltataipumusta ennustava tekijä. Väkivaltaisuus on toisaalta stigmatisoivimpia leimoja mitä mielenterveyspotilaisiin liitetään, joten on syytä muistaa, että valtaosa mielenterveyspotilaista ei ole aggressiivisia ja mielenterveyspotilaan todennäköisyys joutua väkivallan uhriksi on suurempi kuin todennäköisyys käyttäytyä itse väkivaltaisesti.

17 2) Potilaan huono kohtelu / kaltoinkohtelu Moni potilas kuvaa kokevansa olonsa hoidossa turvattomaksi ja kokee tulevansa katoin kohdelluksi. Mielenterveyspotilas joutuu yleisesti todennäköisemmin kaltoinkohtelun uhriksi kuin syyllistyy itse tällaiseen. Kaltoinkohtelu on luonteeltaan sanallista, psykologista, fyysistä, seksuaalista tai myös taloudellista hyväksikäyttöä. Osastohoidossa tulisi olla selkeä ohjeistus kaltoinkohtelusta ja siitä, miten sen yhteydessä toimitaan. Tässä yhteydessä tulisi erityisesti ottaa huomioon naisten yleisesti huonompi asema kaltoinkohtelun uhrina.

18 3) Itsemurha ja itsensä vahingoittaminen Itsemurha, itsemurhayritys ja itsensä vahingoittaminen ovat vakavimpia potilasturvallisuustapahtumia mielenterveyspalvelujen piirissä. Näihin tapahtumiin liittyy merkittävin potilaan kuoleman riski. Itsemurhariskin tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyvien toimien tulisi olla mielenterveyspalvelujen potilasturvallisuustyön tärkeimpiä kehittämisalueita sekä osasto- että avohoidossa. 4) Eristäminen ja sitominen Ristiriita toisaalta perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien ja ihmisarvon ja toisaalta potilaan turvallisuuden takaamisen välillä. Potilasturvallisuuden riskit kasvavat kun fyysisesti sidottu potilas on samanaikaisesti kemiallisesti sidottu /rauhoitettu lääkkeiden avulla.

19 5) Karkaaminen ja hoitopaikkaan palaamatta jääminen Potilasturvallisuusriski liittyy erityisesti potilaan mahdolliseen vaaraan vahingoittaa itseään tai muita sekä vaara jättäytyä heitteille. Myös avohoidon osalta varatulta ajalta pois jääminen tai hoidosta pois jättäytyminen saattaa joidenkin potilaiden kohdalla muodostaa potilasturvallisuusongelman. 6) Lääkkeisiin liittyvät potilasturvallisuustapahtumat Periaatteessa samankaltaisia kuin somaattisen hoidon yhteydessä, mutta psyykenlääkkeisiin liittyvät haitat ovat somaattisia lääkkeitä yleisempiä vaikutustapojen epäspesifisyyden takia. Erityisongelmana potilasturvallisuusnäkökulmasta on muiden kuin psyykenlääkkeisiin erityisesti perehtyneiden lääkäreiden mahdollisuudet hahmottaa ja seurata mahdollisia lääkehaittoja ja yhteisvaikutuksia.

20 7) Diagnostiikkaan liittyvät potilasturvallisuusnäkökulmat - diagnoosin viivästyminen, - diagnostisen prosessin epäasianmukaisuus sekä - virheelliseen diagnoosiin johtava löydösten väärä tulkinta johtavat potilasturvallisuuden vaarantumiseen mielenterveyspalveluissa aivan samalla tavalla kuin somaattisessakin hoidossa.

21 KAPEA VAI LAAJA NÄKÖKULMA POTILASTURVALLISUUTEEN? Kapea näkökulma Fokus määriteltyihin tapahtumiin kohdistuviin ennaltaehkäiseviin toimiin. Laaja näkökulma Otetaan tarkasteluun näiden lisäksi mm. palvelujen saatavuus, hoidon laatu ja mielenterveyden häiriöihin liittyvä stigma.

22 STIGMAN MERKITYS Mielenterveyspalvelujen potilasturvallisuus, palvelujen saatavuus, hoidon laatu ja mielen sairauksiin liittyvä stigma ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Yhteiskunnan tasolla stigma liittyy mielenterveyspotilaan joutumiseen yhteiskunnan marginaaliin mistä seuraa mielenterveyspalveluja alhainen prioriteetti rahoituksen ja resursoinnin suhteen. Yksilön tasolla mielenterveyspotilaan kriisin hoidon kiireellisyys aliarvioidaan tai potilaan huolia ja oireita ei oteta huomioon. Mielenterveyspotilaan somaattiset oireet ja niiden tutkiminen saatetaan laiminlyödä ja tulkita psyyken oireiluksi ym. Resursoinnin puutteet johtavat yksilötasolla puutteisiin hoidon saatavuudessa, suunnittelussa, intensiteetissä ja laadussa. Stigman takia mielenterveysongelmansa takia syrjintää pelkäävät potilaat eivät mielellään muissa palveluissa kerro psykiatrisesta sairaudestaan tai sen lääkityksistä.

23 MIHIN ERITYISESTI TULISI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA 1) 2) 3) 4) Potilaiden ongelmien monimutkaistuminen tekee potilasturvallisuustapahtumat osastoympäristöissä aikaisempaa todennäköisemmäksi. Hoitovastuun siirtyessä eri toimijoiden välillä muodostavat tiedon siirron ja kommunikaation ongelmat sekä ammattiryhmien välisen yhteistyön ongelmat potilasturvallisuusriskin ellei toimintatapoja hoitovastuun siirroissa ole määritelty. Potilaan sosiaalista verkostoa tulee potilaskohtaisesti käyttää hyväksi parantamaan hänen hoitonsa turvallisuutta. Potilasturvallisuuden riskiarvioinnin tapoja tulee kehittää osana proaktiivista potilasturvallisuuden parantamista. Samoin tulee kehittää reaktiivista vakaviin potilasturvallisuustapahtumiin liittyvää arviointikäytäntöä.

24 APA TASK FORCE ON PATIENT SAFETY Recommendations to the Board of trustees of the American Psychiatric Association USA (

25 PATIENT SAFETY IN MENTAL HEALTH Canadian Patient Safety Institute Ontario Hospital Association British Columbia Mental Health and Addiction Services Kanada 2008 WWW. patientsafetyinstitute.ca

26 SEVEN STEPS TP PATIENT SAFETY IN MENTAL HEALTH NHS/UK improvingpatientsafety/patientsafety-tools-andguidance/7steps/

27

28