TAMPEREEN KAUPUNKI

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI RISTINARKKU, JANKAN LIIKEKESKUS. Asemakaava nro 8598 Diaarinumero: TRE: 8266/ /2014 PALAUTERAPORTTI Yhteenveto kaavahankkeen eri vaiheissa saapuneista lausunnoista, mielipiteistä ja muistutuksista sekä kaavoituksen vastineet niihin, ja raportin liitteenä tulleet muistutukset kokonaisuudessaan. OAS oli nähtävillä Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Kaavaehdotus oli nähtävillä

2 2 Sisällys OAS-VAIHEESSA TULLUT PALAUTE... 3 A Lausunnot ja kommentit... 3 A.1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy/ Timo Varsala A.2 Tampereen Sähkölaitos Oy / Hannu Vuorinen A.3 Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu / Marjatta Salovaara A.4 Pirkanmaan pelastuslaitos / Tapio Sten A.5 Pirkanmaan maakuntamuseo / Miinu Mäkelä A.6 Tampereen Vesi B Mielipiteet... 5 B.1 Mika Pirhonen B.2 As Oy Tampereen Elonpolku B.3 Liisa Kahila ym B.4 Leo Rautava ym B.5 Taina Petrell B.6 Tellervo Tuominen B.7 Pappilan omakotiyhdistys / Jouni Laukkanen B.8 Silva ja Hannu Paunonen VALMISTELUVAIHEESSA TULLUT PALAUTE C Lausunnot C.1 Tampereen kaupungin kaupunkikuvatoimikunta C.2 Yleisten alueiden suunnittelu / katusuunnittelu C.3 Yleisten alueiden suunnittelu / hulevedet C.4 Tampereen Sähkölaitos C.5 Tampereen Vesi Liikelaitos C.6 Pirkanmaan maakuntamuseo D Mielipiteet D.1 Antti Impiö D.2 Jukka Ollikainen D.3 Leo Siiskonen D.4 Urbaani Tampere ry - lisää kaupunkia Tampereelle EHDOTUSVAIHESSA TULLUT PALAUTE E Viranomaislausunnot D.5 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto D.6 Pirkanmaan pelastuslaitos F Muistutukset D.7 Pappilan omakotiyhdistys D.8 Kaisa Saari D.9 Sakari Kestinen EHDOTUSVAIHEESSA TULLUT PALAUTE KOKONAISUUDESSAAN... 19

3 3 OAS-VAIHEESSA TULLUT PALAUTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä A Lausunnot ja kommentit A.1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy/ Timo Varsala Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on nykyisen Jankan liikekeskuksen pihassa Ekopiste. Mikä on kaavan vaikutus ekopisteeseen? Nykyinen piste palvelee Jankan kerrostaloja sekä omakotialuetta Sammon valtatien toisella puolella Poistuvaa Ekopisteen paikkaa on suunniteltu korvattavaksi lähistölle osoitteeseen Alasniitynkatu 34 sijoitettavalla kierrätäyspisteellä. Koska Ekopisteiden ylläpito siirtyi alkaen Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:lle, on asiaa valmisteltu heidän kanssaan. A.2 Tampereen Sähkölaitos Oy / Hannu Vuorinen Jankan liikekeskuksen tontin kautta on rakennettu kaukolämpö viereiselle huoltoasemalle. Kiinteistön lämmöntoimitus on turvattava muutostöistä huolimatta. Nykyisten kaukolämpöliittymien purkamiset ja irroitukset runkoverkosta on tilattava ennen rakennusten purkamista. Liittymien uudelleenkäytöstä on sovittava Tampereen Sähkölaitos Oy:n Asiakkuudet -yksikön kanssa. Asemakaavamuutoksen aiheuttamista muutostöiden ja lisärakentamisen kustannuksista vastaa muutoksen aiheuttaja. Tullut palaute on välitetty tiedoksi kaavan hakijalle hankesuunnittelua varten. A.3 Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu / Marjatta Salovaara Asemakaavaa varten tehtäväksi esitetyt selvitykset ovat riittävät. Kohde sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen katujen varrella ja risteyskohdassa, mikä edellyttää melun ja ilmanlaadun ottamista huomioon suunnittelussa. Suunnittelun tavoitteeksi on asetettava, että asunnot on mahdollista tuulettaa myös hiljaiselta puolelta (<55 db) ja osoittaa se kaavamääräyksin. Näin voidaan turvata asuntoihin myös parempi tuuletusilman laatu. Meluntorjunta on huomioitu kaavassa sekä rakenteiden melunsuojausvaatimuksella että yleismääräyksellä. Lisäksi on määrätty koneellisen ilmastoinnin raittiinilmanoton sijainnista. A.4 Pirkanmaan pelastuslaitos / Tapio Sten

4 4 Jatkosuunnittelussa tulee huomioida asuntojen edellyttämät varatiejärjestelyt. Pihamaalle ei kuvien perusteella ole suunniteltu pelastustietä. Tullut palaute on välitetty tiedoksi kaavan hakijalle hankesuunnittelua varten. A.5 Pirkanmaan maakuntamuseo / Miinu Mäkelä Hankealueen pohjoispuolella on historiallinen kylänpaikka Ristinarkku. Alue voi jatkua myös hankealueelle. Kylähistoriasta ovat vielä jäljellä Ristinarkun risteysalue kaava-alueen itäpuolella sekä Jankan tilakeskus kaava-alueen pohjoispuolella. Sammon valtatie on alueella vahva rajaava elementti. Kaava-alue ja sen länsipuoli edustavat Jankan 1980-luvulta lähtien muodostunutta uutta aluetta. Kaava-alue sijoittuu tärkeän lähestymisnäkymän varrelle. Hanke on lähtökohtaisesti mahdollinen. Siihen ei liity rakennetun ympäristön tai maiseman selvitystarpeita. Maakuntamuseo tulee tekemään arkeologisen tarkastuksen alueelle toukokuussa ja ottaa sen jälkeen kantaa arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarpeeseen. Merkitään tiedoksi. A.6 Tampereen Vesi Tampereen Vesi ei ole lausunut tästä OAS vaiheessa olevasta Jankan liikekeskuksen asemakaavamuutoksesta mitään ajoissa. Todetaan tässä vaiheessa huomioitavaksi alueen asemakaavan suunnittelussa, ja lausutaan lisää tarvittaessa kaavaehdotuksesta sen tullessa lausunnolle. Alue on nykyisin vesihuollon piirissä. Mikäli alue pilkotaan pienempiin osiin, tulee huomioitavaksi Sammon valtatien puolelle muodostuvien tonttien liitettävyys viemäriverkostoihin Ristinarkuntiessä sekä Ristinarkuntien puoleisten tonttien liitettävyys Suomalanpuistossa olevaan vesijohtoon. Perustettava johtorasite voi olla molempien hyödynnettävissä ko. verkostoihin liityttäessä. Mahdollinen vesihuollon lisärakentaminen tulee rakentajan kustannettavaksi. Uusia liittyjiä koskee vesihuollon liittymismaksut, joista voi tiedustella Tampereen Vedestä. Merkitään tiedoksi.

5 5 B Mielipiteet B.1 Mika Pirhonen Kirjoittaja kaipaa tehokkuutta rakentamiseen ja kannattaa hanketta. Ei saa jämähtää menneisyyteen, vaikka kylä onkin vanha. Alue on laajenevan keskustan tuntumassa ja paranevien liikenneyhteyksien varrella. Merkitään tiedoksi. B.2 As Oy Tampereen Elonpolku B.3 Liisa Kahila ym Taloyhtiön asukkaat esittävät, että Jankan liikekeskuksen uusissa rakennuksissa olisi osoitettu tilat ainakinh päivittäistavarakaupalle, pankille ja postille. Perusteluna on se, että alueella asuu iäkkäitä ihmisiä, joiden liikkuminen kauemmas on hankalaa. Kaavaratkaisu ei estä toivottujen palveluiden sijoittumista tontille, mutta kaavalla ei voida määrätä mitä kaupallisia palveluita alueelle tulee sijoittumaan. Kaavan viitesuunnitelmassa on esitetty liiketila päivittäistavarakaupalle sekä muutamlle pienemmälle yksikölle. Suurin mahdollinen rakennusoikeus ei saisi olla perusteena päätöksille. Kaavamuutos moninkertaistaa nykyisen rakennusoikeuden. Muutoksella saadaan aikaan punkkerimainen epäesteettinen kortteli, joka eroaa täysin ympäristöstään. Tiivistämisrakentaminen ei kuulu kaupungin reunamaille eikä pientaloalueiden viereen. Ympäristössä on laajoja omakotialueita. Massiviivinen rakentaminen ei sovi Jankan tilakeskuksen naapuriin. Tilakeskus on ainoa paikka, joka on jäljellä historiallisesta Takahuhdin kylästä, ja se pitäisi saada kokonaisuudessaan suojelun piiriin mahdollisimman nopeasti. Alueella on raskaan liikenteen ongelmia, koska Ristinarkunmäki ja Messukylän sekä Ristinarkun liikennevalot tuovat omat haasteensa. Tämä haittaa liikekeskukseen kääntyvää liikennettä. Kauppoihin tullaan omalla autolla. Liikekeskuksessa on nykyisin kymmeniä parkkipaikkoja ja uudessa kaavassa kymmenkunta. Tämä ei ainakaan tue liikkeiden kannattavuutta. Tiivis rakentaminen sopii kaupungin keskustaan, ei kuuden kilometrin päähän harvaan rakennetulle ja viihtyisälle asuntoalueelle. Kaupunkisuunnittelua ja kaavoitusta toteuttaessa tulisi kuunnella kaupunkilaisten toiveita.

6 6 B.4 Leo Rautava ym Tampere on yksi Suomen vetovoimaisimmista kasvukeskuksista. Kaupungin väkiluku on viimeiset 20 vuotta kasvanut noin 4000 asukkaalla vuodessa. Uusille asukkaille pyritään löytämään asuntoja myös olevan kaupunkirakenteen sisältä tiivistämällä olevaa kaupunkia, jotta kaikki kasvupaine ei purkautuisi taajaman reunamille. Jankan sijainti suhteellisen lähellä keskustaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella perustelee nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä alueella. Myös tekeillä oleva yleiskaava ohjaa Sammon valtatien vartta tiivistyvään kaupunkirakenteeseen. Jankan liikekeskus on yhteydessä paitsi Suomalanpuiston takana olevaan omakotialueeseen, myös Jankan kerrostaloalueeseen, joka rakennetta se jatkaa. Ristinarkuntien varrelle nousevat rakennukset suojaavat osaltaan pientaloaluetta kadulta koituvalta liikennemelulta. Tilakeskuksen mahdollista suojelua ei ratkaista tällä asemakaavalla. Yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt kaupungin pysäköintipolitiikan, joka ohjaa myös asemakaavoissa käytettäviä pysäköintinormeja. Kaavaluonnoksen pysäköintiratkaisu on pysäköintipolitiikan mukainen. Me allekirjoittaneet olemme päätyneet ehdottamaan Ki Oy Opintantereen tontille suunniteltujen rakennusten kerroskorkeudeksi neljää kerrosta. Rakennukset noudattaisivat paremmin rakennettua ympäristöä. Alueella sijaitsee kolme-neljä -kerroksisia kerrostaloja sekä omakotitaloalue. Kaavaluonnos esittää eteläisemmän tontin rakennusten madaltumista asteittain kuudesta neljään kerrokseen siten, että lähinnä omakotiasutusta oleva rakennus on massaltaan ja kerrosmäärältään pienin.

7 7 B.5 Taina Petrell Kirjoittaja kannattaa kerrostaloja ja on huolissaan palveluiden säilymisestä Jankassa. Aiemmista Jankan palveluista mm. apteekki on siirtynyt Linnainmaalle. Jankan pelloille rakennetuissa kerrostaloissa alkaa väki vanheta, joten paine kouluihin tuskin kasvaa vaikka rakennettaisiin lisää. Suunnitelluissa 7 kerroksessa on tinkivaraa, mutta kelpaa kirjoittajalle. Lähistön omakotitaloihin on kuitenkin matkaa ja välissä on viheraluetta. B.6 Tellervo Tuominen Kaavan vireilletulovaiheessa esitettyjä alustavia viitesuunnitelmia on kehitetty kaavatyön aikana. Suunnitelma on aivan liian massiivinen. Kerrostalot liian korkeita suhteessa itäpuolella ja Sammon valtatien pohjoispuolella oleviin omakotialueisiin, eikä suunnitelma sikäli täytä MRL 54 sisältövaatimuksia. Kaavan vireilletulovaiheessa esitettyjä alustavia viitesuunnitelmia on kehitetty kaavatyön aikana. B.7 Pappilan omakotiyhdistys / Jouni Laukkanen Tiivis kaupunkimainen rakentaminen sopii ydinkeskustaan ja sellaisille alueille, jossa sellaista rakentamista on jo pidempään tehty. Pientalo- ja viheraluevaltaiselle alueelle tällainen rakentaminen ei sovi. Tiivistämisrakentamisen tulee alkaa kaupungin keskustasta eikä satunnaisista kortteleista esikaupunkialueella. Yksityisen rakennuttajan voittojen maksimointi ei saa olla kaupungin kaavoituspolitiikan muutoksen käynnistäjänä. Kaupunkilaisten toiveiden sekä alueellisen sopivuuden tulisi ohjata kaupungin suunnittelua kaavoituksessa ja rakentamisessa. Suunnitellut korkeat rakennukset eivät sovi ympäristöön. Kerrosala ylittää muun alueen yleisen tehokkuusluvun, ja antaa mahdollisuuden ylirakentamiseen. Samalla hyväksytään samantyyppinen rakentaminen tulevaisuudessa. Katunäkymä Messukylän suuntaan muuttuu. Messukylän harju on tärkeä kulttuurimaisema, joka näin katoaa näkyvistä suurelta osin aluetta. Ristinarkulla ja Messukylän Pappilalla on selkeä historiallinen yhteys Messukylän kirkkoon, se näkyy jopa paikan nimistössä. Katuun rakentaminen ei sovi esikaupunkialueelle. Viheralueet tontin ympäristössä vähenevät tai katoavat lähes täysin. Nyt alue on kerrostaloalueen laajuudesta huolimatta väljästi rakennettua ja talojen välissä on laajoja viheralueita.

8 8 Liikekeskuksessa asiointi vaikeutuu, koska autopaikkojan määrä vähenee. Suurin osa asiakkaista liikkuu omilla autoilla ja tarvitsee pysäköintipaikan. Suunnitelman liikennejärjestelyt ovat huonot. Kaikki ajo suunnittelualueelle tapahtuu nykyisestä liikekeskuksen liittymästä Sammonvaltatielle johtavaan ylämäkeen ja suoraan risteysalueelle. Risteys on jo nykyisin ruuhkainen ja talvella liukas. Alueen koulu on liian täynnä. Uudet koululaiset ohjattaisiin todennäköisesti Messukylän kouluun. Päiväkotikapasiteetti on myös täynnä. Seitsemänkerroksinen asuinrakennus tulee varjostamaan tontin itäpuolella sijaitsevia omakotitaloja. Alue on vanhaa historiallista Takahuhdin kylää. Tontteja otettaessa uudellen käsittelyyn tulee kulttuurihistorialliset arvot huomioida rakentamisessa. Rakennettavaan liikekiinteistöön ei ole merkitty kioskin paikkaa. Kioskin häviäminen heikentäisi alueen palveluita, koska se toimii mm. postin palvelupisteenä. Kaavan vireilletulovaiheessa esitettyjä alustavia viitesuunnitelmia on kehitetty kaavatyön aikana. Tampere on yksi Suomen vetovoimaisimmista kasvukeskuksista. Kaupungin väkiluku on viimeiset 20 vuotta kasvanut noin 4000 asukkaalla vuodessa. Uusille asukkaille pyritään löytämään asuntoja myös olevan kaupunkirakenteen sisältä tiivistämällä olevaa kaupunkia, jotta kaikki kasvupaine ei purkautuisi taajaman reunamille. Jankan sijainti suhteellisen lähellä keskustaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella perustelee nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä alueella. Myös tekeillä oleva yleiskaava ohjaa Sammon valtatien vartta tiivistyvään kaupunkirakenteeseen. Kaupungin kaavoitus toteuttaa kaupunkistrategiaa, jonka mukaan kaupunkiseudun kasvua suunnataan nykyisen aluerakenteen sisään. Messukylän harjun näkyvyys Ristinarkun ja Jankan alueelle ei suurestikaan muutu asemakaavan myötä. Jo nykyisellään harjun ja kirkon näkyvyys alueelle on varsin rajoitettu alueen rehevän kasvillisuuden ja olevien rakennusten takia. Kaavamuutoksen myötä viheralueiden (puistojen) määrä ei vähene. Tontilla olevan viherpihan määrä kyllä vähenee nykyiseen verrattuna, mutta oleskelualueiden käyttökelpoisuus paranee kattavamman melunsuojauksen myötä. Kaavatyön yhteydessä on tehty alueen liikenneselvitys. Selvityksen perusteella on määritelty toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa alueen liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Kaava mahdollistaa tarvittavien toimenpiteiden tekemisen.

9 9 B.8 Silva ja Hannu Paunonen Kaavaa on tehty museoviranomaisten ohjauksessa, joten kaava-alueen kultttuurihistorialliset arvot on riittävästi huomioitu kaavaa laadittaessa. Kaavaratkaisu ei estä toivottujen palveluiden sijoittumista tontille, mutta kaavalla ei voida määrätä mitä kaupallisia palveluita alueelle tulee sijoittumaan. Kaavan viitesuunnitelmassa on esitetty liiketila päivittäistavarakaupalle sekä muutamlle pienemmälle yksikölle. Hyvä ajatus, kannatetaan. Huolehdittehan siitä, että kauppatiloihin on turvallinen kulkureitti parkkipaikalta. Merkitään tiedoksi.

10 10 VALMISTELUVAIHEESSA TULLUT PALAUTE Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävänä C Lausunnot C.1 Tampereen kaupungin kaupunkikuvatoimikunta Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee huomioida seuraavaa: - Kohteen ympäristö on pienipiirteistä ja väljää ja siellä on huomioitavia kulttuurihistoriallisia arvoja. Suunnitelman rakennustehokkuus vaikuttaa ylimitoitetulta. Sammonkadun tasaisen puolen ja omakotialueen välillä on liian suuri mittakaavakontrasti. Toimikunta toivoo, että pientaloaluetta kohden laskevaan rakennusmassaa kokeillaan myös Sammonkadun puolella. - Ulko-oleskelualueita on melko vähän, myös kävely-yhteydet kadulta pihalle kaipaavat vielä suunnittelua. - Päivittäistavarakaupan huollon ja paikoituksen järjestäminen on haasteellista. Marketin pysäköinnin ja sisäänkäyntien järjestelyt vaativat täsmentämistä. Kävelijöille on osoitettava selkeät reitit. - Katujen risteykseen suunniteltu aukio on periaatteessa hyvä ratkaisu. Rakennusalueen raja- ja korkeusmerkinnät tulee merkitä kaavaan selkeästi näkyviin. - Kohteen julkisivusuunnitteluun toivotaan lisää herkkyyttä. Hankkeesta on pyydettävä kaupunkikuvatoimikunnan lausunto rakennuslupavaiheessa. Suunnittelualue liittyy mittakaavaltaan Ristinarkuntien länsipuolella olevaan kerrostaloalueeseen. Suunnittelualue liittyy itäpuolella olevaan pientaloalueeseen välittävän puiston avulla. Lisäksi rakennusmassat ovat suunnittelualueen eteläosassa matalammat ja rakennukset on sijoitettu mahrollisimman etäälle läheisistä pientaloista. Kaavan ohjausryhmässä on edustettuna myös maakuntamuseo. Kaavaratkaisu on Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan kulttuuriympäristöarvojen osalta hyväksyttävissä. Pohjoisemman tontin osalta on piha-alueen pinta-alaa kasvatettu luonnosvaiheesta. Myös kävely-yhteyksiä pihaan on selkeytetty, samoin marketin edustan muita liikenne- ja pysäköintijärjestelyitä. Kaavaehdotukseen on tarkennettu aukion osalta rakennusten sijoittelua koskevia merkintöjä. Julkisivujen käsittely ratkeaa jatkosuunnittelun myötä, ja kaupunkikuvatoimikunta pääsee lausumaan asiasta rakennuslupavaiheessa.

11 11 C.2 Yleisten alueiden suunnittelu / katusuunnittelu Voisiko Ristinarkunaukion liittää tonttiin. Tällaisenaan se aiheuttaa kaupungille investointi- ja ylläpitokustannuksia. Pieniin aukioihin on hankalaa saada yleiseen käyttöön soveltuvia toimintoja. Ristinarkunaukio on ehdotuksessa liitetty tontin osaksi. C.3 Yleisten alueiden suunnittelu / hulevedet Hulevesiselvitystä laaditaan kaupungin ohjauksessa. C.4 Tampereen Sähkölaitos Suomalanpuiston pohjoisosasta tulee varata 5x6 m tontti puistomuuntamoa varten. Kaava alueen läpi kulkee myös 20 kv kaapeli ja 0,4 kv kaapeli. Mahdollisesta kaapeleiden siirrosta aiheutuvat kustannukset tulee korvata verkkoyhtiölle. Kommentissa on karttaote, johon on merkitty kaapeleiden sijainti. C.5 Tampereen Vesi Liikelaitos Kaavaehdotuksessa on esitetty ET-tontti puistomuuntamoa varten. Tieto kaapeleista ja niiden siirrosta koituvista kustannuksista on välitetty kaavan hakijalle. Johtorasitemerkinnän paikka ja leveys tulee tarkistaa. Vesijohto on rakennettu 1979 ja se sijaitsee maan alla hyvin lähellä tontinrajaa. Varsinkin maanalaisen pysäköintitilan ja eteläisimmän rakennusalan kohdalla tulee huomioitavaksi vesijohdon suojaetäisyys 3m putkilinjasta. Putken siirtämisestä tulee sopia Tampereen Veden kanssa. Mahdollinen siirtokustannus tulee rakentajalle. Rasitemerkinnän sijainti ja laajuus on tarkistettu. Vesijohto on huomioitu myös rakennusten ja rakenteiden sijoittamisessa. C.6 Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut kaavan valmisteluaineistoon ja toteaa, että se on kulttuuriympäristöarvojen osalta hyväksyttävissä. Mikäli hanke etenee esitettyjen pääperiaatteiden mukaisesti, kaavaehdotusta ei ole välttämätöntä toimittaa lausunnolle maakuntamuseoon.

12 12 D Mielipiteet D.1 Antti Impiö Viitesuunnitelmaluonnoksen taloa A3 voisi korottaa parilla kerroksella. Viitesuunnitelman rakennusta A3 ei ole korotettu, koska kaavaluonnoksessa esitetyt rakennusmassat on sovitettu Sammon valtatien pohjoispuolella olevaan kulttuuriympäristöön sopiviksi. D.2 Jukka Ollikainen D.3 Leo Siiskonen Näin näkyvälle ja keskeiselle paikalle pitäisi vaatia rakentamaan edes jollain tasolla laadukkaan näköinen rakennus. Nyt jo havainnekuvassa loistavat elementtisaumat ja näkymä on halpa ja ruma. Jos Vuoreksen metsään vaaditaan rakentamaan laadukkaasti niin miksi historialliseen vanhaan osaan Tamperetta saa rakentaa näin kauheaa jälkeä? Asemakaavavaiheessa rakentamisen laatua ohjataan kaavamääräyksin ja rakentamistapaohjeella, jotka määrittävät ympäristön laadun kannata olennaiset asiat (esimerkiksi rakennusten massoittelu ja kerrosluku), mutta jättävät suunnittelijalle mahdollisuudet erilaisiin ratkaisuihin vaadittavan laatutason saavuttamiseksi. Toteutusvaiheessa tehtävien ratkaisujen laatua ohjaa rakennusvalvonta. Toteutusvaiheessa määriteltäviä ratkaisuja ovat mm. julkisivun jäsennöinti ja detaljointi. Kaavan liitteenä olevassa viitesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät ole lopullisia näiden ratkaisujen osalta. Kyllä on massiivinen rakennus massa pienelle tontille, jos vertaa tien toiselle ns. Jankan alue. On puutarhakaupunginosa verrattuna Messukylään. Onko tutkittu mitä vaikuttaa ihmisen terveyteen ei ainakaan voimaannuta. Onko asukkaitten mentävä Kauppiin katsomaan luontoa? Suunnittelualueen rakentaminen on tehokkaampaa kuin keskimäärin Jankassa, mutta se toteuttaa kaupungin tavoitetta tehostaa rakentamista tehokkaan joukkoliikenteen vaikutusalueella ja on siten perusteltavissa. Isojen katujen varsille sijoitetut kerrostalot estävät liikennemelun kantautumista oleskelupihalle ja lähiympäristöön ja parantavat siten olevan asutuksen tilannetta liikennemelun suhteen mm. Suomalankadun suunnalla. D.4 Urbaani Tampere ry - lisää kaupunkia Tampereelle Yhdistys toivoo, että kaupunki edellyttää rakennuttajalta julkisivun rappausta, slammausta tai muurausta. Kattomaailma on alueen viides julkisivu, joka antaa alueelle vahvan leiman. Jankan 1990-luvulla valmistuneen kerrostaloalueen talot ovat kaikki harjakattoisia, samoin viereinen omakotialue

13 13 ja vastapäätä oleva Jankan liikekeskus. Rakennusten massoitteluun ja kattomuotoihin tulee kiinnittää huomiota niin, että vierekkäisillä tonteilla on samantyyppinen ilme. Yhdistys esittää seuraavia kaavamääräyksiä: - Asuinkerrostalojen ylimmän kerroksen kattojulkisivu on toteutettava jyrkkänä kattolappeena. Asuintaloissa tulee olla räystäällinen epäsymmetrinen harjakatto tai vastaavasti sisäänvedetty kattokerros - Varsinaisten asuinkerrosten yläpuolelle saa ullakkokerrokseen rakentaa asuntoja noin 2/3:lle alakerroksen alasta Lisäksi rakentamistapaohjeiden vaalea kiviaines olisi täsmennettävä niin, että se ei tarkoita maalattua tai ohutrappauspintaista betonia tai pesubetonia vaan paremmin ympäristöönsä sopivaa rappausta, slammausta tai vastaavaa. Jankan kerrosaloalueen rakennukset ilmentävät oman aikansa suunnitteluihanteita, joihin kuului harjakatto, tähän ohjasi myös alueen asemakaava. Lankan liikekeskuksen rakennuskanta eroaa kattomuodoltaan naapureista, mutta sitä ei ole nähty kaupunkikuvalliseksi ongelmaksi. Ehdotusvaiheessa kaavaa on täydennetty määräyksellä julkisivumateriaalista. Määräystä tarkennetaan rakentamistapaohjeessa. Kaavamääräys vaalea kiviaines mahdollistaa myös vaalean rappauksen ja slammauksen käyttämisen. Kaavan vireilletulovaiheessa esitettyjä alustavia viitesuunnitelmia on kehitetty kaavatyön aikana.

14 14 EHDOTUSVAIHESSA TULLUT PALAUTE Kaavaehdotus oli nähtävillä E Viranomaislausunnot D.5 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Suunniteltu kaavamuutosalue sijaitsee Tukesin valvonnassa olevan laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavan laitoksen (Valmet Power Oy:n koelaitos) konsultaatiovöhykkeellä. Valmet Power Oy sijaitsee lähimmillään n. 400 m etäisyydellä kaava-alueen eteläisimmästä tontista. Kyseisellä tontilla rakentamisen määrä nousee nykyisestä, mikä tarkoittaa noin 90 uutta asukasta kyseiselle alueelle. Laitoksen käyttämistä kemikaaleista ei Tukesin käytössä olevien tietojen mukaan aiheudu sellaista vaaraa kaavoitettavalle alueelle, että laitoksessa ennalta mahdollisiksi arvioitavat räjähdykset, tulipalot tai kemikaalipäästöt aiheuttaisivat henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaaraa kaavan esittämissä kohteissa. Merkitään tiedoksi D.6 Pirkanmaan pelastuslaitos Suunnittelualue sijoittuu nykyisellä maankäytöllä sisäasiainministeriön laatimassa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (SM016:00/2010) tarkoitetulle I riskiluokan alueelle. Riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Koska alueella on jo korkein (I) riskiluokka, ei asukasluvun ja kerrosalan lisääntyminen enää nosta riskiluokkaa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintavalmius suunnittelualueelle täyttää em. riskialueilta edellytettävän toimintavalmiuden. Suunnittelualue sijaitsee osittain Valmet Power Oy:n koelaitoksen Seveso III direktiivin mukaisella konsultointivyöhykkeellä. Em. tuotantolaitos on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin valvonnassa. Pelastuslaitos ei ota kantaa em. laitoksen toiminnasta mahdollisesti alueelle aiheutuviin riskeihin. Suunnittelualueen lähistöllä sijaitsevista pelastuslaitoksen valvonnassa olevista vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavista kohteista taikka muusta maankäytöstä ei pelastuslaitoksen käsityksen mukaan aiheudu sellaisia riskejä, että ne tulisi erikseen huomioida alueen kaavoituksessa. Merkitään tiedoksi.

15 15 F Muistutukset D.7 Pappilan omakotiyhdistys Kannanotto Jankan risteyksen rakentamissunnitelmaan Jankan alueen uutta rakennuskantaa suunnitellessanne pyydämme huomioimaan, että alueen liikenne- ja palvelu- ja kouluinfrat ovat jo nykyisellekin asukasmäärälle riittämättömät. Jos risteykseen rakennetaan korkeita taloja, ne muuttavat perinnemaisemanperuuttamattomasti. Jankan risteyksen seutu on jo nykyisellään vilkas ja ruuhkainen Liikenteellisesti erityishuomiota vaatii Takahuhdin koulurakennusten välinen risteys. Risteys on pienten koululaisten päivittäisessä aktiivisessa käytössä, muttaristeyksessä ei ole liikennevaloja eikä alikulkua. Myös Hintsankatu Takahuhdin koulun ja Pappilan päiväkodin välissä on vaarallisen ruuhkainen aamuisin. Sammon valtatien ylitykset Jankan valoristeyksessä ja Shellin kohdalla ilman liikennevaloja olevalla suojatiellä ovat potentiaalisia vaaranpaikkoja. Valoristeyksessä on vihreä yhtä aikaa jalankulkijoille ja kääntyville autoilijoille. Shellin kohdalla taas on huono näkyvyys. Jos alueelle aiotaan lisärakentaa, tulee liikennejärjestelyihin ja erityisesti jalankulkijoiden turvallisuuteen ehdottomasti tehdä merkittäviä lisäinvestointeja. Ehdotamme vähintään alikulkutunnelia Shellin kohdalle. Muutenkin Sammon valtatie on Takahuhdin kohdalla varsin vilkas. Miten uusien kerrostalojen liitynnät ja sujuva kulkeminen kaupalle varmistetaan? Onko asiointiparkkipaikkojen määrä riittävä? Tällä hetkellä K-Marketissa on jatkuvasti asiakkaita ja pysäköintialueella käy vilske. Onhan R-kioskille, jossa toimii asiamiesposti, myös varattu liiketila? Alueen koulu-, liikunta- ja terveyspalvelut ovat riittämättömät Koulupalvelujen osalta tulee huomioida, että koulurakennukset ovat jo nykyisellään liian täynnä. Luokkatiloja on liian vähän lapsimäärään nähden. Tästä esimerkkinä vaikkapa luokka 5C, jossa on 24 oppilasta. He joutuvat käyttämään ryhmätyötilaa, joka on suunniteltu max. 16 oppilaalle. Luokkaan mahtuu hädin tuskin pulpetit, ilma vaihtuu huonosti, eikä luokassa mahdu tekemään mitään muuta kuin istumaan pulpeteissa. Koulut tarvitsisivat laajennusta kipeästi joka tapauksessa. Yhdenkään uuden kerrostalon lapset eivät mahdu nykyiseen Takahuhdin kouluun. Herää kysymys, olisiko lähialueelle, esim. Jankan kerrostaloalueelle mahdollista rakentaa kokonaan uusi koulu sen sijaan että kasvatetaan Takahuhdin koulua, joka jo nykyisellään on yksi Suomen ja Pohjoismaiden isoimmista kouluista. Lapset ja aikuiset eivät tunne toisiaan, kun porukkaa on yksinkertaisesti liikaa. Yhteisöllisyys kärsii eikä ongelmiin välttämättä pystytä puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Terveyspalvelujen vähentyminen koulun kupeessa sijaitsevan neuvolarakennuksen ollessa purku-uhan alla on iso tappio alueelle, jossa on paljon koululaisia, päiväkotilapsia ja kaiken ikäisiä ihmisiä. Jos rakennus on huono, rakentakaa uusi. Turvatkaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lähipalvelut kasvavan alueen asukkaille. Messukylän kirjasto on alueen henkireikä, joka pitää ehdottomasti säilyttää. Alakouluikäiset lapset käyttävät sitä aktiivisesti ja omaehtoisesti. Liikuntatilat Takahuhdin alueella ovat täysin riittämättömät. Alueelta puuttuvat kunnolliset sisä- ja ulkoliikuntatilat. Ne eivät riitä edes koululaisten

16 16 tarpeisiin, saati muita asukkaita palvelemaan. Esim. alakoulun puolella on niin monta luokkaa, että jopa kolme luokallista lapsia on liikuntatunnilla yhtä aikaa. Pukuhuoneita on kuitenkin vain yksi pojille ja yksi tytöille. Alakoulun liikuntasali on minikokoinen ja mahdollistaa vain joitain liikuntalajeja. Pihan liikkumismahdollisuuksia on myös supistettu uuden päiväkodin vietyä ison lohkon koulun pihasta. Linnainmaan alueelle rakentuva uusi liikuntakeskus toki auttaa niitä, joilla on mahdollisuus kulkea autolla tai omatoimisesti bussilla, mutta koulupäivän aikana tapahtuvaa liikkumista ja iltapäivällä koulun jälkeen tapahtuvaa lasten omaehtoista lähiharrastustoimintaa se ei tue Takahuhdissa. Alueelle kuuluu matala rakennuskanta Pyydämme huomioimaan myös, että näkymä Messukylän harjulle kuuluu alueen omaleimaiseen perinnemaisemaan. Ristinarkun nimi tulee siitä, että sen kohdalla kirkolle kaukaakin saapuva väki pysähtyi levähtämään ja siistiytymään. Matkaa jatkettiin, kun kirkonkellojen soitto alkoi. On sääli, että tehokkuuden nimissä Ristinarkun risteys halutaan ahtaa täyteen korkeita taloja. Historiallisen alueen henkeen kuuluu, että Takahuhdin koulun ikkunoista ja ympäristöstä näkyy etelän suuntaan avara maisema, jonka silmäteränä on kirkontorni. Perinnemaisema ei kaipaa uusia torneja. Jos uutta tonttimaata tarvitaan, väljempiä rakennuspaikkoja on varmasti löydettävissä esimerkiksi Messukylän ja Takahuhdin välisestä laaksosta, jossa on joutomaata ja väljästi rakennettuja pienteollisuustontteja, joista osassa on heikkokuntoisia pienteollisuusrakennuksia. Mikäli Jankan risteykseen rakennetaan uusia taloja, tulisi niiden olla matalia, korkeintaan kolmikerroksisia. Pappilan omakotiyhdistyksen hallitus psta Puheenjohtaja Jouni Laukkanen Kaavoituksen vastine Tullut palaute on välitetty tiedoksi kaupungin liikennesuunnittelijalle sekä hyvinvoinnin palvelualueelle, joka vastaa kaupungin palveluverkon suunnittelusta. Koillisen alueen kasvava väestömäärä on huomioitu ja huomioidaan myös tulevaisuudessa palveluiden suunnittelussa. Päivähoidon kasvaneeseen tarpeeseen rakennettiin mm. Takahuhdin päiväkoti ja alueella on kattava päivähoitoverkko. Irjalaan valmistuu vuonna 2018 pienten lasten yksikkö, jonne tulee päivähoitoa, esiopetusta ja 1-2 -luokkalaisille perusopetusta. Tällä helpotetaan Takahuhdin koulun tilanahtautta. Neuvoloiden ja hammashoidon osalta on linjattu, että palvelut keskitetään isompiin yksiköhin ja näin turvataan paremmin palveluiden saatavuus. Kaavoituksen yhteydessä on tehty liikenneselvitys, jossa on arvioitu tulevan maankäytön aiheuttamat muutokset nykyisiin liikennemääriin. Selvityksen perusteella ajoneuvoliikenteen määrän muutokset eivät ole merkittäviä (Pappilan kaava / Haukkamäenkatu). Liikenneselvityksen yhteydessä on arvioitu jalankulun ja pyöräilyn reittien turvallisuus ja nykyinen laatutaso ja esitetty alustavat parantamistoimenpiteet. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi nopeusrajoituspolitiikan joulukuussa Nopeusrajoituspolitiikan mukaan asuinalueilla nykyistä 40 km/h aluenopeusrajoitusta lasketaan aluenopeusrajoitukseen 30 km/h. Aluenopeusrajoituksen muutos toteutetaan vuosien kuluessa tarkempien asuinaluekohtaisten suunnitelmien perusteella. Samassa yhteydessä toteutetaan

17 17 D.8 Kaisa Saari tarvittavat liikenteenrauhoittamistoimenpiteet, ja arvioidaan pyöräilyn mahdollinen sijoittaminen ajoradalle. Jankan liikekeskuksen ympäristön mahdolliset nopeusrajoitusmuutokset tarkastellaan asuinaluekohtaisen suunnitelman yhteydessä. Jankan liikekeskuksen tonttiliittymä siirtyy hiukan etelään nykyisestään. Asemakaavan 8598 pysäköintinormi noudattaa voimassaolevaa Tampereen pysäköintipolitiikkaa. Kaavassa mahdollistetaan mm. R-kioskin säilyminen. Takahuhdin peltojen avoin viljelymaisema muuttui esikaupunkimaiseksi kerrostalorakenteeksi viimeistään 1990-luvulla, eikä nyt tekeillä oleva kaavamuutos olennaisesti muuta alueen luonnetta. Messukylän harjun näkyvyys Ristinarkun ja Jankan yleisille alueille ei suurestikaan muutu asemakaavan myötä. Jo nykyisellään harjun ja kirkon näkyvyys alueelle on varsin rajoitettu alueen rehevän kasvillisuuden ja olevien rakennusten takia. Ajonopeuksien laskeminen jankan liikekeskuksen ympäristöön. Laskelman mukaan alueen ympäristössä tunnissa mitattavien ajoneuvojen määrä on korkea. Ja lisääntyvien asukkaiden takia on ajonopeuksia alennettava. Päiväkodit on huomioitu kaavassa, mutta ei muita henkilöitä lasten kanssa työskentelevistä. Esim. perhepäivähoitajat alueella. Ajoneuvojen nopeudet on huomioitava alemmaksi yleisen turvallisuuden takia. Kaavoituksen vastine D.9 Sakari Kestinen Tullut palaute on välitetty tiedoksi kaupungin liikennesuunnittelijalle. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi nopeusrajoituspolitiikan joulukuussa Nopeusrajoituspolitiikan mukaan asuinalueilla nykyistä 40 km/h aluenopeusrajoitusta lasketaan aluenopeusrajoitukseen 30 km/h. Aluenopeusrajoituksen muutos toteutetaan vuosien kuluessa tarkempien asuinaluekohtaisten suunnitelmien perusteella. Samassa yhteydessä toteutetaan tarvittavat liikenteenrauhoittamistoimenpiteet, ja arvioidaan pyöräilyn mahdollinen sijoittaminen ajoradalle. Jankan liikekeskuksen ympäristön mahdolliset nopeusrajoitusmuutokset tarkastellaan asuinaluekohtaisen suunnitelman yhteydessä. Urbaani Tampere esitti luonnosvaiheessa, että Jankan liikekeskuksen kattomuoto olisi jokin muu kuin tasakatto perustellen esitystään ympäröivän Jankan kattomuodoilla. Vastineessa todettiin, että Jankan kerrosaloalueen rakennukset ilmentävät oman aikansa suunnitteluihanteita, joihin kuului harjakatto, tähän ohjasi myös alueen asemakaava. Lankan liikekeskuksen rakennuskanta eroaa kattomuodoltaan naapureista, mutta sitä ei ole nähty kaupunkikuvalliseksi ongelmaksi. Miksi Jankan olemassaoleva kattomuoto toiseutetaan oman aikansa suunnitteluihanteita ilmentäväksi implikoiden, että sellaista ei ole aihetta toteuttaa tänä päivänä? Samaan aikaan Vuorekseen rakennetaan epäsymmetrisiä harjakattoja. Tätä jopa edellytetään Vuoreskeskuksen asemakaavassa. Tämän tyyppiset katot ovat tavallisten ihmisten suosiossa pikemminkin kuin tasakatot.

18 18 Muutoin Jankan viitesuunnitelmat näyttävät hyviltä, katutilassa on kiitettävästi vaihtelua ja julkisivu on enimmäkseen asiallinen sortumatta liikaa kikkailuihin. Julkisivun keskeltä katkaistut parvekelyhdyt tosin ovat vähän irrallisen näköisiä ja ne voisivat olla samassa linjassa. Jankan kerrostaloalueen eräs ominaispiirre on yhteneväinen kattomuoto, joka sitoo monipuolisen ja vaihtelevan rakennuskannan ja luo viidennen julkisivun alueelle. Jankan liikekeskus sijaitsee pisteessä, jossa Jankan kerrostaloalue vaihtuu pienimittakaavaiseksi omakotiasutukseksi. Koska liikekeskus sijaitsee kaupunkikuvallisessa murroskohdassa, katsottiin, että se voi mm. kattomuodoltaan erota ympäristöstään. Hanke on suunnitteluvaiheessa käynyt kaupunkikuvatoimikunnan ohjattavana kaksi kertaa, eikä kummallakaan kertaa ole puututtu ehdotettuun kattomuotoon. Rakennusten massoittelua ja pihan jäsentelyä on kehitetty mm. kaupunkikuvatoimikunnan ohjauksen mukaisesti. Vuoreksen uudelle asuinalueelle valittiin yhtenäinen kattomuoto, epäsymmetrinen Vuores-katto. Se muodostaa osaltaan vahvaa, alueellista identiteettiä Vuorekselle ja on siellä perusteltu ratkaisu. Asemakaavaehdotus ei ota kantaa kattomuotoon, joten myös harjakatto on kaavallisesti mahdollinen ratkaisu.

19 EHDOTUSVAIHEESSA TULLUT PALAUTE KOKONAISUUDESSAAN 19

20 MAANKÄYTTÖLAUSUNTO /36/2017 Tampereen kaupunki Kirjaamo PL TAMPERE Lausuntopyyntönne Asia Lausunto asemakaavasta 8598/Ristinarkku, Jankan liikekeskus TRE:8266/ /2014 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on vastaanottanut lausuntopyyntönne, joka koskee asemakaavan numero 8598, Ristinarkku muuttamista. Asemakaavalla mahdollistetaan nykyisen yksikerroksisen liikerakennuksen korvaaminen asuin- ja liikerakentamisella sekä nykyisten kaksikerroksisten asuinrakennusten korvaaminen suuremmilla asuinrakennuksilla. Alueen kokonaiskerrosala on k-m². Kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa noin k-m2. Asuinrakentamista on noin k-m2, josta lisäystä nykyiseen on noin k-m2. Tämä tarkoittaa noin 300 uutta asukasta alueelle. Suunniteltu kaavamuutosalue sijaitsee Tukesin valvonnassa olevan laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavan laitoksen (Valmet Power Oy:n koelaitos) konsultaatiovöhykkeellä. Valmet Power Oy sijaitsee lähimmillään n. 400 m etäisyydellä kaava-alueen eteläisimmästä tontista. Kyseisellä tontilla rakentamisen määrä nousee nykyisestä, mikä tarkoittaa noin 90 uutta asukasta kyseiselle alueelle. Laitoksen käyttämistä kemikaaleista ei Tukesin käytössä olevien tietojen mukaan aiheudu sellaista vaaraa kaavoitettavalle alueelle, että laitoksessa ennalta mahdollisiksi arvioitavat räjähdykset, tulipalot tai kemikaalipäästöt aiheuttaisivat henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaaraa kaavan esittämissä kohteissa. Maarit Talvitie ylitarkastaja Henna Kahilaniemi ylitarkastaja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Helsinki Tampere Rovaniemi Vaihde PL 66 (Opastinsilta 12 B) Kalevantie 2 Valtakatu 2 kirjaamo@tukes.fi Helsinki Tampere Rovaniemi Y-tunnus

21 Pirkanmaan pelastuslaitos LAUSUNTO sivu 1 / Vastaanottaja Kohde Asemakaava nro 8598 Tampereen kaupunki Yhdyskuntalautakunta TRE:8266/ /2014 LAUSUNTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA Lausuntonaan asemakaavaehdotuksesta nro 8598 (Ristinarkku, Jankan liikekeskus, käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden listääminen) Pirkanmaan pelastuslaitos toteaa seuraavaa: Suunnittelualue sijoittuu nykyisellä maankäytöllä sisäasiainministeriön laatimassa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (SM016:00/2010) tarkoitetulle I riskiluokan alueelle. Riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Koska alueella on jo korkein (I) riskiluokka, ei asukasluvun ja kerrosalan lisääntyminen enää nosta riskiluokkaa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintavalmius suunnittelualueelle täyttää em. riskialueilta edellytettävän toimintavalmiuden. Suunnittelualue sijaitsee osittain Valmet Power Oy:n koelaitoksen Seveso III direktiivin mukaisella konsultointivyöhykkeellä. Em. tuotantolaitos on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKESin valvonnassa. Pelastuslaitos ei ota kantaa em. laitoksen toiminnasta mahdollisesti alueelle aiheutuviin riskeihin. Suunnittelualueen lähistöllä sijaitsevista pelastuslaitoksen valvonnassa olevista vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavista kohteista taikka muusta maankäytöstä ei pelastuslaitoksen käsityksen mukaan aiheudu sellaisia riskejä, että ne tulisi erikseen huomioida alueen kaavoituksessa. johtava palotarkastaja Pekka Mutikainen Pirkanmaan pelastuslaitos Satakunnankatu 16, TAMPERE Puh: Pirkanmaan pelastuslaitos Keskuspaloasema Satakunnankatu TAMPERE johtava palotarkastaja Pekka Mutikainen pekka.mutikainen@tampere.fi

22 Hämäläinen Piia Lähettäjä: Lähetetty: 23. maaliskuuta :40 Vastaanottaja: Kirjaamo; Aihe: Vastaus [806834]8598 asemakaava palaute Luokat: Purppura luokka Hei Kiitos muistutuksestanne. Se on lähetetty kirjaamoon kirjattavaksi ja käsitellään maankäytön suunnitelussa nähtävilläolon päätyttyä. Terveisin Kristiina Salminen Tampereen kaupunki Palvelupiste Frenckell Id: Luonti pvä: :24 Kuvaus: Käytetty palvelin: Lähettäjän www-selain: Mozilla/5.0 (Macintosh; Intel Mac OS X 10_12_3) AppleWebKit/ (KHTML, like Gecko) Version/ Safari/ Lähettäjän laite tai proxy: Lähettäjän ilmoittama sähköpostiosoite: hoitaja.saari@gmail.com > kaava8598 = Ajonopeuksien laskeminen jankan liikekeskuksen ympäristöön. Laskelman mukaan alueen ympäristössä tunnissa mitattavien ajoneuvojen määrä on korkea. Ja lisääntyvien asukkaiden takia on ajonopeuksia alennettava. Päiväkodit on huomioitu kaavassa, mutta ei muita henkilöitä lasten kanssa työskentelevistä. Esim perhepäivähoitajat alueella. Ajoneuvojen nopeudet on huomioitava alemmaksi yleisen turvallisuuden takia. > Nimi = Kaisa Saari 1

23 Lehtonen Sirpa Maarit Aihe: Palaute/kysymys [816053]kysymys kaavasta 8598 Liitteet: IMG_ jpeg; 866ac383-aa59-49f3-9eb9-99b0c492555e.jpeg Tapauksen tiedot: Tapausnro: Otsikko: Kysymys kaavasta 8598 Kirjausaika: :12 Kestinen.Sakari. Kuvaus: Hei, voitteko lähettää viestin eteenpäin kaavasta vastaavalle arkkitehti Katariina Surakalle, sillä en saa sähköpostia lähetettyä suoraan hänelle (virheilmoitus: "Viestiä ei voitu toimittaa, koska vastaanottajan sähköpostipalvelu hylkäsi sen.") Terve, lueskelin Jankan liikekeskuksen kaavan vastineraporttia ja huomioni kiinnittyi yhteen asiaan: Urbaani Tampere ry esitti, että kattomuoto olisi jokin muu kuin tasakatto perustellen sitä ympäröivän, 1990 ja 2000 luvulla rakennetun Jankan kattomuodoilla, joka toisaalta pehmentäisi talojen ilmettä, toisaalta jykevöittäisi ja toisi urbaania tuntua. Vastineessa kuitenkin sanottiin, että Jankan kerrosaloalueen rakennukset ilmentävät oman aikansa suunnitteluihanteita, joihin kuului harjakatto, tähän ohjasi myös alueen asemakaava. Lankan liikekeskuksen rakennuskanta eroaa kattomuodoltaan naapureista, mutta sitä ei ole nähty kaupunkikuvalliseksi ongelmaksi. Olen ymmälläni. Onko asuintaloestetiikka taantunut 1990 luvulta 70 luvulle niin, että tasakatto on jälleen avantgarde, vai miksi Jankan olemassaoleva kattomuoto toiseutetaan oman aikansa suunnitteluihanteita ilmentäväksi implikoiden, että sellaista ei ole aihetta toteuttaa tänä päivänä? Samaan aikaanhan kuitenkin Vuorekseen rakennetaan juurikin Urbaani Tampere ry:n ehdottamia epäsymmetrisiä harjakattoja, jotka ovat kadun suuntaan jyrkkälappeisia ja pihan suuntaan lovia, luoden ryhdikästä, mutta pehmeää ilmettä ympäristölleen. Tätä jopa edellytetään Vuoreskeskuksen asemakaavassa. [[Image:IMG_ jpeg]] [[Image:866ac383 aa59 49f3 9eb9 99b0c492555e.jpeg]] Oma käsitykseni on, että tämäntyyppiset katot ovat tavallisten ihmisten suosiossa pikemmin kuin tasakatot, joista tulee mieleen lähinnä ankea 70 luvun rakennusliikevetoinen lähiökerrostalosuunnittelu. Sinänsä nuo Jankan viitesuunnitelmat näyttävät muuten hyviltä, katutilassa on kiitettävästi vaihtelua ja julkisivu on enimmäkseen asiallisen jämäkkä sortumatta liikaa kikkailuihin. Julkisivun keskeltä katkaistut" parvekelyhdyt tosin ovat vähän irrallisen näköisiä ja mieleen tulee, eikö ne voisi olla alhaalta ylös samassa linjassa, mikä rauhoittaisi yleisilmettä säilyttäen kuitenkin mielenkiintoisen julkisivurytmin. Toivon vastausta kysymyksiini! :) 1

24 Saarela Marjo Johanna Lähettäjä: Lähetetty: 13. maaliskuuta :42 Vastaanottaja: Kirjaamo Aihe: Palaute/kysymys [803242] 8646 asemakaava Luokat: Oranssi luokka Hei, kirjattavaksi myöhästynyt mielipide asemakaavasta Terveisin, Lotta Palvelupiste Frenckell Otsikko: 8646 asemakaava palaute/kysymys Kirjausaika: :24 Lähettäjän sähköposti: Käytetty palvelin: Lähettäjän www-selain: Mozilla/5.0 (Macintosh; Intel Mac OS X 10_10_5) AppleWebKit/ (KHTML, like Gecko) Version/ Safari/ Lähettäjän laite tai proxy: Lähettäjän ilmoittama sähköpostiosoite: jouni.laukkanen@tintti.net kaava8646 = Kannanotto Jankan risteyksen rakentamissunnitelmaan Jankan alueen uutta rakennuskantaa suunnitellessanne pyydämme huomioimaan, että alueen liikenne- ja palvelu- ja kouluinfrat ovat jo nykyisellekin asukasmäärälle riittämättömät. Jos risteykseen rakennetaan korkeita taloja, ne muuttavat perinnemaiseman peruuttamattomasti. Jankan risteyksen seutu on jo nykyisellään vilkas ja ruuhkainen Liikenteellisesti erityishuomiota vaatii Takahuhdin koulurakennusten välinen risteys. Risteys on pienten koululaisten päivittäisessä aktiivisessa käytössä, mutta risteyksessä ei ole liikennevaloja eikä alikulkua. Myös Hintsankatu Takahuhdin koulun ja Pappilan päiväkodin välissä on vaarallisen ruuhkainen aamuisin. Sammon valtatien ylitykset Jankan valoristeyksessä ja Shellin kohdalla ilman liikennevaloja olevalla suojatiellä ovat potentiaalisia vaaranpaikkoja. Valoristeyksessä on vihreä yhtä aikaa jalankulkijoille ja kääntyville autoilijoille. Shellin kohdalla taas on huono näkyvyys. Jos alueelle aiotaan lisärakentaa, tulee liikennejärjestelyihin ja erityisesti jalankulkijoiden turvallisuuteen ehdottomasti tehdä merkittäviä lisäinvestointeja. Ehdotamme vähintään alikulkutunnelia Shellin kohdalle. Muutenkin Sammon valtatie on Takahuhdin kohdalla varsin vilkas. Miten uusien kerrostalojen liitynnät ja sujuva kulkeminen kaupalle varmistetaan? Onko asiointiparkkipaikkojen määrä riittävä? Tällä hetkellä K-Marketissa on jatkuvasti asiakkaita ja pysäköintialueella käy vilske. Onhan R-kioskille, jossa toimii asiamiesposti, myös varattu liiketila? Alueen koulu-, liikunta- ja terveyspalvelut ovat riittämättömät Koulupalvelujen osalta tulee huomioida, että koulurakennukset ovat jo nykyisellään liian täynnä. Luokkatiloja on liian vähän lapsimäärään nähden. Tästä esimerkkinä vaikkapa luokka 5C, jossa on 24 oppilasta. He joutuvat käyttämään ryhmätyötilaa, joka on suunniteltu max. 16 oppilaalle. Luokkaan mahtuu hädin tuskin pulpetit, ilma vaihtuu huonosti, eikä luokassa mahdu tekemään mitään muuta kuin istumaan pulpeteissa. Koulut tarvitsisivat laajennusta kipeästi joka tapauksessa. Yhdenkään uuden kerrostalon lapset eivät mahdu nykyiseen Takahuhdin kouluun. Herää kysymys, olisiko lähialueelle, esim. Jankan kerrostaloalueelle mahdollista rakentaa kokonaan uusi koulu sen sijaan että kasvatetaan Takahuhdin koulua, joka jo nykyisellään on yksi Suomen ja Pohjoismaiden isoimmista kouluista. Lapset ja aikuiset 1

25 eivät tunne toisiaan, kun porukkaa on yksinkertaisesti liikaa. Yhteisöllisyys kärsii eikä ongelmiin välttämättä pystytä puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Terveyspalvelujen vähentyminen koulun kupeessa sijaitsevan neuvolarakennuksen ollessa purku-uhan alla on iso tappio alueelle, jossa on paljon koululaisia, päiväkotilapsia ja kaiken ikäisiä ihmisiä. Jos rakennus on huono, rakentakaa uusi. Turvatkaa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lähipalvelut kasvavan alueen asukkaille. Messukylän kirjasto on alueen henkireikä, joka pitää ehdottomasti säilyttää. Alakouluikäiset lapset käyttävät sitä aktiivisesti ja omaehtoisesti. Liikuntatilat Takahuhdin alueella ovat täysin riittämättömät. Alueelta puuttuvat kunnolliset sisä- ja ulkoliikuntatilat. Ne eivät riitä edes koululaisten tarpeisiin, saati muita asukkaita palvelemaan. Esim. alakoulun puolella on niin monta luokkaa, että jopa kolme luokallista lapsia on liikuntatunnilla yhtä aikaa. Pukuhuoneita on kuitenkin vain yksi pojille ja yksi tytöille. Alakoulun liikuntasali on minikokoinen ja mahdollistaa vain joitain liikuntalajeja. Pihan liikkumismahdollisuuksia on myös supistettu uuden päiväkodin vietyä ison lohkon koulun pihasta. Linnainmaan alueelle rakentuva uusi liikuntakeskus toki auttaa niitä, joilla on mahdollisuus kulkea autolla tai omatoimisesti bussilla, mutta koulupäivän aikana tapahtuvaa liikkumista ja iltapäivällä koulun jälkeen tapahtuvaa lasten omaehtoista lähiharrastustoimintaa se ei tue Takahuhdissa. Alueelle kuuluu matala rakennuskanta Pyydämme huomioimaan myös, että näkymä Messukylän harjulle kuuluu alueen omaleimaiseen perinnemaisemaan. Ristinarkun nimi tulee siitä, että sen kohdalla kirkolle kaukaakin saapuva väki pysähtyi levähtämään ja siistiytymään. Matkaa jatkettiin, kun kirkonkellojen soitto alkoi. On sääli, että tehokkuuden nimissä Ristinarkun risteys halutaan ahtaa täyteen korkeita taloja. Historiallisen alueen henkeen kuuluu, että Takahuhdin koulun ikkunoista ja ympäristöstä näkyy etelän suuntaan avara maisema, jonka silmäteränä on kirkontorni. Perinnemaisema ei kaipaa uusia torneja. Jos uutta tonttimaata tarvitaan, väljempiä rakennuspaikkoja on varmasti löydettävissä esimerkiksi Messukylän ja Takahuhdin välisestä laaksosta, jossa on joutomaata ja väljästi rakennettuja pienteollisuustontteja, joista osassa on heikkokuntoisia pienteollisuusrakennuksia. Mikäli Jankan risteykseen rakennetaan uusia taloja, tulisi niiden olla matalia, korkeintaan kolmikerroksisia. Pappilan omakotiyhdistyksen hallitus psta Puheenjohtaja Jouni Laukkanen Nimi = Jouni Laukkanen 2